Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4328/ /2014

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) 138 Asianro 4328/ /2014 Oikaisuvaatimus / vahingonkorvaushakemus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen Lakimies Mika Mäkäräinen Kansliapalvelu Lakimies on tekemällään päätöksellä hylännyt Irja Hätisen vahingonkorvaushakemuksen koskien hulevesien valumisen aiheuttamaa rakennuksen vaurioitumisen korvaamista. Asian tausta Irja Hätinen oli päivätyllä kirjeellä vaatinut, että kaupunki ryhtyisi rakennusvalvontatoimenpiteisiin hänen naapurinsa piha-alueellaan suorittaman rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta (pihan luvaton täyttö ja ajoluiskan virheellinen rakentaminen). Hätisen mukaan mainitut toimenpiteet aiheuttivat naapurin piha-alueen hulevesien virheellisen ja lainvastaisen ohjautumisen Hätisen omistamaan rakennukseen päin ja tämän syyn vuoksi Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan rakennuksessa todetut vauriot ovat syy-yhteydessä naapurin piha-alueen muuttamiseen, missä mm. autotalliin johtavaa ajoluiskaa korotettiin noin 30 senttimetriä. Hätinen oli ollut jo vuonna 2008 ollut yhteydessä naapurin rakennustyöt suorittaneeseen Heikki Koposeen. Lisäksi hän oli lähettänyt Koposelle päivätyn kirjeen. Rakennusvalvonta suoritti vuonna 2008 Hätisen rakennusvalvontailmoitukseen perustuen katselmuksen, josta on laadittu katselmuspöytäkirja ja lisäksi katselmuksessa otettiin valokuvia Hätisen rakennuksesta ja alueen olosuhteista. Hätinen on myöhemmin ja rakennusvalvontaan toimitetuissa kirjelmissä katsonut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että rakennusvalvonnan tuli edelleen ryhtyä tarvittaviin rakennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin rakennusmääräysten vastaisen rakentamisen osalta ja hulevesistä hänen rakennukselleen aiheutuvan haitan poistamiseksi. Hätinen on tehnyt asiassa myös asiassa kantelun Itä-Suomen hallintooikeudelle ja valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 205 (diaarinro 4052/3/14) pysyttänyt Itä-Suomen hallinto-oikeuden antaman päätöksen, jolla Hätisen tekemä kanteluasia ja vahingonkorvausvaatimukset on jätetty tutkimatta. Vahingonkorvaushakemus Irja Hätinen on päivätyssä hakemuksessaan vaatinut, paitsi muuta josta nyt ei ole kysymys, että kaupunki korvaisi rakennusvalvonnan laiminlyönnin vuoksi hänen rakennukselleen aiheutuneen vahingon. Hätisen mukaan rakennusvalvonta ei ryhtynyt lain edellyttämällä tavalla tarvittaviin ra-

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (2) kennusvalvontatoimenpiteisiin naapurin virheellisen rakentamisen korjaamiseksi ja siksi naapurikiinteistön hulevesiä pääsi valumaan hänen omistamaan rakennukseensa päin siten, että Hätisen rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan asiaa oli yritetty ratkaista jo vuonna 2008, kun naapurikiinteistöltä valui hulevettä Hätisen rakennuksen seinään (kivijalkaan). Hätinen oli tuolloin ottanut yhteyttä kaupunkiin ja asiassa oli käyty kirjeenvaihtoa kaupungin viranhaltijoiden kanssa. Kaupunki ratkaisi ongelman siten, että kaupunki rakensi puistoalueelle Hätisen rakennuksen läheisyyteen uuden sadevesikaivon. Lisäksi kaupunki muotoili läheisen katualueen asfalttipinnan ohjaamaan paremmin katualueen hulevettä. Kaupunki lähetti myös Hätiselle kirjeen, jossa todettiin: Lisäksi virasto on ilmoittanut kiinteistön haltijan (naapuritontti ) olevan velvollinen korjaamaan kiinteistölle johtavaa väylää siten, että hulevedet eivät johtuisi kiinteistöönne päin (Hätisen rakennukseen päin). Hätinen on katsonut, että kaupunki on kirjeen perusteella antanut naapurille korjausvelvoitteen ajoluiskan osalta (suunnitteluinsinööri Paula Liukkosen ilmoitus ). Muutostöiden yhteydessä Hätisen naapurin piha-alueella suoritettiin mittavat muutos- ja massanvaihdostyöt. Myös katolta tulevia sadevesiä varten rakennettiin kaivot, joista hulevedet johdetaan kaupungin tuolloin rakentamaan sadevesikaivoon. Edelleen naapuri korotti luvattomasti ja oikeudettomasti Hätisen rakennuksen vieressä sijaitsevaa autotalliin johtavaa ajoluiskaa noin 30 senttimetriä. Tämän vuoksi naapuritontin hulevedet ohjautuvat entistä enemmän Hätisen rakennuksen tiiliseinään päin. Hätisen mukaan naapurin piha-alueelta valuvat hulevedet ovat aiheuttaneen hänen rakennuksensa tiiliseinän alimman kerroksen tuhoutumisen ja rakennuksen vaurioitumisen. Rakennuksen sisärakenteissa olevat laho- ja homevauriot ilmenevät tarkemmin Polygon Finland Oy:n tekemästä tutkimuksesta. Hätisen mukaan rakennusvalvonta on laiminlyönyt tai jättänyt valvomatta kunnallisteknisen osaston päivätyssä ilmoituksessa todetun rakennuskehotuksen noudattamisen. Kaupunki on siten laiminlyönyt rakennusvalvontatehtävänsä, koska kaupunki on sallinut naapurin rakentaa ja muotoilla piha-alueensa ajoluiskineen siten, että Hätisen rakennukselle on aiheutunut naapurin hulevesien johtamisen vuoksi merkittävää vahinkoa. Hätinen on vaatinut, että kaupunki korvaa laiminlyönteihinsä perustuen täysimääräisesti Hätisen rakennukselle aiheuttamansa vahingon ja huolehtii naapurin piha-alueen saattamisen ensi tilassa kaupungin antamassa rakennuskehotuksessa toteamaan ja maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämään tilaan. Hätisen mukaan aiheutunut vahinko on määrältään arviolta , ,00 euroa. Lakimiehen päätös Lakimies on :ssä 2 tehdyllä päätöksellä jättänyt osittain tutkimatta Hätisen vahingonkorvaushakemukset (korvaus- ja korjaamisvaatimukset), jotka liittyvät naapuritontilla suoritettuihin korjaus- ja rakennustoimenpiteisiin, koska kaupunki ei ole naapuritontin haltija eikä kaupunki ole suorittanut mainitulla tontilla mitään Hätisen hakemuksessa mainitsemia rakentamistoimenpiteitä tai myöntänyt niille rakennuslupaa tai suorittanut niiden osalta valvontatoimenpiteitä eikä kaupunki ole myöskään tältä osin eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukainen asianosainen. Lakimies on muilta osin hylännyt Hätisen vahingonkorvaushakemuksen, koska asiassa on jäänyt näyt-

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (3) tämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt rakennusvalvontatehtäviään tai toiminut muutoin siten, että kaupunki olisi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingoista. Lakimies on päätöksessään katsonut, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen on naapuritontin hulevesien virheellisen johtamisen sijasta todennäköisesti syy-yhteydessä ko. rakennuksen rakenteiden rakennusteknisiin puutteisiin ja/tai rakennuksen omistajalle säädettyjen kunnossapitovelvoitteiden laiminlyönteihin. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä, että hän olisi vuonna 2007 tekemänsä havainnon jälkeen noudattanut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä velvoitteita mm. kapillaarisen vedennousun estämiseksi, seinärakenteen toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kosteusongelman estämiseksi ja poistamiseksi. Rakennuksessa todetut vauriot ovat laadultaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa syntyneen pitkän ajan kuluessa. Asuinrakennuksen rakennustekniset puutteet ovat olleet vuosien ajan Hätisen tiedossa ja puutteellinen sokkelirakenne on myös ollut selvästi havaittavissa. Oikaisuvaatimus Irja Hätinen on oikaisuvaatimuksessa uudistanut vahingonkorvaushakemuksensa ja vaatinut lakimiehen päätöksen muuttamista. Lakimiehen päätöstä on vaadittu muutettavaksi seuraavilta osin: 1) Kaupunkirakennelautakunnan tulisi tutkia korvausvaatimus myös siltä osin, kuin se on lakimiehen päätöksellä jätetty tutkimatta. Hätinen katsoo, että kaupunki on ns. vaaranlähteen avaajana yhteisvastuussa aiheutetuista vahingoista ja sillä olisi ollut asiasta tietoisena mahdollisuus puuttua tilanteeseen ja estää enemmän vahingon syntyminen. 2) Kaupungin tulee katsoa olevan joka tapauksessa vastuussa syntyneestä vahingosta rakennusvalvonnan laiminlyöntien johdosta. Mainittu laiminlyönti on Hätisen mukaan syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon. Oikaisuvaatimuksessa on myös esitetty, että lakimiehen päätös perustuu virheellisiin tietoihin siltä osin, kuin päätöksessä on mainittu talon kattorakenteen olevan tasakatto todettu sokkeliin porattujen reikien ja niiden paikkausten mahdollisesti vaikuttaneen kosteusvaurion syntymiseen tai todettu rakennuksen kunnossapidon laiminlyönnin vaikuttaneen vahingon syntymiseen. Arviointia ja perustelut Tutkimatta jättäminen Hätinen on vaatinut kaupunkia korvaamaan ne vahingot, jotka naapuri on piha-alueella vuonna 2008 suorittamien rakennustoimien myötä aiheuttanut, ja lisäksi hän on vaatinut kaupunkia madaltamaan naapuritontin piha-alueella sijaitsevaa ajoluiskaa.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (4) Koska kaupunki ei ole naapuritontin haltija eikä kaupunki ole suorittanut mainitulla tontilla mitään Hätisen hakemuksessa mainitsemia rakentamistoimenpiteitä tai myöntänyt niille rakennuslupaa tai suorittanut niiden osalta valvontatoimenpiteitä (lukuun ottamatta tontilla suoritettuja katselmuksia), eikä kaupunki ole myöskään eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukainen asianosainen, Hätisen vahingonkorvaushakemus on tullut jättää tältä osin tutkimatta eikä lakimiehen päätöstä ole tältä osin syytä muuttaa. Hätisellä on eräistä naapurussuhteista annetun lain 9 :n mukaisesti oikeus nostaa vahingonkorvauskanne naapuritontin haltijaa kohtaan. Pääasia Asiassa ei ole esitetty luotettavaa selvitystä siitä, milloin Hätisen omistama rakennus on tosiasiassa vaurioitunut. Hätisen mukaan kaupunki on laiminlyönyt suorittaa rakennusvalvontaasiassa tarvittavat toimenpiteet ja toiminut muutoinkin virheellisesti ja lainvastaisesti, koska kaupunki on sallinut naapuritontilla vuonna 2008 tapahtuneen virheellisen rakentamisen. Kaupunki on laiminlyönyt mainitun rakentamisen osalta rakennuslupaehtojen noudattamisen valvonnan sekä antamansa rakennuskehotuksen valvonnan ja sallinut naapuritontin piha-alueen hulevesien virheellisen ohjautumisen Hätisen rakennukseen päin, jonka myötä rakennus on vaurioitunut. Hätisen mukaan vahinko on syy-yhteydessä kaupungin rakennusvalvonnan tehtävien laiminlyöntiin ja siksi kaupunki vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Lisäksi Hätinen on väittänyt vahingon aiheutuneen sen vuoksi, että hulevesiä oli ohjautunut katualueelta puistoalueen kautta myös Hätisen rakennuksen ulkoseinään. Maankäyttö- ja rakennuslain 165 :n 1 momentin mukaan jos rakennuspaikkana olevan kiinteistön maanpinnan luonnollista korkeutta muutetaan tai suoritetaan muita toimenpiteitä, jotka muuttavat luonnollista vedenjuoksua kiinteistöllä, kiinteistön omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, ettei toimenpiteistä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Mikäli kiinteistön omistaja tai haltija laiminlyö velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on hakemuksesta määrättävä haitan korjaamisesta tai poistamisesta. Mainitun lain 165 :n 2 momentin mukaan, mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kadun, liikennealueen ja muun yleisen alueen omistajaa. Rakennusterveysasiantuntija Hannu Tiiton tekemän tutkimusraportin Hätisen rakennuksen seinässä on vakava mikrobivaurio, joka tulee korjata pikimmiten. Alasidepuussa on todettu lahovaurio vaatehuoneen kohdalla ja vaatehuoneen ja olohuoneen seinässä on todettu mikrobivaurio. Tutkimusraportin mukaan vaurion syy on ulkopuolen seinän korkeusasema ja maanpinnan muotoilu. Naapuritontin ajoluiska sijaitsee noin 40 sentin päässä seinästä ja se on korkeudeltaan noin senttiä korkeammalla kuin sokkelirakenne. Tutkimusraportissa on esitetty korjausehdotuksena, että sokkelin korkeutta nostetaan 40 senttiä naapurikiinteistön kohdalla ja 20 senttiä rajan ja rakennuksen ns. laajennusosan välillä. Edelleen sokkeli eristetään ja salaojakaivot rakennetaan rakennuksen nurkille ja lisäksi asennetaan salaoja seinän viereen. Ulkoseinän puurungon pilaantuneet osat tulee poistaa ja SPUeristeellä saadaan 120 mm paksuna riittävän lämmin seinä ja tiiliverhous voidaan purkaa ja tilalle voidaan toteuttaa puuverhottu seinä. Asiakirjoista ilmenee, että Hätisen rakennus on alkuaan rakennettu vuonna 1965 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Rakennus on rakennusvalvonnan

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) selvitysten perusteella rakennuslupien mukainen. Hätinen oli vuonna 2007 ottanut yhteyttä kaupunkiin ja pyytänyt kaupunkia ryhtymään asiassa rakennusvalvonta-asiana riittäviin toimenpiteisiin. Rakennusvalvonta oli mainitun yhteydenoton jälkeen suorittanut asiassa vuonna 2008 katselmuksen. Tällöin on otettu paikan päällä valokuvia, joista ilmenee, että Hätisen rakennuksen ulkoseinän tiiliverhous on silmämääräisesti kostunut seinän alaosasta. Lakimiehen paikan päällä pitämässä palaverissa on yhteisesti todettu, että katu ja sen vieressä oleva puistoalue laskevat ensin jonkin verran maastollisesti rakennukseen päin, mutta sekä puistoalue että naapuritontti nousevat ennen Hätisen rakennusta jonkin verran. Hätisen rakennuksen ulkoseinässä todetut kosteusvauriot sijaitsevat katualueeseen nähden kauimmaisena. Edellä lausuttuun perustuen on epätodennäköistä, että katualueelta johtuvat hulevedet olisivat ohjautuneet ylämäkeen siten, että ulkoseinä ei olisi vaurioitunut aiemmin ns. matalammalla kohdalla ja vauriot olisivat aiheutuneet lähinnä maastollisesti korkeimmalle kohdalle. Palaverissa todettiin yhteisesti, että katualueen hulevedet, varsinkin puistoalueelle rakennetun hulevesikaivon rakentamisen jälkeen, eivät käytännössä ole voineet aiheuttaa rakennuksessa todettuja vaurioita. Asiassa on jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt katualueen hulevesien asianmukaisen johtamisen tai että kaupunki olisi katualueen hulevesiin liittyen vahingonkorvauslain mukaisessa vastuussa Hätisen rakennuksessa todetuista vaurioista. Rakennusvalvonnan suorittamassa, naapurintontin pihojen muutostyötä koskevaan valituksen osaan liittyvässä katselmuksessa on todettu, että Hätisen naapuritontin rakentaminen ( ) vastaa, myös autotallin ajoluiskan korkeusaseman osalta, rakennusvalvonnan myöntämää lainvoimaista ja lain mukaista rakennuslupaa. Mainitussa rakennusvalvonnan katselmuksessa on todettu, vastoin Hätisen väittämää, että naapuritontin maanpinnan korkeusasemaa ei ole muutettu rakennusluvan ehtojen vastaiseksi. Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhosen Hätiselle annetun vastauksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 suoritetut toimenpiteet eivät ole edellyttäneet erillisen rakennusluvan hakemista. Myös naapuritontilla rakennustyöt suorittanut Koponen on todennut korjaustoimenpiteet suoritetun naapuritontilla ilman rakennusluvan hakemista. Vs. rakennustarkastaja Korhosen ja Koposen yhtenevän käsityksen mukaan naapuritontilla vuonna 2008 tehdyt toimenpiteet olivat huomattavassa määrin parantaneet ko. tontin hulevesitilannetta, koska Hätisen rakennuksen vieressä rakenteet oli muutettu nykyaikaiset vaatimukset täyttäväksi ja naapuritontille oli toteutettu ns. välikaivo, josta hulevedet johdetaan edelleen kaupungin rakentamaan hulevesikaivoon. Koposen selvityksen perusteella voidaan päätellä, että naapuritontin pihaalueella on naapuritontilla suoritettujen toimenpiteiden jälkeen aiempaa vähemmän hulevettä ja ne ohjautuvat salaojan, sepelin ja Finnfoameristekerroksella tehdyn vastakallistuksen myötä poispäin Hätisen rakennuksen ulkoseinästä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä, että rakennusvalvonta olisi antanut naapuritontille hulevesiasioihin liittyen rakennusvalvonta-asiana rakentamiskehotusta. Liukkosen päivätyssä kirjeessä kunnallisteknisen osaston on kuitenkin todettu viraston ottaneen yhteyttä naapuriin hulevesiasioihin liittyen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Myönnetyn rakennusluvan mukaisesti naapuritontilla voidaan hulevedet käsitellä ko. kiinteistöllä imeyttämällä. Hätisen vuonna 2007 tekemän yhteydenoton myötä hulevesiasiaa on selvitelty rakennusvalvonta-asiana ja sen myötä naapuritontin katoilta tulevat hulevedet ja myös läheiseltä puistoalueelta johtuvat hulevedet on ohjattu kaupungin hulevesikaivoon. Myös naapurin toteuttamasta nousevasta ajoluiskasta hulevedet ohjautuvat pääosin kaupungin hulevesikaivoon. Myös Koponen on katsonut, että naapuritontin hulevedet on ohjattu asianmukaisesti. Tähän perustuen pelkkä naapuritontin ajoluiskan toteuttaminen ja Hätisen rakennuksen ulkoseinän ja ajoluiskan läheisyys tai maanpinnan ja Hätisen rakennuksen sokkelin korkeuserot eivät osoita, että kaupunki olisi laiminlyönyt asian selvittämisen rakennusvalvonta-asiana. Toisin kuin hakemuksessa ja oikaisuvaatimuksessa on väitetty, on rakennusvalvonta toiminut tehtyjen valvontapyyntöjen ja valitusten suhteen lainmukaisesti eikä laiminlyöntiä ole tapahtunut. Asiassa on suoritettu Hätisen yhteydenottojen pohjalta asian selvittämiseksi riittävässä määrin katselmuksia, eikä katselmuksissa ole rakentamisen tai hulevesien käsittelyn ja johtamisen osalta todettavissa rakennusluvan vastaisuutta tai ilmeistä lainvastaisuutta. Näin ollen Hätisen väitteet, että kaupunki olisi myöntänyt naapurille rakennusluvan virheellisesti tai laiminlyönyt naapuritontin rakennusluvan ehtojen tai antamansa rakennuskehotuksen noudattamisen valvonnan, ovat perusteettomia. Edellä lausutusta ilmenee, että asiassa ei ole näytetty tapahtuneen julkisen vallan käyttöön liittyen sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, johon ko. vahinko olisi syy-yhteydessä. Asiassa ole myöskään näytetty, että rakennusvalvonta ei olisi toiminnassaan noudattanut sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi esitetty lakimiehen päätöksen perustuvan osittain virheelliseen tietoon. Lakimiehen päätöksestä ilmenee, että saatujen selvitysten perusteella rakennus on tasakattoinen, räystäätön asuinrakennus. Se seikka, että ko. rakennuksessa on ns. pulpettikatto, ei muuta asiaa tai päätöksen perusteena olevaa tietoa rakennuksen iästä, sijainnista tai sokkelirakenteesta toiseksi. Lakimiehen päätöksessä ei ole katsottu, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen olisi syy-yhteydessä lähinnä ko. rakennuksen kattorakenteeseen. Oikaisuvaatimuksessa on myös esitetty, että rakennetutkijoiden tekemissä avauksissa ei ole havaittu mitään merkkejä lakimiehen pidetyssä palaverissa havaitsemista seinärakenteeseen poratuista rei istä tai niiden eristevaahtopaikkauksesta, joten lakimiehen arvio ko. paikkausten merkityksestä kosteusvaurion syntymisessä on perusteeton. Se, ettei ko. reikiä tai niiden paikkausta ei ole mainittu tutkimusraportissa, ei muuta sitä tosiasiaa, että seinärakenne on ollut silmin havaittavissa ko. palaverissa. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä siitä, mikä kyseisten paikkausten tarkoitus on ollut seinärakenteelle ja että seinärakenne toimisi oikein ko. paikkauksista huolimatta. Näin ollen on edelleen mahdollista, että Hätisen rakennuksen seinärakenteen muuttaminen on voinut ajan kuluessa osaltaan myötävaikuttaa ko. rakennuksessa todettujen vaurioiden syntymistä. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Vastaavanlainen säännös on ollut voi-

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) massa myös aiemmin voimassa olleessa rakennuslaissa. Rakennuksen omistajan huolellisuusvelvollisuutta ei poista se, että rakennukselle on myönnetty lainvoimainen rakennuslupa. Lakimies on tehnyt em. palaverissa rakennusvalvonnan tavoin havaintoja siitä, että Hätisen vaurioituneen seinärakenteen osalta rakennuksen sokkeliosa on jopa naapuritontin maanpinnan alapuolella tai enintään sen tasolla. Näin ollen rakennusluvan mukainen sokkelirakenne ei suojaa rakennusta edes normaalilta maanpinnan kapillaarista vedennousulta. Vastaavaan johtopäätökseen on tullut myös naapuritontilla rakennustyöt suorittanut Koponen. Kapillaarista vedennousua pyritään nykyisin estämään eristämällä talon rakenteet pohjamaasta esimerkiksi ns. kapillaarikatkosepelin avulla. Lisäksi seinien läheisyyteen sijoitetaan salaojakaivoja, jotka poistavat tehokkaasti seinän läheisyydessä olevaa maakosteutta. Tiiton tekemän tutkimusraportin mukaan Hätisen rakennuksen vaurioitumisen syyksi on todettu seinän korkeusasema (mataluus) ja maanpinnan muotoilu. Tämä toteamus ei kuitenkaan sulje pois Koposen esittämää näkemystä, että ko. seinärakenne on toteutettu siten, että siihen aiheutuu kapillaariseen vedennousun katkaisemisen puuttumisen vuoksi ajan saatossa kosteusongelmia. Myös edellä todettu seinärakenteen jälkikäteen tehty muuttaminen on voinut osaltaan aiheuttaa kosteusongelmia. Hätisen olisi tullut lainvoimaisesta rakennusluvasta huolimatta ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti rakennuksen omistajana tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta ko. rakennuksen osalta kapillaarinen vedennousu ja siihen liittyvä mahdollinen vahinko olisi saatu estettyä ja rakennus pidetty kunnossa siten, että se täyttää jatkuvasti terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Rakennustekniset puutteet ovat olleet tiedossa ja puutteellinen sokkelirakenne on ollut Hätiselle vuosien ajan selvästi havaittavissa. Hätinen ei ole esittänyt mitään selvitystä, että hän olisi vuonna 2007 tekemänsä havainnon jälkeen noudattanut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjä velvoitteita mm. kapillaarisen vedennousun estämiseksi, seinärakenteen toimivuuden varmistamiseksi ja mahdollisen kosteusongelman estämiseksi ja poistamiseksi. Hätisen rakennuksessa todetut vauriot ovat laadultaan sellaisia, että niiden voidaan katsoa syntyneen pitkän ajan kuluessa. Edellä lausutut seikat osoittavat, että Hätisen rakennuksen vaurioituminen on naapuritontin hulevesien virheellisen johtamisen sijasta todennäköisesti syyyhteydessä ko. rakennuksen rakenteiden rakennusteknisiin puutteisiin ja/tai rakennuksen omistajalle säädettyjen kunnossapitovelvoitteiden laiminlyönteihin. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että kaupunki olisi laiminlyönyt rakennusvalvontatehtäviään tai toiminut muutoin siten, että kaupunki olisi vahingonkorvauslain mukaisesti vastuussa ko. vahingoista. Tämän vuoksi Hätisen oikaisuvaatimus tulee tältä osin hylätä perusteettomana. Vaikutusten arviointi - Sovellettavat säännökset Vahingonkorvauslaki 2 luku 1, 3 luku 2, 5 luku 5 Maankäyttö- ja rakennuslaki 165, 166 Laki eräistä naapuruussuhteista 9

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (8) Esitys Esitän kaupunkirakennelautakunnalle, että Irja Hätisen oikaisuvaatimus hylätään ja lakimiehen päätös pysytetään voimassa. Liitteet /2014 Oikaisuvaatimus /2014 Päätöspöytäkirja / Hakemus / vahingonkorvaus / rakennuksen vaurioituminen / Irja Hätinen Valmistelija Mika Mäkäräinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy lakimiehen esityksen. Päätös Merkitään, että tämä asia käsiteltiin asian nro 6 käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (9)