Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 764/2009 vp Kolmannen sektorin tukityöllistämismahdollisuudet Eduskunnan puhemiehelle EU:n kilpailusäännökset kieltävät valtion antamat tuet taloudellista toimintaa (elinkeinotoimintaa) harjoittaville tahoille. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan nyt EU:n valtiontukisäännöksiin pohjautuvia muutoksia julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin. Lakiin otettaisiin EU:n valtiontukisäännöstön sisältämä "de minimis" -sääntö, joka määrää, että niin sanottua vähämerkityksellistä julkista tukea voi antaa yhdelle taholle korkeintaan euroa kolmen vuoden aikana. Tämä tarkoittaisi myös kolmannen sektorin työllistämistoiminnalle annettavien yhteiskunnan tukien määrän rajoittamista silloin, kun ne harjoittavat elinkeinotoiminnaksi katsottavaa toimintaa. Rajoituksia sovellettaisiin muulloin kuin silloin, kun taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai yritys työllistää palkkatuen avulla oppisopimuskoulutettavan tai vajaakuntoisen. Keskeistä säännösten soveltamisessa on kuitenkin se, mikä toiminta määritellään elinkeinotoiminnaksi. Lakiesityksessä ei tätä määritellä. Jos ei ole määritelty sitä, mitkä yhteisöt ovat ns. kilpailuneutraaleja, voittoa tavoittelemattomia tahoja ja mitkä taas eivät, on olemassa riski siitä, että yhdistyksen tai esimerkiksi sosiaalisen yrityksen toiminta katsotaan valtiontuen näkökulmasta elinkeinotoiminnaksi. Käytännössä miltei kaikilla työttömiä tai vajaakuntoisia työllistävillä kolmannen sektorin projekteilla on liiketoimintaa. Näin ollen tukityöllistämiseen tarkoitettuja tukia rajoitettaisiin merkittävästi nykyiseen nähden. Suomalainen yhdistyskenttä on kaavaillusta muutoksesta huolissaan ja pelkää säännöksen romahduttavan vaikeasti työllistettävien työllistämismahdollisuudet. Kun de minimis -tuen enimmäismäärä on euroa kuluvan vuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana, voisi työllistävä yhdistys saada maksimissaan noin euron vuosittaisen tuen yhteiskunnalta palkkatukityöhön. Tällä hetkellä kolmannen sektorin kautta tukityöllistetään vuosittain arviolta henkilöä. De minimis -säännön myötä nämä työpaikat olisivat vaarassa. Arviolta edellä mainituista ihmisistä on sellaisia, jotka eivät saa työtä muualta kuin järjestösektorilta tai sosiaalisesta yrityksestä. Siten menetys kohdistuisi kaikkein vaikeimmin työllistettäviin ihmisiin. Toisaalta uudistus loisi lisää byrokratiaa muun muassa siksi, että säännöksiä todennäköisesti kierrettäisiin pilkkomalla isoja palkkatukityöllistäjiä pieniksi yksiköiksi. On myös mahdollista, että lakia julkisesta työvoimapalvelusta muutettaisiin siten, että siihen otettaisiin EU:n uuden ns. ryhmäpoikkeusasetuksen (800/2008) mukaisia rajoituksia palkkatuen käyttöön. Ryhmäpoikkeusmenettelyssä palkkatukea myönnettäisiin nykyistä vähemmän. Siinä työllistäjän pitäisi kattaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän palkkamenoista 50 prosenttia muuta kautta kuin yhteiskunnan tuista. Vajaakuntoisten kohdalla työnantajan pitäisi maksaa 25 prosenttia palkkakustannuksista eli julkinen tuki saisi olla 75 prosenttia. Tämä luonnolli- Versio 2.0

2 sesti vähentäisi niiden yhteisöjen määrää, jotka voivat tarjota tukityöpaikan. Kummallakin edellä mainituista muutosvaihtoehdoista julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin olisi dramaattisia vaikutuksia kolmannen sektorin mahdollisuuksiin tukityöllistää. Palkkatuen tarkoitus on työttömän työnhakijan työllistäminen, ei potentiaalisen työnantajan tukeminen työvoimakustannuksissa. Yhdistykset ja sosiaaliset yritykset tarjoavat työllistetyille työkokemuksen ohella myös yhteisöllisyyden kokemuksia ja ehkäisevät tällä tavoin syrjäytymistä. Kunnilla ei ole mahdollisuutta tai rakenteita, joilla aktivoida pitkäaikaistyöttömiä. Ne maksavat jo nyt aktivointitoimien vähyydestä johtuvia sakkoja Kelalle kaikkineen satojamiljoonia euroja vuodessa. Mikäli laki saatetaan voimaan nykymuodossaan ja toimenpidepaikat vähenevät, myös kuntien sakkomaksut lisääntyvät. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kolmannen sektorin mahdollisuudet tukityöllistää säilyvät ennallaan? Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2009 Valto Koski /sd Merja Kuusisto /sd Krista Kiuru /sd Raimo Piirainen /sd Sirpa Paatero /sd Tuula Väätäinen /sd Eero Heinäluoma /sd Erkki Tuomioja /sd Rakel Hiltunen /sd Lauri Kähkönen /sd Esa Lahtela /sd Tuula Peltonen /sd Pauliina Viitamies /sd Tero Rönni /sd Matti Saarinen /sd Kari Rajamäki /sd Ilkka Kantola /sd Johannes Koskinen /sd Pia Viitanen /sd Matti Ahde /sd Jukka Gustafsson /sd Tarja Filatov /sd Saara Karhu /sd Miapetra Kumpula-Natri /sd Jacob Söderman /sd Kimmo Kiljunen /sd Jutta Urpilainen /sd Antti Vuolanne /sd Heli Paasio /sd Susanna Huovinen /sd Satu Taiveaho /sd Katja Taimela /sd Marko Asell /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 764/2009 vp Valto Koski /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Valto Kosken /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 764/2009 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että kolmannen sektorin mahdollisuudet tukityöllistää säilyvät ennallaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin palkkatuen myöntämisedellytyksiä koskevia muutoksia, jotka liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Voimassa olevat palkkatukea koskevat säännökset eivät myöskään kaikilta osin takaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä kaikille elinkeinotoimintaa harjoittaville, koska säännökset eivät ota riittävästi huomioon sitä, että elinkeinotoimintaa voivat harjoittaa muutkin kuin yritysmuodossa toimivat. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa Säännösten on tarkoitus tulla voimaan keväällä EU:n valtiontukisääntely koskee valtiontuen myöntämistä taloudellista toimintaa (=elinkeinotoimintaa) harjoittavalle yksikölle ja sitä on noudatettava myös palkkatuen myöntämisessä. Lakiesityksen valmistelun lähtökohtana on, että epäedullisessa asemassa olevien työntekijöiden ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen myönnettävä palkkatuki myönnettäisiin yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti ja muiden työttömien osalta de minimis -tukena. Sääntelyssä rajattaisiin selkeästi ne tilanteet, joissa ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista menettelyä sovellettaisiin. Sääntelymalli turvaisi eri kohderyhmien työllistymismahdollisuudet. EY:n valtiotukisääntelyä sovelletaan ainoastaan taloudellista toimintaa harjoittavaan työnantajaan. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurin osa palkkatukea saavista yhdistyksistä ei harjoita kilpailuolosuhteissa ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, laajaan tai laajahkoon asiakaskuntaan suuntautuvaa toimintaa. Palkkatukea saavat sosiaali- ja terveysalan järjestöt välittävät ja tuottavat tietoa, toimivat kansalaisten edunvalvojina, organisoivat vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea sekä tekevät kansallista ja kansainvälistä avustustyötä. Suurin osa liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistyksistä edistää harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa. Toimintaa ei harjoiteta ansiotarkoituksessa elinkeinotoiminnan ehdoin. Yhdistelmätuen käyttöönoton jälkeen julkisen sektorin osuus palkkatuetun työn tarjoajana on vähentynyt ja yksityisen sektorin kasvanut. Erityisesti on kasvanut yhdistysten ja säätiöiden osuus. Vuonna 1997 muissa yksityisen sektorin yhteisöissä kuin yrityksissä aloitti palkkatuella noin henkilöä (5 prosenttia kaikista palkkatuella aloittaneista). Vuonna 1998 määrä nousi noin henkilöön (noin 12 prosenttia tuella aloittaneista). Vuonna 2008 aloittaneita oli noin (noin 33 prosenttia tuella aloittaneista). Vuodesta 1997 vuoteen 2008 kuntasektorilla palkkatuetun työn aloittaneiden osuus kaikista tuella aloittaneista laski 53 prosentista noin 32 prosenttiin ja valtiolla 22 prosentista 5 prosenttiin. Vuonna 1997 yritysten osuus palkkatuella aloittaneista oli noin 18 prosenttia ja vuonna 2008 noin 27 prosenttia. Yhdistysrekisterissä on noin yhdistystä. Vuonna 2008 palkkatuettua työtä tarjosi 3

4 Ministerin vastaus noin yhdistystä, joissa tuella työllistyi noin henkilöä, joista noin korkeimmalla korotetulla palkkatuella. Noin yhdistystä työllisti yhden henkilön ja noin kaksi viisi henkilöä. Työllistäneiden yhdistysten määrällä mitattuna eniten palkkatuettuja työpaikkoja tarjosivat sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistykset sekä lapsi- ja nuorisotyötä tekevät yhdistykset. Tuella palkattujen määrällä mitattuna eniten työllistivät sosiaali- ja terveysalan yhdistykset, työttömien yhdistykset, liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan yhdistykset sekä lapsi- ja nuorisotyötä tekevät yhdistykset. Vuonna 2008 yhdistysten lisäksi noin 240 säätiötä tarjosi palkkatuettua työtä noin henkilölle. Lukumääräisesti suurin osa, noin 180 säätiötä, työllisti enintään viisi henkilöä. Yksityisen sektorin osuus palvelujen tuottajana on lisääntynyt. Yhdistykset saavat usein kunnalta avustusta tai käyttävät toiminnassaan kutien tiloja. Sosiaali- ja terveysalalla on yhdistyksiä, jotka maksuttoman toiminnan lisäksi myyvät elinkeinotoiminnan muodossa palveluja sekä kunnille että suoraan palvelujen käyttäjille. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei säätele toiminnan järjestämistapaa. Kunta voi tuottaa palvelut itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut yksityisiltä palvelujen tuottajilta, joko yrityksiltä, yhdistyksiltä tai säätiöiltä. Keskeisiä yhdistysten tuottamia sosiaalipalveluja ovat asumis-, kodinhoito-, lastensuojelu- ja päihdepalvelut. Muiden kuin elinkeinotoimintaa harjoittavien työnantajatahojen osalta EY:n valtiontukisääntely ei tule sovellettavaksi, joten palkkatuen myöntämistä koskevat edellytykset säilyisivät tältä osin ennallaan. Näin ollen palkkatukea voitaisiin myöntää voimassa olevin ehdoin kunnille, kotitalouksille sekä niille yhdistyksille ja säätiöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa myymällä tuotteita ja palveluita markkinoilla. Yhteisöillä on mahdollisuus eriyttää liiketoiminta kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. Näin ollen palkkatukea myönnettäisiin kohderyhmästä riippuen ryhmäpoikkeusasetuksen tai de minimis -menettelyn mukaisesti siihen osaan toimintaa, joka on katsottu kirjanpidollisesti liiketoiminnaksi ja muuhun toimintaan nykyisin ehdoin. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan suurimmalle osalle yhdistyksistä ja säätiöistä myönnettäisiin palkkatukea voimassa olevin ehdoin. Lakiesityksen valmistelu on vielä kesken. Ehdotuksen sisällöstä on kuultu työmarkkinajärjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita ja lisäksi pyydetty lausunto TE-keskuksilta, jotka ovat kuulleet toiminta-alueensa suurimpia kolmannen sektorin työllistäjiä sekä kuntia. Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 4

5 Ministerns svar KK 764/2009 vp Valto Koski /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 764/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Valto Koski /sd m.fl.: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att den tredje sektorns möjligheter till stödsysselsättning ska kvarstå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid arbets- och näringsministeriet bereds ändringar i lagen om offentlig arbetskraftsservice. Ändringarna gäller villkoren för beviljande av lönesubvention och hänför sig till verkställigheten av EU:s statsstödsregler. De gällande bestämmelserna om lönesubvention garanterar inte heller till alla delar lika förutsättningar för alla som bedriver näringsverksamhet, eftersom bestämmelserna inte i tillräcklig mån beaktar att näringsverksamhet kan bedrivas även av andra än de som har företag. Avsikten är att en regeringsproposition i ärendet överlämnas till riksdagen i november Bestämmelserna avses träda i kraft våren EU:s regler om statligt stöd gäller beviljande av statligt stöd till enheter som bedriver ekonomisk verksamhet (=näringsverksamhet). Dessa regler måste också följas när lönesubvention beviljas. Utgångspunkten för beredningen av lagförslaget är att lönesubvention för anställande av personer med ofördelaktig ställning och personer med nedsatt arbetsförmåga beviljas enligt den allmänna förordningen om gruppundantag. I fråga om andra arbetslösa beviljas lönesubvention i form av de minimis-stöd. I bestämmelserna avgränsas klart de situationer där förfarandet enligt förordningen om gruppundantag tillämpas. Regleringsmodellen tryggar bäst de olika målgruppernas möjligheter till sysselsättning. EG:s regler om statligt stöd tillämpas endast på arbetsgivare som bedriver ekonomisk verksamhet. Enligt arbets- och näringsministeriets uppskattning bedriver merparten av de föreningar som får lönesubvention inte sådan kontinuerlig verksamhet i förvärvssyfte och på konkurrensvillkor som riktar sig till en bred eller ganska bred kundkrets. De organisationer inom socialoch hälsovården som får lönesubvention förmedlar och producerar information, bevakar medborgarnas intressen, organiserar frivilligverksamhet och kamratstöd samt utför nationellt och internationellt understödsarbete. Den största delen av motions-, idrotts- och fritidsföreningarna främjar hobby- och fritidsverksamhet. Verksamheten bedrivs inte i förvärvssyfte på de villkor som gäller för näringsverksamhet. Efter att det sammansatta stödet togs i bruk har den offentliga sektorns andel när det gäller erbjudande av lönesubventionerat arbete minskat, medan den privata sektorns andel ökat. I synnerhet har föreningarnas och stiftelsernas andel ökat. År 1997 påbörjade cirka personer arbete med lönesubvention i andra sammanslutningar än företag inom den privata sektorn (5 procent av alla som började arbeta med lönesubvention). År 1998 uppgick antalet till cirka personer (cirka 12 procent av dem som började arbeta med lönesubvention). År 2008 var antalet cirka (cirka 33 procent av dem som började arbeta med lönesubvention). Från år 1997 till år 2008 minskade andelen av alla som påbörjade ett lönesubventionerat arbete inom kommunsektorn från 53 procent till cirka 32 procent. För statens del var minskningen från 22 procent till 5 procent. År 1997 var företagens andel 5

6 Ministerns svar av dem som började arbeta med lönesubvention cirka 18 procent och år 2008 var andelen cirka 27 procent. I föreningsregistret finns det cirka föreningar. År 2008 erbjöd cirka föreningar lönesubventionerat arbete. Föreningarna sysselsatte cirka personer med lönesubvention, av dem cirka med högsta förhöjda lönesubvention. Cirka föreningar sysselsatte en person och cirka föreningar två till fem personer. Mätt genom antalet föreningar som sysselsatte erbjöds mest lönesubventionerade arbetsplatser av föreningar inom social- och hälsovården, motions-, idrotts- och fritidsföreningar samt av föreningar som utför barn- och ungdomsarbete. Mätt genom antalet anställda med lönesubvention var de som sysselsatte mest föreningar inom social- och hälsovården, föreningar för arbetslösa, motions-, idrotts- och fritidsföreningar samt föreningar som utför barn- och ungdomsarbete. År 2008 erbjöd utöver föreningarna cirka 240 stiftelser lönesubventionerat arbete till cirka personer. Den numerärt sett största delen, cirka 180 stiftelser, sysselsatte högst fem personer. Den privata sektorns andel som serviceproducent har ökat. Föreningar får ofta understöd från kommunen eller använder kommunens lokaler i sin verksamhet. Inom social- och hälsovården finns föreningar som utöver avgiftsfri verksamhet säljer tjänster i form av näringsverksamhet både till kommuner och direkt till dem som använder tjänsterna. Lagstiftningen förpliktar kommunerna att anordna social- och hälsovårdstjänster till sina invånare, men anger inte hur verksamheten ska arrangeras. Kommunen kan producera tjänsterna själv eller i samarbete med andra kommuner, eller förvärva tjänsterna från privata tjänsteproducenter, antingen företag, föreningar eller stiftelser. Viktiga sociala tjänster som föreningarna producerar är boende-, hemvårds-, barnskydds- och missbrukarvårdstjänster. När det gäller arbetsgivare som inte bedriver näringsverksamhet tillämpas inte EG:s regler om statligt stöd, så förutsättningarna för beviljande av lönesubvention kvarstår till denna del som förut. Således kan lönesubvention beviljas enligt de gällande villkoren till kommuner, hushåll samt de föreningar och stiftelser som inte bedriver ekonomisk verksamhet genom att sälja produkter och tjänster på marknaden. Sammanslutningar har möjlighet att bokföringsmässigt separera affärsverksamheten från den övriga verksamheten. Således beviljas lönesubvention beroende på målgruppen enligt förordningen om gruppundantag eller de minimis-förfarandet för den del av verksamheten som bokföringsmässigt ansetts vara affärsverksamhet. För den övriga verksamheten beviljas lönesubvention enligt de nuvarande villkoren. Enligt arbets- och näringsministeriets uppskattning kommer lönesubvention att beviljas enligt de gällande villkoren till merparten av föreningarna och stiftelserna. Beredningen av lagförslaget är inte färdig ännu. Arbetsmarknadsorganisationerna har hörts med anledning av förslagets innehåll. Dessutom har utlåtanden begärts av TE-centralerna, vilka i sin tur har hört de största sysselsättarna inom den tredje sektorn samt kommunerna inom sitt verksamhetsområde. Helsingfors den 19 oktober 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6