Sataman pölymittaus 2012

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INKOO SHIPPING OY AB Sataman pölymittaus 2012 Mittausraportti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P18389P001

2 Mittausraportti 1 (49) Sairanen Marjo Sisällysluettelo 1 TAUSTAA OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT LÄHTÖTIEDOT Satamatoiminta ja alueen ympäristö Tarkkailusuunnitelma PÖLYMITTAUS Menetelmät Mittauspisteet Mittalaitteet Sääolot TULOKSET Pölymittaukset Virhetarkastelu PÖLYMITTAUSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puutarhakatu 45 B, Turku puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 2 (20) Inkoo Shipping Oy Ab:n satama: Pölymittaus 1 TAUSTAA Inkoon satama on Inkoo Shipping Oy Ab:n yksityisomistuksessa oleva yleinen kaupallinen satama. Satama sijaitsee Inkoon Fagervikin lahdessa noin 60 km Helsingistä länteen. Inkoo Shipping Oy Ab:n Inkoon satamalle ja kivihiilivarastolle on myönnetty Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 41/2007/2 ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Lupamääräyksessä 21 on edellytetty tehtäväksi pölymittauksia kaksi kertaa, joista ensimmäinen mennessä ja toinen mennessä. Vuoden 2008 pölymittaukset on suoritettu ja raportoitu ympäristöluvan mukaisesti. Vuoden 2012 pölymittaukset toteutettiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatiman ja Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän mittaussuunnitelman mukaisesti välisenä aikana. 2 OHJE-, RAJA- JA KYNNYSARVOT Valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 480/1996) on annettu ohjearvot kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista ulkoilmassa (taulukko 1). Taulukko 1. Kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvot (VNp 480/1996) Ohjearvo Tilastollinen määrittely (20 C, 1 atm) Hiukkaset, kokonaisleijuma (TSP) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 120 µg/m 3 Vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste 50 µg/m 3 Vuosikeskiarvo 70 µg/m 3 Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011) on annettu raja-arvot hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudelle (taulukko 2). Taulukko 2: Hengitettävien hiukkasten (PM 10) ja pienhiukkasten (PM 2,5) raja-arvot (VNa 38/2011) Keskiarvon laskenta-aika 1) 2) Raja-arvo µg/m 3 Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa (vertailujakso) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Pienhiukkaset (PM 2,5 ) 24 h vuosi 40-1 vuosi 25-1) Mittaustuloksia yhdistettäessä ja tilastollisia tunnuslukuja laskettaessa tulee noudattaa VNa 38/2011 liitteen 9 periaatteita. 2) Kaasumaisilla yhdisteillä tulokset ilmaistaan 293 K lämpötilassa ja 101,3 kpa paineessa. Lyijyn ja hiukkasten tulokset ilmoitetaan ulkoilman lämpötilassa ja paineessa.

4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 3 (20) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille on annettu myös ylemmät ja alemmat arviointikynnykset, joiden perusteella määritetään tarvittavat ilmanlaadun arviointimenetelmät. Ylemmän arviokynnyksen ylittävillä pitoisuuksilla seuranta-alueella ensisijainen ilmanlaadun seurantamuoto on jatkuvat mittaukset. Ylempää arviointikynnystä alemmilla pitoisuuksilla mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallinnusten tai suuntaa antavien mittausten yhdistelmää. Alemman arviointikynnyksen alittavilla pitoisuuksilla ilmanlaadun arvioimiseksi seurantaalueella riittää mallintaminen tai muut menetelmät, kuten päästökartoitukset. Taulukossa 3 on esitetty ylemmät ja alemmat arviointikynnykset hengitettäville ja pienhiukkasille. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritetään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnys on ylittynyt, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Taulukko 3. Ylemmät ja alemmat arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille (PM10) ja pienhiukkasille (PM2,5) (VNp 38/2011). Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 10 ) Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 2,5 ) 1) Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 70 % 24 h raja-arvosta (35 µg/m 3, saa ylittyä 35 krt/a) ja 70 % vuosiraja-arvosta (28 µg/m 3 ) 50 % 24 h raja-arvosta (25 µg/m 3, saa ylittyä 35 krt/a) ja 50 % vuosiraja-arvosta (20 µg/m 3 ) 70 % vuosiraja-arvosta (17 µg/m 3 ) 50 % vuosiraja-arvosta (12 µg/m 3 ) 1) Arviointikynnyksiä ei sovelleta valittaessa mittausasemien sijoituspaikkoja pienhiukkasten altistumisen vähennystavoitteen arviointiin. Voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole annettu raja-, ohje- tai kynnysarvoja pienemmille hiukkasille, kuin pienhiukkasille PM 2,5. Pienhiukkasiin luetaan usein myös kokoluokan PM 1 hiukkaset. 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Satamatoiminta ja alueen ympäristö Satama kuuluu ns. talvisatamiin, joita pidetään auki ympäri vuoden. Sataman pääasiallinen toiminta-aika on arkisin maanantaista perjantaihin klo Poikkeuksellisesti toimintaa voidaan harjoittaa myös klo 22-6 välisenä aikana sekä viikonloppuisin ja pyhinä. Satama on erikoistunut kuivan bulk tavaran (mm. kivihiili, kaoliini, kalkkikivi, sora) käsittelyyn ja varastointiin. Satama-alueella pölyämistä aiheuttavat laivojen ja ajoneuvojen lastaus ja lastien purkaminen. Lisäksi satama-alueen työmaaliikenne nostattaa pölyä päällystämättömien työmaateiden pinnasta. Sataman luoteispuolella sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos, jonka laitosalueella on hiilikasoja. Sataman pohjoispuolella sijaitsee Rudus Oy:n maaainestenottoalue ja murskauslaitos. Murskauslaitos ei ollut toiminnassa mittausjakson aikana. Sataman eteläpuolella salmen vastarannalla on Storramsjön saari, joka on suurelta osin yksityistä luonnonsuojelualuetta (Stor-Ramsjö, YSA014191). Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat loma-asuntoja, jotka sijaitsevat Storramsjön saaressa sataman lounaispuolella noin metrin etäisyydellä satama-alueesta.

5 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 4 (20) 3.2 Tarkkailusuunnitelma Toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksessä 21 on määrätty tehtäväksi ilman pölypitoisuuden mittauksia. Luvan mukaan pölymittauksia tulee tehdä kaksi kertaa, joista ensimmäinen mennessä ja toinen mennessä. Pölymittauksissa on edellytetty selvitettäväksi sekä TSP- (kokonaisleijuma), että PM10- (hengitettävät hiukkaset) pitoisuudet. Mittaussuunnitelma on ennakkoon toimitettu (7/2012) Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Uudenmaan ELY-keskus ei ole esittänyt huomautuksia laadittuun pölymittaussuunnitelmaan. Pölyä on tarkkailusuunnitelmassa esitetty mitattavaksi ympäristölupapäätöksen mukaisesti kahdessa pisteessä. Mittauspisteet ovat samat kuin vuoden 2008 mittauskerralla. Mittauspisteet on valittu siten, että toinen pisteistä edustaa ennalta arvioiden suurimpia mahdollisia pitoisuuksia satama-alueella (MP1, lähellä kaoliinivarastoa) ja toinen piste lähimpään asutukseen/loma-asutukseen kohdistuvaa pölyhaittaa. Toinen mittauspiste (MP2) sijoitetaan lähimmän asutuksen läheisyyteen Storramsjön saaren pohjoisrannalla sijaitsevalle peltoalueelle. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Tarkkailupisteiden sijaintikartta (Inkoo Shipping Oy Ab,, pölymittaussuunnitelma , FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Mittauspisteet valitaan siten, ettei vieressä ole ilmavirtaa rajoittavia esteitä jotka vaikuttavat ilmavirran kulkuun näytteenottokohdan läheisyydessä, eli mittauspisteet sijoitetaan vähintään muutaman metrin päähän rakennuksista, puista ja muista esteistä. Näytteenotto tapahtuu noin 1,5 metrin (hengitystaso) korkeudella maanpinnasta. Pölymittaukset toteutetaan kahdella optisella mittarilla. Mittaukset toteutetaan kaksi kuukautta kestävänä yhtenäisenä mittausjaksona. Mittausjakson aikana optiset mittarit

6 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 5 (20) mittaavat TSP- ja PM 10 -pitoisuudet 15 minuutin välein. Mittausjaksolla selviää miten pölyn pitoisuudet vaihtelevat eri sääolosuhteissa ja viikonpäivinä. Mittausjakson ajaksi alueelle tuodaan erillinen sääasema. Sääasema mittaa ja tallentaa määrätyin aikavälein tiedot muun muassa ulkoilman lämpötilasta, ilmankosteudesta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Säätietoja hyödynnetään tulosten tarkastelussa. Kokonaisleijumapitoisuuksille ei ole olemassa voimassaolevia raja-arvoja, joten saatuja kokonaisleijumatuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 480/1996) annettuihin kokonaisleijuman vuosikeskiarvon (50 µg/m 3 ) ja vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteen (120 µg/m 3 ) ohjearvoihin. Hengitettävien hiukkasten osalta mittaustuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksessa (Vna 38/2011) annettuihin raja-arvoihin PM 10 -pitoisuuksien vuorokausi- ja vuosiarvoista. 4 PÖLYMITTAUS 4.1 Menetelmät 4.2 Mittauspisteet 4.3 Mittalaitteet Pölymittaukset tehtiin jatkuvatoimisella nefelometrillä (Trunkey Osiris TNO 3087 ja TNO 3189). Nefelometri mittaa ilman hetkellisen hiukkaspitoisuuden optisesti, jolloin on mahdollista mitata useita eri jakeita samanaikaisesti ja mittaustuloksissa nähdään myös vuorokauden sisäiset hiukkaspitoisuuden vaihtelut (vrt. keräävät menetelmät). Hiukkasmittauksissa mitattiin seuraavat jakeet: Hiukkasten kokonaispitoisuus (TSP), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus ja pienhiukkasten (PM 2,5 ja PM 1 ) pitoisuus. Pölymittaus tehtiin molemmissa mittauspisteissä (MP1 ja MP2) samanaikaisesti ajanjaksolla Mittausten aikaisia sääolosuhteita havainnoitiin välisenä aikana alueelle sijoitetulla sääasemalla. Alueelle sijoitetun sääaseman toimintahäiriön vuoksi aikajaksoa koskevat säähavainnot huomioitiin Ilmatieteenlaitoksen Inkoon Bågaskärin havaintoasemalla tehtyjen säähavaintojen perusteella. Mittauspisteet ovat samat kuin vuoden 2008 mittauskerralla. Mittauspisteet on valittu siten, että toinen pisteistä edustaa ennalta arvioiden suurimpia mahdollisia pitoisuuksia alueella (MP1) ja toinen piste (MP2) lähimpään asutukseen/loma-asutukseen kohdistuvaa pölyhaittaa. Mittauspiste MP1 sijoitettiin lähelle kaoliinivarastoa ja mittauspiste MP2 lähimmän asutuksen läheisyyteen Storramsjön saaren pohjoisrannalla sijaitsevalle peltoalueelle. Mittauksissa käytetyt mittalaitteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Käytetyt mittalaitteet Valmistaja ja malli Turnkey Osiris nefelometri (TSP, PM 10, PM 2,5, PM 1 ) Turnkey Osiris nefelometri (TSP, PM 10, PM 2,5, PM 1 ) Snro TNO3087 TNO3189

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 6 (20) Hiukkaspitoisuudet tallennettiin automaattisesti 15 minuutin välein. Mittaustulokset ajettiin modeemiyhteyden kautta mittaajan tietokoneelle kerran päivässä ja viikonlopun jälkeen maanantaina. 4.4 Sääolot Sääolosuhteiden havainnointiin käytettiin erillistä sääasemaa aikajaksolla Sääasema sijoitettiin satama-alueelle noin 2 m korkeudelle. Sääasema havainnoi sääolosuhteita 15 minuutin välein. Aikajaksoa koskevat säähavainnot huomioitiin Ilmatieteenlaitoksen Inkoon Bågaskärin havaintoasemalla 10 minuutin välein tehtyjen säähavaintojen perusteella. 5 TULOKSET Kaikissa mittauksissa on mitattu hiukkasten kokonaispitoisuus (TSP), hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus ja pienhiukkasten (PM 2,5 ja PM 1 ) pitoisuus. Nämä pitoisuudet on esitetty kuvaajina. Lisäksi mittaustuloksista on laskettu tunnuslukuja sekä esitetty mittaustulokset ja raja-, ohje- ja/tai kynnysarvot kuvaajina niille jakeille, joita säädellään nykyisellä lainsäädännöllä. Nämä jakeet ovat kokonaispitoisuus (TSP), hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) ja pienhiukkaset (PM 2,5 ). Mittaustuloksista esitettyjen kuvaajien arvoasteikot on useimmissa kuvissa samat, jonka vuoksi paikoin osa mittaustuloksista ei näy kuvaajassa (ts. mittaustulokset ovat suurempia, kuin kuvaajan asteikko). Arvoasteikkojen yhtenevyys helpottaa mittauspisteiden välistä tulosten vertailua. Mittaustulokset on esitetty pääsääntöisesti vähintään yhdessä kuvaajassa siten, että ne näkyvät kokonaisuudessaan. 5.1 Pölymittaukset 2012 Pölymittaukset toteutettiin välisenä aikana. Mittausten aikana satama oli pääsääntöisesti toiminnassa arkisin klo 6-22 välisenä aikana, mutta ajoittain myös poikkeuksellisina aikoina. Sataman mittauspisteessä (MP1) on havaittavissa Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen vaikutus yksittäisinä kohonneina pölypitoisuuspiikkeinä. Voimalaitos on ollut käytössä jaksoittain pölymittauksen aikana. Kuvassa 2 on esitetty kaikki sataman mittauspisteessä (MP1) mitatut pölypitoisuudet ja kuvassa 3 sataman toiminta-aikoina mitatut pölypitoisuudet.

8 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 7 (20) Kuva 2. Pölymittaukset sataman mittauspisteessä (MP1). Kuva 3. Pölymittaukset sataman mittauspisteessä (MP1) sataman toiminta-aikana. Huomaa mitta-asteikon muutos kuvaan 2 verrattaessa.

9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 8 (20) Storramsjön saaressa (MP2) mitatut pölypitoisuudet on esitetty kuvissa 4 ja 5. Mittauspisteessä MP2 mitatut koko mittausjakson ja sataman toiminta-ajan aikaiset pölymittaustulokset eivät eroa toisistaan yhtä selkeästi kuin sataman mittauspisteessä. Kuva 4. Pölymittaukset Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2). Huomaa mitta-asteikon muutos kuvaan 2 verrattaessa. Kuva 5. Pölymittaukset Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sataman toiminta-aikana. Huomaa mitta-asteikon muutos kuvaan 4 verrattaessa.

10 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 9 (20) Kuvissa 6 ja 7 on esitetty hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet mittauspisteissä MP1 ja MP2, vuosiraja-arvo sekä ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 6. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet sataman mittauspisteessä (MP1) sekä vuosiraja-arvo ja vuosipitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 7. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sekä vuosiraja-arvo ja vuosipitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys.

11 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 10 (20) Kuvissa 8-11 on esitetty mittauspisteissä MP1 ja MP2 koko mittausjakson aikana mitatut sekä sataman toiminta-aikana mitatut hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet, 24h raja-arvo sekä sen ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet sataman mittauspisteessä (MP1) sekä 24h raja-arvo ja 24h -pitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 9. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet sataman mittauspisteessä (MP1) sataman toiminta-aikana sekä 24h raja-arvo ja 24h -pitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys.

12 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 11 (20) Kuva 10. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sekä 24h raja-arvo sekä 24h -pitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 11. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) mitatut pitoisuudet Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sataman toiminta-aikana sekä 24h raja-arvo sekä 24h pitoisuuden ylempi ja alempi arviointikynnys.

13 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 12 (20) Kuvissa on esitetty mittauspisteissä MP1 ja MP2 mitatut pienhiukkasten (PM 2.5 ) pitoisuudet koko mittausjakson aikana sekä sataman toiminta-aikana. Kuvaajissa on esitetty myös pienhiukkasten (PM 2.5 ) vuosiraja-arvo sekä ylempi ja alempi arviointikynnys. Kuva 12. Pienhiukkasten (PM 2.5) mittaustulokset sataman mittauspisteessä (MP1) sekä vuosiraja-arvo ja vuosipitoisuuden ylempi- ja alempi arviointikynnys. Kuva 13. Pienhiukkasten (PM 2.5) mittaustulokset sataman mittauspisteessä (MP1) sataman toiminta-aikana sekä vuosiraja-arvo ja vuosipitoisuuden ylempi- ja alempi arviointikynnys.

14 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 13 (20) Kuva 14. Pienhiukkasten (PM 2.5) mittaustulokset Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sekä vuosirajaarvo ja vuosipitoisuuden ylempi- ja alempi arviointikynnys. Kuva 15. Pienhiukkasten (PM 2.5) mittaustulokset Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) sataman toiminta aikana sekä vuosiraja-arvo ja vuosipitoisuuden ylempi- ja alempi arviointikynnys.

15 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 14 (20) Kuvissa 16 ja 17 on esitetty mittausten aikainen tuulen suunnan jakauma sekä tuulen voimakkuuden keskiarvot tuulensuunnittain. Tuulen suunnalla tarkoitetaan suuntaa josta tuuli puhaltaa. Kuva 16. Tuulen suunnan jakauma mittausten aikana. Kuva 17. Tuulen voimakkuuden keskiarvot tuulen suunnittain. Tuulen suunta on suunta josta tuuli puhaltaa.

16 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 15 (20) Kuvissa on esitetty hengitettävien (PM 10 ) ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksien keskiarvot tuulensuunnittain mittauspisteissä MP1 ja MP2. Kuva 18. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuus tuulensuunnittain sataman mittauspisteessä (MP1). Sataman bulk tavaran lastaus ja purku sekä varastokasat itä-etelä suunnassa (E-S), Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos ja voimalaitoksen hiilivarastot luoteessa (NWW-NNW). Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuus tuulensuunnittain Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2). Sataman bulk tavaran lastaus ja purku sekä varastokasat koillisessa (NNE-NEE), Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos ja voimalaitoksen hiilivarastot pohjoisessa (N).

17 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 16 (20) Kuva 20. Pienhiukkasten (PM 2.5) pitoisuus tuulensuunnittain mittausten aikana sataman mittauspisteessä (MP1). Sataman bulk tavaran lastaus ja purku sekä varastokasat itä-etelä suunnassa (E-S), Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos ja voimalaitoksen hiilivarastot luoteessa (NWW-NNW). Kuva 21. Pienhiukkasten (PM 2.5) pitoisuus tuulensuunnittain Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2). Sataman bulk tavaran lastaus ja purku sekä varastokasat koillisessa (NNE-NEE), Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos ja voimalaitoksen hiilivarastot pohjoisessa (N).

18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 17 (20) 5.2 Virhetarkastelu Mittausten ajallinen kattavuus Valtioneuvoston asetuksen ilmanlaadusta (Vna 38/2011) liitteen 8 mukaisten seurantamenetelmien laatutavoitteiden mukaan hiukkasten suuntaa antavien mittausten sallittu epävarmuus on 50 %, aineiston vähimmäismäärän tulee olla 90 % ja ajallisen kattavuuden 14 %. Ajallisen kattavuuden osalta tämä tarkoittaa sitä, että mittauksia tulee tehdä satunnaisotantana yhtenä päivänä viikossa tasaisesti jaettuna koko vuoden ajalle tai kahdeksan viikon mittausta jaksoa tasaisesti jaettuna vuoden ajalle. Mittaustulosten ja sääaineiston ajallinen yhteneväisyys toteutettiin siten, että yksittäisen pölymittauksen ajankohta sai poiketa säähavainnon ajankohdasta ±7min. Mittaukset, joille ei löytynyt ajallista vastinetta sääaineistosta, poistettiin tarkastelusta. Edellä mainituin ehdoin Sataman mittauspisteen (MP1) osalta jatkotarkasteluun otettiin 96% ja Storramsjön saaren mittauspisteen (MP2) osalta 98% mittausten kokonaismäärästä. Mittausten ajallinen kattavuus ei kata VNa 38/2011 hiukkasille määritellyn suuntaa antavan mittauksen ajallista kattavuutta. Mittaus toteutettiin yhtäjaksoisena kahdeksan viikon mittaisena jaksona. Huomioitaessa mittauksen aikana saadun aineiston määrä (noin mittaustulosta mittauspistettä kohti) verrattuna esimerkiksi kahdeksan viikon aikana keräävillä menetelmillä tehtäviin mittauksiin (keräysaika 24 h 7 mittaustulosta/mittauspiste 56 mittaustulosta vuoden aikana) ja mittauksista todellisuudessa saadun aineiston määrä (yli 95 %), voidaan mittausten ajallista kattavuutta pitää suuntaa antavan mittauksen osalta riittävänä. Mittausten tilastollinen tarkastelu Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty mittaustulosten tunnuslukuja, keskiarvon keskivirhe sekä keskiarvon keskivirheen osuus keskiarvosta mittauspisteissä MP1 ja MP2. Taulukko 5. Sataman mittauspisteessä (MP1) mitattujen hiukkaspitoisuuksien tunnusluvut, keskiarvon keskivirhe ja keskivirheen osuus keskiarvosta. MP1 minimi maksimi keskiarvo keskiarvon keskivirheen keskivirhe osuus ka:sta (%) TSP (µg/m 3 ) 0, ,5 1,01 7,5 PM 10 (µg/m 3 ) 0, ,2 0,42 5,1 PM 2.5 (µg/m 3 ) 0,1 29 4,4 0,05 1,1 TSP = hiukkasten kokonaispitoisuus (Total Particles) PM 10 = hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM 2,5 = pienhiukkasten pitoisuus

19 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 18 (20) Taulukko 6. Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) mitattujen hiukkaspitoisuuksien tunnusluvut, keskiarvon keskivirhe ja keskivirheen osuus keskiarvosta. MP2 minimi maksimi keskiarvo keskiarvon keskivirheen keskivirhe osuus ka:sta (%) TSP (µg/m 3 ) 0, ,8 0,27 4,7 PM 10 (µg/m 3 ) 0, ,4 0,14 4,1 PM 2.5 (µg/m 3 ) ,5 0,02 1,3 TSP = hiukkasten kokonaispitoisuus (Total Particles) PM 10 = hengitettävien hiukkasten pitoisuus PM 2,5 = pienhiukkasten pitoisuus Taulukko 7. Kokonaisleijumapitoisuudet mittauspisteissä MP1 ja MP2 sekä valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot MP1 MP2 keskiarvo (µg/m 3 ) 13,5 5,8 osuus ohjearvosta (50 µg/m 3 ) 27 % 12 % 98. prosenttipiste (µg/m3) 33,2 36,2 osuus ohjearvosta (120 µg/m 3 ) 28 % 30 % Virhetarkastelun yhteenveto Huomioiden mittausaineiston määrä (yli 95 %), mittausten suuri lukumäärä (noin mittaustulosta mittauspistettä kohden) sekä mittaustulosten epävarmuus (keskiarvon luotettavuutta kuvaava keskiarvon keskivirhe noin 1,1 7,5 %), voidaan mittausten tuloksia pitää suuntaa antavana. Ilmansuojeluasetuksen 38/2011 suuntaa-antavien hiukkasmittausten sallittu epävarmuus on 50 % ja jatkuvien 25 %. Virhelähteiden minimoimiseksi pölymittausaineiston ja sääaineiston (tuulen suunta) ajallinen yhteensovittaminen pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman tarkasti, koska tarkkailun kohteena olevan satamatoiminnan välittömässä läheisyydessä on muita pölyä aiheuttavia toimintoja, kuten Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos ja hiilivarastot sekä Rudus Oy:n maa-ainestenottoalue. 6 PÖLYMITTAUSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Toteutuneessa mittauksessa mitattiin hetkellisiä pölypitoisuuksia. Tästä syystä mittaustuloksia on aiheellista verrata Vna 38/2011 mukaisiin 24h raja- ja kynnysarvoihin. Mittaustulosten keskiarvoja on mahdollista verrata myös Vna 38/2011 mukaisiin vuosiraja- ja kynnysarvoihin, mutta vertailun tulosta voidaan pitää vain viitteellisenä. Kokonaisleijumatuloksia verrattiin valtioneuvoston päätöksessä (Vnp 480/1996) annettuihin kokonaisleijuman vuosikeskiarvon (50 µg/m 3 ) ja vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteen (120 µg/m 3 ) ohjearvoihin.

20 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 19 (20) Sataman mittauspiste, MP1 Tarkkailutulosten perusteella voidaan todeta, että satama-alueella pölymittauksissa havaittavat pitoisuuspiikit ovat pääosin tapahtuneet ajallisesti Inkoo Shipping Oy AB:n sataman toiminta-ajan ulkopuolella (kuvat 2 ja 3). Tarkasteltaessa hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia suhteessa vallinneeseen tuulen suuntaan (kuva 18) on havaittavissa, että suurimmat yksittäiset pölypäästöt ovat peräsin satama-alueen luoteispuolella sijaitsevan Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen sekä sataman pohjoispuolella sijaitsevan Rudus Oy:n maa-ainestenottoalueen suunnasta. Mittausten aikana Rudus Oy:n murskauslaitos ei ollut toiminnassa. Satama-alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksiin vaikuttavat laivojen ja kuljetuskaluston lastaus ja purku sekä työmaateiden pölyäminen. Sataman alueella sataman toiminta-aikana on havaittavissa yhden päivän ( ) aikana kaksi Vna 38/2011 mukaisen 24h raja-arvon ylittävää mittaustulosta (78,6 µg/m 3 ja 55,6 µg/m 3 ) (kuva 9). Raja-arvon ylittävien PM 10 pitoisuuksien mittaushetkellä tuuli luoteesta Fortum Power and Heat Oy:n suunnasta. Yhtenä päivänä ( ) muutaman tunnin mittaisen jakson ajan hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät Vna 38/2011 mukaisen alemman 24h kynnysarvon (25 µg/m 3 ), tuulen suunnan ollessa sataman ja varastokasojen suunnasta. Kyseisenä aikana satamassa ei ollut alusten purkua eikä lastausta, joten pölyäminen on todennäköisesti aiheutunut autojen lastauksesta. Autojen lastauksesta aiheutuva pölyäminen on kuitenkin vähäistä ja jää hyvin paikalliseksi. Muuten mittausjakson aikana satama-alueella mitatut pitoisuudet olivat alle alemman kynnysarvon sataman toiminta-aikana. Sataman toiminta aikana satama-alueella mitatuissa pienhiukkaspitoisuuksissa (PM 2.5 ) on havaittavissa yksi muutaman tunnin mittainen jakso ( ), jolloin sataman pienhiukkaspitoisuudet ylittävät Vna 38/2011 mukaisen vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) (kuva 13). Aikajakso on sama jolloin havaittiin myös kohonneita hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia. Pääosa satama-alueella sataman toiminta-aikana kahdeksan viikon mittaisen mittausjakson aikana mitatuista pienhiukkaspitoisuuksista oli alle Vna 38/2011 mukaisen alemman vuosikynnysarvon (12 µg/m 3 ). Sataman mittauspisteessä (MP1) mitatuissa kokonaisleijumapitoisuuksissa (TSP) ei havaittu valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaisia ilmanlaadun ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Storramsjön saaren mittauspiste, MP2 Saaressa sataman toiminta-aikana mitatut päästöt eivät merkittävästi poikkea koko mittausjakson aikana mitatuista pölypäästöistä (kuvat 4 ja 5). Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksissa havaitut suurimmat yksittäiset pitoisuuspiikit on mitattu tuulen suunnan ollessa lounas/luode välillä, eli vastakkaisessa suunnassa tarkkailtuun toimintaan nähden. Saaressa mitatut pienhiukkaspitoisuudet (PM 2.5 ) olivat koko mittausaineiston osalta kolmea yksittäistä mittaustulosta lukuun ottamatta alle Vna 38/2011 mukaisen vuosirajan alemman kynnysarvon (12 µg/m 3 ) (kuva 14). Sataman toiminta-aikana alempi kynnysarvo ylittyi kerran tuulen suunnan ollessa koillisesta, sataman suunnasta (kuva 15). Tarkasteltaessa mitattuja pienhiukkaspitoisuuksia suhteessa mittaushetkellä vallinneeseen tuulen suuntaan, ei ole havaittavissa määrättyä tuulensuuntaa, jolloin pienhiukkaspitoisuudet poikkeaisivat selkeästi (kuva 21). Mittausten aikana yleisin tuulen suunta oli kaakko-etelä (SE-S, yhteensä 41% kaikista tuulihavainnoista). Sataman suunnasta

21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Mittausraportti 20 (20) (NNE-NEE) tuulen suunnan yleisyys oli noin 20% kaikista tuulihavainnoista (kuva 16) ja tuulen voimakkuus kohtalaista (voimakkuuden keskiarvo välillä 5-7 m/s) (kuva 17). Mittausten aikana vallinneista tuuliolosuhteista johtuen Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt eivät ole havaittavissa Storramsjön saaren mittauspisteessä. Voimalaitos sijaitsee saaren pohjoispuolella. Mittausjakson aikana pohjoistuulen yleisyys oli vain noin 4% kaikista tuulihavainnoista ja pohjoistuulen aikainen tuulen voimakkuus oli heikko (keskiarvo noin 1,5 m/s). Storramsjön saaren mittauspisteessä (MP2) mitatuissa kokonaisleijumapitoisuuksissa (TSP) ei havaittu valtioneuvoston päätöksen 480/96 mukaisia ilmanlaadun ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei sataman toiminta aiheuta merkittävää pölyhaittaa Storramsjön saaressa. Mittausjakson aikana vallinneissa sääolosuhteissa saaren pölypitoisuudet ovat pääosin luontaista alkuperää mittauspisteen MP2 eteläpuoliselta peltoalueelta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Marjo Sairanen Projektipäällikkö, DI Laatinut: Päivi Niemistö Suunnittelija, FM