AUTOALAN TIEDOTUSKESKUS

Transkriptio

1 AUTOALAN TIEDOTUSKESKUS Autoala panostaa EU-määräysten toteuttamiseen Romuauton kierrättäminen huippuluokkaa Romuautosta otetaan kaikki irti. Onneksi ei kuitenkaan teillämme ajamalla, vaan tehostuvassa kierrätyksessä. Romuauto on monessa mielessä merkittävä: ympäristönäkökulmasta, kierrätyskelpoisen materiaalin lähteenä sekä liiketoiminnan osaalueena romuautoja käsitteleville yrityksille ja laitoksille. Ensi vuoden huhtikuusta voimaan tuleva EU-direktiivi säätelee kierrätystä ja luo sille yksityiskohtaisia tavoitteita, joihin autoala on jo valmistautunut vastaamaan. Vuosittain Suomessa romutetaan autoa. Suomalaisen omistama henkilöauto saavuttaa elinkaarensa pään EU-maiden autoista vanhimpana, keskimäärin 18-vuotiaana. Euroopan unionin nk. romuautodirektiivi kiristää lähivuosina Suomessa käytöstä poistettavien autojen purkamista ja näin syntyvän materiaalin käsittelyä ja kierrätystä. Tämä EU-direktiivi (2000/53/EY) on saatettava voimaan Suomen lainsäädäntöön viimeistään huhtikuussa Heinäkuun alun 2002 jälkeen markkinoille tulevien autojen kierrätys hoidetaan pääsääntöisesti tuottajavastuuseen perustuen. Tätä ennen käyttöön otetuille autoille direktiivi suo siirtymäaikaa vuoteen 2007 asti, johon mennessä pitäisi ratkaista, kuinka tämä määrällisesti suurimman autojen ryhmän kierrätys rahoitetaan. Direktiivi koskee henkilö- ja pakettiautoja sekä pakettiautoihin verrattavia erikoisautoja. Kuormaautot ja bussit eivät kuulu direktiivin piiriin. Ulkomailta Suomeen yksityisesti tuotu auto ei ole kierrätysjärjestelmän piirissä, vaikka nämäkin ajokit toki yhtä lailla saavuttavat elinkaarensa pään. Käytännön tasolla Suomeen ollaan parhaillaan luomassa direktiivin vaatimusten mukaista kierrätysjärjestelmää. Autoalan yhteisellä Pilot-hankkeella kerätään tietoa direktiivin vaatimusten mukaisesta romutuksesta. Romuauton kierrätysketju koostuu kolmesta päävaiheesta: vastaanotosta, esikäsittelystä ja murskauksesta. Järjestelmään liittyy myös tietojärjestelmien luominen. Romuauton materiaalin hyödyntäminen jatkojalostuksessa liittyy kiinteästi romuautojen käsittelyyn. Auton kierrätys tehostuu 95 prosenttiin Nykyisin ajoneuvon painosta kierrätetään noin 75 prosenttia. Romuautodirektiivi kiristää hyödyntämisvaatimuksia vaiheittain, mikä edellyttää ELV-kierrätyksen (End of Life Vehicles) tehostamista: auto käsitellään uusimman ekologisen tietämyksen mukaan ympäristöystävällisesti ja jätemäärät minimoiden. Vuoteen 2006 mennessä autosta on hyödynnettävä 85 prosenttia. Vuoden 2015 kierrätettävyysvaatimus on 95 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan nämä tulevaisuudenkin vaatimukset ovat realistisia, mutta lisäkustannuksia vaativia. Tiheä vastaanottopisteiden verkosto edesauttaa romuautojen tehokasta kierrätystä. Suomen olot pitkien välimatkojen maana edellyttävät huolella suunniteltua logistiikkaa romuautojen kuljetuksissa

2 2 vastaanottopisteistä jatkokäsittelyyn, sillä kuljetuskustannukset ovat romutuksen suurin yksittäinen kuluerä. Romutus on tehokas ja nopea Oikeaoppisessa ja tehokkaassa romutuksessa autosta irrotetaan renkaat ja akku, jotka kierrätetään valtakunnallisessa kierrätysjärjestelmässä. Tämän jälkeen autolle tehdään kuivatus, mikä tarkoittaa nesteiden, kuten öljyn, polttoaineen, jarrunesteen ja pesunesteen poistamista. Nesteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitoksen jatkokäsittelyyn. Työvaiheiden rationaalistaminen edellyttää, että myös järjestelmä voidaan kilpailuttaa. Auton materiaalisisällöstä keskimäärin 75 prosenttia on metallia, joka pystytään kierrättämään uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Autoista syntyvästä murskeesta erotellaan ensiksi magneetin avulla teräs. Teräslevyä autossa on keskimäärin 41 prosenttia, terästä 18 prosenttia, valurautaa ja alumiinia molempia seitsemän prosenttia, sinkkiä, kuparia ja lyijyä 1,5 prosenttia ja ruostumatonta terästä yksi prosentti. Metallien jälkeen auton suurin materiaaliryhmä on muovit, joita autossa on keskimäärin 9,1 prosenttia. Kumia autosta löytyy kuusi prosenttia. Muut materiaaliryhmät ovat liimat, maalit, lasi, tekstiilit, nesteet ja sekalaiset aineet. Tällä hetkellä kierrätetyn metallin osuus on uusissa tuotteissa noin 40 prosenttia. Asiantuntijat arvioivat osaamisen ja verkostoitumisen voivan kasvattaa tätä lukua huomattavasti. Materiaalin kiertonopeus on hyvä: romutetun auton materiaali on kiertänyt esimerkiksi uuteen autoon jopa puolessa vuodessa. Romuautojen kierrätys toimii Suomessa jo nyt kohtuullisen hyvin: prosenttia vuosittaisesta noin romuautosta päätyy kierrätyksen piiriin, mutta työvaiheissa EU-direktiivin edellyttämälle tasolle pääseminen vaatii vielä jonkin verran kehittämistä ja kustannuksia. Autoala edistää tätä osaamista mm. romuautojen kierrättämistä ja sen kustannustasoa kartoittavalla Pilothankkeella, jossa pääkaupunkiseudulla, Savonlinnassa ja Pietarsaaressa haetaan kokemusta kierrätyksen tehostamisesta, käytännön työvaiheista ja jätemäärän pienentämisestä. Romuauton vastaanottajan keräämät tiedot antavat kuvan autojen keskimääräisestä kunnosta. Tämä elokuun loppuun kestävä kokeilu on tarpeen ennen direktiivin edellyttämää koko Suomen kattavaa kierrätysjärjestelmää. Työläs yksittäinen romuautoryhmä on katujen ja metsäteiden varsille sekä parkkipaikoille vuosittain jätetyt nelisentuhatta ajokkia, joille joudutaan ennen romutusta etsimään omistajaa viranomaisten toimesta - useimmitenhan auton jättäjä on tehnyt parhaansa tunnistetietojen tuhoamiseksi. Esimerkiksi noin asukkaan Espoossa hylättiin viime vuonna 770 autoa, joista 360 päätyi katujen varsilta ja parkkialueilta yhteiskunnan varoin kaupungin romuautovarastoon. Näiden autojen varastoiminen ja hävittäminen maksoi Espoolle yli puoli miljoonaa markkaa. Hylättyjen autojen määrä on kasvussa etenkin suuremmilla paikkakunnilla. Kierrätyksen rahoitusta pohditaan Autojen kierrättämistä koskeva EU-direktiivi on saatettava voimaan Suomen lainsäädäntöön viimeistään huhtikuussa Kierrätysjärjestelmän toimeenpanoa varten ympäristöministeriö on asettanut virkamiestyöryhmän, jonka määräaika päättyy kuluvan vuoden syyskuun lopussa. Kysymys ei ole ratkottavana pelkästään Suomessa, vaan direktiivin toimeenpanoa pohditaan yhtä lailla muissakin EU-maissa. Vuoden 2002 heinäkuun alun jälkeen käyttöön otettuun autoon sovelletaan tuottajavastuuta, jolloin romutuskustannukset maksaa viime kädessä auton ostaja.

3 3 Ennen heinäkuuta 2002 myytyjen autojen kierrätyskulut maksetaan viimeistään 1. tammikuuta 2007 asti kansallisesti määrättävällä tavalla. Romuautodirektiivin pääperiaatteen mukaan käytöstä poistettavan ajoneuvon viimeisen omistajan tulisi päästä autostaan eroon ilman mitään auton elinkaaren lopussa erikseen kerättävää maksua. Direktiivi sinänsä mahdollistaa vuoteen 2007 asti senkin vaihtoehdon, että auton romutuskulut peritään auton viimeiseltä omistajalta. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan edistä romuautojen kierrätystä ja tahallaan hylättyjen autojen määrän vähentämistä. Virkamiestyöryhmän on myös ratkaistava, kuka maksaa autojen romutuskustannukset siirtymäkauden aikana. Ns. vapaamatkustajaongelman muodostavat yksityisesti maahantuodut autot, jotka eivät kuulu kierrätysjärjestelmän piiriin. Näihin autoihin lukeutuvat myös Suomeen purettavaksi tuodut autot. Tällä hetkellä yksityisesti maahantuotuja autoja on vuosittain muutamia tuhansia, mutta niiden määrää ei pystytä tulevaisuudessa varmuudella ennustamaan. Esimerkiksi Ruotsissa yksityisesti maahantuotujen autojen määrä on selvässä kasvussa. Suomen autot ovat Euroopan vanhimpia: tästä syystä nuoremman autokannan EU-maat pitänevät Suomea otollisena vanhojen autojen vientimaanaan. Lopullisen kierrätysjärjestelmän rahoitusmalleista on ehkä eniten herättänyt kiinnostusta tasapuoliseksi mielletty malli, jossa kierrätysmaksu kerätään vuosittain auton elinkaaren aikana. Tällainen järjestelmä on jo käytössä Tanskassa. Ruotsi ja EU:n ulkopuolelta Norja ovat puolestaan kehitelleet autojen kierrätysvakuutusta. Myös Suomessa on tutkittu mallia kierrätysvakuutusta varten: auton maahantuoja - joko yritys tai yksityishenkilö ottaisi kierrätysvakuutuksen, jonka tulisi kattaa vuoden päähän lankeavat kustannukset. Vakuutus olisi yksi vaihtoehto muiden rahoitusmallien rinnalla. Se johtaisi kuitenkin todennäköisesti siihen tilanteeseen, että uusien autojen ostajat joutuisivat maksamaan paitsi omien autojensa kierrätyskustannuksen myös vuosittain kierrätettävien käytettyjen autojen kustannukset. Ikääntyvä ajoneuvokanta ei uudistu tällä periaatteella, eikä liikenneturvallisuuskaan parane. Suomessa on tällä hetkellä lähes 2,4 miljoonaa autoa, joista ei ole maksettu kierrätyskuluja. Alustava arvio kierrätysoperaation kustannusvaikutuksista on noin tuhat markkaa romuajoneuvoa kohti. Jos romutettavien autojen määrä on vuodessa noin , on vuositasolla kyse arvonlisäveroineen noin 120 miljoonan markan kustannuksista. Romuauto tänä kesänä varmasti veloituksetta kierrätykseen Autotuojat ry:n, Ajoneuvohallintokeskuksen ja ympäristöministeriön Pilot-hanke kerää elokuun loppuun asti tietoa EU:n ns. romuautodirektiivin mukaisesta kierrättämisestä. Tavallista autoilijaa tämä hanke hyödyttää niin, että auton voi viedä veloituksetta romutettavaksi johonkin romuautojen kuudesta vastaanottopisteestä. Nämä vastaanottajat ovat pääkaupunkiseudulla Kuusakoski Oy ja Veho-Koivuhaka Vantaalla sekä Suomen Autokatsastus Oy Hakuninmaantiellä Helsingissä. Savonlinnassa romuautoja ottavat veloituksetta vastaan Autoliike Itäosa Oy ja Suomen Autokatsastus Oy/Savonlinna-Nätki -katsastusasema. Pietarsaaressa Pilot-hankkeen toimija on Auto-osa Kierrätys Eriksson Ytteressessä. Vakuutusyhtiöiden lunastamista kolariautoista huolehtii hankkeessa Autovahinkokeskus Espoosta. Etukäteisajanvarauksella toimivassa vastaanotossa hoidetaan myös auton poisto rekisteristä. Tarvittaessa hoidetaan veloituksetta myös yksi omistajansiirto. Romutukseen voi tuoda myös yhden ylimääräisen akun ja rengaskerran. Muita ongelmajätteitä, kuten esimerkiksi öljyä ja bensiiniä, nämä Pilot-hankkeen pisteet eivät sen sijaan ota vastaan. Lisätietoja: Autotuojat ry Toimitusjohtaja Pekka Puputti puh

4 4 Pilot-hankkeen romuautojen vastaanottopisteet elokuun loppuun 2001 asti PÄÄKAUPUNKISEUTU Suomen Autokatsastus Oy Hakuninmaantie Helsinki ajanvaraus: puhelin Kuusakoski Oy Hanskalliontie Vantaa ajanvaraus: puhelin Veho Oy Ab Koivuhaka Mäkituvantie Vantaa ajanvaraus: puhelin Pentti Levander tai Marko Möller SAVONLINNA Autoliike Itäosa Oy Ahertajantie Savonlinna ajanvaraus: puhelin Suomen Autokatsastus Oy Savonlinna-Nätki katsastusasema Tuottajantie Savonlinna ajanvaraus: puhelin PIETARSAARI Auto-osa Kierrätys Eriksson Ay Åsbackantie Ytteresse ajanvaraus: puhelin Lisäksi Pilot-hankkeen romuautoja käsittelee Autovahinkokeskus AVK Espoosta, joka huolehtii vakuutusyhtiöiden lunastamista kolariautoista. Lisätietoja: Autoalan Tiedotuskeskus, puhelin

5 5