Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 745/2004 vp Pk-yritysten tasa-arvoinen kohtelu eräitä rahoituspäätöksiä tehtäessä Eduskunnan puhemiehelle Pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk) tarkoitetaan sellaista suomalaista yritystä, joka täyttää EU-määritelmän pienestä ja keskisuuresta yrityksestä siten kuin asiasta on säädetty Euroopan komission suosituksissa 96/280/EY (voimassa saakka) ja 03/361/EY (voimassa alkaen). Pk-yritykseksi luetaan yritys, jonka henkilöstön määrä on enintään 250 henkeä, liikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 27 milj. euroa ja pääomasta tai äänivallasta alle 25 prosenttia on suurten yritysten omistuksessa. Mikäli yritys muutoin täyttää pk-yritysten kriteerit, mutta pääomasta tai äänivallasta yli 25 prosenttia on suurten yritysten omistuksessa, yritys ei ole kelvollinen saamaan eräitä kansallisia yritysrahoituksen palveluita (Finnvera, Tekes tai työvoima- ja elinkeinokeskukset). Sama pätee myös EU-rahoituksiin tai EU-rahoitteisiin yrityksen kehittämishankkeisiin. Esimerkkitoimialana mainittakoon logistiikka-ala, jossa Suomessa toimivat, työllistävät ja Suomessa kirjanpitonsa itsenäisinä tulosyksikköinä hoitavat pk-yritykset ovat suurelta osin (ulkomaisten) suuryritysten omistamia yli 25 prosentin omistusosuudella. Voimassa oleva käytäntö on vaikeasti perusteltavissa yrityksille ja epädemokraattinen kohdellessaan yrityksiä eri tavoin yrityksen omistuspohjan perusteella ei kannusta suurehkoja yrityksiä yritystoiminnan aktiviteetin kasvattamiseen esim. yritysostoin tai uuden yrityksen perustamisen kautta ei osaltaan tue Suomessa toimivan ja työllistävän yrityksen menestymisen edellytyksiä ei tue yrityksen suomalaisten työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä ja ylläpitoa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että pk-yrityksiä kohdellaan omistuspohjastaan riippumatta tasa-arvoisesti perusteluissa mainittuja rahoituspäätöksiä tehtäessä? Versio 2.0

2 Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 2004 Martin Saarikangas /kok Rakel Hiltunen /sd Matti Saarinen /sd Sirpa Asko-Seljavaara /kok Kari Uotila /vas Jere Lahti /kok Marjo Matikainen-Kallström /kok Sari Sarkomaa /kok Eero Akaan-Penttilä /kok Timo Soini /ps Tony Halme /ps Ilkka Taipale /sd Jan Vapaavuori /kok Lasse Virén /kok Hanna-Leena Hemming /kok Esko Kiviranta /kesk Raija Vahasalo /kok Juhani Sjöblom /kok Klaus Hellberg /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 745/2004 vp Martin Saarikangas /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martin Saarikankaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 745/2004 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että pk-yrityksiä kohdellaan omistuspohjastaan riippumatta tasa-arvoisesti perusteluissa mainittuja rahoituspäätöksiä tehtäessä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymys liittyy Euroopan komission suosituksiin pk-yritysten määritelmästä. Tämän vuoden loppuun saakka voimassa olevan suosituksen 96/280/EY mukaan pieni ja keskisuuri yritys on määritelty yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 27 milj. euroa ja joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Pieni yritys määritellään suosituksessa yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 7 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 5 milj. euroa ja joka täyttää yrityksen riippumattomuutta kuvaavat ja muut suositukseen sisältyvät pienen yrityksen tunnusmerkit. Ensi vuoden alusta voimaan tulevassa suosituksessa 2003/361/EY on voimassa olevan suosituksen 96/280/EY kynnysarvoja korotettu pienen ja keskisuuren yrityksen osalta siten, että vuosiliikevaihto on enintään 50 milj. euroa tai taseen loppusumma enintään 43 milj. euroa. Pienen yrityksen osalta kynnysarvoja on korotettu siten, että vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 milj. euroa. Lisäksi suosituksessa on määritelty myös mikroyritys yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 milj. euroa. Kansanedustaja Saarikankaan ym. kirjallisessa kysymyksessä on todettu, että mikäli yritys muutoin täyttää pk-yritysten kriteerit, mutta pääomasta tai äänivallasta yli 25 prosenttia on suurten yritysten omistuksessa, yritys ei ole kelvollinen saamaan eräitä kansallisia yritysrahoituksen palveluita (Finnvera, Tekes tai työvoima- ja elinkeinokeskukset). Sama pätee myös EU-rahoituksiin tai EU-rahoitteisiin yritysten kehittämishankkeisiin. Hallitus toteaa, että Euroopan komission pienten ja keskisuurten yritysten määritelmää koskevia suosituksia on sovellettava valtiontuissa, joita myönnetään pk-yrityksille myönnettävää valtiontukea koskevan komission asetuksen (70/2001) nojalla. Tällaisia ovat yritystoiminnan tukemisesta annetun lain (1068/2000) mukainen kehittämistuki sekä Finnvera Oyj:n kehittämislaina. Sen sijaan yritystoiminnan tukemisesta annetun lain mukaista investointitukea samoin kuin Finnvera Oyj:n investointi- ja käyttöpääomalainoja, joihin sisältyy valtiontukea, on mahdollista myöntää kehitysalueella myös suurille yrityksille. Myös Teknologian kehittämiskeskus voi myöntää tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta suurille yrityksille koko maassa. Pk-yritysmääritelmästä ja sen käytöstä valtiontukijärjestelmissä on säädetty em. komission valtiontukisäännössä (komission asetus 70/2001), jota kaikkien EU-maiden tulee noudattaa. Näin ollen sellaista em. rahoitusta, joita tämä 3

4 Ministerin vastaus valtiontukisääntö koskee, ei voida myöntää säännössä määriteltyjä pk-rajoja suuremmille yrityksille. Hallitus katsoo edellä mainitulla perusteella, että kansanedustaja Saarikankaan ym. kysymys ei aiheuta toimenpiteitä. Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2004 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen 4

5 Ministerns svar KK 745/2004 vp Martin Saarikangas /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 745/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Martin Saarikangas /saml m.fl.: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att små och medelstora företag oberoende av sin ägarbas skall behandlas lika när de finansieringsbeslut som nämns i motiveringarna fattas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Spörsmålet hänför sig till Europeiska kommissionens rekommendationer om definitionen på små och medelstora företag. Enligt rekommendation 96/280/EG, som gäller till utgången av detta år, har små och medelstora företag definierats som företag som har färre än 250 anställda och antingen en årlig omsättning som inte överstiger 40 milj. euro eller en årlig balansomslutning som inte överstiger 27 milj. euro och som uppfyller kriteriet om oberoende och andra kriterier för ett litet och medelstort företag som ingår i rekommendationen. Ett litet företag definieras i rekommendationen som ett företag som har färre än 50 anställda och antingen en årlig omsättning som inte överstiger 7 milj. euro eller en årlig balansomslutning som inte överstiger 5 milj. euro och som uppfyller kriteriet om oberoende och andra kriterier för ett litet företag som ingår i rekommendationen. I rekommendation 2003/361/EG, som träder i kraft vid ingången av nästa år, har trösklarna i gällande rekommendation 96/280/EG höjts för små och medelstora företag så att årsomsättningen inte överstiger 50 milj. euro eller balansomslutningen inte överstiger 43 milj. euro. För små företag har trösklarna höjts så att omsättningen eller balansomslutningen inte överstiger 10 milj. euro per år. Dessutom definieras i rekommendationen också mikroföretag som företag som sysselsätter färre än 10 anställda och vars omsättning eller balansomslutning inte överstiger 2 milj. euro per år. I det skriftliga spörsmål som riksdagsledamot Saarikangas m.fl. har ställt konstateras det att ifall ett företag annars uppfyller kriterierna för ett litet och medelstort företag, men över 25 procent av kapitalet eller rösträtten innehas av stora företag, är företaget inte berättigat att få vissa nationella tjänster inom företagsfinansieringen (Finnvera, Tekes eller arbetskrafts- och näringscentralerna). Detsamma gäller också EU-finansiering eller företagens utvecklingsprojekt som finansieras av EU. Regeringen konstaterar att Europeiska kommissionens rekommendationer om definitionen på små och medelstora företag skall tillämpas på statsstöd, som beviljas med stöd av kommissionens förordning (70/2001) om statligt stöd som skall beviljas små och medelstora företag. Dylika är utvecklingsstöd enligt lagen om stödjande av företagsverksamhet (1068/2000) samt Finnvera Abp:s utvecklingslån. Däremot är det möjligt att bevilja investeringsstöd enligt lagen om stödjande av företagsverksamhet liksom också Finnvera Abp:s investerings- och driftskapitallån, i vilka ingår statsstöd, också till stora företag på utvecklingsområdet. Även Teknologiska utvecklingscentralen kan bevilja forsknings- och produktutvecklingsfinansiering till stora företag i hela landet. Om definitionen på små och medelstora företag och om dess användning inom statsstödssystemen föreskrivs i kommissionens ovan nämnda statsstödsregel (kommissionens förordning 70/2001), som alla EU-länder bör följa. Således 5

6 Ministerns svar kan sådan ovan nämnd finansiering som denna statsstödsregel gäller inte beviljas större företag än dem som omfattas av de gränser för små och medelstora företag som definieras i regeln. Med ovan nämnda motivering anser regeringen att spörsmålet av riksdagsledamot Saarikangas m.fl. inte ger anledning till några åtgärder. Helsingfors den 26 oktober 2004 Handels- och industriminister Mauri Pekkarinen 6