Kotitalouksien viestintämenot

Transkriptio

1 MUISTIO 1(24) Kotitalouksien viestintämenot

2 2 Kotitalouksien viestintämenot Toimittanut Lea Parjo Tilastokeskus Yritysten rakenteet/ Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Alkusanat Tietoyhteiskunnan kehkeytymisen myötä tieto- ja viestintätekniikan käyttö on muotoutunut osaksi arkipäivää. Tiedämme, että viestinnän muodot ovat monipuolistuneet ja että viestimien parissa käytetty aika on lisääntynyt. Mutta viestintään käytetystä rahasta tiedetään vähemmän. Tässä raportissa tarkastellaan kotitalouksien viestintämenoissa tapahtuneita muutoksia kymmenen vuoden jaksolla. Tilastokeskuksen kulutustutkimusten aineistojen avulla selvitetään viestintämenoissa tapahtuneita muutoksia sekä euromääräisinä että osuuksina kaikista kulutusmenoista kotitalouden taustamuuttujien mukaan. Voidaan perustellusti olettaa, että viestinnän osuus kulutusmenoista vaihtelee talouden elinvaiheen ja päämiehen sosioekonomisen aseman mukaan. Myös kotitalouden asuinkunnan tyypillä voi olla merkitystä. Viestintämenojen rakenne on kymmenessä vuodessa painottunut kohti tietoliikennettä ja tietojenkäsittelylaitteita samalla kun painettuun sanaan perustuva viestintä on osuudeltaan vähentynyt. Kaikki tässä raportissa julkaistavat tiedot ovat ennakollisia. Niiden laskemisessa käytettyihin painokertoimiin tulee vielä vähäisiä muutoksia. Samoin kulutusnimikkeiden ja niiden summien euromääriin voi tulla vielä jonkin verran muutoksia. Tietoja saa julkistaa vasta, kun Tilastokeskus on julkistanut vuoden 2006 kulutustutkimuksen ensimmäiset tiedot Tilastokeskuksessa työskentelyyn ovat osallistuneet Juha Nurmela ja Lea Parjo, joka on ollut hankkeen vastuullinen vetäjä. Tämä raportti kotitalouksien viestintämenoista on syntynyt Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Ministeriön puolelta hankkeen toteutukseen ovat osallistuneet aktiivisesti Elina Normo ja Mikael Åkermarck. Helsingissä Lea Parjo Erikoistutkija 2

3 3 ALKUSANAT...2 KUVIOLUETTELO...3 KOTITALOUKSIEN VIESTINTÄMENOT Koko kansantalous Kulutustutkimusten aineistot Kulutusmenojen määrä ja rakenne Kotitalouden viestintämenot - käsitteistöä Kotitalouksien viestintämenot vuosina 1995, 2001 ja Kotitalous ja kulutusyksikkö Viestintämenojen osuus kulutusmenoista Viestintämenot kotitalouden elinvaiheen mukaan Viestintämenojen rakenne yhden hengen talouksissa vuonna Viestintämenojen rakenne kahden hengen talouksissa vuonna Viestintämenot lapsitalouksissa vuonna Viestintämenot sosio-ekonomisen aseman mukaan Viestintämenot alueittain Yhteenveto LIITE 1: Viestintämenot -nimikkeistö LIITE II: Kotitalouden taustamuuttujat Liite III. Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot viestintään vuosina 1995, 2001 ja 2006, euroa kotitaloutta kohti Kuvioluettelo Kuvio 1. Tietoliikennemenojen sekä sanomalehtien, kirjojen ja paperitarvikkeiden osuus suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista vuosina Kuvio 2. Kotitalouksien tietoliikenne- ja viestintämenot keskimäärin kotitaloutta kohti vuosina 1995, 2001 ja 2006, euroa/kotitalous... 9 Kuvio 3. Kotitalouksien viestintämenot ryhmittäin, osuus kotitalouden kulutusmenoista vuonna 1995, 2001 ja Kuvio 4. Viestintämenot ryhmittäin kotitalouden elinvaiheen mukaan , osuus kulutusmenoista Kuvio 5. Kotitalouksien viestintämenot yhteensä elinvaiheen mukaan keskimäärin kotitaloutta ja kulutusyksikköä kohti vuonna Kuvio 6. Kotitalouksien viestintämenojen %-jakauma alaryhmittäin ja elinvaiheen mukaan vuonna 2006, per kotitalouden kulutusyksikkö Kuvio 7. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti yhden hengen talouksissa iän mukaan vuonna Kuvio 8. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti 2 hengen talouksissa iän mukaan vuonna Kuvio 9. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti lapsitalouksissa lasten iän mukaan vuonna Kuvio 10. Viestintämenot ryhmittäin päämiehen sosio-ekonomisen aseman mukaan , osuus kulutusmenoista Kuvio 11. Kotitalouksien viestintämenot alaryhmittäin ja kotitalouden sosio-ekonomisen aseman mukaan vuonna 2006, euroa per kotitalous Kuvio 12. Kotitalouksien viestintämenot alueen mukaan vuonna 2006, euroa per kotitalouden kulutusyksikkö Kuvio 13. Kotitalouksien viestintämenot alaryhmittäin kaupunkimaisissa kunnissa vuonna 2006, euroa per kotitalouden kulutusyksikkö Kuvio 14. Kotitalouksien viestintämenot keskimäärin kotitaloutta kohti vuosina 1995, 2001 ja

4 4 Kotitalouksien viestintämenot Kotitalouksien viestinnästään maksama summa voidaan selvittää joko kansantalouden tilinpidon yksityisten kulutusmenojen vuosittaisista tiedoista, jotka lasketaan kansantalouden tilinpidon panos-tuotostaulujen 1 kautta tai kotitalouksien haastatteluihin perustuvilla otosaineistoilla. Edellinen kuvaa hyvin koko maan kulutusta, mutta sen avulla ei voida vertailla erilaisten kotitalouksien kulutusta. Tässä raportissa käytettään molempia lähteitä. Luvuissa 1 ja 2.1 käytetään kansantalouden tilinpidon ja kulutustutkimuksen virallisia tapoja määritellä viestintä- ja siihen läheisesti liittyvät menot. Luvussa 2.2 kuvataan tätä tutkimusta varten tehty uusi luokitus, joka ottaa paremmin huomioon viestinnälliset näkökulmat. 1. Koko kansantalous Kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan (kuvio 1) tietoliikennemenojen osuus kotitalouksien kulutuksesta kasvoi 2000-luvun alkupuolelle asti, sen sijaan painetun viestinnän osuus on laskenut koko ajan hitaasti. Kansantalouden tasolla tarkasteltuna suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot yhteensä olivat vuonna 1995 noin 48 miljardia euroa ja tietoliikennemenojen osuus niistä 1,6 prosenttia; sanomalehtien, kirjojen ja paperitarvikkeiden osuus oli 2 prosenttia. Vuonna 2001 kotitalouksien kulutusmenot olivat jo noin 66 miljardia euroa ja tietoliikennemenojen osuus niistä 3,3 prosenttia; sanomalehtien, kirjojen ja paperitarvikkeiden osuus oli noin puolet edellisestä eli 1,8 prosenttia. Vuonna 2005 tietoliikennemenojen osuus oli alimmillaan, mutta kääntyi taas kasvuun vuonna Kuvio 1. Tietoliikennemenojen sekä sanomalehtien, kirjojen ja paperitarvikkeiden osuus suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista vuosina % 2 2 % Tietoliikenne Sanomalehdet yms. Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 1 4

5 5 Vuoteen 2006 mennessä kotitalouksien kulutusmenot olivat kasvaneet yli 82 miljardiin euroon samalla kun tietoliikennemenojen osuus laskenut 3 prosenttiin ( =lähes 2,5 miljardia euroa) ja sanomalehtien, kirjojen ja paperitarvikkeiden osuus pysynyt likipitäen ennallaan 1,7 prosentissa (=1,4 miljardia euroa). 2 Vertailukohteiksi voi nostaa elintarvikkeiden osuuden kotitalouksien kulutusmenoista, joka oli noin 11 prosenttia, ja yksityisten kulkuvälineiden poltto- ja voiteluaineiden 3,5 prosentin osuuden. Nämä kuvaavat kansantalouden tasolla suuruusluokkia, joista suomalaisten kotitalouksien kulutusmenot koostuvat. 2. Kulutustutkimusten aineistot Kun kansantalouden tilinpidon mittauksen tavoitteena on kokonaistalouden kuvaus kulutuksen karkealla luokituksella, niin viiden vuoden välein tehtävän Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tavoite on kuvata kulutusta tarkalla nimikkeistöllä. Tilastokeskuksen kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tutkimus on otostutkimus, jonka tutkimusaineisto sisältää vuonna 2006 noin 4000 kotitalouden kulutustiedot noin 180 hyödykeryhmästä. Tiedot on kerätty haastatteluilla, talouksien pitämillä päiväkirjoilla sekä hallinnollisista rekistereistä. Haastattelussa selvitetään kotitalouden taustatiedot sekä mm. kestotavaroiden omistus, asuminen ja velkaantuminen. Haastattelun jälkeen kotitaloudet pitävät kahden viikon ajan kirjaa kulutusmenoistaan. Koulutusja tulotiedot saadaan rekistereistä. Tiedot tutkimusmenetelmästä löytyvät osoitteesta Kulutusmenojen määrä ja rakenne Kotitalouksien kulutusmenoista suuria menoeriä olivat vuoden 2001/2002 tutkimuksen mukaan liikenne ja elintarvikkeet. Tietoliikenne on niihin verrattuna pieni menoerä - alle neljä prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista yhteensä. Tietoliikenteeseen käytettiin rahaa hieman enemmän kuin mitä kotitaloudet maksoivat itse lääkkeistään sekä terveyden- ja sairaanhoidostaan. Tietoliikennemenot olivat keskimäärin suuremmat kuin vaatteisiin ja jalkineisiin käytetyt menot. 2 Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito, Yksityiset kulutusmenot - käypiin hintoihin. 5

6 6 Taulukko 1. Kotitalouksien kulutusmenot , EUR / vuosi kotitaloutta kohti, käyvin hinnoin Kulutusmenoryhmä EUR EUR EUR EUR EUR EUR Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatteet ja jalkineet Asuminen ja energia Kodin kalusteet, koneet ja tarvikkeet Terveys Liikenne Tietoliikenne Kulttuuri ja vapaaaika Koulutus Hotellit, kahvilat ja ravintolat Muut tavarat ja palvelut Yhteensä Kotitalouden viestintämenot - käsitteistöä Tätä tutkimusta varten tehdyssä luokituksessa kotitalouden viestintämenot koostuvat tietoliikennemenojen lisäksi joukosta kulttuuri ja vapaa-aika - otsikon alla olevia menoeriä. Taulukoissa ja kuviossa kulutusmenot esitetään keskimääräistä kotitaloutta kohti laskettuna. Kaikkiin talouksiin ei esim. tilata sanomalehtiä, taloudessa ei ole tietokonetta tai matkapuhelinta. Silloin taloudella ei ole menojakaan näihin hyödykkeisiin. Sen sijaan talouksilla, joilla niitä on, menot ovat tässä esitettyjä keskimääräisen talouden kulutusmenoja suuremmat. Kulutustutkimuksen nimikkeistöstä on poimittu ne, jotka kuvaavat kotitalouksien viestintään käyttämiä menoja. (Ks. nimikkeistö, Liite I) Nimikkeet on ryhmitelty kymmeneen osaryhmään, joista on laskettu viestintämenojen tasoa ja kehitystä kotitalouden rakenteen ja muutaman muun taustamuuttujan mukaan. Tarkasteltavat viestintämenojen osaryhmät ovat: 1. Tietoliikenne 2. AV-laitteet ja pelikoneet 3. Valokuvaus- ja videolaitteet 4. Tietojenkäsittelylaitteet 5. Video- ja ääninauhat, levykkeet, filmit (av-tallenteet ja tallentaminen) 6. Maksut av-katselusta 7. Kirjat 8. Sanomalehdet 9. Aikakauslehdet ja sarjakuvalehdet 10. Muut painotuotteet (paperiin perustuva oma viestintä) 6

7 7 Tutkimuksessa käytetään aineistoina vuosien 1995 (kooste vuosien aineistoista), 2001 ja 2006 kulutustutkimuksen perusaineistoja. Tältä kymmenen vuoden jaksolta tarkastellaan viestintämenoissa tapahtuneita muutoksia sekä euromääräisinä että osuuksina kaikista kulutusmenoista kotitalouden taustamuuttujien mukaan. Taulukoinneissa käytetään kulutustutkimuksen vakiokotitaloustyypittelyjä. Kaikkia kotitalouksia koskevat viestintämenot esitetään tarkalla nimiketasolla (Liite III), mutta kotitalouden viestintämenoja tarkastellaan ryhmittäin jaksolla talouden elinvaiheen ja päämiehen sosioekonomisen aseman mukaan (Liite II). Viestintämenot esitetään euroina/ kotitalous ja euroina/ kulutusyksikkö. Jälkimmäinen vakioi ns. suurtaloushyötyjä. Näitä ns. ekvivalenssiskaaloja tarvitaan, jotta jäsenmäärän ja jäsenten ikärakenteen suhteen toisistaan poikkeavat kotitaloudet saataisiin taloudellisten resurssien näkökulmasta vertailukelpoisiksi. Tulot ja kulutustarpeet eivät kasva suoraviivaisesti jäsenmäärän kasvaessa, vaan koon kasvaessa syntyy tietynlaista hyötyä, jota voidaan kutsua skaala- tai mittakaavaetuudeksi. Kulutustutkimuksessa käytetään ns. modifioitua OECD-asteikkoa, jossa talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, seuraavat yli 13-vuotiaat painon 0.5 ja alle 14-vuotiaat painon Yhden hengen taloudella on jo peruskulutuksessa eriä, jotka eivät välttämättä kertaudu useamman hengen taloudessa, esim. jääkaappi, televisio, sanomalehti. Viestintämenot sisältävät jonkin verran tällaista kulutusta, mutta suurin viestintämenojen erä - tietoliikennemenot - sisältää suurelta osin matkapuhelinmaksuja, jotka ovat jokaiselta jäseneltä koko painollaan kertyviä kulutuseriä. 3. Kotitalouksien viestintämenot vuosina 1995, 2001 ja 2006 Kulutustutkimusten nimikkeistössä on jonkin verran ajan vaatimia muutoksia, mutta pääsääntöisesti eri ajankohtien mittaustuloksia voi tarkastella aikasarjana. Taulukko 2. Viestintämenot euromääräisinä , kaikki kotitaloudet, /kotitalous, vuoden 2006 hintoihin muutos, % Tietoliikennemenot Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Valokuvaus ja videolaitteet Tietojenkäsittelylaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Maksut av-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet Muut painotuotteet Viestintämenot Lähde: Kulutustutkimukset, Tilastokeskus 3 Tilastokeskus, Markku Lindqvist Ekvivalenssikaavat ja niiden käyttö Rahanarvon muutoskerroin = kuluttajahintaindeksin erityiskerroin tietoliikenne-pääryhmälle 7

8 8 Viestintämenot yhteensä vuonna 1995 olivat vuoden 2006 rahassa mitaten 961 euroa, vuoteen 2001 mennessä ne olivat kasvaneet 1493:een euroon ja vuonna 2006 niiden määrä oli 2287 euroa keskimäärin kotitaloutta kohti laskettuna kun laskelmissa otetaan huomioon rahanarvon muutos. Vuodesta 1995 vuoteen 2006 viestintämenojen pääryhmistä euromääräisesti eniten olivat kasvaneet menot tietoliikenteeseen, tietojenkäsittelylaitteisiin sekä audiovisuaalisiin laitteisiin ja pelikoneisiin. Vuonna 1995 viestintämenojen suurimmat yksittäiset erät olivat tietoliikennemenot ja maksut av-katselusta. Vuonna 2001 ylivoimaisesti suurin yksittäinen menoerä oli tietoliikennemenot. Vuonna 2006 kotitaloudet käyttivät 2287 euroa viestintään, siitä 859 euroa kului tietoliikennemaksuihin - käyvin hinnoin mitattu euromääräinen summa väheni vuodesta Samaan aikaan tietoliikenteen volyymi minuuteissa ja tekstiviestien määrissä on lähes kaksinkertaistunut, joten matkapuhelimen tariffien lasku näkyy menojen tasolla. Kotitaloutta kohti laskettuna matkapuhelinmaksujen osuus viestintämenoista oli viidesosa ja tietoliikennemenoista yli puolet. Vähiten rahaa taas käytettiin muihin painotuotteisiin, valokuvaukseen ja AV-tallenteisiin. Yksityiskohtaisista nimikkeistä (ks. Liite III) käy ilmi matkapuhelinmaksujen väheneminen vuodesta 2001 vuoteen Kymmenvuotiskauden alkupuolelta lähtien ne olivat yli kymmenkertaistuneet matkapuhelinten yleistyessä. Matkapuhelimia oli vuosien tutkimusten mukaan noin 20 prosentissa talouksista, kun niitä vuoden 2006 tutkimuksen mukaan oli 93 prosentilla talouksista. Internetkustannukset ovat vastaavasti kasvaneet liittymien yleistyessä ja nopeuksien kasvaessa. Vuosien tutkimusten mukaan alle 10 prosentilla talouksista oli kotona internet-yhteys, ja vuonna 2006 se oli 57 prosentilla. Äänitettyjen ja äänittämättömien kasettien ja nauhojen aika näyttää päättyneen jo viime vuosituhannelle - mutta CD-levyihin ja nauhoitettuihin videokasetteihin kului vuonna 2006 melkoisesti enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Kirjoihin käytettiin vuonna 2006 runsaasti rahaa verrattuna vuoteen Sen sijaan sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen kohdalla kasvu oli vaatimattomampaa. Postimaksuja keskimääräinen kotitalous maksoi noin 30 euroa vuonna 2006 kun niiden määrä oli alle 20 euroa vuonna Posti- ja onnittelukortteihin kulutettu euromäärä on samaa suuruusluokkaa kumpanakin ajankohtana. 8

9 9 Kuvio 2. Kotitalouksien tietoliikenne- ja viestintämenot keskimäärin kotitaloutta kohti vuosina 1995, 2001 ja 2006, euroa/kotitalous, 2006 hintoihin Muut painotuotteet 2006 Aikakauslehdet Sanomalehdet Kirjat Maksut av-katselusta Av-tallenteet ja tallentaminen Tietojenkäsittelylait teet Valokuvaus- ja videolaitteet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietoliikennemenot Lähde: Kulutustutkimukset 1995, 2001 ja 2006, Tilastokeskus 3.1 Kotitalous ja kulutusyksikkö Taulukko 3. Kotitalouksien viestintämenot vuonna 2006, euroa kotitaloutta ja kotitalouden kulutusyksikköä kohti kotitalous kulutusyksikkö Tietoliikennemenot Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Valokuvaus ja videolaitteet Tietojenkäsittelylaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Maksut av-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet Muut painotuotteet Viestintämenot yhteensä Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Suurimmat viestintämenojen kulutuserät kummallakin tavalla tarkasteltuna vuonna 2006 olivat tietoliikennemenot. Niiden osuus yhteensä kaikista viestintämenoista oli lähes 40 prosenttia sekä kotitaloutta että kulutusyksikköä kohti lasketuista viestintämenoista. Kulutusyksikköä kohti laskettuna suurin yksittäinen menoerä - kolmasosa viestintämenoista - oli vuonna 1995 oli tietoliikennemenot 275 euroa, josta kiinteän verkon puhelinmaksut 197 euroa. Vuonna 2001 tietoliikennemenot olivat kulutusyksikköä kohti laskettuna nousseet 617 euroon - noin puoleen kaikista viestintämenoista. 9

10 10 4. Viestintämenojen osuus kulutusmenoista Vuonna 2006 viestintämenot olivat kulutusyksikköä kohti laskettuna kasvaneet 1529 euroon, mutta tietoliikennemenojen osuus niistä oli laskenut 37 prosenttiin. Kuvio 3. Kotitalouksien viestintämenot ryhmittäin, osuus kotitalouden kaikista kulutusmenoista vuonna 1995, 2001 ja 2006 Muut painotuoteet Aikakauslehdet Sanomalehdet Kirja t Maksut av-katselusta Av-tallenteet ja tallentaminen Tietojenkäsittelylaitteet Valokuvaus ja videolaitteet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietoliikenne menot % Lähde: Kulutustutkimukset 1995, 2001 ja 2006, Tilastokeskus Viestintämenojen osuus kotitalouksien kulutusmenoista vuonna 1995 oli 6,7 prosenttia, vuonna 2001 se oli kasvanut 7,8 prosenttiin ja vuonna 2006 laskenut 7,5 prosenttiin. Vuodesta 1995 vuoteen 2001 kasvu oli voimakasta. Erityisesti tietoliikenteeseen käytettyjen menojen osuus kasvoi, sen sijaan painetun median - kirjat ja erityisesti sanomalehdet - osuus kulutusmenoista ja viestintään käytetyistä menoista laski. Vuodesta 2001 vuoteen 2006 tietoliikennemenojen osuus kuitenkin väheni, painetun median menojen osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista pysyi kutakuinkin ennallaan. Taulukko 4. Viestintämenojen rakenne vuosina 1995, 2001 ja 2006 kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettuna Kulutusyksikköä kohti Tietoliikennemenot Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Valokuvaus- ja videolaitteet Tietojenkäsittelylaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Maksut av-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet

11 11 Muut painotuotteet Viestintämenot Lähde: Kulutustutkimukset, Tilastokeskus Viestintämenojen rakenteessa on kymmenvuotiskaudella havaittavissa painetun viestinnän osuuden laskeminen samalla kun talouksien tietoliikennemenot ja tietojenkäsittelylaitteet vievät suuremman osan viestintämenoista. Vuonna 2001 tietoliikennemenot olivat lähes puolet talouden viestintämenoista. 5. Viestintämenot kotitalouden elinvaiheen mukaan Viestintämenojen osuus kulutusmenoista vaihtelee talouden rakenteen mukaan. Kuvio 4. Viestintämenot ryhmittäin kotitalouden elinvaiheen mukaan , osuus kaikista kulutusmenoista kaikki talo ud et muut vanhustalo ud et 2 huoltajan lapsiperheet yksinhuo ltajat lapsettomat parit yksin asuvat % Lähde: Kulutustutkimukset 1995, 2001 ja 2006, Tilastokeskus Yksinhuoltajatalouksilla ja yksin asuvilla viestintämenojen osuus kulutusmenoista oli suurin, noin 9 prosenttia. Kaikkien talouksien keskiarvo oli vuonna ,5 prosenttia. Vanhustalouksissa viestintämenojen osuus laski kymmenen vuoden ajanjakson aikana, kun se muissa talouksissa hieman kasvoi. Tietoliikennemenojen osuus oli suurin viestintämenojen ryhmistä kaikissa elinvaiheissa kaikkina kolmena tarkasteltavana ajankohtana. Vanhustalouksissa viestintämenojen kokonaissumma on pienin, mutta niiden osuus kulutusmenoista esim. vuonna 1995 suurempi kuin talouksissa keskimäärin. Vanhustalouksissa suurin viestintämenojen ryhmä tietoliikennemenojen jälkeen oli vuosina 1995 ja 2001 sanomalehdet, joskin myös television käyttömaksu vie suuren osan viestintään käytetyistä menoista. Vuonna 2006 vanhustalouksien toiseksi suurin menoerä oli sanomalehdet ja maksut avkatselusta seurasivat kolmansina. Yksin asuvilla viestintämenojen osuus kulutusmenoista on suuri. Monet ryhmien sisältämistä tuotteista ja palveluista (sanomalehti, tietokone, TV:n katselumaksu) voivat olla talouden useampienkin jäsenten käytössä, jolloin kulutusyksikköä kohti lasketut menot laskevat. 11

12 12 Kuvio 5. Kotitalouksien viestintämenot yhteensä elinvaiheen mukaan keskimäärin kotitaloutta ja kulutusyksikköä kohti vuonna euroa yksin asuvat lapsettomat parit yksinhuoltajat 2 huoltajan lapsiperheet vanhustaloudet muut Tieto liikenne Ko titalo utta kohti Viestintämenot Ko titalo utta kohti Tieto liikenne Kulutusyksikköä kohti Viestintämenot Kulutusyksikköä kohti Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Kotitalouden kulutusyksikköä kohti laskettuna eri elinvaiheissa elävien talouksien erot pienenevät. Vanhustalouksissa asuvilla viestintämenot kulutusyksikköä kohti ovat pienimmät, yksinasuvilla ja lapsettomilla pareilla suurimmat. Vanhustalouksissa asuvilla sanomalehdet olivat kaikkina tarkastelukohtina toiseksi suurin viestintämenojen kulutusmenoryhmä. Kuvio 6. Kotitalouksien viestintämenojen %-jakauma alaryhmittäin ja elinvaiheen mukaan vuonna 2006, per kotitalouden kulutusyksikkö % yksin asuvat lap setto mat p arit yksinhuo ltajat 2 huo ltajan lapsiperheet vanhustalo ud et muut A V -laitteet ja pelikons olit Tietojenkäsittelylaitteet A V -tallenteet ja tallentaminen Maksut AV-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Vanhustalouksia lukuun ottamatta muissa ryhmissä tietojenkäsittelylaitteiden osuus viestintämenoista oli vuonna 2006 kymmenen prosentin molemmin puolin. Sanoma- ja aikakauslehtiin käytetty osuus viestintämenoista on vanhustalouksissa ollut aina suurehko. AV-laitteiden ja pelikonsoleiden 12

13 13 osuus viestintämenoista on suurehko yksin asuvilla, lapsettomilla pareilla ja kahden huoltajan lapsiperheillä. 5.1 Viestintämenojen rakenne yhden hengen talouksissa vuonna 2006 Viestintään käytettyjen menojen määrä laski iän karttuessa nuorimman ikäryhmän noin 2000 eurosta vanhimman ikäryhmän noin 1500 euroon. Yhden hengen talouksissa tietoliikennemenojen osuus viestintämenoista oli suurin kaikissa ikäryhmissä. Yksin asuvilla vuotiailla tietojenkäsittelylaitteisiin kului suurempi osuus viestintämenoista kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja av-katselumaksujen osuus kasvoi iän mukana kuten myös sanomalehtiin käytettyjen menojen osuus. Yksin asuvien vuotiaiden viestintämenoista kirjojen hankintaan kului kymmenisen prosenttia, kun muissa ikäryhmissä kirjojen hankinnan osuus jäi hyvin pieneksi. Kuvio 7. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti yhden hengen talouksissa iän mukaan vuonna vuotias vuotias vuotias vuotias 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tietoliikennemenot Valokuvaus ja videolaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Kirjat Aikakauslehdet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietojenkäsittelylaitteet Maksut av-katselusta Sanomalehdet Muut painotuotteet Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus 5.2 Viestintämenojen rakenne kahden hengen talouksissa vuonna 2006 Viestintään käytettyjen menojen määrä laski paritalouksissa päämiehen iän karttuessa nuorimman ikäryhmän noin 2800 eurosta vanhimman ikäryhmän noin 1700 euroon. Paritalouksissakin tietoliikennemenojen osuus viestintämenoista oli suurin kaikissa ikäryhmissä. Paritalouksissakin asuvilla vuotialla tietojenkäsittelylaitteisiin kului suurempi osuus viestintämenoista kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja sanoma- ja aikakauslehtiin käytettyjen menojen osuus kasvoi iän mukana. Myös paritalouksissa asuvien vuotiaiden viestintämenoista kirjojen hankintaan kului kaksinkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuna. 13

14 14 Kuvio 8. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti 2 hengen talouksissa iän mukaan vuonna 2006 päämies 65+ vuotias päämies vuotias päämies vuotias päämies vuotias 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tietoliikennemenot Valokuvaus ja videolaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Kirjat Aikakauslehdet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietojenkäsittelylaitteet Maksut av-katselusta Sanomalehdet Muut painotuotteet Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus 5.3 Viestintämenot lapsitalouksissa vuonna 2006 Viestintämenot keskimäärin kaikissa kotitalouksissa vuonna 2006 olivat noin 2300 euroa. Jo muista selvityksistä tiedetään, että lapsitalouksissa tietotekniikka yleistyi nopeammin kuin lapsettomissa talouksissa. 5 Myös lasten iällä on merkitystä. Vuonna 2006 lapsitalouksienkin suurin viestintämenoerä olivat tietoliikennemenot. Erityisen suuri sen osuus viestintämenoista oli talouksissa, joissa oli vuotiaita lapsia. 6 Tietojenkäsittelylaitteisiin kului kaikissa lapsitalouksissakin kymmenisen prosenttia viestintämenoista. AVlaitteiden ja pelikoneiden osuus viestintämenoista oli suuri talouksissa, joissa oli alle 12-vuotiaita lapsia. Kirjojen osuus oli suurin viestintämenojen ryhmistä talouksissa, joissa oli vuotiaita lapsia, suuri osa kirjamenoista näissä talouksissa tulee oppikirjoista ja tietokirjoista. Sen sijaan avkatselun osuus viestintämenoista on lapsitalouksissa pienempi kuin muissa talouksissa - mikä on sinänsä ymmärrettävää, koska TV:n katselumaksu on talouden koosta riippumaton. 5 Suuri muutto tietoyhteiskuntaan, s. 19. Katsauksia 2002/4. Tilastokeskus 6 vain vuotiaita lapsia; vuotiaita tai nuorempia = perheessä ainakin yksi korkeintaan vuotias lapsi, sitä nuorempia voi myös olla; 7-12-vuotiaita tai nuorempia lapsia = perheessä ainakin yksi korkeintaan vuotias lapsi, sitä nuorempia voi myös olla 14

15 15 Kuvio 9. Kotitalouksien viestintämenojen jakauma keskimäärin kotitaloutta kohti lapsitalouksissa lasten iän mukaan vuonna vuotiaita tai nuorempia lapsia vuotiaita tai nuorempia lapsia Vain vuotiaita lapsia Muut taloudet 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tietoliikennemenot Valokuvaus ja videolaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Kirjat Aikakauslehdet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietojenkäsittelylaitteet Maksut av-katselusta Sanomalehdet Muut painotuotteet Lähde: Kulutustutkimus, Tilastokeskus 6. Viestintämenot sosio-ekonomisen aseman mukaan Kuvio 10. Viestintämenot ryhmittäin päämiehen sosio-ekonomisen aseman mukaan , osuus kulutusmenoista kaikki taloudet muualla luokittelemattomat pitkäaikaistyöttömät eläkeläiset opiskelijat ja koululaiset työntekijät alemmat toimihenkilöt ylemmät toimihenkilöt muut yrittäjät maatalousyrittäjät % Lähde: Kulutustutkimukset 1995, 2001 ja 2006, Tilastokeskus Viestintämenojen osuus kulutusmenoista oli suurin opiskelijatalouksissa ja pienin yrittäjä- ja eläkeläistalouksissa. Viestintämenojen osuus kulutusmenoista kasvoi vajaalla prosenttiyksiköllä kymmenen vuoden aikana, mutta opiskelijatalouksissa viestintämenojen osuus pieneni. 15

16 16 Kuvio 11. Kotitalouksien viestintämenot alaryhmittäin ja kotitalouden sosio-ekonomisen aseman mukaan vuonna 2006, euroa per kotitalous euroa maatalousyrittäjät muut yrittäjät ylemmät toim ihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijä t opiskelijat ja koululaiset eläkeläiset omaa kotitaloutta hoitavat pitkäaikaistyöttöm ät muut AV-laitteet ja pelikonsolit Tietojenkäsittelylaitteet Maksut AV-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 7. Viestintämenot alueittain Tietoliikennemenot olivat suurin viestintämenojen ryhmä kaikissa talouksissa. Yrittäjätalouksissa, ylempien toimihenkilöiden ja työntekijätalouksissa talouksissa av-laitteisiin ja pelikonsoleihin käytettiin merkittäviä summia. Opiskelijatalouksissa ja ylempien toimihenkilöiden talouksissa myös tietojenkäsittelylaitteisiin kului suuria summia. Kirjoja hankittiin ylempien toimihenkilöiden talouksissa. Opiskelijatalouksissa ja omaa kotitaloutta hoitavien talouksissa käytettiin vain vähän euroja sanomalehtiin. Kuvio 12. Kotitalouksien viestintämenot alueen mukaan vuonna 2006, euroa per kotitalouden kulutusyksikkö Pohjois-Suomi maaseutumaiset Itä-Suomi maaseutumaiset Länsi-Suomi maaseutumaiset Etelä-Suomi maaseutumaiset Pohjois-Suomi taajaan asutut Itä-Suomi taajaan asutut Länsi-Suomi taajaan asutut Etelä-Suomi taajaan asutut Po hjo is-suo mi kaup unkimaiset Itä-Suo mi kaup unkimaiset Länsi-Suo mi kaup unkimaiset Etelä-Suo mi kaup unkimaiset euroa Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Vuonna 2006 kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketut viestintämenot olivat suurimmillaan lähes 1700 euroa Etelä-Suomen kaupunkimaisissa 16

17 17 kunnissa 7 asuvilla talouksilla. Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kulutettiin kaikkialla enemmän kuin maaseutumaisissa kunnissa. Vähiten euroja viestintään kulutettiin Itä-Suomen maaseutumaisissa kunnissa. Ahvenanmaan tiedot sisältyvät vain koko maan lukuihin. Kuvio 13. Kotitalouksien viestintämenot alaryhmittäin kaupunkimaisissa kunnissa vuonna 2006, euroa per kotitalouden kulutusyksikkö 600 euroa Tieto liiken ne AV -laitte et ja p elikonsolit Valokuvaus- ja videolaitteet Tieto jenkäsittelylaitteet AV -ta lle nteet ja tallentaminen Maksut AV-katselusta Kirjat Sanomalehdet Aikakauslehdet Muut painotuotteet Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä- S u o mi Pohjois-Suomi Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Kaupunkimaisissa kunnissa eri alueiden välillä ole suuria eroja, joskin kirjoihin kului Etelä-Suomen kaupungeissa enemmän kuin muissa kaupungeissa. Taajaan asutuissa kunnissa taas Itä-Suomessa kului rahaa tietojenkäsittelylaitteisiin. Maaseutumaisissa kunnissa asuvilla viestintämenojen määrä kulutusyksikköä kohti laskettuna jää pienemmälle tasolle kuin muissa kunnissa asuvilla. Kuitenkin Etelä- ja Itä-Suomen maaseutumaisissa kunnissa sanomalehtiin kului runsaasti euroja muihin alueisiin verrattuna. Viestintämenojen pääryhmistä Etelä-Suomen kaupungeissa asuvilla oli keskimäärin suurimmat menot tietoliikenteestä, av-tallenteista, av-katselusta, kirjoista ja aikakauslehdistä. Vastaavasti pienimmät menot löytyivät Itä- Suomen maaseutumaisissa kunnissa asuvilta tietoliikenteestä, tietojenkäsittelylaitteista, av-tallenteista, kirjoista ja aikakauslehdistä. Itä-Suomen taajaan asutuista kunnissakin asuvat käyttivät vähiten rahaa av-laitteisiin. Sen sijaan tietojenkäsittelylaitteisiin siellä käytettiin eniten rahaa muihin alueisiin verrattuna. 7 ks. määrittely: Liite II 17

18 18 alue ja taajama-aste Taulukko 5. Eräät viestintämenojen pääryhmät alueittain 2006, kulutusyksikköä kohti harmaa = suurin arvo alueista punainen = pienin arvo alueista Tietoliikenne menot Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietojenkäsittelylaitteet Kirjat Maksut avkatselusta Sanomalehdet Aikakauslehdet Viestintämenot Etelä-Suomi kaupunkimaiset Länsi-Suomi kaupunkimaiset Itä-Suomi kaupunkimaiset Pohjois-Suomi kaupunkimaiset Etelä-Suomi taajaan asutut Länsi-Suomi taajaan asutut Itä-Suomi taajaan asutut Pohjois-Suomi taajaan asutut Etelä-Suomi maaseutumaiset Länsi-Suomi maaseutumaiset Itä-Suomi maaseutumaiset Pohjois-Suomi maaseutumaiset Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus Vuonna 2001 eniten viestintämenoihin kului rahaa Pohjois-Suomen ja Etelä- Suomen kaupungeissa sekä Itä-Suomen taajaan asutuissa kunnissa. Vähiten kuluttivat viestintämenoihin Itä-Suomen maaseutumaisissa kunnissa asuvat. Vuonna 1995 eniten viestintämenoihin kului Etelä-Suomen kaupungeissa, jota seurasivat muut kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat. Itä-Suomen maaseutumaisissa kunnissa asuvat käyttivät viestintään vähiten. Alueiden väliset erot eivät juurikaan ole muuttuneet kymmenessä vuodessa. Erot viestintäkulutuksessa pysyivät liki samoina vuodesta 1995 vuoteen 2001, jolloin vähiten kuluttavalla alueella viestintään käytetyt menot olivat tasoltaan 76 ja 77 prosenttia eniten kuluttavalla alueella asuvista. Vuoteen 2006 tullessa ero oli kasvanut ja vähiten kuluttavalla alueella viestintämenot olivat 73 prosenttia eniten kuluttavalla alueella asuvien viestintämenoista. 9. Yhteenveto Kotitalouksien viestintämenot ovat kymmenessä vuodessa nousseet 6,7 prosentista kotitalouksien kulutusmenoista 7,5 prosenttiin. Viestintämenojen rakenteessa menot tietoliikenteeseen ovat kasvattaneet osuuttaan samalla kun menot lehtiin ovat sitä pienentäneet. Sen sijaan kirjojen hankintaan käytetty osuus viestintämenoista on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta aiemminkin. 18

19 19 Kuvio 14. Kotitalouksien viestintämenojen rakenne keskimäärin kotitaloutta kohti vuosina 1995, 2001 ja % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tietoliikennemenot Valokuvaus- ja videolaitteet Av-tallenteet ja tallentaminen Kirjat Aikakauslehdet Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet Tietojenkäsittelylaitteet Maksut av-katselusta Sanomalehdet Muut painotuotteet Lähde: Kulutustutkimukset 1995, 2001 ja 2006, Tilastokeskus Yksin asuvilla viestintämenojen osuus kulutusmenoista on suuri. Yhden hengen taloudessa on jo esim. televisio ja sanomalehti, jotka useampihenkisessä taloudessa ovat muidenkin käytössä samaan hintaan. Tietoliikennemenojen osuus viestintämenoista oli vuonna 2001 korkea. Vuonna 2006 osuus oli laskenut alle 40 prosentin. Lasten ikä vaikuttaa viestintämenojen rakenteeseen. AV-laitteiden ja pelikoneiden osuus viestintämenoista oli suuri talouksissa, joissa oli alle 12-vuotiaita lapsia. Kirjojen osuus oli suurin viestintämenojen ryhmistä talouksissa, joissa oli vuotiaita lapsia. Yhden ja kahden hengen talouksissa myös päämiehen iällä on vaikutusta viestintämenojen rakenteeseen. Pienissä talouksissa asuvilla vuotiailla tietojenkäsittelylaitteisiin kului suurempi osuus viestintämenoista kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja sanoma- ja aikakauslehtiin käytettyjen menojen osuus kasvoi iän mukana. Pienissä talouksissa asuvien vuotiaiden viestintämenoista kirjojen hankintaan kului kaksinkertaisesti muihin ikäryhmiin verrattuna. 19

20 20 LIITE 1: Viestintämenot -nimikkeistö 8 Viestintämenot KOODI KOODIN Sisältö 1. Tietoliikenne Postimaksut Matkapuhelimet, myös kommunikaattori ja akut ja laturit Puhelinkojeet, vastaajat ja hakulaitteet Puhelinlaitteiden korjaus ym Asunnon ja vapaa-ajan puhelinmaksut Matkapuhelimien puhelumaksut, myös pre paid Puhelukortit, kolikkopuhelut ja sähkeet Puhelin luontoisetuna Internetkustannukset lankaliittymistä Muut internetmaksut esim. kaapeli 2. AV-laitteet ja pelikoneet Radiot ja viritinvahvistimet CD-soittimet, ym. kiinteä liitäntä Isot kannettavat cd- radioyhdistelmät Kaiuttimet Stereosarjat eli yhdistelmälaitteet Henkilökohtaiset mukana kuljetettavat minilaitteet Radion, nauhurin ym. osat ja tarvikkeet Televisiot Videonauhurit Satelliittiantennit DVD-laitteet Digisovitin Kotiteatterit, projektorit, kaiutinjärjestelmät Radion, television ym. korjaukset Pelitietokoneet 3. Valokuvaus- ja videolaitteet Kamerat, digikamerat ja oheislaitteet Videokamerat ja oheislaitteet Autonavigaattorit ja muut paikannuslaitteet 4. Tietojenkäsittelylaitteet Mikrotietokoneet, modeemit ja oheislaitteet Tietokoneohjelmat Kirjoitus- ja laskukoneet Tietokoneiden ym. osat ja lisätarvikkeet Tietokoneiden ja kameroiden ym. korjaus 5. Video- ja ääninauhat, levykkeet, filmit Filmit ja muut valokuvaustarvikkeet (av-tallenteet ja tallentaminen) CD-levyt, äänilevyt Äänitetyt kasetit ja nauhat Äänittämättömät kasetit ja nauhat Nauhoitetut videokasetit Nauhoittamattomat videokasetit ym Tietokoneiden ja pelikonsoleiden pelit 6. Maksut av-katselusta Elokuvat ja elokuvakerhot Televisiolupa Maksullisten tv-kanavien katselumaksut Videokasettien, television, videon vuokra 8 laadittu yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön edustajien kanssa 20

21 21 7. Kirjat Oppikirjat ja tietokirjat Tietokirjasarjat Romaanit, novellit, runot Kaunokirjallisuussarjat Lasten ja nuorten kirjat Kirjat erittelemättä 8. Sanomalehdet Sanomalehtien tilausmaksut Sanomalehtien irtonumerot 9. Aikakauslehdet ja sarjakuvalehdet Aikakauslehtien tilausmaksut Aikakauslehtien irtonumerot Sarjakuvalehtien tilausmaksut Sarjakuvalehtien irtonumerot 10. Muut painotuotteet Posti- ja onnittelukortit, adressit (paperiin perustuva oma viestintä) Kalenterit, kartat ym. painotuotteet Kirjoituspaperit ja kirjekuoret ym. 21

22 22 LIITE II: Kotitalouden taustamuuttujat Elinvaihe: - yksin asuvat alle 65-vuotias - lapsettomat parit (molemmat alle 65-vuotiaita) - yksinhuoltajataloudet - kahden huoltajan lapsiperheet (avio- tai avopari ja lapsia) - vanhustaloudet (kaikki kotitalouden jäsenet 65 v. täyttäneitä) - muut, edellisiin ryhmiin luokittelemattomat taloudet Kotitalouden sosioekonominen asema: - maatalousyrittäjät - muut yrittäjät - ylemmät toimihenkilöt - alemmat toimihenkilöt - työntekijät - opiskelijat ja koululaiset - eläkeläiset - omaa kotitaloutta hoitavat - pitkäaikaistyöttömät - muualla luokittelemattomat Alue: Tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat) ja lääni yhdistettynä alueluokituksena. Kuntaryhmityksessä kunnat ryhmitellään taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kolmeen luokkaan: Kaupunkimaisiin kuntiin luetaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ovat puolestaan ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000, mutta alle Maaseutumaisiin kuntiin kuuluvat ne kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle sekä ne kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle

23 23 Liite III. Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot viestintään vuosina 1995, 2001 ja 2006, euroa kotitaloutta kohti, käyvin hinnoin... tieto liian epävarma esitettäväksi, havaintoja liian vähän Postimaksut 18,31 21,92 28,35 Matkapuhelimet, ja akut ja laturit 41,10 60,04 71,19 Puhelinkojeet, vastaajat ja hakulaitteet 6,87 5,42 2,60 Puhelinlaitteiden korjaus ym. 0,92 3,64.. Asunnon ja vapaa-ajan puhelinmaksut 288,66 228,19 125,30 Matkapuhelimien puhelumaksut, myös pre-paid 47,46 529,04 446,29 Puhelukortit, kolikkopuhelut ja sähkeet 4,37 1,38.. Puhelin luontoisetuna 49,45 33,55 Internetkustannukset lankaliittymistä* 40,11 7,30 Muut internetmaksut esim. kaapeli ** 2,50 141,83 Radiot ja viritinvahvistimet 7,66 14,41 5,50 CD-soittimet, ym. kiinteä liitäntä 12,21 14,41.. Isot kannettavat cd- radioyhdistelmät 3,87 6,55 2,49 Kaiuttimet 2,67 11,44.. Stereosarjat eli yhdistelmälaitteet 15,84 9,50 7,56 Henkilökohtaiset mukana kuljetettavat minilaitteet 2,05 4,14 11,04 Radion, nauhurin ym. osat ja tarvikkeet 3,29 7,63 8,14 Televisiot 53,43 74,73 117,94 Videonauhurit *** 19,33 17,19 1,71 Satelliittiantennit 3,40 3,02 3,00 DVD-laitteet 10,46 23,37 Digisovitin 34,77 Kotiteatterit, projektorit, kaiutinjärjestelmät 16,08 Kamerat, digikamerat ja oheislaitteet 7,32 11,12 46,82 Videokamerat ja oheislaitteet 5,25 12,70 8,06 Autonavigaattorit ja muut paikannuslaitteet 7,72 Mikrotietokoneet, modeemit ja oheislaitteet 73,39 101,01 165,87 Tietokoneohjelmat 3,04 7,51 21,35 Kirjoitus- ja laskukoneet 2,15 2,27.. Tietokoneiden ym. osat ja lisätarvikkeet 13,72 19,76 24,95 Filmit ja muut valokuvaustarvikkeet 12,51 7,55 3,63 CD-levyt, äänilevyt 26,25 39,09 41,47 Äänitetyt kasetit ja nauhat 5,52 0,75.. Äänittämättömät kasetit ja nauhat 3,81 0,81.. Nauhoitetut videokasetit 8,10 15,54 37,20 Nauhoittamattomat videokasetit ym. 8,70 7,03 4,98 Radion, television ym. korjaukset **** 13,76 3,39.. Tietokoneiden ja kameroiden ym. korjaus 3,83.. Pelitietokoneet 14,50 4,19 Tietokoneiden ja pelikonsoleiden pelit 16,20 Elokuvat ja elokuvakerhot 13,36 17,97 16,96 Televisiolupa 136,55 159,73 199,88 Maksullisten tv-kanavien katselumaksut 7,60 8,19 13,70 Videokasettien, television, videon vuokra 5,19 9,26 8,18 Kaunokirjallisuussarjat 1,95 4,03 Oppikirjat ja tietokirjat 43,96 32,11 46,35 Tietokirjasarjat 10,60 4,41 Romaanit, novellit, runot 24,52 11,62 32,87 Lasten ja nuorten kirjat 6,15 6,28 15,51 Kirjat erittelemättä 28,48 24,28 Sanomalehtien tilausmaksut 144,38 155,86 171,34 Sanomalehtien irtonumerot 27,58 32,22 30,26 Aikakauslehtien tilausmaksut 99,58 111,04 141,95 Aikakauslehtien irtonumerot 19,60 21,77 25,70 Sarjakuvalehtien tilausmaksut 10,39 11,39 12,66 23

24 24 Sarjakuvalehtien irtonumerot 1,04 1,05.. Posti- ja onnittelukortit, adressit 18,15 21,14 26,92 Kalenterit, kartat ym. painotuotteet 7,31 9,36 12,71 Kirjoituspaperit ja kirjekuoret ym. 6,16 7,33 9,57 Tietoliikennemenot 407,69 941,69 859,18 Audiovisuaaliset laitteet ja pelikoneet 137,49 191,37 247,90 Valokuvaus ja videolaitteet 12,57 23,82 62,60 Tietojenkäsittelylaitteet 92,30 134,37 221,52 Av-tallenteet ja tallentaminen 64,88 70,77 104,11 Maksut av-katselusta 173,31 195,15 238,72 Kirjat 74,64 78,48 119,03 Sanomalehdet 171,97 188,08 201,60 Aikakauslehdet 130,61 145,24 183,02 Muut painotuotteet 31,62 37,83 49,20 Viestintämenot 1297, , ,87 * = vuonna 2001 myös muut internetmaksut esim. kaapeli ** = vuonna 2001 internetkustannukset matkapuhelimista *** = vuonna 1995 myös DVD-laitteet **** = vuonna 1995 myös tietokoneiden, kameroiden yms. korjaus 24