8. Erityisliikunnan päivät. Agora, Jyväskylän yliopisto ENNAKKOAINEISTO JÄRJESTÄJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. Erityisliikunnan päivät. Agora, Jyväskylän yliopisto 26. 27.8.2014 ENNAKKOAINEISTO JÄRJESTÄJÄT"

Transkriptio

1 8. Erityisliikunnan päivät Agora, Jyväskylän yliopisto ENNAKKOAINEISTO JÄRJESTÄJÄT Liikuntatieteellinen Seura ry Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopisto

2

3 Hyvä lukija Tämä moniste toimii ennakkoaineistona 8. Erityisliikunnan päivillä Jyväskylässä Sisältö koostuu erityisliikunnan kehityksestä Suomessa kertovasta raportista, teemaseminaarien yksityiskohtaisista ohjelmista ja tausta-aineistoista, työpajojen kuvauksista, posterinäyttelyn tiivistelmistä ja näytteilleasettajien yhteystiedoista. Kaikki 8. Erityisliikunnan päivien osallistujat saavat monisteen ennakkoon. Huolellinen perehtyminen ennakkoaineistoon helpottaa ja syventää tuloksellista teemaseminaareissa työskentelyä ja antaa osallistujille kokonaiskuvan päivien monipuolisesta ohjelmasta. Toivomme, että monisteella on myös jatkokäyttöä erityisliikunnan tulevaisuuden kehittämistyössä. Tervetuloa 8. Erityisliikunnan päiville! Helsingissä Erityisliikunnan päivien ohjelma- ja järjestelytoimikunta 2

4 8. Erityisliikunnan päivien ohjelma- ja järjestelytoimikuntien jäsenet: Jukka Ukkola, Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kari Koivumäki, Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto, ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Anita Ahlstrand, Metropolia ammattikorkeakoulu Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Kirsi Pelo-Arkko, Jyväskylän kaupunki Virpi Remahl, Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto Ulla Salminen, Ikäinstituutti Anne Taulu, Soveltava Liikunta Soveli Ry Jyrki Vilhu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 8. Erityisliikunnan päivien sihteeristö: Toni Piispanen, Liikuntatieteellinen Seura Jari Kanerva, Liikuntatieteellinen Seura Linda Raivio, Liikuntatieteellinen Seura Tuula Valli, Liikuntatieteellinen Seura 3

5 Sisällys 8. Erityisliikunnan päivien ohjelma 5 Raportti erityisliikunnan kehityksestä Teemaseminaarien ohjelmat ja tausta-aineistot 1. Täällä kuntalainen kuuleeko kunta? Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen Psykomotoriikka ja Sherborne avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia entä tulevaisuus? Kaikki pelaa myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa? Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin 38 Työpajat 1. Vammainen nuori toimii, tekee, ohjaa ja vaikuttaa Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset mukana liikuntapalveluissa Soveltavan liikunnan tutkimus- ja kehityshankkeet -työpaja 46 Posterinäyttelyn tiivistelmät 48 Erityisliikunnan alueelta tehdyt opinnäytetyöt Jyväskylän yliopistossa 66 Järjestönäyttelyn näytteilleasettajat 76 4

6 8. Erityisliikunnan päivien ohjelma Tiistai Puheenjohtajana Taru Lintunen, Liikuntatieteellinen Seura 8.00 Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyt (Agoran aula) 9.30 Erityisliikunnan päivien avaus (Martti Ahtisaari -sali) Puheenjohtaja Taru Lintunen, Liikuntatieteellinen Seura Opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys Valtiosihteeri Kari Anttila, opetus- ja kulttuuriministeriö Adapted Physical Activity in Europe: Comparative views and perspectives in professional education Dr. Martin Kudlacèk, European Federation of Adapted Physical Activity Jatkuuko liikuntakulttuurin eriytyminen? Professori Hannu Itkonen, Jyväskylän yliopisto Lounastauko ja ulkopelit (Sodexo Mattilanniemi) Teemaseminaarit 1 4 Teema 1: Täällä kuntalainen kuuleeko kunta? (Martti Ahtisaari -sali) Teema 2: Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen (Ag C132) Teema 3: Psykomotoriikka ja Sherborne avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen ((Ag C234, lisäksi Ag 232) Teema 4: Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia-entä tulevaisuus? (Ag Delta) Kahvitauko, postereihin ja näyttelyihin tutustuminen Teemaseminaarit jatkuvat Työpajat 1 3 Työpaja 1: Vammainen nuori toimii, tekee, ohjaa ja vaikuttaa (Ag C132) Työpaja 2: Vaikeavammaiset lapset ja aikuiset mukana liikuntapalveluissa (Ag C232) Työpaja 3: Soveltavan liikunnan tutkimus- ja kehityshankkeet (Ag C234) Erityisliikunnan ilta (Ravintola Piato, Agora, Mattilanniemi 2) 5

7 Keskiviikko Aamuvirkkujen ulkoilulenkki Jyväsjärven ympäri (lähtö hotelli Alexandran aulasta klo 7.00) Puheenjohtajana Jukka Ukkola, Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto 8.30 Kuntien erityisliikunnan tilannekatsaus (Martti Ahtisaari -sali) Tutkija Timo Ala-Vähälä, Jyväskylän yliopisto Projektipäällikkö Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura No fear no limits nuorisonäköaloja liikuntaan Haastattelussa extremistit Aleksi Kirjonen ja Henry Manni Liikkeellä voimaa vuosiin Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma Pirjo Kalmari ja Ulla Salminen, Ikäinstituutti 9.45 Kahvitauko ja näyttelyihin tutustuminen Teemaseminaarit 5 8 Teema 5: "Kaikki pelaa" myös varhaiskasvatuksessa ja koulussa? (Ag C232) Teema 6: Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä (Ag Delta) Teema 7: Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan (Ag auditorio 3) Teema 8: Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin (Ag auditorio 2, lisäksi Ag C132 ja Ag C222) Lounastauko (Sodeo Mattilanniemi) Teemaseminaarit jatkuvat Kahvitauko ja näyttelyihin tutustuminen Pääseekö sinne, entä pystyykö toimimaan? (Martti Ahtisaari -sali) Arkkitehti Niina Kilpelä, Kynnys ry Teemaseminaarien suositukset Erityisliikunnan päivien päätössanat Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jukka Ukkola Muutokset ohjelmaan ja saleihin ovat mahdollisia. 6

8 Raportti erityisliikunnan kehityksestä Teksti: Suunnittelija Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Raportin luonne ja tarkoitus Raportti jatkaa neljän vuoden välein tehtyjä katsauksia, jotka on tehty valtakunnallisille erityisliikunnan päiville vuodesta 1986 lähtien. Raportissa esitellään keskeisiä muutoksia, joita on tapahtunut vuonna 2010 Jyväskylässä pidettyjen 7. erityisliikunnan päivien jälkeen. Resurssikehitys on myös lyhyesti esillä. Lisäksi esitellään sitä, kuinka edellisten neuvottelupäivien suositukset vuodelta 2010 ovat toteutuneet. Kuluneen nelivuotiskauden aikana valtion liikuntaneuvosto sekä sen erityisliikunnan jaosto ovat vaihtuneet uusiin kokoonpanoihinsa vuonna 2011, joten raportilla on merkitystä myös valtion liikuntaneuvoston työlle sen arvioidessa erityisliikunnan/soveltavan liikunnan kokonaiskehitystä. Erityisliikunnan jaoston toimintakertomus vuosilta on yhtenä pohja-aineistona myös tässä raportissa ( Yleistä toimintaresurssien kehityksestä vuosina Erityisliikunnan kokonaisrahoitus opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntabudjetista on kehittynyt viimeisten vuosien aikana seuraavasti: Resurssilisäykset ovat olleet vähäisempiä verrattuna edelliseen nelivuotiskauteen, jonka aikana nousu oli 1,7 miljoonaa euroa. Uusia resursseja on kohdennettu lähinnä järjestösektorille ja alueen tutkimuksen rahoitusosuus on hieman laskenut. Kehittämishankkeilla ja -projekteilla sekä terveyttä edistävän liikunnan hankemäärärahoilla on ollut erityisliikunnan kehitykselle kasvava merkitys. Lisäksi on pidettävä varsin merkittävänä sitä, että Ikäinstituutin koordinoimaa Voimaa vanhuuteen -ohjelmaa on tuettu lähes puolen miljoonan euron vuosittaisilla summilla sosiaali- ja terveyssektorin kautta erityisesti RAY-rahoituksesta. Kuntien liikuntatoimen erityisliikunnan kokonaiskehityksestä julkaistaan 8. Erityisliikunnan päivillä oma erillinen kokonaisarvio. Merkittäviä teoksia on edelleen valmistunut vuosittain. Vuonna 2010 julkaistiin ensimmäinen suomalainen erityisliikunnan historian kokonaisesitys, vuosittain on saatu Voimaa vanhuuteen -ohjelman arvioinnit sekä vuonna 2011 kansallinen ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma, vuonna 2012 julkaistiin neljännen kerran Soveltava liikunta -perusteos ja vuonna 2013 uusi versio Esteettömät sisäliikuntatilat -teoksesta. Kehitys joillakin osa-alueilla sekä 7. Erityisliikunnan päivien suositukset Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kokonaisarvio on julkaistu uutena elokuussa 2014 järjestettäville erityisliikunnan päiville (ks. teemaseminaari 1 tausta-aineisto). Uusia kuntia on tullut vähitellen mukaan erityisliikunnanohjaajaverkostoon, kun Liikuntatieteellisen Seuran kautta toteutetaan uutta Erityisliikuntaa kuntiin hanketta. Hankkeessa on ollut mukana seitsemän yli asukkaan kuntaa. 7

9 Erityisliikunnanohjaajien vuosittaiset työseminaarit on toteutettu säännöllisesti runsaalla osanotolla ja verkkosivuilla on jatkuvasti uutta aineistoa myös kuntien työstä tällä alueella. Suurten kaupunkien erityisliikunnanohjaajien omia kokoontumisia on pidetty muutama. Vammaisurheilun ja -liikunnan alueen suurimmat muutokset koskivat kahta erillistä järjestöprosessia, kun neljä aiempaa vammaisliikuntajärjestöä yhdistyivät vuonna 2010 Vammaisurheilu- ja liikunta VAU ry:ksi ja kun Paralympiaurheilun asema muuttui osana huippu-urheilun muutosprosessia vuonna 2012 siten, että paralympiaurheilua toteutetaan enemmän myös huippu-urheilun kokonaisuudessa. Vammaisurheilujärjestöjen yhdistyminen VAU ry:n kokonaisuuteen on koettu pääosin positiiviseksi, mutta paikallisen seuratyön toteutuksessa on vielä paljon kehitettävää. Vammaisurheilun asema osana huippuurheilun muutosprosessia on ollut osittain puutteellisesti valmisteltu, joten tällä alueella on vielä tehtävä jatkoselvityksiä. Lontoon vuoden 2012 kesäparalympialaisten medianäkyvyys nousi selkeästi aiempaa paremmalle tasolle, jota kautta vammaisurheilun tunnettuus on kasvanut ( ). Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto on koko ajan seurannut kyseisiä muutosprosesseja ja työ näiltä osin jatkuu. Tasa-arvon kehittäminen erityisliikunnassa on edennyt positiivisesti varsinkin alan apuvälinetyön myötä, kun -sivuston kautta on saatu aikaan aiempaa parempaa yhteistyötä useiden apuvälinelainaamoiden ja alan organisaatioiden kesken. Esteettömyys on noussut keskiöön valtion liikuntaneuvoston uudessa rakentamisen suunta-asiakirjassa, joka julkaistiin kesäkuussa Valtionavustuspolitiikalla kannustetaan sellaisten liikuntapaikkojen rakentamista, jotka toimivat esimerkkeinä innovatiivisista ratkaisuista erityisesti esteettömyyden ja energiatehokkuuden suhteen. Uutena linjauksena hakijaa pyydetään liittämään hakemukseen hanketta koskeva esteettömyysselvitys ja peruskorjausten osalta esteettömyyskartoitus. Myös esteettömän luontoliikunnan työ on edennyt positiivisesti, kun Porissa järjestettiin kesällä 2013 menestyksekäs kansainvälinen seminaaritapahtuma. Vaikeavammaisten henkilöiden liikunnan kehitystyö vaatii yhä lisätoimenpiteitä. Lasten ja nuorten soveltavan liikunnan alueella on edetty vähitellen sekä harrasteliikunnan että liikuntakasvatuksen osalta. Soveltavan liikunnanopetuksen opettajan oppaan uudistamistyö on saatu käyntiin ja lisäksi opettajankoulutuslaitosten liikunnan didaktiikan lehtorit olivat mukana vuoden 2013 erityisliikunnan kouluttajatapaamisessa Tampereella marraskuussa. Harrastepohjainen lasten ja nuorten liikuntatoiminta kehittyy osana vammaisliikuntajärjestöjen työtä. Ikäihmisten liikunnan kehitystyössä on saavutettu niin määrällisesti kuin laadullisestikin merkittävää edistymistä ja lisäystä, kun Voimaa vanhuuteen- ohjelman työtä on koko ajan laajennettu ja lisäksi saatu vuonna 2011 valmiiksi Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma (OKM:n julkaisuja 2011:30), jonka perusteella toiminnan valtakunnallisuus on parantunut. Toiminta on voitu jakaa kolmeen päälohkoon (1. eläkevuodet edessä, 2. kotona kiikun kaakun ja 3. hoivan piirissä) ja tältä pohjalta on järjestetty laaja aluekoulutusten sarja. Tässä kehitystyössä ovat nykyisin laajasti mukana sekä kunnat että alan järjestöt ( ). Integraation ja inkluusion edistämisessä on päästy jonkun verran eteenpäin nimenomaan liikuntajärjestöjen piirissä. Osa vammaishuippu-urheilun organisatorisesta työstä on integroitu Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköön ja tämän ohella hieman toistakymmentä lajiliittoa on käynnistänyt toimenpiteitä vammaisurheilun ja -liikunnan tukemiseksi ja organisoimiseksi. Tämä kehitys on lisännyt erityisesti kilpaurheilussa mukana olevien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia valmennukseen ja harrastusympäristön valintaan, mutta valtaosa perinteisen 8

10 vammaisliikunnan harrastajista on edelleen mukana toiminnassa kuntien ja erityisliikunnan järjestöjen piirissä. Erityisliikunnan 7. päivien suosituksista vuodelta 2010 on näin ollen kyetty toteuttamaan monia toimenpiteitä, joilla on yhä viety eteenpäin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten liikuntatoimintaa. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston vuosien toimintasuunnitelman perusteella voidaan vielä tuoda esiin muutamia tärkeitä alueita, joihin tällä hetkellä tulee kiinnittää huomiota. Kansanterveysjärjestöjen asema liikunnassa on kysymys, jota on käsitelty aiempaa perusteellisemmin liikuntalain uudistustyön yhteydessä vuoden 2013 ajan. SoveLi ry:n julkaisu Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina tuo laajasti ja yksityiskohtaisesti esiin näiden järjestöjen työn merkityksen ja tällä hetkellä voidaan pyrkiä siihen, että kansanterveys-järjestöjen edellytyksiä liikuntakulttuurissa laajennetaan ( Mielenterveysalan liikunnan kehittämisohjelma on ollut valmisteilla vuosien 2013 ja 2014 aikana ja tämä ohjelma voi valmistuttuaan luoda uutta perustaa koko mielenterveystyön piirissä tehtävälle liikuntatoiminnalle. Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston piirissä on pohdittu myös vammais- ja erityisliikunnan viestinnän toimintaresurssien kehittämistarpeita sekä alan käsitteistön uudistamis- tai täsmentämistarpeita, joilla voi omalta osaltaan olla merkittävää vaikutusta erityisliikunnan kokonaiskehitykseen. Erityisliikunnan kokonaiskehitystä arvioidaan myös osana koko liikuntakulttuurin kehitysarviointia, jota toteuttaa valtion liikuntaneuvosto. Arviossa vuosilta on esitetty yhteenvetoa ja näkemystä erityisliikunnan alueen kehityksestä ja tätä arviointia on tarkoitus jatkaa koskien vuosia

11 Teemaseminaarit: Teemaseminaari 1: Tiistai klo Täällä kuntalainen kuuleeko kunta? Vetäjät: Kari Koivumäki ja Toni Piispanen Johdatus teemaan: kuntien erityisliikunnanohjaajien työn 30-vuotisen työn kokemus Suunnittelija Kari Koivumäki, opetus- ja kulttuuriministeriö Kuinka vuoden 2010 neuvottelupäivien suositukset ovat toteutuneet kuntien osalta? Koordinaattori Toni Piispanen, Liikuntatieteellinen Seura Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn tulokset 2013 kyselyjen perusteella Tutkija Timo Ala-Vähälä: Erityisliikunnanohjaajan palkanneet kunnat Projektipäällikkö Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura: Muut eli pienemmät kunnat Kahvi- ja virkistäytymistauko Kuntaesimerkit ja kommentointi 2 3 kunnan puheenvuorot viimeaikaisista kokemuksista ja näkymistä sekä kommentit selvitysten tuloksiin Tavoitteet kuntien erityisliikunnan kehitystyölle vuosille keskustelu Yhteenveto ja suositukset Teemaseminaarin päätös Tausta-aineisto Tilannekuvaus kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kehitykseen Kuntien erityisliikunnanohjaajien työstä on saatu hieman aiempaa laajempi arvio, kun kyselyitä tehtiin loppuvuoden 2013 aikana kaksi: kuntien erityisliikunnanohjaajille (61/93 vastausta eli 65 %) ja toisena pienille pääasiassa alle asukkaan kunnille (132 vastausta eli 64 %). Näiden tutkimusten perusteella tämänhetkinen tilanne näyttää yleisesti ottaen seuraavalta: Erityisliikunnan päätoimisten työntekijöiden määrässä ei ole tapahtunut juurikaan muutosta viimeisten neljän vuoden aikana, mutta järjestetyn liikuntatoiminnan määrä on yhä jonkin verran lisääntynyt. Lisäys on tapahtunut mm. siten, että erityisliikunnanohjaajat ovat verkostoituneet aiempaa paremmin ja kouluttaneet ympärilleen aiempaa enemmän vertais- ja muita apuohjaajia, joiden myötä liikuntaryhmätoiminta eri erityisryhmille on lisääntynyt. Ikäihmisten liikuntaryhmien määrässä on tapahtunut kasvua erityisesti Voimaa vanhuuteenohjelman (38 kunnassa) sekä ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpide-ohjelman toteutuksen 10

12 kautta. Ikäihmisten liikunnan alueella on myös koettu aiempaa enemmän eriytymistä, jolloin myös yli 75-vuotiaiden liikunnallisen toiminnan ryhmät ovat lisääntyneet. Erityisliikunnanohjaajan palkanneissa kunnissa järjestetään nyt liikuntatoimen taholta noin 2700 erityisliikuntaryhmää ja muiden tahojen organisoimina hieman alle tuhat liikuntaryhmää, joten ryhmien kokonaismäärä oli näissä noin Asukasmäärältään pienemmissä eli alle asukkaan kunnissa on myös tapahtunut jonkin verran ohjatun erityisliikuntatoiminnan lisääntymistä, kun liikuntaryhmiä raportoitiin niissä olevan noin 1900, joista 1400 muiden tahojen ja 500 liikuntatoimen ryhmää. Kun ryhmien kokonaismäärästä tehdään arvio siten, että mukaan laskettaisiin myös kyselyyn vastaamattomat kunnat, niin arvio liikuntaryhmien kokonaismäärästä on tällä hetkellä ryhmää, joissa on yhteensä osallistujia Erityisliikunnan rahoitus valtion liikuntabudjetin kautta kunnille on pysynyt pääosin ennallaan. Kunnat käyttävät kokonaisuudessaan noin seitsemän miljoonaa euroa, josta valtionosuuksina noin 2,5 miljoonaa. Yleisenä johtopäätöksenä viime vuosien kehityksestä voidaan todeta, että ohjatussa erityisliikuntatoiminnassa on yhä tapahtunut hieman määrällistä kasvua ja erityisesti asukasmäärältään pienemmät kunnat ovat itsenäisesti lisänneet toimintaa verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Toisaalta kuntien erityisliikunnanohjaajien organisoima liikuntatoiminta on pysynyt määrällisesti lähes ennallaan neljän vuoden takaiseen selvitykseen verraten, eikä toimintaa kyetä lisäämään nykyresursseilla, joten kuntien liikuntatoimen valtionosuuksiin tarvittaisiin jonkinasteinen korotus joka on viimeksi toteutettu vuonna Hanketoiminnan kautta on voitu tehdä erityisliikunnan paikallista kehitystyötä, kun varsinkin terveyttä edistävän nk. TELI-hanketoiminnan kautta on rahoitettu useita erityisliikunnan alueen kehittämishankkeita, joita ovat olleet mm. seuraavat: Voimaa vanhuuteen- ohjelman kuntaosuudet Oulun, Joensuun ja Parkanon kuntien terveys- ja erityisliikuntahankkeet 2010 Akaan kaupungin Voimaa ja vireyttä- hanke Ikaalisten ja Hämeenkyrön terveys- ja erityisliikuntahanke Puumalan kunnan seniori- ja kehitysvammaisliikunnan hanke Tampereen kaupungin ja Nääsville ry:n kehitysvammaisten liikuntahanke Suomen Mielenterveysseuran mielenterveysalan liikunnan kehityshanke Vaalan kunnan ikäihmisten (70+) liikuntahanke Liikuntatieteellisen Seuran Erityisliikuntaa kuntiin- hanke (seitsemän kuntaa) Turun ammattikorkeakoulun Neuroliikkuja paikallistasolla- hanke Eräitä muita järjestöjen erityisliikuntahankkeita, joiden työ ulottuu kuntiin Erityisliikunnan kehittämishankkeista on perusteltua tehdä uutta tulosarviointia, koska hankkeita on koko ajan melko paljon ja tähän toimintaan käytetään myös kohtalaisen paljon resursseja eli noin 0,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Erityisesti tulee arvioida tulosten juurtumiseen liittyviä seikkoja ja tämän kaltaisen arvion teko on tarpeen käynnistää jo syksyn 2014 aikana. Erityisliikuntaa kuntiin hanke LTS:n Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishankkeen työstä on saatu viime vuosilta hyvää kokemusta siitä, kuinka kunnissa voidaan edetä alan resurssien ja toiminnan lisäämiseksi: 11

13 Hankekunnissa on tehty kuntakohtaiset erityisliikunnan peruskartoitukset, jotka löytyvät -sivustolta ERIKU-hankkeen kohdalta. Kuntakohtaiset erityisliikunnan työryhmät ovat kaikki käynnistäneet uusien liikuntaryhmien suunnittelu- ja organisointityön. Eräissä hankekunnissa (mm. Huittinen) on jo ratkaistu erityisliikunnan vastuutyöntekijän rekrytointi. Hankekunnat ovat kouluttamassa syksyn 2014 aikana sekä uusia ammattilaisia että lisää vertaisohjaajia, jotta toiminta voi kehittyä ja juurtua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Hankekunnissa tehdään paikalliset erityisliikunnan kehittämissuunnitelmat, joita lähdetään toteuttamaan syksystä 2014 lähtien. Keskeiset keskusteluteemat jatkokehitystyötä ajatellen: 1. Mitkä ovat tällä hetkellä kuntien erityisliikunnanohjaajien työn keskeiset haasteet? 2. Mitä toimenpiteitä asukasmäärältään pienemmissä alle asukkaan kunnissa on hyvä tehdä alkuvaiheessa toimintaa käynnistettäessä? 3. Miten erityisliikunnan alueen kehittämishankkeiden tulosten välitys ja juurruttaminen tapahtuu jatkossa mahdollisimman hyvin? 4. Mitä resurssi- tai muita ohjaustoiveita voidaan asettaa valtakunnalliselle liikuntahallinnolle erityisliikunnan kehittämistyössä? 12

14 Teemaseminaari 2. Tiistai klo Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen Ohjelma: Vammaisurheilu nyt Pääsihteeri Tiina Kivisaari, Suomen Paralympiakomitea Toiminnanjohtaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta Vammaisurheilijan valmentamisen erityispiirteet Teoriasta käytäntöön Kehittämispäällikkö Katja Saarinen, Suomen Paralympiakomitea Koordinaattori Tuomas Törrönen, Suomen Paralympiakomitea Keskustelu ja yhteenveto teemaseminaarin suosituksista Pääsihteeri Tiina Kivisaari, Suomen Paralympiakomitea Toiminnanjohtaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta Vammaisurheilijan polku on yksilöllinen Kaikille avoin liikunta ja urheilu on aihe, jota Suomessa on edistetty erilaisilla hankkeilla noin 15 vuoden ajan luvun alun Liikuntaa kaikille lapsille -hanke toi lajiliitoille esimerkkejä lasten liikunnan inkluusiosta, kertoi miten kaikki lapset voidaan ottaa seuratoimintaan mukaan. Liikuntaa kaikille lapsille - hanke korosti lapsilähtöisyyttä, aivan kuten huippu-urheilun muutoksessa keskiöön laitettiin urheilija. Lasten liikunnan hanke jatkui omana toimintanaan Nuoressa Suomessa. Samaan aikaan Paralympiakomitea käynnisti integraatiohankkeen ( ), jonka tavoitteena oli huippu-urheilun siirtyminen lajiliittojen toiminnan alle. Integraatiohanketta jatkettiin Kaikille Avoin - ohjelmalla ( ), jossa tavoitteena oli koulutuksen, konsultoinnin ja rekrytoinnin keinoin tukea liikuntakulttuurin muutosta kaikille avoimeksi. Vuonna 2010 toimintansa aloittanut VAU on jatkanut integraation ja inkluusion edistämistä yhdessä Paralympiakomitean kanssa. Oman vahvan tukensa toiminnan edistämiselle on antanut opetus- ja kulttuuriministeriö, jota ilman muutos ei olisi ollut mahdollista. Integraation ja inkluusion aiheita on käsitelty Erityisliikunnan päivillä useaan otteeseen. Jotta kaikille avoin liikunta ja urheilu toteutuisi, tarvitaan perinteisten erityisliikunnan toimijoiden verkostoon mukaan myös uusia toimijoita lajiliitoista, liikunnan aluejärjestöistä ja kattojärjestöstä sekä urheiluseuroista. Kaikille avoin liikunta ja urheilu ei ole mahdollista ilman laajempaa verkostoa ja uusia toimijoita. Nykyään yhä useamman vammaisurheilijan tie vie urheiluseuraan, mikä on johtanut siihen, että vammaisurheilijan valmentajaksi tulee valmentaja, jolla ei ole aiempaa kokemusta vammaisen henkilön valmentamisesta. Mitä valmentajan sitten tulee tietää? Vaikka kokemus on paras opettaja, millaiset tiedot ja taidot pitää olla, jotta pääsee alkuun? Entä mitä tehdä, kun omassa valmennusryhmässä on erilaisia urheilijoita? Mistä valmentaja saa lisätietoa? Keneen voi ottaa yhteyttä? 13

15 Ensimmäistä kertaa Erityisliikunnan päivien teemaseminaareissa pureudutaan vammaisurheilijoiden yksilöllisiin polkuihin ja valmentajana toimimiseen. Teemaseminaarin tavoitteena on antaa osallistujille käytännön neuvoja siihen, mitä valmentajan tulee tietää vammaisurheilusta ja vammaisurheilijan valmentamisesta. Erityisliikunnan Päivien teemaseminaarissa on kaksi osaa, joissa teoria ja käytäntö yhdistetään kokonaisuudeksi. Teemaseminaarin toteuttamisesta vastaavat Suomen Paralympiakomitea ry ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Vammaishuippu-urheilusta vastaava Paralympiakomitea toteuttaa tällä hetkellä urheiluakatemioiden kehittämishanketta, jossa tavoitteena on, että jokainen urheiluakatemia on valmis ottamaan vammaisurheilijan omaan toimintaansa samalla tavalla kuin muutkin urheilijat. VAU vastaa vammaisurheilijoiden polun alkupäästä ja luo mahdollisuuksia liikkua ja urheilla koko elämänkaaren aikana. Yhdessä teemaseminaarin järjestäjät edistävät vammaisurheilun ja -liikunnan toimintaedellytyksistä ja vastaavat osaamisen lisäämisestä suomalaisella urheilukentällä. Teemaseminaarin vetäjinä toimivat Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Katja Saarinen ja koordinaattori Tuomas Törrönen. Katja on tullut suomalaiselle urheiluyleisölle tutuksi alppihiihtäjänä, joka uransa aikana toi vammaisurheilua esille monissa eri foorumeissa. Urheilu-uransa viimeisen kilpailun Katja laski Sotshissa, mutta työ vammaisurheilun kehittämiseksi jatkuu. Tuomaksen kokemukset vammaisurheilusta pohjautuvat valmennuskokemukseen maastohiihdosta, jossa Tuomas toimi paralympiahiihtäjien päävalmentajana. Pitkä työkokemus vammaisurheilun ja -liikunnan parissa erityisesti lasten liikunnan saralla näkyy Tuomaksen ratkaisukeskeisessä työotteessa. Teemaseminaarin lopussa käydään keskustelu vammaisurheilun valmentamisen nykytilasta sekä tehdään suositukset vammaisurheilun ja -liikunnan kehittämiseksi tulevien vuosien aikana. 14

16 Teemaseminaari 3. tiistai klo Psykomotoriikka ja Sherborne avaimet kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen Ohjelma Taitoa, iloa ja oivallusta kokonaisvaltainen ote liikuntahetkiin Ag 234 klo Anita Ahlstrand & Susa Miettunen Haastavien lasten ja nuorten ohjaamisen monet tavat Anita Ahlstrand & Susa Miettunen Ag 234 klo Läheisyysliikuntaa varhaiskasvatuksessa Henna Heinonen & Eija Rekikoski-Niemi Ag 232 klo Aistit apuna luonnossa aistisuunnistus Erwin Borremans Agoran ympäristö klo Historian havinasta tähän hetkeen Sherborne-harjoitusohjelman ja psykomotoriikan juuret ovat 1950-luvulta alkaen levinneet eurooppalaisessa maaperässä. Sherborne -harjoitusohjelma (myöh. Sherborne) on lähtöisin Iso- Britanniasta, missä liikunnan- ja tanssinopettaja Veronica Sherborne ( ) alkoi ohjata liikuntaa aikanaan epätyypillisillä tavoilla. Hänen liikuntatunneillaan korostuivat luovuus ja liikkujien tarpeista lähtöisin olevat liikunnalliset kokemukset, joiden keskiössä olivat keho- ja liikekokemusten tiedostaminen ja ymmärtäminen sekä vuorovaikutussuhteet. Sherbornen ajattelu- ja toimintatapa kiteytyy kahteen perustarpeeseen, jotka hänen mukaansa jokaisella lapsella on: Ensinnäkin lapsen on pystyttävä kokemaan kehonsa siten, että hän voi tuntea olevansa siinä kuin kotonaan ja tämän kokemuksensa avulla hän voi saavuttaa kehonsa hallinnan. Toiseksi lapsella täytyy olla mahdollisuuksia ihmissuhteiden solmimiseen. (Sherborne, 2006, vii) Psykomotorinen lähestymistapa on puolestaan kehittynyt useassa Euroopan maassa ja siksi siitä on olemassa monenlaisia kulttuurisesti painottuneita näkökulmia. Yhteistä eri Euroopan maiden pedagogisterapeuttisille lähestymistavoille on kuitenkin se, että keskiössä on ihminen ja ihmisen liike/liikkuminen. 15

17 Tavoitteena ei ole virheetön suoritus tai tulos, vaan vuorovaikutteinen prosessi, jossa liikkumisen avulla tuetaan ja edistetään ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja toimintakykyä. Psykomotorisessa lähestymistavassa mieli ja keho ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Se on myös tapa ajatella ja kohdata ihminen. On esitetty myös ajatus, että Sherborne olisi yksi psykomotorisen lähestymistavan suuntauksista. Teemaseminaarissamme olemme kuitenkin halunneet erotella nämä kaksi kunnioittaaksemme molempien historiallisia lähtökohtia ja suuntausten kehittäjien elämäntyötä, vaikka yhteneväisyyksiä lähestymistavoilla on enemmän kuin eroavaisuuksia. Niin psykomotoriikka kuin Sherbornekin ovat kasvatukseen ja kuntoutukseen soveltuvia lähestymistapoja, joissa liikkeen/liikkumisen ja sen tuomien keho-, materiaali- ja sosiaalisten kokemusten sekä onnistumisen elämysten avulla pyritään tukemaan yksilön kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia sekä vahvistamaan yksilön luottamusta omiin kykyihinsä. Jo vuosikymmeniä molemmissa lähestymistavoissa ohjaajana toimimiselle on annettu aikaisemmalle ohjaustyylille poikkeuksellisia ohjeita. Näissä, nykyisin ajankohtaisissa, ohjeissa korostuivat kohtaaminen, tasavertaisuus ja kumppanuus ohjattavien kanssa. Ohjausosaamisen merkitys korostuu entisestään, kun oma työssä jaksaminen on koetuksella ja tunne riittämättömyydestä sekä pelko epäonnistumisesta kasvaa. Ohjausosaaminen ja sen haasteet ovatkin yksi pohdittavista asioista teemaseminaarissamme. Lisäksi keskitymme psykomotoriikan ja Sherbornen käytettävyyteen 2010-luvulla sekä tuoreeseen tutkittuun tietoon, jolla voidaan perustella näiden tarkoituksenmukaisuutta osana tämän päivän kasvatusta ja kuntoutusta. Psykomotoriikan ja Sherbornen juuristo on edelleen vahvaa, sillä näitä molempia käytetään useassa maassa niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. Suomeen psykomotoriikka on rantautunut pääasiassa Saksasta. Professori Kiphard kävi luennoimassa Suomessa jo 1970-luvulla, mutta vasta 1990-luvulla psykomotoriikka sai Suomessa laajempaa jalansijaa. Suomen Psykomotoriikkayhdistys ry (aikaisemmin Suomen Motologiayhdistys ry) perustettiin vuonna 1994 ja tänä vuonna juhlitaan 20-vuotista taivalta. Suomessa psykomotoriikan koulutuksesta vastaavat pääsääntöisesti Suomen Psykomotoriikkayhdistys ry sekä Metropolia Ammattikorkeakoulu. Suomessa ei ole laillistettua psykomotoriikan ammattitutkintoa, kuten monissa Euroopan maissa, eikä siihen ole nähty toistaiseksi tarvetta. Ensimmäiset maistiaiset Sherbornesta saatiin Suomessa 1990-luvulla, kun brittiläiset Cindy ja George Hill pitivät muutamia kursseja täällä. Innostuneisuuden siivittämänä Kaisu Laasonen alkoi kehittää suomalaiseen koulutuspohjaan soveltuvaa kurssikokonaisuutta, jonka mukaisia perus- ja jatkokursseja edelleen järjestetään ympäri maata. Taustaorganisaationa toimii Suomen Vammaisurheilu- ja liikunta ry, jonka koulutusvalikoimaan Sherborne-kurssit kuuluvat. Joka ei ole vielä minä ei voi olla me. Sitä ei voi kiintyä toiseen, kun ei ole vielä kiintynyt itseensä. Se ei voi käyttää isoja ympyröitä, kun se sekoaa pienissäkin. Sitä pitää lähestyä sen omilla ehdoilla, kaikki muu pelästyttää ja suistaa sen raiteilta. (Tiainen 1977: 10.) 16

18 WORKSHOPIT Haastavien lasten ja nuorten ohjaamisen monet tavat Anita Ahlstrand ja Susa Miettunen Ag 234 Tavoitteet: Ryhmäytyminen, läheisyyden sietäminen, omien rajojen tiedostaminen, sanaton viestintä, itseilmaisu Pitkällä työuralla olemme kohdanneet paljon ns. kurittomia kakaroita ja näiden kohtaamisten kautta olemme oppineet monenlaisia tapoja ohjata liikuntaa. Olemme huomanneet, että se, mikä näyttäytyy meille motivaation puutteena, onkin usein liiallista suorituspainetta tai epäonnistumisen pelkoa. Taustalla voi olla vähänlaisesti liikekokemuksia, aistisäätelyn pulmaa tai osaamattomuutta toimia ryhmässä. Liikkumisesta ja omasta kehosta on tullut meille väline, jonka avulla harjoitellaan ja kehitetään kokonaisvaltaisesti elämässä tarvittavia taitoja ja luodaan pohjaa myös kognitiivisten taitojen oppimiselle. Monipuoliset keho-, materiaali- ja sosiaaliset kokemukset auttavat lapsia ja nuoria löytämään voimavarojaan ja vahvuuksiaan, toimimaan ryhmässä, sietämään epävarmuutta ja luottamaan itseensä. Lapset ja nuoret ovat yksilöitä, jotka tulkitsevat ohjaajan toimintaa eri tavoin, joten ryhmän ohjaamisessakin tarvitaan useanlaisia motivointi- ja ohjauskeinoja. Ryhmän ohjaaminen vaatii jatkuvaa havainnointia ja sen mukaisesti niin sisältöjen kuin oman ohjaamisen muokkaamista. Työpajassa käymme erilaisten käytännön harjoitteiden avulla läpi onnistuneeseen ohjaukseen liittyviä erityispiirteitä ja kerromme mitä voimavaroja Sherborne ja psykomotoriikka ovat tuoneet omaan työhömme. Läheisyysliikuntaa varhaiskasvatuksessa päiväkodin isot ja pienet yhdessä Henna Heinonen ja Eija Rekikoski-Niemi Ag 232 Olemme kehitelleet Sherborne-harjoitusohjelmasta meidän päiväkotiimme sopivaa muotoa. Lähtökohtana oli löytää sellainen tapa toimia, jossa isot (esikoululaiset) ja pienet (2 4 -vuotiaat) lapset voivat liikkua yhdessä pareittain sekä pienissä ryhmissä toistensa kasvua ja kehitystä tukien. Päädyimme tekemään ryhmien välistä yhteistyötä, sillä tämän hetken päivähoidossa haasteena on yleensä pula aikuisista, ajasta sekä välineistä. Sherborne-harjoitusohjelmassa ei tarvita välineitä ja ajan käytön olemme suunnitelleet esiopetuksen toimintasuunnitelmaan mahtuvaksi. Tuokiot ovat olleet pienillekin lapsille sopivan mittaisia. Aikuisresursseina ovat toimineet ryhmien omat, pysyvät, aikuiset, mikä on mahdollistanut läheisyysliikunnan suunnittelun ja toteutuksen. Kehittämämme muoto sopii erinomaisesti sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen ja vahvistumiseen. Olemme saaneet nähdä, kuinka lasten luottamus toisiin lapsiin on kasvanut. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa lapsille paljon perusliikkumisen liikekokemuksia ja niissä kehittymistä. Työpajassamme käymme käytännönläheisesti läpi miten tuokiomme ovat rakentuneet ja mitä kaikkea ne ovat sisältäneet. Kerromme kokemuksista ja havainnoista, mitä tämä läheisyysliikunta meille ohjaajina ja ennen kaikkea lapsille on antanut. Aistit apuna luonnossa aistisuunnistus Agoran ympäristössä. Erwin Borremans Tavoitteet: eri aistien monipuolinen harjoittaminen, rohkaisu luovuuden käyttöön, ryhmässä toimiminen, soveltaminen ympäristön ja yksilöiden mukaan, vinkkejä ja ideoita luonnossa liikkumiseen 17

19 Aistisuunnistuksessa käydään käytännössä läpi erilaisia aistirasteja/toimintapisteitä, joita voidaan soveltaa erilaisiin ympäristöihin ja mahdollistaa kaikkien osallistuminen. Rasteilla hyödynnetään yksinkertaisia ja sovellettavissa olevia materiaaleja, saadaan monipuolisia aistikokemuksia ja ratkaistaan yhdessä hauskoja haastetehtäviä. Lähteet: European Forum of Psychomotricity. The Minutes of the Meeting of the Commission of Education and Formation, Verona, March Laasonen, Kaisu Liikkumisen iloa Sherborne menetelmällä. Teoksessa Rintala, P., Ahonen, T., Cantell, M & Nissinen, A. Liiku ja Opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Marsden, Elisabeth & Egerton, Jo Moving with research. Evidence based practice in Sherborne Developmental Movement. Sunfield: Sunfield publictions. Mäkisalo-Ropponen, Merja Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: Tammi. Pinter-Theiss, Veronika et al Ich tue, Ich kann, Ich bin. Psychomotorische Entwicklungsbegleitung intheorie und Praxis. Graz: VaLeo. Sherborne, Veronica Lasten kokonaiskehitystä tukeva liikunta. 3. Painos. Suomentanut Marjaana Valve. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Tapola, Anna Motivational dynamics in the learning context. Interaction of individual and situational factors. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Educational Sciences 250. Vänskä, Kirsti Ohjauksen osaajat miten he sen tekevät? Terveysalan osaajien käsityksiä ohjausosaamisesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 132. Zimmer, Renate Psykomotoriikan käsikirja. Teoriaa ja käytäntöä lasten psykomotoriseen tukemiseen. Suomentanut Maija Koljonen ja Johanna Myllymäki. Lahti: VK-kustannnus. 18

20 Teemaseminaari 4 tiistai klo Tutkimuksella ja kehittämisellä hieno historia entä tulevaisuus? Ohjelma Lyhyt katsaus suomalaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen (= Erityisliikunnan tutkimuksen tilanne meillä ja muualla ) Professori Pauli Rintala, Jyväskylän yliopisto Esimerkki suomalaisesta tämän hetken tutkimuksesta: Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen, arviointi ja tukeminen Tohtoriopiskelija Piritta Asunta, Jyväskylän yliopisto Keskustelu Kahvi Tutkimus, arviointi ja tiedonvälitys osana valtion liikuntapolitiikkaa Pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto Keskustelu: Mitä pitäisi tutkia ja kenen kanssa kehittää? Johdanto Liikuntaa tutkitaan biolääketieteen, terveystieteen sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisten tieteenalojen näkökulmista ja rajapinnoilla. Suomessa sitä tekevät useat yliopistot, erityisesti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntalääketieteen keskukset, UKK-instituutti, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (LIKES), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Liikunnasta on 2000-luvulla valmistunut noin 200 väitöskirjaa. Lisäksi suomalaisten eri ikäryhmien fyysistä aktiivisuutta seurataan monissa kansallisissa, säännöllisesti toistettavissa väestötutkimuksissa (esim. aikuisväestön terveyskäyttäytyminen -tutkimus). Vuosikymmenten saatossa liikuntatieteellinen toimintakenttä on merkittävästi laajentunut ja tietopohja liikunnasta lisääntyy jatkuvasti. Suomalaisen erityisliikunnan tutkimuksen juuret ulottuvat 1970-luvulle. Silloin Suomessa aloitettiin systemaattinen väestön liikuntakäyttäytymistä koskeva tutkimus, joka kohdistui koko väestöön (Kaurala & Väärälä 2010). Myös ensimmäinen kunnallinen kokeilu- ja tutkimusprojekti erityisryhmien liikuntaedellytysten kehittämiseksi toteutettiin vuosikymmenen lopulla. Kielenkäyttöön vakiintui käsite erityisryhmien liikunta ja erilaisia erityisryhmiä otettiin myös tutkittavien henkilöiden joukkoon eri projekteihin. Muualla maailmassa erityisliikkujia oli tutkittu jo kauemmin, mutta kuitenkin vasta vuonna 1973 perustettiin kansainvälinen soveltavan liikunnan tutkimusjärjestö International Federation of Adapted Physical Activity (IFAPA). 19

21 Laajamittaisempi opetus- ja tutkimustyö käynnistyi 1980-luvulla ja esimerkiksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehtiin useampi aihepiiriin liittynyt opinnäytetyö (Roiko-Jokela 2012, 195). Vuonna 1996 erityisliikunnan tutkimukselle määriteltiin seitsemän kehittämisaluetta, joilta toivottiin tutkimusta. Samat teemat toistuivat erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmassa 2000-luvun alussa: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten soveltava liikuntakasvatus; moni- ja vaikeavammaisten henkilöiden liikunta; erityisliikunnan terveystaloudellinen merkitys; liikunta mielenterveystyön tukena; vammaisurheilututkimus; ja iäkkäiden henkilöiden liikunnan tutkimus. Eniten tutkimus- ja kehittämistoimintaa on syntynyt iäkkäiden liikunnan alueella, ja toisaalta vaikeavammaisten liikunta sekä erityisliikunnan terveystaloudellinen tutkimus on jäänyt hyvin vähäiseksi. (Roiko-Jokela 2012, ) Suomalaiset tutkijat ovat myös osallistuneet kansainvälisiin kongresseihin (kuten ISAPA vuodesta 1977) ja tutkijayhteistyöhön aktiivisemmin 1980-luvulta alkaen. Pohjoismainen yhteistyö on laajentunut maailmanlaajuiseksi aina Yhdysvaltoja ja Australiaa myöten. Suomalaiset sekä tutkimusta tekevät että käytännön kentällä haasteidensa kanssa painiskelevat erityisliikunnan ammattilaiset hakivat oppia ensin ulkomailta. Pikkuhiljaa 2000-luvulle tultaessa tiedon kulkusuunta on kääntynyt toisinkin päin: suomalaisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden synnyttämä tieto, kokemus ja osaaminen ovat kysyttyä myös maailmalla. Liikunnan tiedolla johtaminen opetus- ja kulttuuriministeriössä Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on ohjata ja kehittää liikuntapolitiikkaa ja liikuntatieteellistä tutkimusta. Valtion talousarvion mukaisesti liikunnan toimialan strateginen johtaminen ja ohjausjärjestelmät perustuvat tiedolla johtamisen periaatteelle sekä liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten jatkuvalle arvioinnille. Ministeriön liikuntayksikkö on viime vuosien aikana vahvistanut tiedolla johtamisen kokonaisuutta usein eri keinoin, mm. rahoitusta lisäämällä ja kohdentamalla rahoitusta liikuntapoliittiset tarpeet huomioiden. Valtion talousarviossa 2014 osaamisen ja tietopohjan vahvistaminen on nostettu yhdeksi liikuntapolitiikan kolmesta vaikuttavuustavoitteesta ja siihen kohdennetaan noin 30 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu liikunnan koulutuskeskuksille vapaan sivistystyön koulutukseen. Tämän lisäksi ministeriö myöntää julkisen haun kautta rahoitusta liikuntatieteellisiin tutkimusprojekteihin. Rahoitus kohdennetaan valtion talousarviossa linjattujen liikuntatoimen yhteiskunnallisten vaikuttavuuden tavoitteiden mukaisesti. Teemoja ovat väestön liikunnan edistäminen, liikunnan saavutettavuus ja liikuntakäyttäytymiseen liittyvän polarisaation vähentäminen, liikunta- ja urheilukulttuurin muutokset ja osallisuuden edistäminen. Tutkimushankkeiden tieteellisen tason arviointi tapahtuu nykyisin Suomen Akatemiassa. Vuodesta 2011 liikuntayksikkö on myöntänyt veikkausvoittovaroista valtionavustuksia ja määrärahoja julkisen haun kautta liikuntapoliittista päätöksentekoa palveleviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Tutkimustarpeet nousevat ajankohtaisista liikuntapoliittisista aihepiireistä tai muista selvitystä tarvitsevista kysymyksistä, joilla on merkitystä liikuntapoliittisten toimenpiteiden suunnittelussa tai arvioinnissa. Lisäksi ministeriö myöntää avustuksia (0,8 milj. euroa) liikuntapaikkojen rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön kohdistuvaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmuodot ovat vain osa liikuntatieteellisen tutkimuksen kokonaisuutta. Suomessa tehdään paljon liikuntaan liittyvää tutkimusta, joka ei tilastoidu varsinaisesti liikuntatutkimukseksi (työhyvinvointi, fysiologia, kansanterveystutkimus, kuntoutus, biolääketiede ja elintavat). Myös väestön liikunta-aktiivisuuden määrää, hyvinvoinnin tilaa, vapaa-ajan käyttäytymistä ja fyysistä kuntoa seurataan osana laajempia väestötutkimuksia. Keskeisiä toimijoita näissä ovat UKKinstituutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastokeskus, yliopistot ja Työterveyslaitos. 20

22 Tiedolla johtamisen haasteet Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän tekemään esityksensä liikunnan tiedolla johtamisen kehittämiseksi. Työryhmän käsityksen mukaan: Liikuntaa käsittelevää tutkimustietoa on paljon, mutta se on hajanaisesti saatavilla. Päätöksenteko tarvitsee usein täsmätietoa tiiviissä muodossa ja nopealla aikataululla. Akateemisen tutkimuksen raportointikäytännöt eivät tue tiedon aktiivista välittymistä päätöksenteon käyttöön. Eri toimijoiden ja tieteenalojen välinen vuoropuhelu on vähäistä. Liikuntakulttuurissa kaivataan roolitusta ja vastuuta tiedonvälitystehtävän terävöittämiseksi. Liikuntakulttuurissa on tilausta arviointi- ja analyysitoiminnalle, jossa tietotuotantoa järjestelmällisesti tulkitaan päätöksenteon näkökulmasta. Tutkimustieto liikunnan edistämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on vähäistä. Liikuntakulttuurin keskeisiltä osa-alueilta puuttuu myös luotettavaa ja pitkäjänteistä trenditietoa, seurantatutkimusta ja tilastotietoa. Liikuntakulttuurin seuranta mm. väestön liikunta-aktiivisuuden, osallisuuden ja toimijakentän kuvaamisen suhteen perustuu tällä hetkellä hajanaiseen tietotuotantoon, eikä kaikilta osa-alueilta saada valtakunnan tason kuvausta. Myös liikuntakulttuurin tulevaisuuden ennakointi ja heikkojen signaalien tunnistaminen on ollut vähäistä. Erilaisissa tieteenalaa koskevissa arvioinneissa liikuntatutkimuksen yleistä tasoa on pidetty pääosin jopa erittäin hyvänä. Pohjoismainen liikuntatieteen tieteenala-arviointi (Suomen Akatemian julkaisuja 1/12) nosti esiin kuitenkin viitteitä liikuntatieteen aseman heikkenemisestä kansainvälisessä vertailussa. Arvioinnissa korostuvat eri tutkimusalueiden väliset suuret tasoerot. Raportti osoitti, että Suomessa on viime vuosikymmenellä panostettu voimakkaasti liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen, mitä tukevat havainnot siitä, että lääke- ja terveystieteellisen liikuntatutkimuksen henkilöstön osuus on Suomessa Pohjoismaiden suurin ja julkaisutoiminnan määrissä mitattuna suomalaisen liikuntatutkimuksen tuotospanos -suhde on hyvä erityisesti lääke- ja terveystieteiden julkaisuissa. Arvioinnin keskeinen tulos oli myös se, että Suomessa liikuntatutkimus on erittäin riippuvainen valtion rahoituksesta sen rahoitusosuuden ollessa pohjoismaista korkein 82 %. Tiedolla johtaminen erityisryhmien liikunnan näkökulmasta Karkeasti arvioiden noin miljoona suomalaista kuuluu tavalla tai toisella erityisliikunnan kohderyhmien piiriin. Erityistoimia tarvitsevia on kaikissa ikäryhmissä. Noin 18 prosentilla vuotiaasta väestöstä on sairaus tai vamma, joka haittaa työ- tai toimintakykyä. Eläkeikäisistä noin prosentilla toimintakyky on heikentynyt niin, että he eivät suoriudu joistakin tavallisista arkisista toimista. Näiden ryhmien liikunnan tukeminen on ennen kaikkea julkisen sektorin tehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat linjanneet tutkimuspainotuksia määräajoin julkaistussa liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjassa. Viimeisimmissä suunta-asiakirjoissa ensi sijaiset kehittämistarpeet ovat kohdistuneet toimintakyvyltään heikentyneisiin ikäihmisiin, mielenterveyskuntoutujiin, vaikeavammaisiin henkilöihin sekä vammaisiin lapsiin ja nuoriin mm. koululiikunnassa. Lähtökohtaisena tavoitteena on ollut, että suuressa osassa valtavirtaista liikuntatieteellistä otettaisiin huomioon myös erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden näkökulma ja tarpeet. Uusimmassa suunta-asiakirjassa erityisryhmien 21

23 liikunnan tarttumapinta voidaan nähdä valtavirtaisesti osana koko väestön liikunnan edistämistä ja liikunnan yhdenvertaista saavutettavuutta. Valtion liikuntaneuvoston arvioinnit valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimen, Valtion liikuntaneuvoston, lakisääteisenä tehtävänä on arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Liikuntaneuvostolla on oma julkaisusarjansa, jossa julkaistaan liikuntapoliittisesti relevantteja selvityksiä, arviointeja ja tietoiskuja. Erityisryhmien liikunnan jaosto toimii liikunnan asiantuntijaelimenä vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden liikuntaan liittyvissä kysymyksissä. Neuvoston laissa määriteltynä jaostona toimiva erityisryhmien liikunnan jaosto tekee esityksiä, aloitteita ja kehittämisselvityksiä erityisliikunnan alalta, antaa erityisliikuntaan liittyviä lausuntoja, järjestää koulutustilaisuuksia alan yhteisöjen kanssa sekä vastata koulutuksen yhteensovittamisesta, osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön, toimia tiedonvälittäjänä eri hallintokuntien ja alan toimijoiden välillä sekä edistää erityisliikuntaa kunnissa, järjestöissä ja laitoksissa. Valtion liikuntaneuvosto julkaisi joulukuussa 2013 arvioinnin, joka kohdentui tarkastelemaan liikuntatoimen kasvaneiden määrärahojen tuloksia ja vaikutuksia liikunnan alueella vuosina Valtion rahoitus liikuntaan kasvoi tarkastelukaudella yli 40 miljoonaa euroa kirjastojen valtionosuuksien siirryttyä veikkausvoittovaroista yleisen budjetin puolelle. Raportissa arvioidaan määrärahojen kasvun tuloksia suhteessa liikuntapoliittisiin tavoitteisiin. Tavoitteita oli viisi: 1) väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 2) liikunnan kansalaistoiminnan vahvistaminen 3) lasten ja nuorten liikunnan edistäminen 4) huippu-urheilun tukeminen ja 5) liikunta-alan osaamisen sekä tiedolla johtamisen vahvistaminen. 40 miljoonan euron lisäyksestä 14 miljoonaa euroa ohjautui kansalaistoimintaan, kuten liikuntajärjestöjen avustuksiin ja seuratukiin. Liikuntapaikkarakentamisen määräraha kasvoi 13 miljoonalla eurolla. Huippu-urheilun suorat tuet kasvoivat jopa 150 prosenttia. Lisäksi hankerahoitus eri tarkoituksiin kasvoi kokonaisuudessaan 60 prosentilla. Erityisryhmien liikuntaan kohdistettujen valtionavustusten kokonaismäärä nousi tarkastelujaksolla 5,7 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan euroon. Osuus on noin 5 6 prosenttia liikuntabudjetista. Erityisryhmien liikuntatoiminnan avustukset kohdentuvat kunnille, erityisliikuntajärjestöille, sekä terveyttä edistävän liikunnan hankkeisiin, joiden avustukset kaksinkertaistuivat tarkastelukaudella. Kyselyn keskeinen tulos oli, että erityisliikunnan piiriin kuuluva toiminta on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ja poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien sisällä on lisääntynyt. Samalla haasteena on erityisliikunnan strateginen kehittäminen. Vuonna 2012 vain puolet kunnista oli määritellyt tavoitteet erityisryhmien liikunnalle liikunnan edistämisestä vastaavan toimialan toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Kaikilta osin liikuntakenttä ei ole sitoutunut inkluusion tavoitteisiin, tukirakenteet ovat pirstaleisia ja resursseista on puutetta. Lajiliittojen keskinäiset erot vammaisurheilun toteuttamisessa ovat suuret. Lajiliittointegraation seurauksena vammaishuippu-urheilun harjoittelu ja valmennus ovat kuitenkin ammattimaistuneet. Valtion liikuntaneuvoston erityisryhmien liikunnan jaosto on kiteyttänyt keskeisiksi erityisliikuntaa koskeviksi haasteiksi viisi kokonaisuutta: 1) Erityisliikunnan ammattihenkilöstön osaaminen ja riittävyys 2) Kuntien erityisliikuntatoiminnan laatu ja riittävyys 3) Erityisliikunnan järjestötyön laatu ja kattavuus 22

24 4) Liikuntatilojen esteettömyys ja saavutettavuus 5) Inkluusion edistäminen ja viestintä Valtion liikuntaneuvosto painottaa arvioinnin keskeisenä johtopäätöksenä, että erityisliikunnan integraatiota osaksi yleistä liikuntatoimintaa ja liikuntapoliittisia toimenpiteitä tulee edelleen vahvistaa. Erityisryhmien liikunnan edistäminen ei voi olla erillisten hankerahoitusten varassa, vaan sen asema osana kuntien, järjestöjen ja muiden sektoreiden toimijoiden toimintaa tulee varmistaa. Valtion liikuntaneuvosto toteuttaa toimikaudellaan arvioinnin koko valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksista liikunnan alueella. Tämä tarkoittaa kaikkien hallinnonalojen linjausten, toimenpiteiden ja resursoinnin arviointia liikunnan edistämisen näkökulmasta. Erityisryhmien liikunnan tarttumapinnat muiden hallinnonalojen toimintaan tarkastellaan samassa yhteydessä. Näkökulmia tiedolla johtamisen kehittämiseen erityisryhmien liikunnan näkökulmasta Erityisliikuntaa koskevaa valtakunnallista tietopohjaa tulee vahvistaa siten, että laajempiin väestön hyvinvointia ja terveyttä tarkasteleviin tutkimuksiin liitetään erityisliikuntaa käsitteleviä kysymyksiä. Erityisryhmiä käsittelevän tutkimuksen rahoituspohjan vahvistaminen Erityisryhmiä koskevien tietotarpeiden täsmällisempi määrittely Erityisryhmiä koskevan tiedon hyötykäytön lisääminen Lähteet Arviointi valtion liikuntatoimen määrärahojen kasvun tuloksista hallituskaudella Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:8. Kaurala, O. & Väärälä, A Erityisestä kaikille avoimeen liikuntaan suomalaisen erityisliikunnan juuret ja kehittyminen. Jyväskylän yliopisto: Liikuntatieteiden laitoksen tutkimuksia 1/2010. Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:4 Linjaukset liikuntatutkimuksen tukemiseksi vuoteen 2017; Liikuntatutkimuksen suunta-asiakirja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:15 Roiko-Jokela, H Näkökulmia liikuntatieteiden kehittymiseen 1960-luvulta 2010-luvulle hallinto, toimijat, tutkimus ja tiedonvälitys. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä no 5. 23

25 Teemaseminaari 5 keskiviikko ja Kaikki pelaa myös päiväkodissa ja koulussa? Toteutuuko jokaisen lapsen oikeus riittävään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen? Mitkä ovat tärkeimpiä liikuntaan osallistumisen esteitä tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla? Millä toimenpiteillä lasten ja nuorten liikuntaa tulisi lähivuosina edistää? Tule keskustelemaan ja tekemään toimenpidesuosituksia lähitulevaisuuteen! LAPSET JA NUORET LIIKKEELLE! Seminaarin avaus ja tavoitteet työskentelylle Lehtori Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 3 5-vuotiaiden päiväkotilasten fyysinen aktiivisuus eri vuodenaikoina Tohtorikoulutettava Anette Mehtälä, Jyväskylän yliopisto Erityisliikunnan piiriin lukeutuvien luokkalaisten liikunta-aktiivisuus Liikunnanopettaja Emma Laine Keskustelu ja toimenpidesuositukset Lounas OSAAMINEN JA TUKIPALVELUT KUNTOON! Lastenhoitajat, opettajat ja ohjaajat lasten liikunnan ammattilaisia? Lehtori Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Seuraan harrastamaan? Sporttis-kerho tukena lapsille ja urheiluseuroille Erityisliikunnansuunnittelija-ohjaaja Tiina Kurittu, Jyväskylän kaupunki Innostun liikkumaan tukea vähän liikkuville peruskoululaisille Projektikoordinaattori Johanna Pekkanen, CP-liitto VALTERI oppilaan koulunkäyntiä tukemassa Liikunnan ja terveystiedon opettaja Satu Niemelä, Onerva Mäen koulu Keskustelu ja toimenpidesuositukset Johdatus seminaarin sisältöihin ja tavoitteisiin Liikunta ja fyysinen aktiivisuus on tärkeää kaikille ihmisille. Erityisen tärkeää se on niille lapsille ja nuorille, joilla on tarvetta tukeen arjessa, oppimisessa ja liikunnassa. Toteutuuko jokaisen lapsen oikeus riittävään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen? Mitkä ovat tärkeimpiä liikuntaan osallistumisen esteitä tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla? Millä toimenpiteillä lasten ja nuorten liikuntaa tulisi lähivuosina edistää? 24

26 Seminaarissa kuullaan alustuksia eri-ikäisten lasten liikunnasta ja aikuisten osaamisen (sekä asenteiden ja uskalluksen?) haasteista. Tavoitteena on tehdä valtakunnallisia suosituksia seuraavalle neljälle vuodelle kaikkien lasten liikunnan edistämiseksi niin varhaiskasvatuksessa, koulussa kuin vapaa-ajan toiminnassakin. Millaisia suosituksia olisi tarkoitus saada aikaiseksi? OKM vastaa liikunnan ja koulutuksen alueen lainsäädännön valmistelusta ja jakaa rahaa valtion budjetista ja veikkausvoittovaroista niin koulutuksen kuin liikunnankin kehittämiseen. Lisäksi OKM pyrkii ohjaamaan tutkimustiedolla päätöksentekoa paikallistasolla. Suosituksilla pyritään nostamaan esille keskeisimpiä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnan kehittämiskohteita. Pohtia voi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Pitäisikö panostaa enemmän lasten liikuttajien peruskoulutukseen vai tulisiko painopisteen olla tukitoimien kehittämisessä - vai kenties molemmissa? Onko lainsäädäntö ajan tasalla päivähoidossa ja koulussa? Pitäisikö esimerkiksi ryhmäkoko määritellä asetuksessa, jotta tukea tarvitsevilla lapsilla olisi mahdollisuus täysivaltaiseen osallistumiseen liikuntatunneilla? Entäpä seuratoiminta? Onko tukea tarvitsevan lapsen urheiluseuraan osallistumisen kynnys korkealla huoltajien tai valmentajien asenteiden tai osaamisen puutteen vuoksi? Voisiko rahoituksen suuntaamisella aikaansaada sopivaa porkkanaa kaikille avointen liikunnan harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi? Tietävätkö opettajat ja ohjaajat päiväkodeissa, kouluissa ja urheiluseuroissa riittävästi soveltavasta liikunnasta? Osaavatko huomioida erilaiset lapset? Onko aikuisten koulutus kohdallaan? Miksi Suomi on pullollaan kursseja ja tukea lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi, mutta vain pienellä joukolla opettajista on mahdollisuus osallistua kursseille tai tilata soveltavan liikunnan asiantuntijan konsultaatiokäyntiä omaan liikuntaryhmäänsä? Pitäisikö rahoitusta ja lainsäädäntöä tältä osin muuttaa? Tiedämmekö tarpeeksi tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnasta? Miksi vain reilu kolmannes erityiskoulujen oppilaista liikkuu suositusten mukaisesti? Miksi osa lapsista syrjäytyy liikunnasta vaikka periaatteessa kaikki eväät aktiivisen elämäntavan omaksumiseen ovat olemassa? Kuinka moni lapsi on vapautettu koululiikunnasta? Millaisin opetusmenetelmin kaikki lapset voisivat kokea olevansa liikuntatunneilla onnistujia, hyväksyttyjä? Miksi koululiikunta edelleen aiheuttaa traumoja osalle lapsista ja nuorista? jne. Siis mitä lähivuosina pitäisi tutkia? Mihin tietoa käyttää? Tässä vain pieni joukko kysymyksiä, joihin osallistujat voivat pohtia omia vastauksiaan. Minkä asian ainakin sinä haluaisit olevan paremmin tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikunnan osalta neljän vuoden kuluttua? Erityisliikunnan piiriin lukeutuvien luokkalaisten liikunta-aktiivisuus Liikunnanopettaja Emma Laine Erityiskouluissa opiskelevat lapset ja nuoret rajataan usein pois valtakunnallisista liikunta-aktiivisuutta käsittelevistä aineistoista. Miten paljon erityiskouluissa opiskelevat lapset ja nuoret liikkuvat? Mitä liikuntamuotoja he harrastavat? Kuinka moni heistä liikkuu suositusten mukaisesti? Esitys perustuu 25

27 opinnäytetyöhöni: Emma Laine (2014). Erityisliikunnan piiriin lukeutuvien luokkalaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuus ja liikunnalliset harrastukset. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Tutkielman tarkoituksena oli tutkia kuntien ja valtion erityiskouluissa opiskelevien luokkalaisten lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta ja liikunnallisia harrastuksia. Liikunta-aktiivisuutta ja liikunnallisia harrastuksia tarkasteltiin oppilaiden sukupuolen ja iän suhteen. Erityiskouluihin lähetetyin kyselylomakkein toteuttamaani tutkimukseen osallistui yhteensä 181 oppilasta (63 tyttöä ja 118 poikaa) 11 eri koulusta. Oppilaat olivat iältään vuotiaita (keski-ikä 13,5 vuotta). Aineisto kerättiin touko-syyskuun 2013 välisenä aikana. Oppilailla oli lomakkeen saatuaan kaksi viikkoa aikaa täyttää lomake aikuisen apua tarvittaessa hyödyntäen. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics 20.0 ohjelmalla. Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia ja kaksisuuntaista varianssianalyysia. Liikunta-aktiivisuuden määrä kokonaisuudessaan oli pojilla suurempi kuin tytöillä, ja nuoremmilla suurempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Pojat olivat tilastollisesti tyttöjä aktiivisempia liikkujia verrattaessa sukupuolten yleistä liikunta-aktiivisuutta sekä urheiluseurassa, omatoimisesti ja koululiikunnassa harrastetun liikunnan määrää. Nuorin tai nuorimmat ikäluokat olivat vanhempia ikäluokkia aktiivisempia puolestaan yleisessä liikunta-aktiivisuudessa ja hikoiluttavasti ja hengästyttävästi sekä omatoimisesti harrastetussa liikunnan määrässä. Myös välituntien ja liikunta- ja retkipäivien aikana suoritettu liikunnan määrä oli nuoremmilla tilastollisesti suurempi. Erityiskoululaisista 38,1 % liikkui liikuntasuositusten mukaisesti. Eniten harrastetut liikuntalajit olivat sukupuolesta ja ikäryhmästä riippumatta pyöräily, uinti ja kävely ja pojilla lisäksi jalkapallo ja sähly. Pojilla vastauksissa korostuivat tyttöjä enemmän palloilulajit. Nuorimmat vastaajat harrastivat puolestaan vanhempia vastaajia enemmän pyöräilyä ja pihaleikkejä ja vanhemmat nuorempia enemmän kävelyä ja kuntosalilla käymistä. Tutkimustietoa voi hyödyntää esimerkiksi erityisliikunnan tarjontaan ja kehittämiseen liittyviä päätöksiä tehtäessä sekä erityiskoululaisten liikuntaa suunniteltaessa. Seuraan harrastamaan? Sporttis-kerho tukena lapsille ja urheiluseuroille Erityisliikunnansuunnittelija-ohjaaja Tiina Kurittu, Jyväskylän kaupunki ja TEEK-hanke Miten madaltaa tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kynnystä lähteä harrastamaan liikuntaa tavalliseen urheiluseuraan? Miten madaltaa urheiluseuran kynnystä ottaa kaikki lapset mukaan toimintaan. Jyväskylässä kokeiltiin keväällä 2014 mm. kuopiolaisen esimerkin innostamana Sporttis-kerhotoimintaa. Sporttis-kerho on kaikille lapsille ja nuorille avoin liikuntaryhmä, jossa on tarkoituksena löytää itselle sopiva liikuntaharrastus. Kerhossa kokeillaan eri liikuntalajeja soveltaen ja lajeja ovat ohjaamassa urheiluseurojen ammattitaitoiset ohjaajat. Sporttis-kerhossa on mukana monta ohjaajaa, joten erityistä tukea tarvitseva lapsikin voi osallistua ryhmään. Keväällä 2014 Sporttis-kerho toteutettiin usean eri toimijan yhteistyönä. Mukana kerhon toteutuksessa olivat Jyväskylän kaupunki, Aktiva ry:n Terveyttä edistävän erityisliikunnan - hanke (TEEK), paikalliset urheiluseurat, Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitos sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu fysioterapiaopiskelijoiden voimin. Ryhmässä oli jokaisella kerralla useampi ohjaaja, joten erityistä tukea tarvitseva lapsikin voi osallistua toimintaan. 26

28 Sporttis-kerhon tarkoituksena oli pehmittää erityistä tukea tarvitsevien lasten tietä urheiluseurojen perustoimintaan ja toisaalta taas madaltaa urheiluseurojen kynnystä soveltavan liikunnan ohjaamiseen. Erityisliikunnan konsultaatiolla pyrittiin sekä rohkaisemaan perheitä viemään tukea tarvitsevaa lastaan tavallisen urheiluseuran toimintaan että tukemaan seuroja lapsen mukaan ottamisessa. Haasteista huolimatta kokeilusta saatiin rohkaisevia tuloksia ja Sporttis-kerhotoimintaa on tarkoitus jatkaa tulevana toimintakautena. Innostun liikkumaan tukea vähän liikkuville peruskoululaisille Projektikoordinaattori Johanna Pekkanen, CP-liitto Jopa puolet kouluikäisistä ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Lisäksi 5 6 % peruskouluikäisistä on motorisen oppimisen vaikeuksia. Nämä vaikeudet heijastuvat liikuntataitoja laajemmin myös moniin muihin arkisiin toimintoihin vaikeuttaen tasavertaista osallistumista arjen eri askareisiin. Motorisen oppimisen vaikeudet päällekkäistyvät muiden oppimisvaikeuksien kanssa, ja samalla fyysisen aktiivisuuden vähenemisen vaikutukset ulottuvat myös psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vähän liikkuvien ja erityisesti motorisen oppimisen vaikeuksiin tukea tarvitsevien koululaisten tunnistaminen on tärkeä askel matkalla kohti tukemista. Koulussa lapsen motorisiin vaikeuksiin puututaan kuitenkin harvoin, vaikka yhteydet lapsen kokonaiskehitykseen tunnetaan hyvin. Varhainen tunnistaminen on avain motorisen oppimisen vaikeuksien helpottamiseen, jotka muutoin ovat melko pysyviä. Tunnistamiseen ja tukemiseen tarvitaan oikeanlaista tietoa ja sopivia välineitä, joita nykytilanteessa ei ole riittävästi saatavilla. Innostun liikkumaan tuo välineitä havainnointiin ja tukemiseen vähän liikkuvien koululaisten parissa toimiville aikuisille. Tuen tehostamiseksi luodaan edellytyksiä moniammatilliselle yhteistyölle opettajien, kouluterveydenhuollon sekä koulun yhteydessä toimivien tahojen välillä. Näin edesautetaan tukea tarvitsevan lapsen havaituksi tulemista ja tuen saamista koulupäivän eri vaiheissa. VALTERI oppilaan koulunkäyntiä tukemassa Liikunnan- ja terveystiedon opettaja Satu Niemelä, Onerva Mäen koulu VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen oppimisen ja koulunkäynnin tuen verkosto. Se täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. VALTERI tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valteri koostuu tällä hetkellä kuuden valtakunnallisen oppimis- ja ohjauskeskusten tarjoamista palveluista eri puolilla Suomea. Nämä kuusi ovat Onerva Mäen koulu Jyväskylässä, Mikael-koulu Mikkelissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa, Ruskeasuon koulu ja Svenska skolan för synskadade Helsingissä sekä Tervaväylän koulu Oulussa. Ohjauksen ja tuen palvelut voivat sisältää esimerkiksi ohjauskäyntejä ja konsultaatiota päiväkoteihin ja kouluihin tai tukijaksoja erityiskoulussa oppilaalle. Palvelut voivat sisältää myös arviointi- ja kuntoutuspalveluja yksittäisille lapsille ja nuorille sekä työnohjausta ja koulutusta ammattihenkilöstölle. Lisäksi Valteri-keskukset tuottavat materiaaleja tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Materiaaleissa on myös suoraan erityistarpeita omaavan oppilaan liikunnan soveltamiseen ja motoriikan kehittämiseen kohdennettua materiaalia. Liikunnan yksilötasoista konsultaatiota on tarjolla ainakin Ruskeasuon koulussa ja Onerva Mäen koulussa. Erityistä asiantuntemusta Valteri-verkostolla on autismin kirjoon, neuropsykiatrisiin häiriöihin, kieleen ja kommunikointiin, kuulemiseen, näkemiseen, liikkumiseen ja 27

29 motoriikkaan, neurologisiin tai muihin pitkäaikaissairauksiin sekä monitarpeisuuteen liittyvistä tuen tarpeista. Valteri-verkosto ja -keskukset järjestävät valtakunnallisia, alueellisia, paikallisia ja koulukohtaisia koulutuksia. Valteri-verkoston yhteiset koulutushankkeet ovat Opetushallituksen rahoittamia ja osallistujille maksuttomia. Yksittäisten Valteri-keskusten koulutukset ovat pääosin tilauskoulutuksia. Tietoa koulutuksista saa koulutuskalenterista ( sekä kunkin Valteri-keskuksen kotisivuilta. Yksi suuri haaste VALTERI-verkostolle on tiedon saaminen sitä tarvitsevalle asiakkaalle. Tukitoimien tarve on kentällä kasvanut mutta säästösyistä moni kunta ei pysty lähettämään henkilöitä maksullisiin koulutuksiin tai tilaamaan maksullista liikunnan konsultaatiota vaikka koululiikunnan toteuttaminen koettaisiinkin erityisen suureksi haasteeksi. Teemaseminaarissa pohditaan, miten VALTERI-verkosto voisi paremmin edistää ammattilaisten osaamista ja miten mahdollistetaan tiedon saavutettavuus sitä tarvitseville. Tavoitteena on tehdä toimenpideehdotuksia asian tiimoilta. 3 5-vuotiaiden päiväkotilasten fyysinen aktiivisuus LitM, tohtorikoulutettava Anette Mehtälä, Jyväskylän yliopisto Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä (Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005). Fyysinen aktiivisuus on tärkeää etenkin lasten terveyden ja motoristen taitojen kehittymisen kannalta (Stodden ym. 2008). Katse pitäisi kiinnittää jo kolmevuotiaisiin, sillä fyysisen aktiivisuuden määrän on todettu alkavan urautua jo tässä vaiheessa (Sääkslahti ym. 2013). Fyysisesti aktiivinen varhaislapsuus lisää todennäköisyyttä fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan aikuisuudessa (Telama ym. 2012). Lasten liikkuminen päiväkodissa Havainnointimenetelmillä saadut tutkimustulokset ovat osoittaneet, että päiväkodissa lapset viettävät suuren osan ajasta istuen tai seisten (Jämsen ym. 2013; Nupponen ym. 2010; Paakkinen 2012). Lasten yleisimmät toiminnot ovat ulkoleikit ja sisäleikit (Nupponen ym. 2010). Vapaan leikin on todettu olevan ohjattuja leikkejä kuormittavampaa (Nupponen ym. 2010; Paakkinen 2013). Kolmevuotiailla lapsilla 61 % omaehtoisesta leikistä ja 76 % ohjatusta toiminnasta oli intensiteetiltään erittäin kevyttä fyysistä aktiivisuutta (Paakkinen 2013). Päiväkotilasten fyysisen aktiivisuuden määrän on todettu olevan vahvasti riippuvainen nimenomaan vapaasta ulkoleikistä. Lapset, joilla on motoristen taitojen kehitykseen liittyviä ongelmia, tarvitsevat siis erityisesti ulkoleikin aikana tukea varhaiskasvattajilta. Huolestuttavaa onkin, että eniten fyysistä aktiivisuutta tarvitsevat lapset saavat sitä vähiten. (Reunamo ym. 2012). Kolmesta kuuteen ikävuoteen fyysinen aktiivisuus muuttuu motoristen taitojen karttuessa siten, että ulkoleikkien ja vauhdikkaiden leikkien määrä kasvaa. (Nupponen ym. 2010). Tämän myötä kokonaisaktiivisuus sekä keskiraskaan aktiivisuuden määrä lisääntyy (vapaa-ajalla, mutta ei päiväkotiaikana) (Nupponen ym. 2010; Heininen & Myyry 2008). Yksilöiden väliset erot kasvavat: vähiten liikkuvat lapset liikkuvat vain 1/3 osaa eniten liikkuvien määrästä (Sääkslahti ym. 2000). Lasten kiinnostuksen kohteet alkavat eriytyä ja fyysisesti aktiiviset toiminnat alkavat suuntautua kiinnostuksen mukaisesti (Heininen & Myyry 2008). 28

30 Varhaiskasvattajien rooli Varhaiskasvattajien välittömässä läheisyydessä lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteetin on ikään tai sukupuoleen katsomatta todettu olevan harvoin korkea (Paakkinen 2012; Reunamo ym. 2014). Kolmevuotiaiden lasten aktiivisuuden intensiteetti on korkeampi kannustetuissa kuin kannustamattomissa tilanteissa (Paakkinen 2012), mutta varhaiskasvattajien on todettu antavan harvoin suullista kannustusta lasten aktiivisuuden lisäämiseksi (Jämsén ym. 2013). Reunamon ja kollegoiden (2014) mukaan lapsen fyysisen aktiivisuuden ja henkinen tehtävään suuntautumisen taso voivat molemmat olla korkeita. Opettajan tukemana vauhdikkaat ulkoaktiviteetit näyttäisivät olevan jopa erinomainen ympäristö oppimisen kannalta (Reunamo ym. 2014). Päiväkotilasten fyysistä aktiivisuutta pystytään lisäämään, kun päivittäisten rutiinien muodostamia liikkumisen esteitä pyritään rikkomaan, psyykkistä ja fyysistä ympäristöä muokataan kannustavammaksi liikunnallisten tottumusten toteuttamiselle, ja varhaiskasvattajille sekä lasten vanhemmille tarjotaan konkreettisia malleja siitä, miten aktiivisuutta voi lisätä pienillä arjen muutoksilla. Tietojen ja materiaalin jakaminen ei pelkästään riitä, vaan perheiden ja päiväkodin henkilöstön kasvatuskumppanuutta pitää pyrkiä vahvistamaan (Mehtälä ym. 2014; Mehtälä ym. arvioitavana). Lähteet: Heininen, K. & Myyry, H vuotiaiden liikunta-aktiivisuuden muutokset kahden vuoden aikana. Turun yliopisto, Rauman opettajankoulutuslaitos. Pro gradu tutkielma. Nupponen, H., Halme, T., Parkkisenniemi, S., Pehkonen, M. & Tammelin, T Laps Suomen tutkimus: 3-12-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Yhteenveto vuosien menetelmistä ja tuloksista. liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 239. LIKES Reunamo, J., Saros, L. & Ruismäki, H The amount of physical activity in Finnish day care. Procedia Social and Behavioral Sciences 45, Reunamo, J., Hakala, L., Saros, L., Lehto, S., Kyhälä, A-L & Valtonen, J Children s physical activity in day care and preschool. Early Years: An International Research Journal 34 (1), Marita Poskiparran johtaman Suomalaisten ja hollantilaisten 2-6-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus kotona ja päiväkodissa - projektin julkaisuja: Jämsén, A., Villberg, J., Mehtälä, A., Soini, A., Sääkslahti, A. & Poskiparta, M vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Varhaiskasvatuksen Tiedelehti. Journal of Early Childhood Education Research 2 (1), Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Inkinen, M. & Poskiparta M A socio-ecological approach to physical activity interventions in childcare: a systematic review. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 11 (22). Mehtälä, A., Sääkslahti, A., Soini, A., Tammelin, T., Kulmala J., Villberg, J. & Poskiparta M. (arvioitavana). The effect of the HIPPA intervention on childcare children s overall physical activity. Paakkinen, A-M vuotiaiden päiväkotilasten liikunta-aktiivisuus ja liikuntaan kannustaminen. Pro gradututkielma. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä. Sääkslahti, A., Numminen, A., Raittila, P., Paakkunainen, U. & Välimäki, I vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus. Liikunta & Tiede 37 (6), Sääkslahti, A., Soini, A., Mehtälä, A., Laukkanen, A. & Iivonen, S Liikunnallisen lapsuuden askelmerkit asetetaan jo päiväkoti-iässä. Liikunta & Tiede 59 (2-3), Telama, R., Yang, X. & Hirvensalo, M Lasten ja nuorten kannattaa panostaa liikuntaan. LASERI-tutkimus. Liikunta & Tiede 49 (6), 4-9. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Sosiaali- ja terveysministeriö, oppaita 2005:

31 Teemaseminaari 6 keskiviikko ja Liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä Puheenjohtajat: Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Satu Turhala, Suomen Mielenterveysseura Ohjelma 1) Näkymiä ja unelmia Kehittämispäällikkö Esa Nordling, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & projektipäällikkö Satu Turhala, Suomen Mielenterveysseura 2) Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 3) Elämäni kunnossa vai hoivaammeko itsemme hengiltä? Liikunnan erityisasiantuntija Matti Heikkilä 4) Mitä mielessä liikkuu? Keskustelua ja työskentelyä Ennakkoaineisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimusja kehittämislaitos, jonka tavoitteena on vaikuttaa suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. THL:n yhtenä painopisteenä on terveyden ja mielenterveyden edistäminen. Lisäksi mielenterveyden edistämisen näkökulma näyttäytyy kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa ( ). Erityisesti positiivisen mielenterveyden viitekehystä pidetään merkittävänä. Kehittämispäällikkö, Esa Nordling, THL on toiminut Mielenterveysalan liikunnan kehittämis- ja koordinointihankkeen asiantuntijaryhmässä, sekä arvioijana Mielenterveysseuran toteuttamissa aikaisemmissa hankkeissa. Lisäksi Esalla on pitkä työura psykiatristen potilaiden psykososiaalisen kuntoutuksen parissa. Suomen Mielenterveysseura (SMS) on asiantuntija-, kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, sekä maailman vanhin mielenterveysalan järjestö. Mielenterveysseura korostaa mielenterveyden edistämisen ja tukemisen sekä ennalta ehkäisevän työn tärkeyttä niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Mielenterveysseurassa on korostettu 1980-luvun alkupuolelta lähtien liikunnan merkitystä osana mielen hyvinvointia ehkäisevästä, kuntouttavasta ja hoitavasta näkökulmasta. Painopiste nykyisessä strategiassa on mielenterveyttä tukevan liikunta- ja kulttuuritoiminnan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Paikallisiin mielenterveysseuroihin on koulutettu liikunta- ja hyvinvointitoimintaa koordinoivia ja ryhmätoimintaa toteuttavia henkilöitä vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi seuran liikuntatoimintaa on kehitetty erilaisten hankkeiden muodossa; mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanketta toteutettiin vuosina , sen jatkohanketta (Liiku Mieli Hyväksi) vuosina , ja mielenterveysalan liikunnan kehittämis- ja koordinointihanketta vuodesta 2012 alkaen. 30

32 Projektipäällikkö, Satu Turhala, SMS on toiminut edellä mainituissa projekteissa vastaavana, sekä tuonut mielenterveyttä edistävän liikuntatoiminnan ajatusta myös Suomen Mielenterveysseuran strategiaan. Lisäksi hän on toiminut laajasti eri tehtävissä mielenterveysalalla. Taustaa Huomattava osa ihmisistä sairastuu johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana, näin käy ainakin joka kolmannelle. Lisäksi noin joka kuudennella on ollut mielenterveysongelmia edeltävän vuoden aikana (Steel ym. 2014). Nuorten kohdalla näyttäisi, että mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kysymys, sitä voimakkaammin masennus on lisääntynyt aikaisempaan verrattuna (THL, Sotkanet). Suomessa naisista 17 % ja miehistä 14 % kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta ja joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta (Terveys tutkimus). Sairauspäivärahoista joka neljäs, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perusten (Kelan tilastot). Vaikka mielenterveyden häiriöt eivät ole aikuisväestössä lisääntyneet, johtavat ne aikaisempaa useammin työkyvyttömyyteen. Nykytilanteessa hyvinvointityön sosiaalisille ja ruumiillisille käytännöille löytyy yhä vähemmän aikaa. Tämä kuormittaa alan työntekijöitä, aiheuttaa heille riittämättömyyden tunteita ja polkee työn ammatillista etiikkaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointia vaarantavalla tavalla (Hirvonen 2014). Voidaankin todeta, että hyvää mielenterveyttä ja mielenterveyden aktiivisia edistämistoimia tarvitaan lisää joka alalle. Ajankohtaisissa keskusteluissa on tuotu esiin väestön fyysisen aktiivisuuden puutteen ja liikkumattomuuden olevan merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Liikkumattomuudella nähdään olevan vahva yhteys kansantalouteen, kansanterveyteen, toimintakykyyn, mielenterveyteen, työurien pituuteen, terveyspalveluiden tarpeeseen ja syrjäytymiseen. Mielenterveysalan liikunnan uuden kehittämissuunnitelman, sekä tämän liikkeen mielekkyyttä ja mielen liikettä -teemaseminaarin taustalla on huoli syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Liikuntaan ja liikkumiseen aktivointi nähdään yhtenä edullisena ja tehokkaana mielenterveyden edistämisen keinona. Tarvitaan kuitenkin totutun ajattelutavan muutosta erityisesti edellä mainittujen kohderyhmien aktivoimiseksi ja liikkumaan saattamiseksi. Meidän tulisi tarjota mahdollisuuksia ja tukea, jotta ihmiset löytäisivät itselleen mielekkään liikkumistavan, sekä sisäisen motivaation toiminnan jatkamiseksi. Tätä kautta on mahdollista tukea elämänlaadun kohentumista, ihmisten aktivoitumista, halua huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, sekä tukea myönteisen kehityskaaren muodostumista. Eniten tuloksia saadaan, kun tukitoimia kohdennetaan niihin, jotka niitä kipeimmin kaipaavat. Hyvinvointi koostuu ja vahvistuu pala palalta ja vaikuttaa positiivisesti myös lähipiiriimme. Seminaarissa vastaamme kysymykseen, miten me jokainen voimme olla vahvistamassa hyvinvointia, niin omassa elämässämme kuin työssämmekin? Puhe, liike ja toipuminen -puheenvuoron esittäjä erityisasiantuntija, Heli Hätönen, THL tarkastelee aihetta tutkimuksen sekä käytännön kehittämistyön näkökulmasta. Puheenvuoro pohjautuu hänen työuraansa mielenterveystyön ja terveyden edistämisen kentällä erilaisissa tehtävissä. Puheenvuorossa tarkastellaan puheen, liikkeen ja toipumisen positiivista kehää. Mielenterveyden ongelmien hoidossa puheeseen perustuvat menetelmät ovat olleet merkittävässä roolissa. Fyysisten sairauksien kuten tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien hoidossa puolestaan ovat painottuneet erilaiset liikuntaan ja fyysiseen toimintaan liittyvät menetelmät. Viimeisen kymmenen vuoden aikana nämä lähestymistavat ovat alkaneet 31

33 sekoittumaan. Liikunta on todettu tärkeäksi osaksi lievän masennuksen hoitoa. Erilaisista terapioista on puolestaan todettu olevan hyötyä esimerkiksi elämäntapojen muutoksessa. Tulevaisuudessa näiden vielä erillisten asioiden vahvempi yhdistäminen on ajankohtaista erityisesti omahoidon merkityksen kasvaessa. Elämäni kunnossa vai hoivaammeko itsemme hengiltä? -puheenvuoron esittäjä, liikunnan erityisasiantuntija, Matti Heikkilä puhuu ihmisen kokemuksiin pohjaten. Hän on työskennellyt liikunnanohjaajana, valmentajana, testauspäällikkönä ja markkinointijohtajana Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä reilut 30 vuotta. Mattia on nimetty myös hyvinvoinnin suurlähettilääksi. Suomalaisia Matti ei kannusta hikirääkkiin, vaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin mielen ja kehon tasapainoon. Seminaarissa Matti esittää vastauksia kysymyksiin, sekä haastaa meidät kaikki hyvinvoinnintalkoisiin. Matti kysyy muun muassa voisiko jokaisen omia hyvinvointitottumuksia siivittää ajatus kytkeytymisestä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeäksi tekijäksi ja pelinrakentajaksi? Odotammeko elämän olevan aina helppoa ja hauskaa, emmekö osaa suhtautua vastoinkäymisiin? Onko terveytemme ulkoistettu asiantuntijoiden hoidettavaksi? Pelaammeko arjessa liian korkeilla panoksilla? Millaisia viestikapuloita me ammattilaiset lähetämme ja miten saamme viestimme maaliin? Soudammeko samaan suuntaan? Miten elämäntapaneuvonnassa konkreettisesti onnistuttaisiin olisiko aika siirtyä puheista tekoihin? Teemaseminaarin lopuksi kokoamme osallistujien näkemyksiä ja kokemuksia keinoista, joilla edellä mainittuihin asioihin päästään vaikuttamaan. Tule mukaan verkostoitumaan, tuomaan ideoitasi ja olemaan rohkeasti eri mieltä! Tavoitteenamme on tuoda vanhojen toimivien mallien rinnalle, uusia ja ennakkoluulottomia keinoja haasteiden ratkaisemiseksi ja arjen työn helpottamiseksi. Lisätietoja ja materiaaleja:

34 Teemaseminaari 7 keskiviikko ja Öljyä palveluketjuun joustavasti kuntoutuksesta liikuntaan. Teemavalmistelupari: Anne Taulu & Jyrki Komulainen Hallintorajojen ylittämiseksi on tehty 2000-luvulla runsaasti työtä niin valtio- kuin kuntatasoilla. Terveyttä edistävän liikunnan alueella yhteistyö on tiivistynyt erityisesti sosiaali- ja terveyssektorin sekä liikuntasektorin välillä. Seminaarissa tarkastellaan STM:n ja OKM:n yhteisiä liikuttamisen linjauksia Muutosta liikkeellä! ja linjauksiin liittyvää toimenpideohjelmaa myös soveltavan liikunnan näkökulmasta. Erityisesti tarkastellaan liikuntapalveluketjua kuntoutuksesta liikuntaan sekä pohditaan vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Samalla seminaarissa työstetään soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa. Ohjelma Teemaseminaari muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa kuulet alan asiantuntijoiden alustukset aiheeseen ja toisessa osassa pääset työstämään työpajassa teemoja soveltavan liikunnan näkökulmasta. Teemaseminaarin 1 osa: klo Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasianneuvos Päivi Aalto-Nevalainen kertoo, mitä merkitsee STM:n ja OKM:n "Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan. Esityksessä perehdytään kaikkiin neljään linjaukseen: 1) arjen istumisen vähentämiseen elämänkulussa, 2) liikunnan lisäämiseen elämänkulussa, 3) liikunnan nostamiseen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta sekä 4) liikunnan aseman vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi Aalto-Nevalainen esittelee linjausten pohjalta tehtyä toimenpideohjelmaa vuoteen klo Kunnossa Kaiken Ikää-ohjelman ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen luo puolestaan katsauksen liikuntapalveluketjuun kuntoutuksesta liikuntaan Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman ja sen avustusjärjestelmän kautta. Onnistunut liikuntapalveluketju noudattaa valtakunnallisten terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan 2020 linjauksia. Komulaisen esityksessä tarkastellaan myös vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia sekä tuodaan näkökulmia tutkimustiedon kautta liikuntapalveluketjun kokonaisuudesta. klo Teemaseminaarin lopussa kuullaan vielä kommenttipuheenvuoro siitä, miten onnistunut liikuntapalveluketju kuntoutuksesta liikuntaan voidaan rakentaa ja minkälaisia elementtejä sen rakentaminen edellyttää. Case-esimerkkinä on neurologisten järjestöjen Neuroliikkuja-hanke, puheenvuoron pitäjänä on Neuroliikkuja paikallistasolla -hankkeen projektipäällikkö Raija Luona-Helminen. klo Kysymyksiä, keskustelua ja suositukset 33

35 Teemaseminaarin 2 osa, työpaja: klo Teemaseminaarin toisessa osassa eli työpajassa pohditaan Soveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Anne Taulun ja soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennasen luotsaamana: 1) miten Muutosta Liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan vaikuttavat pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaan? 2) Miten arjen istumista voidaan ehkäistä ja liikuntaa lisätä? ja 3) Miten liikunta saadaan nostettua keskeisempään osaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa? Työpajassa työstetään lisäksi soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa arvioinnin näkökulmasta. Tule siis mukaan teemaseminaariin kuulemaan valtakunnallisista suosituksista ja onnistuneista liikuntapalveluketjuista. Ole mukana kehittämässä entistä toimivampia liikuntapalveluketjuja oman työsi kautta ja tuo asiantuntemuksesi työpajaan ja soveltavan liikunnan toimenpideohjelman työstöön! Ennakkoaineistot: Päivi Aalto-Nevalainen: Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunnan merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa tunnistetaan ja ymmärretään tänä päivänä paremmin kuin koskaan aiemmin. Tästä huolimatta väestömme liikkuu kaikissa ikäryhmissä riittämättömästi. Tähän haasteeseen vastaamiseksi valmistui syksyllä 2013 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Linjausten päätarkoituksena on liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden aseman vahvistamiseen läpäisyperiaatteella koko suomalaisessa yhteiskunnassa sekä väestön terveyssuositusten mukaisen liikkumisen lisääminen ja fyysisen passiivisuuden vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat yhdessä terveyttä edistävän liikunnan laaja-alaisen, poikkihallinnollisen ohjausryhmän ( ), jonka keskeisimmäksi tehtäväksi annettiin yhteisten terveyttä edistävän liikunnan linjausten ja toimenpideohjelman valmisteleminen sekä niiden toteuttamisen seuraaminen ja ohjaaminen. Valmistelussa oli määrä ottaa huomioon hallitusohjelman linjaukset, aiemmin toteutettujen poikkihallinnollisten ohjelmien ja hankkeiden tulokset, olemassa oleva tutkimustieto sekä eri toimijoiden asiantuntemus ja vastuut. Linjausten visio vuoteen 2020 on, että suomalaiset liikkuvat enemmän ja istuvat vähemmän koko elämänkulun aikana. Vision toteutumisessa kriittisinä tekijöinä ja toimeenpanon keskeisinä tavoitteina ovat seuraavat elementit: Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ymmärretään yksilön ja yhteiskunnan terveyden, hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusedellytyksenä Eri hallinnonalat ja organisaatiot luovat mahdollisuuksia ja tukevat fyysisesti aktiivista elämäntapaa Fyysisen aktiivisuuden edistäminen perustuu sidosryhmien välisiin kumppanuuksiin, toimiviin rakenteisiin ja hyvään johtamiseen Yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa Näiden tekijöiden toteutumisen avulla pyritään siihen, että yksilöt tarttuvat parantuneisiin mahdollisuuksiin lisätä jokapäiväistä liikkumistaan. 34

36 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjauksiin on valittu neljä kokonaisuutta: Linjaus 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa. Linjaus 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa. Linjaus 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Linjaus 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Linjaukset kohdentuvat erityisesti terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivoimiseen sekä organisaatioiden toimintakulttuurien liikunnallistamiseen elämänkulun eri vaiheissa. Lisäksi kohdennettuja toimia suunnataan sellaisiin kohderyhmiin, joiden liikkumisesta on syytä olla eniten huolissaan, ja joiden osalta kehittämistoimenpiteet ovat olleet vähäisiä. Suomen väestö tarvitsee kaikissa ikävaiheissa läpäisyperiaatteella, kaikkien hallinnonalojen myötävaikutuksella ja kumppanuudella fyysisen aktiivisuuden edistämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä terveytensä ja hyvinvointinsa parantamiseksi. Yhteiskunnan sekä sen organisaatioiden ja päätöksentekijöiden tulee kannustaa, tukea ja ohjata yksilöitä ja yhteisöjä liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan. Toisin sanoen, liikunta ja fyysinen aktiivisuus tulee saada osaksi yhteiskunnan rakenteellisia ratkaisuja. Keinoja ovat muun muassa vaikuttaminen tietoihin ja taitoihin, arvoihin ja asenteisiin, elinympäristöön, olosuhteisiin sekä yhteistyön tekemiseen. Linjauksissa kuvataan väestön fyysisen aktiivisuuden tilaa, terveys- ja hyvinvointiliikunnan toimenpiteiden nykytilaa sekä tavoitteita ja kriittisiä tekijöitä tavoitteisiin pääsemiseksi, ja esitetään konkreettisia toimenpiteitä eri toimijoille. Yksityiskohtaiset toimenpiteet kuvataan erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. Linjaukset sisältävät myös kuvauksen terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan resursseista ja seurannasta. Seurantajärjestelmä sisältää kokonaiskuvan luovan indikaattorikokonaisuuden sekä laajaalaisen seurantajärjestelmän integroituna valtion liikuntaneuvoston liikuntalain (4 ) mukaiseen tehtävään arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella. Linjauksille on valmisteltu toimenpideohjelma, jossa määritetään konkreettiset toimenpiteet, toimijatahot, aikataulu ja mittarit. Kyseessä on elävä asiakirja, jota täydennetään ja täsmennetään jatkuvasti yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Jyrki Komulainen: Liikuntapalveluketju kuntoutuksesta liikuntaan näkökulmana kunnossa kaiken ikää -ohjelma Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma pyrki toimillaan ja tukimateriaalillaan edistämään terveydenhuollon yksiköiden ammattimaista, elintapamuutoksiin tähtäävää liikuntaneuvontaa sekä liikunnan puheeksi ottamista kuntien matalan kynnyksen liikuntapalveluketjun osana. Liikuntaneuvonnan tila kunnissa - raportin (Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 282, 2014) tulokset osoittivat, että huolimatta poikkihallinnollisesta käytännön yhteistyöstä, niin vastuu koordinoinnista tulee olla vain yhdellä taholla. Useimmiten tuo taho tällä hetkellä on liikunta- tai vapaa-aikatoimi, mutta myös sosiaali- ja terveystoimi on aktiivisemmin ottanut koordinoivaa roolia. TEAviisari 2012 osoitti, että ylipäätänsä terveysliikunnan koordinaatio kuntatasolla oli varsin epäselvää. Tähän on kuluvana vuonna ainakin joissain sairaanhoitopiireissä saatu kehitystä aikaiseksi terveysliikunnan maakuntastrategian jalkauttamisen seurauksena. Tehtäväkenttää riittää silti vuosiksi eteenpäin. Myös virheelliset olettamukset eri toimialojen työtavoista ja toisaalta oman sektorin toimintatapojen tunnettuudesta lisäävät yhdessä tekemisen haasteita. 35

37 Miten hyvin liikuntaneuvonnan piiriin hakeutuu juuri terveytensä kannalta neuvontaa ja tukimateriaaleja tarvitsevia? Rekrytoinnin soisi olevan nykyistä systemaattisempaa. Kirjavat käytännöt niin neuvontaa tarvitsevien tunnistamisessa, liikuntaneuvontaan ohjauksessa, liikuntaneuvonnan sisällössä ja edelleen ohjaamisessa matalan kynnyksen liikuntapalveluiden piiriin ja/tai omaehtoiseen liikuntaan vaativat yhdenmukaistamista. Näin palveluketjussa mukana olevat ammattilaiset ovat tietoisia, mitä koko liikuntaneuvontaprosessilla tarkoitetaan. Ei siis pelkästään liikunnan puheeksi ottamista. Onnistuneessa palveluketjussa asiakkaan polku kulkee saumattomasti palvelusta toiseen. Palvelun tuottajien välinen tiedonkulku on ensiarvoisen tärkeää. KKI-ohjelma koordinoi liikuntaneuvonnan kehittämistyötä 1) liikuntaneuvontafoorumin avulla, jonka tavoitteena on jakaa kokemuksia toimivista käytännöistä ja kehittää toimintatapoja käytännön liikunta- (ja terveys)neuvontatyöhön sekä 2) liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumin avulla. Asiantuntijafoorumi koostuu laajasta ryhmästä terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisia. Foorumin tavoitteena on pohtia liikuntaneuvonnan linkittymistä osaksi perusterveydenhuoltoa sekä luoda yhteisiä malleja ja toimintatapoja. Liikuntaneuvonta ja koko liikuntapalveluketju tuo eri toimijat hyvin konkreettisella tasolla yhteisen työn piiriin niin paikallisella (kaupunkien ja kuntien liikuntaneuvontahankkeet ja -käytännöt) kuin valtakunnallisellakin (mm. UKK-instituutti ja kansanterveysjärjestöt) tasolla. Tekemistä ja rooleja on kaikille jaossa riittävästi. Raija Luona-Helminen: Kommenttipuheenvuoro / case-esimerkki Millainen on neurologista sairautta sairastavan henkilön liikuntapolku? Neuroliikkuja paikallistasolla - projektissa kehitetään paikallistasolähtöisesti kunnan eri hallintokunnat, neurologiset vammaisjärjestöjen paikallisyhdistykset ja liikuntaseurat - neurologista sairautta sairastavan henkilön liikuntamahdollisuuksia. Miten terveyskeskuksen ryhmästä siirrytään liikuntatoimen tai liikuntaseuran tai yhdistysten ryhmään? Miten etsivä erityisliikunnanohjaaja toimii neuroliikkujan polulla? Kuka kunnassa antaa liikuntaneuvontaa neurologisesti sairaalle henkilölle? Liikunta kuntoutuksen tukena hankkeessa liikuntapolkua kehitetään vaikeavammaisen ja palveluntarjoajan näkökulmasta. Liikuntapolun rakentaminen lähtee vaikeavammaisen tarpeesta ja vaatii yhteistyötä palveluntuottajan kanssa. Miten avoterapiastandardiin liittyvää Kelan liikuntakokeilumahdollisuutta käytetään? Onnistuneeseen yhteistyöhön tarvitaan eri toimijoiden dialogia ja siitä syntyvä yhteinen tavoite. Rakentamiseen otetaan mukaan kaikki erikoissairaanhoidosta kotipaikkakunnan seuratoimintaan asti, mikäli tavoitteena on, että neuroliikkuja saa liikkua haluamallaan tavalla. Miten käytännössä tuetaan katkeamatonta tiedonkulkua toimijalta toiselle, jotta tieto ei katkea tai ohennu matkan varrella? Näissä hankkeissa kehitetään erilaisia sähköisiä tunnisteita, koulutetaan toimijoita ja luodaan verkostoja. Lähteet: MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013:10. Luettavissa: Kivimäki, S & Tuunanen, K Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin - kohtaamisia kentällä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja

38 Luettavissa: Koivuniemi, K. & Taulu, A. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkymistä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Soveltava Liikunta SoveLi ry. Soveltavan liikunnan julkaisuja 1. Luettavissa: mijoina2013.pdf 37

39 Teemaseminaari 8 keskiviikko ja Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin Ohjelma klo Liikuntaa ennen ja jälkeen keinutuolin -teemaseminaarissa perehdytään ikäihmisten liikunnan hyviin toimintatapoihin, jotka edistävät liian vähän liikkuvien ikäihmisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia liikkua suositusten mukaisesti elämänkulun taitekohdissa. Ikäihmiset liikkeellä yhteisvoimin, hyvät toimintatavat käyttöön Ohjelmakoordinaattori Pirjo Kalmari ja suunnittelija Ulla Salminen, Ikäinstituutti Eläkeikä edessä liikunta tavaksi Kenttäpäällikkö Sari Kivimäki, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Kunnon konstein kotona Liikunnanohjaaja Anne Raatikainen, Kokkolan kaupunki Verkosto vahvistaa vanhusta Projektisuunnittelija Markku Holmi, Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry / Etsivä piiri -projekti klo , Kohderyhmäkohtaiset työpajat Kohderyhmäkohtaisissa, ennakkoon valituissa (Eläkeikä edessä, Kotona kiikun kaakun ja Elämää hoivan piirissä) työpajoissa ideoidaan ideakävely -työmenetelmällä Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ehdotusten toteuttamista erityisliikunnan näkökulmasta. Käsiteltäviä teemoja ovat Poikkisektorinen yhteistyö ja työnjako Yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen Liikkumisympäristöt ja -olosuhteet sekä Liikuntaneuvonta ja liikuntatoiminta Eläkeikä edessä -työpaja Harrastevoimistelun päällikkö Helena Collin, Suomen Voimisteluliitto (pj.) Viestintäsuunnittelija Anne Honkanen, Ikäinstituutti 38

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNNANOHJAAJIEN TYÖSEMINAARISTA, Tieteiden talo Helsinki, 18.8.2011 Yleistä Kuntien erityisliikunnanohjaajien vuosittainen työseminaari toteutettiin Helsingissä 18.8.2011 Liikuntatieteellisen

Lisätiedot

VIII Erityisliikunnan päivät

VIII Erityisliikunnan päivät www.erityisliikunta.fi VIII Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Jyväskylän Agora OHJELMA Tiistai 26.8.2014 Keskiviikko 27.8.2014 Puheenjohtajana Taru Lintunen, Liikuntatieteellinen Seura 8.00 Ilmoittautuminen,

Lisätiedot

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS

KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA. Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen , Jyväskylä Saku Rikala, LTS KATSAUS SOVELTAVAN LIIKUNNAN TUTKIMUKSEEN 2010-LUVULLA Soveltavan liikunnan tutkijatapaaminen 8.12.2016, Jyväskylä Saku Rikala, LTS Liikuntatieteen julkaisumäärän kehitys Lähde: Liikuntalääketieteen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki

RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki VALTION LIIKUNTANEUVOSTO Erityisliikunnan jaosto LIIKUNTATIETEELLINEN SEURA RAPORTTI KUNTIEN ERITYISLIIKUNTAHANKKEIDEN KOORDI- NOINTISEMINAARISTA 16.2.2011 KLO 9.30-15.30, Tieteiden talo, Hki SEMINAARIN

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Tommi Yläkangas, Toiminnanjohtaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1. Soveltava Liikunta

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen

Lisätiedot

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto

Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Erityisliikunta OKM/VLN vuonna 2015- Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija

Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta. Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Liikunnan tiedontuotannosta soveltavan liikunnan näkökulmasta Toni Piispanen valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Linjaukset Laaditaan liikuntatutkimuksen Suunta-asiakirjan sijaan liikunnan tiedolla

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE

TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE 3.2.2012 Erityisryhmien liikunnan jaosto TYÖSUUNNITELMA VUOSILLE 2011 2015 YLEISTÄ ERITYISLIIKUNNASTA JA JAOSTON TAVOITTEISTA Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille 2016-2021 Anne Taulu, Toiminnanjohtaja, FT, TtM, sh (AMK) Soveltava Liikunta SoveLi ry Esityksen rakenne 1.

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä

Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjinä Valtion liikuntaneuvosto, Tutkimus- ja arviointijaosto 30.5.2018 Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ry Tehtävä: Valtionhallinnon toimenpiteiden

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:

Lisätiedot

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS)

Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Miten liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjauksia viedään eteenpäin? 28.8.2015 Satu Turhala (SMS) ja Teijo Pyykkönen (LTS) Kehittämislinjaukset 2/15 27.8.2015 3 Helsingin rautatieasemalla oli meneillään

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia Kari Koivumäki suunnittelija, OKM Toimenpideohjelman lähtökohta Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (Teli)

Lisätiedot

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011

Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Huippu-urheilun muutos Liikkuva koulu seminaari Vuokatti 6.4.2011 Tavoite: Huippu-urheilun menestyksen, osaamisen ja arvostuksen nostaminen pitkällä aikavälillä (2020) Kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

Liikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Liikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Liikunnan tiedontuotannon tila liikuntapolitiikan näkökulmasta Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Tutkimus- ja arviointijaosto Puheenjohtaja Kansanedustaja Sari Multala Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten toiminta- ja suorituskyvyn sekä mittaaminen. Kuntotestauspäivät. 19.3. 20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja

Lasten ja nuorten toiminta- ja suorituskyvyn sekä mittaaminen. Kuntotestauspäivät. 19.3. 20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja Lasten ja nuorten toiminta- ja suorituskyvyn arviointi sekä mittaaminen Kuntotestauspäivät 2015 19.3. 20.3.2015 Kisakallion Urheiluopisto, Lohja Valmennuksen EXTRA-PÄIVÄ 21.3.2015 9.00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit

Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Kuntien liikuntatointa koskevat keskeiset indikaattorit Liikuntapolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Vaikuttavuustavoite 1 Liikuntaan ja urheiluun osallistuminen Vaikuttavuustavoite 2

Lisätiedot

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo

Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja. FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Liikuntalain kuluneet 14 vuotta - 33 vuotta liikuntalakeja FT, erikoistutkija Jouko Kokkonen Suomen Urheilumuseo Työnjako: Yleisten edellytysten luominen ensisijassa valtion ja kuntien tehtävä. Toiminnasta

Lisätiedot

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa liikkuvakoulu.fi Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot -ohjelmassa -ohjelma on rakentunut verkostomaiseksi. Verkostomainen toimintatapa on ollut erittäin merkityksellistä ohjelman laajenemiselle

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta

Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Ajankohtaista liikuntatoimesta ja oppilaitosrakentamisesta Sivistystoimen johdon päivä Raahe 13.11.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marie Rautio-Sipilä 19.11.2013 1 Liikuntalain

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013

ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 ERITYISLIIKUNNAN PERUSTIEDOSTO 2013 VLN / Erityisliikunnan jaosto Kari Koivumäki TARKASTELUN SISÄLTÖ 1. LIIKUNNAN ERITYISRYHMIEN VÄESTÖOSUUDET 2. LIIKUNNAN ERITYISMERKITYKSET 3. ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSETAPPEJA

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret

Lisätiedot

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015 Voimaa vanhuuteen -ohjelmaan valittiin vuonna 2016 yhteensä 18 kuntaa (kuvio1.) Kolmivuotisen kehittämistyön

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018 Mikä on selonteko ja mitä sillä tavoitellaan? valtioneuvosto voi antaa eduskunnalle selonteon hallintoa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus

Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Kuntien erityisliikunnan hankkeet ja työn tulevaisuus Toni Piispanen Liikuntatieteellinen Seura ry Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Grand Marina Esityksen teemat 1. Yleisesti kehittämishankemaailmasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutkimusmatkalla. Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Tutkimusmatkalla Vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Teemaryhmässä on varhaiskasvatuksen, liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ja vaikuttajia (12), jotka edustavat merkittäviä sidosryhmiä

Lisätiedot

Erityisryhmien liikunnan jaoston työsuunnitelman 2007-2011 toteutusarviointi

Erityisryhmien liikunnan jaoston työsuunnitelman 2007-2011 toteutusarviointi Erityisryhmien liikunnan jaoston työsuunnitelman 2007-2011 toteutusarviointi Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto hyväksyi nelivuotiskauden 2007-2011 työsuunnitelman joulukuussa 2007 ja on

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008): 10 vuotta sitten Kouluikäisten liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta koskevassa tietopohjassa oli Suomessa, ennen Move!-järjestelmää, objektiivisen mittauksen osalta suuria puutteita: Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016

Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 Liikunnan edistäminen kunnissa - TEA 2016 6.10.2016 Tilastokatsaus 9/2016 1 Johdanto THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö keräävät tietoa kuntien toiminnasta ja resursseista kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

1933-2013. Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 1933-2013 Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät 2013 20.-21.3.2013 TAMPERE, UKK-INSTITUUTTI KESKIVIIKKO 20.3.2013 9.00 ILMOITTAUTUMINEN JA KAHVI 9.30 AVAUS VÄESTÖN KUNTOTESTAUS

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö ELÄMÄÄ HOIVAN PIIRISSÄ -VERKOSTOTAPAAMINEN Vanhustyön messut 10.2.2015 Markku Holmi, suunnittelija Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma,

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä

Yhteinen visio. Visio voidaan saavuttaa luomalla suomalaiselle liikkujalle ja urheilijalle paras mahdollinen toimintaympäristö kehittyä ja menestyä Yhteinen visio Suomi maailman liikkuvin ja pohjoismaiden menestynein urheilukansa 2020 Visio on yhteinen päämäärä koko suomalaiselle liikunnalle ja urheilulle, sen eri toimijoille Visio voidaan saavuttaa

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot