M 19/3741/74/2/10. Sodankylä T. Mutanen KENTTÄTUTKIMUKSET KOITELAISEN ALUEELLA KESÄLLÄ Tutkimuksen tavoitteet
|
|
- Teemu Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M 19/3741/74/2/10 Sodankylä T. Mutanen KENTTÄTUTKIMUKSET KOITELAISEN ALUEELLA KESÄLLÄ 1974 Tutkimuksen tavoitteet Kenttätutkimuksen "tieteellisinä" tavoitteina oli: - kartoittaa ja tarkentaa edellisenä talvena mikroskooppitutkimuksissa ilmenneitä faasi-kontakteja gabrointrusiivin E-, NE- ja N-osissa keräämällä näytteitä hietutkimuksia varten; - selvittää intrusiivin rakennetta ja kivilajisuhteita em. intrusiivin osissa ja sivukivien alueella; - kerätä näytteitä ikäystä varten hornblendiittipegmatoideista, joiden oli havaittu sisältävän aktiivista zirkonia. Luonnollisesti näiden tutkimusten toivotaan palvelevan alueella jatkuvia malminetsintätöitä. Kesällä 1973 saatujen tulosten perusteelle jatkettiin Intrusiivin malmipotentiaalin selvittämistä. Tällöin pyrittiin: - seuraamaan löydettyjä V-rikkaan magnetiitin ja ilmeniitin pirotehorisontteja; - keräämään suuria näytteitä talvisaikaan poisvietäviksi tutkimuksia varten;
2 2 - seuraamaan magnetiittihorisontin yläreunaan mahdollisesti liittyvää Cu-sulfidihorisonttia; - selvittämään Pt-pitoisten magnetiitti-ilmeniittipiippujen levinneisyyttä ja mahdollista Pt-pitoisuutta. Tarkoituksena oli kaivaa monttu talvella löytyneen voimakkaasti magneettisen piipun moreeninalaiseen puhkeamaan ja suorittaa upaplatinan vaskausta tunturialueen puroissa. Tehdyt toimenpiteet Ennen maastotöiden aloittamista haettiin paljastumia ja rakkoja lentokoneesta käsin Kiviaavoilla sekä tunturin S- ja E-puolisilla suurilla suoalueilla. Tällöin löytyikin topografikartoissa ja ilmakuvissa näkymättömiä paljastumia ja rakkoja; toisaalta voitiin rajata suuria paljastumattomia alueita. Kesinä kartoitetut alueet on esitetty kuvassa 1. Tarkistuskartoitus näillä alueilla on tarkoituksenmukaista vasta maastogeofysikaalisten karttojen valmistuttua. Faasikontaktien selvittämiseksi kerättiin näytteitä varsinkin todetun pigeoniitti-ortopyrokseeni-inversiorajan tarkentamiseksi tunturin E- puolella, ja ko. rajan paikantamiseksi tunturin N-puolella, jossa intrusiivin ulkomuoto viittaa magmaattisen kerrosrakenteen kääntymiseen W-Esuuntaiseksi. Magmaattista raitaisuutta ( suunta N 15º W, kaade 20 E) tavattiin Koitalaisenvosien S-puolelta (hav. 24/TM/74). Havainto vahvistaa sitä mm. intrusiivin N-ja E- puolisista sivukivistä saatua käsitystä, että intrusiivin kerrosrakenteen kaade on E-osissa hyvin loiva E ja N-osissa sanoin loiva N. Jo aikaisemmin on voitu havaita, vaikkakaan ei tarkasti mitata, että magmaattinen laminaatio on tunturialueella loiva-asentoista.
3 Kuva 1 Vuosina kartoitetut alueet (TM) Koitelaisen gabron E- ja N-osissa.
4 3 Tässä yhteydessä sopinee mainita se mielenkiintoinen seikka, että Vaiskonselässä, intrusiivin SW-reunalla esiintyy samantapaisia rautarikkaita (mm. kumulusmagnetiittia) sarvivälkegabroja kuin esim. Koitelaisenvosilla. Vaiskonselän rakkalohkareissa näkyi usein magmaattista raitaisuutta. S-puolella nämä gabrot rajoittuvat happamaan porfyyriseen kiveen, joka ainakin ulkonäöstä päätellen on identtinen intrusiivin NE-reunan granofyyrien kanssa. Näyttää myöskin siltä, että intrusiivin SW-reunan ultraemäksiset kivet, joita mm. Outokumpu Oy on tutkinut, liittyvätkin vulkanogeenisiksi tulkitsemiini kloriitti-amfibolikiviin. Nämä ultraemäksiset kivet, jotka koostumukseltaan vastaavat lähinnä klinopyrokseniitteja, ovat samanlaisia kuin S-Afrikassa, Kanadassa ja Australiassa tavatut komatiittiset laavakivet. Myöskin joht. Isokangas esitti epäilyksenään, että ko. ultraemäksiset kivet eivät ole Koitelaisen gabromagman varhaisdifferentiaatteja. Nämä ultrabasiitit sijoittuvat ilmeisesti intrusiivin kattopuolelle, niin kuin esim. N-reunalla on asian laita. Jo aikaisemmin on hahmottunut käsitys, että gabrointrusiivi on poimuttunut holvimaiseksi siten, että magneettisen sukkession ylimmät kivet sijoittuvat N-, E- ja mahdollisesti SE-reunalle. Nyt näyttää jopa siltä, että brakytektoniikka on kääntänyt intrusiivin kalottimaiseen muotoon, jolloin sen ylimmät osat kiertävät reunaa nykyisessä maanpintaleikkauksessa; vain W-osassa Rookkijärvellä tulevat pohjimmaiset differentiaatit (oliviinikromiitti- ja oliviini-pyrokseeni-kromiittikumulaatit) näkyviin. Faasikontaktitutkimuksia varten otetuista uusista näytteistä ei hieitä ole vielä valmistunut.
5 4 Tunturialueella ei kartoitus tuonut oleellisia lisiä aikaisemmin hahmottuneeseen yleiskuvaan. Keskilaella N-S-suunnassa kulkevan n m paksun diabaasijuonen poikki mitattiin tunnusteluluonteinen magneettinen profiili. Tässä profiilissa magneettinen minimi on E-reunalla syvempi kuin W-puolella, mikä osoittaa kaateen olevan jyrkähkön W. Juoni oli ympäristöään selvästi magneettisempi; ilmeniittistä ja magnetiitista rikastuneissa keskiosissa tulee jopa 2500 γ :n anomalioita (rinnan korkeudelta mitattuna), ympäristön taustan vaihdellessa 200:sta +200 γ:aan. Vertikaaligradientti on jyrkkä (jopa γ /m) ja yleensä positiivinen. Myöskin voimakkaita horisontaaligradientteja tavattiin kivikoilla. Aikaisemmin tuntematon, n. 90 m paksu diabaasijuoni löytyi Rykimälammen W-puolelta. Juoni on n. N-S-suuntainen. Majapaikkana ollut porokämppä on keskellä juonta. Tunturialueen matalalentokartta on hyvin "syheröinen. Tähän on useita syitä: - litologinen ja fysikaalinen heterogeenisuus: heikosti magneettista gabroa leikkaavat lukuisat voimakkaasti magneettiset basaltti- ja diabaasijuonet. Tunturialueella esiintyy myös magnetiittirikkaita pegmatoideja. Ruhjeisiin ja myloniittivyöhykkeisiin liittyy uraliittiutumista ja suskeptibiliteetin pienenemistä (Timagnetiitin skelettiytyminen). Mahdollisesti uraliittiutuminen on muuttanut voimakkaasti remanentin magnetoitumisen voimakkuutta ja suuntaa, mutta tämän vaikutusta ei vielä voida arvioida;
6 5 - tunturialueen ohut maapeite ympäristön suoalueisiin verrattuna. Tällöin kallioperän heterogeenisuus tulee korostetusti esille. Suuri vaikutus on myös kalliopinnan topografian jyrkillä vaihteluilla itse tunturialueella (kurut, peitteiset ruhjeet). - Alhainen lentokorkeus yhdessä em. tekijöiden kanssa. Niinpä esim. Korkealentomagneettisissa kartoissa magnetiittihorisonttien kohdalla selvästi esiintyvä gradienttijyrkänne ei matalalentokartoissa tule näkyviin. Kartoitusaluetta laajennettiin tunturialueelta länteen päin Kiviaavoille, itään Kustruotomanaavoille päin sekä pohjoiseen ja luoteeseen Viuvaloaavalle, Kahdenputaanaavalle, Kaitaselän W-osiin ja Kiuru-Äijän Hangasmaahan. Kiviaavat osoittautuivat paljastumattomiksi, sen sijaan gabropaljastumia löytyi Viuvaloaavalta, Kahdenputaanaavan ympäristöstä,ja Kiuru-Äijän Hangasmaasta. Kahdenputaanaavan ympäristöstä ja Kiuru- Äijän Hangasmaasta. Kustruotomaavan S-puolelta, jonne pohjoisempaa tavoitetut magnetiittihorisontit näyttävät ekstrapoloituvan", löytyi gabropaljastumia ja -rakkoja, mutta ei magnetiittipirotteita. Kivien ulkonäöstä päätellen nämä gabrot (72-76/TM/74) sijoittuvat intrusiivin "stratigrafiassa magnetiittihorisonttien alapuolelle. Rakkahavaintojen mukaan intrusiivin yläosan granofyyri jatkuu ainakin kilometrin paksuisena (maanpintaleikkauksessa ) Kaitaselän W-osaan. Aivan Kaitaselän W-reunassa on muutamia sarvivälkegabroista ja uraliittidiabaaseista koostuvia rakkoja, jotka kuitenkin ilmeisesti sijoittuvat granofyyrin N-puolelle, sillä Mikkolan vanhojen havaintojen ja myöskin Aurasen kartoituksen mukaan granofyyri kulkee etelämpänä, Keikkumaaavansaaren N-reunan tasalla. Em. gabrohavainnot kuulunevat Intrusiivin N-puolisiin satelliitteihin.
7 6 Granofyyri on emäksisen maan alkaleista ja SiO 2 :sta rikastunut differentiaatti. Sen synnyn on, mahdollistanut kumulusprosessien tehokkuus hitaasti kiteytyvässä suuressa magmamassassa. On myöskin selvästi osoitettu, että alhaisessa paineessa fraktioituva basalttinen magma tuottaa andesiittisia ja sitäkin happamampia differentiaatteja (Eggler, D.H. (1974): Application of a portion of the system CaAl 2 Si 3 O 8 - SIO 2 - MgO - Fe - O- H 2 O- CO 2 to genesis of the calc-alkaline suite. Am. Jour. Sci. 274, ). Intrusiivin sivukivet E- ja N-puolella on pääpiirteissään selvitetty: Rovapäältä länteen mentäessä intrusiivia rajoittavat Al-rikkaat liuskeet (serisiittikvartsiitit, strauroliitti- ja kyaniittipitoiset kvartsi-serisiittikloriittiliuskeet) aina "Bonanzan paikkeille asti (y=514.00). Tästä noin 2 km W tavataan jo rakkoina ja lännempänä, Karinkiseljän porokämpän luona komeina kalliokkoina kloriitti-amfibolikiviä ja niihin liittyviä serpentiniittejä. Porokämpän luona näiden kivien, kaada on 35 N. On mielenkiintoista ja tuskin sattuman oikku, että S-Afrikan peridotiittisiin ja basalttisiin komatiitteihin liittyy huomattavia horisontteja Al-rikkaita kvartsi-serisiittiliuskeita (Viljoen, M.J. & Viljoen, R.P. (1969): A reappraisal of granite-greenstone terrains of shield areas based on the Barberton model. Upper Mantle Project, Geol. Soc. S. Afr., Spec. Publ. 2). Mahdollisesti Koitelaisen alueella ja muualla Keski-Lapissa vihreäkivivulkanismiin liittyy Al:n laajamittaista kulkeutumista geosynklinialtaaseen erittäin happamien termaalivesin mukana, niin kuin Kamtšatkalla ja Indonesian saaristossa tänäkin päivänä tapahtuu.
8 7 Granofyyriä leikkaavat emäksiset juonet. Yhteen tällaiseen juoneen liittyy "Bonanzan" Kapea Cu-Au-juoni. Magneettisen kartan perusteella emäksisiä juonia on enemmänkin, mutta niistä ei ole varmoja paljastumatai rakkahavaintoja. Koitelaisen alueen NE-osan kivilajihavainnot on esitetty liitteessä 1-4. V-rikkaille magnetiittihorisonteille löytyi kesän aikana jatkeita etelään ja pohjoiseen. Nämä pirotehorisontit on jo tavoitettu 3.5 km:n matkalta. Pohjoisin havainto on Viuvaloaavalta (51/TM/74), eteläisin Kustruotomanaavan N-reunalta (60/TM/74). Viuvaloaavan magnetiittipitoiset gabrot vastaavat ulkonäöstä päätellen laadultaan kesällä 1973 löydettyjä, mutta S- pään rekat sisältävät keskimäärin parempia, yksittäisissä näytteissä jopa huomattavasti parempia pirotteita. Parhaimmissa S-pään näytteissä on arviolta yli 20 til.-% magnetiittia + ilmeniittiä. Magnetiittirikkaiden rakkojen leveys kohtisuoraan kulkua vastaan mitattuna ori vähintään 20 m. Tähän mennessä tehdyistä hieistä näkyy, että nämä rikkaat pirotteet myöskin muuttumisasteeltaan vastaavat aikaisemmin analysoituja näytteitä, joissa lievästä skelettiytymisestä huolimatta oli säilynyt ilahduttavan paljon vanadiinia magnetiitin hilassa. Vaikuttaa jopa siltä, että magnetiitti olisi niissä paremmin säilynyt kuin pohjoisempana. Olosuhteet, joissa magnetiitin ja suotautuneen ilmeniitin muodostamista rakeista magnetiitin kustannuksella syntyy silikaatteja (biotiitti, amfiboli), mutta ilmeniitti jää titaniittiutumatta, ilmeisesti liittyvät alueelliseen metamorfoosiin ja K + :n ja H 2 O:n kemiallisen aktiivisuuden kasvuun. Kalia oli saatavissa interkumulusaineksessa, jossa näkyy paikoin runsaastikin kalimaasälpää. Näissä uusissakin näytteissä kiinnittyy huomio turmaliinin yleiseen esiintymiseen oksidien kumulusrakeiden yhteydessä.
9 8 Skelettiytymisaste on melko hyvä magnetiitin V-pitoisuuden mitta. Rinnan skelettiytymisen kanssa tapahtuu magnetiitin martiittiutumista, jota ei S- pään pirotteissa esiinny. Tuntuu, että V-horisonttien parhaiten säilyneet osat ovet juuri S-päässä, josta myöskin kairaus olisi aloitettava. Aeromagneettinen kartta sallii ekstrapoloida magnetiittihorisontteja muutamia kilometrejä sekä etelään että pohjoiseen. Tunnetun V-vyöhykkeen eri osista on kerätty neljä suurta näytettä (useita kymmeniä kiloja kukin) rikastuskokeita varten. Näytteet on tarkoitus kuljettaa maastosta moottorikelkalla. Syksyllä 1973 löydettyä malakiittipitoista hohkaista gabroa vastaavaa kiveä ei ole löytynyt lisää. Keskilaen ja Yläpäänlaen väliseltä alueelta löytyi lisää magnetiittiilmeniittirikkaita hornblendiittipegmatoideja rakkalohkareina n. 300m NE aikaisemmin tunnetusta piippuryhmästä. Talvella löytyneeseen voimakkaasti magneettiseen piippuun yritettiin kaivaa monttua, mutta pohjaveden tulo esti työn useita kertoja, viimeksi n.1.5m:n syvyydessä. Piippuun aiotaan päästä käsiksi talvisaikaan räjäyttämällä. Piipun päältä olevasta moreenista löytyi parin nyrkin kokoinen särmikäs lohkare (25/TM/74) myloniittiutunutta sarvivälkekiveä, jossa oli runsaasti magneettia. Tämä saattaa olla kotoisin alla olevasta piipusta. Montusta mitattiin γ:n anomalia. Piipun päällä olevasta moreenista, sen enempää kuin tunturialueen puroistakaan, ei löytynyt vaskaamalla platinaa eikä kultaa.
10 9 Porokämpästä n. 1 km NNE löytyi magneetti- ja kuparikiisupitoinen ohut (n. 1 cm) pegmatoidischlieri. Ympäristö on pyrokseenigabroa. Pieniä juonimaisia ja pyöreähköjä pyrokseniittipegmatoideja löytyi suon laidasta Yläpäälaen E-puolelta. "Bonanzan" löytyminen toi virkistävän lisän alueen malmiaihevalikoimaan. Kaitaselkää n. NE-suunnassa leikkaavan kurun NWreunalla oli muutamia pienehköjä (suurin n. 10 x 25 x35 cm) götiittilohkareita, joissa oli runsaasti malakiittia ja joidenkin sisällä kompaktia kuparikiisua. Säilyneemmästä osasta sai Esko Kontas analyysissaan: Cu 21% Co 18 ppm Cr 30 Mn 18 Ni 17 Pb 6 Zn 55 Ag 3-7 Löytöpaikalla sai vaikutelman, että kysymys on sulfidimalmin paikallisesta rapakalliosta nousseista lohkareista. Toht. Puustisen, maist. Nenosen ja tutkimusapumies Kenttälän kaivamassa koeojassa tavoitettiinkin suoraan lohkareiden alta ruosteinen, paikoin malakiitti- ja kuparikiisupitoinen juoni, joka leikkasi rapautunutta gabroa. Juonen asennon ja ulottuvuuden selvittämiseksi kaivettiin koeojaverkosto, yhteensä 132 m. Ojat olivat m syviä, Ojat kartoitettiin ja niistä kerättiin ura-näytteitä analyysejä varten. Yleiskuva koeojista ori esitetty liitteessä 5, johon on myöskin merkitty malmijuonen kulku. Yksityiskohtaiset geologiset kartat ojien pohjista ja seinämistä on esitetty liitteissä 6-7. "Bonanzan" alueen, maastokartta ja geologia on liitteenä (liite 8).
11 10 Tähän mennessä on selvinnyt, että juoni on melko ohut (1-20 cm) SW- WSW-suuntainen, ja sen, kaade on loiva (30-45 ) NW. Slingramhäiriöstä päätellen juonen pituus on yli 1 km (liite 10). Juonessa on epäsäännöllisen muotoista pullistumia Juonen alkuperäinen kiisuaines on lähes kokonaan muuttunut "limoniitiksi"; vain paksuimmissa osissa on näkyvissä malakiittia ja säilynyttä kuparikiisua. "Limoniitissa" näkyy mikroskoopissa laatikkorakenteita ja kokardirakenteita kokardit muistuttavat ooliitteja. Sulfidien, götiitin ja vihreän kiillemäisen tavaran lisäksi löytyi ohuthieestä vain pari pientä kvartsiraetta. Malakiitti on asultaan sälöistä, onteloihin se on kiteytynyt kauniina kupurapintaisina mättäinä. Muutamien paljastumien ja rakkojen avulla on voitu hahmotella juonen ympäristön geologiaa (liite 8). Malmijuoni liittyy maanpintaleikkauksessa n. 100 metriä paksuun metagabrojuoneen, joka leikkaa granofyyrejä. Gabron ja granofyyrin kontakteja ei ole näkyvissä Gabrojuonen suunta on SW-WSW eli sama kuin malmijuonen suunta. Eräässä montussa näkyi gabrorapakalliossa ruhjeliuskeisuutta, jonka kaade on n 20 NW. Gabron rakenne on rapakalliossa täysin säilynyt. Kivi on löyhää, helposti lapiolla pisteltävää. A-montun SW-päässä oli louhikkoista rakkaa, ja löyhää rapakalliota. Gabro koostuu valtaosaltaan vihreästä sarvivälkkeestä. Plagioklaasia on vähän; suurin osa alkuperäisestä plagioklaasista on muuttunut klinozoisiitiksi. Pintahieessä näkyy ilmeniittirungon muodostamia skelettirakeita, magnetiitti on poistunut Sulfideja ei ole. Kiven rakenne on granoblastinen. Tämä gabrojuoni ei tule magneettisesti näkyviin, mutta muut yksittäisten lohkarehavaintojen perusteella oletetut gabrojuonet näkyvät selvinä magneettisina anomalioina ( liite 9). Malmiutuneiden gabrojuonten indikaationa voikin pitää magneettisuutta. Mahdollisesti juuri malmifluidit aiheuttivat magnetiitin silikaattiutumisen.
12 11 Tällä hetkellä on malmin synnystä seuraava käsitys: intrusiivin yläosan granofyyrihattu jähmettyi, ja avautuneisiin rakoihin tunkeutui alempaa gabrosta jäännösmagmaa, joka oli jo pitkäaikaisen ja tehokkaan differentiaation tulos. Tässä magmassa on PO 2 ollut melko korkea, koska titanomagnetiitti on kiteytynyt kumulusrakeina. Tähän magmafraktioon olivat myöskin rikastuneet Cu, S ja Au. Mobilit malmikomponentit hakeutuivat gabrojuonen tensiorakoihin kiven jäähtyessä. Limoniittista juoniainesta ja limoniittirikasta pinta-ainesta vaskattaessa löytyi jokaisesta vaskoolista kultaa, joskus melko runsaastikin. Suurin hippu, joka valitettavasti hukkui oli aikuisen täin kokoinen. Valtaosa kullasta koostui hengettömistä hipuista. Hiput olivat kirkkaankeltaisia kulumattomia ja valssautumattomia niin kuin paikalliselta ainekselta sopii odottaakin. Mikroskoopissa näkyi joskus viirullisia kullan kidepintoja. Huomattakoon, että suurin osa vaskatun tavaran kullasta joutui, hukkaan limontittikokkareiden mukana. Rapakallioaineksesta, joka koostui lähes yksinomaan gabrorapakalliosta, löytyi myös muutamia hengettömiä hippuja. Limoniitti-malakiittinäytteestä tehdyssä analyysissa ei kultaa kuitenkaan ollut (0.0 g/t). Sähkömittausten (korkea- ja matalajakso-slingram) perusteella malmi on hyve johde. Toteutetun ja suunnitellun geofysikaalisen ohjelman lisäksi saattaisi olla paikallaan tehdä tulevana kesänä SP-mittauksia, joilla tällaiset pintaosistaan rapautuneet kiisumalmit kokemusten mukaan tulevat hyvin esiin. Geofysikaaliset kartat seuraavat liitteinä (9-13).
13 12 Granofyyria leikkaa kvartsijuonia, joiden synty saattaa liittyä läheisesti malmimuodostukseen "Bonanzasta" n. 1.5 km E löytyi lukuisia suuria (jopa 1 m 3 ) valkoisia juonikvartsilohkareita jotka ovat ilmeisesti nousseet paikallisen, arviolta m paksun ja N-S-suuntaisen kvartsijuonen puhkeamasta Joissakin lohkareissa näkyy teräviä kontakteja granofyyrin kanssa. Lohkareissa oli osittain götiitin täyttämiä jopa nyrkin kokoisia onteloita. Götiitti on lasipäämuunnos. Yhdestä götiittikasaumasta löytyi kiisureliktejä (vaikuttaa pyriitiltä). Niilo Puranen näytti myöskin hohkaisia kvartsilohkareita, jotka löytyivät sähköhäiriöön kaivetusta kuopasta. "Mutasen lammesta" n. 300 m W (liite 8). Kapeat, muutaman millin paksuiset kvartsijuonet ovat granofyyrissä verrattain yleisiä ja niiden määrä näyttää lisääntyvän granofyyrin N-reunalle päin. Noin 2 km "Bonanzasta" E on kvartsiutuneita ja epidoottiutuneita granofyyrejä. Mahdollisesti "Bonanza" on poikkeuksellisen kiisurikas kiisu-kvartsijuoni. Kaitaselän poikki on N-S-suunnassa otettu 5 suurta (n kg) moreeninäytettä (Geok. 1-5 P liite 8). Analyysitulokset on esitetty liitteessä 14. Korkein Cu-pitoisuus (500 ppm) sattuu granofyyrin N- reunalle Kvartsijuonen esiintyminen granofyyrissä, yhdessä hajaraemaisen plagioklaasin kanssa, osoittaa melko korkeata intruusio- ja kiteytymisnivoota. Pieni litostaattinen paine on mahdollistanut "kylmien", varsinaisen magmaattisen kontraktion jälkeisten dilataatioavautumisen ja niihin liittyvän malmimuodostuksen. Granofyyreihin ja niitä leikkaaviin juoniin sisältyy huomionarvoinen malmipotentiaali.
14 13 Talveksi suunnitellut toimenpiteet - Geofysikaalisen ja geokemiallisen systemaattisen ohjelman lisäksi olisi talvikautena tehtävä seuraavaa; - magnetiittipiippu aloitettu monttu kaivettava loppuun ja otettava näytteitä (alkutalvesta) - kesällä kerättyjen rikastusnäytteitten ja ikänäytteitten haku (alkutalvesta) - tukilinjan vetäminen Koitelaisen piippualueelle ja tiheä magnetometraus ( 10 x 20 m) n. 1 km 2 :n alueella piippujen kohdalla ja lähiympäristössä. Laboratoriotutkimuksista pitäisin tärkeänä seuraavia: - Pt-pitoisten näytteiden mikroskooppitutkimus. On yhä ilmeisempää, että Pt-metallit muodostavat malmeissa omia mineraalejaan eivätkä piiloudu sulfidihiloihin (Stumpfl, E.F. (1974): The genesis of platinum deposits: further thoughts. Minerals Sci. Engng. 6. (3), ). Tutkimuksiin tarjoaa apua ja mielenkiintoisen vertailukohteen Gusevogorskin titaanirautamalmi Uralilla, josta on julkaistu paljon tietoja Ptmetallien mineraalien esiintymisestä. - kryptisen kerroksellisuuden mikroanalyyttinen selvittäminen - faasikerroksellisuuden tutkimuksen jatkaminen - yleisten mikroskooppis-petrografisten tutkimusten jatkaminen - rikastuskokeet V-rikkaista magnetiittipirotteista - hornblendiittipegmatoidien zr-ikä - "Bonanzan" geokemia ja kalkografia
15 14 Liitteet: Liitteet 1 4 Koitelaisen gabron NE- ja E-osan paljastumahavainnot Liite 5 "Bonanza", geologinen kartta 1: 200 Liitteet 6 7 "Bonanza" geologinen kartta 1: 50 Liite 8 "Bonanza, maastokartta ja geologia 1:4000 Liitteet 9 13 "Bonanza" geofysikaaliset kartat Liite 14 Moreenianalyysejä, Kaitaselkä
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29 Liite 14 Moreenianalyysejä Kaitaselästä (Geok. 1-15) Geok Geok Geok Geok Geok
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
Lisätiedot130A/TM/73 Magn.rikaste Magn. Jäte
2 Malmimineraaleina esiintyy pääasiallisesti magnetiittia ja ilmeniittiä, toisin paikoin kuparikiisua. Vähemmissä määrin on pyriittiä ja kuparikiisurakeiden reunoilla borniittia. Oksidimineraalit sijoittuvat
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA
LisätiedotM 06/3741/-79/1 Malmiosasto
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS M 06/3741/-79/1 Malmiosasto 18.12.1979 SODANKYLÄN KUNNAN VALTAUSALUEILLA BONANZA 1 KAIV. REK. N : O 2513, KAITASELKÄ 1-6 ja 8-9 KAIV. REK. N:O 2553 JA KARINKISELKÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv
M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN
LisätiedotTUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3712/-86/1/10 Kittilä Haurespää Olavi Auranen 3.12.1986 TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N:0 3280 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R )
M 19/3741/-76/3/10 Sodankylä, Koitelainen Tapani Mutanen 1976-10-05 Koitelaisen magnetiittirikasteiden tutkimus (R304 307) Kairanreikien R304-307 rikastuskokeet suoritettiin VTT:llä Laurilan heikkomagneettisella
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.
M 19/4523/2001/1 Geologian tutkimuskeskus Raportti 4.10.2001 Marjatta Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993
LisätiedotTUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe
LisätiedotTutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948
M/17/Sdk 49/1 Sodankylä, Tankavaara Aimo Mikkola 10.2.-49 Tutkimukset Sodankylän Tankavaarassa 1948 Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti heinäkuussa 1948 teollisuusneuvos Stigzeliuksen aloitteesta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotMALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o
LisätiedotOUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset
9 OUTOKUMPU OY Q- K MALMINETSINTX 2032 01 INKOO, LAGNXS Inkoon X,5gnasissa sijaitseva Zn-Cu -malmimineralisaati~ on vanhastaan tunnettu. Malmimineralisaatiota on louhittu ja siinä on n. 5 x 8.m2:n kokoinen
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M06/4332/-81/1/10 Lieksa Tainiovaara Jouko Vanne 30.10.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LIEKSAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA TAINIOVAARA 1, KAIV. REK. N:O 2538/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotSODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET
M 19/3741/-79/3/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 22.2.1979 SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Koitelaisenvosien kromi-platinamalmi
LisätiedotOUTOKUMPU OY MALMINETSINTX
Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS
M 19/3741/77/1/10 Sodankylä Koitelaisenvosat Tapani Mutanen 12.8.1977 KOITELAISEN Pt-Pd-PITOINEN KROMIITTIKERROS Alkukesästä 1977 jatkettiin Koitelaisenvosien alueella kevättalvella keskeytettyä reikää
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotQ 19/3713/-8211 ~, ,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI<IMUSLAITOS. 'Ii. Ke lu j oki.- Työraportti Pertti Turunen
,..+'i.'f:;. LI- Q 19/3713/-8211 ~,. -. -.,,,.=_.---.! GEOLOGINEN TUTI
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotJOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu
A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan
Lisätiedot001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:
001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän
LisätiedotARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART
ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotJA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/3/10 Sodankylä Puilettilampi Tapani Mutanen 5.12.1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA PUILETTILAMPI 1, KAIV.REK. NO. 3856/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVALKEALEHDON KAIRAUS 1980 N:qi0 17/80. H. Markkula Indeksi 1:
RAUTARUUKKI OY MALMINETSINTA VALKEALEHDON KAIRAUS 980 N:qi0 7/80 TUTKIMUSALUE LAATIJA i JAKELU Mustavaaran ymparistd H. Markkula KUNTA LAAT.PVM HYV. Taivalkoski, Posio KARTTALEHTI 2.0.980 UITEKARTAT JA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI
LisätiedotSUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2
LisätiedotRAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO
J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
LisätiedotARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala
RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero
Lisätiedot0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK 26.2.1986 2 (4) LOHKARE-ETSINTA KOTALAHDEN YMPARISTOSSA 1985 Yleistii Kotalahden kaivokselta kaakkoon, Sarkiniemessä,.on matalalentomittauksissa todettu
LisätiedotOUTOKUMPU OY 015, 020/ , 05/MLP/1984 MALMINETSINTX
OUTOKUMPU OY 05, 020/424 04, 05/MLP/94 MALMINETSINTX Marjatta Parkkinen/LAP 2.2.94 ( 2).. ' '""\\ ~ ).J PARIKKALAN KINNARNIEMEN (424 04, 05) AU-KANSANNAYTEAIHEEN TUTKIMUKSET KESALLA 94. '"' - Sijainti
LisätiedotM 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.
M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
Lisätiedot30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU
Lisätiedot07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN
LisätiedotRIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA
RAPORTTITIEDOSTO N:O 2949 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2213/-89/1/10 Kuru Aukeeaho Niilo Kärkkäinen 9.2.1991 RIUTTASKORVEN AG-PB-ZN-CU-MINERALISAATION JATKEIDEN ETSIMINEN KURUN AUKEEAHOLLA TAUSTA Tavoitteena
LisätiedotKTL Urpo Vihreapuu. Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv.
Urpo Vihreapuu DO:-Z?ZZ07-PH~etala wp Jakelu OKME/Outokumpu 1 kpl Hyv. PEKKA H1ETALAN AU-KANSANNAYTTEESEEN LIITTYVIA HAVAINTOJA JA TUTKIMUSTULOKSIA 1999-2000. LllTE KAYNTIRAPOR-TTIIN KnOku/14/1-2-1999
LisätiedotTALLENNETTU GTK. Roi mlk 6/Vinsa. Täydennysraportti
OKME Roi mlk 6/Vinsa 001/2633/PR/71 Täydennysraportti TALLENNETTU 1 6. 09. 2010 GTK Tämä raportti on yhteenveto kaikista niistä töistä, joita Vinsan kohteessa on tehty 15. 12. 1967 päivätyn tutkimusraportin
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotM 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782
M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä
LisätiedotN:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet
RAUTARUUKKI OY MOREENIGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET YLI - KIRVESMAAN N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81 Tut kimu sa lue Laatija Jakelu Yli- Kirvesmaa Reutuoj a E. Korvuo OU mal RO ma l Kunta
LisätiedotSelostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi
ARkI,I, i dc,,.=t= i E 7i71T M 19/2333 Kivijärvi A. L onka 21. 11. 7 2 Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä 1970-72 HISTORIA : Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotAlustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953
M/17/Yt-53/2 Ylitornio V. Yletyinen Alustava selostus malmitutkimuksista Ylitornion Kivilompolossa kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita
LisätiedotOn maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla
On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1,
ARKISTO KAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Niilo Kärkkäinen 30.5.1997 Koukunkangas (Ristikallio, Kopsanneva, Vanhahaudankangas Toholampi M19/2342/1999/10/1, ILMENIITIN ETSINTÄÄ TOHOLAMMILLA v. 1994-1997
LisätiedotOutokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia
RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden
LisätiedotM 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa
/\ 1\S ; KAP PALE M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson 31.7.1989 Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen mineralogiaa ja petrografiaa 5 Taulukko 1. Mikroanalyyseja näytteestä M5.8/84,
LisätiedotM/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause
M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M/06/4522/-88/1/10 Kuusamo Kouvervaara Erkki Vanhanen 13.05. 1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotVenetekemän malmitutkimuksista
~ U 5 --k- ~~, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3214/-80/1/10 Venetekemä Juha Jokinen 30. Väliraportti Venetekemän malmitutkimuksista Pieksämäen mlk. 30.04.1980 Juha Jokinen VÄLIRAPORTTI VENETEKEMÄN MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ
RAPORTTI 06213714,3732,3741 /EKI97 Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kemin kai :~, : GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ Sodan kyla, Huutamoaapa ja Haapasel k2
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee
LisätiedotRAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA
1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi
TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234
LisätiedotM/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen. Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953
M/17/Yt 53/1 Ylitornio V. Yletyinen Ylitornion Kivilompolon malmitutkimukset kesällä 1953 Vuonna 1952 suoritetut malmitutkimukset Ylitornion Kivilompolossa, jossa oli tavattu useita molybdeenihohdelohkareita,
LisätiedotKAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:
m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA
LisätiedotGEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3714/-81/1/10 Sodankylä Sattasvaara Heikki Pankka 30.3.1981 GEOKEMIALLISTEN NIKKELI-KROMIANOMALIOIDEN TUTKIMUKSET SATTASVAARAN KOMATIITTISTEN LAAVOJEN YHTEYDESSÄ SODANKYLÄSSÄ
LisätiedotARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A
ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa 1973-04-09 Selostus Paltamon Melalahdessa 1971-72 suoritetuista malmitutkimuksista Aihe tässä käsiteltyihin tutkimuksiin on peräisin vuodelta
LisätiedotSULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000
GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl
Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista
LisätiedotPetri Rosenberg 17.3.2000
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN
LisätiedotSELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/2744/-80/1/10 Koskee: 3722 Kittilä Jyskälaki Veikko Helppi 21.4.1980 SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979 Johdanto Tutkimusten
LisätiedotM19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander
ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA
Lisätiedot5 OKMULM Rovaniemi. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö
- Lapin MalmiE Korvuo Jakelu Kau- ja teollisuusministeriö 5 OKMULM Rovaniemi KAVOSLAN 19 :N MUKANEN TUTKMUSTmSELOS'US LAPN WSSA SODANKYWN KUNNASSA VALTAUSALUELLA KEVTSA 55, kaiv.rek.nro 5818132, KEVTSA
LisätiedotYleensä alueen yleisnäkymässä ovat vallitsevina laajat suot.
GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 19/3731/-80/2/90 Savukoski Keikkumapalo Ilkka Härkönen 23.12.1980 Liittyy: M 19/3731/-80/1/10 SELOSTUS MAAPERÄTUTKIMUKSISTA SAVUKOSKEN KEIKKUMAPALOSSA KART- TALEHDELLÄ 3731
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M 19 /3122/85/2 Koskee 3122 06 Luhanka Tammijärvi Markku Tiainen 19.12.1988 LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA LUHANGAN TAMMIJÄRVEN LIUSKEJAKSON RAKENTEESTA
LisätiedotKAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN YMPÄRISTÖSSÄ, KL , 07, O8, , 03, JA 08 VUONNA 1992
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/2631/-93/2/82 (Liittyy 2633 ja 2732) Tervolan ympäristö Teollisuusmineraalit Antero Karvinen 17.12.1993 KAOLIINI- JA SULFIDITUTKIMUKSET TERVOLAN
LisätiedotKENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA
O U T O K U M P U Oy ~alminetsintä KENTTARAPORTTI MAAPERAGEOLOGISESTA TUTKIMUKSESTA ROVANIEMI MLK KUOHUNKI Ttitkimusalueen sijainti Tutkimusten tarkoitus ja suoritus Tulosten tarkastelua Tutkimusalue sijaitsee
LisätiedotRAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl
1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET
M06/3723/-79/1/10 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Malmiosasto 5.12.1979 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET Johdanto Valtausalueella
Lisätiedot