ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 VLN / Erityisliikunnan jaosto Kari Koivumäki

2 TARKASTELUN SISÄLTÖ 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA 4. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN TOIMINTAMUODOT 5. ERITYISLIIKUNNAN OSALLISTUJAMÄÄRÄT 6. ERITYISLIIKUNNAN RAHOITUS KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA NUMEROINA 8. ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TOIMENKUVA 9. FYSIOTERAPEUTTIEN KESKEISET TEHTÄVÄT 10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 11. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUKSET LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA 13. SOVELTAVA LIIKUNNANOPETUS KOULUISSA 14. LIIKUNTATILOJEN ESTEETTÖMYYS 15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS 16. OPETUSMINISTERIÖN TUKEMA ALAN TUTKIMUS 17. ERITYISLIIKUNNAN KESKEISET KOULUTTAJAT 18. ERITYISLIIKUNNAN JAOSTO ALAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 20. KUNNAN LIIKUNTATOIMEN KESKEISET MÄÄRÄRAHAT 21. TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISALUEET JA HAASTEET 22. ERITYISLIIKUNTA INTERNETISSÄ 2

3 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET IKÄIHMISET: Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke VAMMAISET HENKILÖT: Liikuntavammaiset Aistivammaiset Kehitysvammaiset Muut PITKÄAIKAISSAIRAAT: N. miljoona henkilöä - astma, reuma, sydän- ja verisuonitaudit jne. 3

4 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET Terveys, toimintakykyisyys sekä sosiaaliset merkitykset korostuvat Sitä parempi liikuntalaji, mitä enemmän toimintakykyisyysvaikutuksia samanaikaisesti ERI ERITYISRYHMILLÄ KULLAKIN ERI TAVOITTEITA: Ikäihmisillä toimintakyvyn ylläpito Reumaatikoilla nivelten liikkuvuuden ylläpito Astmaatikoilla oikea hengitystapa Diabeetikoilla verensokerin säätely ja lääkityksen vähentäjänä toimiminen Liikuntavammaisilla toimivien ruumiinosien lihasvoima CP-vammaisilla pakkoliikkeiden vähentäminen ja kehonhallinta Kehitysvammaisilla yleinen toimintakykyisyys Sydän- ja verisuonitaudeissa veren koostumuksen ja laadun parantaminen sekä verisuonten rappeutumisen ehkäisy Kuulovammaisilla yleinen kommunikaatiovalmius Psyykkisesti sairailla rentouttaja 4

5 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA LUVULLA: Kansalliset vammaisliikuntajärjestöt Laitosten liikunnanohjaajavirat LUVULLA: Alan opetus alkoi Jyväskylässä 1976 ensimmäinen kuntakokeilu ja esitys liikuntalakiin LUVULLA: 1981 erityisryhmien liikuntatoimikunta 1983 alan kotimainen oppikirja 1984 erityisliikunnanohjaajia kuntiin LUVULLA: Erityisliikunnan erikoistumisopinnot Professuuri Jyväskylään Paralympiayhdistys ja SoveLi LUVULLA: Laajamittainen hanketoiminta Runsaasti alan uusia teoksia ja koulutusaineistoa Järjestörahoituksen kasvu Integraatio- ja inkluusiotoiminta 5

6 4. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN TOIMINTAMUODOT Huippuurheilu Kilpa- ja tulosurheilu Paralympiakomitea ja vammaisurheilujärjestöt valtion tuella Kunto- ja virkistysliikunta Erityisliikuntakasvatus Vammaisurheilujärjestöt Kunnan liikuntatoimi ja seurat + omaehtoisuus Kuntoutus/kuntouttava liikunta Koulutoimi Terveydenhuolto 6

7 5. ERITYISLIIKUNNAN OSALLISTUJAMÄÄRÄT osallistujaa Kuntien liikuntatoimi Erityisliikuntajärjestöt Sosiaali- ja terveysalan laitokset Eläkeläisjärjestöt Kansalais- ja työväenopistot Erityiskoulut ja opistot Muut tahot Yht osallistujaa 7

8 6. ERITYISLIIKUNNAN RAHOITUS 2013 / OKM Erityisliikunnanohjaajien (90) palkat Kuntien ohjattu erityisliikuntatoiminta (N ryhmää / vko) Erityisliikuntajärjestöille (12 kpl) Tutkimusprojekteihin (5 projektia) Muut kohteet (kirjat, kv-työ, hallinto) Yht. n. 5-6% liikuntabudjetista

9 7. KUNTIEN ERITYISLIIKUNTA NUMEROINA N. 90 päätoimista erityisliikunnanohjaajaa ja n. 300 tuntiohjaajaa Hieman yli 3000 viikoittaista liikuntaryhmää, joissa n osallistujaa Eniten ryhmiä ikäihmisille, liikuntavammaisille ja kehitysvammaisille Erityisliikunnan kehittämisohjelma n. 50 kaupungissa Erityisliikunnan kausikalenteri n. 70 kunnassa Kuntien erityisliikuntaan käyttämä raha n. 5 milj. / vuosi Keskimäärin kuntakohtainen vuosibudjetti Suurin osa ryhmistä vesiliikuntaa, kuntosalitoimintaa ja palloilulajien ryhmiä Kehittämishanke 9 kunnan kanssa vuosina ja käynnissä myös 6 muuta hanketta 9

10 8. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNANOHJAAJIEN TOIMENKUVA 1. Suunnitella ja organisoida erityisryhmien liikuntatoimintaa 2. Huolehtia erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämisestä yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa 3. Osallistua mahdollisuuksien mukaan erityisryhmien liikunnanohjaustoimintaan 4. Huolehtia alueeseen liittyvästä tiedottamisesta 5. Huolehtia alueeseen liittyvästä koulutustoiminnasta sekä toimia tarvittaessa alan asiantuntijatehtävissä 6. Tehdä toimialaansa kuuluvia ehdotuksia kunnan talousarvioon ja liikuntasuunnitelmiin 7. Huolehtia erityisryhmien liikuntatoimintojen seurannasta ja tilastoinnista 8. Seurata toimialansa kehitystä ja osallistua alan koulutukseen 9. Suorittaa muut esimiehen määräämät toimialaansa kuuluvat tehtävät 10

11 9. FYSIOTERAPEUTTIEN KESKEISET TEHTÄVÄT Liikunnalliset kuntoutusryhmät terveyskeskuksissa, erityisesti pitkäaikaissairaille Vammaisten lasten liikunnallinen aktivointi, erityisesti uinti, laskettelu, ratsastus jne. Sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten liikunnallinen kuntoutus, mm. vanhainkodit ja psykiatriset sairaalat Terveydenhuollon sisäinen liikuntaan liittyvä koulutus Koululiikunnan avustaminen erityisryhmissä Yhteistoiminta kunnan liikuntatoimen kanssa: työnjaosta sopiminen kuntatasolla (missä mitkäkin ryhmät) 11

12 10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 2013 (1/2) Järjestö jäseniä paik.yhd. työntek. Suomen Vammaisurh. ja liikunta Suomen Kuurojen Urheiluliitto Hengitysliitto Heli Mielenterveyden keskusliitto Suomen Reumaliitto Suomen MS-liitto Suomen Parkinson-liitto /2 Sydänliitto Epilepsialiitto Suomen CP-liitto

13 10. ERITYISLIIKUNTAJÄRJESTÖT 2013 (2/2) Suomen Paralympiakomitea vastaa huippu-urheilusta. Sillä on 4 työntekijää. Lisäksi liikuntaan liittyvää toimintaa on mm. seuraavilla järjestöillä: Allergia- ja astmaliitto, Suomen Mielenterveysseura, Lihastautiliitto. Erityisliikuntajärjestöjen valtionapu on v yhteensä n. 4,3 milj. euroa, mikä merkitsee 7 % liikuntajärjestöjen avustuskokonaisuudesta. Erityisliikuntajärjestöjen yhteistyötä toteuttaa v lopulla perustettu Suomen erityisryhmien liikunta ry (SERLI), joka rekisteröityi v lopulla ja jonka nimi muuttui v Soveltava Liikunta ry:ksi. 13

14 11. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2013 Perusavustukset (12 järjestöä) Vammaisurheilun apurahat TELI- ja muut projektituet KKI-avustukset Yht. n

15 12. LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA (1/2) Suomessa asuu n ihmistä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa (n. 1 %). Laitoksissa on töissä n. 100 liikunnanohjaajaa. Isoimmissa vanhoissa laitoksissa on puute kunnollisista liikuntatiloista. Laitosten liikuntatoiminnasta on valmistettu v kansallinen kehittämisohjelma. Sen mukaan pyritään seuraaviin kehittämistoimiin: 1. Laajempi liikuntalajivalikoima käyttöön 2. Enemmän kuljetuksia laitosten ulkopuolisiin tiloihin 3. Vanhoihin laitoksiin uusia liikuntatiloja 4. Liikuntatoiminnalle oma vuosibudjetti 15

16 12. LIIKUNTA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSISSA (2/2) Laitostyyppi Asukasmäärä Liikunnanohjaajat Vanhainkodit Psykiatriset sairaalat Kehitysvammahuolto Päihdehuolto Kuntoutuslaitokset Ei pysyviä asukkaita 40 Vammaisten palvelutalot Yht. N N

17 13. SOVELTAVA LIIKUNNANOPETUS KOULUISSA Peruskoulussa ja lukiossa n ko. oppilasta Aikaisemmin osa ollut kokonaan vapautettuina liikunnasta Opetushallitukselta soveltavan liikuntakasvatuksen opettajan opas 1998 (Koululiikuntaa kaikille -teos) Lajisovellutukset ja eriyttämisohjeet Sovellettu oppilasarvostelu Liikunnasta vapauttamisen lopettaminen Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa alan opintoja lisätty: erikoistumislinja on ollut yli kymmenen vuotta Erityisliikunnanopettajat pyritään saamaan suurimpiin kaupunkeihin. 17

18 14. LIIKUNTATILOJEN ESTEETTÖMYYS Monet liikuntatilat eivät vieläkään sovellu vammaisille henkilöille Rakennusasetuksen ja Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeita ei ole noudatettu Perusteokset antavat ohjeet oikeanlaisesta suunnittelusta: Esteettömät sisäliikuntatilat. Rakennustieto ja VAU, HKI Esteetön luontoliikunta. Rakennustieto ja SIU, HKI Uimahallien peruskorjaus erityisliikunnan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto Oikeat ratkaisut (hissit, ovien leveys, luiskat, käymälät) eivät aiheuta suuria lisäkustannuksia! Yhteistyö paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa on tärkeää Kustannuslisäys on liikuntaesteettömässä suunnittelussa n. 2 %, mutta korjausrakentamisen kustannukset ovat suuremmat Muista maista (mm. Usa, Englanti, Sveitsi, Norja, Ruotsi, Australia) kerätty aineisto osoittaa, että olemme jäljessä liikuntapaikkasuunnittelussa näiltä osin Oikean tiedon täytyy muuttaa asenteita niin, että suunnittelijat osaavat kaikissa hankkeissa ottaa huomioon liikuntaesteisten tarpeet 18

19 15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS (1/2) ESTEETTÖMÄT LIIKUNTATILAT. Irma Verhe & SIU. OPM:n liikuntapaikkajulkaisu nro 63. Rakennustieto Oy, Hki KOULULIIKUNTAA KAIKILLE. Heikinaro-Johansson, P. & Kolkka, T. Opetushallituksen julkaisu, Helsinki s. UUSI ERITYISLIIKUNTA - liikunnan sovellutukset erityisryhmille. Esko Mälkiä & Pauli Rintala (toim). LTS-julkaisu 154. Tampere, s. UIMAHALLIEN PERUSKORJAUS ERITYISLIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA. Jouni Airola. Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 1/2002. Gummerus, s. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISOHJELMA Opetusministeriön julkaisuja 2003:12. Hki, s. TALVILIIKUNTAA KAIKILLE - soveltavan talviliikunnan käsikirja. Terhi Huovinen (toim). Edita Prima, Helsinki s. 19

20 15. ERITYISLIIKUNNAN KESKEINEN KIRJALLISUUS (2/2) SOVELTAVAN LIIKUNNAN APUVÄLINEET. Osku Kuutamo ja Heidi Hölsömäki (toim). Edita Prima, Helsinki s. ESTEETÖN LUONTOLIIKUNTA. Irma Verhe & Marko Ruti (toim). Liikuntapaikkajulkaisu 93. Rakennustieto Oy. Tampere ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMINEN KUNNISSA. Toni Piispanen. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu 164. Helsinki RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN TILANTEESTA VUONNA Timo Ala-Vähälä. Opetusministeriön julkaisu 2010:17. ERITYISESTÄ KAIKILLE AVOIMEEN LIIKUNTAAN. Suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Outi Kaurala & Anu Väärälä. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksen julkaisu 1/2010. LIIKUNTATEKOJA IÄKKÄÄN HYVÄKSI 1-3: hyviä toimintatapoja voima- ja tasapainoharjoitteluun. Ikäinstituutti ja Voimaa vanhuuteenterveysliikuntaohjelma. Helsinki SOVELTAVA LIIKUNTA. Rintala Huovinen Niemelä. LTS-julkaisu nro s. Helsinki,

21 16. OPETUSMINISTERIÖN TUKEMA ALAN TUTKIMUS N tutkimusprojektia vuosittain Ikäihmisten liikunnan tutkimuksia eniten Suuri osa tutkimuksista tehdään Jyväskylässä Alueelta julkaistu opetusministeriössä erillinen tutkimusohjelma v. 1983, painopisteitä uudistettu Alueelle saatiin professuuri v Tutkimusta ohjaa ja koordinoi valtion liikuntatieteellinen jaosto Tutkimuksen painopisteitä ovat mm: vaikeavammaisten liikunta vammaisten lasten liikunta liikunta mielenterveystyössä erityisryhmien aseman parantaminen liikuntakulttuurissa 5 9 % liikuntatutkimuksen rahoista vuosittain erityisliikuntatutkimukseen 21

22 17. ERITYISLIIKUNNAN KESKEISET KOULUTTAJAT Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Urheiluopistot / liikunnan koulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut/Fysioterapeuttikoulutus Vammais- ja kansanterveysjärjestöt Kuntaliitto Liikunta-alan 3 ammattijärjestöä Muut kouluttajatahot: LTS, UKK-instituutti, Ikäinstituutti, eräät erityisjärjestöt (SUH, SoveLi ymv.) 22

23 18. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON ERITYISLIIKUNNAN JAOSTO Puheenjohtaja Opettaja JUKKA UKKOLA, Oulu Jäsenet Toimialapäällikkö ELINA KARVINEN, Ikäinstituutti, Helsinki Ylitarkastaja MARI MIETTINEN, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki Tutkija KAISU MONONEN, Jyväskylä Urheiluasiamies PERTTI PERKO, Turku Liikunnanopettaja VIRPI REMAHL, Nastola / Pajulahti Professori PAULI RINTALA, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä Valtiontieteen maisteri ANTTI VUOLANNE, Pori Liikuntasuunnittelija ESA YLETYINEN, Espoo Sihteeri Suunnittelija KARI KOIVUMÄKI, Opetus- ja kulttuuriministeriö 23

24 19. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Alan UNESCO -kongressi vuonna 1982: Suomi mukana Pohjoismainen yhteistyö vuodesta 1983 lähtien Euroopan neuvostolla oma työryhmä , jolta eurooppalainen erityisryhmien liikunnan peruskirja 1987, EU vuodesta 1995 Vammaisurheilulla omat kansainväliset ja pohjoismaiset järjestöt, joissa Suomi on mukana Alan tutkimuksella oma kansainvälinen järjestö IFAPA, jonka järjestämissä kongresseissa Suomi ollut alusta mukana Suomella edustus EUFAPA hallituksessa Lisäksi kahdenvälisiä vaihtosopimuksia eri maiden kanssa, jonka perusteella valtuuskuntavaihtoa Vammaisurheilun kesäkisoissa nykyisin mukana yli 150 maata ja talvikisoissa noin 30 24

25 20. ERITYISRYHMIEN LIIKUNNAN MÄÄRÄRAHAT KUNNAN LIIKUNTATOIMESSA Seuraavia toimintoja on perusteltua rahoittaa kunnan liikuntatoimen budjetin kautta erillisinä alamomentteina tai kokonaan omina kohtinaan: 1. Palkkakulut erityisliikunnanohjaajan sekä tuntiohjaajien palkat 2. Järjestöavustukset vammaisliikunta- ja kansanterveysjärjestöjen tuki 3. Tilakorjaukset liikuntatilojen peruskorjaukset sekä tilojen myöntäminen käyttöön 4. Välinehankinnat vammaisliikunnassa tarvittavien apuvälineiden hankintaan määräraha 5. Kuljetukset eräille ryhmille tarvitaan liikuntapaikalle tapahtuva kuljetus 6. Koulutus ohjaajakoulutukseen varataan vuosittain tietty osuus erityisryhmien liikuntaan 7. Tiedotus kuntokalentereiden ja muun tiedottamisen kustannukset 25

26 21. ONGELMIA JA KEHITYSHAASTEITA Monista kunnista puuttuu erityisliikunnanohjaaja (esim. pienten kuntien yhteistyö) Järjestörakenne vaatii vielä selkiinnyttämistä Esteettömien tilojen lisääminen edellyttää paljon lisää info-ohjausta, joka opastaa kuntia esteettömyyskartoituksiin Inkluusio vie osan vammais- ja erityisliikunnasta lajiliittoihin Mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten liikuntaan lisäresursseja Suomessa koulutettava lisää osaajia alan kansainvälisiin tehtäviin Kouluihin tarvitaan erityisliikunnanopettajia Spesifejä oppimateriaaleja tarvitaan monilta erityisliikunnan aloilta Kouluissa loppuu liikunnasta syrjäyttäminen Vammaisliikuntajärjestöjen lajivalikoima kasvaa Kuntien erityisliikunta keskittyy niihin, jotka eivät ole järjestöissä mukana 26

27 22. ERITYISLIIKUNTA INTERNETISSÄ Useita merkittäviä hankkeita ikäihmisten liikunnassa, erityisliikunnan järjestöillä sekä kuntasektorilla. WWW-yhteyksiä: ja