Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 714/2009 vp Työvoimapalvelulain muutos ja de minimis -sääntö Eduskunnan puhemiehelle Olemme saaneet viestejä kentältä, että uusi lainsäädäntö muuttaa niiden kaikkien toimijoiden rahoitusta merkittävästi, jotka ovat toteuttaneet työllistämistoimintaa palkkatukien avulla pitkäaikaistyöttömille. Työvoimapalvelulain luonnokseen on kirjoitettu, että käyttöön tulee EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoa ja myöntämisedellytyksiä koskeva Suomelle uusi lainsäädäntö. Lakiesitys annetaan eduskunnalle lokakuussa 2009, ja keskeisintä säännöksen soveltamisessa on elinkeinotoiminnan määrittely. Arvioinnissa otetaan huomioon elinkeinotoiminnan laajuus ja muut samalla alalla elinkeinotoimintaa harjoittavat. Lain valmistelussa on kartoitettu niitä suuntaviivoja, joiden perusteella arviointi suoritettaisiin. Meillä ei kuitenkaan Suomessa liene sellaista toimintaa, jota ei Euroopan tasolla olisi muuallakin. EU:n valtiontukisäätely koskee valtiontuen myöntämistä taloudellista toimintaa harjoittavalle yksikölle, ja sitä on noudatettava myös palkkatuen myöntämisessä. Ministeriössä on tulkittu, että tämä lainsäädäntö ei jätä kansalaisjärjestötoimintaa lain ulkopuolelle, eli tuensaajan oikeudellisella asemalla ei tässä yhteydessä ole merkitystä. Mikä tärkeintä, laki sosiaalisista yrityksistä menettää nykyisellään merkityksensä, koska de minimis -menettelyä ryhdytään soveltamaan myös niihin. De minimis -tuen enimmäismäärä on euroa. Myös Paltamon malli on vaarassa kaatua tähän menettelyyn. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana myönnetyt de minimis -tuet. Myös kuntien myöntämän kuntalisän palkkauksiin tulee tulevaisuudessa olla de minimis -tukea. Kuntien on sitä myöntäessään merkittävä päätökseen sanat "de minimis -tuki", ja se on laskettava mukaan tuen kertymään. Komissio on hyväksynyt väliaikaisen euron yritystukiohjelman, ja se on kansallinen tukiohjelma, jonka perusteella myös alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat myöntää tukea, ja se on voimassa vuosina Ohjelman soveltaminen mahdollistaa vuoden sopeutumisjakson de minimis -säännön voimaantulon jälkeen. Näin ollen ne kolmannen sektorin toimijat, joiden osalta de minimis -sääntö tulisi sovellettavaksi, voisivat sopeuttaa toimintansa säädösmuutosten osalta korkeamman enimmäistukimäärän avulla. Mitä tämän säädöksen voimaantulo aiheuttaa kansalaisjärjestökentässä: yhdistyksissä ja eri hankkeissa, joita hallitsevat kaupungin ja muiden toimijoiden yhteiset säätiöt? Valtiontukisäännökset tulevat murtamaan selkärangan ja toimintaedellytykset kaikilta isoilta toimijoilta. Summa, joka vuosittain jää palkkatukiin vuodesta 2011 alkaen, on niin pieni, että sillä eivät isot toimintakeskukset pysy hengissä ja työntekijävajeen vuoksi toimintoja on ajettava alas. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät työvoimapalvelulain muutos ja de minimis -menettelyn soveltaminen vie pohjaa koko kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten työllistävältä toiminnalta sadoissa kunnissa ja kaupungeissa? Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2009 Merja Kyllönen /vas Erkki Virtanen /vas Jaakko Laakso /vas Pentti Tiusanen /vas Mikko Kuoppa /vas Esko-Juhani Tennilä /vas Matti Kauppila /vas Matti Kangas /vas Markus Mustajärvi /vas Jyrki Yrttiaho /vas Unto Valpas /vas Martti Korhonen /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 714/2009 vp Merja Kyllönen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 714/2009 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, etteivät työvoimapalvelulain muutos ja de minimis - menettelyn soveltaminen vie pohjaa koko kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten työllistävältä toiminnalta sadoissa kunnissa ja kaupungeissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin palkkatuen myöntämisedellytyksiä koskevia muutoksia, jotka liittyvät EU:n valtiontukisäännösten toimeenpanoon. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä EU:n valtiotukisääntely koskee valtiontuen myöntämistä taloudellista toimintaa (= elinkeinotoimintaa) harjoittavalle yksikölle ja sitä on noudatettava myös palkkatuen myöntämisessä. Valmistelussa on ollut esillä de minimis -säännöksen sisällyttäminen julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin. Ehdotuksen mukaan palkkatukea myönnettäisiin elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle de miminis -tukena lukuun ottamatta tilanteita, joissa palkkatuki myönnettäisiin vajaakuntoisen palkkaamiseen tai oppisopimuskoulutukseen. De minimis -menettelyn vaihtoehtona on EU:n yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen sääntely. Kummankin sääntelymallin osalta keskeistä on elinkeinotoiminnan määrittely. Valmistelussa tullaan kartoittamaan niitä suuntaviivoja, joiden perusteella arviointi suoritettaisiin. EU:n valtiotukisääntelyn mukaan tuensaajan liiketoiminnallisella tai oikeudellisella asemalla ei voi olla arvioinnissa merkitystä. De minimis -menettelyä tai ryhmäpoikkeusasetuksen sääntelyä sovellettaisiin ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaviin työnantajiin. Muille työnantajille palkkatukea myönnettäisiin voimassa olevin ehdoin. Valtaosa heikoissa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistämisestä tapahtuu kolmannella sektorilla. EU:n valtiotukisäännöt eivät koske kolmannen sektorin työllistämistä muutoin kuin siinä tapauksessa, että kolmannen sektorin toimija harjoittaa elinkeinotoimintaa ja henkilö palkataan palkkatuella nimenomaan siihen osaan yhteisön toimintaa. Yhteisöillä on mahdollisuus eriyttää liiketoiminta kirjanpidollisesti muusta toiminnasta. De minimis- tuen enimmäismäärä on euroa. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana myönnetyt de minimis -tuet. Komissio on hyväksynyt Suomen väliaikaisen euron yritystukiohjelman (N224/2009). Tukiohjelma on kansallinen puiteohjelma, jonka perusteella myös alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat myöntää tukea ja se on voimassa vuosina Ohjelman soveltaminen mahdollistaa vuoden sopeuttamisjakson toteutumisen de minimis -säännön voimaantulon jälkeen. Näin ollen ne kolmannen sektorin toimijat, joiden osalta de minimis -sääntö tulisi sovellettavaksi, voisivat sopeuttaa toimintansa säädösmuutosten osalta korkeamman enimmäistukimäärän avulla. Palkkatukea ei ole myönnetty de minimis -tukena, joten tältä osin tuen kerryttäminen alkaisi vuoden 2010 alusta eikä aiemmin 3

4 Ministerin vastaus myönnettyä palkkatukea otettaisi kertymässä huomioon. Uusi sääntely tulisi sovellettaviksi perinteisten yritysmuotojen ohella myös sosiaalisiin yrityksiin, koska sosiaalinen yritys on määritelmänsä mukaisesti hyödykkeitä liiketaloudellisin periaattein tuottava, kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja. Tilastotietojen mukaan vuosina on 12 sosiaaliselle yritykselle myönnetty palkkatukea yli euroa. Lakiesityksen valmistelu on vielä kesken. Asiasta kuullaan parhaillaan TE-keskuksia ja keskusten toiminta-alueen suurimpia kolmannen sektorin työllistäjiä sekä kuntia. Tässä vaiheessa ei ole tehty päätöksiä valittavan tukimenettelyn osalta, vaan ratkaisu tehdään vasta kuulemisen jälkeen. Helsingissä 6 lokakuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 4

5 Ministerns svar KK 714/2009 vp Merja Kyllönen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 714/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst m.fl.: Vad tänker regeringen göra för att inte ändringen av lagen om offentlig arbetskraftsservice och tillämpningen av de minimis-förfarandet ska underminera medborgarorganisationernas eller föreningarnas hela sysselsättande verksamhet i kommunerna och städerna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Vid arbets- och näringsministeriet bereds ändringar i lagen om offentlig arbetskraftsservice som gäller förutsättningarna för beviljande av lönesubvention. Ändringarna hänför sig till genomförandet av EU:s regler om statligt stöd. Avsikten är att regeringens proposition om saken ska överlämnas till riksdagen på hösten EU:s regler om statligt stöd gäller beviljande av statligt stöd till enheter som bedriver ekonomisk verksamhet (=näringsverksamhet) och reglerna ska följas också vid beviljande av lönesubvention. Under beredningen har föreslagits att de minimis-bestämmelsen ska införas i lagen om arbetskraftsservice. Enligt förslaget ska lönesubvention i form av de minimis-stöd beviljas arbetsgivare som bedriver näringsverksamhet, med undantag av situationer där lönesubventionen ska beviljas för anställning av personer med funktionshinder eller för läroavtalsutbildning. Ett alternativ till de minimis-förfarandet är bestämmelserna enligt EU:s allmänna gruppundantagsförordning. I vardera regleringsmodellen är definitionen av näringsverksamhet det centrala. Under beredningen kommer man att kartlägga de riktlinjer enligt vilka bedömningen ska utföras. Enligt EU:s regler om statligt stöd kan stödmottagarens affärsmässiga eller juridiska ställning inte ha någon betydelse vid bedömningen. De minmis-förfarandet eller bestämmelserna i gruppundantagsförordningen ska endast tillämpas på arbetsgivare som bedriver näringsverksamhet. Andra arbetsgivare ska beviljas lönesubvention på gällande villkor. Sysselsättningen av merparten av sådana arbetslösa som har en svag ställning på arbetsmarknaden sker inom tredje sektorn. EU:s regler om statligt stöd gäller inte sysselsättning inom tredje sektorn annat än i det fall att en aktör inom tredje sektorn bedriver näringsverksamhet och en person anställs med lönesubvention uttryckligen för den delen av sammanslutningens verksamhet. Sammanslutningarna har möjlighet att särredovisa affärsverksamheten och den övriga verksamheten. De minimis-stödets maximibelopp är euro. När maximibeloppet räknas ut beaktas sådana de minimis-stöd som har beviljats under innevarande beskattningsår och de två föregående beskattningsåren. Kommissionen har godkänt ett temporärt företagsstödsprogram på euro för Finland (N224/2009). Stödprogrammet är ett nationellt ramprogram, enligt vilket även regionala och lokala myndigheter kan bevilja stöd och det gäller under åren Tilllämpningen av programmet möjliggör en anpassningsperiod på ett år efter att de minimis-regeln har trätt i kraft. Således kan de aktörer inom tredje sektorn som de minimis-regeln tillämpas på, när det gäller lagändringarna anpassa sin verksamhet med hjälp av ett högre maximistödbe- 5

6 Ministerns svar lopp. Lönesubvention har inte beviljats som de minimis-stöd, vilket innebär att subventionen räknas med från början av 2010 och att tidigare beviljad lönesubvention inte beaktas i det sammanlagda beloppet. Avsikten är att de nya bestämmelserna utom på traditionella företagsformer också ska tillämpas på sociala företag, eftersom ett socialt företag per definition är en näringsidkare som införts i handelsregistret och som producerar nyttigheter enligt företagsekonomiska principer. Enligt statistikuppgifter för åren har 12 sociala företag beviljats över euro i lönesubvention. Beredningen av lagförslaget pågår fortfarande. TE-centralerna och de största sysselsättarna inom tredje sektorn i centralernas verksamhetsområden samt kommunerna hörs som bäst i frågan. I detta skede har inga beslut om val av stödförfarande fattats, utan avgörandet fälls först efter hörandet. Helsingfors den 6 oktober 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 6