Soveli. Kalmarin liikkuvat sisarukset. soveltavan liikunnan asiantuntija sivu 18

Transkriptio

1 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Järjestöt nousivat kuntien rinnalle soveltavan liikunnan järjestäjinä sivu 10 Kalmarin liikkuvat sisarukset sivu 18

2 Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija -lehteä julkaisee Soveltava Liikunta SoveLi ry Toimitusneuvosto Heidi Hölsömäki, tiedottaja, Soveltava Liikunta SoveLi ry Katri Kovasiipi, tiedottaja, Suomen Nivelyhdistys ry Kati Multanen, järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry Merja Mäkelä, viestinnänsuunnittelija, Turun kaupunki Toni Piispanen, projektipäällikkö, Liikuntatieteellinen Seura Marjo Rinne, tutkija, UKK-insituutti Anne Taulu, toiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisten vammaisja kansanterveysjärjestöjen yhteinen liikuntajärjestö. Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö liikunnan voimavarat 10 Järjestöt kipusivat kuntien ohi liikuntarahoituksessa kari koivumäki 16 Soveltava liikunta kuntalaisen perusoikeus toni piispanen tietoa ja inspiraatiota 14 Snag golf -liikuntavinkki sari kivimäki 24 Keho kaipaa liikuntaa tyypin 2 diabetes kirsi heinonen 28 Lievitystä kipuun ja reserviä arkeen psoriaatikon liikunta marja lindroos 31 Nojapyöräillen kohti kesää jukka parviainen 34 Tutkittua: EU-maille yhtenäiset mittausmenetelmät marjo rinne vakiot lyhyesti 4, 34 saksittua 23 tapahtumia 30 uusia aineistoja 32 koulutukset 39 SoveLin hallitus 2010 Helena Ylikylä-Leiva, puheenjohtaja, Suomen MS-liitto ry Timo Peltovuori, varapuheenjohtaja, Mielenterveyden Keskusliitto ry Annukka Ala-Pappila, Suomen Sydänliitto ry Janne Haarala, Hengitysliitto Heli ry Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry Veijo Kivistö, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Tinja Saarela, Suomen Reumaliitto ry Anne Taulu, Soveltava Liikunta SoveLi ry, esittelijä ja sihteeri henkilöt 18 Vauhtisiskot tukevat toisiaan mari vehmanen 26 Uusia kasvoja: petteri bjurström ja marja lindroos liikettä kentällä 7 Asahi innosti tamperelaisia heidi hölsömäki 15 Talvipäivät vetivät väkeä Pajulahteen heidi hölsömäki 36 Tanssin taikamaailmassa on tilaa kaikille liikkujille susanna hakuni ja heidi hölsömäki Kalmarin sisarukset Sanna (vas.) ja Laura kertovat elämästään lapsina ja aikuisina. Kalmarien kotialbumi Yhteystiedot SoveLi ry Yliopistonkatu 31, Turku Toimihenkilöiden ja jäsenjärjestöjen yhteystiedot ovat lehden takakannessa. Soveli-lehti ISSN Päätoimittaja Anne Taulu Toimitussihteeri Heidi Hölsömäki Painopaikka Painohäme Oy, Ylöjärvi Soveli-lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa; seuraava lehti ilmestyy marraskuussa Kannen kuva: Anna Huovinen. Sanna Kalmari elää aktiivista elämää ja mahdollistaa nuorten liikuntaa työssään Uudenmaan Lihastautiyhdistyksessä. Lehden aineistot ja lisätiedot Soveli-lehti / Hölsömäki Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs Tampere toimitus@soveli.fi gsm Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehdet ovat pdf:nä osoitteessa: > Julkaisut

3 PÄÄKIRJOITUS Järjestöliikunta on täynnä voimaa Liikunnan merkitys on kiistaton. Liikunta lisää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lisäksi sillä on ihmisiä voimaannuttava terveyttä edistävä vaikutus, joka on erittäin tärkeä erityisesti silloin, kun arjessa on mukana pitkäaikaissairaus tai vamma. Sovellettu liikunta kattaa koko terveyden edistämisen promotiivisen ja preventiivisen näkökulman, voimavara- ja tarvelähtöisen sekä riski-, oire- ja sairauslähtöisen tarkastelun. Valmisteilla on liikuntalakimuutos, joka tulee määrittelemään kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen aseman liikunnan toteuttajina. Vaikka asiasta on käyty paljon keskustelua, tulisi keskustelua jatkaa ja syventää, jotta liikuntalain muutos toisi tullessaan uusia mahdollisuuksia uhkatekijöiden sijaan. Lakivalmistelun onnistuessa kansanterveys- ja vammaisjärjestöt tuottavat jatkossa kasvavan määrän liikuntapalveluja, joiden piirissä on yhä suurempi määrä liikkujia. Uhkana toisaalta on, että kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen asemaa sovelletun liikunnan toteuttajana ei tunnusteta ja ne menettävät taloudelliset mahdollisuutensa toteuttaa ja kehittää terveyttä edistävää soveltavaa liikuntaa. Heidi Hölsömäki Sovelletun liikunnan lisäksi järjestöt tarjoavat mahdollisuuden oire- ja diagnoosikohtaiseen vertaistukeen. Tässä ajassa, jossa kansantalous on laskusuhdanteinen, väestö voimakkaasti ikääntyvä, työtä tekevä väestönosuus selvästi vähenevä ja liikkumattomuus on yleistynyt jo kansanterveydelliseksi ongelmaksi, on vaikea nähdä päätöksentekijöiden päätyvän muuhun ratkaisuun kuin kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikunnan taloudelliseen tukemiseen. Koska aiemmin mainitsemani liikunnan promotiiviset ja preventiiviset vaikutukset ovat yleisesti tiedossa, ei vastuullisessa päätöksenteossa voida ummistaa silmiä näiltä tekijöiltä. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt tuottavat sellaista liikuntaa ja sellaisia liikuntamahdollisuuksia, joita mikään muu taho ei toteuta. Erityisen arvokasta kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikunnasta tekee se, että ne eivät tuota ainoastaan sovellettuja liikuntamahdollisuuksia vaan tarjoavat samalla mahdollisuuden myös oire- ja diagnoosikohtaiseen vertaistukeen lähestyen jokaista ihmistä yksilönä, jolla on sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä tarpeita ja toiveita. Hyvät lukijat, edessänne on nyt uusi soveltavan liikunnan lehti, jossa syvennytään kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen toteuttaman liikunnan voimaan ja moniin mahdollisuuksiin. Vaikutetaan yhdessä lakimuutokseen, jotta jatkossakin jokaisella pitkäaikaissairaalla ja vammaisella on mahdollisuus liikkua soveltamatta tai soveltaen! b Anne Taulu Soveltava Liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja PS Erityisliikunnan päivistä Valtakunnalliset erityisliikunnan päivät ovat käsillä. Niitä vietetään Jyväskylässä. Päiville on valittu kuusi erittäin mielenkiintoista ja ajankohtaista teemaa, jotka ovat erityisliikunta muuttuvassa kuntakentässä, vammaisliikunnan tulevaisuus, tasa-arvoisemman erityisliikunnan tavoittelu, lasten ja nuorten soveltava liikunta, iäkkäiden soveltavan liikunnan erityishaasteet sekä integraatiotyö. Päivillä tullaan keskustelemaan myös liikuntalain muutoksesta. Lähde päiville kuulemaan ajankohtaisista aiheista, keskustelemaan, verkostoitumaan ja vaikuttamaan. SoveLi on paikalla, esittelee koulutustaan demo-tuokioissa sekä vaikuttaa aktiivisesti. b Anne Taulu Lisää tietoa seuraavalla sivulla ja Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1/2010

4 Koonnut Heidi Hölsömäki L Y H YE S T I Soveltavan liikunnan konkarit ja tutkijat kokoontuvat Jyväskylässä järjestetään toukokuun alussa VII Valtakunnalliset Erityisliikunnan päivät kaikille soveltavasta liikunnasta kiinnostuneille. Heti perään alan tutkimuksesta kiinnostuneet kokoontuvat eurooppalaiseen soveltavan liikunnan kongressiin Eucapaan (European Congress of Adapted Physical Activity). Päivien järjestelyistä vastaavat Jyväskylän yliopisto ja Liikuntatieteellinen Seura. Jyväskylän yliopiston erityisliikunnan professori Pauli Rintala, paljonko väkeä odotatte tapahtumiin? Erityisliikunnan päiville odotamme noin 300 osallistujaa. Eucapa-kongressiin odotamme noin osallistujaa. Monestako maasta on tulossa vieraita ja kenen tapaamista itse odotat? Vieraita on tulossa ilahduttavasti noin 15 eri maasta. Kongressin yhteydessä kokoontuu alan maailmanlaajuisen tutkijaverkoston IFAPA:n hallitus, joten ulkomaisia arvovieraita on useita. Myös Euroopan tutkijaverkosto EUFAPA:n hallitus on paikalla. Odotan eniten tapaavani professori Greg Reidin Kanadasta. Hän pitää yhden key note -luennoista, joka käsittelee meilläkin ajankohtaista teemaa integraatiota ja inkluusiota. Mikä tekee Suomen Eucapakongressista erityisen? Ohjelmassa on ensimmäistä kertaa mukana innovaatio-osio, jossa esitellään tiedettä käytännönläheisemmin alan uusia innovaatioita. Suullisia innovaatioesityksiä kongressissa on 24, kun tieteellisiä esityksiä on 50. Näiden lisäksi on neljä rinnakkaista posterisessiota, joissa on lähes 60 posteria. Pauli Rintala Tärppisi osallistujille? Kongressi noudattelee viittä teemaa, joiden keynote-esityksiä kannattaa tulla seuraamaan. Uskoisin Kansainvälisen Paralympiakomitean puheenjohtajan Sir Philip Cravenin esityksen olevan vetovoimaisen. Erityisliikunnan päivien teemasessiot käsittelevät tärkeitä ajankohtaisia teemoja, ja suosittelen itselle sopivimman aiheen valitsemista. Sessioissa ei vain kuunnella asiantuntijoita, vaan osallistujilta odotetaan panosta, joka hyödynnetään kaikkien meidän yhteiseksi paremmaksi huomiseksi. Hinku.net avautui nuorille Alkuvuodesta avattu Hinku.net-verkkopalvelu on paikka, jossa lapset ja nuoret voivat lukea, kysyä ja keskustella astmasta. Palvelu on suunnattu vuotiaille astmaa sairastaville lapsille ja nuorille. Palvelun artikkelit käsittelevät muun muassa liikuntaa ja urheilua, terveellisiä elämäntapoja sekä ammatinvalintaa. Hinku.netiä voi selailla vapaasti, mutta rekisteröitymällä saa esimerkiksi osallistua keskusteluun ja lähettää kysymyksiään asiantuntijoille. b Sari Sakala, Hengitysliitto Heli MotoriikkaMiikka pitää blogia Hinku.netissä. Hän on mukana myös liikuntatapahtumissa Mikkelissä ja Tampereella. Liikuntatapahtumia sivulla 30 ja uusia aineistoja sivulla 32. JPS-mainos.fi Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1/2010

5 Kohti yhteistä liikuntaa -viestintäsuunnitelma Uusi projektiavustus SoveLin jäsenille SoveLin Vaasan Liikkeelle-koulutuksessa yhdistysten liikuntavastaavat tutustuivat myös liikunnan sovelluksiin. Kuvassa Sirpa Sikiö (oik.) Vaasan Mielenterveystoiminnan Tuki ry:stä heittää, hänen yhdistystoverinsa Päivi Rönkkö (vas.) sekä Nina Sinisalo Vaasan Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:stä seuraavat. Lisätietoa Liikkeellekoulutuksista sivulla 39. SoveLin vuoteen 2012 asti ulottuva viestintäsuunnitelma on valmistumassa. Suunnitelma on jatkoa SoveLin stratagiatyölle ja sitä on tehty tiiviisti yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Kohti yhteistä liikuntaa toistaa strategian tavoitteen liikuntakulttuurin kehittämisestä kaikille sopivaksi. Suunnitelma kiteytyy kolmeen tavoitteeseen: 1. Me liikumme soveltaen liittyy SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen väliseen viestintään. Monen pitkäaikaissairaan hyvinvoinnin kannalta liikunta on välttämätöntä, ja paikallisyhdistykset ovat tärkeitä liikunnan mahdollistajia. Yhteisellä SoveLi-viestinnällä vahvistamme ja tuomme tätä enemmän esiin. 2. SoveLi on osaava kumppani kertoo yhteisestä viestinnästämme sidosryhmille. SoveLi toimii aktiivisesti liikunta- ja terveysalan verkostoissa ja vaikuttaa liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. 3. Liikuntaa voi soveltaa jokaiselle on tärkeä perusviestimme. Esimerkiksi ohjaamista, välineitä tai asenteita muuttamalla liikunta sopii jokaiselle. Tätä viestiä levittävät ympärilleen jäsenjärjestöt, jokainen liikkuja ja toimija omalla suhtautumisellaan. Myös sinä! SoveLi jakaa jäsenjärjestöilleen projektiavustusta osana koulutushankettaan. Avustusta myönnetään 5 10 järjestölle enimmillään 700 euroa. Avustus voi toimia starttirahana erityisesti niille järjestöille, joilla ei ole liikuntarahoitusta. Tavoitteena on vahvistaa paikallisyhdistyksien liikuntavastaavajärjestelmää ja hakea liikuntatoiminnan malleja. Paikallisyhdistykset voivat hakea tukea yhteistyössä keskusjärjestöjensä kanssa. Hakuaika päättyy Päätökset kirjeitse ja SoveLin kotisivuilla Hakulomake ja ohjeet osoitteessa: projektit/projektiavustus/ Seuraava KKI-hanketuki haettava syyskuussa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma jakaa kaksi kertaa vuodessa taloudellista tukea paikallisille toimijoille. Seuraavan hanketuen viimeinen hakupäivä (postileima) on Vuoden ensimmäisellä hakukierroksella KKI-hanketukea myönnettiin koko maahan 111 terveysliikuntahankkeelle yhteensä euroa, yksittäisen tuen vaihdellessa 500 eurosta euroon. Tietoa hakemisesta: Show.aspx?id=18 Teemu Mäki-Paakkanen Mikä SoveLi? SoveLi on vammais- ja kansanterveysjärjestön yhteinen liikuntajärjestö. SoveLi edistää soveltavan liikunnan asemaa niin, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. SoveLin jäsenyyttä voivat hakea soveltavaa liikuntaa järjestävät valtakunnalliset järjestöt. Jäsenmaksu on 400 euroa vuodessa. Jäsenedut: Jäsenposti SoveLi-info ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa. Soveli soveltavan liikunna n asiantuntija -lehtiniput kaksi kertaa vuodessa jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön toimijoille. Julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenhintaan. Koulutusta ja kursseja jäsenhintaan. Liikuntavälineitä yhdistysten lainattavaksi Projektiavustus 2010 Konsultaatio- ja kehittämispalveluita. Mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. Lue lisää: jasenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1/2010

6 Me liikumme soveltaen Soveltava Liikunta SoveLin jäsenjärjestöt yhdistyksineen ovat aktiivisia liikuttajia ja jäsentensä liikkumisen asiantuntijoita. Alla on kuvattu SoveLin toimijakenttä vuonna Tarjolla on liikunnan kumppaneita ota rohkeasti yhteyttä! paikallis- tai alueyhdistystä ja noin paikallista kerhoa Henkilöjäseniä noin liikunnasta vastaavaa henkilöä, lisäksi vertais- ja ammattiohjaajia Liikuntaryhmiä ja -tapahtumia, liikuntaneuvontaa, paikallista yhteistyötä ja vaikuttamista 16 valtakunnallista kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöä Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Allergia- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Hengitysliitto Heli, Lihastautiliitto, Mielenterveyden Keskusliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen MS-liitto, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Parkinson-liitto, Psoriasisliitto Psoriasisförbundet, Suomen Reumaliitto, Suomen Selkäliitto ja Suomen Sydänliitto 6 kokopäiväistä liikunnan työntekijää ja 10 osapäiväisesti liikunnasta vastaavaa työntekijää Liikuntatapahtumia, koulutusta, viestintää ja vaikuttamista Soveltava Liikunta SoveLi ry Yhteistyössä 16 jäsenjärjestönsä kanssa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikunnan edistämiseksi Hallitus jäsenjärjestöjen edustajista 3 työntekijää: toiminnanjohtaja, tiedottaja ja suunnittelija Koulutus- ja viestintätyöryhmät, toimitusneuvosto SoveLi: Kouluttaa yhdistysten liikuntavastaavia ja vertaisohjaajia ja kehittää koulutuksia Liikunta sopii jokaiselle -hankkeessa. Viestii soveltavasta liikunnasta: Soveli-lehti, SoveLi-info, julkaisut ja kotisivut, tiedotteet. Vaikuttaa verkostoissa ja tekee yhteistyötä, esimerkiksi: Rahoittajat ja päättäjät Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n olosuhdetyöryhmä, Nuori Suomi ja SLU:n aluejärjestöt Kuntaliitto: Vapaaehtois-ITE-arvioinnin kehittäminen SOLIA soveltavan liikunnan apuvälinetoiminta Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto Terveysliikunnan viestijäverkosto Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Teksti Heidi Hölsömäki Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1/2010

7 Tampereen seudun selkäyhdistyksessä toimiva Pekka Wallenius kokeili tapahtumassa asahia, itämaisten ja länsimaisten terveysliikunnan perinteiden pohjalta kehitettyä liikuntamuotoa. Asahi innosti tamperelaisia Asahi on uusi tuttavuus monelle. Tamperelaiset pääsivät tutustumaan siihen paikallisyhdistysten järjestämässä yhteistapahtumassa. Viisi kansanterveys- ja vammaisyhdistystä yhdistivät ensimmäistä kertaa voimansa liikuttajina. Ne järjestivät maaliskuussa Tampereella kaikille avoimen tapahtuman: Tule tutustumaan uusiin liikuntalajeihin. Tapahtuman ideana oli esitellä erilaisia liikuntamuotoja ja innostaa yhdistysväkeä ja muita tamperelaisia liikkumaan. Kukin järjestäjä toi tennishallilla pidettyyn tapahtumaan oman osaamisensa. Parin tunnin tilaisuudessa sai tutustua muun muassa tasapainorataan, istumatanssiin, invapyörään, puhallustikkaan, bocciasta kehitettyyn pukkaan, tenniksestä sovellettuun pelkkikseen, flexibariin ja jump pakeppisovellukseen. Myös kon karit saattoivat napata uusia ide oita yhdistyksen liikuntaan. Jos Asahi kiinnostaa, kannattaa osallistua esimerkiksi Tampereella järjestettävälle ohjaajakurssille, vinkkasi näytetuokion pitänyt Suomen Parkinson-liiton Jukka Tauriainen liikuntavastaaville. Yhteistyöllä uusia liikkujia Alueen parkinson- ja selkäyhdistyksiä edustava Marja-Liisa Lehtonen on yksi tapahtuman aktiiveista. Hän kertoo, että yhdistysten liikunnan yhteistyö käynnistyi SoveLin Liikkeelle-koulutuksessa viime vuonna. Meillä oli kotiläksynä miet- Mikä Asahi? > Liikkeissä koko keho avataan systemaattisesti niskasta nilkkoihin. Liikkeet ovat pehmeitä ja ne tehdään hengityksen kannattelemana. > Yksinkertaiset liikkeet sopivat jokaiselle, peruskuntoa tai erityistaitoja ei tarvita. > Liikkeiden suunnittelussa on otettu huomioon suomalaisten suurimmat terveysongelmat: selän ja hartiaseudun vaivat, kaatumisesta johtuvat murtumat sekä stressin aiheuttamat psykosomaattiset ongelmat. > Asahi-terveysliikunta on tarkoitettu ennalta ehkäiseväksi ja jo syntyneitä ongelmia hoitavaksi. > Lähde ja lisätietoa: asahi.fi Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1/2010

8 tiä yhdessä, miten voisimme viedä kou lutuksen antia käytäntöön. Joku nerokas sanoi, että miksi emme myös toteuttaisi suunnitelmaamme yh teisestä lajikokeilupäivästä, Lehto nen kertoo. Viiden yhdistyksen liikuntavastaavat kokoontuivat neljä kertaa suunnittelemaan tapahtuman toteutusta. Ohjelma saatiinkin hienosti kasaan, mutta järjestäjiä jäi harmittamaan osallistujien vähyys. Ehkä olisi pitänyt tiedottaa vielä aikaisemmin ja voimallisemmin. Nyt esimerkiksi osa jäsentiedotteista ilmestyi vasta tapahtumapäivän aikoihin, Lehtonen pohtii. Yhdistykset pitävät yhteisen palautepäivän 26. toukokuuta, jossa pohditaan, mitä opittiin ja miten yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessa. Yhdistykset järjestivät samalle päivälle jäsenilleen myös mahdollisuuden tutustua golfiin Gofliiton Kari Heikkilän opastuksella. Lehtosen mielestä yhdistysten yhteistyötä kannattaisi jatkaa ja laajentaa. Yhteiset tapahtumat tuovat enemmän väkeä yhteen, ja vammaisjärjestöjen ihmiset voivat kokea yhteenkuuluvaisuutta. Toisaalta niin sanottujen terveiden on hyvä nähdä, että vammaiset ovat ihan tavallisia ihmisiä ja voivat liikkua, vaikka sairauden vuoksi vähän horjuisivatkin, Marja-Liisa Lehtonen pohtii. b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Mahdollistajat > Tapahtuman järjestivät Pirkanmaan CP-yhdistys, Tampereen Parkinson-yhdistys, Tampereen Seudun Dystonia-kerho, Tampereen Seudun Selkäyhdistys ja Tampereen Reumayhdistys. > Tärkeän tuen tapahtumalle antoi Tampereen tennishalli, joka tarjosi tilat edullisesti. > Yhteistyö käynnistyi Sove- Lin koulutuksessa. Koulutukset antavat eväitä yhdistysten liikuntatoimintaan ja liikunnan yhteistyöhön: ja tämän lehden sivulla 39. Kalle Niemelä sovelsi oman jumppakepin Etenevä neurologinen sairaus ei ole este keksijäsieluiselle Kalle Niemelälle. Viime aikoina Kalle Niemelän käsistä on syntynyt jumppakeppien lisäksi kelloja ja pullonlämmittimiä, materiaalina moneen taittuva kahvipaketin kääre. Tamperelainen parkinson-aktiivi on tehnyt yhdistyksensä jäsenten käyttöön muun muassa pelkkispallopelissä käytettäviä mailoja (ks. Soveli-lehti 2/2007). Uusin kehittelyn tulos on Kallen jumppakeppi. Kaveri pyysi tekemään kepin, jossa on kuminauhat molemmissa päissä, Kalle Niemelä kertoo. Niemelän kehittelemä jumppakeppi herätti niin paljon kiinnostusta, että hän on valmistanut jo useampia kymmeniä keppejä ystävilleen. Esimerkiksi paikallisyhdistyksen liikuntaryhmäläiset käyttävät keppiä alkuverryttelyssään. Niemelä on koulutukseltaan puuseppä ja hänen työuransa taittui metallialalla. Palkkaa Kalle ei kepistä ota, sillä käsillä tekeminen on rahaa tärkeämpää. Ammattimainen myynti ja markkinointi on poissuljettua senkin vuoksi, että perusidealtaan yksinkertaisesta jumppakepistä on olemassa myös mallisuojattu kaupallinen versio. Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1/2010

9 Marita Lindqvist Tampereen seudun Dystonia-kerhosta piti hauskaa lajikokeilutapahtuman tasapainoradalla. Kerhokaveri Armi Taponen odottaa vuoroaan. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1/2010

10 Järjestöt kipusivat kuntien Opetusministeriön suunnittelija Kari Koivumäki kuvaa artikkelissaan soveltavan liikunnan järjestötyön vaiheita ja rahoituksen kehittymistä vuosikymmenten saatossa. On kulunut kolmisenkymmentä vuotta siitä, kun maahamme säädettiin liikuntalaki ja liikuntajärjestelmämme sai keskeiset toimintaperiaatteensa. Opetusministeriö julkaisi vuonna 1981 erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietinnön 1, jossa luotiin perusta koko soveltavan liikunnan kehitystyölle ja myös järjestötuelle. Vammaisliikunnan järjestötyötä on Suomessa tehty jo viitisenkymmentä vuotta. Tämän vuoden alusta tapahtui historiallinen muutos, kun neljä entistä vammaisliikuntajärjestöä yhdistyi Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:ksi. Kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminta on liikuntaa rahoittavan opetusministeriön näkökulmasta huomattavasti tuoreempaa. Sekin on kokenut viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana merkittävän kehityskaaren. Tukea harrasteliikuntaan, ei kuntoutukseen Ensimmäiset kansanterveysjärjestöt tulivat opetusministeriön tukemiksi valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi vasta vuonna 1988, mutta sen jälkeen pitkäaikaissairaiden liikunta on kehittynyt järjestöllisesti hyvin nopeasti, missä myös Sove- Li ry:llä ja sen edeltäjällä Suomen erityisryhmien liikunta SEY:llä on ollut keskeinen sijansa. Suurin osa kansanterveysjärjestöistä on hyväksytty liikuntalain perusteella tuettaviksi valtakunnallisiksi liikuntajärjestöiksi 1990-luvulla ja muutama vielä 2000-luvun alussa. Kansanterveysjärjestöjen liikunnallisen toiminnan tukeminen on aikanaan käynnistynyt monista syistä, mutta olennaista on ollut saada uusia väestöryhmiä harrastamaan liikuntaa ja lisätä liikuntakulttuurin tasa-arvoisuutta. Liikuntatoiminnan järjestämisen tuki tulee veikkausvoittovaroista. Kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan tuen kriteereissä 2 lähdettiin siitä, että kyseessä on nimenomaan harrasteliikunnan toteuttaminen jäsenistölle ja että olennaista on myös järjestön liikuntatyön vaikutus kansanterveyden ja tasa-arvon edistämiseksi. Järjestöllä pitää olla oma liikuntabudjetti sekä toi- Erityisliikunnan järjestöavustukset Suomen Invalidien Urheiluliitto* Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu* Näkövammaisten Keskusliitto* Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ELLI* Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU Suomen Kuurojen Urheiluliitto Mielenterveyden Keskusliitto (1997) Hengitysliitto Heli (1988) Suomen Reumaliitto (1995) Suomen Sydänliitto (1999) Suomen MS-liitto (1995) Suomen CP-liitto (2004) Suomen Parkinson-liitto (2003) Epilepsialiitto (2001) Suomen Paralympiakomitea Soveltava Liikunta SoveLi Yhteensä Juha Mattila Vuosiluvut SoveLin jäsenjärjestöjen nimien yhteydessä kertovat valtakunnalliseksi liikuntajärjestöksi hyväksymisvuoden. * Toiminta sulautui Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAUhun. Suomen Diabetesliitto järjestää vuosittain valtakunnallisen lentopalloturnauksen ja organisoi myös muuta liikuntatoimintaa, mutta toistaiseksi sitä ei ole hyväksytty liikuntajärjestöksi. Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1/2010

11 ohi liikuntarahoituksessa Kuntien liikuntatoimien ja järjestöjen ohjatussa soveltavan liikunnan ryhmätoiminnassa on mukana noin eri tavoin vammaista, pitkäaikaissairasta tai iäkästä kansalaista. mintasuunnitelma ja -organisaatio, kuten liikuntajaosto. Veikkausvoittovaroin ei siis tueta kuntoutusta, vaan nimenomaan kansanterveysjärjestöissä toteutettua kunto- ja terveysliikuntaa. Liikunnalla tiedetään olevan myös erityistä terveydellistä merkitystä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikunta tukee kuntoutusta ja saa siten yhteiskunnallista lisäarvoa. Järjestöt nousseet merkittäviksi erityisliikunnan toimijoiksi Soveltava liikuntatoiminta on kehittynyt tasaisesti noin 30 vuoden ajan luvun puolivälissä luotiin kuntien erityisliikunnan toimintajärjestelmä, joka on nykyäänkin järjestösektorin sekä sosiaali- ja terveystoimen laitosten organisoiman liikunnan ohella yksi kolmesta keskeisestä toimintajärjestelmästä soveltavan liikunnan kentässä. Nykyisin kunnissa on lähes 100 erityisliikunnanohjaajaa ja heillä apunaan pari-kolmesataa tuntiohjaajaa. 3 Opetusministeriön kautta jaetaan valtionosuuksina noin kaksi miljoonaa euroa kuntien organisoimaan erityisliikuntaan. Kuntien ohjatussa soveltavan liikunnan ryhmätoiminnassa on mukana noin eri tavoin vammaista, pitkäaikaissairasta tai iäkästä kansalaista. Suunnilleen sama määrä osallistuu järjestöjen liikuntatoimintaan. Vammaisliikunta- ja kansanterveysjärjestöjen rahoitusosuus on viimeisten vuosien aikana noussut rahoituskokonaisuudessa suhteellisesti nopeimmin. Järjestöjen kokonaisavustus on nykyisin jo huomattavasti suurempi kuin kuntien erityisliikunnan valtionosuudet. Jatkuu... milj. eur. 6 5 Erityisliikunnan rahoituksen kehitys Vaaleampi palkki kuvaa erityisliikuntajärjestöjen osuutta kokonaisrahoituksesta. Erityisliikunnan rahoitus jakautuu monelle toimijalle Opetusministeriö osoitti vuonna 2009 erityisliikunnan kokonaisuuteen noin 6,6 miljoonaa euroa, kuten kuviosta 1 käy ilmi. Erityisliikunnan määrärahat on sijoitettu budjetissa eri kohtiin. Kokonaisuuteen on sisältynyt esimerkiksi terveyttä edistävän liikunnan kehittämisrahoja ja koulutuskeskusten avustuksia % 48% 41% 29% 33% Heidi Hölsömäki, lähde: opetusministeriö Neljä suurinta rahoitukseen saajaryhmää vuonna 2009 olivat: > Erityisliikuntajärjestöt 3,3 miljoonaa euroa > Kuntien erityisliikuntatoiminta noin 2,2 miljoonaa euroa > Erityisliikunnan tutkimus 0,6 miljoonaa euroa > Muut kohteet, kuten kirjat ja hankkeet, 0,5 miljoonaa euroa. Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1/2010

12 Järjestöjen ja kuntien liikuntatoimen lisäksi on tärkeätä, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden, erityisesti laitosten, mutta myös avoterveydenhuollon kautta liikunnalliseen toimintaan osallistuu noin henkilöä ja että alan laitoksissa työskentelee lähes 100 liikunnanohjaajaa. Järjestöavustuksissa paino vammaisurheilulla Erityisliikunnan eli soveltavan liikunnan rahoitus on kehittynyt opetusministeriön kautta koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajan myönteisesti, kuten opetusministeriön liikuntatoimen tuorein tilastojulkaisu 4 osoittaa. Edellisen sivun kuviossa kuvataan erityisliikunnan järjestöjen rahoituksen kehitystä suhteessa koko erityisliikunnan rahoitukseen. Erityisliikunnan järjestöjen Kommentti Miten kehittää paikallista liikuntaa? Voidaan todeta, että kansanterveysjärjestöjen kautta on viimeisten vuosien aikana saatu suhteellisen pienten valtionavustusten kautta merkittävä määrä uusia liikunnanharrastajia. Jatkossa olisikin tärkeätä, että SoveLin järjestökentässä voidaan miettiä, kuinka päästään kehittämään pienempien ja myöhäisemmässä vaiheessa liikuntatoimintaan mukaan tulleiden järjestöjen liikuntatoimintaa. Kysymys kytkeytyy myös liikuntalain tuleviin muotoiluihin, jossa SoveLi:n on syytä pohtia omat näkemyksensä huolella sekä välittää nämä näkemykset liikuntapäättäjien tietoon. Edellisen sivun tilastoissa on jonkin verran tietoa soveltavan liikunnan rahoituksen kehityksestä. Tulevan kehityksen kannalta olisi olennaista, että SoveLi selvittää yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa, miten kukin järjestö kykenee parhaalla mahdollisella tavalla organisoimaan jäsenistönsä kannalta optimaalisesti liikunnallisen toiminnan paikallisyhdistyksissään. Kari Koivumäki, suunnittelija osuus valtakunnallisten liikuntajärjestöjen kokonaisrahoituksesta on nykyisin noin 6 prosenttia.perusavustusten ohella on jaettu hanke- ja kehittämisavustuksia. Kuluvan vuoden järjestöavustuksissa opetusministeriön avustukset vammais- ja erityisliikunnan kokonaisuuteen olivat: vammaisliikunta- ja urheilujärjestöt (VAU ja Kuurojen urheiluliitto) euroa, Paralympiakomitea euroa, SoveLi ja kansanterveysjärjestöt euroa. Järjestöjen rahoituksen kehityksessä pitää ottaa huomioon, että esimerkiksi Paralympiakomitean valtionavustusten korotukset ovat nousseet suhteessa muita nopeammin, koska vertailukohtana on ollut kansainvälinen taso. Avustuskokonaisuuden kehittymiseen ovat vaikuttaneet myös alan järjestöjen historiallinen kehitys, kansanterveysjärjestöjen tavoite voida palkata yksi päätoiminen liikuntatyöntekijä kuhunkin suurempaan järjestöön sekä näiden kaikkien järjestöjen erilainen suhde emä- tai taustajärjestöihinsä ja kansainvälisiin liittoihin. Laajapohjaisuus tärkeää liikuntakulttuurille Opetusministeriössä on pidetty liikuntakulttuurimme kokonaisuuden kannalta merkittävänä seikkana, että kansanterveysjärjestöt on saatu melko laajasti mukaan organisoimaan liikunnallista toimintaa. SoveLissa on nykyisin mukana suurehko joukko liikuntaa toteuttavia kansanterveysjärjestöjä, mutta näistä vain osa on valtakunnallisen liikuntajärjestötuen piirissä. Tämä on johtunut muun muassa siitä, että viimeisten vuosien aikana on valmisteltu liikuntalain muutosta, jossa järjestötuen kriteereitä on pohdittu laajamittaisesti uudelleen. Tässä yhteydessä harkitaan myös kansanterveysjärjestöjen liikuntatuen perusteita. Kuluvan vuoden aikana käsittelyyn tuleva liikuntalain muutos onkin kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan tuen ja aseman kannalta erittäin merkittävä asia. On kyettävä löytämään ratkaisu, jolla näiden järjestöjen liikuntatoiminnan kehitys voi jatkua. b Kari Koivumäki Erityisliikunnan suunnittelija Opetusministeriön liikuntayksikkö kari.koivumaki@minedu.fi Lähteet ja lisätietoa: 1 Erityisryhmien liikuntatoimikunnan mietintö. KM 1981:44. Opetusministeriö Kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan tuen kriteerit. Opetusministeriön työryhmämuistio 1997:30. 3 Ala-Vähälä. Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn tulosten arviointiraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2006:21. 4 Liikuntatoimi tilastojen valossa Perustilastot vuodelta Opetusministeriön julkaisu 2010:8, Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1/2010

13 Pallo pieni Kohta se alkaa Sydän jo hakkaa Palloa pientä mailalla hakkaan Vastapuolella toinen yhtä hullu Kumpikin tosissaan on Palloa pientä voi raukkaa hakkaa Ja ihan tosissaan Jukka Lehtonen liikkuu ja runoilee Soveli-lehden kansikuvassakin taannoin esiintynyt tamperelainen Jukka Lehtonen on julkaissut kaksi omakustanteista runokirjaa: Iltatähti ja Elämän polut. Runoissa pohditaan laajasti elämän eri ilmiöitä. Oheinen Pallo pieni on syntynyt Lehtosen oman intohimoisen harrastuksen, tenniksestä kehitetyn pelkkiksen tunnelmista. Lehtonen voitti huhtikuussa Parkinson-liiton turnauksessa kaksin- ja nelinpelin, jälkimmäisen yhdessä ystävänsä Heikki Kovalaisen kanssa. Kumpi-runo kuvaa elämää sairauden kanssa. b Teksti ja kuva Heidi Hölsömäki Kumpi Oonko katkera En Toivoisin Oon enemmänkin utelias Utelias näkemään Mihin tämä kaikki johtaa Kumpi voittaa Herra Parkinson vai minä Vai tuleeko ihan TASAPELI Jukka Lehtonen Iltatähti-runokirja Välineitä paikalliseen liikuntatoimintaan ja yhteistyöhön Palkittu kirja liikunnan ja terveyden edistäjille Opas yhdistyksen liikuntatoimintaan Vuoden 2009 parhaana terveysaineistona palkittu Yhdessä liikkeelle -kirja tarjoaa välineitä verkostoissa toimimiseen, yhteistyön johtamiseen ja kulttuurinmuutoksen ymmärtämiseen- Näkökulma ja esimerkit ovat soveltavan liikunnan maailmasta, mutta sisältö sopii muillekin järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoille. Yhdessä liikkeelle Yhdistykset ja kunnat liikunnan kumppaneina. Heidi Hölsömäki, toim. Edita ja SoveLi Nidottu, nelivärikuvitus, 160 sivua. Hinta 29 euroa. Liikkeelle. Opas paikallistason liikuntatoiminnan järjestämiseen. Raija Luona-Helminen ja Riitta Samstén, toim. Nidottu, 150 sivua. Edita ja SoveLi Hinta 10 euroa. TOUKOKUUN LOPPUUN MENNESSÄ JÄTETYT TILAUKSET ALE-HINTAAN! Tarjoushinnat: Yhdessä liikkeelle: 20 euroa/kpl. Kirjapaketti: Yhdessä liikkeelle ja Liikkeelle, 25 euroa. Kaikkiin hintoihin lisätään toimituskulut. Tilaukset: soveli.fi > Tilaukset tai sari.heinonen@liiku.fi Liikkeelle-kirja opastaa yhdistyksesi liikuntatoiminnan vaivattomaan ja järkevään suunnitteluun! Kirja sisältää useita käytännön esimerkkejä ja se sopii kaikille liikuntaalan paikallisyhdistysten ja kerhojen toiminnasta vastaaville ja niistä iinnostuneille. Kirjassa on myös yhteistoimintamalleja ammattilaisille. Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1/2010

14 V I N K K I Sang golf -mailan lavassa oleva väriympyrä ohjaa oikean lyöntipaikan. Snag golf -välineiden avulla voi tutustua golfiin, ja nopeatempoisena se motivoi myös aloittelijoita. Bjarke Strøm/easerfoto.dk Snag golf Snag golf on uusi tapa opettaa ja oppia golfia. Välineitä voi käyttää soveltavan liikunnan ryhmissä, valmennusohjelmana tai vaikka koulujen liikuntatunneilla. Snag golf (Start New At Golf ) on Yhdysvalloissa kehitetty golfohjelma ja -välineistö, joka sopii lapsille ja golfia aloittaville aikuisille. Laji sopii sisä- ja ulkokäyttöön joten sitä voi monipuolisesti hyödyntää ympäri vuoden. Snag golf on ennenkaikkea hauskaa ja turvallista. Turvallisuus on otettu huomioon sekä välineissä että valmiissa harjoitusohjelmassa. Ohjelma on suunniteltu tapahtuvaksi liikuntasalissa, jossa osallistujat vaihtavat ohjaajan komennosta harjoituspaikkaa samaan aikaan ja samaan suuntaan, myötäpäivään. Golf-välineistö ei ole lelu, vaan se antaa lajille monipuolisuutta ja mahdollisuuden tutustua oikean golfin tunnuspiirteisiin ja sääntöihin. Välineistöön kuuluu muun muassa mailoja, palloja, lyöntialustoja, teetä ja erilaisia tarratauluja. Mukana ovat myös valmennuskortit, ohjekirja sekä cd opetuksen tueksi. Välineiden värikkyys innostaa pelaamaan. Mailat ovat muovia ja pallot kevyitä. Pallot eivät lennä kauas, eivätka satuta osuessaan. Välineet ovat lisäksi ympäristöystävällisiä ja laadukkaita. Välineistössä on neljä erimittaista mailaa lasten ja aikuisten käyttöön, ja niitä on sekä lähestymis- ja puttilyönteihin. Mailanvarren värit ohjaavat oikeaan käsiotteeseen. Mailanlapa on niin suuri, että on lähes mahdotonta olla osumatta palloon. Snag golfia voi pelata missä vain. Se on huomattavasti nopeatempoisempaa kuin oikea golf ja näin osallistujien motivaatio säilyy harjoittelun ajan. Snag golf on hauska tapa opettaa, oppia ja pelata! Snag golf -ohjelman ensimmäinen opetuskortti on kestoltaan 45 minuuttia ja sisältää turvallisuusohjeistuksen, tutustumisen välineisiin, mailan käytön ohjeituksen, lyöntidemostraatiot ja yhteenvedon. Seuraavat kortit koostuvat kukin erilaisista lyönneistä ja harjoitusradoista, kuten chippi-, pitchi-, aloituslyönti- ja puttausharjoitteista. Korteissa on ohjeet ja kuvat välineistä ja harjoitusten kulusta. Harjoitukset toteutetaan tarkasti turvallisuusohjeita noudattaen, esimerkiksi ryhmäputtausharjoitteessa puttausväylät ovat lyhyitä ja koko harjoitusalue on suunniteltu turvalliseksi. Harjoituksia voi tehdä eri muodostelmissa, kuten ympyrässä. Idean kehittäjältä on tulossa jo uusia harjoituskortteja ja välineitä kehitetään edelleen. b Sari Kivimäki Kirjoittaja toimii SoveLin kouluttajana. Maahantuonti: Back Swing Oy, puh SoveLi lainaa jäsenjärjestöilleen Snag golf- ja muita liikuntavälineitä rahtikuluja vastaan: soveli.fi/jasenpalvelut/liikuntavalineet/ Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1/2010

15 Talvipäivät vetivät väkeä Pajulahden yhteistapahtumaan Menneen talven viimeisillä lumilla pidetyt soveltavan talviliikunnan päivät osoittivat tarpeellisuutensa. Maaliskuiseen tapahtumaan osallistui lähes kolmisensataa henkilöä alueelta ja kauempaakin. Olimme tyytyväisiä siitä, että tapahtuma tavoitti ihmisiä, kyselyjä tuli myös jälkeenpäin. Tämäntyyppiselle toiminnalle on selvästi tarvetta, kertoo Osku Kuutamo Pajulahden soveltavan liikunnan resurssikeskusta. Ihmiset verkottuivat ja tapasivat toisiaan tapahtumassa, ja se oli yksi päivien tavoitekin. Asuntolojen ja paikallisyhdistysten ihmiset vaihtoivat ajatuksia ja tietoa. Myös yksittäisiä ihmisiä tuli hakemaan tietoa siitä, mitä tällä alueella voi ryhtyä tekemään. SoveLi ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU esittelivät tapahtumassa järjestöjen toimintaa. Kuutamon mielestä harva osaa vielä katsoa oman diagnoosiryhmänsä ulkopuolelle. Tällainen tapahtuma voi avata silmiä. Yhdenkin perheen kanssa mietimme, mitä harrastus voisi olla toisenlaisessa ryhmässä. Asioita voidaan tehdä yhdessä, vaikka olisi vähän erilainen vamma. SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistyksistä viesti oli tavoittanut ainakin seuraavat: Päijät-Hämeen Parkinson-yhdistyksen, Etelä-Saimaan CP-yhdistyksen ja Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja dysfasiayhdistyksen nuorten ryhmän. Lisäksi Nastolan sydänyhdistys toi tilaisuuteen ravitsemusaiheisen näyttelyn. Antti Soininen Vihdistä keskittyy lumigolfaamiseen. SoveLi vastasi golf-pisteen opastuksesta. Lumikenkäily kiinnosti aivohalvausja dysfasiayhdistyksen naisia Tapahtumassa sai kokeilla monenlaisia talviliikuntamuotoja. Päijät-Hämeen aivohalvaus- ja dysfasiayhdistyksen naisia kiinnosti kierroksen jälkeen eniten lumikenkäily. Yhdistyksellä on kuukausittain liikuntatoimintaa uimisesta luontoretkiin. Mielialasta ja uskalluksesta se lähteminen on monesti kiinni. Kerhossa jokaisella on kremppaa, siellä voi tukea ja ymmärtää toistansa. Jos vaikka puhe sammaltaa, toinen voi auttaa toista, Ritva Eerikäinen kertoi. b Teksti ja kuvat Heidi Hölsömäki Katso Pajulahden syksyn avoin liikuntatapahtuma s. 30. Alppicurling eli jääkolkka innosti Ritva Eerikäistä ja Pirkko Aarnulaa kokeilemaan lajia. Välineitä voi käyttää myös kesällä liukuvalla alustalla. Lisätietoa: Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1/2010

16 SPARRAAJA HAASTAA KEHITTÄMÄÄN LIIKUNTAA TONI PIISPANEN Tämänkertainen sparraaja on toiminut soveltavan liikunnan projektipäällikkönä Liikuntatieteellisessä Seurassa vuodesta 2003 alkaen. Hän on myös valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston koulutus- ja tutkimusjaoksen jäsen. Soveltava liikunta kuntalaisen perusoikeus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii onnistuakseen sekä kuntien luottamushenkilöjohdon että virkamiesjohdon tuen ja osaamisen. Terveydenhuolto on terveyden edistämisen asiantuntija. Se voi yhdessä liikuntatoimen ja muiden soveltavaan liikuntaan vaikuttavien sektorien kanssa saada aikaan toimivan, terveyttä edistävän liikunnallisen kokonaisuuden. Kuntien liikuntatoimessa järjestetyllä erityisliikunnalla on jo lähes 30 vuoden kokemus. Kuntien liikuntatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen ja opistojen järjestämässä ohjatussa liikunnassa on arviolta mukana noin eri tavoin vammaista, pitkäaikaissairasta tai iäkästä henkilöä. Vammaisia heistä on noin puolet. Hyvästä kehityksestä huolimatta erityisliikunnan kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Yhteistyötä on viime vuosina lisätty ja parannettu muun muassa projektein. Kunnissa yhteistyö on lisääntynyt hallintokuntien ja soveltavaa liikuntaa järjestävien järjestöjen välillä. Järjestöjen välinen yhteistyö on korostunut etenkin yhteisissä tapahtumissa. Liikuntatoimien kokoon kutsumina järjestöt yhdessä ovat olleet sopimassa tulevan vuoden pelisääntöjä muun muassa maksuihin, vuokriin, tiedotukseen ja koulutuksiin. Kuntien huomio koko väestössä, järjestöjen omissa jäsenissä Viime vuosina liikuntaan liittyviä säädöksiä ja ohjelmia on vähitellen laajennettu koskettamaan entistä laajempia väestönosia. Liikunnan edistäminen ei enää rajoitu aktiiviseen väestönosaan ja järjestäytyneeseen liikuntatoimintaan. Julkisen hallinnon huomio kohdistuu Liikuntapalveluissa heikoimmassa asemassa olevien liikuntamahdollisuuksia pitää erityisesti parantaa, jotta liikunnasta ja yhteiskunnasta syrjäytyminen vähenee. koko väestöön toisin kuin liikunnan kansalaistoiminnan, jossa päähuomio on omassa jäsenistössä. Yhdenvertaisuuden vaatimus liikunnan mahdollisuuksissa korostuu niin lainsäädännössä kuin julkishallinnon ohjelmissa. Kuntasektorilla liikuntatarjonnan kehittämisessä painopistettä halutaan siirtää kohti liikuntatarjonnan marginaaliin jäävien liikunnan edistämistä. Liikuntapalveluissa heikoimmassa asemassa olevien liikuntamahdollisuuksia pitää erityisesti parantaa, jotta liikunnasta ja yhteiskunnasta syrjäytyminen vähenee. Yhdenvertaisuuden jouduttamiseksi ja saavuttamiseksi on tarvittaessa syytä toteuttaa positiivista erityiskohtelua. Hallitusohjelmassa painotetaan erityisliikunnan merkitystä myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä. Liikunnalla on erityisryhmille usein laaja-alaisempaa merkitystä kuin muulle väestölle. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen on noussut myös sosiaali- ja terveyspolitiikan ehkä keskeisimmäksi tavoitteeksi. Toimintakyvyltään heikentyneiden integroiminen yhteiskuntaan on heidän itsensä ja koko yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeä kehittämiskohde. Soveltava liikunta on usein luonteva keino edistää pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja ikäihmisten terveyttä ja laaja-alaista hyvinvointia. Liikunnasta on tullut tunnustettu osa terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Tarvitaan sekä sovellettua että kaikille yhteistä liikuntaa Soveltavaa liikuntaa pitää kehittää samanaikaisesti kahdella suunnalla: Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1/2010

17 tarvitaan sekä erillisiä palveluja että kaikille yhteisen liikuntaa. Taustalla on ajatus, että jokaisella pitää olla samanlainen mahdollisuus itse päättää minkälaisissa puitteissa liikuntaa harrastaa. Kansalaisten liikunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista kantavat päävastuun kansalaisten itsensä lisäksi kunnat. Kunnilla on suuri vastuu, mutta myös suuri vapaus. Ne voivat valita keinot, joilla huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja palveluista valtakunnallisten linjausten suunnassa. Liikunnan edistämisen päähuomio on kiinnitettävä paikallisiin ratkaisuihin. Valtaosa kuntalaisista pystyy itse huolehtimaan liikuntapalveluistaan. Siksi kunnissa on kiinnitettävä huomiota erityistoimenpiteitä tarvitsevien liikuntaan. Erityisliikunnan järjestäminen on jäänyt suurelta osin kuntien tehtäväksi, jossa liikunnan kansalaistoiminta tukee osaltaan vanhusten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten liikuttamista. Soveltavan liikunnan järjestäminen edellyttää omaa erityisosaamista, minkä vuoksi erityisliikunta säilynee lähitulevaisuudessakin ensisijaisesti osana kuntien omaa toimintaa, siitä huolimatta, että erityisliikunnan toimijoilla on omat järjestönsä. Taloustutkimuksia odotellessa maalaisjärki on hyvä apu Tutkimuksia liikunnan vaikutuksista pitkäaikaissairaiden ja ikääntyneiden terveyteen on olemassa, mutta toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta on tutkittu vähän. Päättäjien tietotarve on toiminnan suoria kustannuksia ja välittömiä terveysvaikutuksia laajempaa. Tällaisen tutkimuksen puutteeseen on monta syytä. Eri yhteyksissä on todettu, että valtakunnallinen vaikuttavuustutkimusta ei välttämättä kannata tehdä, koska alueelliset ja paikalliset olosuhteet ovat niin erilaisia. Esimerkiksi Pohjois- Karjala-projekti kohdennettiin juuri Itä-Suomeen sen ominaispiirteidensä vuoksi. Pitkäaikaissairauksien etenemiseen vaikuttavia tekijöitä on myös niin paljon, että liikunnan vaikutusta sairauksiin on vaikea arvioida erikseen. Ehkä tulevaisuudessa onnistumme kokoamaan useasta eri tutkimuksesta yksioikoisen ja luotettavan talous-terveystutkimuskokonaisuuden, jolla on helppo perustella esimerkiksi erityisliikunnan ohjaajan palkkausta kuntien hallituksille. Siihen asti kannattaa hyödyntää esimerkiksi kansainvälistä Ilman resursseja ei ole toimintaa ja ilman toimintaa ei myöskään hyötyjä ole odotettavissa. kirjallisuutta, joka on varteen otettava tietovaranto. Ennen kaikkea päätösten tueksi tarvitaan alueellista maalaisjärjellä varustettua tietoa liikunnan vaikutuksista terveyden edistämiseen ja kunnan talouteen. Esimerkiksi kunta voi tehdä peruskartoituksen oman kunnan asukkaiden liikkumisesta ja liikuntamahdollisuuksien toteutumisesta. Näiden tietojen pohjalta eri toimijat voivat tehdä yhdessä konkreettisen soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelman. Tästä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa ERIKU-hankkeissa. Tosiasia on, että jos halutaan kustannussäästöjä, on kustannusvaikuttavien ehkäisytoimien, kuten soveltavan liikunnan, toteuttamiseen osoitettava riittävät voimavarat. Esimerkiksi toimintasuunnitelmissa on turvattava riittävät varat soveltavaan liikuntaan ja terveydenedistämiseen yleensäkin, koska ilman resursseja ei ole toimintaa ja ilman toimintaa ei myöskään hyötyjä ole odotettavissa. b Toni Piispanen Raportti kannustaa kehittämään Erityisliikunnan kehittäminen kunnissa Erityisliikuntaa kuntiin kehittämisja konsultointiprojektin loppuraportista saa hyviä keinoja liikuntatoiminnan kehittämiseen. Erityisliikuntaa kuntiin -projekteista ensimmäinen toteutettiin vuosina ja toinen vuosina Projekteihin osallistui yhteensä 34 eri kuntaa. Näiden projektikokemusten ja -tulosten kannustamana käynnistettiin vuonna 2006 kolmas projekti. Projekteissa on kasvatettu erityisliikuntaan osallistuvien joukkoa sekä erityisliikuntaryhmien ja -tapahtumien määrää. Kuntiin on saatu uusia erityisliikunnanohjaajia, uusia toimintatapoja ja alan koulutusta. Erityisliikunnan asema kuntien liikuntatoimen osana on vahvistunut ja yhteistyö muiden hallinnonalojen kanssa lisääntynyt. Julkaisussa esitetään projektituloksiin perustuvia konkreettisia kehittämissuosituksia eri hallinnon tasoille. Projekteista on vastannut Liikuntatieteellinen Seura yhteistyössä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton ja projektikuntien kanssa. Tiedustelut: Toni Piispanen, puh , toni.piispanen@lts.fi Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1/2010

18 Vauhtisiskot tukevat toisiaan Siskokset Sanna Kalmari ja Laura Österberg Kalmari jakavat positiivisen ja vauhdikkaan elämänasenteen, jossa liikunnalla on tärkeä osa. Sanna Kalmarissa ja Laura Österberg Kalmarissa on paljon samaa. Ennakkoluulottomuus ja rohkeus ovat vieneet kummankin siskoksista pitkälle elämässä. Mutta onhan niitä erojakin. Sanon usein leikilläni, että lihasvoimat ovat tässä perheessä jakautuneet vähän epätasaisesti. Lauralla papua on poikkeuksellisen paljon, ja minulla ei juuri yhtään, Sanna nauraa. SMA-lihassairautensa vuoksi Sanna on liikkunut koko ikänsä sähkö pyörätuolilla. Itsenäinen asuminen, työssäkäynti ja harrastukset onnistuvat lähes ympärivuorokautisen henkilökohtaisen avun ansiosta. Sanna kiittää pitkälti lapsuudenkotiaan siitä, ettei vakava sairaus ole estänyt häntä viettämästä aivan normaalia nuoren naisen elämää. Liikuimme ja touhusimme kaikenlaista mukavaa koko perheen voimin. Kävimme esimerkiksi joka viikko pulikoimassa yhdessä uimahallissa. En koskaan tuntenut olevani sairauteni vuoksi jotenkin huonompi kuin isosisko ja -veli. Vanhemmat ovat korostaneet, että heille minun sukelteluni altaassa on ollut yhtä iso juttu kuin Lauran pelaaminen EM-kisoissa täpötäydellä, hurraavalla Stadikalla. Ikimuistoiset leirit Laura Österberg Kalmari muistelee, ettei pikkusiskon pyörätuolilla liikkumista tullut lapsena sen kummemmin mietittyä tai ihmeteltyä. Sanna oli aina menossa ja leikeissä mukana. Eikä minun tarvinnut selitellä hänen sairauttaan muille lapsille Sanna hoiti itse sen puolen sujuvasti. Ylipäänsä Sannan mahtava persoonallisuus on aina vienyt suuremman huomion kuin hänen sairautensa. Lauran mieleen ovat myös jääneet lähtemättömästi leirit, joille kokoontui vammaisten lasten perheitä. Ne olivat ihan mahtavia reissuja. Vanhemmille ne olivat varmasti tärkeä mahdollisuus saada vertaistukea, mutta emmehän me lapset sellaista miettineet. Pääasia oli heittää tikkaa, uida, saunoa ja istua iltanuotiolla. Vanhemmat ovat korostaneet, että heille minun sukelteluni altaassa on ollut yhtä iso juttu kuin Lauran pelaaminen EM-kisoissa täpötäydellä, hurraavalla Stadikalla. Sanna Kalmari Siskonsa ansiosta Laura kertoo tottuneensa suhtautumaan vammaisiin tai vaikeasti sairaisiin henkilöihin arvostavasti mutta mutkattomasti. Minusta on aina tuntunut mukavimmalta, että ihmiset kysyvät ihan suoraan Sannan sairaudesta. Toimin siis itse samoin. Sisaruussuhde on muutenkin vaikuttanut monin tavoin huippuurheilijan arvoihin. Omat pienet vaivat eivät kauheasti hetkauta, kun on elänyt Sannan rinnalla esimerkiksi hänen lapsena läpikäymänsä suuren selkäleikkauksen, Laura pohtii. Raittiiseen ilmaan Lapsena imetty aktiivinen ja sporttinen elämänasenne näkyy kummankin naisen arjessa. Lauran se on vienyt kansainvälisille kilpakentille. Sanna puolestaan harrastaa liikuntaa niin paljon kuin työltään ja luottamustoimiltaan vain ehtii. Minulle sana liikunta merkitsee ennen kaikkea liikkeellä ja ulkona olemista: raitista ilmaa, muiden seuraa, vuodenajoista nautti- Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1/2010

19 Kalmarien kotialbumi Laura Österberg Kalmari (vas.) ja Sanna Kalmari sanovat, ettei Sannan lihassairaus ole koskaan vaikuttanut heidän sisaruussuhteeseensa. Heistä on kyse > Sanna Kalmari, 25, työskentelee Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen järjestösihteerinä. Hän on koulutukseltaan sosionomi (AMK). > Sanna toimii sähköpyörätuolisalibandyn valtakunnallisen lajijaoston puheenjohtajana. > Laura Österberg Kalmari, 30, on yksi Suomen menestyneimmistä naisjalkapalloilijoista. Hän muun muassa johtaa maajoukkueen kaikkien aikojen maalintekijäpörssiä. > Tällä hetkellä Laura pelaa USA:n liigassa New Jerseyn Sky Blue FC -joukkueessa. Kalmarien kotialbumi Siskokset ovat kokeneet paljon yhdessä. Laura toimi jonkin aikaa myös Sannan avustajana. Soveltavan liikunnan lehti lehti Soveli Soveli 1/2010

20 Sähköpyörätuolisalibandyaktiivi Sanna Kalmari toivoo lisää esteettömiä palloilutiloja. mista. Noiden asioiden henkinen merkitys on valtava, Sanna toteaa. Hän muistuttaa, ettei fyysisiäkään vaikutuksia pidä silti vähätellä. Niitä on yllättävän paljon silloinkin, kun ihminen kuntoilee sähköpyörätuolilla liikkuen. Säännöllinen liikunta tuntuu selvästi voinnissani: istuma-asennossa, ryhdissä, hengityksessä ja käsien liikeradoissa. Liikunta sitä paitsi auttaa painonhallinnassa myös meitä pyörätuolin käyttäjiä. Ulkoilun ja punttisalilla käymisen lisäksi Sanna jatkaa edelleen lapsena aloittamaansa uintiharrastusta. Vesi on ehdottomasti minun elementtini. Altaassa pystyn asioihin, joita en tule koskaan tekemään kuivalla maalla. Asenne ratkaisee Sanna Kalmarin mielestä vakavasti sairaiden tai vammaisten suomalaisten liikkumisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet kovasti. Vielä lapsuudessani 1980-luvulla esimerkiksi välineratkaisut olivat vähissä. Kotona käytettiin paljon omaa kekseliäisyyttä: rattikelkat ja pulkat muuttuivat pienellä nikkaroinnilla minulle sopiviksi. Nykyään taas vuokrattavana on vaikka mitä upeita apuvälineitä. Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen pelivuorolaiset kamppailevat pallon herruudesta. Sähköpyörätuolisalibandyn harrastajakunta kasvaa koko ajan, ja erityisesti nuoret ovat innostuneet vauhdikkaasta lajista. Jatkuu Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1/2010