Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015 KH Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuo deksi (suunnittelu kausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelli set tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on lain mukaan laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toi minnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai netto määräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain 65 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätet tävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä tai talousar viovuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kat tamisvelvollisuus). Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousar vio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauk sen ja valvonnan välineinä. Talousarvioon teh tä vis tä muu tok sis ta päät tää valtuusto. Kuntaliiton laatimassa talousarvio ja -suunnitelmasuosituksessa on tarkemmin määritelty talousarvion tehtävät ja rakenne. Talousarviolla ja -suunnitelmalla on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman rakenteen. Kaupungin kokonais talouden näkökulmaa korostetaan tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan esittämisellä. Tuloslaskelmalla osoitetaan, minkälaisen tuloksen talousarvio tuottaa ja miten se muodostuu. Rahoituslaskelmalla selvitetään rahoitustarve ja miten se katetaan. Tulosohjauksen näkökulma puolestaan toteutetaan käyttötalousosan ja investointi osan toiminnallisilla tavoitteilla ja määrärahoilla. Kuntalain 65 :ssä tarkoitetut toi minnalliset tavoitteet asetetaan sanallisesti todennettaviksi

2 toimenpiteiksi tai mitat taviksi palvelujen määriksi. Kemijärven kaupungilla on vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan kattamatonta alijäämää yhteensä euroa. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu ylijäämäiseksi 0,44 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätösennusteen mukaan kumulatiivinen alijäämä tulee kasvamaan jopa 2,4 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kemijärven kaupungilla on vuoden 2015 lopussa kattamatonta alijäämää yhteensä 4,95 miljoonaa euroa. Tämä alijäämä on saatava katettua suunnittelukaudella. Valtuustoryhmät ovat tehneet syksyllä 2014 valtuustosopimuksen, jolla pyritään osaltaan lisäämään kaupungin elinvoimaisuutta ja tasapainottamaan kaupungin taloutta. Valtuustosopimuksessa linjataan mm. seuraavaa: - syntyneet alijäämät katetaan ja vuosikate kasvaa suunnitelmakauden aikana, - kaupungin menoja leikataan 3-4 % vuosittain vuoteen 2017 saakka, vertailulukuna käytetään vuotta 2014, - henkilöstön määrä ja tehdyt henkilötyövuodet laskevat keskimäärin 2-4 %/v, - kaupungin lainakanta alenee valtuustokauden loppuun mennessä 4-6 milj. vuoden 2014 tasosta, - kouluverkko uudistetaan valmistelun pohjalta tavoitteena tilojen käytön optimoiminen ja resurssien suuntaaminen koulutyöhön, - sairaala Lapponian toimintaa kehitetään tehtyjen selvitysten pohjalta, - valtuustoryhmät linjaavat kaupungin toiminnan rakenneratkaisun ja uudelleenorganisoinnin etenemismallin syyskuussa Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin uudeksi organisaatiorakenteeksi alkaen seuraavan rakenteen:

3 Talousarvion rakenne ja sitovuustasot valtuuston nähden muuttuvat uuden organisaatiorakenteen myötä. Valtuustoon nähden sitovuustasoina ovat palvelualueet ja vastuualueet eli tekniset palvelut, hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelualueen vastuualueet sekä keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut. Valtuusto hyväksyy näiden palvelualueiden ja vastuualueiden sekä eriytetyn elinkeinopalvelut -yksikön määrärahan kokonaiskäytön ja antaa valtuudet lautakunnille ja kaupunginhallitukselle jakaa määrärahat käyttösuunnitelmilla palvelualueiden yksiköille. Palvelualueiden yksiköt tulee määritellä kaupunginhallituksessa ennen toiminnan käynnistymistä. Talouden tasapainottamiseksi vuoden 2016 talousarviota varten kaupunginhallitus on antanut tarkennetun raamin , jonka pohjalta talousarvioesitykset on valmisteltu uusille palvelualueille. Raami oli kaupungin taloustilanteen mukaisesti erittäin tiukka. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste näyttää kuitenkin siltä, että näin tiukka raami ei tule onnistumaan ensi vuodelle ilman ali- tai ylibudjetointia. Tämän vuoksi talousarviota on jouduttu valmistelemaan kaupunginhallituksen antamaa raamia suuremmaksi, sillä lain mukaan talousarviota laadittaessa ei saa syyllistyä ali- eikä ylibudjetointiin. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 on vahvistettu kaupunginvaltuuston kokouksessa. Tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 % yksiköllä, eli 21,00 %in. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin yleisen kiinteistöveroprosentin, muiden asuinrakennusten ja voimalaitoskiinteistöveron osalta. Korotuksilla pyritään lisäämään kaupungin verotuottoja pienenevän valtio-kunta veroennustejakauman vuoksi.

4 Vuonna 2015 on valmisteltu vesi- ja viemärilaitoksen myyntiä ja yhdistämistä Kemijärven kaukolämpöön ja valtuusto hyväksyi kaupan kokouksessaan. Kauppa toteutuu Kaupalla saaduilla tuotoilla katetaan kaupungin taseeseen kertyneitä alijäämiä yhteensä 4,38 miljoonalla eurolla. Vesi- ja viemärilaitoksen myynnillä on vaikutusta myös teknisten palvelujen lautakunnassa käsiteltyyn budjettiin. Kaupunginjohtajan esitys poikkeaa siten teknisen lautakunnan esittämästä talousarviosta oleelisesti. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä on lähdetty siitä, että toimintakate on uusille palvelualueille on vuodelle 2016 yhteensä euroa. Käyttötalousmenoja ei voida leikata ilman tuntuvia henkilöstömeno- ja palvelujen ostoissa tapahtuvia säästöjä. Vuosille on valmisteltava talouden tasapainottamiseksi henkilöstömenovähennykset. Talousarviossa ei ole otettu huomioon mahdollisten lomautusten tai irtisanomisten taloudellisia vaikutuksia henkilöstömenojen osalta, vaan ne käsitellään erikseen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen talousarviomuutoksina. IInvestointitaso on tulevina vuosina kaupunginjohtajan karsimisesityksestä huolimatta huomattavan korkea ja vaikuttaa suoraan kaupungin lainanottotarpeeseen, koska investointeja ei pystytä toteuttamaan omarahoituksella. Kaupun gin lainanottotarve vuonna 2016 on 6,5 milj.euroa. Vanhoja lainoja lyhenne tään sa man ai kai sesti 4,7 milj. eurolla. Taloussuunitelmavuosien osalta tilanne näytätä velkaantumisen osalta todelta pahalta, sillä v lainamäärä näyttää kasvavan esitettyjen investointien ja toimintamenojen vuoksi jopa 38.3 milj. euroon eli lähes euroon asukasta kohden. Vuoden 2016 talousarvioesityksen keskeiset tunnusluvut, joissa vertailukohtana on kuluvan vuoden tilinpäätösennuste (27.11) ovat: - toimintamenojen lasku - 5,1 % - toimintakatteen muutos - 1,6 % - vuosikate 2,4 milj. euroa, mikä kattaa poistot 99,7 prosenttisesti - investointien tulorahoitus 251 % (poikkeuksellinen kaupasta johtuen) - tilikauden tulos 4,38 milj. euroa - bruttoinvestoinnit +10,56 milj. euroa - rahoitustarve (toiminnan ja investointien rahavirta) 3,7 milj. euroa (poikkeus) - lainamäärä euroa/asukas 4461 euroa (ilman konserniyhtiöiden lainoja) Talouskehitys E 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019

5 Toimintakate Muutos % 3,3 4,8 0,1 5,0-5,0-1,6-0,9-1,5-0,6 Tulorahoitus Muutos % 2,7 3,1 1,6 1,6-5,2 0,2-1,4 0,2 0,2 Vuosikate Yli-/alijäämä Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 278*) Nettoinvestoinnit Lainakanta milj. 27,5 28,2 28,6 32,2 32,5 34,6 37,1 38,3 38,3 Oheisena toimielinten päätökset vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille sekä yhdistelmä toimielinten investointiesityksistä. Liitteenä 3 talousarvio 2016 ja talous suunnitelma ehdotus. (Talous- ja kehittämisjohtaja Tuula Kuvaja, ) Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustol le, et tä kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen Kemi jär ven kau pun gin vuo den 2016 ta lousarvioksi ja vuo sien taloussuunnitelmaksi. Päätös: Kaupunginhallitus päätti jatkaa talousarvion käsittelyä klo Kokouksessa sovitut tarvittavat muutokset tuodaan kaupunginhallitukselle ennen kokousta. Kokous pidetään ilman erillistä kutsua tässä kokouksessa sovitun mukaisesti. Kaupunginhallitus keskeytti kokouksen klo ajaksi. KH 421 Liitteenä 3 talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Päätösehdotus (kaupunginjohtaja): Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy ehdotuksen Kemijärven kaupungin vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että uuden organisaatiorakenteen mukaisten yksiköiden käyttösuunnitelmat tuodaan valtuustolle päätettäväksi helmikuun 2016 loppuun mennessä. Käyttötaloussuunnitelmat esitetään seuraavien yksiköiden osalta: Hyvinvointipalvelualueen yksiköt Lasten, nuorten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatuspalvelut - perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut

6 - kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Yhteiset hyvinvointipalvelut - perhepalvelut - sairauksien ehkäisy- ja hoitopalvelut - aikuisten psykososiaaliset palvelut - vammaisten palvelut - ikäihmisten palvelut Teknisten palvelujen palvelualueen yksiköt - tilapalvelut - maankäytön palvelut Keskitettyjen hallinto- ja tukipalvelujen palvelualueen yksiköt - keskitetyt hallinto- ja tukipalvelut - elinkeinopalvelut Päätös: Kokouksessa talousarvion käsittelyn yhteydessä tehdyt esitykset ja äänestykset investointien osalta: Lähiliikuntapaikat (s.37) Pirkka Aalto esitti, että lähiliikuntapaikka Särkikankaalle toteutetaan teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Esitys raukesi kannattamattomana. Kuumaniemen puiston kävelyreitti (s.38) Jukka Ojala esitti, että kävelyreitti poistetaan investointisuunnitelmasta. Esitystä kannattivat Esa Kangas ja Sirkka Pikkuvirta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että oli tullut kaupunginjohtajan esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on tarpeen äänestää. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen: kaupunginjohtaja JAA ja Jukka Ojala EI. Äänestyksen tulos: 4 JAA-ääntä (Kauko Jaakkola, Lasse Ketonen, Pirkka Aalto ja Tarja Perälä), 5 EI-ääntä (Jukka Ojala, Sirkka Pikkuvirta, Esa Kangas, Anita Ruokamo ja Lea Soppela). Puheenjohtaja totesi Jukka Ojalan esityksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi. Ahvensalmen lähiliikuntapaikka sekä puistot ja leikkipaikat (s.38): Pirkka Aalto esitti, että investointeihin lisätään määräraha talousarvioon teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti. Esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.