Raportti HENKILÖLIIKENNESUUNNITELMA KEMPELE, LIMINKA, LUMIJOKI, MUHOS JA TYRNÄVÄ

Transkriptio

1 Raportti HENKILÖLIIKENNESUUNNITELMA KEMPELE, LIMINKA, LUMIJOKI, MUHOS JA TYRNÄVÄ

2 1-1 Revision Date 2014/10/03 Made by Teemu Kinnunen Saija Räinä Checked by Approved by Description Henkilöliikennesuunnitelma

3 Sisältö ALKUSANAT TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISVAIHEET NYKYTILANNE Suunnittelualue Väestö... 4 Työmatka- ja opiskeluliikenne Toimivaltainen viranomainen Joukkoliikenne Hallintokuntien kuljetukset ja kustannukset Kelan korvaamat kuljetukset Kysely joukkoliikenteen tilasta KEHITTÄMISOHJELMA Tavoitteet Kuljetusten hallinnan kehittämismahdollisuudet TOIMENPIDE-ESITYKSET KUNNITTAIN Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä... 39

4 ALKUSANAT Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnat käynnistivät marraskuussa 2013 suunnittelutyön alueensa henkilö- ja pientavarakuljetusten kehittämiseksi. Tässä suunnitelmassa selvitetään kuntien henkilö- ja pientavarakuljetusten käytännön toteutuksen ja suunnittelun nykytila, määritellään tavoitteet henkilökuljetuksien palvelutasoksi sekä esitetään tämän pohjalta toimenpiteitä kuntalogistiikan kehittämiseksi. Kuntien henkilöliikennepalvelut muodostuvat joukkoliikenteestä, lakisääteisistä kuljetustehtävistä (koulukuljetukset ja sosiaalitoimen asiakkaiden kuljetukset) sekä muista kuntien ja valtion vastaavista kuljetuksista. Kuntalogistiikalla tarkoitetaan laajasti kuntien henkilö- ja pientavarakuljetusten kehittämistä. Kuntalogistiikka on viimeisten vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti lähinnä henkilöliikenteeseen liittyvien säädösten muutosten sekä kuntien säästöpaineiden johdosta. Uudet liikennemuodot hakevat sijaansa kuntien logistisissa ketjuissa. Uutta teknologiaa sovelletaan informaatio- ja pääomavirtojen hallintaan. Pyrkimyksenä kuntalogistiikan projekteissa on kehittää kunnan tai seutukunnan kuljetuksia kokonaisuutena eri hallintokuntien, lupaviranomaisten ja liikennöitsijöiden yhteistyön avulla. Tavoitteena on logistisen järjestelmän kehittämisen lisäksi säästöjen saavuttaminen suunnittelua keskittämällä parantaen samalla palvelutasoa. Suunnittelutyötä ohjasi suunnitteluryhmä, joissa oli kattava edustus eri hallintokunnista. Konsulttina työryhmällä on toiminut Ramboll Finland Oy, josta projektin vetäjänä on toiminut FM Teemu Kinnunen sekä lisäksi suunnittelijana DI Minna Koukkula ja DI Saija Räinä.

5 1. TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTTAMISVAIHEET Projektin tavoitteena oli kehittää kuntien henkilö- ja pientavaraliikennettä hallintokuntarajat ylittäen yhtenä kokonaisuutena. Työn erityistavoitteita olivat: Nykytilanteen selvittäminen Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen Reitistön kehittäminen Uusien kuljetuspalvelutuotteiden kehittäminen kuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen Kustannussäästöt Selvityksen lähtötietoina koottiin joukkoliikenteen tarjonta liikennöintikaudella 2014/2015, eri hallintokuntien kuljetettavien tiedot ja toteutuneet kuljetuskustannukset kussakin hallintokunnassa. Lisäksi selvitettiin Kelan matkakorvausten kustannukset ja kohdentuminen. Työn painopistealueena olivat joukkoliikenne ja hallintokuntien erilliskuljetukset. Kilpailuttaminen ja suunnittelu-yhteistyön mahdollisuudet olivat erityisen tarkastelun kohteina. Tiedot tallennettiin karttaohjelmistoon, jolloin eri hallintokuntien kuljetuksia pystyttiin tarkastelemaan samanaikaisesti. Nykytilanteen analyysin perusteella laadittiin henkilökuljetusten kehittämissuunnitelma. Suunnitelma sisältää erilaisten kehittämisvaihtoehtojen tarkastelun lisäksi konkreettiset, lähitulevaisuudessa toteutettavat toimenpiteet sekä arvion niillä saavutettavista säästöistä.

6 2. NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue muodostuu viidestä Lakeuden alueella sijaitsevasta kunnasta; Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Kempeleen pinta-ala on n. 110 km 2, Limingan n. 642 km 2, Lumijoen 213 km 2, Muhoksen 797 km 2 ja Tyrnävän n. 495 km 2. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakeskukseen Ouluun Kempeleestä on matkaa n. 15 km, Limingasta 28 km, Lumijoelta 40 km, Muhokselta 44 km ja Tyrnävältä 39 km. Joukkoliikenteen rungon muodostaa pitkänmatkainen liikenne, joka suuntautuu Ouluun, Kajaaniin, Jyväskylään ja Kokkolaan. Pitkänmatkaiset asiointiyhteydet suunnittelualueelta suuntautuvat ensisijaisesti Ouluun sekä suunnittelualueen eteläosista Raaheen. Seudun sisäisesti asiointiyhteydet suuntautuvat kuntakeskuksiin sekä Kauppakeskus Zeppeliiniin Kempeleeseen. Kuva 1. Suunnittelualue. 2.2 Väestö Asukkaita vuoden 2012 lopussa oli Kempeleessä noin , Limingassa 9 400, Lumijoella 2 000, Muhoksella ja Tyrnävällä Suunnittelualueella väkiluku on kasvanut 2005 vuodesta 2012 vuoteen noin 15 %. Erityisen vahvaa väestön kasvu on ollut Limingassa (26 %).

7 Taulukko 1. Alueen väkiluku (Tilastokeskus). Väestö Kasvu% (2005/2012) Kempele % Liminka % Lumijoki % Muhos % Tyrnävä % Alueella väkiluvun positiivinen kehitys johtuu muuttoliikkeestä sekä syntyneisyyden kasvusta. Kun vuonna 1995 alueella syntyi 523 lasta, niin vuonna 2012 heitä syntyi 827 (muutos + 58 %) Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Kuva 2. Syntyneiden määrä vuosittain (Tilastokeskus). Väestö ikääntyy suunnittelualueella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65 vuotiaiden määrä tulee kasvamaan koko suunnittelualueella keskimääräisestä 5 % 10 %:n vuoteen 2035 mennessä. Vuorostaan kouluikäisten määrän ennakoidaan laskevan hieman Kempeleessä, Limingassa sekä Muhoksella ja Lumijoella pysyvän ennallaan. Ainoastaan Tyrnävällä kouluikäisten määrä odotettavan nousevan. Muutokset ovat kumminkin vain ±1-2 %. Väestön määrän ennakoidaan kasvavan kaikissa kunnissa. Kuva 3. Kempeleen väestöennuste vuoteen 2035 saakka

8 Kuva 4. Limingan väestöennuste vuoteen 2035 saakka Kuva 5. Lumijoen väestöennuste vuoteen 2035 saakka Kuva 6. Muhoksen väestöennuste vuoteen 2035 saakka

9 Kuva 7. Tyrnävän väestöennuste vuoteen 2035 saakka Ikärakenteen muutos merkitsee myös kuljetuksien kysynnän muuttumista. Kuljetettavien ja kuljetuksien kokonaismäärä kasvaa. Erityisesti iäkkäiden palveluja asiointikuljetuksien voi arvioida kasvavan. 2.3 Työmatka- ja opiskeluliikenne Pääosa suunnittelualueen työssäkäyvistä on palvelualalla. Suurimpia työnantajia suunnittelualueella ovatkin kunnat. Kunnan ulkopuolella töissä käy Kempeleessä 70 %, Limingassa 67 %, Lumijoella 55 %, Muhoksella 51 % ja Tyrnävällä 61 % työssäkäyvistä henkilöistä. Kempele 0% 20% 40% 60% 80% 100% Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Alkutuotanto Jalostus Palvelualat Toimialaltaan tuntemattomat Kuva 8. Elinkeinorakenne Kuntarajat ylittävää työmatkaliikennettä on selvästi eniten kaikista kunnista Ouluun. Suunnittelualueelta kulkee Ouluun noin henkilöä ja Oulusta suunnittelualueelle noin henkilöä.

10 Taulukko 2. Kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne Työpaikka Asuinkunta Kempele Liminka Lumijoki Tyrnävä Muhos Espoo Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Helsinki Ii Iisalmi Jyväskylä Kajaani Kalajoki Kannus Kemi Kemijärvi Keminmaa Kempele Kiiminki Kokkola Kuopio Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Oulunsalo Pietarsaari Posio Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Ranua Reisjärvi Rovaniemi Salla Seinäjoki Sievi Siikajoki Siikalatva Suomussalmi Taivalkoski Tampere Toholampi Tornio Tyrnävä Utajärvi Vaala Vanta Vihanti Vihti Yli-Ii Ylivieska Yht Asuinpaikka Työpaikka Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Ii Kalajoki Kiiminki Kuusamo Kärsämäki Oulainen Oulu Oulunsalo Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Utajärvi Vihanti Yli-Ii Ylivieska Lakeuden alueella joukkoliikenteen suurin käyttäjäryhmä on peruskoululaiset. Kempeleessä 10 %, Limingassa 13 %, Lumijoella 24 %, Muhoksella 11 % ja Tyrnävällä 29 % esi- ja peruskoululaisista kuuluu koulukuljetuksen piiriin. Joukkoliikenteen osuus tulee todennäköisesti alueella kasvamaan vaikka ikäluokat alueella pienenevät. Toisaalta jos liikennettä aletaan hoitamaan enenevissä määrin erilliskuljetuksilla voi se vaikuttaa joukkoliikenteen kysyntään. Kempeleessä, Limingassa ja Muhoksella on oma lukio sekä ammattiopiston yksiköitä. Kolmannen asteen, ammattikorkeakoulu tai yliopisto, koulutusta alueella ei järjestetä. Lähimmät kolmannen asteen oppilaitokset sijaitsevat Oulussa ja Raahessa. Kelan koulumatkatukea maksettiin lakeuden alueen koululaisille vuona 2013 noin 800 opiskelijalle. Tämä on reilut 21 % koko Pohjois-Pohjanmaan alueella tukea saavien opiskelijoiden määrästä. Nämä opiskelijat saivat yli euroa tukea,

11 joka on koko Pohjois-Pohjanmaan alueella maksetuista tuista noin 16 %. Tästä voidaankin päätellä, että opiskelumatkat ovat lyhyempiä kuin keskimäärin koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Johtopäätös perustuu laissa säädettyihin rajoihin, joissa määritellään koulumatkan pituus ja kustannukset joiden ylittyessä opiskelija on vasta oikeutettu saamaan opiskelijaseutu- ja opiskelijavuosilippuun tukea. 2.4 Toimivaltainen viranomainen Oulun seutu on toimivaltainen viranomainen alueellaan. Seudun yhteinen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomainen toimii vastuukuntamallilla. Joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomainen sijoittuu osaksi Oulun kaupungin organisaatiota. Päättävänä elimenä on joukkoliikennelautakunta. Kaikki seudun kunnat ja Ii ovat mukana seudullisessa viranomaisessa ja kaikilla kunnilla on edustus seudun joukkoliikennelautakunnassa. Joukkoliikenteen valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Oulun kaupungin joukkoliikennetiimi kaupunkiseudun alueellisen joukkoliikennetyöryhmän tuella. Joukkoliikennelain mukaan toimivaltainen viranomainen määrittelee alueensa palvelutason, päättää joukkoliikenteen järjestämistavasta sekä myöntää markkinaehtoisen liikenteen liikenneluvat alueelleen. Lisäksi viranomainen osallistuu joukkoliikennepalvelujen seudulliseen suunnitteluun yhdessä muiden toimivaltaisten viranomaisten, liikennöitsijöiden ja muiden sidosryhmien kanssa sekä hankkii, kilpailuttaa sekä järjestää palvelut. 2.5 Joukkoliikenne Linja-autoliikenne Alueella liikennöivät linja-autoyrityksistä Koskilinjat Oy, Pohjolan Turistiauto Oy, Antti Kangas Oy, Kylmäsen Liikenne Oy, Gold Line Oy, Revon turistiauto, Oulaisten Liikenne Oy, Repo-Lines Oy, Nevakivi Oy, Veljekset Salmela Oy, Mällisen liikenne ja Veljekset Paakinaho Oy. ELY-keskukset ylläpitävät atk-pohjaista joukkoliikenteen aikataulurekisteriä, johon on tallennettu kaikille avoimen joukkoliikenteen aikataulut. Aikatauluja vastaavat reitit on tallennettu paikkatietojärjestelmään. Tietoja voidaan käyttää paitsi kuljetusten suunnitteluun myös aikataulutiedotuksen pohjana. Markkinaehtoista joukkoliikennettä on Kempeleen, Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen kunnista Ouluun ja takaisin. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus ostaa alueella liikennettä Tyrnävä Liminka Oulu ja Lumijoki Liminka Oulu yhteysväleille. Myös pidempimatkainen Oulu Pyhäsalmi, Oulu Raahe, Oulu Oulainen, Oulu Haapavesi, Oulu Haapajärvi, Oulu Kajaani, Rovaniemi Helsinki, Oulu Joensuu, Oulu Kokkola liikenteen molempiin suuntiin palvelevat lakeuden asukkaita. Kempeleen kunta on ostanut joukkoliikenteen ostovuoroja Juurussuolta. Vuoro ajetaan kerran viikossa. Liikenteen kustannukset ovat noin vuodessa. Lumijoella, Tyrnävällä, ja Muhoksella koulukuljetukset ovat avointa joukkoliikennettä ja palveluliikenne palvelee asiointitarpeita. Limingassa koulukuljetukset ovat avointa liikennettä. Muissa kunnissa ei ole erikseen joukkoliikenteeseen kohdistuvia kustannuksia. Taksiliikenne ELY -keskus vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset taksilupien enimmäismäärät. Ne vahvistetaan sellaiselle tasolle, että ne eivät rajoita taksipalvelujen saatavuutta myöskään vilkkaan kysynnän aikana eivätkä heikennä palvelujen laatua. Suunnittelualueella taksilukumäärä on vahvistettu ELY -keskuksen toimesta seurattujen tunnuslukujen pohjalta tasolle, joka vastaa alueen kysyntää.

12 Taulukko 3. Taksien lupamäärät kunnittain Kunta Taksilupia 05/2014 Lupaa/ 1000 as Kempele 20 1,22 Liminka 8 0,85 Lumijoki 4 1,94 Muhos 13 1,45 Tyrnävä 9 1, ,24 Alueen taksiyrittäjille on myönnetty yhteensä 54 taksilupaa. Suunnittelualuueella on taksilupa noin 1,2 asukasta kohden, kun vastaava luku Pohjois-Pohjanmaalla on noin lupa 1,7 lupaa/ 1000 asukasta kohden. Taksien määrä suhteessa asukaslukuun on vähäisin Limingassa. Alueen kuntien taksilupien määrien koetaan vastaavan varsin hyvin kysyntää. 2.6 Hallintokuntien kuljetukset ja kustannukset Koulutoimi Vuoden 1999 alusta lukien perusopetuslain 32 pykälässä määrätään kunnan velvollisuuksista koulumatkoihin liittyvissä järjestelyissä seuraavaa: Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa 17 :n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Jos 1 momentissa tarkoitettu oppilas otetaan muuhun kuin 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Maksuton kuljetus järjestetään lisäksi seuraavien myöntämisperusteiden mukaisesti: Kilometrirajat: Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä esikoululaiset 2 km 3 km 2 km 3 km 4 km 1 lk 3 km 3 km 2 km 3 km 4 km 2 lk 3 km 3 km 3 km 3 km 4 km 3 lk 5 km 5 km 5 km 3 km 4 km 4 lk 5 km 5 km 5 km 5 km 5 km 5 lk 5 km 5 km 5 km 5 km 5 km 6 lk 5 km 5 km 5 km 5 km 5 km yläkoululaiset 5 km 5 km 5 km 5 km 5 km Kävelyomavastuu Periaate Kävelyomavastuu pysäkille Kempele ei määritelty ei määritelty

13 Liminka Reititetyt linjat, joilla noutopisteet ei määritelty Lumijoki ei määritelty ei määritelty Muhos Reititetyt linjat, joilla noutopisteet esik-3lk 2 km ja 4-9 lk 3km Tyrnävä Reititetyt linjat, joilla noutopisteet 3 km Liikenneturvallisuus Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Harkinnanvaraisuus Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Periaate Koululiitun mukaisesti Koululiitun mukaisesti ei määritelty Koululiitun mukaisesti seuraavin poikkeuksin, talviaikana ( ) 5 pistettä alemmat raja-arvot. Tien ylitys turvataan VT22:n osuudella 0-3 luokkalaisten osalta, pois lukien 40 km/h nopeusrajoitusalue Lisäksi VT 22:n ylittäminen turvataan Tyrnäväntien risteyksen alueella kaikille 0-6-luokkalaisille. Koululiitun mukaisesti seuraavin poikkeuksin, Tupostie vaarallinen 6 luokkaan saakka, oppilaan tulee kävellä kotiporttia lähimmälle bussipysäkille ja talviaikana ( ) 5 pistettä alemmat raja-arvot Periaate ei määritelty Edellytetään asiantuntijalausuntoa, päätöksen tekee rehtori/aluepäiväkotien johtajat ei määritelty Edellytetään asiantuntijalausuntoa, päätöksen tekee opetuspalvelujohtaja Edellytetään asiantuntijalausuntoa, päätöksen tekee sivistysjohtaja Kaikissa kunnissa koulukuljetus järjestetään jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi, kun otetaan huomioon oppilaan ikä tai muut olosuhteet (POL 32). Tällöin on oltava asiantuntijoilta riittävät selvitykset (esim. lääkärintodistus oppilaan terveydentilasta tai jos tie on todettu vaaralliseksi). Suurella osalla oppilaista osa kuljetuksista on linja-autokuljetuksia ja osa taksikuljetuksia. Koulukuljetuksien lisäksi koulutoimen kustannuksiin 2012 kuului tilausliikennettä linja-autoilla ja takseilla (esim. uimahalliin), ruokakuljetuksia kouluille ja pientavarakuljetuksia. Kuljetuskustannukset ovat nousseet koko luvun. Taulukko 4. Joukkoliikenteen kustannukset ( ) Avoin joukkoliikenne Koulukuljetukset Perusturvan kuljetukset Kuljetukset yhteensä Kempele Liminka* Muhos Tyrnävä* Lumijoki *) Kustannustieto vuodelta 2010

14 Lumijoki Tyrnävä Muhos Liminka Kempele 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Avoin joukkoliikenne Koulu- kuljetukset Perusturvan kuljetukset Kuva 9. Joukkoliikenteen palveluiden kustannusjako kuntakohtaisista joukkoliikenteen kustannuksista (%) Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaalitoimen lakisääteiset kuljetukset perustuvat lähinnä sosiaalihuoltolakiin (SHL) ja vammaispalvelulakiin (VPL) sekä lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Sosiaalihuoltolakiin perustuvat kuljetukset ovat vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotipalvelun kuljetuksia. Terveystoimen kuljetukset perustuvat lähinnä kansanterveyslakiin ja asetukseen, joissa käsitellään kunnan kansanterveystyöhön kuuluvia velvollisuuksia. Erityisesti säädetään sairaankuljetuksen järjestämisestä ja sairaankuljetusvalmiuden ylläpitämisestä. Tarkan säätelyn terveydenhuollon kehittämismahdollisuudet ovat vähäiset. VPL Liminka Muhos Lumijoki Kempele Tyrnävä Matkojen määrä VPL Matkojen määrä SHL Matkan tilaus Saattaja Tarvittaessa Tarvittaessa (kunta myöntää oikeuden saattajaan) 8 8 Vapaasti Vapaasti Vapaasti Oulun aluetaksilta Vapaasti tarvittaess Tarvittaessa tarvittaessa a Omavastuu Matkahuollon taksa Omavastuu n rajoitus Lähikunnat Yhdistellystä matkasta ei peritä asiakkailta omavastuuosuut ta Lumijoki, Kempele, Muhos, Oulu, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä Matkahuollon taksa Mimmissä ilman omavastuuosuut ta ja saattaja myös Oulu, Utajärvi, Tyrnävä yleisen kulkuneuvo n taksa saattajalta ei peritä Liminka, Siikajoki, Rantsila, Tyrnävä, Oulu Matkahuollo n taksa saattajalta ei peritä Oulu, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Hailuoto. Matkahuollo n taksa Saattajalta ei peritä Kempele, Liminka, Muhos, Oulu Odotusaika Reitin varrella 15 minuuttia 15 min Asiakas 30 min

15 a voi tehdä välttämättömän, pikaisen pysähdyksen matkalla asiointikohteese en (esimerkiksi nostaa rahaa automaatista) maksaa odotusajan korvauksen Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu perustuu vammaispalvelulakiin. Kuljetuspalvelujen tavoitteena on vaikeavammaisten henkilöiden omatoimisen suoriutumisen edistäminen ja itsenäisen elämän hallinta. Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää julkisia liikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vaikeavammainen on oikeutettu välttämättömien työ- ja opiskelumatkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaiseen asiointi- tai vapaa-ajan matkaan kuukaudessa. Kuljetuspalvelujen myöntämiseen vaikuttaa toisaalta henkilön toimintarajoite ja toisaalta asuin- ja liikkumisympäristö sekä joukkoliikenteen soveltuvuus. Taulukko 5. Kuntien VPL asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Kuntien VPL -kuljetusten kustannuksissa on jonkin verran eroja. Lumijoen pidemmät etäisyydet vaikkapa Ouluun näkyvät myös yksikköhinnoissa. Kempeleessä puolestaan palveluita on eniten ja etäisyys Ouluun lyhyin. samoin kunnan asutusrakenne on tiivein. Tämä selittää kunnan alhaisimmat yksikkökustannukset. kaikissa kunnissa VPL kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina. SHL Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset koskevat henkilöitä, joiden toimintakyky on alentunut siten, että he tarvitsevat apua ja henkilökohtaista huolenpitoa. Tavoitteena ovat sellaiset toimintamuodot, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat edellytyksiä selviytyä omatoimisesti päivittäisistä tehtävistä. Tyypillisimpiä sosiaalihuoltolain perusteella korvattavia kuljetuksia ovat subjektiiviset asiointimatkat (SHL) ja ateriapalvelun kuljetukset. Kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta järjestää sosiaalihuoltolain mukaisia asiointimatkoja, vaan niiden myöntäminen perustuu vapaaseen harkintaan. Taulukko 6. Kuntien SHL asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä

16 Ateriapalvelu on yleensä ensimmäisiä ikäihmisten yksin asumisen helpottamiseksi järjestettäviä palveluita. Ateriapalvelun kuljetuskustannukset voivat vaihdella merkittävästi paitsi kunnan maantieteellisten ominaispiirteiden myös erityisesti palvelun tuottamistavan johdosta. Yleensä laskennalliset kustannukset ovat suurimmat, jos kuljetuspalvelu on ulkoistettu kokonaan esimerkiksi takseille. Kotipalvelun hoitaessa kuljetukset itse, on kuljetuksien todellisia kokonaiskustannuksia siihen tarvittavine työaikoineen vaikeampi määrittää, koska kuljetustyö on osa kodinhoitajien muuta työtä. Ateriat Taulukko 7. Ateriakuljetusten asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Kempele laitoksia Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten kuljetukset ovat ensisijaisesti kuljetuksia toimintakeskuksiin. Toimintakeskustoimintaa järjestetään kaikissa kunnissa. Työkeskuksen kuljetuksia on myös varsin toimivasti yhdistelty koulukuljetuksiin ja hyödynnetty kuljetuksissa olemassa olevaa joukkoliikennettä. Lakeuden kunnissa nämä kuljetukset ovat valtaosin osa palveluliikennettä. Taulukko 8. Toimintakeskusten asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Päivätoiminta Päivätoiminta on iäkkäiden omatoimisuutta ja arjessa selviytymistä tukevaa toimintaa, jota osa kunnista järjestää. Päivätoiminnan kuljetuskustannukset seudulla ovat vähäisiä ja päivätoiminnan asiakkaat kulkevat pääosin palveluliikenteessä. Taulukko 9 asiakkaat ja kustannukset. Asiakkaita Kustannuksia Kustannus / asiakas Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä palveluliikenne 2.7 Kelan korvaamat kuljetukset Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Muhoksella ja Tyrnävällä on omat terveyskeskukset. Ilta- ja viikonloppupäivystys on keskitetty Oulun seudun

17 yhteispäivystykseen (OYS) Ouluun. Sairaanhoitopalvelut haetaan Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yliopistosairaalasta OYS:sta Sairausvakuutus korvaa osittain tutkimusten ja sairauden hoidon vuoksi tehtyjen matkojen kustannukset. Matkat suuntautuvat mm. lääkäriin, hammaslääkäriin, sairaanhoitolaitoksiin, laboratorioihin tai fysikaaliseen hoitolaitokseen. Kuntoutuslain perusteella korvataan kuntoutuslaitoksiin suuntautuvia matkoja. Myös veteraanien kuntoutusmatkat kuuluvat Kelan korvauksien piiriin. Pääosa matkoista suuntautuu terveyskeskukseen ja keskussairaalaan. Korkeasta omavastuuosuudesta, 9,25 /matka ja 157,25 /vuosi, johtuen korvattavia matkoja ovat pääasiassa ambulansseilla tai takseilla tehdyt matkat. Taulukko 10. Kelan maksamien kuljetusten kulkuneuvo Korvaukset ( ) Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Yhteensä Ambulanssi 35 % 31 % 36 % 30 % 30 % 32 % Linja-auto 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % Invataksi 7 % 6 % 13 % 15 % 4 % 9 % Juna 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Matkaketju 4 % 2 % 0 % 0 % 2 % 2 % Joukkoliikennelupa-auto 3 % 1 % 0 % 2 % 4 % 2 % Muu kulkuneuvo 0 % 3 % 3 % 0 % 0 % 1 % Oma auto 3 % 1 % 1 % 3 % 3 % 2 % Paaritaksi 1 % 8 % 7 % 1 % 2 % 3 % Siirtokuljetus 9 % 43 % 35 % 8 % 9 % 16 % Taksi 33 % 2 % 2 % 37 % 41 % 28 % Peruuntunut kuljetus 4 % 0 % 2 % 2 % 3 % 2 % Yhteiskuljetus 0 % 2 % 0 % 2 % 2 % 2 % Tuntematon 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Matkat korvataan periaatteessa halvimman mahdollisen matkustustavan mukaan, jollei erityiskulkuneuvon, kuten taksin tai invataksin, käyttäminen ole ollut sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi perusteltua. Kelan matkakorvaukset suunnittelualueella olivat Asukaslukuun suhteutettuna Muhoksella on eniten Kelan korvaamia matkoja (1,1 matkaa/asukas). Vähiten Kelan matkakorvauksia maksetaan puolestaan Kempeleessä (0,4 matkaa/asukas). Limingassa korvataan 0,6 matkaa/asukas, Lumijoella 0,7 matkaa/asukas ja Tyrnävällä 0,9 matkaa/asukas. Taulukko 11. Kelan maksamat korvaukset Korvaukset ( ) Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Yhteensä Ambulanssi Linja-auto Invataksi Juna Matkaketju

18 Joukkoliikennelupa-auto Muu kulkuneuvo Oma auto Paaritaksi Siirtokuljetus Taksi Peruuntunut kuljetus Yhteiskuljetus Tuntematon Yhteensä Taulukko 12. Korvattujen matkojen määrä matkustustavan mukaan jaoteltuna. Kustannus/matkojen määrä Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä Yhteensä Ambulanssi Linja-auto Invataksi Juna Matkaketju Joukkoliikennelupa-auto Muu kulkuneuvo Oma auto Paaritaksi Siirtokuljetus Taksi Peruuntunut kuljetus Yhteiskuljetus Tuntematon Yhteensä

19 Yhteenveto kustannuksista Kuntien kuljetuskustannukset vuonna 2013 joukkoliikenteen, koulutoimen, sosiaalija terveystoimen osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 13. Kuntien kuljetuskustannukset vuonna Kustannukset e/vuosi (vuonna 2013) Kempele Liminka Lumijoki Muhos Tyrnävä JOUKKOLIIKENNE OPETUSTOIMEN KULJETUKSET SOSIAALITOIMENKULJETUKSET kehitysvammalain perusteella järjestetyt työkeskus-, virkistys-, ym. kuljetukset sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset Sosiaalitoimen kuljetukset yhteensä KULJETUKSET YHTEENSÄ Asukaslukuun suhteutettuna edullisimmin kuljetuksensa on tuottanut Kempele, jossa kuljetuksien edullisuuden takana on toisaalta myös asutuksen rakenne. Eniten kuljetuksista puolestaan maksaa Lumijoki. Koulutoimen kuljetuksen ovat jokseenkin yhtä kalliita kaikissa kunnissa. Perusturvan kuljetuskustannuksissa on sen sijaan merkittäviä kuntakohtaisia eroja. Kuntien väestörakenteessa tapahtuva muutos on otettava huomioon arvioitaessa tulevia kuljetustarpeita. Liikenteen tarjonta on viisainta suhteuttaa vastaamaan olemassa olevaa kysyntää ja näin pystytään tuottamaan kestävät ratkaisut joilla pystytään myös tulevina vuosina hoitamaan kuljetuksia edullisesti. Taulukko 14. Kuljetuskustannuksien muutos vuosina

20 Kuljetuskustannuksien muutos suunnittelualueella on ollut varsin maltillista. Prosentuaalisesti kasvu on ollut suurinta Kempeleessä, jossa toisaalta kustannukset ovat pienimmät. Lumijoella kasvu on ollut euromääräisesti suurinta ja Lumijoen kuljetuskustannukset ovat niinikään korkeimmat. Limingassa kuljetuskustannuksien kasvu on ollut vähäisintä. 2.8 Kysely joukkoliikenteen tilasta Yleistä kyselyn toteutuksesta Lakeuden alueen kunnissa toteutettiin alkuvuoden 2014 aikana Webropolnettikysely kuntalaisille. Kyselyn tavoitteena oli saada perustietoa joukkoliikenteen käytöstä tai käytön esteistä. Kyselyyn vastasi 513 henkilöä. Eniten vastauksia saatiin Kempeleestä. Kaikista vastaajista yli 67 % mielestä hänellä oli riittävästi tietoa liikenteen aikatauluista. Sen sijaan riittävästi tietoa lipputuotteista ja niiden hinnoista oli enää vain 50 %. Kuva 10. Aikataulujen tiedon saavutettavuus. Kuva 11. Hintatietous. Kolme käytetyintä kanavaa joukkoliikennetietojen hakemiseen oli kotiin jaettu aikatauluvihkonen (35 %), liikennöitsijän www -sivut (34 %) ja Matkahuollon www -sivut (17 %). Vuorostaan kunnan www-sivuja tai matka.fi palvelua ilmoitti

21 käyttävänsä noin 3 % vastanneista. Tämä puoltaa tiedottamisen kehittämistä. Kunnittain oli kumminkin eroavaisuuksia tiedon riittävyydessä kuin käytetyissä tietolähteissäkin. Kuva 12. Käytetyt tietolähteet Kyselyyn vastanneet käyttivät liikennettä ennen muuta työmatka- ja asiointimatkoihin. Vastanneissa oli hyvin vähän joukkoliikenteen säännöllisiä käyttäjiä. Kuva 13. Matkan tarkoitus

22 Kuva 14. Joukkoliikenteen käyttö Kulkutavan valintaan vaikuttaa useimmin lähtöaikojen sopivuus. Sen sijaan kaluston laadulla, matka-ajalla tai matkan hinnalla on huomattavasti pienempi vaikutus kulkutavan valintaa. Kuva 15. Joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat tekijät Lakeuden alueella Joukkoliikenteen kehittämisessä esitettiin kunnittain erilaisia toiveita. Kempeleläiset sekä Tyrnäväläiset toivottiin useimmin Murto - Oulu välisen liikenteen kehittämistä sekä suorempia moottoritieyhteyksiä Ouluun. Liminkalaiset ja lumijokiset toivoivat iltaliikenteen lisäämistä Oulun suuntaan ja sieltä takaisin. Lumijokiset toivoivat enemmän yhteyksiä myös etelän suuntaan. Muhoslaiset toivoivat Muhos Oulu välille enemmän työmatkaliikennettä palvelevia vuoroja. Palautteissa nousi myös esille lyhyen matkan raideliikenteen kehittäminen Liminka Kempele Oulu ja Muhos Oulu välille sekä linja-autoliikenteen vuorojen riittämättömyys koulujen loma-aikoina. Kyselyssä kartoitettiin myös palveluliikenteen kehittämistarpeita. Vastaajien näkökulmasta palveluliikenne tulisi järjestää kultakin asiointisuunnalta vähintään 3 kertaa viikossa mutta mielellään joka päivä. ja asiointiajan tulisi olla noin 2-3 tuntia. Suosituimpia asiointipäiviä olivat maanantai, tiistai ja perjantai. Kempeleläiset sekä Muhoslaiset haluaisivat asiointiyhteyden myös Ouluun, Liminkalaiset Ouluun ja Zeppeliiniin, Lumijokiset sekä Tyrnäväläiset Liminkaan, Ouluun sekä Zeppeliiniin.

23 Suurimman osan mielestä asiointiliikenteessä ei tarvitse olla avustajaa. Myöskään kuljettajan ei tarvitse avustaa asioinnissa. Kuntakohtaiset erot olivat kumminkin suuria (kuva x. ja x.). Kuva 16. Asiointiliikenteessä tulisi olla avustaja. Kuva 17. Kuljettajan pitää avustaa asiointiliikenteessä.

24 3. KEHITTÄMISOHJELMA 3.1 Tavoitteet Henkilöliikenneselvityksellä luodaan katsaus kuljetusten nykytilaan, määritellään palvelutasotavoitteet ja luodaan toimenpideohjelma, jolla nuo tavoitteet saavutetaan. Selvitys toimii käynnistäjänä henkilöliikennelogistiikan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Keskeisenä tavoitteena onkin luoda toimintamalli, jossa eri hallintokuntien kuljetusten suunnittelu- ja ostotoiminnot keskitetään järkevästi yhdelle osapuolelle. Tällöin kuljetuksia on mahdollista käsitellä suurempana kokonaisuutena tässä työssä luotujen suuntaviivojen mukaisesti. Tehokkaasti toimivia olemassa olevia rakenteita ei ole tarkoitus hajottaa, vaan tukea niiden toimintaa keskittämällä vain tietyt toiminnot yhteen pisteeseen. Suunnitelmallisesti ja oikeilla työkaluilla hoidettuna tarvittavat henkilöresurssit ovat vähäisempiä kuin tähän asti on tarvittu. 3.2 Kuljetusten hallinnan kehittämismahdollisuudet Kuljetuksista vastaava kuljetustyöryhmä ja kuljetusvastaava Työn aikana on joukkoliikenteen suunniteluun osallistunut kunnissa ja hallintokunnissa iso joukko ihmisiä. Näiden henkilöiden toiminnan jatkaminen voi olla perusteltua, jotta laadittu suunnitelma saadaan käytännössä toteutettua. Kuljetuksien käytännön suunnitteluun on syytä nimetä kuljetusvastaava, jolle kootaan kuljetusten suunnittelu ja kuljetustietojen ylläpito eri hallintokunnista. Kuljetusvastaava voi olla joku kuljetustyöryhmästä tai muutoin käytännön suunnittelutyöstä vastaava. Kuljetusten keskittämisestä yhdelle henkilölle saadaan käytännön hyötyjä ennen kaikkea yksittäiskuljetusten vähenemisen ja päällekkäisyyksien poistumisen kautta. Kuljetussuunnittelun työmäärät vaihtelevat kunnittain päivän välillä vuodessa. Jos mukaan lasketaan koko seutukunnan alue, käytetään kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan reilustikin yli henkilötyövuoden verran työpanosta. Kuljetusvastaavan tulisi vastata keskitetysti ainakin: Eri hallintokuntien kuljetustietojen (kuljetettavat ja reitit) hallinnasta Henkilökuljetusten ja säännöllisten tavarakuljetusten suunnittelusta Yhteydenpidosta taksi- ja linja-autoyrittäjien suuntaan Joukkoliikennetietojen hallinnasta Palveluliikenteen ylläpidosta Kuljetusten kilpailuasiakirjojen laatimisesta Kuljetuksista tiedottamisesta Liikenteeseen liittyvien tukien hakemisesta Yhteenvetojen ja lausuntojen laatiminen valtionhallinnolle Kilpailuttaminen Ostaminen on varsin merkityksellinen tapahtuma. Valitettavan usein palvelu ostetaan pelkästään palvelun hinnan perusteella. Täytyy muistaa, että hinta on vain osa kustannusta. Ostotapahtumassa ratkaistaan paitsi palvelutason laatu, myös ostajan ja tuottajan talous. Ostajalla tulee olla ennen palvelun hankintaa selkeä

25 tieto siitä, mitä ostetaan ja kuinka paljon sekä millaista palvelua halutaan. Ostajan tulee myös tietää palvelun yleinen hintataso, jotta voidaan arvioida onko tarjottu hinta realistinen. Epärealistinen hinta voi aiheuttaa palvelun tarjoajan toiminnassa häiriöitä, mikä taas on omiaan nostamaan kokonaiskustannuksia ja heikentää palvelun tasoa. Kilpailutilannetta voidaan kehittää: Pidentämällä sopimuskausia. Pidemmät sopimuskaudet takaavat turvatumman elinkeinon harjoittamisen mahdollisuuden yrittäjille. Samoin pidempi sopimuskausi mahdollistaa kaluston kehittämisen. Aikaisempien kilpailutusten analysointi auttaa löytämään asiat joita tulee välttää tai suosia tulevissa kilpailutuksissa. Seuranta on tärkeää, kun tiedetään oikeasti mistä kuljetusten kustannukset syntyvät, on niiden muodostumiseen helpompi vaikuttaa. Vertailu muiden kuntien kustannuksiin auttaa hahmottamaan oman kunnan kustannustasoa. Monipalveluajattelun käyttöönotto lisää kilpailua. Palveluliikenteellä voidaan muodostaa usean hallinnon alan kuljetuksista laajoja ja houkuttelevia paketteja, jotka lisäävät kilpailua Kilpailuasiakirjoja kehittämällä. Tarjouskilpailu on hyvä rakentaa muotoon joka tarjoaa kunnassa aidon kilpailun. Laajentamalla tarjouspyyntöjen jakelua, jolloin samoista tehtävistä kilpailee aikaisempaa useampi yrittäjä. Tähän voidaan päästä varsinkin kilpailutettaessa reittejä, jotka eivät ole sidottu asemapaikkaan. Muodostamalla kuljetuksista nykyistä suurempia kokonaisuuksia, jolloin aikaisempaa harvalukuisemmat mutta suuremmat tehtävät houkuttavat yrittäjiä kilpailuun Kilpailuttamisessa ja hankinnassa tarjouspyynnön laatiminen on koko hankinnan tärkein vaihe. Sen laatimisessa tulee olla erittäin huolellinen, sillä tarjouspyynnön ehdoista ei yleensä ole mahdollista poiketa hankinnan edetessä. Tarjouspyynnön on sisällettävä kaikki ne tiedot, joita tarvitaan tarjouksen laatimiseksi, jotta saatavat tarjoukset olisivat vertailukelpoisia. Esim. Kaikki tarjousten vertailussa käytettävät arviointikriteerit on ilmoitettava jo tarjouspyynnössä. Tätä vaatii oikeuskäytännössä vahvistettu tulkinta tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteesta. Tietoa kilpailuttamisesta, kilpailuttamisasiakirjoja (mm. asiakirjat palveluliikenteen kilpailuttamiseksi), joukkoliikenteeseen liittyviä tutkimuksia sekä hintatietoja saa kootusti Liikenne- ja viestintäministeriön sivuilta. Kuntaliitto- ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat koonneet ohjeita julkisten hankintojen suorittamiseen. Julkiset hankintailmoitukset sivuilta saa puolestaan tietoja hankinnoista ja hankintalainsäädännöstä. Ajankohtaisia tiedotteita joukkoliikenteen yritystoiminnasta saa puolestaan Linja-autoliiton ja Taksiliiton sivuilta

26 3.2.3 Kuntien välinen yhteistyö Lisäarvoa kuljetusten hallinnassa ja keskittämisessä toisi yhteistyö naapurikuntien kanssa. Useita kuljetuksiin liittyviä toimintoja voidaan tehostaa tekemällä yhteistyötä yli kuntarajojen. Esimerkkinä yhteistyöstä voisi olla ateria- ja kotipalvelun kotikäyntien hoitaminen harvaanasutuilla rajaseuduilla siten, että ne järjestellään järkevien kulkureittien ja kokonaisuuksien, eikä kunnan rajojen mukaan. Näin vältytään turhalta päällekkäisyydeltä jos samalla alueella normaalisti käy kahden kunnan kotipalvelu tai ateriajakelu. Työaikaa voidaan säästää järjestämällä kuljetustietojen hallinta, kuljetuksista tiedottaminen, kilpailuttaminen, lausuntojen kirjoittaminen, seuranta, vuoropuhelu sidosryhmien kanssa, erilaisten tukien hakeminen ja kuljetusten suunnittelu suuremmissa kokonaisuuksissa. Myös yhteiset asiointisuunnat lisäävät yhteistyön mahdollisuuksia. Luontevia yhteistyön osa-alueita ovat myös yhteydet juna- ja lentoliikenteeseen. Lakeuden alueella yhdessä toteutettu kilpailutus kasvatti yrittäjien mielenkiintoa tarjouskilpailua kohtaan ja toin näin taloudellista hyötyä. Yhteiset koulukuljetusvuorot kasvattavat tarvetta kuntien väliselle yhteistyölle. Koulujen ja eri yksiköiden toiminta-aikoja tulisi yhteen sovittaa kuntarajojen yli. Tämä myös edellyttää nykyistä aikaisempaa aikataulusuunnittelua, jotta kuljetuksille saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Kuntien tulisi aloittaa kuljetuskysymyksissä vuoropuhelu yhteistyön mahdollisuuksien ja tapojen arvioimiseksi. Aloituksena tällaiselle vuoropuhelulle voi toimia kuntien kuljetusvastaavien tapaamiset, joissa arvioidaan yhteistyötapoja. Kuntayhteistyön muotoja ovat: yhteiset kannanotot liikennetarpeista kuljetukset kuntien raja-alueilla yhteiset tarjouskilpailut yhteiset koulukuljetusvuorot syöttöliikenne lento- ja junavuoroilta sekä pitkän matkan linja-autovuoroilta Kuntayhteistyön muodot voi esittää myös oheisen kaltaisena taulukkona. Eri puolella Suomea käytettyjä perusvaihtoehtoja kuljetussuunnittelun organisoimiseksi on 4. Niillä on saavutettu tuloksia eri tavoin ja kustannushyötyjä tärkeämmäksi saattavat nousta työaikaan ja palvelutasoon liittyvät hyödyt hallinnollisesti raskaammissa suunnittelumalleissa. A: Hallintokunnat hoitavat B:Suunnittelija kunnan C: Suunnittelija yhdessä D: Ostetaan palvelut VAIHTOEHTO omat kuljetuksensa organisaation sisältä naapurikuntien kanssa ulkopuoliselta tuottajalta Toimintamalli Jatketaan kuten ennenkin Järjestetään työaikajärjes- Palkataan yhteistyössä Ostetaan kuljetussuunnittelun hyödyntäen laadittua telyin asiasta kiinnostuneelle naapurikuntien kanssa palvelut ulkopuoliselta suunnitelmaa mahdollisuus toimia yhteinen kuljetussuunnittelija tuottajalta kuljetusvastaavana Plussat + poliittisesti helpoin tapa + saadaan helposti pitkäaikainen malli + päätoimisuus -aina apua + vahva ammatillinen osaaminen + laajentaa osaamista kunnassa + valmiit kontaktit kuljetusongelmiin + ei vaadi pitkaikaista sitoutumista + suunnitelmalla lisäarvoa + henkilö tuntee kunnan + lisää ammattitaitoa + nopeasti tuloksiin toimintamalliin + kunnan sisäinen yhteistyö + lisää yhteistyötä muillakin sektoreilla + työskentelyn objektiivisuus paranee + tulosten saavuttamisen varmuus + laajin tukimahdollisuus? Miinukset - tulosten saavuttaminen epävarmaa - resurssien lisääminen vaikeaa - poliittiset vaikeudet uuden - toiminta ei ole jatkuvaa - työajan järjestäminen epävarmaa - alkukoulutuksen tarve henkilön palkkauksessa - työ ei ole koko päiväistä - ei lisää osaamista kunnassa - tuttu kunta voi tuoda rajoitteita - vaatii kuntien sitoutumista - vaatii vastuuhenkilöt kunnissa - ei synnytä kuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä

27 3.2.4 Joukkoliikennetiedotus Hyvä tiedotus koettiin kuntalaiskyselyn perusteella tärkeäksi joukkoliikenteen käyttöä edistäväksi tekijäksi. Kunnilla on kaksi tärkeää kanavaa hyödynnettävänä tiedotuksessa. Kunnan nettisivuilla tulee olla joukkoliikennetiedotus selkeässä muodossa. Kuntatiedotteen yhteydessä on hyvä lähettää jokaiseen kotitalouteen tieto kunnan joukkoliikenteen aikatauluista kolme kertaa vuodessa. Aikataulutiedote on hyvä lähettää vuoden alussa, kesälomien alkaessa sekä koulujen alkaessa. Hyvä malli kunnan nettisivujen joukkoliikenne tiedotukseen löytyy Sodankylän www sivuilta. Alla esimerkki aikataulutiedottamisesta kunnan sivuilla: Liikkumisen ohjaus Joukkoliikenteen käyttöä on hyvä edistää paitsi saavutettavuuden näkökulmasta, myös ympäristösyistä. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä. Liikkumisen ohjausta tehdään erityisesti kouluissa ja työpaikoilla. Tätä työtä koordinoi liikenneturvallisuusryhmä. Autottomaan päivään tai liikkujan viikkoon liittyvät tapahtumapäivät voivat olla tapa edistää viisasta liikkumista mm. joukkoliikenteen käyttöä Älykortti perusturvaan VPL- ja SHL- kuljetuksissa käytettävä älykortti on mahdollisuus kuljetuksien seurannassa ja säästöjenkin hakemisessa. SOTE

28 SOTE on älykorttipohjainen järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii kunta. Kortti alustetaan ja ladataan kunnan sosiaalitoimessa. Kortille viedään henkilön tiedot, matkustusoikeudet, kuukausirajoitukset, omavastuuperuste jne. Sosiaalitoimi hoitaa kortin jakelun kuljetuspalvelun asiakkaille. Matka maksetaan taksissa ja maksutapahtumat kertyvät taksilaitteiston muistiin. Kortilla jäljellä olevat matkat voidaan tarvittaessa tarkistaa taksissa. Taksit purkavat maksutapahtumat taksiyhtiön jälkikäsittelyjärjestelmään, joka lähettää tiedot edelleen pankkiin ja kuntaan. Taksiyhtiö lähettää laskun ja matkustustapahtumat kuntaan. Kunnan SOTE-järjestelmästä saadaan seurannan ja suunnittelun kannalta tarpeelliset raportit ja seurantatiedot. Järjestelmän etuja ovat korkea turvataso ja hyvät raportit kunnan tarpeisiin. Kunta sopii taksivälitysyhtiön kanssa tiedonsiirtokäytännöistä tapahtumien ja laskun siirtoa varten. Tiedonsiirtoa varten tarvitaan tietoliikenneyhteydet kunnan ja taksiyhtiön välille. LIKUMA LIKUMA on älykorttipohjainen järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii kunta. Pääpiirteissään LIKUMA-järjestelmä toimii kuten SOTE, mutta on siitä varhaisempi versio. LIKUMA on ollut älykorttipohjaisena käytössä 1990-luvun puolivälistä lähtien pääkaupunkiseudulla. Lisäksi se on käytössä Vaasassa, Kirkkonummella, Järvenpäässä ja Keravalla. Likuma-sovellus on ladattavissa ainakin Semelin ja Halda Trancometerin laitteisiin. LIKUMAn korttiohjelmiston toteutus on Ementor Oy:n hallinnoima ja LIKUMAkeskusjärjestelmän on Helsingille toteuttanut Helsingin Taksidata Oy sekä Espoolle ja Vantaalle Western Systems Oy. LIKUMA-kortin sirujen tuotanto on lopetettu. Järjestelmässä on ollut puutteita, jotka on pääosin korjattu SOTE-järjestelmässä. XCard X-card on kertaladattavaan muistikorttiin perustuva järjestelmä, jossa kortin liikkeellelaskijana toimii taksiyhtiö. Taksiyhtiö tilaa kortit korttitoimittajalta kunnan antamien tietojen mukaan. Korteille ladataan tarvittavat tiedot (kuukausirajoitus, matkustusoikeudet ja omavastuuperuste) joko taksiyhtiössä tai jo korttivalmistajalla. Matka maksetaan taksissa ja maksutapahtumat kertyvät taksilaitteiston muistiin. Taksit purkavat maksutapahtumat taksiyhtiön jälkikäsittelyjärjestelmään, joka lähettää tiedot edelleen kuntaan. Taksiyhtiö lähettää laskun kunnalle sekä tarvittaessa matkustustapahtumatiedot tiedostona. Korttia ja jälkikäsittelyä hallinnoi taksiyhtiö. Kunnalle tulevat kustannukset ovat minimaaliset ja järjestelmästä saatavat raportit täyttävät varsin hyvin pienehkön kunnan tarpeet. X-Cardin käyttöönotto edellyttää takseilta sopivaa toimikorttilukijaa ja ohjelmistoa. Järjestelmä ei vaadi kunnalta mitään ohjelmistoja, mutta kunnalle on saatavissa raportointiohjelma. Taksiliiton kortti YritysTaksikortti on yrityksen tai yhteisön nimellä, käyttäjän nimellä sekä asiakasnumerolla yksilöity luottokortti henkilöille, jotka käyttävät taksia usein. Taksimatkat kirjautuvat selkeinä yhteisön Taksikorttitilille. Taksikortti voidaan nimetä myös esimerkiksi tietylle osastolle, jolloin korttia voivat vuorollaan käyttää kaikki osastoon kuuluvat. Järjestelmä on yksinkertainen ja edullinen, eikä se vaadi taksiyrittäjiltä mitään laiteinvestointeja, mutta jos kunnassa on paljon VPL-asiakkaita, Taksiliiton kortti koetaan työläänä ja kuukausikohtainen seuranta on hankalaa. Maksukorttijärjestelmää operoi Taksiliiton Yrityspalvelu Oy Muina maksujärjestelyinä käytetään myös: - Asiakas maksaa omavastuuosan taksille, joka laskuttaa loppuosan kunnalta. Asiakas esittää voimassa olevan päätöksen tai asiakaskortin taksille tai pienessä kunnassa sosiaalityöntekijä ilmoittaa VPL- ja SHL-oikeutetuista henkilöistä taksille. Taksit laskuttavat kuukausittain tekemänsä matkat kunnalta. Laskusta ilmenevät matkat henkilöittäin. Matkoja ja kustannuksia seurataan kunnassa taksien tekemien laskuselvitysten muodossa. - Kunnan tekemä taksiseteli : Asiakas maksaa taksiin omavastuun matkasta ja antaa taksin kuljettajalle taksisetelin, joita asiakas on saanut tietyn määrän

29 kuukautta kohden kunnan sosiaalitoimesta. Setelissä on myös maininta joko invataksista tai saattajasta, mikäli asiakkaalle on kyseiset palvelut myönnetty. Taksi laskuttaa kuukausittain kaupungilta loput matkasta ja ilmoittaa asiakkaan nimen, päivän, ajetun matkan kellonaika, kilometrit ja reitin, matkan hinnan, omavastuun ja laskutettavan määrän. Taksiyrittäjiltä kuukausittain tulevien laskutusten yhteydessä taksisetelit palautuvat kaupungille. Seteleiden perusteella tarkistetaan taksin lasku. - Asiakas maksaa koko matkansa itse matkan päätyttyä. Kuljettaja kirjoittaa hänelle kuitin tehdystä matkasta, jossa näkyy mm. mistä on lähdetty ja minne menty, kilometrimäärä, summa, asiakkaan allekirjoitus jne. Asiakas toimittaa kuitit sosiaalitoimeen, jossa tarkistetaan, ettei matkojen määrää/kk ole ylitetty ja että kuiteista käy kaikki tarvittava ilmi ja palauttaa asiakkaan tilille omavastuuosuuden ylittävän osan Tavaralogistiikan kehittäminen Lisätään sekä hallintokuntien että kuntien välistä yhteistyötä hankinta- ja kuljetuslogistiikkaan kehittämiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan kokonaisselvitys kunnan kaikista materiaali- ja tavaravirroista: selvitetään mm. volyymit, lähtö- ja määräpaikat, aikataulukriittisyys, kuljetukseen mahdollisesti kohdistuvat erityisvaatimukset, nykyinen järjestämismalli. Selvityksen tulosten perusteella arvioidaan mahdollisuudet yhdistää tavarakuljetuksia tehokkaammiksi kokonaisuuksia: yhdistäminen henkilökuljetuksiin ja/tai tavarakuljetusten kilpailuttaminen uudella toimintamallilla. Laaditaan menojen seurantamalli ja mittaristo, jonka kautta saadaan riittävästi tieto kuntalogistiikan kustannuksista tueksi kaikille päätöksentekotasoille.

30 4. TOIMENPIDE-ESITYKSET KUNNITTAIN 4.1 Kempele Palveluliikenteen kehittäminen Palveluliikenteen aikataulumuutokset toteutetaan koulukuljetuksien muuttuneiden tarpeiden mukaisesti. Palveluliikenne on kunnan järjestämä asiointikuljetuspalvelu, joka on tarkoitettu ensisijaisesti vanhuksille ja vammaisille. Palveluauton kuljettaja avustaa tarvittaessa matkustajia mm. autoon nousemisessa ja ostosten kantamisessa. Lisäksi palveluliikenne hoitaa mm. koulu- ja kerhokuljetuksia. Palveluliikennettä muokataan siten, että 8-9 välillä liikenne hoitaa erityis- ja pyörätuolioppilaiden kuljetukset mm. Ylikylän ja Linnakankaan kouluille Ketolanperän suunnalta. Iltapäivällä näiden oppilaiden paluukuljetukset kuuluvat myös palveluliikenteen kuljetuksiin. MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI Ketolanperän Ketolanperän Ketolanperän kuljetus (ekokylä, kuljetus (ekokylä, kuljetus (ekokylä, Rajakorpi) Rajakorpi) Rajakorpi) Rajakorpi) 7:25 Ketolanperän kuljetus (ekokylä, Rajakorpi) 8:15 Ketolanperä - Ketolanperä - Kempele Kempele (erityisoppilaat)/ais (erityisoppilaat) tiparkin kuljetukset 9:00 Asiointi Kokkokangas /Linnakangas Asiointi Sarkkiranta/Alakyl ä Ketolanperä - Kempele (erityisoppilaat) Muistiryhmän kuljetus Ketolanperä - Kempele (erityisoppilaat) Torstairyhmän kuljetus Ketolanperän kuljetus (ekokylä, Ketolanperä - Kempele (erityisoppilaat) Asiointi Kokkokangas /Linnakangas 9:30 10:00 Asiointi keskusta Asiointi keskusta Asiointi Kokkokangas Asiointi /Linnakangas keskusta Asiointi Ketolanperä Asiointi /Haapamaa keskusta Asiointi keskusta 10:30 Tauko Tauko Tauko Tauko Tauko 11:00 Aistiparkin kuljetukset 12:00 Asiointi Kokkokangas /Linnakangas 13:00 Ketolanperän kuljetus 14:00 Ketolanperän kuljetus 15:00 Ketolanperän kuljetus Asiointi keskusta Asiointi keskusta Asiointi Ketolanperä /Haapamaa Asiointi Sarkkiranta/Alakyl ä Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Asiointi Kokkokangas /Linnakangas Ketolanperän kuljetus Muistiryhmän kuljetus Ketolanperän kuljetus Torstairyhmän kuljetus Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Asiointi Kokkokangas /Linnakangas Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus Ketolanperän kuljetus SHL kuljetusten ohjaaminen palveluliikenteeseen SHL kuljetukset toteutetaan yksittäiskuljetuksina. Kunnalla olisi mahdollista toteuttaa palvelu myös osana asiointi- / palveluliikennettä. SHL kuljetusoikeuksien ohjaamisella palveluliikenteeseen tuettaisiin palveluliikenteen käyttöä. Samoin lain tarkoitus SHL kuljetuksien käyttötarkoituksesta toteutuisi myös hyvin yhteiskuljetuksena. Muutoksen pehmentämiseksi voisi SHL asiakkaille kompensoida yksityiskuljetuksen menetystä joko alennetulla tai poistetulla omavastuuosuudella. nykyiset SHL sopimukset ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Tämän jälkeen kuljetuksia olisi mahdollista ohjata toimivaan asiointiliikenteeseen, jota edustaa palveluliikenne, mutta myös Vihiluodon reitin päiväkuljetukset. vihiluodon reitillä asioinnin voisi huomioida 2014 kilpailuttamisesta eteenpäin.