Sitaatioindeksityöryhmän raportti

Transkriptio

1 Sitaatioindeksityöryhmän raportti Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20:2

2 Sitaatioindeksityöryhmän raportti Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20:2 Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 20 Undervisnings- och kulturministeriet Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen 20

3 Certain data included herein are derived from the Web of Science (r) prepared by THOMSON REUTERS (r), Inc. (Thomson(r)), Philadelphia, Pennsylvania, USA: (c) Copyright THOMSON REUTERS (r) 200. All rights reserved. Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen PL / PB Valtioneuvosto / Statsrådet Taitto / Ombrytning: Unigrafia, Mari Soini Kannen kuva / Pärmbild: Plugi Unigrafia, 20 ISBN (PDF) ISSN-L ISSN (PDF) Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 20:2

4 Tiivistelmä Sitaatioindeksityöryhmän raportti. Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen käyttö suomalaisen tiedepolitiikan suunnittelun apuna. Työryhmän tehtävä Raportin on laatinut Raketti-hankkeen JURE-projektin asettama sitaatioindeksityöryhmä. Työryhmän tehtävänä oli ) tehdä ehdotus sellaisesta pysyvästä järjestelmästä, joka tuottaa ensi sijassa Thomson Reutersin ISI Web of Science julkaisu- ja viittaustietokannoista kansainvälisesti vertailtavat tieteenala- ja tutkimusorganisaatiokohtaiset julkaisu- ja viittaustiedot ja 2) selvittää Thomson Reutersin lisäksi muiden kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen tietojen hankintaa ja käyttöä. Raportin sisältö Raportissa kartoitetaan osa-alueita, joissa kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistoista voidaan tuottaa nykyistä parempi tietopohja tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön sekä selvittänyt miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen. Raportissa käydään läpi keskeiset bibliometriset käsitteet kuten julkaisut ja suhteellinen viittausindeksi, sekä tarkastellaan Thomson Reutersin ISI-aineistolla vaihtoehtoisten menetelmällisten ratkaisujen vaikutusta tieteenaloittaisiin ja tutkimusorganisaatiokohtaisiin julkaisujen ja viittausten määriin. Tieteenalaluokituksena käytetään virallisesta tieteenalaluokituksesta tarkoitukseen sovellettua versiota. Tutkimusorganisaatioilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia, sairaanhoitopiirejä ja yrityksiä sekä muita tieteellisiä julkaisuja tuottavia organisaatioita. Laskelmien päävaihtoehdot liittyvät yhteisjulkaisujen osittamiseen eli jakamiseen tutkimusorganisaatioiden kesken sekä suomalaisten julkaisujen normalisointiin eli viittausten vertailukohteen valintaan. Raportissa nostetaan esiin kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistojen käyttömahdollisuudet keskitetyn kansallisen julkaisurekisterin, sekä suomalaisen tutkimuk-

5 sen kartoituksen, arvioinnin ja seurannan tietolähteenä. Kansainvälisten tietokantojen etuna on, että ne kattavat kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden, ei vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot, ja että aineiston sisältämät viittaustiedot mahdollistavat tutkimuksen laadun ja näkyvyyden arvioinnin ja kansainvälisen vertailun. Raportissa selvitetään myös kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietojen käyttöä yliopistojen rahoitusmallissa sekä käydään läpi täsmällisemmin kotimaisten ja kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen sisältöä ja ominaisuuksia sekä niiden tarjoamia mahdollisuuksia tiedepolitiikan tietopohjan vahvistamisessa. Työryhmän ehdotukset Työryhmä katsoo, että kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistot voisivat täydentää merkittävällä tavalla olemassa olevaa tiedepolitiikan tietopohjaa ja ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö hankkisi tätä tarkoitusta varten sekä Thomson Reutersin ISI- että Elsevierin Scopus-tietokannan aineistot. Työryhmä ehdottaa myös, että ministeriö käynnistäisi aineistojen pohjalta työryhmän hahmotteleman selvityksen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälisestä julkaisujen määrästä ja näkyvyydestä. Työryhmä tekee esityksen selvityksessä noudatettavista menetelmällisistä ratkaisuista.

6 Sammanfattning Citeringsindexarbetsgruppens rapport. Användning av internationella publikations- och referensdatabaser vid planeringen av den finska forskningspolitiken. Arbetsgruppens uppgift Rapporten har utarbetats av citeringsindexarbetsgruppen som tillsattes av delprojektet JURE, som ingår i Raketti-projektet. Arbetsgruppens uppgift var att ) föreslå ett sådant bestående system som producerar internationellt jämförbara och vetenskapsområdes- och forskningsorganisationsspecifika publikations- och referensuppgifter, i första hand från publikations- och referensdatabaserna i Thomson Reuters ISI Web of Science samt 2) utreda möjligheten att skaffa och använda uppgifterna även i andra internationella publikations- och referensdatabaser utöver Thomson Reuters. Rapportens innehåll I rapporten kartläggs delområden där man med hjälp av materialen i internationella publikations- och referensdatabaser på ett bättre sätt än för närvarande kan producera en kunskapsbas för den forskningspolitiska beslutsprocessens behov. Rapporten utreder även hur denna kunskap borde produceras för att den ska ge en tillförlitlig och rättvis bild av forskningen i Finland som helhet och av olika vetenskapsgrenars och forskningsorganisationers roll i denna helhet. I rapporten beskrivs de viktigaste bibliometriska begreppen såsom publikationer och relativ citeringsgrad samt granskas hur alternativa metodologiska lösningar påverkar de vetenskaps- och forskningsorganisationsspecifika publikationernas och referensernas antal i Thomson Reuters ISI-material. Som klassificering av vetenskapsgrenarna används en för ändamålet tillämpad version av den officiella klassificeringen. Med forskningsorganisationer avses universitet, yrkeshögskolor, forskningsinstitut, sjukvårdsdistrikt och företag samt andra organisationer som producerar vetenskapliga publikationer. De huvudsakliga alternativen i beräkningarna gäller delningen av sampublikationer mellan forskningsorganisationer samt normaliseringen av finska publikationer, dvs. valet av jämförelsepunkter

7 för referenserna. Rapporten lyfter fram möjligheterna att använda materialen i internationella publikations- och referensdatabaser som informationskälla för ett centraliserat nationellt publikationsregister samt för kartläggning, utvärdering och uppföljning av forskningen i Finland. Fördelen med de internationella databaserna är att de omfattar publikationsdata från alla forskningsorganisationer i Finland, inte enbart universitet och yrkeshögskolor, och att referensuppgifterna i materialet möjliggör utvärdering och internationell jämförelse av forskningens kvalitet och synlighet. I rapporten utreds också användningen av internationella publikations- och referensuppgifter i universitetens finansieringsmodell. Därtill beskriver rapporten i större detalj innehållen och egenskaperna i nationella och internationella publikations- och referensdatabaser samt de möjligheter dessa ger att stärka forskningspolitikens kunskapsbas. Arbetsgruppens förslag Arbetsgruppen anser att materialen i internationella publikations- och referensdatabaser kunde komplettera forskningspolitikens kunskapsbas på ett betydande sätt och föreslår att undervisnings- och kulturministeriet för detta ändamål skaffar materialet i databaserna Thomson Reuters ISI och Elsevier Scopus. Arbetsgruppen föreslår också att ministeriet tillsätter en arbetsgrupp som utgående från detta material utarbetar en utredning över de finska forskningsorganisationernas internationella publikationers antal och synlighet. Arbetsgruppen föreslår vilka metodologiska lösningar som ska tillämpas i utredningen.

8 Sisällys Tiivistelmä 3 Sammanfattning 5 Johdanto 9 Toimeksianto 9 Työryhmän kokoonpano 9 Työryhmän työ 9 Raportin jäsennys 2 Käsitteet ja laskentamenetelmät 2 Keskeisiä käsitteitä 2 Thomson Reutersin aineisto 5 Aineiston käsittely 6 Thomson Reutersin datan lukeminen 7 Laskentavaihtoehdot 8 Ositusmenetelmien vertailu 8 Normalisointimenetelmien vertailu 26 3 Suomalaisen tutkimuksen kokonaiskuva 38 Thomson Reutersin aineistojen käyttö tutkimuksen arvioinnissa 38 Suomalaisen tiedepolitiikan tietopohjan nykytilanne 39 Suomalaisen tutkimuksen kuva 39 Täydentäviä näkökulmia 4 4 Thomson Reutersin aineiston käyttö yliopistojen rahoitusmallissa 43 ja yliopistojen tutkimusrahoitus 43 ja julkaisufoorumien laadunarviointi 44 Tieteenalojen painottaminen ja voimavarojen merkitys 45 Osituksen vaikutus julkaisujen vaativuuskertoimiin 47 Julkaisuihin perustuvan rahoituksen määrä eräissä maissa 47 5 Scopuksen ja julkaisutietokantojen tarjoamat mahdollisuudet 49 Kansainvälisiä julkaisu- ja viittaustietokantoja 49 Scopuksen tietosisältö 50 Scopuksen kattavuuden tarkastelua 5 Scopus tutkimusten valossa 5

9 6 Työryhmän ehdotukset 53 Työryhmän tehtävä 53 Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen mahdollisuudet ja rajoitukset 53 Työryhmän ehdotukset aineiston hankkimisen ja käytön suhteen 54 Työryhmän ehdotukset menetelmällisten ratkaisujen suhteen 54 Kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistojen hankinnassa huomioitavia näkökohtia 55 Liitetaulukot 56 Kirjallisuus 74 Liite. Suomalaisen tutkimuksen keskeisiä piirteitä Thomson Reutersin julkaisu- ja viittausaineistojen valossa Liite 2. Selvitys Scopus-tietokannan mahdollisuuksista kansallista julkaisurekisteriä perustettaessa

10 Johdanto Toimeksianto Tämän raportin on laatinut Raketti-hankkeen JUREprojektin asettama sitaatioindeksityöryhmä. Ryhmän tehtävänä oli -- tehdä ehdotus sellaisesta pysyvästä järjestelmästä, joka tuottaa ensi sijassa Thomson Reutersin julkaisuja viittaustietokannoista kansainvälisesti vertailtavat tieteenaloittaiset ja yliopistokohtaiset julkaisu- ja viittaustiedot -- suorittaa hankittavien tietojen tarvittava uudelleenkoodaus -- sisällyttää järjestelmään mahdollisuuksien mukaan myös ammattikorkeakoulut, sektoritutkimuslaitokset ja muut tutkimusta tuottavat organisaatiot -- tutkittava Thomson Reutersin lisäksi muiden tietokantojen (esim. Elsevierin Scopus) hankintaa ja käyttöä -- tässä tarkoituksessa selvittää kansainvälisten tietokantojen julkaisu- ja viittaustietojen pysyvät hankinta- ja käyttökustannukset -- selvittää julkaisujen metatietojen hankinta ja kustannukset kansainvälisistä julkaisu- ja viittaustietokannoista Työryhmän kokoonpano Olli Poropudas, OPM, puheenjohtaja Päivi Laine, Turun yliopisto Jukka Lindeman, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maria Forsman, Helsingin yliopisto Aija Kaitera, Helsingin yliopisto Irma Pasanen, Aalto-yliopisto Perttu Heino, Tampereen ammattikorkeakoulu Paula Mikkonen, Kansalliskirjasto, FinElib Marja-Liisa Niemi, opetusministeriö Maija Miettinen, Suomen Akatemia Yrjö Leino, Tieteen tietotekniikkakeskus, CSC, sihteeri Työhön ovat lisäksi osallistuneet harjoittelija Janne Pölönen sektoritutkimuksen neuvottelukunnasta sekä korkeakouluharjoittelija Teemu Ihalainen opetusministeriöstä. Työryhmän työ Tässä raportissa termi suomalainen tutkimus tarkoittaa aina Suomessa tai suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa tehtyä tutkimustyötä riippumatta työn tekijöiden kansallisuudesta. Termi ei kata ulkomailla pysyvästi työskenteleviä kansallisuudeltaan suomalaisia tutkijoita, joilla ei ole kiinteätä yhteyttä suomalaiseen organisaatioon. Työryhmä on keskittynyt pohtimaan kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietojen käyttöä ensi sijassa kan- 9

11 sallisen tiedepolitiikan suunnittelun näkökulmasta. Tästä näkökulmasta tietoja voidaan käyttää kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on hankkia kansainvälisten tietokantojen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden tuottamien julkaisujen metatiedot, so. julkaisua ja sen tekijää kuvaavat tiedot kansalliseen julkaisurekisteriin, jolloin ajatuksena on manuaalisen tallennustyön välttäminen siltä osin kuin tarpeelliset tiedot on jo tallennettu kansainvälisiin tietokantoihin. Toinen tapa hyödyntää kansainvälisiä julkaisutietokantoja on muokata niiden tarjoama julkaisuihin ja viittauksiin liittyvä numeerinen tieto täydentämään kotimaisen tiedonkeruun (opetus- ja kulttuuriministeriön KOTA-tietokanta ja Tilastokeskuksen tutkimustilasto) antamaa kuvaa Suomessa tehdyn tutkimuksen rakenteesta ja kehityksestä. Tarjolla olevilla kansainvälisillä tietokannoilla on kolme tärkeää etua suhteessa kotimaiseen tiedonkeruuseen. Ensiksi, ne kattavat kaikkien suomalaisten tutkimusorganisaatioiden, ei vain yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisutiedot. Toiseksi, joissakin kansainvälisissä julkaisutietokannoissa kerätään organisaatioiden tuottamien julkaisujen lisäksi tietoa niiden saamista viittauksista, mikä tarjoaa mahdollisuuden arvioida tutkimuksen tieteellistä laatua ja näkyvyyttä. Kolmanneksi, kansainväliset julkaisutietokannat kattavat suuren osan myös maailman tärkeimpien tutkimusmaiden julkaisu- ja viittaustiedoista, mikä tekee mahdolliseksi suomalaisen tutkimuksen kansainvälisen vertailun. Työryhmän työ jakautuu näiden kahden käyttötarkoituksen mukaisesti. Työryhmän käsityksen mukaan tärkeimmät kyseeseen tulevat kansainväliset tietokannat ovat Thomson Reutersin (TR) ISI-tietokanta ja Elsevierin Scopus, ja rajatummin Google Scholar. Työryhmä on neuvotellut Thomson Reutersin WoStietokannoissa olevien, suomalaisia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia koskevien viitetietojen hankkimisesta kansallisen julkaisurekisterin käyttöön. Lisäksi työryhmä on selvittänyt Scopuksen ja Google Scholarin käytettävyyteen liittyviä kysymyksiä. Käytännössä työ on kuitenkin painottunut Scopuksen tarkasteluun, koska jo alustavan kartoituksen pohjalta kävi ilmeiseksi, että vain Scopus muodostaa vakavan vaihtoehdon Thomson Reutersin tarjoamalle aineistolle. Toisen käyttötarkoituksen suhteen työryhmä on keskittynyt toimeksiantonsa mukaisesti pohtimaan miten erityisesti Thomson Reutersin tietokantojen numeerista aineistoa voidaan muokata tuottamaan tietoa suomalaisen tiedepolitiikan suunnitteluun. Työryhmän aineistona tässä työssä on ollut Aaltoyliopiston Thomson Reutersilta hankkima vuodet kattava julkaisu- ja viittausaineisto. Aineiston koeluontoiseen käyttöön esimerkkilaskelmien tekemiseksi on saatu Thomson Reutersin lupa. Työryhmä on luokitellut julkaisut ja niiden saamat viittaukset JURE-projektin asettaman tieteenalatyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Keskeinen osa työtä on ollut Thomson Reutersin aineiston suomalaisten tutkijoiden noin eri osoitteen uudelleenkoodaaminen yhdenmukaisesti yliopistoille, ammattikorkeakouluille, sektoritutkimuslaitoksille, yrityksille ja muille tutkimusorganisaatioille. Tältä osin työryhmän tarkastelu on jakautunut pohtimaan kahta peruskysymystä: etsiä niitä tiedepolitiikan osa-alueita, joissa Thomson Reutersin aineistoista voidaan tuottaa nykyistä parempi tietopohja päätöksenteon käyttöön ja 2 miten nuo tiedot tulisi tuottaa, jotta ne antavat luotettavan ja oikeudenmukaisen kuvan suomalaisen tutkimuksen kokonaisuudesta ja eri tieteenalojen ja tutkimusorganisaatioiden roolista tuon kokonaisuuden muodostumiseen (menetelmäkysymykset). Näiden asiakokonaisuuksien tarkastelua varten työryhmä on tehnyt Thomson Reutersin aineiston pohjalta selvityksen suomalaisen tutkimuksen ja tutkimuksen organisoinnin rakenteesta. Tässä raportissa esittelemme selvityksen tuloksia yleisellä tasolla, mutta selvitys kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Se sisältää arviot julkaisujen ja viittausten kehityksestä vuosina , eri tieteenalojen keskeisistä tutkimusorganisaatioista, keskeisten tutkimusorganisaatioiden tutkimusprofiileista ja suhteellisista viittausindekseistä sekä tutkimuksen kansainvälistymisestä. Raporttiin sisältyy myös pohdintaa Thomson Reutersin aineiston käyttömahdollisuuksista yliopistojen perusrahoituksessa. Työn tässä osassa on perehdytty myös muiden maiden tutkimusrahoituksessa omaksumiin käytäntöihin. Tarkastelussa pohditaan viittausindeksien käytön suhdetta julkaisufoorumijärjestelmän tuottamaan arvioon tutkimuksen laadusta sekä siihen perustuvaan rahoitukseen. 0

12 Menetelmälliset kysymykset liittyvät ennen muuta työryhmän toimeksiantoon laatia ehdotus ensi sijassa Thomson Reutersin aineistoon perustuvan pysyvän järjestelmän luomisesta. Kuten luvussa 2 esitetyt vertailevat laskelmat osoittavat, aineiston käsittelyssä on lukuisia mahdollisuuksia ja tehdyt valinnat vaikuttavat olennaisesti lopputulokseen. Aikataulu- ja resurssitekijöiden vuoksi työryhmä on tehnyt työtä samanaikaisesti niin aineiston käyttömahdollisuuksien selvittämiseksi kuin menetelmällisten kysymysten osalta. Tästä seuraa, että luvun 2 tulokset ja liitteen analyysit on tehty työn eri vaiheissa jossain määrin toisistaan poikkeavien lähtöoletusten ja -tietojen pohjalta. Siten liitteen tulokset eivät kaikin osin noudata niitä linjauksia, joita työryhmän mielestä tulisi seurata aineiston käsittelyssä kun työssä siirrytään pysyvään järjestelmään. Niinpä liitteen selvityksen antamaa kuvaa suomalaisesta tutkimuksesta tulee pitää ensi sijassa suuntaa-antavana. Työryhmä on selvittänyt minkälaisia aineistoja tarvitaan suomalaisen tutkimuksen pysyvää arviointia varten sekä neuvotellut Thomson Reutersin kanssa hankintojen sisällöstä, aikataulusta ja kustannuksista. Työryhmä on myös selvittänyt Scopuksen ja muiden kansainvälisten viitetietokantojen sisältöä ja rakennetta sekä käyttökelpoisuutta sekä hankintakustannuksia samaa tarkoitusta varten. Raportin jäsennys Raportti jakautuu kuuteen lukuun. Luvussa 2 kuvataan Thomson Reutersin julkaisu- ja viittaustietokantojen keskeinen sisältö sekä tarkastelussa käytetyt keskeisimmät käsitteet. Lukuun sisältyy myös erilaisten menetelmällisten vaihtoehtojen esittely sekä koelaskelmia vaihtoehtojen vaikutuksista julkaisujen ja viittausten määriin. Laskelmat on laadittu tieteenaloittain ja tutkimusorganisaatioittain. Luvussa 3 pohditaan Thomson Reutersin aineiston käyttöä tiedepolitiikan suunnittelun apuna Luku sisältää lyhyen katsauksen aineiston aikaisempaan käyttöön Suomessa sekä tiivistelmän liitteen aineistoanalyysista. Lukuun 4 sisältyy alustavaa pohdintaa Thomson Reutersin aineiston käyttömahdollisuuksista yliopistojen rahoitusmallissa sekä ajatuksia suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kansainvälistymisen selvittämisen mahdollisuuksista. Luvussa 5 selvitetään laajemmin, mitä muita kansainvälisiä julkaisu- ja viittaustietokantoja on tarjolla Thomson Reutersin lisäksi. Luvussa keskitytään Scopukseen ja verrataan sitä Thomson Reutersin aineistoihin. Tältä osin luku perustuu korkeakouluharjoittelija Teemu Ihalaisen opetus- ja kulttuuriministeriölle laatimaan selvitykseen (liite 2). Työryhmän ehdotukset on koottu lukuun 6.

13 2 Käsitteet ja laskentamenetelmät Tässä luvussa esitellään bibliometriikkaan liittyviä käsitteitä, työryhmän käyttämän Thomson Reutersin aineiston ominaisuuksia, sen muokkauksessa tehtyjä ratkaisuja sekä verrataan erilaisiin lopputuloksiin johtavia laskentatapoja. Keskeisiä käsitteitä Julkaisulla tarkoitetaan yksittäisen tutkijan tai tutkijaryhmän tutkimustulosten kirjallista esitystä, joka on julkaistu kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä, kokoomateoksessa tai monografiassa. Tässä raportissa tieteellisellä julkaisulla tarkoitetaan referoitua julkaisua, jonka tutkimusalan asiantuntija - yksi tai useampia - on hyväksynyt julkaistavaksi. Yhteisjulkaisu on julkaisu, jolla on useampi kuin yksi kirjoittaja, jotka voivat edustaa eri organisaatioita tai maita. Lehdellä tarkoitetaan tutkimustulosten julkaisuun erikoistunutta aikakauslehteä, jossa julkaiseminen edellyttää yhden tai useamman saman tutkimusalan asiantuntijan hyväksyntää. Kaikki tieteelliset julkaisut eivät ole vertaisarvioituja artikkeleita, vaan julkaisut voidaan luokitella erilaisiin julkaisutyyppeihin. Artikkelin lisäksi tavallisia julkaisutyyppejä ovat esimerkiksi katsaukset, monografiat tai opinnäytetyöt, mutta myös vaikkapa patentit ja jotkin ohjelmistot voidaan katsoa tieteellisiksi julkaisuiksi. Viittauksella tarkoitetaan julkaisun saamaa mainintaa toisessa tieteellisessä julkaisussa, koska jälkimmäinen tutkimus hyödyntää edellisen tuloksia, menetelmiä tai taustatyötä. Kansainvälisissä julkaisu- ja viittaustietokannoissa viittauksiksi lasketaan yleensä ainoastaan niiden valikoimaan kuuluvissa tieteellisissä lehdissä ilmestyneiden julkaisujen väliset viittaukset. Itseviittaus on viittaus, joka tehdään yhden tai useamman kirjoittajan aikaisemmin laatimaan julkaisuun. Viittauskeskiarvolla tarkoitetaan jonkin tieteenalan yhden tutkijan, tutkijaryhmän tai tutkimusorganisaation kaikkien julkaisujen saamien viittausten keskiarvoa (kaikkien viittausten määrä jaettuna kaikkien julkaisujen määrällä). Esimerkki. Organisaatio on tuottanut 2 julkaisua, joista ensimmäinen on saanut 3 ja toinen 7 viittausta. Tällöin sen viittauskeskiarvo 0/2 = 5,0. Varsinkaan suurempia kokonaisuuksia kattavissa makrotason tutkimuksissa ei aina käytetä julkaisujen ja viittausten lukumääriä tai niiden tuottamia viittauskeskiarvoja sellaisenaan, vaan lukuja esikäsitellään, jotta eri maiden, organisaatioiden ja tieteenalojen välinen vertailu olisi tasapuolista. Tärkeimmät tähän työvaiheeseen liittyvät operaatiot ovat osittaminen ja normalisointi. Normalisoinnilla tarkoitetaan julkaisun saaman viittauslukumäärän suhteuttamista kaikkien samaan luokkaan kuuluvien julkaisujen keskimääräiseen viit- 2

14 taustasoon. Vertailu pyritään tekemään tutkittavan julkaisun kanssa mahdollisimman samankaltaisiin julkaisuihin (sama julkaisutyyppi, sama julkaisuvuosi, sama tieteenala tai jopa sama lehti). Julkaisupohjaisessa normalisoinnissa lähtökohtana ovat yksittäisten julkaisujen viittauskertymät, joita verrataan joko samassa lehdessä tai kaikissa saman tieteenalan lehdissä samana vuonna ilmestyneiden kaikkien samantyyppisten julkaisujen viittauskertymään. Yksittäisten julkaisujen normalisoiduista viittausmääristä voidaan laskea tunnuslukuja koko tutkimusorganisaatiolle tai maalle. Tieteenalapohjaisessa normalisoinnissa lasketaan ensin yhteen tutkimusorganisaation tai maan kaikki tiettynä ajanjaksona (tässä raportissa ) ilmestyneet julkaisut ja niiden saamat viittaukset riippumatta julkaisutyypistä tai julkaisuvuodesta. Tämän kokoomaluokan viittauskeskiarvoa verrataan sitten kaikkien samana ajanjaksona joko samassa lehdessä tai saman tieteenalaluokan lehdissä ilmestyneiden julkaisujen viittauskeskiarvoon. Tieteellisen julkaisun kirjoittajat voivat edustaa useampaa kuin yhtä organisaatiota tai maata, joten on aiheellista päättää jokin tapa jakaa julkaisu organisaatioiden kesken. Osittamisella tarkoitetaan sitä, että usean kirjoittajan yhteistyönä syntyneet julkaisut jaetaan tekijöiden, heidän taustaorganisaatioidensa tai heidän edustamiensa maiden kesken. Esittelemme seuraavaksi erilaisia tapoja toteuttaa ositus. Riippumatta valitusta ositustavasta julkaisun saamat viittaukset jaetaan aina samassa suhteessa kuin itse julkaisukin. Osittamisen perusvalinta on käytetäänkö ositusta ylipäänsä vai suositaanko kokonaislaskentaa. Kokonaislaskennassa jokainen yhteisjulkaisu lasketaan kokonaisuudessaan jokaiselle siihen osallistuneelle organisaatiolle. Tällöin organisaatioiden yhteenlasketut julkaisumäärät eivät vastaa todellisuudessa ilmestyneiden julkaisujen määrää. Esimerkki. Julkaisulla on viisi kirjoittajaa, joista kaksi edustaa suomalaisia tutkimusorganisaatioita. Kumpikin suomalainen organisaatio saa julkaisun kokonaan nimiinsä. Ositus voidaan suorittaa joko kansallisesti tai kansainvälisesti. Kansallisessa osituksessa jokainen yhteisjulkaisu jaetaan tasan siihen osallistuneiden suomalaisten organisaatioiden kesken riippumatta mahdollisista ulkomaisista yhteistyökumppaneista. Kansallisen osituksen käyttöä voidaan perustella sen kansainväliseen yhteistyöhön kannustavien vaikutusten vuoksi. Kansainvälisenä yhteistyönä tuotetut julkaisut saavat keskimäärin enemmän viittauksia kuin julkaisut, joiden tekijät edustavat kaikki samaa maata. Jos suomalaisia tutkimusorganisaatioita halutaan erityisesti palkita aktiivisuudesta kansainvälisissä suhteissa, voidaan kotimaisten organisaatioiden keskinäisessä vertailussa käyttää kansallista ositusta, jolloin suomalaiset organisaatiot saavat laskea edukseen myös ulkomaisten yhteistyötahojen osuuden. Kansalliseen ositukseen perustuvia lukuja ei luonnollisestikaan tule käyttää kansainvälisissä vertailuissa. Esimerkki. Julkaisulla on viisi kirjoittajaa, joista kaksi edustaa suomalaista organisaatiota A--ja kolmas jotain toista suomalaista organisaatiota B. Tällöin kumpikin suomalainen organisaatio saa nimiinsä /2 julkaisua - tutkijoiden lukumäärät eivät vaikuta jakoon. Kansainvälisessä osituksessa jokainen yhteisjulkaisu jaetaan ensin tasan siihen osallistuneiden organisaatioiden edustamien maiden kesken. Suomen osuus voidaan sitten ottaa mukaan sellaisenaan kullekin kotimaiselle organisaatiolle tai edelleen jakaa tasan kotimaisten organisaatioiden kesken. Esimerkki. Julkaisulla on kuusi kirjoittajaa, joista kaksi edustaa suomalaisia, viisi yhdysvaltalaisia ja kaksi saksalaisia organisaatioita. Nyt Suomen osuus on /3 julkaisua (tekijät kolmesta eri maasta). Jos suomalaiset tutkijat työskentelevät kahdessa eri organisaatiossa ja halutaan käyttää täydellistä ositusta, kumpikin organisaatio voi laskea hyväkseen /6 julkaisua (/3 jaettu tasan kahdelle organisaatiolle). Osituksessa voidaan käyttää minimiosuutta, jota pienemmäksi osituksen tulos ei voi mennä. Alarajaksi voidaan päättää esimerkiksi 0,, mikä tarkoittaa, että jokainen yhteisjulkaisuun osallistuva organisaatio voi lukea hyväkseen vähintään 0, julkaisua viittausta, vaikka kirjoittajia olisi yli kymmenestä organisaatiosta. Tällä tavalla estetään osuuksien muodostuminen 3

15 merkityksettömän pieneksi. Ositus voidaan tehdä myös tieteenaloittain. Tieteenala-osituksessa jokainen julkaisu, olipa sillä yksi tai useampi kirjoittaja, voidaan jakaa organisaation osalta yhdelle tai useammalle tieteenalalle. Vaihtoehtoina on jakaa julkaisu kokonaisuudessaan ensisijaiselle tieteenalalle, tai jakaa se tasan kaikkien määritettyjen tieteenalojen kesken. Ensisijaisen tieteenalan mukaan ositus tapahtuu silloin, kun julkaisu lasketaan organisaation nimiin sillä tieteenalalla, jota julkaisu ensisijaisesti edustaa. Kaikkien tieteenalojen mukaan ositus tapahtuu kun julkaisu lasketaan organisaation nimiin jaettuna tasan kaikkien niiden tieteenalojen kesken, joihin julkaisun voidaan katsoa kuuluvan. Thomson Reutersin aineistossa tieteenalat määräytyvät Thomson Reutersin suorittaman luokittelun perusteella. Julkaisun tieteenala ei riipu lainkaan julkaisun tuottaneen organisaation tai tutkijan edustamasta tieteenalasta. Esimerkki. Tutkimuslaitos on saamassa julkaisusta organisaatioiden lukumäärään perustuvan osituksen jälkeen nimiinsä 0,2 julkaisua ja lehden tieteenaloiksi on ilmoitettu alat A ja B. Tällöin ensisijaisen tieteenalan mukainen ositus tuottaa organisaatiolle tieteenalalla A luonnollisesti 0,2 julkaisua. Jos ositus tehdään kaikkien tieteenalojen mukaisesti, organisaatiolle lasketaan tieteenalalla A 0, julkaisua ja tieteenalalla B 0, julkaisua. Suhteellisella viittausindeksillä tarkoitetaan tutkijan tai tutkimusryhmän tai tutkimusorganisaation julkaisujen keskimäärin saamien viittausten määrää verrattuna kaikkien julkaisujen viittauskeskiarvoon. Jotta eri aloilla ilmestyneiden ja saman alan sisälläkin erilaisia tyyppejä edustavien julkaisujen vertailu olisi mahdollista, suhteellinen viittausindeksi lasketaan tavallisesti normalisoiduista viittausmääristä. Suhteellista viittausindeksiä voidaan myös käyttää aikasarjoissa, koska normalisointi eliminoi viittauskäytännöissä ajan mukana tapahtuvien muutosten vaikutusta. Tässä raportissa tarkoitamme viittausindeksillä aina suhteellista viittausindeksiä. Kun asiayhteydestä on selvää mitä suuretta käsitellään, on sana suhteellinen voitu jättää pois. Suhteellista viittausindeksiä laskettaessa on oltava huolellinen, kun muodostetaan tarkasteltavana olevien julkaisujen joukko (tässä yhteydessä siis suomalaisen organisaation tuottamat julkaisut) ja vertailujoukko (koko maailmassa tuotetut julkaisut). Molempien joukkojen valinta voidaan tehdä eri tavoin, ja valinnat vaikuttavat lopputuloksiin. Jos tutkitaan vaikkapa organisaation julkaisuja useammalta tieteenalalta tai useamman vuoden ajalta, voidaan päätyä hyvin erilaisiin tuloksiin riippuen siitä missä vaiheessa viittausmäärät suhteutetaan vertailuaineistoon. Esimerkki. Tutkimusryhmä on julkaisut vuonna 2005 yhden artikkelin, joka on saanut yhden viittauksen, joten viittauskeskiarvo on. Samana vuonna maailmanlaajuisesti on julkaistu samalta alalta kaikkiaan 500 artikkelia, jotka ovat saaneet yhteensä 000 viittausta. Näin ollen vertailujoukossa artikkelit ovat saaneet keskimäärin 2 viittausta, ja tutkimusryhmän suhteellinen viittausindeksi vuodelta 2005 on /2 = 0,5. Seuraavana vuonna ryhmä julkaisee jälleen yhden artikkelin, mutta saa nyt 0 viittausta, eli viittauskeskiarvo on 0. Samana vuonna ilmestyy maailmassa kaikkiaan 50 vertailujoukon artikkelia, jotka saavat yhteensä 200 viittausta, joten vertailujoukon viittauskeskiarvo on 4. Tutkimusryhmän suhteellinen viittausindeksi vuodelta 2006 on 0/4 = 2,5. Jos arvioimme tutkimusryhmän julkaisujen näkyvyyttä koko kaudella , voimme tietysti laskea edellisistä vuosittaisista suhteellisista viittausindekseistä keskiarvon, ja saamme tuloksen (0,5+2,5)/2 =,5. Jos sen sijaan päätämme tarkastella alunperinkin yhtenä kokonaisuutena vuosia , laskemme ensin ryhmän tuona aikana tuottamien julkaisujen (2 kpl) saamien viittausten () perusteella ryhmän viittauskeskiarvoksi /2 = 5,5. Saman ajanjakson kuluessa maailmassa on ilmestynyt vastaavia julkaisuja = 550 kpl, ja ne ovat saaneet yhteensä = 200 viittausta, ja vertailujoukon viittauskeskiarvo on siis 200/550 = 2,8. Kun näiden lukujen perusteella lopuksi laskemme suhteellisen viittausindeksin tutkimusryhmälle, päädymme tulokseen 5,5/2,8 = 2,52, joka on selvästi suurempi kuin edellä laskettu aritmeettinen keskiarvo - ja jopa korkeampi kuin kummankaan yksittäisen vuoden tunnusluku! Maailmalla julkaistaan tutkimuksia, joihin osallistuu yli 000 kirjoittajaa. 4

16 kuvaa suuntaa-antavasti tutkimustoiminnan laatua ja näkyvyyttä. Tietylle maalle tai tutkimusalalle laskettu suhteellinen viittausindeksi kertoo, kuinka paljon maan tai tutkimusalan julkaisut ovat keskimäärin keränneet viittauksia verrattuna maailman tai koko tutkimusalan julkaisuihin vastaavana ajanjaksona. Tällöin suhteellinen viittausindeksi tarkoittaa samaa kuin kansainvälinen suhteellinen viittausindeksi. Vertailu voidaan suorittaa kuitenkin myös kansallisella tasolla, so. verrata tieteenalan julkaisujen saamaa viittauskeskiarvoa tieteenalan maan kaikkien julkaisujen viittauskeskiarvoon, jolloin puhutaan kansallisesta suhteellinen viittausindeksistä. Viittausindeksi saa positiivisia arvoja; ykköstä pienemmät arvot kertovat, että tarkasteltavat julkaisut ovat saaneet vähemmän viittauksia kuin vertailuryhmän julkaisut, ja ykköstä suuremmat arvot taas kertovat vertailuryhmää paremmasta näkyvyydestä. Monesti analyysit tehdään poistamalla viittauksista itseviittaukset, koska viittauslukumääriä on helppo manipuloida lisäämällä tutkimuksiin mainintoja omista tutkimuksista. Itseviittausten poistaminen ei ole kuitenkaan aivan ongelmatonta, koska usein tutkijoiden maininnat omista tutkimuksista ovat aitoja viittauksia, so. tutkija perustaa tuloksensa aikaisemmin tekemiinsä tutkimuksiin. Käytännössä aitojen itseviittausten erottaminen manipulatiivisista viittauksista on vaikeaa, koska silloin jouduttaisiin jokainen sadoista, mahdollisesti tuhansista julkaisuista käymään yksitellen läpi. Itseviittausten poisto on myös teknisesti vaativaa, koska julkaisuaineistossa ei ole aina tutkijoita aidosti identifioivia tietoja. Kahdella eri tutkijalla voi olla sama nimi, ja toisaalta yksittäisen tutkijan työpaikka ja nimi voivat vaihtua uran aikana. Tässä raportissa esitetyistä tuloksista itseviittaukset on karsittu poistamalla viittaukset aina, kun viittaavan ja viitatun julkaisun tekijöistä on löytynyt yksikin sama nimi. tulee erottaa yksittäisen lehden vaikuttavuuskertoimesta (impaktifaktori), joka lasketaan jakamalla lehden jonakin vuonna saamien viittausten määrä kyseisessä lehdessä kahtena edellisenä vuotena ilmestyneiden artikkelien määrällä. Thomson Reutersin aineisto Thomson Reutersin aineistolla tarkoitetaan tässä raportissa julkaisu- ja viittaustietokantojen muodostamaa aineistokokonaisuutta, joka sisältää Science Citation Index Expanded, Social Science Citation Index ja Arts & Humanities Citation Index -tietokannat. Thomson Reutersin aineistosta käytetään myös nimitystä ISIaineisto (International Science Index). Tietokannat ovat osa Thomson Reutersin Web of Science(WoS) tietokantakokonaisuutta. Science Citation Index Expanded tietokantaan indeksoidaan 700 luonnontieteiden alan lehteä. Takautuvia aineistoja on saatavilla vuodesta 900 lähtien. Social Sciences Citation Index tietokantaan indeksoidaan 2474 yhteiskuntatieteellistä lehteä ja 6000 muiden tieteenalojen (ml.luonnontieteet, tekniset alat) lehteä. Takautuvia aineistoja vuodesta 956 lähtien. Arts and Humanities Citation Index tietokantaan indeksoidaan 395 taide- ja humanistisen alan lehteä. Takautuvia aineistoja on saatavilla vuodesta 975 lähtien. Aineistossa julkaisut on jaettu n. 30 julkaisutyyppiin. Yleisimmät tyypit ovat Article (n. 66,5 % aineistosta), Meeting Abstract (3,2 %), Book Review (5,0 %), Editorial Material (5,0 %), Review (3,4 %), Letter (2,9 %) ja News Item (.7 %). Thomson Reutersin aineiston julkaisut ovat siis pääasiassa artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä. Thomson Reuters on kirjannut julkaisuista yksityiskohtaiset tiedot, mm. julkaisun nimen, kirjoittajien nimet, osoitteet, ja organisaatiot, julkaisun tyypin ja tieteenalan, julkaisuvuoden ja kaikki viittaukset, jotka julkaisussa mainitaan. Kirjoittajien yhteystietojen osalta aineisto jakautuu kahteen osaan. Vuoteen 2007 asti kirjoittajista on talletettu sukunimi ja etunimen alkukirjain (alkukirjaimet), vuodesta 2008 alkaen myös etunimi kokonaan. Vastaavasti vuoteen 2007 asti julkaisutiedoissa on vain lista kirjoittajista ja lista osoitteista ilman tietoa siitä kuka kirjoittaja liittyy mihinkin osoitteeseen, kun taas vuodesta 2008 alkaen myös kirjoittajien ja osoitteiden välinen yhteys on talletettu. Tämä vaikuttaa mm. siihen miten tarkasti kirjoittajien viittaukset omiin julkaisuihinsa pystytään eliminoimaan ja millä perusteilla julkaisu voidaan osittaa suomalaisten ja ulkomaalaisten organisaatioiden kesken. 5

17 Thomson Reuters luokittelee seuraamansa julkaisusarjat 255 tieteenalalle. Jokaiselle lehdelle tai kirjalle on osoitettu 0-6 kappaletta tieteenaloja, joille siinä ilmestyneiden julkaisujen voidaan katsoa sijoittuvan. Yksittäisten julkaisujen tieteenala määräytyy lehden perusteella, ei esimerkiksi julkaisun otsikon tai avainsanaluettelon mukaan. Lista Thomson Reutersin tieteenaloista löytyy liitetaulukosta. Jokaista julkaisun yhteydessä mainittua osoitetta kohti Thomson Reuters on määrittänyt yhden organisaation, tavallisesti tutkijan ensimmäiseksi osoitekenttään mainitseman kokonaisuuden, joka on kirjattu julkaisun tuottaneiden organisaatioiden luetteloon. Jos samassa osoitteessa mainitaan useampia organisaatioita (esimerkiksi kirjoittajan työskennellessä useammassa organisaatiossa), myöhemmin mainitut eivät näy Thomson Reutersin organisaatiokentissä. Osoitteiden perusteella on päätelty myös julkaisun maakoodit, joiden perusteella tutkimusorganisaatioiden kotimaat ovat tunnistettavissa. Aineiston käsittely Työryhmällä on ollut käytettävissään Aalto-yliopiston hankkima Thomson Reutersin tieteellisten julkaisujen aineisto kolmesta edellä mainitusta tietokannasta vuosilta , joka sisältää paitsi suomalaisten tutkijoiden julkaisut myös koko kansainvälisen aineiston. Tämän raportin selvitykseen on Thomson Reutersin 30 julkaisutyypistä otettu mukaan tyypit Article, Review ja Letter niin tieteellisistä aikakauslehdistä kuin konferenssijulkaisuista. Nämä tyypit kattavat yhteensä n. 72,8 % koko aineistosta ja suomalaisista julkaisuista 86,7 %. Myös julkaisujen saamat viittaukset on laskettu mukaan vain, mikäli viittauksen tehnyt julkaisu edustaa edellä lueteltuja tyyppejä. Suomalaisten organisaatioiden tuottamat julkaisut on tunnistettu Thomson Reutersin osoitetietoihin kirjaaman maakoodin perusteella. Julkaisun on katsottu olevan ainakin osin Suomesta, jos yhdenkin osoitteen maakoodiksi on kirjattu Finland. Organisaatiot on poimittu osoitteista automatisoidusti käyttämällä tietokoneohjelmaa, joka tunnistaa eri organisaatiot identifioivia merkkijonoja osoitekentistä. Koska yhteen osoitteeseen on voitu sisällyttää useampia organisaatioita, julkaisuun liittyvien organisaatioiden määrä saattaa olla suurempi kuin Thomson Reutersin kirjaamien osoitteiden lukumäärä. Aineiston läpikäynti osoitti, että suurin osa maaja organisaatiotiedoista on oikein, mutta mukana on myös virheellistä dataa. Suomalainen julkaisu on saatettu kirjata muun maan nimiin tai vieras julkaisu Suomessa tuotetuksi. Virheellisiä maakoodeja on kuitenkin vain alle 0, % kaikista maakoodeista. Organisaatiotiedoissa on enemmän virheitä kuin maakoodissa. Näistä osa johtuu kirjoittajien antamista virheellisistä tai puutteellisista tiedoista ja osa on ilmeisesti syntynyt siirrettäessä tietoja alkuperäisistä julkaisuista Thomson Reutersin aineistoon. Aineiston käsittelyssä itsenäisiksi yksiköiksi on eroteltu opetus- ja kulttuuriministeriön alaisten koulutusja tutkimusorganisaatioiden (yliopistot, ammattikorkeakoulut) lisäksi sektoritutkimuslaitokset, sairaalat ja sairaanhoitopiirit, merkittävimmät tutkimustoimintaa harjoittavat yritykset ja muut tutkimuslaitokset. Sen sijaan kunnalliset laitokset, poliisin ja puolustusvoimien yksiköt ja vähäisiä julkaisumääriä tuottavat yritykset on koottu yhteen kollektiivisiksi luokiksi. Useamman organisaation yhteistyön pohjalta toimivien tutkimuslaitosten (esimerkiksi Helsinki Institute of Physics, Turku PET Center) kohdalla on aina pyritty analysoimaan myös kirjoittajan varsinainen emo-organisaatio. Todellisia organisaatioita on noin 230 kappaletta, minkä lisäksi mukana on noin kymmenen kokoomaluokkaa. Kaikkiaan noin 80,000:sta suomalaisissa julkaisuissa esiintyvästä osoitteesta vajaat 500 kappaletta jää ryhmään Luokittelematon. Tämän ryhmän suurimman alaryhmän muodostavat pelkät katuosoitteet, joissa ei mainita organisaatiota lainkaan. Tällöin tutkija on useimmiten merkinnyt organisaation asianmukaisesti johonkin toiseen kenttään, mutta päättänyt hoitaa julkaisuun liittyvän kirjeenvaihdon kotoaan, jolloin kenttään Correspondence Address on jäänyt vain katuosoite. Nämä julkaisut eivät siis jää pois tarkastelun piiristä, koska niihin (lähes aina) liittyy myös jokin tunnistettu organisaatio. Thomson Reutersin 255 tieteenalaa on luokiteltu uudelleen JURE-projektin tieteenalatyöryhmän ehdottaman kansallisen tieteenalaluokituksen 65 luokkaan (liitetaulukko ). Luokitus on yksityiskoh- 6

18 taisempi versio Tilastokeskuksen OECD:n FOS-luokituksen pohjalta laatimasta kansallisesta tieteenalaluokituksesta. 2 Thomson Reutersin datan lukeminen Julkaisu- ja viittaustiedot on luettu suoraan Thomson Reutersin tietokantojen tekstimuotoisesta raakaversiosta, ei Internertin Web of Science -palvelusta. Tässä datassa joka rivin alussa on kahdesta merkistä koostuva tunnus, joka kertoo mikä tieto kyseiselle riville on talletettu. Tiedot voivat koskea joko varsinaisia julkaisuja, lehtiä ja kirjoja, joissa julkaisut ovat ilmestyneet tai itse Thomson Reutersin tiedostojärjestelmää. Seuraavan sivun kuvassa on esitetty lyhyt ote erään julkaisun tiedoista. Periaatteessa erilaisia talletettuja tietoja on useita satoja tyyppejä, mutta tässä raportissa esitettyjen tunnuslukujen laskemiseen riittää lukea sivun alla olevassa taulukossa esitetyt runsaat kaksikymmentä kenttää - ja näistäkin osaa käytetään vain lukuprosessin ohjaamiseen ja tulosten tarkistamiseen. UT T TI Skp and the F-box protein Pof6 are essential for cell separation in fission yeast AU Hermand, D AU Bamps, S AU Tafforeau, L AU Vandenhaute, J AU Makela, TP Article BP 967 EP 9677 PG 7 LA EN English ID SCF UBIQUITIN-LIGASE ID B-TYPE CYCLIN ID SCHIZOSACCHAROMYCES-POMBE ID SACCHAROMYCES-CEREVISIAE ID DNA-REPLICATION ID BUDDING YEAST ID S-PHASE RP RA Hermand, D NF Canc Res UK, 44 Lincolns Inn Field, London WC2A 3PX, England NC Canc Res UK NN 44 Lincolns Inn Field NY London NU England NZ WC2A 3PX C NF Univ Helsinki, Haartman Inst, Helsinki 0004, Finland NC Univ Helsinki ND Haartman Inst NY Helsinki NU Finland NZ Tieteenalaluokitustyöryhmän raportti ( ). 7

19 Sitaatioindeksityöryhmän analyysissä käytetyt Thomson reutersin kentät apukenttä RE Tiedostokohtaisen datan loppu * H6 Tiedoston julkaisujen kokonaismäärä H8 Tiedoston luontipäivä EF Tiedoston loppu * UI Lehden tunnistenumero SO Lehden nimi PY Julkaisun ilmestymisvuosi SC Lehden tieteenala UT Julkaisun tunnistenumero TI Julkaisun nimi T9 Julkaisun viittausnumero AU Tekijä AD Tekijän numero DT Julkaisun tyyppi AV Abstraktin saatavuus * EA Osoitteen loppu * RA Reprint author EX Julkaisutietojen loppu * R9 Viitatun julkaisun numero /A Viitatun julkaisun tekijä * NF Täydellinen osoite NU Maa CN Osoitteen numero Laskentavaihtoehdot Thomson Reutersin aineistoa, kuten muidenkin kansainvälisten julkaisu- ja viittaustietokantojen aineistoja, käytetään tutkimuksen laajuuden, laadun ja näkyvyyden selvittämiseen. Selvityksen tulokset vaihtelevat aina valittujen laskentamenetelmien mukaan. Laskentatulokseen keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat osittaminen ja normalisointi. Muita laskentatulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat valittu tieteenalaluokitus, ajanjakso sekä itseviittausten poistaminen. Tässä raportissa ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä kaikki mahdollisia osittamistapoja ( publication counting ), vaan tarkastellaan keskeisimpiä sitaatioindeksityöryhmässä esiinnousseita vaihtoehtoja. TRjulkaisu voidaan laskea kokonaisuudessaan jokaiselle siihen osallistuneelle organisaatiolle (kokonaislaskenta, whole counting ), tai se voidaan osittaa kaikkien julkaisuun osallistuneiden organisaatioiden kesken ( fractional counting ). Julkaisujen myötä myös niiden saamat viittaukset lasketaan tutkimusorganisaatioille joko kokonaisuudessaan tai ositettuna. Valittu laskentatapa vaikuttaa viittauskeskiarvoon, ja sitä kautta suhteelliseen viittausindeksiin. Tuloksiin vaikuttaa myös se, tarkastellaanko julkaisujen keräämiä viittausmääriä organisaatioittain vai tieteenaloittain. Ositusmenetelmien vertailu Seuraavassa vertaamme tuloksia, jotka saadaan kokonaislaskennalla, kansallisella osituksella ja kansainvälisellä osituksella. Julkaisut on ositettu kaikille Thomson Reutersin lehdille määrittämille tieteenaloille, ja itseviittaukset on poistettu. Normalisointi on kaikissa kolmessa tapauksessa suoritettu julkaisupohjaisesti, ja viittauskeskiarvojen vertailu 255 Thomson Reutersin luokan tasolla. Normaalisti tutkimusorganisaatiot laativat oman julkaisuluettelonsa noudattaen kokonaislaskentatapaa, koska näin voidaan osoittaa kuinka monen julkaisun tuottamiseen ne ovat osallistuneet. Samaa osittamistapaa noudattavat tahoillaan myös opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Tilastokeskus julkaisutietojen keruussa, eli yhteisjulkaisut lasketaan kokonaisuudessaan jokaisen niihin osallistuneen tutkimusorganisaation omaksi. Kokonaistarkastelun kannalta voi olla ongelmallista, että tällä laskentatavalla suomalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteenlaskettu näennäinen TR-julkaisujen määrä kasvaa huomattavasti suhteessa julkaisujen todelliseen lukumäärään. Ositus puolestaan antaa kuvan tutkimusorganisaatioille kokonaan tai osittain ansioksi luettavien TRjulkaisujen kokonaismäärästä. Taustalla on laskennallinen olettama, että kaikki julkaisun tuottamiseen osallistuneet organisaatiot ovat antaneet siihen yhtä suuren panoksen. Osituksen seurauksena tutkimusorganisaatioiden yhteenlaskettu julkaisumäärä pienenee huomattavasti, mutta lopputulos vastaa paremmin julkaisujen todellista määrää. Lopputulokseen vaikuttaa merkittävästi myös se, ositetaanko julkaisut ja niiden saamat viittaukset kansallisesti ainoastaan suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kesken, vai ositetaanko ne kansainvälisesti sekä suomalaisten et- 8

20 tä ulkomaisten organisaatioiden kesken. Yleisin käytäntö on joko kokonaislaskenta tai kansainvälinen ositus, mutta sitaatioindeksityöryhmässä on harkittu myös kansallisen osituksen käyttöä. Taulukko 2. Suomalaisten TR-julkaisujen määrä ja suhteellinen viittausindeksi eri osittamistapojen mukaan päätieteenaloittain Tieteenala Julkaisut Viittausindeksi Kokon. ) Os. A 2) % Os. B 3) % Os. A 2) Os. B 3) % Kaikki yhteensä ,9,03-3 Luonnontieteet ,7,0-4 Tekniikka ,2,04-7 Lääke- ja terveystieteet ,25,06-5 Maatalous- ja metsätieteet ,23,0-0 Yhteiskunta tieteet , Humanistiset tieteet ,50,44-4 Muut ,92,36-29 ) Kokonaislaskentatapa 2) Kansallinen ositus 3) Kansainvälinen ositus Tieteenalakohtainen vertailu. Kaikkien tieteenalojen yhteenlaskettu TR-julkaisumäärä on luonnollisesti suurin kokonaislaskentatavalla: 974. Tämä luku vastaa siis tilannetta, jossa yksittäinen julkaisu on laskettu mukaan jokaisen sen kirjoittamiseen osallistuneen organisaation julkaisulukumääriin, ja nämä luvut laskettu yhteen. Kokonaislaskennan osalta ei ole erikseen laskettu suhteellista viittausindeksiä, sillä koko maata tarkasteltaessa kokonaislaskenta tuottaa samat luvut kuin kansallinen osituskin. Siirryttäessä kokonaislaskennasta kansalliseen ositukseen yhteenlaskettu julkaisumäärä näennäisesti laskee 45%: julkaisuja on yhteensä Tämä luku kuvaa kaikkien niiden julkaisujen lukumäärää, joiden tekemiseen on osallistunut vähintään yksi suomalainen organisaatio. Kansallisen osituksen perusteella laskettu suhteellinen viittausindeksi on,9. Päätieteenalojen välillä havaitaan kuitenkin huomattavia eroja. Yhteiskuntatieteissä jäädään alle arvon,0, kun taas ryhmässä Muut päästään lähelle arvoa 2,0 ja humanistisissa tieteissä arvoon,5. Kansainvälisellä osituksella kaikkien suomalaisten julkaisujen määrä on 3828 ja suhteellinen viittausindeksi,03, eli laskua kansallisesta osituksesta havaitaan julkaisujen osalta 28% ja viittausindeksin osalta 3%. Päätieteenaloista julkaisumäärä laskee eniten luonnontieteissä, 33% ja ryhmässä Muut, 49 %, mikä tarkoittaa, että näillä aloilla harjoitetaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Muissa päätieteissä muutos on pienempi, ja humanistisissa tieteissä vain 7%. Viittausindeksin osalta suurin pudotus havaitaan Muut -kategoriassa 29%, ja päätieteenaloista lääkeja terveystieteissä 5%. Seuraavissa, toisilleen jatkoa olevissa kaavioissa on esitetty viittausindeksin vaihtelu alatieteenaloittain (arvot löytyvät raportin liitetaulukosta 2.). Jälkimmäisen kaavion loppupäässä esiintyvät suuret suhteellisen viittausindeksin arvot johtuvat kyseisten tieteenalojen pienistä julkaisumääristä. Kun tällaisella alalla yksikin julkaisu saa huomattavan määrän viittauksia (varsinkin jos alalla muuten viitataan niukasti), koko luokan keskiarvo nousee. Suhteellisen viittausindeksin käyttöön näillä tieteenaloilla tulee suhtautua varovasti. 9

21 Ositusvertailu tieteenaloittain : suhteellinen viittausindeksi (/2) Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus Jatkuu seuraavassa kaaviossa,8 Suhteellinen viittaausindeksi Ositusvertailu tieteenaloittain : suhteellinen viittausindeksi (2/2) Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus Jatkoa edellisestä kaaviosta,6,4,2 0,4 20

22 Tämän raportin valmistelussa käytetyn Thomson Reutersin aineiston aikaikkuna, , on erittäin lyhyt kehityslinjojen tarkasteluun. Seuraavissa kaavioissa on kuitenkin esitetty kansallisen ja kansainvälisen osituksen mukaisen viittausindeksin kehitys vuosi vuodelta. Ositusvertailu: kaikki tieteenalat Ositusvertailu: kaikki tieteenalat,4,2 0,4 0,2 0 Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus Kuten ylläoleva kaikkien tieteenalojen yhteenlaskettu viittausindeksivertailu ajanjaksolta osoittaa, kaksi vertailun kohteena olevaa osittamistapaa johtavat varsin erilaisiin käsityksiin Suomessa tehdyn tutkimuksen näkyvyydestä. Kun julkaisut ja viittaukset ositetaan vain suomalaisten tutkimusorganisaatioiden kesken, on suomalaisten julkaisujen yhteenlaskettu pysynyt hyvin vakaasti arvon,20 tuntumassa. Kun ositus suoritetaan mm. Ruotsin Vetenskapsrådetin käytäntöä noudattaen suomalaisten lisäksi ulkomaisille tutkimusorganisaatioille, näyttää viittausindeksi puolestaan olevan laskussa. Päätieteenaloista ainoastaan luonnontieteiden viittausindeksi näyttää hieman nousujohteiselta. Muiden päätieteenalojen suhteellinen viittausindeksi on molemmilla ositustavoilla enemmän tai vähemmän laskussa, humanististen tieteiden sekä maatalous- ja metsätieteiden osalta havaitaan kuitenkin pientä nousua jakson lopussa. 2

23 Ositusvertailu: luonnontieteet Ositusvertailu: luonnontieteet Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus,4,2 0,4 0, Ositusvertailu: tekniikka Ositusvertailu: tekniikka Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus,4,2 0,4 0, Ositusvertailu: lääke- ja terveystieteet Ositusvertailu: lääke- ja terveystieteet Kansallinen ositus Kansainvälinen ositus,4,2 0,4 0,