PIENHIUKKASTEN, HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN JA KOKONAISLEIJUMAN TARKKAILURAPORTTI

Transkriptio

1 LIITE 2 Tilaaja: NCC Industry Oy Marjo Sairanen Raportin numero: Päiväys: PIENHIUKKASTEN, HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN JA KOKONAISLEIJUMAN TARKKAILURAPORTTI Kirjoittanut: Anne Metsämäki Suunnittelija, FM puh anne.metsamaki@promethor.fi Tarkastanut: Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM puh jani.kankare@promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 5 Turku puh HELSINKI Viikinportti 4 B Helsinki puh TAMPERE Hatanpään valtatie 34 D 339 Tampere puh Y tunnus: Kotipaikka: Turku

2 Sisällysluettelo Tiivistelmä Yleistä Hiukkaspitoisuusmittaus Mittausjakso Toiminta alueella Mittauslaitteisto Mittauspisteiden ja toiminta alueen sijainnit Hiukkaspitoisuuksien raja arvot Säätiedot Mittaustulokset ja tulosten tarkastelu Pienhiukkaspitoisuus (PM 2,5 ) Hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM 1 ) Kokonaisleijuma (TSP) Tulosten edustavuus Sään vaikutus Mittausjakson pituus ja ajankohta Muut hiukkaslähteet Johtopäätökset Lisätietoa Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Mittausjakson aikaiset säätiedot. Pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudet. Hiukkaspitoisuuksien kuvaajat mittausjakson ajalta. 2/15

3 TIIVISTELMÄ NCC Industry Oy louhii ja murskaa kalliokiviainesta Muuramen kunnassa Muuramen kylässä. Ympäristönsuojelulain mukainen lupa on myönnetty kiinteistölle Kiila (aiemmin Hautalahti ). Promethor Oy mittasi pölyn pienhiukkasten (PM 2,5 ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja kokonaisleijuman (TSP) pitoisuutta murskaustoiminnan aikana toiminta alueen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen piha alueella ja kaakkoispuolella olevan asuinrakennuksen piha alueella. Mittaus on tehty ympäristöluvan velvoittamana toiminnan tarkkailemiseksi päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Muurame, Härkövuori, Tarkkailusuunnitelma: Melu ja pöly). Ympäristöluvassa on velvoitettu mittaamaan hiukkasten kokonaisleijumaa. Tarkkailusuunnitelman mukaan mitataan kaikkia kokojakeita, joita mittalaitteella on mahdollista mitata, mutta kuitenkin vähintään kokonaisleijumaa ja hengitettäviä hiukkasia. Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Osiris Environmental Particle Monitor laitteilla. Mittausjakson pituus oli 19 vuorokautta. Hiukkaspitoisuutta mitattiin yhteensä 13 arkipäivänä ja 6 viikonlopun päivänä. Toiminta alueella oli mittausjakson aikana murskaustoimintaa 11 arkipäivänä. Taustapitoisuutta mitattiin päivinä, jolloin kivenmurskausta ei ollut eli viikonloppuina sekä kahtena laitteiston huoltopäivänä. Ympäristöluvan mukaan hiukkasten kokonaisleijuman vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää toiminta aikana ohjearvoa 1 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaustuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa (79/17) ilmanlaadusta annettuihin raja arvoihin. Asetuksessa on annettu pienhiukkasten vuosikeskiarvon raja arvoksi 25 µg/m 3 ja hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvon raja arvoksi 4 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten 24 tunnin keskiarvon (vuorokausikeskiarvo) raja arvo on 5 µg/m 3. Vuodessa saa kuitenkin olla 35 vuorokautta, jolloin vuorokauden keskiarvopitoisuus ylittää raja arvopitoisuuden 5 µg/m 3. Mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) pienhiukkasten keskiarvopitoisuus 2 µg/m 3 alitti selvästi valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 25 µg/m 3. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on mittausjakson aikana vaihdellut välillä 1 6 µg/m 3. Mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) pienhiukkasten keskiarvopitoisuus 3 µg/m 3 alitti selvästi valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 25 µg/m 3. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on mittausjakson aikana vaihdellut välillä 1 6 µg/m 3. Mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 12 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 4 µg/m 3. Lisäksi kaikkina mittauspäivinä hengitettävien hiukkasten pitoisuus 4 26 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa annetun vuorokausikeskiarvon raja arvon 5 µg/m 3. Mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 6 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 4 µg/m 3. Lisäksi kaikkina mittauspäivinä hengitettävien hiukkasten pitoisuus 2 17 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa annetun vuorokausikeskiarvon raja arvon 5 µg/m 3. 3/15

4 Mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) kokonaisleijuman keskiarvopitoisuus oli µg/m 3. Kaikkina mittauspäivänä kokonaisleijumapitoisuus 7 43 µg/m 3 alitti ympäristöluvassa toiminta ajan vuorokausipitoisuuksien 98. prosenttipisteenä annetun raja arvopitoisuuden 1 µg/m 3. Mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä mitattu koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) kokonaisleijuman keskiarvopitoisuus oli 11 µg/m 3. Kaikkina mittauspäivänä kokonaisleijumapitoisuus 3 39 µg/m 3 alitti ympäristöluvassa toiminta ajan vuorokausipitoisuuksien 98. prosenttipisteenä annetun raja arvopitoisuuden 1 µg/m 3. 4/15

5 1 YLEISTÄ NCC Industry Oy louhii ja murskaa kalliokiviainesta Muuramen kunnassa Muuramen kylässä kiinteistöllä Kiila (aiemmin Hautalahti ). Toiminnalle on Muuramen teknisten palveluiden lautakunnan ( ) myöntämä ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Lupaa on käsitelty Vaasan hallinto oikeudessa (2.12.9) ja korkeimmassa hallinto oikeudessa (25.1.1). Lainvoimaisessa ympäristöluvassa on määräys, jonka mukaan toiminnan aikaista kokonaisleijumapitoisuutta on mitattava vuoden kuluessa louhinta ja murskaustoiminnan aloittamisesta. Promethor Oy mittasi pölyn pienhiukkasten (PM 2,5 ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja kokonaisleijuman (TSP) pitoisuutta murskaustoiminnan aikana. Mittaus tehtiin päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti kahdessa mittauspisteessä, joista toinen sijaitsi toiminta alueen eteläpuolella olevan asuinrakennuksen piha alueella ja toinen kaakkoispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen piha alueella (Muurame, Härkövuori, Tarkkailusuunnitelma: Melu ja pöly). 2 HIUKKASPITOISUUSMITTAUS 2.1 Mittausjakso Hiukkaspitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Mittausjakson pituus oli 19 vuorokautta. Hiukkaspitoisuutta mitattiin yhteensä 13 arkipäivänä ja 6 viikonlopun päivänä. Toiminta alueella oli mittausjakson aikana murskaustoimintaa 11 arkipäivänä. Taustapitoisuutta mitattiin päivinä, jolloin kivenmurskausta ei ollut eli viikonloppuina sekä kahtena laitteiston huoltopäivänä. 2.2 Toiminta alueella Toiminta mittausjakson aikana oli normaalia kivenmurskaustoimintaa eli murskausta, seulontaa, varastointia, aineksen siirtelyä ja kuormausta sekä myyntikuljetuksia alueelta. Alueella oli kallion irrotusräjäytys Mittauslaitteisto Mittaus tehtiin Osiris Environmental Particle Monitor laitteilla. 2.4 Mittauspisteiden ja toiminta alueen sijainnit Hiukkaspitoisuutta mitattiin mittauspisteessä 1 toiminta alueen eteläpuolella asuinrakennuksella, joka sijaitsee kiinteistöllä Rinteelä osoitteessa Härkölahdentie 165. Toinen mittauspiste (mittauspiste 2) sijaitsi kiinteistöllä Kiila olevalla asuinrakennuksella osoitteessa Vuorimäentie 71. Kuvassa 1 on esitetty mittauspisteiden ja NCC Industry Oy:n toiminta alueen (ottoalue) sijainnit. Karttaan on lisäksi merkitty Härkölahdentie ja Vuorimäentie. 5/15

6 Kuva 1. Mittauspisteiden sijainnit ja NCC Industry Oy:n toiminta alueen sijainti. Mittauspiste 1 oli asuinrakennuksen piha alueella Härkölahdentiellä ja mittauspiste 2 oli asuinrakennuksen piha alueella Vuorimäentiellä. 3 HIUKKASPITOISUUKSIEN RAJA ARVOT Muuramen teknisten palveluiden lautakunnan myöntämässä sekä Vaasan hallinto oikeuden ja korkeimman hallinto oikeuden käsittelemässä ympäristöluvassa on annettu pölyä koskien seuraava lupamääräys 6.: Hiukkasten kokonaisleijuma (TSP, hiukkaspitoisuuden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste) ei saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ylittää toiminta aikana ohjearvoa 1 µg/m 3. Toiminnanharjoittajan on vuoden kuluessa louhinta ja murskaustoiminnan aloittamisesta suoritettava louhinnan ja murskauksen ollessa käynnissä melumittaus ja hiukkasten kokonaisleijumamittaus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittausten suorittamista koskeva suunnitelma on esitettävä Muuramen kunnan ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi ennen louhinta ja murskaustoiminnan aloittamista. Mittaukset on lupaviranomaisen vaatimuksesta tarvittaessa uusittava. Lupamääräyksen 6 mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on kirjoitettu, että: Optisella mittalaitteella mitataan jatkuvatoimisesti kaikkia kokojakeita, joiden mittaamisen laite mahdollistaa, kuitenkin vähintään kokonaisleijumaa ja hengitettäviä hiukkasia (TSP, PM 1 ). Hiukkaspitoisuusmittauksella mitattiin pölyn pienhiukkasia (PM 2,5 ), hengitettäviä hiukkasia (PM 1 ) ja kokonaisleijumaa (TSP). Ympäristöluvan mukaan kokonaisleijuman vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste ei saa toiminta aikana ylittää 1 µg/m 3. Muille mitatuille hiukkasjakeille ei ole ympäristöluvassa annettu raja arvopitoisuutta. Tarkkailusuunnitelmassa on kirjoitettu, että hengitettävien hiukkasten mittaustuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa (38/11) ilmanlaadusta annettuihin raja arvoihin. Kyseinen asetus on kumottu ja korvattu 1. helmikuuta 17 voimaan tulleella asetuksella (79/17) ilmanlaadusta. Voimassa olevassa asetuksessa on annettu pienhiukkasille ja hengitettäville hiukkasille samat raja 6/15

7 arvot kuin kumotussa asetuksessa. Asetuksessa on annettu hiukkaspitoisuuksille taulukossa 1 esitetyt raja arvot. Taulukko 1. Pienhiukkasten ja hengitettävien hiukkasten raja arvopitoisuudet Aine Keskiarvon laskenta aika Raja arvo [µg/m 3 ] Sallittujen ylitysten lukumäärä kalenterivuodessa Pienhiukkaset PM 2,5 kalenterivuosi 25 Hengitettävät hiukkaset PM 1 24 tuntia 5 35 kalenterivuosi 4 4 SÄÄTIEDOT Mittausjakson aikaisten säätietojen perusteella voidaan arvioida mitattujen pitoisuuksien edustavuutta suhteessa pidemmän aikavälin pitoisuuksiin. Mittaustuloksia voidaan arvioida muun muassa tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä sademäärän perusteella. Päästöt leviävät tuulen suunnan mukaisesti ja tuulen voimakkuuden kasvaessa päästöt laimenevat nopeammin. Sade ja ilman suhteellinen kosteus pienentävät ilmassa olevaa pitoisuutta huomattavasti. Mittaustuloksia ei ole käsitelty mitenkään sääolosuhteiden perusteella, vaan mittaustulokset ovat todellisia mittausjakson aikana mitattuja pitoisuuksia. Säätiedot mittauksen ajalta sekä tuulen suuntajakauma vuoden 15 lokakuusta vuoden 18 syyskuuhun on esitetty liitteessä 1. Säätietoina on käytetty Ilmatieteen laitoksen Jyväskylän lentoaseman havaintoaseman havaintotietoja. Jyväskylän havaintoasema on lähin säähavaintoasema, jolta kaikki esitetyt havaintotiedot ovat saatavissa. Mittauskohteen ja havaintoaseman välisestä etäisyydestä johtuen sääolosuhteissa voi olla pieniä eroja. Mittausjakson aikana Jyväskylän lentoasemalla on tuullut pääosin kaakko etelä länsisektorilta. Eniten on tuullut etelästä. Pohjoisesta, koillisesta ja idästä on tuullut vähiten. Tuulen nopeus on ollut pääasiassa heikkoa tai kohtalaista. Poutaa (sadetta alle,3 mm/vrk) on ollut 9 vuorokautena. Sateisia vuorokausia on ollut 1, joista runsasta sadetta on ollut (sadetta yli 4,5 mm/vrk) kahtena vuorokautena. Sääolosuhteiden arvioinnissa ei ole huomioitu inversiotilanteiden yleisyyttä. Inversiotilanteessa pitoisuudet ilmassa voivat kohota merkittävästi, koska lähellä maanpintaa oleva kylmä ilma ei sekoitu ylempänä olevan lämpimämmän ilmamassan kanssa, jolloin ilmassa leijuvan hiukkaspitoisuuden laimeneminen on tavanomaista vähäisempää. Tällaisia tilanteita voi olla selkeinä ja heikkotuulisina kesäöinä tai ympäri vuorokauden talvella. 7/15

8 5 MITTAUSTULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Pienhiukkaspitoisuus (PM 2,5 ) Valtioneuvoston asetuksessa on annettu pienhiukkaspitoisuuden vuosikeskiarvolle raja arvo 25 µg/m 3. Vuorokausipitoisuudelle ei ole annettu raja arvoa. Pienhiukkasten mittausvuorokausien keskiarvopitoisuudet asuinrakennuksen piha alueella Härkölahdentiellä (mp 1) on esitetty kuvassa 2 ja Vuorimäentiellä (mp 2) on esitetty kuvassa 3. Pienhiukkaspitoisuudet on esitetty lukuarvoina liitteen 2 taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty kunkin mittauspäivän keskiarvopitoisuus. Taulukkoihin on merkitty kivenmurskauspäivät ja räjäytyspäivä sekä päivät, jolloin ei ollut murskaustoimintaa (taustapitoisuuspäivät). Taulukoissa on esitetty myös toimintapäivien ja taustapitoisuuspäivien keskiarvot. Toimintapäivätiedot saatiin toiminnanharjoittajalta. Liitteen 3 kuvissa 1 ja 4 on esitetty pienhiukkaspitoisuuksien vaihtelu kymmenen minuutin keskiarvopitoisuuksina. Asuinrakennus Härkölahdentiellä eli mittauspiste 1 25 Pienhiukkasten pitoisuus PM 2,5 µg/m Kuva 2. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 1 6 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 5 µg/m 3. 8/15

9 Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) pienhiukkasten keskiarvopitoisuus 2 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 25 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 2 µg/m 3 alitti vuosikeskiarvon raja arvon 25 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 2 μg/m 3 oli lähes samansuuruinen kuin taustapitoisuuspäivinä mitattu keskiarvopitoisuus 3 μg/m 3. Asuinrakennus Vuorimäentiellä eli mittauspiste 2 25 Pienhiukkasten pitoisuus PM 2,5 µg/m Kuva 3. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä. Pienhiukkasten vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 1 6 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä pienhiukkasten vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 6 µg/m 3. Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) pienhiukkasten keskiarvopitoisuus 3 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun raja arvon 25 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 3 µg/m 3 alitti vuosikeskiarvon raja arvon 25 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 3 μg/m 3 oli samansuuruinen kuin taustapitoisuuspäivinä mitattu keskiarvopitoisuus 3 μg/m 3. 9/15

10 5.2 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM 1 ) Valtioneuvoston asetuksessa on annettu hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle raja arvo 5 µg/m 3. Raja arvon määrittelyn mukaan kyseinen vuorokauden keskiarvopitoisuus saa ylittyä vuodessa 35 kertaa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle annettu raja arvo on 4 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten mittausvuorokausien keskiarvopitoisuudet asuinrakennuksen piha alueella Härkölahdentiellä (mp 1) on esitetty kuvassa 4 ja Vuorimäentiellä (mp 2) on esitetty kuvassa 5. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet on esitetty lukuarvoina liitteen 2 taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty kunkin mittauspäivän keskiarvopitoisuus. Taulukkoihin on merkitty kivenmurskauspäivät ja räjäytyspäivä sekä päivät, jolloin ei ollut murskaustoimintaa (taustapitoisuuspäivät). Taulukoissa on esitetty myös toimintapäivien ja taustapitoisuuspäivien keskiarvot. Toimintapäivätiedot saatiin toiminnanharjoittajalta. Liitteen 3 kuvissa 2 ja 5 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien vaihtelu kymmenen minuutin keskiarvopitoisuuksina. Asuinrakennus Härkölahdentiellä eli mittauspiste 1 6 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM µg/m Kuva 4. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä. Punaisella on merkitty hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle annettu raja arvopitoisuus 5 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 4 22 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 5 26 µg/m 3. Kaikkina vuorokausina pitoisuus alitti selvästi raja arvopitoisuuden 5 µg/m 3. 1/15

11 Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 12 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun rajaarvon 4 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 11 µg/m 3 alitti vuosikeskiarvon raja arvon 4 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 11 μg/m 3 oli lähes samansuuruinen kuin taustapitoisuuspäivinä mitattu keskiarvopitoisuus 12 μg/m 3. Asuinrakennus Vuorimäentiellä eli mittauspiste 2 6 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM µg/m Kuva 5. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä. Punaisella on merkitty hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvolle annettu raja arvopitoisuus 5 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 2 17 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 2 1 µg/m 3. Kaikkina vuorokausina pitoisuus alitti selvästi raja arvopitoisuuden 5 µg/m 3. Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) hengitettävien hiukkasten keskiarvopitoisuus 6 µg/m 3 alitti valtioneuvoston asetuksessa vuosikeskiarvolle annetun rajaarvon 4 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 7 µg/m 3 alitti vuosikeskiarvon raja arvon 4 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 7 μg/m 3 oli hieman suurempi kuin taustapitoisuuspäivinä mitattu keskiarvopitoisuus 5 μg/m 3. 11/15

12 5.3 Kokonaisleijuma (TSP) Ympäristöluvassa on annettu kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudelle raja arvo 1 µg/m 3 vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä. Tämä tarkoittaa, että toiminta aikana 98 prosenttia vuorokausikeskiarvopitoisuuksista tulee olla alle tai korkeintaan 1 µg/m 3. Kokonaisleijuman vuosikeskiarvolle ei ole annettu raja arvoa. Kokonaisleijuman mittausvuorokausien keskiarvopitoisuudet asuinrakennuksen piha alueella Härkölahdentiellä (mp 1) on esitetty kuvassa 6 ja Vuorimäentiellä (mp 2) on esitetty kuvassa 7. Kokonaisleijuman pitoisuudet on esitetty lukuarvoina liitteen 2 taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty kunkin mittauspäivän keskiarvopitoisuus. Taulukkoihin on merkitty kivenmurskauspäivät ja räjäytyspäivä sekä päivät, jolloin ei ollut murskaustoimintaa (taustapitoisuuspäivät). Taulukoissa on esitetty myös toimintapäivien ja taustapitoisuuspäivien keskiarvot. Toimintapäivätiedot saatiin toiminnanharjoittajalta. Liitteen 3 kuvissa 3 ja 6 on esitetty kokonaisleijumapitoisuuksien vaihtelu kymmenen minuutin keskiarvopitoisuuksina. Asuinrakennus Härkölahdentiellä eli mittauspiste 1 Kokonaisleijuman pitoisuus TSP 1 1 µg/m Kuva 6. Kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä. Punaisella on merkitty kokonaisleijumapitoisuuden toiminta ajan vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteen raja arvo 1 μg/m 3. Kokonaisleijuman vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 7 35 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 43 µg/m 3. Kaikkina vuorokausina pitoisuus alitti selvästi raja arvopitoisuuden 1 µg/m 3. 12/15

13 Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) kokonaisleijuman keskiarvopitoisuus oli µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus oli 19 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 19 μg/m 3 oli hieman pienempi kuin taustapitoisuuspäivinä mitattu keskiarvopitoisuus 21 μg/m 3. Asuinrakennus Vuorimäentiellä eli mittauspiste 2 Kokonaisleijuman pitoisuus TSP 1 1 µg/m Kuva 7. Kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudet mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä. Punaisella on merkitty kokonaisleijumapitoisuuden toiminta ajan vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteen raja arvo 1 μg/m 3. Kokonaisleijuman vuorokausipitoisuus on toimintapäivinä vaihdellut välillä 3 39 µg/m 3. Taustapitoisuuspäivinä kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudet vaihtelivat välillä 3 14 µg/m 3. Kaikkina vuorokausina pitoisuus alitti selvästi raja arvopitoisuuden 1 µg/m 3. Mittaustulosten perusteella mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä: Koko mittausjakson (11 toimintapäivää ja 8 taustapitoisuuspäivää) kokonaisleijuman keskiarvopitoisuus oli 11 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus oli 14 µg/m 3. Toimintapäivien keskiarvopitoisuus 14 μg/m 3 oli kaksinkertainen verrattuna taustapitoisuuspäivinä mitattuun keskiarvopitoisuuteen 7 μg/m 3. 13/15

14 5.4 Tulosten edustavuus Sään vaikutus Mittausjakson aikana toiminta alueelta kohti mittauspisteitä on tuullut vähemmän kuin pitkällä aikavälillä (kolme vuotta) keskimäärin. Vertaamalla mittausjakson aikaista tuulen suuntajakaumaa pidemmän aikavälin jakaumaan, voidaan olettaa, että koko mittausjakson aikaiset hiukkaspitoisuudet mittauspisteissä voivat olla tuulen suunnasta johtuen jonkin verran keskimääräistä pienempiä. Toisaalta yksittäisinä päivinä, jolloin tuulen suunta on ollut myötäinen toiminta alueelta kohti mittauspistettä, ei hengitettävien hiukkasten tai kokonaisleijuman vuorokausipitoisuudelle annetut raja arvot ole olleet vaarassa ylittyä. Mittausjakson aikainen sademäärä suhteessa vastaavan ajankohdan sademäärään pidemmällä aikavälillä vastaa todennäköisesti keskimääräistä tilannetta tai on hieman pienempi kuin keskimäärin. Sääolosuhteilla on hyvin suuri vaikutus ympäristössä mitattaviin pitoisuuksiin ja näin ollen merkittävääkin vaihtelua vuorokausien keskiarvopitoisuuksissa voi olla pitkällä aikavälillä Mittausjakson pituus ja ajankohta Hiukkaspitoisuutta mitattiin hieman kauemmin kuin tarkkailusuunnitelmassa esitetyn 14 vuorokauden ajan. Jaksoa pidennettiin suunnitellusta, koska tuulen suunta oli useana päivänä ollut mittauspisteistä katsoen toiminta alueelta poispäin. Mittausjakson tulosten perusteella voidaan kuitenkin arvioida, mitä suuruusluokkaa pitoisuudet murskaustoiminnan aikana lähellä sijaitsevissa pölylle alttiissa kohteissa ovat. Mittausjakson aikana mitatut pitoisuudet kertovat toimintapäivien aikana olleen todellisen hiukkaspitoisuuden. Mittausjakso sijoittui syksyyn, jolloin ilmankosteus on kevät kesäjaksoa suurempi. Kun ilmankosteus on pienempi kuin mittausjakson aikana, pitoisuudet saattavat olla hieman nyt mitattuja suurempia. Talviolosuhteissa pitoisuudet voivat puolestaan kohota, jos mm. kastelun käyttäminen murskauslaitoksen pölyntorjunnassa on jäätymisen vuoksi käytännössä mahdotonta. On huomattava, että mittaustuloksista lasketut mittausjaksojen aikaiset keskiarvot eivät ole valtioneuvoston asetuksessa mainittuja kalenterivuoden keskiarvoja. Mittaustuloksista laskettua mittausjakson aikaista keskiarvopitoisuutta voidaan kuitenkin käyttää arvioitaessa, onko raja arvo vaarassa ylittyä Muut hiukkaslähteet Mittaustulosten tarkastelussa on huomioitava, että mitattuun hiukkaspitoisuuteen voi vaikuttaa, ja käytännössä aina vaikuttaakin, useampi hiukkaslähde. Eri hiukkaslähteiden vaikutusta mitattuun pitoisuuteen ei voi erottaa tuloksesta. Mitattu pitoisuus ei siten kuvaa ainoastaan NCC Industry Oy:n murskaustoiminnasta aiheutuvaa pitoisuutta, vaan se sisältää myös ns. taustapitoisuuden. Hiukkaspitoisuutta ilmaan voivat jatkuvasti tai hetkellisesti merkittävästi aiheuttaa esimerkiksi kaukokulkeuma, puunpoltto, autojen hiukkaspäästöt tai hiekkateiden pölyäminen. Useissa kohteissa mittaamiemme pitoisuuksien perusteella hengitettävien hiukkasten taustapitoisuus on tyypillisesti 5 15 μg/m 3. 14/15

15 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Asuinrakennusten piha alueilla Härkölahdentiellä ja Vuorimäentiellä sijainneilla mittauspisteillä mitatut hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten koko jakson keskiarvopitoisuudet alittavat selvästi valtioneuvoston asetuksessa hengitettävien hiukkasten (4 µg/m 3 ) ja pienhiukkasten (25 µg/m 3 ) vuosikeskiarvopitoisuuksille asetetut raja arvot. Hengitettävien hiukkasten koko jakson keskiarvopitoisuus on mittauspisteessä 1 alle kolmasosa raja arvosta ja mittauspisteessä 2 alle kuudesosa raja arvosta. Vastaavasti pienhiukkasten koko jakson keskiarvopitoisuus on mittauspisteessä 1 alle kymmenesosa raja arvosta ja mittauspisteessä 2 noin kymmenesosa raja arvosta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvopitoisuudelle on asetuksessa annettu raja arvo 5 μg/m 3, mutta raja arvopitoisuuden ylittyminen on sallittua 35 vuorokautena kalenterivuodessa. Raja arvopitoisuus 5 μg/m 3 ei ylittynyt mittausvuorokausien aikana kummallakaan mittauspisteellä. Vuorokausipitoisuus oli mittauspisteessä 1 suurimmillaan 26 μg/m 3 eli noin puolet raja arvopitoisuudesta. Vuorokausipitoisuus oli mittauspisteessä 2 suurimmillaan 17 μg/m 3 eli noin kolmasosa rajaarvopitoisuudesta. Kokonaisleijuman vuorokausikeskiarvopitoisuudelle on ympäristöluvassa annettu toiminta ajan 98. prosenttipisteenä raja arvo 1 μg/m 3. Raja arvopitoisuus 1 μg/m 3 ei ylittynyt mittausvuorokausien aikana kummallakaan mittauspisteellä. Vuorokausipitoisuus oli mittauspisteessä 1 suurimmillaan 43 μg/m 3 eli vähän yli kolmasosa raja arvopitoisuudesta. Vuorokausipitoisuus oli mittauspisteessä 2 suurimmillaan 39 μg/m 3 eli noin kolmasosa raja arvopitoisuudesta. 7 LISÄTIETOA Anne Metsämäki Promethor Oy puh sp. anne.metsamaki@promethor.fi 15/15

16 Liite 1 Ilmatieteen laitoksen Jyväskylän lentoaseman havaintoaseman säähavainnot sekä tuulen suuntajakauma vuoden 15 lokakuusta vuoden 18 syyskuuhun länsi luode Tuulen suuntajakauma pohjoinen koillinen itä lounas kaakko etelä Kuva 1. Tuulen suuntajakauma Jyväskylän lentoaseman havaintoasemalla mittausjakson aikana on merkitty sinisellä. Tuulensuuntatiedot vuoden 15 lokakuusta vuoden 18 syyskuuhun on merkitty punaisella. 9 Tuulen nopeus Tuulen nopeus [m/s] Kuva 2. Tuulen nopeus mittausjakson aikana Jyväskylän lentoaseman havaintoasemalla. 1/2

17 Liite 1 8 Vuorokauden sademäärä 7 6 Sademäärä [mm] Kuva Vuorokauden sademäärä mittausjakson aikana Jyväskylän lentoaseman havaintoasemalla. Lämpötila Tuulen nopeus [m/s] Kuva 4. Lämpötila mittausjakson aikana Jyväskylän lentoaseman havaintoasemalla. 2/2

18 Liite 2 Pienhiukkasten (PM 2,5 ), hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) ja kokonaisleijuman (TSP) mittaustulokset Taulukko 1. Mittaustulokset osoitteessa Härkölahdentie 165 sijaitsevalla asuinrakennuksella Päivä PM 2,5 [μg/m 3 ] PM 1 [μg/m 3 ] TSP [μg/m 3 ] Toimintapäivät perjantai Murskauspäivä lauantai Taustapitoisuus Keskimääräinen tuulen suunta Vastainen ja sivutuuli Vastainen ja sivutuuli sunnuntai Taustapitoisuus Myötäinen maanantai Taustapitoisuus Vastainen tiistai Murskauspäivä (+ räjäytys) keskiviikko Murskauspäivä Vastainen Sivumyötätuuli ja sivutuuli torstai Murskauspäivä Vastainen perjantai Murskauspäivä Vastainen lauantai 5 32 Taustapitoisuus Vastainen sunnuntai Taustapitoisuus Vastainen maanantai Murskauspäivä Vastainen tiistai Taustapitoisuus keskiviikko Murskauspäivä torstai Murskauspäivä perjantai Murskauspäivä Sivumyötätuuli ja sivutuuli Sivumyötätuuli ja vastainen Vastainen ja sivumyötätuuli Sivumyötätuuli ja sivutuuli.1.18 lauantai Taustapitoisuus Vastainen sunnuntai Taustapitoisuus Vastainen maanantai Murskauspäivä tiistai Murskauspäivä Keskiarvopitoisuus päivinä, jolloin ei ole ollut murskaustoimintaa (taustapitoisuus) Keskiarvopitoisuus päivinä, jolloin on ollut murskaustoimintaa (toimintapäivä) Sivumyötätuuli ja vastainen Sivumyötätuuli ja vastainen Kaikkien mittauspäivien keskiarvo /2

19 Liite 2 Taulukko 2. Mittaustulokset osoitteessa Vuorimäentie 71 sijaitsevalla asuinrakennuksella Päivä PM 2,5 [μg/m 3 ] PM 1 [μg/m 3 ] TSP [μg/m 3 ] Toimintapäivät perjantai Murskauspäivä lauantai Taustapitoisuus sunnuntai Taustapitoisuus Keskimääräinen tuulen suunta Vastainen ja sivumyötäinen Vastainen ja sivumyötäinen Myötäinen ja sivumyötäinen maanantai Taustapitoisuus Vastainen tiistai Murskauspäivä (+ räjäytys) keskiviikko Murskauspäivä torstai Murskauspäivä Vastainen Myötäinen ja sivumyötäinen Vastainen ja sivutuuli perjantai Murskauspäivä Vastainen lauantai Taustapitoisuus Vastainen sunnuntai Taustapitoisuus maanantai Murskauspäivä tiistai Taustapitoisuus keskiviikko Murskauspäivä Vastainen Vastainen ja sivutuuli Vastainen ja sivutuuli Myötäinen, sivumyötäinen ja vastainen torstai 4 12 Murskauspäivä Sivutuuli ja myötäinen perjantai Murskauspäivä Sivutuuli ja myötäinen.1.18 lauantai Taustapitoisuus Vastainen sunnuntai Taustapitoisuus Vastainen maanantai Murskauspäivä Sivutuuli ja myötäinen tiistai Murskauspäivä Vastainen ja sivutuuli Keskiarvopitoisuus päivinä, jolloin ei ole ollut murskaustoimintaa (taustapitoisuus) Keskiarvopitoisuus päivinä, jolloin on ollut murskaustoimintaa (toimintapäivä) Kaikkien mittauspäivien keskiarvo /2

20 Liite 3 Mittausjakson aikaiset hiukkaspitoisuuskuvaajat mittauspisteessä 1 Härkölahdentiellä 4 Pienhiukkasten pitoisuus PM 2, µg/m 3 Kuva 1. Pienhiukkasten kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittauspisteessä 1. 1 (6)

21 Liite 3 1 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM µg/m 3 Kuva 2. Hengitettävien hiukkasten kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittauspisteessä 1. 2 (6)

22 Liite 3 Kokonaisleijuman pitoisuus TSP µg/m 3 Kuva 3. Kokonaisleijuman kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittauspisteessä 1. 3 (6)

23 Liite 3 Mittausjakson aikaiset hiukkaspitoisuuskuvaajat mittauspisteessä 2 Vuorimäentiellä 4 Pienhiukkasten pitoisuus PM 2, µg/m 3 Kuva 4. Pienhiukkasten kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittauspisteessä 2. 4 (6)

24 Liite 3 1 Hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM µg/m 3 Kuva 5. Hengitettävien hiukkasten kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittauspisteessä 2 (1.1. maksimiarvo 152 µg/m 3 ja µg/m 3 ). 5 (6)

25 Liite 3 Kokonaisleijuman pitoisuus TSP µg/m 3 Kuva 6. Kokonaisleijuman kymmenen minuutin keskiarvopitoisuudet mittausjakson ajalta mittauspisteessä 2 (1.1. maksimiarvo 48 µg/m 3 ja µg/m 3 ). 6 (6)