Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Transkriptio

1 Hyväksytty syyskokouksessa Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 C:/ RISTOMATTI / SYTY / hallitus

2 2 XSS SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 1.1 Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus Toiminnan tavoitteet Uusia avauksia YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2.1 Hallituksen kokoukset Yleiskokoukset 6 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmät Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallinen kehittämisen verkosto Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Viestintä ja tiedottaminen Kansainvälinen yhteistyö Muu kehittämistoiminta 9 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 4.1 Leader-asiamiestoiminta Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen paikallistasolla Kyläapu - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelukonsepti SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET - RUOTSINKIELINEN TOIMINTA JÄSENJÄRJESTÖT HENKILÖSTÖ YHDISTYKSEN TALOUS SAMMANDRAG 13 Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Lupajantie 1, PERNIÖ info@kylatoiminta.fi

3 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 1.1 Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus 3 Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland r.f. (SYTY) on kylä- ja LEADER-toimintaa ja paikallista kehittämistä edistävien verkostojen kaksikielinen, valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Jäseniä ovat lähes kaikki valtakunnalliset, paikallista kehittämistä edistävät järjestöt, Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. SYTY edistää Suomen kaikkiaan noin kylän, 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 54 Leader-ryhmän paikallislähtöistä kehittämistyötä. Yhdistys toimii valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä kylien ja kaupunginosien kehittämisessä sekä asukkaiden elinolojen edistämisessä. Toiminnan tarkoituksena on paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden vahvistaminen niin, että asukkaille luodaan edellytykset riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön, sosiaaliseen hyvinvointiin, arjen turvallisuuteen ja lähipalveluihin. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana yhdistys edistää ja hoitaa yhteyksiä valtakunnallisiin vaikuttajiin toimien kylien ja paikallisten asukkaiden viestintuojana valtakunnalliseen päätöksentekoon eduskunnassa ja muilla yhteiskunnan foorumeilla. SYTY viestittää omasta työstään, kylien yhteiskunnallisesta asemasta, kylä- ja Leader-toiminnasta, välittää kylille sekä niiden maakunnallisille ja kuntakohtaisille kyläyhdistyksille esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Järjestö toimii yhteyksien rakentajana sekä tiedon välittäjänä eri toimijoihin. Suomen Kylätoiminta ry:llä ja sen maakunnallisilla jäsenyhdistyksillä on kasvava tarve aktivoida koulutustoimintaa ja nostaa kylätoimijoiden ja muiden paikallistoimijoiden osaamisen tasoa ja tietotaitoa. SYTYn ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kiinteä yhteistyö tarjoaa tähän varteenotettavia mahdollisuuksia. Vuonna 2014 valmistuneen Paikallistoimijoiden valtakunnallisen ohjelman jalkauttaminen toteutetaan maakunnallisella Road Show- kierroksella Järjestö ylläpitää omia kotisivuja ( sekä 2014 lähtien LEADER-brändityöhön liittyvää sivustoa ( SYTY julkaisee kaksikielistä Maaseutu Plus -lehteä ja tuottaa paikalliseen kehittämiseen liittyviä oppaita, esitteitä ja muuta aineistoa. Näkyviä tapahtumia ovat vuosittainen Valtakunnallinen Paikallistoimijoiden juhlaseminaari LOKAALI Vuoden Kylä valintoineen (vuonna 2015 Raahessa), eri teematapahtumat, koulutuspäivät sekä kylätoiminnan neuvottelupäivät ja Leader-foorumit. SYTY toteuttaa ruotsinkielisen toimintansa SFV Bildningin välityksellä. Tätä kautta otetaan huomioon suomenruotsalaisten kylien ja Leader-ryhmien tarpeet. Svensk Byaservice toimii ruotsinkielisen palvelun ja koulutuksen tuottajana. 1.2 Toiminnan tavoitteet Kylätoiminnan päätavoite on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden ja kylien vetovoimaisuuden parantaminen vahvistamalla paikallista kehittämistä toiminnan eri tasoilla. Suomen Kylätoiminta ry:n pitkän tähtäimen tavoite on sitouttaa maakunnalliset kyläyhdistykset, Leader-ryhmät ja muut paikallistoimijat kevätkokouksessa 2014 hyväksytyn valtakunnallisen Paikallistoimijoiden valtakunnallisen ohjelman linjauksiin kylätasolta kansainvälisiin asioihin asti. Kuntarakenneuudistus vaatii paikallisuuden vahvistamista ja rakenteiden uusimista niin valtakunnan- kuin kylätasolla. SYTY laajentaa toimintaansa niin, että kylien ja maakunnallisten kyläyhdistysten sekä Leaderryhmien lisäksi yhä useampi kaupunginosayhdistys on mukana Leader-tyyppisen toimintatavan kautta. Leader-toimintatapa on juurtunut jo nyt osaksi paikallista kehittämistyötä ja Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Tavoitteena on luoda myös kaupunginosatoimintaan vastaava työtapa

4 4 rahoitusmekanismeineen yhteistyössä kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöjen kanssa. Tämä vahvistaisi niiden voimavaroja ja tehtäväkenttä laajentuisi. Kyläasiamiesjärjestelmä ja maakunnallisten kyläyhdistysten toiminta pyritään turvaamaan valtionavun ja oman varainhankinnan turvin. Tavoitteena on, että yhä useampi kylätoimikunta rekisteröityisi (nyt noin 3 100) ja lisätä voimassa olevien kyläsuunnitelmien lukumäärää (nyt noin 2 250). Maakuntien, seutukuntien ja kuntien toimintaa kehitetään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kylätoiminnan neuvottelupäivillä ja Leader-foorumeilla sekä maakuntakierroksilla syntyneiden tarpeiden mukaisesti. On välttämätöntä, että paikallisen kehittämistyön osaamistaso nousee. SYTY on ajan tasalla maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) ajankohtaisista asioista. Siten kolmannen sektorin suunnitelmat ja -ohjelmat ovat osa kuntasuunnittelua, seutusuunnitelmaa, maakuntaohjelmaa sekä valtakunnallisia ohjelmia. Kunnan ja sen kylien välille on järjestettävä toimiva ja vuorovaikutteinen neuvottelu- ja sopimusmekanismi. Tämä edistää suoraa lähidemokratiaa. SYTY on mukana yhdessä muun kolmannen sektorin kanssa kuntarakennemuutoksen edellyttämissä toimissa ja uudelleen järjestelyissä. Paikallisten palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi kylät ovat kehittäneet vaihtoehtoisia lähipalvelujen tuottamistapoja, perustaneet monipalvelukeskuksia, kyläosuuskuntia ja yrityksiä. Kyläyhdistykset ottavat yhä enemmän vastuuta palvelujen järjestämisestä yhteistyössä kunnan kanssa. Rahoituspohjan vahvistamiseksi tarvitaan kylätoiminnan omarahoituksen, varainkeruun ja liiketoiminnan monipuolistamista. Suomi on pitkäjänteisen työn tuloksena kehittynyt kylätoiminnan ja paikallisen kehittämistyön uranuurtajaksi Euroopassa. Tätä tietotaitoa kysytään jo laajalti. Toimivat kansainväliset yhteydet ovat olemassa eri maihin ja organisaatioihin ja niitä vahvistetaan edelleen toiminnan joka tasolla. 1.3 Uusia avauksia 2015 Uusi keväällä 2014 valmistunut Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma sisältää uusia strategisia ja rakenteellisia avauksia. Ohjelman paikallisen kehittämisen työmuodot ovat kylätoiminta, kaupunginosatoiminta, Leader-toiminta ja lähidemokratia. Ohjelma osoittaa paikallistoimijoille uusia, yhteiskunnallisia tehtäviä ja keinoja omien varojen hankintaan. Paikallinen kehitystyö on edelleen hankevetoista, mikä onnistuakseen edellyttää omia varoja ja vakautta tuovaa valtionapua. Tehtävien uudelleen määrittelyllä tavoitellaan tilannetta, jossa paikalliskehittäjät ja myös muut tiedostavat tietyt yhteiskunnalliset tehtävät vastuualueikseen. Suomen Kylätoiminta on esittänyt työ- ja elinkeinoministeriölle menettelyä, jossa määriteltäisiin yhteiskunnallisia tehtäviä, joita SYTY toteuttaa alue- ja paikallisyhdistyksineen. Vastavuoroisesti TEM esittäisi eduskunnalle lisäystä kylätoiminnan valtionapuun. Menettely nopeuttaisi kylien yhteiskunnallisten tehtävien määrittelyä ja lisää paikallisen kehitystyön vastuunkantoa, arvostusta ja tunnettavuutta. Tulokset lisääntyvät kaikkien osapuolten hyväksi. SYTYn tavoitteena on lähidemokratian vahvistaminen ja aikaansaada uudistetun kuntalain mahdollistamia uusia paikallisen päätöksenteon toimintatapoja kyliin ja kaupunginosiin. Kunnan budjettivaltaa voidaan siirtää paikallistasolle. Rovaniemellä menettelyä on toteutettu menestyksellisesti ja muissa Pohjoismaissa on jo pitkään sovellettu kaupunginosien itsehallintoa. Useita vuosia maaseutupolitiikka on pyrkinyt lisäämään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Tälle on ollut paljon asenteellisia ja ohjelmallisia esteitä. Kun kaikki paikalliskehittäjät saadaan saman ohjelman piiriin, minkä mahdollisuuden Leader nyt antaa, monet vuorovaikutuksen esteet poistuvat. Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta ei ole perusteltua, että vain maaseudulla jatketaan kolmikantaista yhteistyötä, mutta ei kaupungeissa. Eri alueilla toiminnan sisällöt vaihtele-

5 vat, mutta paikallisen kehittämisen demokratiassa maaseutu ja kaupungit eivät saisi erota. 5 Suomen Kylätoiminta ry pyrkii saamaan jäsenikseen paikallista kehitystyötä tekevät kansalaistoimijat. Kaupungeissa on jo monialaisten yhdistysten liittoja tai epävirallisia yhteenliittymiä. Niiden koti voisi olla SYTY. Jäsenistön muuttuessa järjestön nimeäkin tarkistetaan. Paikalliset kaupunginosayhdistykset ja kyläyhdistykset kuuluvat luonnollisesti kuntakohtaisiin ja maakunnallisiin yhdistyksiin sekä Leader-yhdistyksiin. EU on muuttanut Leader-metodin uudelleen monirahastoiseksi. Suomen ensimmäisellä ohjelmakaudella 1990-luvun loppupuolella Leader oli monirahastoinen ja sen soveltamisessa onnistuttiin. On toivottavaa, että aluekehitys- ja sosiaalirahastoista saadaan varoja Leaderin kautta myös maaseudulle. Nämä rahastot ovat tärkeitä kaupunkien Leader-toiminnan aloittamisessa. Tavoite on, että vuonna 2020 koko Suomi on monirahastoisen Leader-metodin piirissä. Paikallisen kehittämisen strategiset muutokset ovat suuria ja vaativat myös kylätoiminnan tunnettavuuden ja imagon kohottamista sekä uusia toimintatapoja. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä Pohjois-Savossa järjestettiin keväällä ja kesällä 2014 Avoimet Kylät -teemapäivä. Tapahtuma markkinoi kyliä asuinpaikkana. Päivät keräsivät mukaan kymmeniä kyläkohteita ja parhaimmillaan osallistuja oli kylää kohden. Kylä -brändin vahvistamiseksi, SYTY ideoi ja resursoi valtakunnallisen hankkeen, jonka yksi osa toteuttaa Avoimet Kylät -päivän konseptia maakunnissa, jotka lähtevät mukaan tapahtuman järjestämiseen. SYTY toimii tapahtuman koordinoijana, vastaten koko maata koskevasta markkinoinnista sekä tiedottamisesta. Maakunnat ja yksittäiset kylät toteuttavat yhdessä päivän esittelytapahtumat. 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2.1 Hallituksen kokoukset Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksessa ovat vuonna 2011 uudistettujen sääntöjen mukaisesti tasapuolisesti edustettuina: a) maakunnalliset rekisteröidyt kyläyhdistykset ja kylä -ja kaupunginosayhdistykset, b) rekisteröidyt maaseudun kehittämisyhdistykset (Leader-ryhmät) sekä c) valtakunnalliset ja maakunnalliset rekisteröidyt järjestöt sekä muut jäsenyhteisöt. Lisäksi hallituksessa on edustus ruotsinkielisistä jäsenyhteisöistä. Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin. Hallitus vastaa toiminnan ja talouden strategiasta sekä linjauksista aina kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen paikallistoimintaohjelman mukaisesti. Hallitus vastaa yhdistyksen kehittämishankkeiden toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Hallituksen kokouksiin osallistuvat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallituksen kokouksen esittelijänä toimii pääsihteeri ja sihteerinä kehittämisjohtaja. Lisäksi hallitus voi kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Hallitus kokoontuu vuonna 2015 viisi kertaa. Hallituksella on apunaan toimiston henkilöstön lisäksi jaostoja ja työryhmiä. Näitä ovat kyläjaosto, Leader-jaosto, kv-jaosto ja talousjaosto. Osana tätä verkostoa toimivat Maaseutu Plus -lehden toimitusneuvosto ja kehittämishankkeiden ohjausryhmät. Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman valmisteluryhmä toimii uuden ohjelman arviointiryhmänä. 2.2 Yleiskokoukset

6 6 Suomen Kylätoiminta ry pitää vuosittain kaksi varsinaista yleiskokousta; kevätkokouksen huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokouksen marraskuun loppuun mennessä. Kylätoiminnan neuvottelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä sekä Leader-foorumi 1-2 kertaa vuodessa. Neuvottelupäivät ja Leader-foorumi ovat vuorovuosina SYTYn syyskokouksen yhteydessä. Sääntömääräisiin kokouksiin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita alustajiksi. 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmät Kylätoimintaa ja paikallista kehittämistä ohjataan tavoitteellisempaan suuntaan keväällä 2014 hyväksyttävän Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman strategisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Suomen Kylätoiminta ry vahvistaa kylä- ja kaupunginosatoiminnan sekä Leader-ryhmien edun tekemistä ja lähidemokratian puolustamista. Tavoitteena on paikalliselle kehittämiselle myönteisemmän ilmapiirin aikaan saaminen. Yhdistys osallistuu kuudennen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman , valtioneuvoston vuonna 2009 eduskunnalle antaman maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen toimenpideohjelman kehittämisehdotusten toteuttamiseen. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tiivistetään ja jäsenjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä paremmin kylien- ja kaupunginosien perusedellytysten turvaamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi pidetään yhteyttä eduskuntaan ja informoidaan kansanedustajia kylien kehittämisen ja Leader-toiminnan tärkeistä asioista. SYTY tukee omalta osaltaan Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää sen pyrkimyksissä virittää uudelleen eduskunnan maaseutuverkoston toimintaa. Maakunnallista ja seudullista vaikuttamista tehostetaan maakunnallisten kyläyhdistysten, Leader-ryhmien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 3.2 Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallisen kehittämisen verkosto SYTY jatkaa jäsenjärjestöjensä (Suomen Kotiseutuliitto, Finlands svenska hembygdsförbund, Maaseudun Sivistysliitto, Rajaseutuliitto, Helsingin kaupunkiosayhdistykset ja SFV Bildning ent. Svenska Studieförbund) yhteistyön tiivistämistä, mikä palvelee ja edistää kaikkien osapuolten tavoitteiden toteuttamista. Jäsenjärjestöyhteistyö jatkuu vuonna 2015 uuden Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelman ja sen ehdotusten mukaisesti. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen ja paikallisen kehittämisen edistämiseksi pyydetään kaupunginosa- ja muita keskeisiä yhdistyksiä jäseniksi maakunnallisiin kyläyhdistyksiin. Yhteistyön syventäminen paikallisten järjestöjen kanssa tukee omaehtoisen kehittämisen laajentamista koko maan kattavaksi. SYTY tukee maakunnallisia kyläyhdistyksiä tämän verkoston rakentamisessa tavoitteena toimintapohjan laajentaminen ja maakunnallisen paikallisen äänen vahvistaminen. Paikallisen kehittämisen verkoston voimistamiseksi SYTY myötävaikuttaa kylätoimikuntien muuttamisessa kyläyhdistyksiksi ja kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamista. 3.3 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Uudessa valtakunnallisessa Voimistuvat kylät - Vahvistuvat lähiyhteisöt -ohjelmassa painotetaan paikallistoiminnan strategian kehittämistä ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten to-

7 7 teuttamista. Kylä- ja Leader-toiminnan ohella uusina toimintamuotoina ohjelmassa ovat mukana kaupunginosatoiminta sekä lähidemokratia. Kyseessä on järjestyksessään neljäs valtakunnallinen paikallistoiminnan ohjelma. SYTYn kevätkokouksessa 2014 vahvistettiin kahden ensimmäisen toteutusvuoden painopisteet, joita nyt toteutetaan. Ohjelman toteutumista tarkastellaan säännöllisin väliajoin, ensimmäisen kerran vuoden 2015 lopun tilanteen mukaan. Ohjelman sisältöä tarkistetaan vuoden 2018 alkupuolella. Helmikuussa 2015 käynnistetään SYTYn ja maakuntien paikallistoimijoiden väliset maakuntakohtaiset neuvottelut siitä, miten ko. ohjelmaa toteutetaan kussakin 19 maakunnassa. Neuvotteluissa sovitaan kunkin maakunnan paikallistoimijoiden kanssa tarkemmat painotukset sekä ne toimenpiteet, joilla ohjelmassa asetettuun tavoitetilaan päästään. Paikallistoimijoiden valtakunnallisen ohjelman nk. jalkauttamiskierros jatkuu kevätkaudelle Viestintä ja tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen SYTY vahvistaa kylätoiminnan, Leader-ryhmien ja muun paikallisen kehittämisen näkyvyyttä tiedottamisen avulla. Tämä toteutetaan julkaisemalla Maaseutu Plus -lehteä ja esitteitä, joissa välitetään tietoa saavutetuista tuloksista. SYTY tiedottaa verkkosivuilla sekä Facebookissa, missä voidaan seurata paikallisen kehittämisen ajankohtaisia aiheita. Kerran kuussa sähköpostitse toimitettava SYTYn uutiskirje linkitetään verkkosivuille. Leader-brändin johtajuus siirtyi SYTYn Leader-jaostolle vuonna 2014 ja myös uusien interaktiivisten Leadersuomi-sivujen päätoimittajuus SYTYn tiedottajalle. Tarkoituksena on kartoittaa myös muita viestinnällisiä yhteensopivuuksia tavoitteena yhtenäistää paikallistoiminnan viestintää kylätoiminnan ja Leader-ryhmien brändityön kautta. Leadersuomi.fi-sivuille tuleva ekstranet tarjoaa uusia viestinnällisiä palveluita ja parantaa ryhmien välistä vuorovaikutusta. SYTY selvittää myös paikallisia sähköisiä palveluita tarjoavien palveluiden tilannetta. Talvella 2015 muutetaan oleellisia tilastotietoja sekä muuta kylätoimintaan liittyvää viestinnällistä materiaalia kuviksi ja diagrammeiksi, jolloin toiminnasta kertominen on entistä helpompaa. SYTY ottaa kantaa julkiseen keskusteluun ja tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tiedotteiden läpimenoa ja SYTYn kiinnostavuutta seurataan mm. Google analytics -ohjelman avulla. Toimittajiin ollaan myös henkilökohtaisesti yhteydessä. Paikallistoimijoiden kolumnit ja mielipidekirjoitukset lehdistössä lisäävät SYTYn näkyvyyttä mediassa. Verkkouutiset ja kotisivujen aineisto lisäävät kylätoiminnan näkyvyyttä. Ne ovat olennainen osa kylätoiminnan julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvaa pyritään kohottamaan olemalla läsnä sidosryhmien tapahtumissa ja tuomaan niissä SYTYn näkökulmaa esiin ja levittämällä tietoa paikallisesta kehittämisestä. Näin oma viesti kulkee kentällä nopeasti ja saadaan tärkeää tietoa yhteistyökumppaneilta. Sisäinen tiedottaminen SYTYn rooli on tukea ja aktivoida paikallista tiedottamis- ja vaikuttamistyötä. Järjestö tarjoaa jäsenistölle neuvontaa ja tiedonvälitystä paikallistoiminnasta sekä ajankohtaisia asioita mm. verkkosivujen ja uutiskirjeen välityksellä. SYTY tukee ensi kesän yhteistapahtumia kilpailuttamalla, suunnittelemalla, tilaamalla ja toimittamalla yhteisaineistoja ja materiaaleja maakunnille. Lisäksi SYTY tiedottaa ja markkinoi keskitetysti ja tarjoaa maakunnille myös muuta viestinällistä apua. Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnetään ja välitetään yhteistyötahojen uutisia, tapahtumia ja esimerkkejä parhaista käytännöistä. Maaseutu Plus -lehteä, verkkosivuja ja verkkotiedotetta käytetään reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Kolmen viikon välein pidettävät toimiston tiimipalaverit tehostavat myös SYTYn sisäistä viestintää yhdessä viikkokalenterin kanssa. Vuorovaikutusta Suomen Kylä-

8 8 toiminta ry:n, kyläasiamiesten ja Leader-ryhmien välillä lisätään sisäisessä tiedottamisessa. Näin tiedottaminen vahvistuu kaikilla eri tasoilla. Vuonna 2014 laadittua sosiaalisen median strategiaa toteutetaan ja arvioidaan ensi vuonna. Kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje laaditaan yhteistyössä Svensk Byaservicen sekä mahdollisesti YTR:n kanssa. Sen kohderyhmänä ovat kyläasiamiehet, Leader-ryhmät, maakunnalliset kyläyhdistykset ja muut sidosryhmät. Se välitetään sähköpostilla ja uutiset sijaitsevat pääosin myös ulkoisilla verkkosivuilla. SYTY tiedottaa omista ja yhteistyötahojen ajankohtaisista asioista Facebook-sivujen sekä jatkossa myös muiden sosiaalisen median sovellusten avulla. Kylätoiminnan brändi-työtä jatketaan ja kehitellään edelleen sekä arvioidaan paikallisen kehittämisen brändin edellytyksiä. Ulkoasuun ja imagoon kiinnitetään jo nyt erityistä huomiota ja siten lehden, verkkosivujen, käyntikorttien sekä esitemateriaalien ilme on jo osin muuttunut. Maaseutu Plus -lehti Suomen Kylätoiminta ry julkaisee Maaseutu Plus -lehteä, joka on paikallistoimintaan keskittynyt aikakauslehti. Maaseutu Plussan levikki on Lehti on kaksikielinen ja sen ruotsinkielisen aineiston tuottaa SFV Bildning / Svensk Byaservice. Lehden kehittämistä monipuoliseksi ja laadukkaaksi paikallistoimijoiden aikakauslehdeksi jatketaan. Lisäksi tuorein numero on luettavissa myös verkossa. Lehden toimitustyölle laaditaan oma strateginen suunnitelma ja aikataulu. Vuonna 2015 julkaistaan viisi suomenkielistä ja yksi englanninkielinen numero. Osassa lehdissä on oma teemansa, johon lehden artikkelit pääosin liittyvät, ja osa yleisteemanumeroita. Teemat suunnitellaan etukäteen vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2015 teemoja pohditaan myös Leader-ryhmien, maaseutuverkostopalvelun ja sidosryhmien yhteistyön vahvistamiseksi. SYTYn ja Maaseutuverkostopalvelun välille neuvotellaan vuodelle 2015 lehtiyhteistyösopimus. Sen mukaan Maaseutu Plus -lehdessä julkaistaisiin Maaseutuverkostopalvelun liitesivut. Liitteen laajuus vaihtelee 8-12 sivun välillä. Maaseutu Plus -lehden materiaali tuotetaan yhteistyössä paikallisten maaseudun kehittäjien kanssa. Maaseutu Plussan jakelu ulottuu kaikille SYTYn keskeisille sidosryhmille, eduskunnalle, keskus- ja aluehallinnon viranomaisille ja kunnille. 3.5 Kansainvälinen yhteistyö Suomen Kylätoiminta ry on jäsenenä useissa eurooppalaisissa maaseudun yhteistyöjärjestöissä, kuten ERCAssa, ELARDssa, HNSLssa ja PREPAREssa. SYTY auttaa voimavarojensa puitteissa jäsenistöään ja yhteistyötahojaan uusien kansainvälisten yhteyksien löytämisessä. ERCA (European Rural Community Alliance) on Euroopan kylätoimintajärjestöjen ja laajan maaseutupolitiikan yhteistyöjärjestö. Sen edeltäjä, European Rural Comminity Association, perustettiin vuonna ERA (European Rural Alliance) on toiminut perustamisestaan vuodesta 2005 asti maaseudun kylien ja asukkaiden äänenä EU:ssa. ERA ja aiempi European Rural Communities Association, yhdistyivät vuonna 2014 ja järjestön nimeksi tuli ERCA, European Rural Communities Alliance. Uusi ERCA yhdistää toiminnalliset ja poliittiset tavoitteet sekä järjestäytyy paremmin kylien ja asukkaiden äänenkantajana. Toimintaa kylätoiminnan sanansaattajana EU-maissa ja jäsenyyttä hakevissa maissa vahvistetaan. Järjestön kotipaikka on Ruotsi. ELARDin (European LEADER Association for Rural Development) tavoitteena on vahvistaa LEA- DERin toimintatapoja. SYTYn jäsenyyden kautta Suomen 54 toimintaryhmää ovat ELARDin jäseniä. SYTY on järjestön toiminnassa tiiviisti mukana ja kehittää ELARDia suomalaisia toimintaryhmiä paremmin palvelevaksi, toimintaryhmätyön vahvaksi eurooppalaiseksi eduntekijäksi ja vahvaksi uuden ERCAn jäseneksi. Tsekki toimii järjestön puheenjohtajamaana ja Ruotsi tai Viro varapuheenjohtajamaana vuonna 2015.

9 9 HNSL-järjestössä (Hela Norden ska Leva) ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita SYTYn pohjoismaiset sisarjärjestöt, kuten Hela Sverige Ska Leva (HSSL) sekä Ruotsin ja Tanskan maaseutuverkostoyksiköt. HNSL-järjestö rekisteröitiin vuonna 2008 Ruotsissa. Järjestön puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken. Ruotsi jatkaa puheenjohtajamaana vuonna PREPARE (Partnership for Rural Europe) on epävirallinen, kansallisten maaseudun kehittämisorganisaatioiden asiantuntijaverkosto. Sen tavoite on synnyttää uusia kansalaisverkostoja EU:n jäsenyyttä tavoittelevissa maissa. ERCAlla, ERAlla ja PREPARElla on edustajia EU:n neuvoaantavissa elimissä. ERP (European Rural Parliament) on toteutettu ERCAn, ELARDin ja PREPAREn yhteistyönä. Ensimmäinen pilotti-parlamentti pidettiin 2013 ja vuonna on 2015 seuraava. Tavoitteena on nostaa maaseutupolitiikka EU:n agendalle ja tiivistää eurooppalaista yhteistyötä. SYTY on mukana kansallisessa valmistelussa, keräten uusia ideoita ja on mukana myös Euroopan-tasolla. 3.6 Muu kehittämistoiminta Suomen Kylätoiminta ry ja Leader-ryhmät ovat valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) jäseniä. SYTY jäsenyhteisöineen osallistuu jatkossakin YTR:n ja sen sihteeristön sekä teemaverkostojen työhön. Kylien hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen liittyvä kehittämistyö jatkuu SPR:n, SPEK:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. Tälle toiminnalle pyritään löytämään uutta rahoitusta. SYTY tarjoaa jäsenkunnalleen maksutonta juridista neuvontapalvelua myös vuonna Palvelulla jäsenistö saa neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä painottuen työsuhde- ja verotusasioihin ja yhdistystoiminnan muihin kysymyksiin. Keväällä ja syksyllä järjestetään maakunnallisille kyläyhdistyksille ja kaikille kyläasiamiehille kaksipäiväiset Kylätoiminnan valtakunnalliset neuvottelupäivät. Päiville pyritään saamaan mukaan myös seudulliset ja kuntakohtaiset kyläasiamiehet. Leader-toimijoille hallinto ja maaseutuverkostopalvelu tarjoavat huomattavan paljon koulutusta, mutta SYTY järjestää 1-2 kertaa vuodessa hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille sekä toiminnanjohtajille Leader-foorumin yhteisistä asioista. Vuonna 2015 SYTY rakentaa uusia hankkeita toiminnoille, joilla on laaja merkitys kylätoiminnan kehittämiselle. Näitä ovat kylien liiketoiminnan ja yrittäjyyden vahvistaminen, kylien yrittäjien kilpailuosaamisen lisääminen, kyläavustajatoiminnan laajentaminen sekä kylien ja kylätoiminnan yhteiskunnalliseen tunnettavuuden kampanjointi mm. kylien avoimien ovien päivän muodossa. 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 4.1 Leader-asiamiestoiminta SYTY on toteuttanut Manner-Suomen 55 Leader-ryhmän yhdessä rahoittaman Leaderasiamieshanketta vuosina (osa-aikaisina Leader-asiamiehinä Kim Smedslund ja Heli Walls). Toiminnan jatko on suunniteltu toteutettavaksi kaikkien 54 Leader- ryhmän suorana ostopalveluna Suomen Kylätoiminta ry:ltä. Jokaisen Leader- ryhmän osuus kustannuksista rahoitetaan ryhmien toimintarahasta ja SYTY laatii ryhmien kanssa erilliset ostopalvelusopimukset. Toiminta voidaan käynnistää vasta sitten, kun Maaseutuvirasto on hyväksynyt seuraavan ohjelmakauden toimintarahahakemukset. Asiamies- toimintaan tuleekin todennäköisesti katkos alkuvuonna 2015, minä aikana SYTYn Leader- jaosto vastaa asiamiestoiminnasta.

10 10 Leader- asiamiestoiminnan painopisteet ovat Leader-ryhmien eduntekeminen ja brändityön kehittäminen, YTR:n kokonaisohjelman Osallisuus ja lähidemokratia - teeman toimenpiteiden toteutus, Leader-toimintatavan vieminen suurimpiin kaupunkeihin, Leader- metodin vahvistaminen, ryhmien yhteistyön edistäminen ja toiminnan puitteiden kehittäminen. 4.2 Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen paikallistasolla - JÄSSI Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt haja-asutusalueen jätevesineuvontaa vuodesta 2011 lähtien. Jätevesineuvontaa on tehty Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Jätevesineuvontahankkeet ovat onnistuneet hyvin ja hankkeille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Imatran seudulla on tehty kiinteistökäyntejä 226 ja Pohjois-Karjalassa 633 kiinteistöllä. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa neuvontatyötä myös vuonna Ympäristöministeriö rahoittaa jätevesineuvontaa vuonna 2015 paikallisten ELY-keskusten kautta. Suomen Kylätoiminta ry hakee rahoitusta jätevesineuvontatyölle Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Karjalaan Imatran seudulle. Jässi - jätevesineuvontahankkeissa (vastuuhenkilö Kirsi Mäkinen) tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille maksutonta, ajantasaista ja puolueetonta jätevesineuvontaa. Pääpaino hankkeissa on kiinteistökohtaisissa neuvontakäynneissä, joita suoritetaan erikseen valituilla vesiensuojelullisesti tärkeillä alueilla. Tämän lisäksi alueen asukkaille tarjotaan yleisneuvontaa neuvontapisteillä kesätapahtumissa ja yhdessä paikallisten kyläyhdistysten kanssa järjestetyissä jätevesi-illoissa. Lisäksi neuvontaa saa sähköpostin ja puhelimen välityksellä. 4.3 Kyläapu paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelukonsepti Suomen Kylätoiminta jatkaa Uudenmaan ELY -keskuksen tuella Kyläapu- hanketta vuonna Hankkeessa kyläyhdistykset ja muut paikallistoimijat työllistävät pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella kyläavustajiksi. Tehtävänään on auttaa paikallisia asukkaita arjen askareissa. Kyläavustaja voi välittää hyötytietoa mm. energiatehokkuudesta ja tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa. Toimintavuonna Kyläapu-konseptia syvennetään aikaisempien kausien kokemuksien sekä saatujen tutkimustuloksien avulla. Vuonna 2014 kyläavustajia oli palkattuna keskimäärin 22 henkilöä. Kehitystyötä jatketaan uudistettavan kyselytutkimuksen palauteanalyysien perusteella. Kyläapu-hanke tukee kyläyhdistyksiä ja paikallistoimijoita nostamalla niiden toiminnan tasoa ja tukemalla niitä työnantajavastuiden hoitamisessa. Hanke kehittää paikallistoimijoiden järjestöllisiä valmiuksia. Ikääntyviä asukkaita autetaan kokonaisvaltaisesti heidän asuinpalveluissaan sekä suoritetaan yhdistyksien määrittämiä muita tehtäviä. Hanke nivoutuu SYTY:n strategiaan ja tukee paikallista palvelu- ja yritystoimintaa sekä kylätalojen ylläpitoa. Hanketta laajennetaan vuonna 2015 alueellisesti ja sisällöllisesti. Kyläapu -hanke jakaa hyviä käytäntöjä sisarhankkeen kanssa Etelä-Karjalassa sekä muissa maakunnissa ja kaupunginosayhdistyksiä. Hankkeessa tuetaan kyläavustajien jatkotyöllistymistä, luodaan edellytyksiä työn organisoinnille sekä lisätään tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Tavoitteen toteuttamiseksi hanke kehittää yritysyhteistyötä ja sidosryhmätoimintaa. Hanke tekee aktiivista viestintä- ja koulutusyhteistyötä (vastuuhenkilöt Juhani Nenonen ja Marianne Lemettinen). 5. SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET RUOTSINKIELINEN TOIMINTA Byaverksamhet i Finland r.f. verkar på både finska och svenska. Detta sker i samarbete med Svensk Byaservice och SFV Bildning. Samverkan strävar till att ge den svenskspråkiga befolkningen en likvärdig men inte nödvändigtvis likadan service.

11 11 Inför den nya EU-perioden håller Svensk Byaservice på att se över sin organisation för att möta de nya utmaningarna. Just nu genomgår den finländska landsbygdspolitiken betydande förändringar. Detta gäller både innehållet och formen. Platsbaserad politik är den nya trenden, vilket gör att också SB bör se över sina verksamhetsprinciper. Den platsbaserade politiken kommer att öppna nya möjligheter för en mer skräddarsydd politik, en möjlighet som är speciellt viktig för den svenska verksamheten. Organisatoriskt sker också förändringar inom landsbygdspolitiken, vilket gör att SB måste anpassa sig till de nya strukturerna. Detta är en utmaning under det kommande året. Målet för Svensk Byaservice är att skapa en stabil organisation som kan ta vara på de projektmöjligheter som finns på ett mer systematiskt sätt. I detta arbete strävar Byaservice också att engagera nya aktörer, t.ex. utbildningsinstitutioner. Utvecklingsprocessen inkluderar även att kontakterna till byarna utvecklas. Det språkliga perspektivet innebär att informationen från Byaverksamhet i Finland ges likvärdigt till de svenska aktörerna. Detta innebär att man utgående från behov och önskemål gör översättningar eller förmedlar information på svenska. Översättningsarbetet sker via Svensk Byaservice, men Byaverksamhet i Finland ansvarar också för översättningen av central information kring föreningens verksamhet. Dessutom ansvarar projekten för nödig översättningsverksamhet. Den svenskspråkiga informationen är en del av Byaverksamhet i Finlands nordiska aktivitet. Svensk Byaservice koordinerar de svenskspråkiga artiklarna i Landsbygd Plus, samt upprätthåller ett eget elektroniskt nyhetsbrev för landsbygdsutvecklare. Detta nyhetsbrev utkommer en gång per vecka och sker i samarbete med YTR. Informationssamarbetet med aktionsgrupperna och de regionala byaorganisationerna fortgår. Byaservice upprätthåller även en svenskspråkig hemsida, Under året kommer nyhetsbrevet att, enligt senaste år, utges som en sammaställning av veckans händelser från Svensk Byaservice Nyhetsblogg. Under året kommer fortsättningsvis en riktad kampanj att genomföras för att nå ut till fler lokala byaaktivister i Svenskfinland. Detta sker i samarbete med de regionala byaombudsmännen. Det demokratiska perspektivet innebär att alla, oberoende av språk, skall ha möjlighet att påverka inte bara föreningens, utan hela den lokala utvecklingsrörelsens verksamhet. Detta sker i huvudsak via Svensk Byaservice. Nätverksarbetet för lokal utveckling är en viktig del av SYTY:s verksamhet. Eftersom organisationsfloran i Svenskfinland i någon mån varierar från den finska, behövs ett separat nätverksarbete på svenska. Detta är Byaservice viktigaste uppgift i detta sammanhang. Byaservice kommer under det kommande året att fortsätta traditionen med Tammerforsmöten som fungerar som ett finlandssvenskt forum för landsbygdsutvecklare. Under året kommer Svensk Byaservice också att samarbeta med nätverksenheten i Seinäjoki och erbjuda sina tjänster inom ramen för och i samförstånd med SYTY. Vård- och kommunreformen är fortfarande högaktuell. Byaservice kommer under året att fortsättningsvis aktivt driva närdemokratifrågor för att i enlighet med en platsbaserad strategi ge lokalsamhällena samhälleligt inflytande och därmed göra dem till den lägsta samhällsnivån. Byaservice kommer under året att fungera i samarbete med IDNET och fungera som en länk till byarörelsen och de lokala aktionsgrupperna. Vartannat år ordnas en finlandssvensk Landsbygdsriksdag. Den mars anordnas riksdagen på Sursik i Pedersöre. Aktion Österbotten i samråd med Svensk Byaservice står som arrangörer för evenemanget, som samlar landsbygdsutvecklare, folk från aktionsgrupper och organisationer. Landsbygdsriksdagen genomförs strategiskt inför riksdagsvalet och man kan föra fram landsbygdens åsikter till de kommande beslutsfattarna, samt påverka regeringsprogrammet. Idéer kommer

12 12 från den finlandssvenska Landsbygdsriksdagen att föras fram till den europeiska landsbygdsriksdagen. Under året kommer Svensk Byaservice att stöda SYTY:s internationella verksamhet. 6. JÄSENJÄRJESTÖT Suomen Kylätoiminta ry:n jäseninä voivat olla rekisteröidyt järjestöt, maakunnalliset kyläyhdistykset, Leader-ryhmät, yksittäiset kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen. SYTYn jäsenjärjestöjen lukumäärä on lisääntynyt, etenkin kuntakohtaisten kyläyhdistysten sekä maakunnan liittojen määrä. Jäsenjärjestöjä oli marraskuussa 2014 yhteensä 128. Jäsenhuoltoa ja -hankintaa jatketaan vuonna Kaikki keskeiset organisaatiot, jotka toimivat paikallisella tasolla ja näin vaikuttavat eri tavoin kylien ja kaupunginosien sekä niiden asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, pyritään saamaan SYTYn jäseniksi. Tavoitteena on saada myös kaikki maakunnan liitot SYTYn jäsenjärjestöiksi vuoden 2015 loppuun mennessä sekä Helsingin ohella myös muiden suurempien kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöt. SYTY on ollut aloitteentekijänä Suomen Paikallistoimijoiden Liiton perustamisessa. SYTY suosittelee kyläyhdistyksiä liittymään myös muiden paikallistoimintajärjestöjen jäseniksi. 7. HENKILÖSTÖ Suomen Kylätoiminta ry:n henkilöstön määrä on lisääntynyt viime vuosina hanketoiminnan kasvun myötä. Tavoitteena on valtionavun ja muun rahoituksen laajentamisen kautta vakiinnuttaa työntekijän vahvuus vuosina Näin toimintasuunnitelmassa sekä Paikalliskehittäjien valtakunnallisessa ohjelmassa asetettu toiminnan taso voidaan turvata. Maakunnallisen kyläasiamiesjärjestelmän turvaaminen ja maakuntien tukitoiminta sekä seudullisten ja kuntakohtaisten kyläasiamiesten lisääminen ovat lähivuosien ensisijaisia tehtäviä. Tavoitteena on saada SYTYeen valtakunnallinen kyläasiamies tehtävinä maakuntien koulutus ja neuvonta. Toiminnan laajentuminen kylätoiminnan rakenteiden vahvistamisesta yhä enemmän toiminnan sisällön kehittämiseen ja hanketoiminta edellyttävät sekä osaavaa että työssään jaksavaa, yhteistyökykyistä henkilöstöä. Vuonna 2015 keskitytään työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan, jolla pyritään ehkäisemään työstä johtuvia terveyshaittoja ja ylläpitämään työkykyä. SYTYn toimiston henkilöstön toimintaedellytysten turvaamiseen, sisäiseen tiedottamiseen ja tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Järjestön projektiorganisaation luonteesta johtuen henkilöstö on hajasijoittunut eri paikkakunnille. Koska työntekijöillä on laaja etätyömahdollisuus käytössään, tarvitaan tehokasta tiimityöskentelyä, jota toteutetaan joka 3. viikko tiimipalavereissa. 8. YHDISTYKSEN TALOUS Suomen Kylätoiminta ry:n varsinaisen toiminnan tulot muodostuvat jäsenmaksuista, 13. kertaa vuodeksi 2015 saadusta euron valtionavusta ja omasta pienimuotoisesta varainhankinnasta. Lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa valtakunnallista hanketoimintaa. Hankepohjaisella rahoituksella kehittämistehtävää on vaikea toteuttaa mm. vaadittavan omarahoitusosuuden ja pidentyneiden maksatusaikojen vuoksi. Toiminta vaatii vakaampaa rahoituspohjaa. Yhdistys toimii työ- ja elinkeinoministeriöön, eduskuntaan sekä poliittisiin puolueisiin päin tasokorotuksen saamiseksi kylätoiminnan valtionavustukseen. Tavoitteena on nostaa kylätoiminnan valtionapua asteittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä, kuten valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa on esitetty. Tämä tarkoittaa käytännössä noin euron vuotuista

13 13 korotusta valtionapuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Valtionavun lisääntyessä suureneva osa kohdistetaan alueelliseen toimintaan maakunnallisten kyläyhdistysten kautta. Toiminnan vaikuttavuuden toteamiseksi kehitellään kylätoimintaa koskevia mittareita indikaattoritietojen lisäksi. Lisäksi pyritään järjestön sisäisellä kehittämistoiminnalla lisäämään kylätoiminnan yksityisrahoitteisuutta ja omatoimista varainhankintaa mm. yritysten kanssa solmittavilla yhteistyösopimuksilla sekä kehittämällä henkilöjäsenyyttä tukevia jäsenetuuksia jäsenmaksutulojen kasvattamiseksi. Näin toiminnan rahoitus ei olisi tulevaisuudessa niin vahvasti sidoksissa julkisten varojen saamiseen. SYTY etsii uusia rahoitusvaihtoehtoja Paikallistoimijoiden ohjelman ehdotusten mukaisesti sekä hyödyntää yhä enemmän EU-osarahoitteisia ja kansallisia rahoituskanavia. Omaa taloushallinnon osaamista parannetaan panostamalla koulutukseen ja taloushallinnon ohjelmistoihin. Tavoitteena on, että SYTYn osittain ulkoistetuista taloushallinnon tehtävistä osa siirtyy SYTYn toimiston hoidettavaksi. 9. SAMMANDRAG Byaverksamhet i Finland rf (SYTY) är en nationell tvåspråkig samarbetsorganisation för byaverksamhet, Leaderarbete och andra lokala utvecklingsorganisationer. Som medlemmar har SYTY nästan alla nationella organisationer med förankring i det lokala, landsbygdens utvecklingsföreningar (Leader-grupperna), de regionala byaorganisationerna, samt enstaka bya- och stadsdelsföreningar. SYTY befrämjar det frivilliga och lokalt förankrade utvecklingsarbetet i Finland för sammanlagt ca byar, 19 regionala byaorganisationer och 54 Leadergrupper. SYTY fungerar som en nationell samarbetsorganisation för byarnas och stadsdelarnas utveckling, samt i främjandet av invånarnas levnadsförhållanden. Organisationen strävar till en fördjupad växelverkan mellan städer och landsbygden. Det centrala är samarbetet och nätverksbyggande som överskrider sektorgränserna. Målet med verksamheten är att utveckla byarna och stärka deras vitalitet, så att man skapar förutsättningar till arbete och tillräcklig utkomst för invånarna, liksom god miljö, mänsklig och social välfärd, samt tillräcklig service. Som partipolitiskt obunden, befrämjar och sköter föreningen kontakter till nationella påverkare genom att fungera som byarnas och de lokala invånarnas budbärare i det nationella beslutsfattandet och massmedia. SYTY informerar om sitt eget arbete, byaverksamheten och Leaderarbetet, samt förmedlar goda exempel på användbara verksamhetssätt, som sysselsättnings- och serviceprojekt åt Leadergrupperna, byarna och deras regionala byaorganisationer. SYTY fungerar som brobyggare på bya-, kommun-, region-, landskaps- som nationell nivå mellan olika aktörer och delar av landet. Byaverksamhet i Finland och dess regionala medlemsföreningar har ett ökat behov av att effektivera utbildningsverksamheten för de lokala aktörerna och höja deras kompetensnivå och know-how. Det allt intensivare samarbetet mellan SYTYs medlemsorganisationer erbjuder betydande möjligheter, vad gäller stödformer och ekonomiska resurser. Organisationen upprätthåller egna hemsidor för landsbygdsutvecklingen ( eller och för Leader-arbetet ( samt ger ut Landsbygds Plus - tidningen. SYTY framställer guider, broschyrer och annat material för bya- och Leaderverksamheten. Uppmärksammade händelser är bl.a. det årliga seminariet - De lokala utvecklarnas nationella jubileumsseminarium LOKAL - med valet av Årets by och olika temadagar, samt utbildningstillfällen och seminarier. Verksamheten år 2015 inom nationell byaverksamhet förverkligas delvis med statsbidrag, delvis med hjälp av nationella nätverksprojekt. Målet är att Byaverksamhet i Finland, vid sidan av andra

14 14 projekt, erbjuder Leadergrupperna tillräcklig service i samarbete med landsbygdsnätverk.syty förverkligar den svenskspråkiga verksamheten genom SFV Bildning och Svensk Byaservice. På det här sättet tas de finlandssvenska byarnas och Leadergruppernas behov i beaktande. Byaservice förverkligar den svenska servicen, även för SYTYs centrala projekt. Byaservice upprätthåller även en svenskspråkig hemsida,