MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIN YHTEISTYÖKUMPPANITUTKIMUS 2007

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIN YHTEISTYÖKUMPPANITUTKIMUS 2007"

Transkriptio

1 RAPORTTI MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIN YHTEISTYÖKUMPPANITUTKIMUS 2007 Tradenomiopiskelija Samu Hiltunen Laurea, marraskuu 2007

2 RAPORTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tausta ja tavoitteet Tutkimuksen toimeksiantaja festivaali TUTKIMUKSEN TAUSTAA Tutkimusmenetelmät Kyselylomake ja selvitys kenttätyöstä Vastausmäärä ja prosentti Analysointimenetelmät Validiteetti ja reliabiliteetti TUTKIMUKSEN TULOKSET Demografiset tekijät Organisaatioiden osallistuminen festivaalille Syyt osallistua Osallistumiskerrat Osallistumisen tärkeys Mikä saa osallistumaan toistuvasti festivaalin markkinointi Markkinoinnin kehittäminen Toivotun yleisön rakenne Ikäprofiilit Sukupuoli Elämäntilanne Arvioita festivaalin järjestelyistä ja yhteistyön toimivuudesta Arvioita festivaalin eri osa-alueista Organisaatioiden tuleva osallistuminen festivaalille Kehitysehdotukset järjestäjille YHTEENVETO LÄHTEET KUVAT TAULUKOT LIITTEET... 42

3 RAPORTTI 3 (72) 1 JOHDANTO Tässä raportissa perehdytään festivaalilla ( ) tehdyn yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyttä koskevan tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen toimeksiantaja on Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry (Kepa) ja toteuttaja Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija. 1.1 Tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tiedonkeruuosuus suoritettiin -festivaalin toisena päivänä sunnuntaina festivaali sijoittui tänä vuonna ainoastaan Helsingin Kaisaniemen puistoon. Aiempina vuosina toisena tapahtumapaikkana oli Helsingin Rautatientori. Festivaali on järjestetty vuodesta 1995 lähtien ja tämän vuotuinen festivaali oli järjestyksessään 8. -festivaali. Vuonna 2007 tapahtumassa toimintaansa esitteleviltä yhteistyökumppaneita (jatkossa organisaatioilta) kysyttiin nyt viidennen kerran tyytyväisyyttä tapahtumaan. Organisaatioille suunnatun kyselyn on toteuttanut Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelija. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää -festivaalille osallistuvien organisaatioiden tyytyväisyyttä tapahtumaan. Tutkimuksessa pyritään löytämään vastaukset seuraaviin tutkimusongelmiin: Miksi organisaatiot osallistuvat festivaalille, miten onnistuneena tapahtumana organisaatiot pitävät festivaalia, miten organisaatiot kokevat yhteistyön festivaalin järjestäjien kanssa toimineen ja miten onnistuneena ne pitävät festivaalin markkinointia. Tutkimuksen taustalla on halu kehittää tapahtumaa ja järjestää vuosi vuodelta parempi festivaali. 1.2 Tutkimuksen toimeksiantaja Tutkimuksen toimeksiantajana on Kehitysyhteistyön palvelukeskus eli Kepa ry. Se on yli 270 suomalaisen kehitysyhteistyöstä kiinnostuneen kansalaisjärjestön kattojärjestö ja toimii näiden yhteistyö-, edunvalvonta- ja palvelujärjestönä. Kepa toimii lisäksi suomalaisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan äänitorvena kampanjoimalla globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Toimintaa on lisäksi viidessä kehitysmaassa, muun muassa kehitysyhteistyöhankkeiden muodossa. (Kehitysyhteistyön palvelukeskus: Mikä Kepa?)

4 RAPORTTI 4 (72) 1.3 festivaali festivaalin juuret johtavat Vaasan kehitysmaaseurassa luvulla keksittyyn ideaan kansalaistoiminnan esittelystä. Siellä alettiin järjestää usean järjestäjän voimin Mahdollisuuksien toreja, jotka pian levisivät myös muihin Suomen kaupunkeihin. Vuonna 1995 Helsingin Mahdollisuuksien torista kasvoi ensimmäinen festivaali. Siitä lähtien festivaali järjestettiin vuorovuosina Mahdollisuuksien torin kanssa vuoteen 2005 asti, josta lähtien tori on ollut osa vuotuista festivaalia. Jokaisena vuonna festivaalilla on jokin laajan huomion arvoinen, tärkeä teema. Festivaali on toiminut foorumina kansalaistoiminnan vaikuttamiselle ja tiedottamiselle. Musiikki kuuluu olennaisena osana festivaaliin. Viikonlopun aikana esiintyvät useat kotimaiset ja kansainväliset artistit. Yhtenä elementtinä on lisäksi ruoka ja sen merkitys maailmassa. Tavoitteena on pyrkiä kiinnittämään huomiota maailman nälkäänäkeviin ja heidän olojensa parantamiseen. (Eurakoski & Kehitysyhteistyön palvelukeskus: historia) 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA 2.1 Tutkimusmenetelmät festivaalin yhteistyökumppanitutkimus on empiirinen eli havainnoiva tutkimus. Tutkimuksessa käytetään niin kvantitatiivisia (määrällisiä) kuin kvalitatiivisia (laadullisia) menetelmiä. Kvantitatiivista tutkimusta voidaan kutsua myös tilastolliseksi tutkimukseksi. Sen avulla selvitetään asioiden välisiä riippuvuuksia ja tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Kvantitatiivista tutkimusta käytetään, kun otos on suuri ja edustava. Kvalitatiivinen tutkimus taas auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Kvalitatiivisen tutkimuksessa tyydytään pieneen määrään tapauksia, mutta ne analysoidaan mahdollisimman tarkasti. yhteistyökumppanitutkimusta voidaan pitää suunnitelmallisena kysely- ja haastattelututkimuksena, jossa aineisto kerätään tutkimuslomakkeen avulla. Tällaista tutkimusta nimitetään survey-tutkimukseksi. Se on tehokas tapa silloin, kun tutkittavia on paljon. (Heikkilä 2005, )

5 RAPORTTI 5 (72) yhteistyökumppanitutkimusta voidaan pitää kokonaistutkimuksena, jossa tutkitaan koko perusjoukko, tässä tapauksessa kaikki festivaalille osallistuneet organisaatiot. Tänä vuonna perusjoukon koko oli 278 organisaatiota (Heikkilä 2005, 14). Tutkimusotteena on kuvaileva tutkimus, jossa tiedot hankitaan systemaattisesti. Tämä on tutkimusotteena tavallinen, kun halutaan tietoja muun muassa mielipiteistä ja kohderyhmistä. (Lotti 1998, 29.) 2.2 Kyselylomake ja selvitys kenttätyöstä Tutkimuksessa käytetyssä kyselylomakkeessa (Liite 1) on yhteensä 43 kysymystä, jotka on ryhmitelty demografisia tekijöitä, osallistumissyitä, festivaalin markkinointia, organisaatiota kiinnostavia kohderyhmiä, yhteistyön toimivuutta ja festivaalin kokonaisarvioita koskeviin osioihin. Kyselylomake sisältää sekä suljettuja monivalinta- ja, arviointi- että avoimia kysymyksiä. Kyselylomaketta muokattiin yhdessä Kepan tiimin kanssa käyttäen pohjana viime vuoden lomaketta. Sitä pyrittiin luonnollisesti parantamaan viime vuodesta havaittujen kehitysehdotusten pohjalta sekä liittyen joihinkin festivaalia koskeviin muutoksiin (muun muassa Rautatientorin puuttuminen tänä vuonna.) Kenttätyö suoritettiin jakamalla lomake kaikille näytteilleasettajille festivaalin jälkimmäisenä päivänä. Myöhemmin samana päivänä ne kerättiin pois tai kehotettiin lähettämään faksilla Kepan toimistoon määräaikaan mennessä. Tutkimusajankohdaksi valittiin festivaalin jälkimmäinen päivä, jotta vastaajille ehtisi muodostua kuva kysytyistä asioista. Tutkijan lisäksi muutama vapaaehtoinen osallistui lomakkeiden jakamiseen ja noutamiseen, mikä paransi saatujen vastausten määrää huomattavasti. Kenttätyön onnistumiselle oman haasteensa toi sunnuntain suuri kävijämäärä, ennätysmäinen noin ihmistä. Suuri väenpaljous vei luonnollisesti organisaatioiden aikaa pois lomakkeiden täyttämisestä ja hankaloitti lomakkeiden keräämistä, mutta haasteista huolimatta kenttätyötä voidaan pitää onnistuneena.

6 RAPORTTI 6 (72) 2.3 Vastausmäärä ja prosentti Taulukko 1: Vastausten määrien kehitys kpl 47 kpl 186 kpl 199 kpl (Lähde: mukaillen Harjunen 2006, 27.) Tutkimuksen vastausmäärän tavoitteeksi asetettiin saada enemmän tai vähintään yhtä paljon vastauksia kuin edellisvuonna, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Viime vuoden tapaan lomakkeet noudettiin vastaajilta, koska tämän huomattiin parantavan vastausprosenttia huomattavasti verrattuna tilanteeseen, jossa ne ainoastaan jaetaan, mutta ei noudeta. Näin meneteltiin vuosina 2003 ja 2005, jonka huomaa vastausten pienistä määristä verrattuna seuraavien vuosien määriin. Täytettyjä lomakkeita saatiin festivaalipäivänä takaisin 172 kappaletta (Taulukko 1) ja loput faxilla tai sähköpostin välityksellä myöhemmin. Vastausten kokonaismäärä (n=199 kpl) siis kasvoi verrattuna edellisvuosiin. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 71,6 %. 2.4 Analysointimenetelmät Kyselylomakkeiden tiedoista luotiin aluksi matriisi Microsoft Exceltaulukkolaskentaohjelmaan, jonka jälkeen se siirrettiin SPSS 13.0 tilastoohjelmaan. Analysointiin käytettiin myös molempia ohjelmia. Analyysimenetelminä hyödynnettiin frekvenssejä, korrelaatioita, ristiintaulukointia ja korrespondenssianalyysiä. Avoimet vastaukset pyrittiin työn tekijän toimesta luokittelemaan ja analysoimaan siten, että niistä saataisiin mahdollisimman paljon informaatiota. Kaikki annetut vastaukset löytyvät työn lopusta liitteinä. Frekvensseillä tarkoitetaan havaintojen lukumääriä. Käytännössä lasketaan, kuinka monta minkäkin suuruista tai tyyppistä havaintoa aineistoon kuuluu. Frekvenssit ovat tärkeitä, kun aineistoa kuvaillaan graafisesti. (Nummenmaan 2004, 54.)

7 RAPORTTI 7 (72) Korrelaatio kuvaa miten kaksi eri muuttujaa vaihtelee samanaikaisesti eli minkälainen on näitten muuttujien yhteisjakauma. Käytetyin kahden muuttujan korrelaatiota kuvaavista korrelaatiokertoimista on Pearsonin tulomomenttikerroin ( r ), joka edellyttää, että muuttujat ovat välimatkaasteikollisia. Korrelaatiokertoimen arvot vaihtelevat välillä [1, -1], jossa -1 kuvaa täydellistä negatiivista korrelaatiota ja 1 täydellistä positiivista korrelaatiota. Korrelaatio ei kuitenkaan ilmaise kausaliteettia, eli kumpi kahdesta muuttujasta on syy ja kumpi seuraus. (Kaljonen & Tähtinen 1996, ) Ristiintaulukointia käytetään kategoristen muuttujien analysointiin ja ristiinluokitteluun. Sen yksinkertaisuus tekee siitä selkeän ja tehokkaan analyysimenetelmän. Sen avulla on mahdollista hahmottaa muuttujien suhdetta, niiden luonnetta ja jatkoanalysoinnin tarvetta. Huomionarvoinen asia ristiintaulukoinnista saaduista tuloksista on, että syysuhdepäätelmien sijasta saadut suhteet ilmaisevat pikemminkin jotakin vertailtavien muuttujien välisen suhteen luonteesta (Tähtinen & Kaljonen 1996, 66.) Avointen kysymysten käyttö voi olla hyödyllistä erityisesti silloin, kun vastausvaihto ei tarkkaan tunneta etukäteen. Avoimiakin kysymyksiä voidaan analysoida tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tämä edellyttää, että niiden vastaukset on luokiteltu ryhmiin, jossa kussakin on samansuuntaisia vastauksia. Vastauksia täytyy ennakkoon tarkastella, jotta saadaan selville millaisia luokkia niissä esiintyy. Avoimet kysymykset ovat työläitä analysoida, koska vastausten luokittelu ja analysointi vievät enemmän aikaa kun valmiiden vaihtoehtojen tulkinta. Niiden avulla on kuitenkin mahdollisuus saada enemmän tietoa vastaajan mielipiteestä, koska vastausmahdollisuutta ei rajoiteta. Näin menetellen on myös mahdollista saada selville vastaajan mielipide perusteellisesti. Heikkilä (2005) tosin huomauttaa, että vaikka kyselytutkimuksissa on yleensä mukana joitain avoimia kysymyksiä, niissä vastaajan vastausten suuntaan jollain tavoin ohjataan haluttuun suuntaan (Heikkilä 2005, 49; Valli 2001, ) Tutkimuksen merkitsevyystaso ilmoittaa, kuinka suuren riskin tutkija ottaa väittäessään, että saatu ero tai riippuvuus johtuu sattumasta. Merkitsevyystasosta käytetään tästä johtuen myös nimitystä riskitaso. Siitä käytetään lyhennettä p (probability). Muuttujien välistä riippuvuutta tai

8 RAPORTTI 8 (72) keskiarvojen välistä eroa voidaan sanoa olevan vain, mikäli siitä on tarpeeksi vahvaa näyttöä. Merkitsevyystasoista käytetään yleisimmin 5 % (p=0,05), 1 % (p=0,01) tai 0,1 % (p=0,001) tasoja. Riippuvuuden tai testatun eron tilastollinen merkitsevyys ilmaistaan seuraavasti: tilastollisesti erittäin merkitsevä (p 0,001, ***), tilastollisesti merkitsevä (0,001<p 0,01, **), tilastollisesti melkein merkitsevä (0,01<p 0,05, *) ja tilastollisesti suuntaa antava (0,05<p 0,1) (Heikkilä 2005, ) Tässä tutkimuksessa käytettiin merkitsevyystasona 10 % tasoa, siitä syystä, että tutkittu aineisto oli verrattain pieni eikä riskitasoa haluttu täten turhaan nostaa. 2.5 Validiteetti ja reliabiliteetti Tutkimuksen validiteetti kuvaa sitä, mittaako tutkimus sitä, mitä alun perin piti mitata. Validiteettiin vaikuttaa kyselytutkimuksissa kysymysten onnistuneisuus, eli saadaanko niiden avulla ratkaisua tutkimusongelmaan. (Heikkilä 2005, ) Ideaalitilanteessa muuttuja mittaa täsmälleen sitä, mitä sen pitikin mitata (Holopainen & Pulkkinen 2003, 14). Tutkimuksissa voi esiintyä niin satunnaisia kuin systemaattisiakin virheitä. Survey-tutkimuksissa mahdollisia virhelähteitä ovat valehteleminen ja muistivirheet. Ne voivat olla satunnaisvirheitä, mutta myös systemaattista asioiden kaunistelua. Systemaattisten virheiden esiintyminen alentaa yleensä sekä reliabiliteettia että validiteettia. (Heikkilä 2005, ) Reliabiliteetilla tarkoitetaan kykyä tuottaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. (Heikkilä 2005, 187.) Tutkimuksen reliabiliteettia voidaan tutkia muun muassa kysymällä samaa asiaa kahdessa eri kyselylomakkeen kohdassa hieman eri muodoissa ja vertailemalla vastausten yhdenmukaisuutta. Mittauksen reliabiliteettia voidaan pitää korkeana, jos eri mittauskerroilla saadaan samanlaisia tuloksia samasta aineistosta (Holopainen ym. 2003, 15). SPSSohjelmalla voidaan laskea erilaisia reliabiliteettia mittaavia kertoimia. Sitä voidaan tutkia esimerkiksi Cronbachin alfalla, joka soveltuu yhdistettyjen muuttujien (ns. summamuuttujien) ja useita osioita sisältävien testien sisäisen yhdenmukaisuuden tarkasteluun (saa arvoja 0-1). Mitä lähempänä 1:tä kerroin on, sitä korkeampi on reliabiliteetti. Yksiselitteistä rahaa kertoimelle ei ole, mutta sen tulisi olla yli 0,7. (Kasvatustieteellinen tiedekunta: mittaaminen)

9 RAPORTTI 9 (72) Tämän tutkimuksen reliabiliteettitestiin otettiin mukaan lomakkeen numeroa lukuun ottamatta kaikki muuttujat (n=43). Cronbachin alfan arvoksi saatiin 0,794, joten tutkimuksen tulokset eivät suurella todennäköisyydellä ole sattumanvaraisia. Cronbachin alfan arvoa olisi voitu korottaa jättämällä pois joitain muuttujia, mutta se ei olisi kovin oleellista tutkimuksen kannalta. Tutkimuksen relibiliteetti Cronbachin alpha Cronbach's Alpha Based on Standardized Items Muuttujien lkm,794, Kuva 1: Reliabiliteettitestin tulos 3 TUTKIMUKSEN TULOKSET 3.1 Demografiset tekijät Kyselylomakkeen ensimmäisessä kohdassa kysyttiin organisaation nimeä. Tänä vuonna jätettiin pois mahdollisuus vastata anonyymisti, mikä kasvatti nimellä vastanneiden määrää viime vuoteen verrattuna. Nimellä vastanneiden määrä oli 98,5 % (n=196) organisaatioista. Viime vuonna nimellä vastasi hieman yli 90 % organisaatioista, joten nimellä vastanneiden määrä on kasvanut miltei 10 prosenttiyksikköä. Toisessa kysymyksessä kysyttiin organisaation tyyppiä. Viime vuoden lukuihin verrattuna voidaan todeta järjestöjen määrän nousseen 84,4 %:iin (n=168) verrattuna vuoteen 2006, jolloin järjestöjä oli 80 % (n=148). Yritysten määrä on vähentynyt 8,5 %: iin (n=17) viime vuoden 13,5 %: sta (n=25). Yritysten määrän tippumisen saattaa selittää sunnuntaina saavutettu festivaalin yhden päivän yleisöennätys. Kun kävijöitä oli paljon, eivät kaikki ehtineet täyttää lomaketta, vaan keskittyivät tavoitteidensa saavuttamiseen, esimerkiksi ruokamyyjät, jotka luetaan yrityksiin, ruuan myymiseen. Myös viranomaisten määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2007 festivaalille osallistuvista organisaatioista 2 % (n=4) oli viranomaisia, kun vuonna 2006 niitä oli 0,5 % (n=1)

10 RAPORTTI 10 (72) organisaatioista. Ryhmään muut sisältyi muun muassa säätiöitä, museoita ja oppilaitoksia. Organisaationne on... 90,0 % 80,0 % 84,4 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % ,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 13,5 % 8,5 % 5,9 % 5,0 % 0,5 % 2,0 % Järjestö Yritys Viranomainen Muu Kuva 2: Organisaatioiden tyypit (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.) Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin palkatun henkilöstön määrää organisaatiossa. Tulokset näkyvät kuvassa 3. Suurin osa organisaatioista 39,2 %, (n=78) on nolla henkeä työllistäviä. 25,1 %, (n=50) ilmoitti palkattua henkilöstöä olevan 1-3 kappaletta, 15,6 %, (n=31) 4-10 kappaletta, 9,5 %, (n=19) kappaletta, 2,5 %, (n=5) kappaletta ja 8 %, (n=16) yli 100 henkeä työllistäviä organisaatioita. Kovin suuria eroja ei viime vuoden lukuihin ole havaittavissa. Ainoastaan nolla henkeä työllistävien organisaatioiden osuus on laskenut hieman viime vuoteen verrattuna. Suurin osa, 39,2 %, (n=78) festivaalille osallistuvista organisaatioista on silti edelleen nolla henkeä työllistäviä eli ne toimivat vapaaehtoisvoimin. 0-3 henkeä työllistäviä on 64,3 % (n=128) prosenttia kaikista osallistujista, joten valtaosa organisaatioista on edelleen pieniä järjestöjä tai yrityksiä.

11 RAPORTTI 11 (72) Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja palkatun henkilöstön määrä huomataan, että yli 100 henkeä työllistävistä organisaatioista 15 on järjestöjä ja yksi viranomainen, mutta yhtään yli 100 henkeä työllistävää yritystä ei ole mukana. Suurin ryhmä on nolla henkeä työllistävät järjestöt (n=71). Suuria yrityksiä ei festivaalille siis osallistu, mikä kuvaa hyvin tapahtuman luonnetta ja henkeä. Yrityksistä yli 60 % (n=11) on 1-10 henkeä työllistäviä, eli ne voidaan lukea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. (Liite 2) Verrattaessa viime ja tämän vuoden lukuja prosenttiosuuksien pienet vaihtelut kertovat siitä, että suuri osa organisaatioista osallistui festivaalille myös viime vuonna, eivätkä ne ole palkanneet vuodessa merkittävästi lisää henkilöstöä. Näin ollen tulosten tulisikin vastata viime vuoden lukuja. Merkittävin muutos on tapahtunut nolla henkeä työllistävien määrässä. Kun vuonna 2006 osallistuneista organisaatioista 44,3 %: lla oli palkattua henkilöstöä 0 henkeä, oli luku tänä vuonna 39,2 %. Samalla 1-3 ja 4-10 henkeä työllistävien organisaatioiden määrä on noussut jonkin verran. On mahdollista, että viime vuonna osallistuneet, 0 henkeä työllistäneet ovat tänä vuonna palkanneet organisaatioon henkilöstöä. Palkatun henkilöstön määrä 50,0 % 45,0 % 40,0 % 44,3 % 39,2 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 23,5 % 25,1 % 15,6 % 13,1 % 9,8 % 9,5 % 8,2 % 8,0 % ,0 % 0,0 % 1,1 % 2,5 % 0 kpl 1-3 kpl 4-10 kpl kpl kpl yli 100 kpl Kuva 3: Palkatun henkilöstön määrä organisaatiossa

12 RAPORTTI 12 (72) (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.) Neljännessä kysymyksessä kysyttiin vastaajan asemaa organisaatiossa. Suurin osa vastaajista 37,2 % (n=74) määritteli itsensä työntekijöiksi. Johtoasemassa olevat ja vapaaehtoiset muodostivat seuraavaksi suurimmat ryhmät, molempien osuuden ollessa noin 22 % vastaajista. Kuvasta 4 voidaan havaita, että johtoasemassa olevien määrä on laskenut viime vuoden (2006) 30,1 %: sta (n=55)tämän vuoden 23,1 %: iin (n=46) ja vastaavasti työntekijöiden määrä on noussut viime vuoden 32,2 %:sta (n=59) tämän vuoden 37,2 %:iin (n=74). Muiden ryhmien osuudet ovat pysyneet suurin piirtein samassa, tosin vertailtavuutta heikentää hieman se, että tämänvuotisessa kyselylomakkeessa annettiin vastaajalle myös vaihtoehto muu, johon vastasi 4,5 % (n=9) vastaajista. Ryhmä muu sisälsi muun muassa työharjoittelijoita, taiteilijoita ja siviilipalvelusmiehiä. Taulukko 2: Ristiintaulukointi: organisaation tyyppi vastaajan asema organisaatiossa Organisaationne on * Vastaajan asema organisaatiossa Organisaationne on Yhteensä järjestö yritys viranomainen muu % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä Vastaajan asema organisaatiossa luottamus vapaaeht johtoasema työntekijä tehtävä oinen muu Yhteensä ,0% 35,7% 14,9% 23,8% 3,6% 100,0% ,9% 41,2%,0% 5,9%,0% 100,0% ,0% 50,0%,0%,0% 50,0% 100,0% ,0% 55,6%,0% 33,3% 11,1% 100,0% ,2% 37,4% 12,6% 22,2% 4,5% 100,0% Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja vastaajan asema, havaitaan, että yrityksistä yli puolet 52,9 % (n=9) lomakkeeseen vastanneista oli johtoasemassa olevia henkilöitä, kun taas järjestöistä alle neljäsosa 22 % (n=37) vastaajista oli johtavassa asemassa. Yritysten vastaajista 41,2 % (n=7) oli työntekijöitä, kun järjestöillä vastaava luku oli 35, 7 % (n=60). Vaikka luku oli yrityksillä suurempi, täytyy myös huomata, että järjestöillä vastaukset jakaantuivat tasaisemmin

13 RAPORTTI 13 (72) kaikille vaihtoehdoille, kun taas yrityksillä oli edellä mainittujen lisäksi vain yksi maininta kohdassa vapaaehtoinen. Tulokset ovat ymmärrettäviä, sillä järjestötoiminnassa vapaaehtoisuus on yleistä verrattuna yritystoimintaan. Viranomaisten vastaajat olivat joko työntekijöitä tai ryhmässä muu, kun taas ryhmän muu vastaajat koostuivat työntekijöistä, vapaaehtoisista ja muista. (Liite 3). Vastaajan asema organisaatiossa 40,0 % 37,2 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 30,1 % 23,1 % 32,2 % 14,8 % 12,6 % 23,0 % 22,1 % ,0 % 5,0 % 0,0 % 0,0 % 4,5 % Johtoasema Työntekijä Luottamustehtävä Vapaaehtoinen Muu Kuva 4: Vastaajan asema organisaatiossa (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.) Viimeisessä demografisia tekijöitä kuvaavassa kysymyksessä tiedusteltiin organisaation esittely-/myyntipisteen sijaintia festivaalialueella Kaisaniemen puistossa. Kysymys lisättiin viime vuoden lomakkeeseen, jotta saataisiin vertailtua eri alueella sijainneiden mielipiteitä. Festivaali-alue jaettiin neljään eri luokkaan ja lisäksi annettiin vaihtoehto muu, mikä. Tulokset näkyvät kuvasta 5.

14 RAPORTTI 14 (72) Esittely-/myyntipisteen sijainti Kaisaniemen puistossa 70,0 % 63,5 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 15,2 % 16,2 % 10,0 % 0,0 % Suihkulähteen ympäristö Oma teltta hiekkakentällä Mahdollisuuksien tori -teltta 1,5 % Tenava-timbuktu -lastenalue 3,6 % Muu Kuva 5: Organisaation esittely-/myyntipisteen sijainti Kaisaniemen puistossa Kuten yllä olevasta kuvasta voidaan nähdä, valta-osa organisaatioista, 63,5 % (n=125) sijaitsi Mahdollisuuksien tori-teltassa. Hiekkakentällä 16,2 % (n=32) ja suihkulähteen ympäristössä 15,2 % (n=30) sijaitsi lähes yhtä paljon organisaatioita. Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja pisteen sijainti, havaittiin, että järjestöistä suurin osa sijaitsi Maailman tori teltassa (65,3 %, n=109), kun taas yritykset olivat määrällisesti eniten edustettuina hiekkakentällä (43,8 %, n=7). 3.2 Organisaatioiden osallistuminen festivaalille Syyt osallistua Tämän vuoden kyselylomakkeessa muokattiin kysymystä motiiveista osallistua festivaalille. Aiempina vuosina vastaajat ympyröivät annetuista vaihtoehdoista mielestään tärkeimmän ja saivat valita korkeintaan yhden lisäsyyn. Täksi vuodeksi lomaketta muutettiin siten, että vastaajien annettiin avoimella kysymyksellä kirjoittaa tärkein syy osallistumiseen ja seuraavassa kysymyksessä arvioida neliportaisella asteikolla annettujen osallistumissyiden tärkeyttä organisaationsa kannalta. Annetut syyt olivat

15 RAPORTTI 15 (72) samat kuin viime vuonna, lukuun ottamatta uusina lisättyjä Tunnettuuden lisääminen ja Yhteiskunnallisen vastuun osoittaminen kohtia. Tällä menettelyllä vastausten vertailtavuus viime vuoteen kärsii, mutta tavoitteena oli avoimen kysymyksen avulla saada enemmän tietoa osallistumisen syistä, kun vastaajien valintamahdollisuuksia ei rajoiteta. (Heikkilä 2005, 49.) Ongelmaksi muodostui tulosten tulkintavaiheessa se, että suurin osa vastaajista oli luetellut tärkeimmän osallistumissyyn lisäksi muitakin syitä osallistua, eikä tärkeintä syytä oltu merkitty selkeästi. Tulosten selvyyden parantamiseksi seuraavan vuoden lomakkeeseen kannattaisi merkitä selvemmin, että vastaaja mainitsisi yhden ja vain yhden, tärkeimmän syyn osallistua. Kuten edellä mainittiin, viime ja tämän vuoden vastauksia ei voida täysin vertailla keskenään, mutta tulokset olivat tänäkin vuonna samansuuntaisia. Kysymykseen vastasi 188 organisaatiota. Tärkeimmäksi syyksi vastaajat mainitsivat näkyvyyden, sen lisäämisen tai ylipäätään saamisen (25,5 %, n=48). Muita merkittävän määrän vastauksia saaneita mainintoja tärkeimmäksi osallistumismotiiviksi olivat tunnettuuden lisääminen (16,5 %, n=31) sekä tiedon jakaminen (16,0 %, n=30). Näitä kolmea selkeästi erottunutta ryhmää lukuun ottamatta vastaukset jakaantuivat melko laajasti. Mainintoja tärkeimmästä motiivista saivat muun muassa organisaation markkinointi, kiinnostavien kohderyhmien tavoittaminen, festivaalin suuri kävijämäärä sekä organisaation luonteva liittäminen festivaalin monikulttuurilliseen henkeen. Kaikki annetut vastaukset löytyvät työn loppuosasta, liitteestä 8. Viime vuoden tuloksissa tiedon levittäminen oli organisaatioille merkittävin syy osallistua. Vaihtoehtoa näkyvyyden lisääminen ei viime vuoden lomakkeessa oltu annettu. Voitaneen todeta, että organisaatioiden tärkein motiivi osallistua Maailma Kylässä festivaalille on siis edelleen oman tunnettuutensa parantaminen sekä toiminnastaan tiedottaminen suurelle yleisölle. Nämä kaksi motiivia nousivat esiin myös seuraavassa osiossa, jossa pyydettiin arvioimaan eri osallistumissyiden tärkeyttä organisaatiolle. Kysymyksessä seitsemän organisaatioita pyydettiin arvioimaan annettujen osallistumissyiden merkitystä neliportaisella asteikolla (1=Erittäin tärkeää,

16 RAPORTTI 16 (72) 2=Jonkin verran tärkeää, 3=Ei Tärkeää, 4=Ei lainkaan tärkeää). Vastausten jakaumat ilmenevät kuvasta 6. Osallistumissyiden tärkeys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tunnettuuden lisääminen Tiedon levittäminen Uusien jäsenten / asiakkaiden hallinta Kampanjointi Yhteiskunnallisen vastuun osoittaminen Verkostoituminen Varainkeruu Myynnin edistäminen Erittäin tärkeää Jonkin verran tärkeää Ei tärkeää Ei lainkaan tärkeää Kuva 6: Osallistumissyiden tärkeys Kuvan perusteella voidaan havaita, että tunnettuuden lisääminen ja tiedon levittäminen näyttäisivät olevan organisaatioille tärkeimpiä syitä osallistua festivaalille. Tunnettuuden lisäämistä erittäin tärkeänä piti 90,1 % (n=172) ja tiedon levittämistä 87,6 % (n=169) vastanneista organisaatioista. Seuraavaksi tärkeimpiä osallistumissyitä näyttäisivät olleen uusien jäsenten/ asiakkaiden hankinta sekä kampanjointi. Vähiten tärkeimpiä syitä taas näyttäisivät olevan varainkeruu ja myynnin edistäminen. Tapahtuman luonnetta kuvaa hyvin se, että myynnin edistämistä ei lainkaan tärkeänä osallistumissyynä piti yli 36 % (n=64) organisaatioista. Tulokset ovat luonnollisia, sillä festivaalille osallistuvista organisaatioista yli 80 prosenttia on voittoa tavoittelemattomia järjestöjä. Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja osallistumismotiivit huomataan, että toisaalta etenkin tunnettuuden lisääminen osallistumissyynä näyttäisi olevan erittäin tärkeää riippumatta siitä, mikä organisaation tyyppi on kyseessä. Vertailtaessa eri

17 RAPORTTI 17 (72) organisaatioiden osallistumismotiiveja festivaalille, voidaan havaita, että yrityksille myynnin edistäminen on selkeästi tärkeämpi osallistumissyy (81,3 % täysin samaa mieltä, n=13) kuin järjestöille (11,3 % täysin samaa mieltä, n=17). Järjestöistä 40,7 % (n=61) ei pitänyt myynnin edistämistä lainkaan tärkeänä, kun yrityksistä vastaava luku oli 0 % (n=0). Järjestöjen ja yritysten osallistumismotiivina myynnin edistämisen jakauma poikkesi toisistaan (x² (9) = 57,6, p=.00). Tulosta olisi voitu edelleen parantaa yhdistämällä ryhmät yritys, viranomainen ja muu yhdeksi ryhmäksi. Tällöin jokaiseen luokkaan olisi saatu vähintään viisi frekvenssiä. Nummenmaan (2004, 290) mukaan Khiin neliötesti antaa luotettavia tuloksia vain, jos kaikkien havaittujen frekvenssien lukumäärä on suurempi kuin viisi. Voidaan kuitenkin sanoa, että yritysten ja järjestöjen suhtautumisen ero myynnin edistämiseen tärkeänä osallistumissyynä on tilastollisesti merkitsevä (p=0,000<0,05.) Muiden väittämien kohdalla ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja. Taulukko 3: Ristiintaulukointi: Organisaation tyyppi myynnin edistäminen Organisaationne on * Myynnin edistäminen Organisaationne on Yhteensä järjestö yritys viranomainen muu % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä Myynnin edistäminen erittäin jonkin verran ei lainkaan tärkeää tärkeää ei tärkeää tärkeää Yhteensä ,3% 24,7% 23,3% 40,7% 100,0% ,3% 18,8%,0%,0% 100,0% ,0% 66,7%,0% 33,3% 100,0% ,0% 50,0% 16,7% 33,3% 100,0% ,1% 25,7% 20,6% 36,6% 100,0% Pearson Chi-Square Likelihood Ratio Linear-by-Linear Association N of Valid Cases Khiin-neliö testi Asymp. Sig. Value df (2-sided) 57,626 a 9,000 50,002 9,000 6,603 1, a. 11 cells (68,8%) have expected count less than 5. The minimum expected count is,51.

18 RAPORTTI 18 (72) Osallistumiskerrat Kahdeksannessa kysymyksessä kysyttiin organisaatioiden osallistumiskertojen määrää festivaalille. Tämän vuoden festivaali oli järjestyksessään kahdeksas. Viime vuoden tapaan osallistumiskertojen määrä kyselylomakkeessa rajattiin maksimimäärään (tänä vuonna siis 1-8:aan). Näin tuloksia pystytään vertaamaan viime vuoden lukuihin. Tämän vuoden lomakkeessa pyrittiin myös selkeyttämään, että vastaaja vastaisi nimenomaan edustamansa organisaation, eikä henkilökohtaisesta puolestaan. Vastaaja saattoi esimerkiksi vastata olevansa ensimmäistä kertaa mukana, vaikka hänen organisaationsa osallistuu festivaalille jo kuudetta kertaa. Aiemmassa tutkimuksessa (2005) vastaajat saattoivat sekoittaa osallistumisensa festivaalilla osallistumiseen Mahdollisuuksien toreihin ja vastata täten osallistumismäärän, joka oli enemmän kuin mitä festivaalia on edes järjestetty. Tämän vuoden organisaatioiden osallistumiskerrat näkyvät kuvassa 7. Organisaatioiden osallistumiskertojen määrä 25 % 20 % 22 % 21 % 17,4 % 16,2 % 16,8 % 22 % 23,4 % 15 % 10 % 5 % 12 % 10 % 9,6 % 9,6 % 8 % 4 % 2,4 % 4,8 % 1 % % 1. Kertaa 2. Kertaa 3. Kertaa 4. Kertaa 5. Kertaa 6. Kertaa 7. Kertaa 8. Kertaa Kuva 7: Organisaatioiden osallistumiskerrat prosentteina (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.)

19 RAPORTTI 19 (72) Kysymykseen vastasi 84 % (n=167) organisaatioista. Vaihtoehdon En osaa sanoa vastanneiden osuus (yli 10 %) on jätetty pois. Viime vuoden lomakkeessa vaihtoehtoa En osaa sanoa ei annettu, joten tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuvasta voidaan kuitenkin havaita ensikertalaisten määrän laskeneen viime vuoteen verrattuna, kun taas jokaisella järjestetyllä festivaalilla mukana olleiden määrä (22 % vuonna 2006) on noussut (23,4 % vuonna 2007). Ensimmäistä kertaa osallistuvien organisaatioiden määrä näyttäisi tippuneen vuosi vuodelta, sillä vuonna 2005 niitä oli vielä 29 % (Lehto & Nyqvist. 2005, 4.) Samaan aikaan useampaa kuin ensimmäistä kertaa osallistuneiden määrän voidaan havaita nousseen. Etenkin kolmatta kertaa festivaalille osallistuneiden määrä viime vuoteen verrattuna nousi selkeästi. Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja osallistumiskerrat, huomataan, että yrityksistä 35,7 % (n=5) osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa festivaalille kun vastaavasti järjestöistä näin teki vain 14,3 % (n=20). Kaiken kaikkiaan yrityksistä 78,5 % (n=11) tämänvuotinen osallistuminen oli korkeintaan kolmas (ts. mukana joko ensimmäistä, toista tai kolmatta kertaa) kun järjestöistä alle puolet (46,4 %, n=65) kuului tähän ryhmään. Kun yrityksistä vain yksi osallistui tänä vuonna festivaalille 8. kertaa, oli järjestöistä vastaavasti jokaisella kerralla mukana olleita 26,4 % (n=37). Yksikään yrityksistä ei ilmoittanut olevansa mukana 5., 6., tai 7. kertaa, kun järjestöistä jokaiseen luokkaan tuli vähintään neljä vastausta (Liite 4). Suuntaa antavasti voidaan todeta, että yrityksistä festivaalilla mukana olevat ovat pääosin ensikertalaisia tai vähän kokemusta omaavia kun taas järjestöistä useampaan kertaan mukana olleita konkareita tai organisaatioita, joille mukana olo jokaisella kerralla on ehdottoman tärkeää, on enemmän. Ilmiön selityksenä saattaa olla se, että usealle pienelle järjestölle -festivaali on vuoden ylivoimaisesti tärkein ja mahdollisesti ainut tapahtuma vuodessa, johon osallistutaan ja jossa tullaan julki. Yritykselle festivaali sen sijaan saattaa olla yksi tapahtuma muiden joukossa, joka silti koetaan tärkeäksi vaikutuskanavaksi, etenkin tulevaisuudessa Osallistumisen tärkeys Yhdeksännessä kysymyksessä kysyttiin organisaatioiden osallistumisen tärkeyttä festivaalille. Kysymys lisättiin lomakkeeseen täksi vuodeksi.

20 RAPORTTI 20 (72) Kysymykseen vastasi 194 organisaatiota. Organisaatioista 71,1 % (n=138) koki osallistumisen festivaalille erittäin tärkeäksi, 27,8 % (n=54) jonkin verran tärkeäksi, ja 1% (n=2) vastasi, ettei koe osallistumista tärkeäksi. Tulokset olivat odotettuja, sillä etenkin monelle pienelle järjestölle festivaali on vuoden suurin tapahtuma ja ainutlaatuinen mahdollisuus tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä yhden viikonlopun aikana. Ristiintaulukoitaessa palkatun henkilöstön määrä ja osallistumisen tärkeys, ei merkittäviä eroja silti havaittu. Toisin sanoen osallistuminen koettiin erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi riippumatta organisaation koosta henkilöstön määrällä mitattuna. Myöskään organisaation tyyppi ei vaikuttanut merkittävästi tuloksiin, vaikkakin yritysten saattoi huomata suhtautuneen osallistumisen tärkeyteen piirun verran järjestöjä myönteisemmin. Kysymys oli sinällään hieman johdatteleva, sillä yksikään organisaatio ei vastannut kokevansa osallistumistaan ei lainkaan tärkeäksi. Tämä on luonnollista, sillä jos näin vastaisi, tuskin edes osallistuisi koko festivaalille Mikä saa osallistumaan toistuvasti Kymmenennessä kysymyksessä organisaatioilta tiedusteltiin syytä, joka saa ne osallistumaan toistuvasti festivaalille. Kysymys oli kvalitatiivinen eli avoin kysymys. Myös tämä kysymys lisättiin viime vuoden pohjalta muokattuun lomakkeeseen, jotta saataisiin selville organisaatioiden kannalta tärkeitä motiiveja uudelleen osallistumiseen liittyen. Kysymykseen vastasi 83 % (n=164) organisaatioista. Vastanneiden organisaatioiden vastauksista tärkeimmiksi syiksi osallistua uudelleen erottuivat tapahtuma yleisesti/ tapahtuman hyvä tunnelma (17,7 % organisaatioista mainitsi, n=29) sekä festivaalin suuri koko (12,8 %, n=21). Organisaatioista 9,7 % (n=16) mainitsi toistuvasti osallistumisen syyksi saman syyn, minkä he arvostivat tärkeimmäksi syyksi osallistua ylipäätään, esimerkiksi tunnettuuden lisäämisen. Lisäksi festivaali koettiin hyväksi kanavaksi tavoittaa organisaatioita kiinnostavia ihmisiä. Myös hyvät kokemukset aikaisemmilta vuosilta sekä toimivat järjestelyt saivat mainintoja organisaatioilta. Kaikki vastaukset löytyvät työn loppuosasta, liitteestä 9.

21 RAPORTTI 21 (72) 3.3 festivaalin markkinointi Seuraavassa kysymysosiossa kysyttiin organisaatioiden suhtautumista festivaalin markkinointia koskeviin väitteisiin. Viime vuoden lomakkeessa kysyttiin ainoastaan festivaalin mainonnan riittävyydestä, joten tuloksia ei voi vertailla keskenään. Tältä vuodelta haluttiin saada enemmän tietoa markkinoinnin onnistumisesta, joten väittämien määrää päätettiin lisätä. Organisaatioilta kysyttiin siis nyt ensimmäistä kertaa tyytyväisyyttä festivaalin markkinointiin. Kyselylomakkeessa oli seitsemän markkinoinnin onnistumista mittaavaa väitettä, joita arvioitiin neliportaisella asteikolla (1= Täysin samaa mieltä, 2= Samaa mieltä, 3= Eri mieltä, 4= Täysin eri mieltä). Arviot festivaalin markkinointia koskevista väitteistä Festivaalilla on riittävästi kävijöitä Markkinoinnin ajoitus on onnistunut Festivaalia on markkinoitu riittävästi Markkinointi on tavoittanut kannaltamme "oikean" kohderyhmän Festivaalin mainonta on ollut näkyvää Viestinnällinen ilme on onnistunut Festivaalin verkkosivut ovat onnistuneet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 8: Organisaatioiden arviot festivaalin markkinointia koskevista väittämistä Kuten kuvasta näkyy, kaikkein tyytyväisimpiä organisaatiot olivat kävijöiden määrään festivaalilla. 72,2 % (n=140) oli täysin samaa mieltä väitteen festivaalilla on riittävästi kävijöitä kanssa. Vastaajista 60,4 % (n=102) oli täysin samaa mieltä markkinoinnin ajoituksen onnistumisesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta organisaatioiden olleen vähintäänkin tyytyväisiä festivaalin markkinointiin. Mikään väittämistä ei saanut huomattavaa määrää täysin eri mieltä olevia vastauksia. Eniten kehitettävää tulosten mukaan olisi festivaalin markkinoinnin määrässä. 12,9 %, (n=24) oli eri tai täysin eri mieltä väittämän

22 RAPORTTI 22 (72) Festivaalia on markkinoitu riittävästi kanssa. Tämä on kuitenkin myös haastavin alue kehittää, sillä tapahtuman ilmaisuudesta johtuen suuri osa tapahtuman järjestämiseen ja myös markkinointiin käytettävistä varoista tulee lipputulojen sijaan yhteistyökumppaneiden kautta. Taulukko 4: Ristiintaulukointi: organisaation tyyppi markkinoinnin oikea kohdistaminen Organisaationne on * Markkinointi on tavoittanut kannaltamme "oikean" kohderyhmän Organisaationne on Yhteensä järjestö yritys viranomainen muu % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä % organisaation sisällä Markkinointi on tavoittanut kannaltamme "oikean" kohderyhmän täysin samaa täysin eri mieltä samaa mieltä eri mieltä mieltä Yhteensä ,2% 46,5% 9,7%,6% 100,0% ,3% 18,8%,0%,0% 100,0% ,0% 100,0%,0%,0% 100,0% ,6% 44,4%,0%,0% 100,0% ,4% 44,8% 8,2%,5% 100,0% Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja markkinointiviestintää koskevat väittämät, ei vastauksissa havaittu suuria eroavaisuuksia. Väittämä markkinointi on tavoittanut kannaltamme oikean kohderyhmän jakoi hieman mielipiteitä. Yrityksistä 81,3 % (n=13) oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä, kun vastaavasti järjestöistä näin ajatteli vain 43,2 % (n=67). Vastaavasti järjestöistä hieman yli 10 % (n=16) oli väittämän kanssa eri tai täysin eri mieltä, kun yrityksistä näin ei vastannut kukaan. Tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,140>0,05). Alla olevasta taulukosta näkyvät kuhunkin väittämään annettujen vastausten määrät sekä vastausten keskiarvot asteikolla (1= Täysin samaa mieltä, 2= Samaa mieltä, 3= Eri mieltä, 4= Täysin eri mieltä). Kuten havaitaan, yhdenkään väittämän kohdalla ei keskiarvo noussut yli arvon 2. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa verrata seuraavien vuosien festivaalien vastauksiin, jotta nähdään, onko kehitystä festivaalin markkinointiviestinnässä tapahtunut.

23 RAPORTTI 23 (72) Taulukko 5: Vastausten määrät ja keskiarvot koskien markkinointiviestintäväittämiä Vastausten määrät ja keskiarvot festivaalin markkinointiviestintää koskeviin väitteisiin N Keskiarvo Vastauk sia (kpl) Missing Festivaalin mainonta on ollut näkyvää Festivaalia on markkinoitu riittävästi Festivaalilla on riittävästi kävijöitä Markkinoinnin ajoitus on onnistunut Festivaalin verkkosivut ovat onnistuneet Viestinnälli nen ilme on onnistunut Markkinointi on tavoittanut kannaltamme "oikean" kohderyhmän ,3441 3,3387 3,6907 3,5740 3,3395 3,3895 3, Markkinoinnin kehittäminen Organisaatioita pyydettiin myös avoimella kysymyksellä kertomaan, miten ne kehittäisivät festivaalin markkinointia. Kysymykseen vastasi 35 % (n=69) organisaatioista. Vastaajista 17,4 % (n=12) oli tyytyväinen festivaalin markkinointiin, eikä maininnut mitään parannusehdotuksia. Lisää televisio- tai radiomainontaa toivoi 14,5 % (n=10) vastaajista, vaikkakin moni tunnusti sen olevan erittäin kallista, etenkin kun kyseessä on ilmaistapahtuma. Muita omiksi ryhmikseen erottuneita vastauksia olivat näkyvyyden lisääminen (5,8 %, n=4) sekä myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla mainostaminen (5,8 %, n=4). Lisäksi vastauksissa pyydettiin mainostamaan tapahtumaan aikaisemmin ja näkyvämmin, toivottiin markkinointia myös toisella kotimaisella kielellä sekä suuntaamaan sitä erityisesti maahanmuuttajia kohti. Vastausten katoon tämän kysymyksen kohdalla saattaa olla selityksenä sunnuntain ennätysmäiset kävijämäärät, jotka veivät organisaatioiden aikaa erityisesti avoimiin kysymyksiin vastaamiselta tai yksinkertaisesti organisaatioiden kehitysehdotusten puute. On myös mahdollista, että koska yleisöä oli paikalla kiitettävä määrä, ei nähty tarvetta kehittää markkinointia ylipäätään.

24 RAPORTTI 24 (72) 3.4 Toivotun yleisön rakenne Ikäprofiilit Kyselylomakkeessa kysyttiin seuraavaksi organisaatioita kiinnostavan yleisön rakenteesta kolmen kysymyksen avulla. Kysymyksessä kaksitoista kysyttiin organisaatioita kiinnostavien kävijöiden ikäprofiilia. Ikäryhmät oli kyselylomakkeessa valmiiksi luokiteltu seitsemään luokkaan samalla tavalla kuin viime vuoden lomakkeessa, jotta tuloksia voitaisiin verrata keskenään. Vastaajille annettiin mahdollisuus valita yksi tai useampia niitä kiinnostavista ikäryhmistä. Kysymykseen vastasi 97 % (n=193) organisaatioista. Tulokset ilmenevät kuvasta 9. Organisaatioita kiinnostavien ikäprofiilit prosentteina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 0-10-vuotiaat vuotiaat 31 % 54 % 72 % 76 % vuotiaat 95 % 90 % vuotiaat 85 % 78 % vuotiaat 65 % 81 % vuotiaat 53 % 74 % Yli 60-vuotiaat 42 % % Kuva 9: Organisaatioita kiinnostavien ikäprofiilit (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.) Viime vuoden lomaketta muokattiin siten, että vastausvaihtoehdoksi lisättiin valmiiden ikäluokkien lisäksi kohta kaikki, mikä vähentää hieman tulosten vertailtavuutta. Kun viime vuonna (2006) 19 % (n=33) organisaatioista nimesi

25 RAPORTTI 25 (72) kiinnostavaksi ikäryhmäkseen kaikki luokitellut ryhmät, oli vastaava luku tänä vuonna (2007) 52 % (n=101). Vaihtoehto kaikki houkutteli siis selkeästi vastaamaan, mutta kuten kuvasta 9 havaitaan, vastaa kiinnostavien ikäprofiili melko hyvin viime vuoden vastaavaa. Organisaatioiden mielestä kiinnostavin kohderyhmä tulosten mukaan näyttäisi edelleen olevan vuotiaat, joista 95 % (n=183) vastanneista ilmoitti olevana kiinnostunut. Viime vuoden tuloksiin verrattuna etenkin kiinnostus alle 10-vuotiaisiin kävijöihin näyttäisi kasvaneen selkeästi, samoin kuin kiinnostus kaikkiin yli 41-vuotiaisiin. Ainoastaan kiinnostus vuotiaisiin näyttäisi laskeneen hieman viime vuoteen verrattuna. On kuitenkin muistettava vaihtoehdon kaikki vaikutus tämän vuoden lukuihin festivaalin kävijöiden ikäprofiili on kuvattuna taulukossa 4. Verrattuna lukuja vuoden 2007 kävijätutkimuksen tuloksiin festivaalin kävijöiden ikäprofiilista, voidaan havaita, että organisaatioiden festivaalilta tavoittelemat kohderyhmät ovat hyvin edustettuina. Suurin osa (39 %, n=146) festivaalilla vierailleista, oli vuotiaita. Organisaatioista 95 % ilmoitti kiinnostavaksi kohderyhmäkseen juuri vuotiaat. Seuraavaksi kiinnostavimmat ikäryhmät organisaatioiden mielestä olivat vuotiaat, jotka ovat myös hyvin edustettuina festivaalin kävijöissä. Taulukko 6: 2007 festivaalin kävijöiden ikäprofiili (Lähde: Koivisto 2007) Ikä Frekvenssi % alle , , , ,6 60 tai yli 25 6,8 Yhteensä Sukupuoli Kolmannessatoista kysymyksessä kysyttiin kiinnostavatko organisaatioita ensisijaisena kohderyhmänä enemmän naiset vai miehet. Kyselylomakkeessa annettiin myös vaihtoehto ei merkitystä. Kysymykseen vastasi 193

26 RAPORTTI 26 (72) organisaatiota. Vastanneista 90,2 % (n=174) ei pitänyt sukupuolta tärkeänä tekijänä (95,5 % vuonna 2006). Ensisijaisesti naiset kohderyhmäkseen nimesi 9,3 %, n=18 (4,5 %, n=8) ja miehet 0,5 %, n=1 (0 %, n=0) vastanneista organisaatioista. Molempien osuudet näyttäisivät siis nousseen viime vuoden lukuihin verrattuna. Valtaosalle organisaatioita festivaalilla kävijöiden sukupuolella ei silti edelleenkään ollut merkitystä. Ristiintaulukoitaessa organisaation tyyppi ja ensisijainen sukupuoli kohderyhmänä paljastui, että yrityksistä sukupuolella ei ollut merkitystä 75 %:lle (n=12) ja järjestöistä 91,4 %:lle (n=148) vastanneista. Suuntaa antavasti voidaan olettaa, että yritykset ovat määritelleet kohderyhmänsä tarkemmin kuin järjestöt. Vuoden 2007 festivaalilla kävijöistä 67,4 % (n=252) oli naisia ja 32,6 % (n=122) miehiä (Koivisto, 2007). Naisten määrä oli siis noin kaksinkertainen miesten määrään verrattuna, joten tässä suhteessa organisaatioiden kohderyhmämieltymykset täyttyivät (9,3 % organisaatioista nimesi naiset ensisijaiseksi kohdesukupuolekseen), joskin 90 % prosentille organisaatioista sukupuolella ei ollut merkitystä Elämäntilanne Kysymyksessä neljätoista organisaatioilta kysyttiin heitä kiinnostavien kävijöiden elämäntilannetta. Organisaatioille annettiin mahdollisuus valita yksi tai useampia niitä kiinnostavia kohderyhmiä. Vastausvaihtoehdot olivat samat kuin viime vuoden lomakkeessa. Lisäksi tämän vuoden lomakkeeseen lisättiin uutena kohderyhmänä maahanmuuttajataustan omaavat henkilöt sekä mahdollisuus vastata vaihtoehto kaikki samaan tapaan kuin ikäryhmiä koskevassa kysymyksessä. Tulokset näkyvät alla olevasta kuvasta 10.

27 RAPORTTI 27 (72) Organisaatioita kiinnostavien kävijöiden elämäntilanneprofiili 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koululaiset Opiskelijat Palkkatyöntekijät Johtavassa asemassa olevat Yrittäjät Kotiäidit/ -isät Eläkeläiset Työttömät Maahanmuuttajat 61 % 60 % 58 % 70 % 92 % 85 % 87 % 82 % 74 % 70 % 74 % 62 % 67 % 59 % 66 % 58 % 75 % Kuva 10: Organisaatioita kiinnostavien kävijöiden elämäntilanneprofiili (Vuoden 2006 tulosten lähteenä Harjunen 2006.) Viime vuoteen verrattuna näyttäisi organisaatioiden kiinnostus kaikkia ryhmiä kohtaan nousseen. Kaksi eniten kiinnostavaa elämäntilannetta tulosten mukaan ovat edelleen opiskelijat, jotka mainitsi kiinnostavaksi kohderyhmäksi 92 % (n=178) ja palkkatyöntekijät 87 % (n=167) organisaatioista. Tämänvuotisia tuloksia tulkittaessa on kuitenkin syytä muistaa se, että vastaajille annettiin lomakkeessa mahdollisuus ruksia kohta kaikki, toisin kuin vuonna Kun viime vuonna kohderyhmäkseen kaikki eri elämäntilanteissa olevat ilmoitti 38 % (n=66) vastanneista organisaatioista, oli luku tänä vuonna 56 % (n=109). Vaihtoehdon kaikki vastaamisen mahdollisuus siis kasvatti huomattavasti siihen vastanneiden organisaatioiden määrää, mikä selittää osaltaan kiinnostuksen kasvua. Suurimmat kiinnostuksen kohteet näyttäisivät silti edelleen pysyneen samoina ja organisaatioita kiinnostavat elämäntilanteet tukevat organisaatioita kiinnostavien ikäryhmien saamia prosenttiosuuksia, suurin osa opiskelijoista kun on vuotiaita ja palkkatyöntekijät kuuluvat pitkälti kahteen seuraavaan ikähaarukkaan. Suuria muutoksia viime vuoden tuloksiin ei siis ole tässä

28 RAPORTTI 28 (72) havaittavissa. Lomakkeeseen lisätty vastausvaihtoehto maahanmuuttajataustan omaavat henkilöt näyttäisi nousseen kolmanneksi kiinnostavammaksi kohderyhmäksi (75 % organisaatioista kiinnostunut, n=145). Muita mainittuja kiinnostavia kohderyhmiä olivat muun muassa kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet, turistit, etnohenkiset, lapset ja opettajat sekä luomuviljelystä kiinnostuneet ihmiset. Verrattuna vuoden 2007 kävijätutkimukseen, havaittiin, että festivaalin kävijöistä 27 % (n=102) oli opiskelijoita, 24, 5 % (n=91) palkkatyöläisiä, 13,2 % (n=49) alempia toimihenkilöitä ja 10,5 % (n=39) johtavassa asemassa olevia henkilöitä (Koivisto, 2007). Näin ollen voidaan todeta organisaatioiden tavoittavan myös aseman puolesta niitä kiinnostavat kohderyhmät festivaalilta sangen hyvin. Kävijäpuolen kyselyssä kysyttiin nimenomaan asemaa työelämässä, joten vaihtoehtoa maahanmuuttajataustan omaava henkilö ei näy tilastoissa. Tässä tutkimuksessa kyseisestä taustamuuttujasta käytettiin nimitystä organisaatiota kiinnostava kohderyhmä. Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta festivaalin nykyisen kävijäkannan vastaavan melko hyvin organisaatioiden tavoittelemia kohderyhmiä. Organisaatiot ovat kiinnostuneita etenkin vuotiaista, opiskelijoista, palkkatyöntekijöistä, maahanmuuttajista sekä johtoasemassa olevista ihmisistä, riippumatta heidän sukupuolestaan. Kävijäpuolen tutkimuksen perusteella samat ihmisryhmät näyttäisivät olleen prosentuaalisesti eniten edustettuina festivaalilla vuonna Arvioita festivaalin järjestelyistä ja yhteistyön toimivuudesta Seuraavassa kysymysosiossa organisaatioita pyydettiin arvioimaan väittämiä koskien festivaalin järjestelyitä sekä yhteistyön toimivuutta organisaatioiden ja festivaalijärjestäjien kesken. Annetut väitteet pyydettiin arvioimaan asteikolla 1= Täysin samaa mieltä, 2= Samaa mieltä, 3= Eri mieltä, 4= Täysin eri mieltä. Viime vuoden kyselylomaketta muokattiin kysymysosion osalta siten, että väittämien määrää lisättiin kahdeksasta (8) kahteentoista (12) ja joidenkin väitteiden sanamuotoja ja rakennetta paranneltiin. Esimerkiksi viime vuonna ongelmalliseksi osoittautunut kysymys kaupallisten toimijoiden sopivuudesta festivaalin luonteeseen pyrittiin muokkaamaan validimpaa tietoa antavaksi. Viime vuoden lomakkeessa ei asiaa kysytty

29 RAPORTTI 29 (72) tarpeeksi yksiselitteisesti, mikä vaikutti saatuihin vastauksiin. Vastauksista ilmeni silloin, että esimerkiksi reilua kauppaa harjoittavien kaupallisten toimijoiden katsottiin sopivan festivaalille hyvin, toisin kuin selkeästi voittoa tavoittelevien globaalien yritysten. Tämän vuoden tulokset ovat näin ollen vain osittain vertailukelpoisia viimevuotisten kanssa. Tulosten analysointivaiheessa huomattiin, että laadittu kysymyspatteristo voitaisiin vielä jakaa festivaalin järjestelyitä koskeviin väittämiin sekä järjestäjien ja organisaation yhteistyötä koskeviin väittämiin. Alla olevasta kuvasta 11 näkyvät yhteistyötä koskevien väittämien vastaukset prosentuaalisina osuuksina. Lisäksi vastausten määrät ja annettujen arvosanojen keskiarvot verrattuna vuoden 2006 tuloksiin näkyvät liitteen 7 taulukossa. Arviot yhteistyön toimivuudesta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Festivaali on hyvä foorumi meille Yhteiskuntavastuu on organisaatiollemme tärkeä asia Yhteydenpito meidän ja järjestäjien välillä on toiminut hyvin Viestinnän toimivuus ennen festivaalia sujui ongelmitta Saavutimme festivaalille asettamaamme tavoitteet Osallistumismaksu on sopiva tapahtumasta saatuun hyötyyn nähden Kaupalliset toimijat (selkeä kaupallinen tavoite) sopivat tapahtumaan hyvin Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 11: Arvioita festivaalin järjestäjien ja organisaation yhteistyön toimivuutta mittaaviin väittämiin Kuten kuvasta 11 voidaan havaita, kaiken kaikkiaan organisaatiot ovat olleet varsin tyytyväisiä yhteistyöhön järjestäjien kanssa. Parhaimman arvosanan organisaatiot ovat antaneet väittämälle festivaali on hyvä foorumi meille (70,6 %, n=132 täysin samaa mieltä). Yhteiskuntavastuuta pidettiin tärkeänä

Maailma kylässä festivaalin näytteilleasettajatutkimus Emma Niskanen

Maailma kylässä festivaalin näytteilleasettajatutkimus Emma Niskanen Maailma kylässä festivaalin näytteilleasettajatutkimus 2017 Emma Niskanen Tausta Kysely toteutettiin Kepan ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä Festivaalialueella oli näytteilleasettajia yhteensä

Lisätiedot

Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus Sanna Myllymäki

Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus Sanna Myllymäki Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus 2016 Sanna Myllymäki Toteutuksesta Kysely toteutettiin lomakehaastatteluna festivaalialueella 28-29.5.2016 Kyselylomake jaettiin kaikille festivaalin

Lisätiedot

Ongelma: Poikkeaako perusjoukon suhteellinen osuus vertailuarvosta?

Ongelma: Poikkeaako perusjoukon suhteellinen osuus vertailuarvosta? Yhden otoksen suhteellisen osuuden testaus Ongelma: Poikkeaako perusjoukon suhteellinen osuus vertailuarvosta? Hypoteesit H 0 : p = p 0 H 1 : p p 0 tai H 1 : p > p 0 tai H 1 : p < p 0 Suhteellinen osuus

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus Anna Vilenius

Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus Anna Vilenius Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus 2016 Anna Vilenius Toteutus Kysely toteutettiin lomakehaastatteluna festivaalialueella Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla, Helsingissä 28.-29.5.2016 Kyselijöitä:

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 24.4.2017 1 Kategoriset muuttujat Lukumääriä Prosentteja (muista n-arvot) Pylväitä 2 Yhteenvetotaulukko (frekvenssitaulukko) TAULUKKO 1. Asunnon tyyppi

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus Marika Moilanen

Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus Marika Moilanen Maailma kylässä festivaalin kävijätutkimus 2017 Marika Moilanen Toteutus Kysely toteutettiin lomakehaastatteluna festivaalialueella Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla, Helsingissä 27.-28.5.2017

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Vastaajat Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Vastaajat... 6 Kotkassa vierailu motiivit... 9 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 10 Kiinnostavimmat ohjelmasisällöt... 11 Tiedonsaanti... 12 Palvelut

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl)

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE. 1. Vastaajan sukupuoli (kpl) 2. Vastaajan ikä (kpl) KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017-NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Tutkimuksen avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2017 näyttelyn kävijärakennetta sekä kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä. Tutkimuksen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi Yksiulotteisen

Lisätiedot

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi

Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

voidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?

voidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %? [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 5 viikko 42 6.10.2017 klo 10:42:20 Ryhmät: ke 08.30 10.00 LS C6 Paajanen ke 10.15 11.45 LS

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI

RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI RISTIINTAULUKOINTI JA Χ 2 -TESTI Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät maantieteessä Ti 27.10.2015, To 2.11.2015 Miisa Pietilä & Laura Hokkanen miisa.pietila@oulu.fi laura.hokkanen@outlook.com KURSSIKERRAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5. Mitä

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Päiväys 5.4.2017 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ASIAKASKYSELY 2017 Pietarsaaren ympäristöterveydenhuolto on toteuttanut kyselytutkimuksen joulu-tammikuussa 2016 2017. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Tilastomenetelmien lopputyö

Tilastomenetelmien lopputyö Tarja Heikkilä Tilastomenetelmien lopputyö Lopputyössä on esimerkkejä erilaisista tilastomenetelmistä. Datatiedosto Harjoitusdata.sav on muokattu tätä harjoitusta varten, joten se ei vastaa kaikkien muuttujien

Lisätiedot

1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta?

1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta? 1. a) Luettele hyvän kvantitatiivisen tutkimuksen perusvaatimukset. b) Miten tutkimusraportissa arvioit tutkimuksen luotettavuutta? 2. Tehtävät 2-4 sekä 6 10 liittyvät keväällä 2002 suoritettuun ammattikorkeakoulusta

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala

A130A0650-K Tilastollisen tutkimuksen perusteet 6 op Tentti / Anssi Tarkiainen & Maija Hujala Kaavakokoelma, testinvalintakaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1 a) Konepajan on hyväksyttävä alihankkijalta saatu tavaraerä, mikäli viallisten komponenttien

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat:

Tarkista vielä ennen analysoinnin aloittamista seuraavat seikat: Yleistä Tilastoapu on Excelin sisällä toimiva apuohjelma, jonka avulla voit analysoida tilastoaineistoja. Tilastoapu toimii Excelin Windows-versioissa Excel 2007, Excel 2010 ja Excel 2013. Kun avaat Tilastoavun,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017

Aromi- lehti. Lukijatutkimus 2017 Aromi- lehti Lukijatutkimus 2017 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhdetta lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit...

Tutkimuksesta Tiivistelmä Kotkassa vierailu motiivit Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa Osallistumisen motiivit... SISÄLLYS Tutkimuksesta... 2 Tiivistelmä... 3 Kotkassa vierailu motiivit... 7 Osallistuminen minä päivinä oli tapahtumassa... 8 Osallistumisen motiivit... 9 Tiedonsaanti... 10 Ohjelma... 11 Palvelut ja

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...

Metsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO... Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3

Lisätiedot

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista

Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot