Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 754/2009 vp Työllistämistoiminnan turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin palkkatuen myöntämisedellytyksiä koskevia muutoksia, jotka liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa Säännösten on tarkoitus tulla voimaan Ehdotuksen mukaan palkkatukea myönnettäisiin elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle de minimis -tukena lukuun ottamatta tilanteita, joissa palkkatuki myönnettäisiin vajaakuntoisen palkkaamiseen tai oppisopimuskoulutukseen. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien kohdalla de minimis -menettelyä ei tarvitse välttämättä noudattaa, vaan vaihtoehtona on ryhmäpoikkeusasetus. Tämä tarkoittaisi kuitenkin sitä, että tukitaso saisi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Tällä hetkellä yhdistykset ja säätiöt pääsääntöisesti saavat 100 prosentin tuen. Tämä vaikuttaisi monien tahojen mahdollisuuksiin työllistää. Varkaudessa tämä merkitsisi Varkauden Urheiluseurat ry:n toiminnan täydellistä alasajoa pikavauhdilla ja ainakin 70 henkilöä jäisi työttömäksi. Tämän seurauksena olisi vanhusten palvelutoiminnan rapautuminen, seurojen palvelutoiminnan tuntuva heikennys, kaupungin verotulojen väheneminen, lisääntynyt toimeentulotuen tarve, mielenterveysongelmien lisääntyminen jne. Mikäli laki saatetaan voimaan suunnitellulla tavalla ja kuntien toimenpidepaikat vähenevät, lisääntyvät myös kaupungin sakkomaksut. Valtiontukisäännösten muuttaminen murtaisi selkärangan ja toimintaedellytykset myös kaikilta isoilta toimijoilta. Summa, joka palkkatukiin jäisi vuositasolla vuodesta 2011 alkaen, on niin pieni, että sillä eivät isot toimintakeskukset pysyisi hengissä ja työntekijävajeen vuoksi toimintoja olisi ajettava alas. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että jatkossakin pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminta turvataan? Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2009 Kari Rajamäki /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 754/2009 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että jatkossakin pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistämistoiminta turvataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin palkkatuen myöntämisedellytyksiä koskevia muutoksia, jotka liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Voimassa olevat palkkatukea koskevat säännökset eivät kaikilta osin takaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille elinkeinotoimintaa harjoittaville, koska säännökset eivät ota riittävästi huomioon sitä, että elinkeinotoimintaa voivat harjoittaa muutkin kuin yritysmuodossa toimivat. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä Säännösten on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta EU:n valtiontukisääntely koskee valtiontuen myöntämistä taloudellista toimintaa (=elinkeinotoimintaa) harjoittavalle yksikölle ja sitä on noudatettava myös palkkatuen myöntämisessä. Lakiesityksen valmistelun lähtökohtana on, että epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen myönnettävä palkkatuki myönnettäisiin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti ja muiden työttömien osalta de minimis -tukena. Sääntelyssä rajattaisiin selkeästi ne tilanteet, joissa ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista menettelyä sovellettaisiin. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen sääntely turvaisi parhaiten eri kohderyhmien työllistymismahdollisuudet. EY:n valtiontukisääntelyä sovelletaan ainoastaan taloudellista toimintaa harjoittavaan työnantajaan. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurin osa palkkatukea saavista yhdistyksistä ei harjoita kilpailuolosuhteissa ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, laajaan tai laajahkoon asiakaskuntaan suuntautuvaa toimintaa. Palkkatukea saavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt välittävät ja tuottavat tietoa, toimivat kansalaisten edunvalvojina, organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea sekä tekevät kansallista ja kansainvälistä avustustyötä. Suurin osa liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistyksistä edistää harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa. Toimintaa ei harjoiteta ansiotarkoituksessa elinkeinotoiminnan ehdoin. Sosiaali- ja terveysalalla on yhdistyksiä, jotka maksuttoman toiminnan lisäksi myyvät elinkeinotoiminnan muodossa palveluja sekä kunnille että suoraan palvelujen käyttäjille. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei säätele toiminnan järjestämistapaa. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta joko yrityksiltä, yhdistyksiltä tai säätiöiltä. Keskeisiä yhdistysten tuottamia sosiaalipalveluja ovat asumis-, kodinhoito-, lastensuojelu- ja päihdepalvelut luvulla julkisen sektorin osuus palkkatuetun työn tarjoajana on vähentynyt ja yksityisen sektorin kasvanut. Erityisesti on kasvanut yhdistysten ja säätiöiden osuus. Vuonna 2008 palkkatuettua työtä tarjosi noin yhdistystä, joissa korkeimmalla korotetulla palkkatuella työllis- 2

3 Ministerin vastaus KK 754/2009 vp Kari Rajamäki /sd tyi noin henkilöä. Noin yhdistystä työllisti yhden henkilön ja noin kaksi viisi henkilöä. Tuella palkattujen määrällä mitattuna eniten työllistivät sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, työttömien yhdistykset, liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistykset sekä lapsi- ja nuorisotyötä tekevät yhdistykset. Vuonna 2008 yhdistysten lisäksi noin 240 säätiötä tarjosi palkkatuettua työtä noin henkilölle. Lukumääräisesti suurin osa, noin 180 säätiötä työllisti enintään viisi henkilöä. Muiden kuin elinkeinotoimintaa harjoittavien työnantajien kohdalla EY:n valtiontukisääntely ei tule sovellettavaksi, joten palkkatuen myöntämistä koskevat edellytykset säilyisivät tältä osin ennallaan. Näin ollen palkkatukea voitaisiin myöntää voimassa olevin ehdoin kunnille, kotitalouksille sekä niille yhdistyksille ja säätiöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa myymällä tuotteita ja palveluita markkinoilla. Yhteisöillä on mahdollisuus eriyttää liiketoiminta kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Näin ollen palkkatukea myönnettäisiin kohderyhmästä riippuen ryhmäpoikkeusasetuksen tai de minimis -menettelyn mukaisesti siihen osaan toimintaa, joka on katsottu kirjanpidollisesti liiketoiminnaksi ja muuhun toimintaan nykyisin ehdoin. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurimmalle osalle yhdistyksistä ja säätiöistä myönnettäisiin palkkatukea voimassa olevin ehdoin. Lakiesityksen valmistelu on vielä kesken. Ehdotuksen sisällöstä on kuultu työmarkkinajärjestöjä ja lisäksi pyydetty lausunto TE-keskuksilta, jotka ovat kuulleet toiminta-alueensa suurimpia kolmannen sektorin työllistäjiä sekä kuntia. Ministeriö on myös kuullut suoraan palkkatuella työllistäviä yhdistyksiä. Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 754/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Kari Rajamäki /sd: Hur tänker regeringen säkerställa att sysselsättandet av långtidsarbetslösa och svårsysselsatta personer tryggas också framöver? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid arbets- och näringsministeriet bereds ändringar i lagen om offentlig arbetskraftsservice. Ändringarna gäller villkoren för beviljande av lönesubvention och hänför sig till verkställigheten av EU:s statsstödsregler. De gällande bestämmelserna om lönesubvention garanterar inte till alla delar lika förutsättningar för alla som bedriver näringsverksamhet, eftersom bestämmelserna inte i tillräcklig mån beaktar att näringsverksamhet kan bedrivas även av andra än de som har företag. Avsikten är att en regeringsproposition i ärendet överlämnas till riksdagen hösten Bestämmelserna avses träda i kraft i början av EU:s regler om statligt stöd gäller beviljande av statligt stöd till enheter som bedriver ekonomisk verksamhet (=näringsverksamhet). Dessa regler måste också följas när lönesubvention beviljas. Utgångspunkten för beredningen av lagförslaget är att lönesubvention för anställande av personer med ofördelaktig ställning och personer med nedsatt arbetsförmåga beviljas enligt den allmänna förordningen om gruppundantag. I fråga om andra arbetslösa beviljas lönesubvention i form av de minimis-stöd. I bestämmelserna avgränsas klart de situationer där förfarandet enligt förordningen om gruppundantag tillämpas. De bestämmelser som följer förordningen om gruppundantag tryggar bäst de olika målgruppernas möjligheter till sysselsättning. EG:s regler om statligt stöd tillämpas endast på arbetsgivare som bedriver ekonomisk verksamhet. Enligt arbets- och näringsministeriets uppskattning bedriver merparten av de föreningar som får lönesubvention inte sådan kontinuerlig verksamhet i förvärvssyfte som sker i konkurrensförhållanden och som riktar sig till en bred eller en större kundkrets. De organisationer inom social- och hälsovården som får lönesubvention förmedlar och producerar information, bevakar medborgarnas intressen, organiserar frivilligverksamhet och kamratstöd samt utför nationellt och internationellt understödsarbete. Den största delen av motions-, idrotts- och fritidsföreningarna främjar hobby- och fritidsverksamhet. Verksamheten bedrivs inte i förvärvssyfte på de villkor som gäller för näringsverksamhet. Inom social- och hälsovården finns föreningar som utöver avgiftsfri verksamhet säljer tjänster i form av näringsverksamhet både till kommuner och direkt till dem som använder tjänsterna. Lagstiftningen förpliktar kommunerna att anordna social- och hälsovårdstjänster till sina invånare, men anger inte hur verksamheten ska arrangeras. Kommunen kan producera tjänsterna själv eller i samarbete med andra kommuner, eller förvärva tjänsterna från privata tjänsteproducenter, antingen företag, föreningar eller stiftelser. Viktiga sociala tjänster som föreningarna producerar är boende-, hemvårds-, barnskydds- och missbrukarvårdstjänster. På 2000-talet har den offentliga sektorns andel när det gäller erbjudande av lönesubventionerat arbete minskat, medan den privata sektorns 4

5 Ministerns svar KK 754/2009 vp Kari Rajamäki /sd andel ökat. I synnerhet har föreningarnas och stiftelsernas andel ökat. Under 2008 erbjöd cirka föreningar lönesubventionerat arbete. Föreningarna sysselsatte cirka personer med högsta förhöjda lönesubvention. Cirka föreningar sysselsatte en person och cirka föreningar två till fem personer. Mätt genom antalet anställda med lönesubvention var de som sysselsatte mest föreningar inom social- och hälsovården, föreningar för arbetslösa, motions-, idrottsoch fritidsföreningar samt föreningar som utför barn- och ungdomsarbete. År 2008 erbjöd utöver föreningarna cirka 240 stiftelser lönesubventionerat arbete till cirka personer. Den numerärt sett största delen, cirka 180 stiftelser, sysselsatte högst fem personer. När det gäller arbetsgivare som inte bedriver näringsverksamhet tillämpas inte EG:s regler om statligt stöd, så förutsättningarna för beviljande av lönesubvention kvarstår till denna del som förut. Således kan lönesubvention beviljas enligt de gällande villkoren till kommuner, hushåll samt de föreningar och stiftelser som inte bedriver ekonomisk verksamhet genom att sälja produkter och tjänster på marknaden. Sammanslutningar har möjlighet att bokföringsmässigt separera affärsverksamheten från den övriga verksamheten. Således beviljas lönesubvention beroende på målgruppen enligt förordningen om gruppundantag eller de minimis-förfarandet för den del av verksamheten som bokföringsmässigt ansetts vara affärsverksamhet. För den övriga verksamheten beviljas lönesubvention enligt de nuvarande villkoren. Enligt arbets- och näringsministeriets uppskattning kommer lönesubvention att beviljas enligt de gällande villkoren till merparten av föreningarna och stiftelserna. Beredningen av lagförslaget är inte färdig ännu. Arbetsmarknadsorganisationerna har hörts med anledning av förslagets innehåll. Dessutom har utlåtanden begärts av TE-centralerna, vilka i sin tur har hört de största sysselsättarna inom den tredje sektorn samt kommunerna inom sitt verksamhetsområde. Ministeriet har också direkt hört föreningar som sysselsätter med hjälp av lönesubvention. Helsingfors den 13 oktober 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5