Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Transkriptio

1 LIITE Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 C:/ RISTOMATTI / SYTY / hallitus

2 2 XSS SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:n TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus Toiminnan tavoitteet Uusia avauksia vuonna YHDISTYKSEN KOKOUKSET Hallituksen kokoukset Yleiskokoukset 5 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmät Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallinen kehittämisen verkosto Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Viestintä ja tiedottaminen Avoimet Kylät Kansainvälinen yhteistyö Muu kehittämistoiminta 9 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA Leader-asiamiestoiminta Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen paikallistasolla Työtä kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta Uudet kehittämishankkeet SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET - RUOTSINKIELINEN TOIMINTA JÄSENJÄRJESTÖT HENKILÖSTÖ YHDISTYKSEN TALOUS SAMMANDRAG 14 Suomen Kylätoiminta ry. - Byaverksamhet i Finland r.f. Lupajantie 1, PERNIÖ info@kylatoiminta.fi

3 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 1.1 Toimintakenttä ja toiminnan tarkoitus 3 Suomen Kylätoiminta ry - Byaverksamhet i Finland r.f. (SYTY) on kylä- ja LEADER-toimintaa ja paikallista kehittämistä edistävien verkostojen kaksikielinen, valtakunnallinen yhteistyöjärjestö. Jäseniä ovat lähes kaikki paikallista kehittämistä edistävät valtakunnalliset järjestöt, Leader-ryhmät ja maakunnalliset kyläyhdistykset, maakunnan liittoja sekä kylä- ja kaupunginosayhdistyksiä. SYTY edistää Suomen kaikkiaan noin kylän, 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen ja 54 Leader-ryhmän paikallislähtöistä kehittämistyötä. Yhdistys toimii valtakunnallisena yhteistyöjärjestönä kylien ja kaupunginosien kehittämisessä sekä asukkaiden elinolojen edistämisessä. Toiminnan tarkoituksena on paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden vahvistaminen niin, että asukkaille luodaan edellytykset riittävään toimeentuloon, hyvään ympäristöön, sosiaaliseen hyvinvointiin, arjen turvallisuuteen ja lähipalveluihin. Puoluepoliittisesti sitoutumattomana yhdistys edistää ja hoitaa yhteyksiä valtakunnallisiin vaikuttajiin toimien kylien ja paikallisten asukkaiden viestintuojana valtakunnalliseen päätöksentekoon eduskunnassa ja muilla yhteiskunnan foorumeilla. SYTY viestittää omasta työstään, kylien yhteiskunnallisesta asemasta, kylä- ja Leader-toiminnasta, välittää kylille sekä niiden maakunnallisille ja kuntakohtaisille kyläyhdistyksille esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Järjestö toimii yhteyksien rakentajana sekä tiedon välittäjänä. Suomen Kylätoiminta ry:llä ja sen maakunnallisilla jäsenyhdistyksillä on kasvava tarve aktivoida koulutustoimintaa ja nostaa kylätoimijoiden ja muiden paikallistoimijoiden osaamisen tasoa ja tietotaitoa. SYTYn ja sen valtakunnallisten jäsenjärjestöjen kiinteä yhteistyö tarjoaa tähän varteenotettavia mahdollisuuksia. Vuonna 2016 jatketaan Keskitien Tukisäätiön rahoittamana yhdessä MSL:n ja maakunnallisten kyläyhdistysten kanssa Kyläpäällikkökoulutusta. Järjestö ylläpitää omia kotisivuja ( sekä 2014 lähtien LEADER-brändityöhön liittyvää sivustoa ( SYTY tuottaa paikalliseen kehittämiseen liittyviä oppaita, esitteitä ja muuta aineistoa. Näkyviä tapahtumia ovat vuosittainen Valtakunnallinen Paikallistoimijoiden juhlaseminaari LOKAALI Vuoden Kylä valintoineen (vuonna 2016 Heinolassa), eri teematapahtumat, koulutuspäivät sekä kylätoiminnan neuvottelupäivät ja Leader-foorumit. SYTY toteuttaa ruotsinkielisen toimintansa SFV Bildningin välityksellä. Tätä kautta otetaan huomioon suomenruotsalaisten kylien ja Leader-ryhmien tarpeet. Svensk Byaservice toimii ruotsinkielisen palvelun ja koulutuksen tuottajana. 1.2 Toiminnan tavoitteet Kylätoiminnan päätavoite on maaseudun asukkaiden elinolosuhteiden ja kylien vetovoimaisuuden parantaminen vahvistamalla paikallista kehittämistä toiminnan eri tasoilla. Suomen Kylätoiminta ry:n pitkän tähtäimen tavoite on sitouttaa paikallistoimijat kevätkokouksessa 2014 hyväksytyn valtakunnallisen Paikallistoimijoiden valtakunnallisen ohjelman linjauksiin kylätasolta kansainvälisiin asioihin asti. Kunta- ja SOTE-uudistus vaativat paikallisuuden vahvistamista ja rakenteiden uusimista niin valtakunnan- kuin kylätasolla. SYTY laajentaa toimintaansa niin, että kylien ja maakunnallisten kyläyhdistysten lisäksi yhä useampi kaupunginosayhdistys on mukana Leader-tyyppisen toimintatavan kautta. Leader-toimintatapa on juurtunut jo nyt osaksi paikallista kehittämistyötä ja Suomen maaseutupoliittista järjestelmää. Tavoitteena on luoda myös kaupunginosatoimintaan vastaava työtapa rahoitusmekanismeineen yhteistyössä kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöjen kanssa. Tämä vahvistaisi niiden voimavaroja ja tehtäväkenttä laajentuisi.

4 4 Kyläasiamiesjärjestelmän toiminta pyritään turvaamaan oman varainhankinnan, hanketoiminnan ja valtionavun turvin. Tavoitteina on, että yhä useampi kylätoimikunta rekisteröityisi (nyt 3 123) ja lisätään voimassa olevien kyläsuunnitelmien lukumäärää (nyt 2 185). Maakuntien, seutukuntien ja kuntien toimintaa kehitetään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kylätoiminnan neuvottelupäivillä ja Leader-foorumeilla sekä maakuntakierroksilla syntyneiden tarpeiden mukaisesti. On välttämätöntä, että paikallisen kehittämistyön osaamistaso nousee. SYTY on ajan tasalla maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen (MALP) ajankohtaisista asioista. Siten kolmannen sektorin suunnitelmat ja ohjelmat ovat osa kuntasuunnittelua, seutusuunnitelmaa, maakuntaohjelmaa sekä valtakunnallisia ohjelmia. Kunnan ja sen kylien välille on järjestettävä toimiva ja vuorovaikutteinen neuvottelu- ja sopimusmekanismi. Tämä edistää suoraa lähidemokratiaa. SYTY on mukana yhdessä muun kolmannen sektorin kanssa kuntarakennemuutoksen edellyttämissä toimissa ja uudelleen järjestelyissä. Paikallisten palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi kylät ovat kehittäneet vaihtoehtoisia lähipalvelujen tuottamistapoja, perustaneet monipalvelukeskuksia, kyläosuuskuntia ja yrityksiä. Kyläyhdistykset ottavat yhä enemmän vastuuta palvelujen järjestämisestä yhteistyössä kunnan kanssa. Rahoituspohjan vahvistamiseksi tarvitaan kylätoiminnan omarahoituksen, varainkeruun ja liiketoiminnan monipuolistamista. Suomi on pitkäjänteisen työn tuloksena kehittynyt kylätoiminnan ja paikallisen kehittämistyön uranuurtajaksi Euroopassa. Tätä tietotaitoa kysytään jo laajalti. Toimivat kansainväliset yhteydet ovat olemassa eri maihin ja organisaatioihin ja niitä vahvistetaan edelleen toiminnan joka tasolla. 1.3 Uusia avauksia vuonna 2016 Vuonna 2014 valmistunut Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma sisältää uusia strategisia ja rakenteellisia avauksia. Ohjelman paikallisen kehittämisen työmuodot ovat kylätoiminta, kaupunginosatoiminta, Leader-toiminta ja lähidemokratia. Ohjelma osoittaa paikallistoimijoille uusia, yhteiskunnallisia tehtäviä ja keinoja omien varojen hankintaan. Paikallinen kehitystyö on edelleen hankevetoista, mikä onnistuakseen edellyttää omia varoja ja vakautta tuovaa valtionapua. Tehtävien uudelleen määrittelyllä tavoitellaan tilannetta, jossa paikalliskehittäjät ja myös muut tiedostavat tietyt yhteiskunnalliset tehtävät vastuualueikseen. SYTYn tavoitteena on lähidemokratian vahvistaminen ja aikaansaada uudistetun kuntalain mahdollistamia uusia paikallisen päätöksenteon toimintatapoja kyliin ja kaupunginosiin. Kunnan budjettivaltaa voidaan siirtää paikallistasolle, kuten Rovaniemellä on toteutettu menestyksellisesti. Useita vuosia maaseutupolitiikka on pyrkinyt lisäämään maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta. Tälle on ollut paljon asenteellisia ja ohjelmallisia esteitä. Kun kaikki paikalliskehittäjät saadaan saman ohjelman piiriin, minkä mahdollisuuden Leader-menettely nyt antaa, monet vuorovaikutuksen esteet poistuvat. Kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta ei ole perusteltua, että vain maaseudulla jatketaan kolmikantaista yhteistyötä, mutta ei kaupungeissa. Suomen Kylätoiminta ry pyrkii saamaan jäsenikseen paikallista kehitystyötä tekevät kansalaistoimijat. Kaupungeissa on jo monialaisten yhdistysten liittoja tai epävirallisia yhteenliittymiä. Niiden koti voisi olla SYTY. Jäsenistön muuttuessa järjestön nimeäkin tarkistetaan. Paikalliset kaupunginosayhdistykset ja kyläyhdistykset kuuluvat luonnollisesti kuntakohtaisiin ja maakunnallisiin yhdistyksiin sekä Leader-yhdistyksiin. EU on mahdollistanut Leader-metodin uudelleen monirahastoiseksi. Suomen ensimmäisellä ohjelmakaudella 1990-luvun loppupuolella Leader oli monirahastoinen ja sen soveltamisessa onnistuttiin. On toivottavaa, että aluekehitys- ja sosiaalirahastoista saadaan varoja Leaderin kautta myös maaseudulle. Nämä rahastot ovat tärkeitä kaupunkien Leader-toiminnan aloittamisessa.

5 Tavoite on, että vuonna 2020 koko Suomi on monirahastoisen Leader-metodin piirissä. 5 Paikallisen kehittämisen strategiset muutokset ovat suuria ja vaativat myös kylätoiminnan tunnettavuuden ja imagon kohottamista sekä uusia toimintatapoja. Koko maassa järjestettiin kesällä 2015 valtakunnallinen Avoimet Kylät -teemapäivä. Tapahtuma markkinoi kyliä asuinpaikkana. Päivät keräsivät mukaan 400 kyläkohdetta ja keskimäärin osallistuja oli kylää kohden. Kyläbrändin vahvistamiseksi SYTY toimii jatkossakin Avoimet Kylät -tapahtuman koordinoijana, vastaten koko maata koskevasta markkinoinnista sekä tiedottamisesta. Maakunnat ja yksittäiset kylät toteuttavat yhdessä päivän esittelytapahtumat. 2. YHDISTYKSEN KOKOUKSET 2.1 Hallituksen kokoukset Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksessa ovat vuonna 2011 uudistettujen sääntöjen mukaisesti tasapuolisesti edustettuina: a) maakunnalliset rekisteröidyt kyläyhdistykset ja kylä -ja kaupunginosayhdistykset, b) rekisteröidyt maaseudun kehittämisyhdistykset (Leader-ryhmät) sekä c) valtakunnalliset ja maakunnalliset rekisteröidyt järjestöt sekä muut jäsenyhteisöt. Lisäksi hallituksessa on edustus ruotsinkielisistä jäsenyhteisöistä. Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin. Hallitus vastaa toiminnan ja talouden strategiasta sekä toiminnan linjauksista aina kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen paikallistoimintaohjelman mukaisesti. Hallitus vastaa yhdistyksen kehittämishankkeiden toteuttamisesta, seurannasta ja arvioinnista. Hallituksen kokouksiin osallistuvat varsinaiset jäsenet ja heidän varajäsenensä varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. Hallituksen kokouksen esittelijänä toimii pääsihteeri ja sihteerinä kehittämisjohtaja. Lisäksi hallitus voi kutsua kokouksiin asiantuntijoita. Kokousten järjestäminen etäkokouksina selvitetään jatkossa. Hallituksella on apunaan toimiston henkilöstön lisäksi jaostoja ja työryhmiä. Näitä ovat kyläjaosto, Leader-jaosto, kv-jaosto ja talousjaosto. Osana tätä verkostoa toimivat kehittämishankkeiden ohjausryhmät. Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman valmisteluryhmä toimii ohjelman arviointiryhmänä. 2.2 Yleiskokoukset Suomen Kylätoiminta ry pitää vuosittain kaksi varsinaista yleiskokousta; kevätkokouksen huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokouksen marraskuun loppuun mennessä. Kylätoiminnan neuvottelupäivät järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä sekä Leader-foorumi 1-2 kertaa vuodessa. Neuvottelupäivät ja Leader-foorumi ovat vuorovuosina SYTYn syyskokouksen yhteydessä. Sääntömääräisiin kokouksiin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijoita alustajiksi. 3. YHDISTYKSEN VARSINAINEN TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmät Kylätoimintaa ja paikallista kehittämistä ohjataan tavoitteellisempaan suuntaan Paikallisen kehittämisen valtakunnallisen ohjelman strategisten linjausten ja päätösten mukaisesti. Suomen Kylätoiminta ry vahvistaa kylä- ja kaupunginosatoiminnan sekä Leader-ryhmien edun tekemistä ja lähidemokratian puolustamista. Tavoitteena on paikalliselle kehittämiselle myönteisemmän yhteiskunnallisen ilmapiirin aikaan saaminen.

6 6 Yhdistys osallistuu kuudennen Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman , valtioneuvoston vuonna 2009 eduskunnalle antaman maaseutupoliittisen selonteon ja maaseutupoliittisen toimenpideohjelman kehittämisehdotusten toteuttamiseen. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa yhteistyötä viranomaisten ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tiivistetään ja jäsenjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään nykyistä paremmin kylien- ja kaupunginosien perusedellytysten turvaamiseksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi vahvistetaan yhteyttä eduskuntaan ja informoidaan kansanedustajia kylien kehittämisen ja Leader-toiminnan ajankohtaisista asioista. SYTY tukee Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmää sen pyrkimyksissä virittää uudelleen eduskunnan maaseutuverkoston toiminta. 3.2 Valtakunnallisten järjestöjen yhteistyö ja paikallisen kehittämisen verkosto Jäsenjärjestöyhteistyö tapahtuu vuonna 2016 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelman ja sen ehdotusten mukaisesti. SYTY jatkaa jäsenjärjestöjensä (Suomen Kotiseutuliitto, Finlands svenska hembygdsförbund, Maaseudun Sivistysliitto, Rajaseutuliitto, Helsingin kaupunkiosayhdistykset ry ja SFV Bildning, ent. Svenska Studieförbund) yhteistyön tiivistämistä. Tämä palvelee ja edistää kaikkien osapuolten tavoitteiden toteuttamista. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen ja paikallisen kehittämisen edistämiseksi pyydetään kaupunginosa- ja muita keskeisiä yhdistyksiä jäseniksi maakunnallisiin kyläyhdistyksiin. Yhteistyön syventäminen ja tiivistäminen järjestöjen kesken tukee paikallisen kehittämisen laajentamista koko maan kattavaksi. SYTY tukee maakunnallisia kyläyhdistyksiä tämän verkoston rakentamisessa tavoitteena toimintapohjan laajentaminen ja maakunnallisen paikallisen äänen vahvistaminen. Paikallisen kehittämisen verkoston voimistamiseksi SYTY myötävaikuttaa kylätoimikuntien muuttamisessa kyläyhdistyksiksi ja kuntakohtaisten kyläyhdistysten perustamista. 3.3 Paikallisen kehittämisen valtakunnallinen ohjelma Valtakunnallisessa Voimistuvat kylät - Vahvistuvat lähiyhteisöt -ohjelmassa painotetaan paikallistoiminnan strategian kehittämistä ja konkreettisten toimenpide-ehdotusten toteuttamista. Kylä- ja Leader-toiminnan ohella uusina toimintamuotoina ohjelmassa ovat mukana kaupunginosatoiminta sekä lähidemokratia. Kyseessä on järjestyksessään neljäs valtakunnallinen paikallistoiminnan ohjelma. Ohjelman toteutumista tarkastellaan säännöllisin väliajoin. Ensimmäisen kerran toteumamuistio laaditaan vuoden 2015 lopun tilanteen mukaan vuoden 2016 alussa. Ohjelman sisältöä tarkistetaan ja ohjelma päivitetään vuoden 2018 alkupuolella. Mm. oman varainhankinnan ja jäsenyysasian merkitys ovat kasvaneet ohjelman julkistamisen jälkeen. Tähän vaikuttaa erityisesti epävarmuus kylätoiminnan valtionavun tasosta tulevina vuosina. Vuoden 2015 aikana toteutettiin SYTYn ja maakuntien paikallistoimijoiden väliset maakuntakohtaiset neuvottelut, kuinka ohjelmaa toteutetaan kussakin 19 maakunnassa. Neuvotteluissa käytiin läpi kunkin maakunnan tarkemmat painotukset sekä ne toimenpiteet, joilla ohjelmassa asetettuun tavoitetilaan päästään. Neuvottelukierros loi yksituumaisuutta ja yhteistä näkemystä ohjelman toteuttamiseksi tarvittavista toimista. Vuonna 2016 jatketaan ohjelman toteuttamista yhteistyökumppaneiden kanssa. Ohjelma on monelta kohdin pitkäjänteinen, koska useita keskeisimpiä ehdotuksia on suunniteltu toteutuviksi vasta vuoteen 2020 mennessä ja ohjelma sisältää kauaskantoisesti vaikuttavia toimentoimia.

7 7 3.4 Viestintä ja tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen SYTY vahvistaa kylätoiminnan, Leader-ryhmien ja muun paikallisen kehittämisen näkyvyyttä tiedottamisen avulla. Tämä toteutetaan julkaisemalla Maaseutu Plus -lehteä verkkolehtenä ja esitteitä, joissa välitetään tietoa saavutetuista tuloksista. SYTY tiedottaa verkkosivuilla sekä Facebookissa, missä voidaan seurata paikallisen kehittämisen ajankohtaisia aiheita. Kerran kuussa sähköpostitse toimitettava SYTYn uutiskirje linkitetään verkkosivuille. Leader-brändin johtajuus siirtyi SYTYn Leader-jaostolle vuonna 2014 ja myös uusien interaktiivisten Leadersuomi.fi -sivujen päätoimittajuus Leader-asiamiehelle. Tarkoituksena on kartoittaa myös muita viestinnällisiä yhteensopivuuksia tavoitteena yhtenäistää paikallistoiminnan viestintää kylätoiminnan ja Leader-ryhmien brändityön kautta. Leadersuomi.fi -sivuille tuleva ekstranet tarjoaa uusia viestinnällisiä palveluita ja parantaa ryhmien välistä vuorovaikutusta. SYTY ottaa kantaa julkiseen keskusteluun ja tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita ajankohtaisista asioista. Tiedotteiden läpimenoa ja SYTYn kiinnostavuutta seurataan mm. Google analytics - ohjelman avulla. Toimittajiin ollaan myös henkilökohtaisesti yhteydessä. Paikallistoimijoiden kolumnit ja mielipidekirjoitukset lehdistössä lisäävät SYTYn näkyvyyttä mediassa. Verkkouutiset ja kotisivujen aineisto lisäävät kylätoiminnan näkyvyyttä. Ne ovat olennainen osa kylätoiminnan julkisuuskuvaa. Julkisuuskuvaa pyritään kohottamaan olemalla läsnä sidosryhmien tapahtumissa ja tuomaan niissä SYTYn näkökulmaa esiin ja levittämällä tietoa paikallisesta kehittämisestä. Näin oma viesti kulkee kentällä nopeasti ja saadaan tärkeää tietoa yhteistyökumppaneilta. Sisäinen tiedottaminen SYTYn roolina on tukea ja aktivoida paikallista tiedottamis- ja vaikuttamistyötä. Järjestö tarjoaa jäsenistölle neuvontaa ja tiedonvälitystä paikallistoiminnasta sekä ajankohtaisia asioita mm. verkkosivujen ja uutiskirjeen välityksellä. SYTY tiedottaa ja markkinoi keskitetysti ja tarjoaa maakunnille myös muuta viestinällistä apua. Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnetään ja välitetään yhteistyötahojen uutisia, tapahtumia ja esimerkkejä parhaista käytännöistä. Maaseutu Plus -lehteä, verkkosivuja ja verkkotiedotetta käytetään reaaliaikaiseen tiedottamiseen. Vuorovaikutusta Suomen Kylätoiminta ry:n, kyläasiamiesten ja Leader-ryhmien välillä lisätään sisäisessä tiedottamisessa. Näin tiedottaminen vahvistuu kaikilla eri tasoilla. Kerran kuussa ilmestyvä uutiskirje laaditaan yhteistyössä Svensk Byaservicen sekä mahdollisesti YTR:n kanssa. Sen kohderyhmänä ovat kaikki kyläasiamiehet, Leader-ryhmät, maakunnalliset kyläyhdistykset ja muut sidosryhmät. Se välitetään sähköpostilla ja uutiset sijaitsevat myös ulkoisilla verkkosivuilla. SYTY tiedottaa omista ja yhteistyötahojen ajankohtaisista asioista Facebook-sivujen sekä jatkossa myös muiden sosiaalisen median sovellusten avulla. SYTYn Instagram tiliä ylläpidetään ja päivitetään. Kylätoiminnan brändi-työtä jatketaan ja kehitellään edelleen sekä arvioidaan paikallisen kehittämisen brändin edellytyksiä yhdessä Leader-brändin kanssa. Ulkoasuun ja imagoon kiinnitetään jo nyt erityistä huomiota ja siten SYTYn ulkoinen ilme on jo osin muuttunut. Maaseutu Plus -lehti Suomen Kylätoiminta ry julkaisee Maaseutu Plus -lehteä, joka on paikallistoimintaan keskittynyt aikakauslehti. Maaseutu Plus-lehden verkkolehteä aletaan suunnitella ja toteuttaa vuonna 2016 yhteistyössä Maaseutuverkostopalvelun kanssa. Uudella verkkolehdellä korvataan osittain tai mahdollisesti kokonaan paperinen Maaseutu Plus -lehti.

8 8 Lehti on kaksikielinen ja sen ruotsinkielisen aineiston tuottaa SFV Bildning / Svensk Byaservice. Lehden kehittämistä monipuoliseksi ja laadukkaaksi paikallistoimijoiden lehdeksi jatketaan. Lehden toimitustyölle laaditaan oma strateginen suunnitelma ja aikataulu. Osassa lehdissä on oma teemansa, johon lehden artikkelit pääosin liittyvät, ja osa yleisteemanumeroita. Teemat suunnitellaan etukäteen vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2016 teemoja pohditaan myös Leader-ryhmien, Maaseutuverkostopalvelun ja sidosryhmien yhteistyön vahvistamiseksi. Maaseutu Plus -lehden jakelu ulottuu kaikille SYTYn keskeisille sidosryhmille, eduskunnalle, keskus- ja aluehallinnon viranomaisille ja kunnille. 3.5 Avoimet Kylät 2016 Vuonna 2015 ensimmäisen kerran valtakunnallisena tapahtumana järjestetty Avoimet Kylät - tapahtuma onnistui hienosti. Tapahtuman toteuttamista jatketaan myös tulevina vuosina. Tapahtuma järjestetään vuosittain kesäkuun toisena viikonloppuna (koulujen päättymispäivästä seuraavana lauantaina). Seuraava tapahtuma järjestetään lauantaina SYTY on mukana tapahtuman järjestämisessä koordinoimalla tapahtumaa sekä suunnittelemalla tapahtuman valtakunnallista tiedotusta. Tarvittaessa kutsutaan koolle suunnitteluryhmä, jossa on edustusta sekä SYTY:stä että maakunnista. Suunnitteluryhmä ideoi tapahtumaan toteutusta ja käytännön järjestelyjä. 3.6 Kansainvälinen yhteistyö Suomen Kylätoiminta ry on jäsenenä useissa eurooppalaisissa maaseudun yhteistyöjärjestöissä, kuten ERCAssa, ELARDssa, HNSLssa ja PREPAREssa. SYTY auttaa voimavarojensa puitteissa jäsenistöään ja verkostojaan uusien kansainvälisten yhteyksien löytämisessä. ERCA (European Rural Community Alliance, Kim Smedslund hallituksen jäsen) on Euroopan kylätoimintajärjestöjen ja laajan maaseutupolitiikan yhteistyöjärjestö. Sen edeltäjä, European Rural Comminity Association, perustettiin vuonna ERA (European Rural Alliance) on toiminut perustamisestaan vuodesta 2005 asti maaseudun kylien ja asukkaiden äänenä EU:ssa. ERA ja aiempi European Rural Communities Association, yhdistyivät vuonna 2014 ja järjestön nimeksi tuli European Rural Communities Alliance. Uusi ERCA yhdistää toiminnalliset ja poliittiset tavoitteet sekä järjestäytyy paremmin kylien ja asukkaiden äänenkantajana. ERCA osallistuu 2015 lopulla toiseen eurooppalaiseen maaseutuparlamenttiin yhtenä pääjärjestäjistä. Vuosi 2016 kuluu parlamentista syntyvien aloitteiden kehittämiseen ja oman toiminnan uudistamiseen. Rahoituksen hankinta on tärkeää, samoin järjestöyhteistyö. ELARDin (European LEADER Association for Rural Development) tavoitteena on vahvistaa LEADER-toimintatapaa. SYTYn jäsenyyden kautta Suomen kaikki 54 Leader-ryhmää ovat ELARDin jäseniä. SYTY on järjestön toiminnassa tiiviisti mukana ja kehittää ELARDia suomalaisia Leader-ryhmiä paremmin palvelevaksi, Leader-työn eurooppalaiseksi eduntekijäksi ja vahvaksi uuden ERCAn jäseneksi. Tsekki toimii järjestön puheenjohtajamaana ja Suomen edustajana hallituksessa jatkaa Raisa Ranta Karhuseutu ry:stä. HNSL-järjestössä (Hela Norden ska Leva, Risto Matti Niemi hallituksen jäsen) ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita SYTYn pohjoismaiset sisarjärjestöt, kuten Hela Sverige Ska Leva (HSSL) sekä Ruotsin ja Tanskan maaseutuverkostoyksiköt. HNSL-järjestö rekisteröitiin vuonna 2008 Ruotsissa. Järjestön puheenjohtajuus kiertää jäsenmaiden kesken. Ruotsi jatkaa puheenjohtajamaana vuonna 2016.

9 9 PREPARE (Partnership for Rural Europe) on epävirallinen, kansallisten maaseudun kehittämisorganisaatioiden asiantuntijaverkosto. Sen tavoite on synnyttää uusia kansalaisverkostoja EU:n jäsenyyttä tavoittelevissa maissa. ERCAlla, ERAlla ja PREPARElla on edustajia EU:n neuvoaantavissa elimissä. PREPARE rekisteröityy yhdistykseksi vuonna 2016 ja sen kotipaikaksi tulee Belgia. PREPARE jatkaa toimintaansa uusien kansalaisverkostojen luomisessa. Painopiste on Mustan meren ympäristössä. Aloitteita on tehty myös ranskankieliseen Pohjois-Afrikkaan. ERP (European Rural Parliament) on toteutettu ERCAn, ELARDin ja PREPAREn yhteistyönä. Ensimmäinen pilotti-parlamentti pidettiin vuonna 2013, toinen 2015 ja seuraava on Tavoitteena on nostaa maaseutupolitiikka EU:n agendalle ja tiivistää eurooppalaista yhteistyötä. SYTY on mukana kansallisessa valmistelussa sekä myös Euroopan-tasolla. Vuonna 2016 jatketaan ERP prosessia ja Itävallan Schärdingissä marraskuussa 2015 syntyneitä ajatuksia ja ideoita jatkojalostetaan. Myös vuoden 2017 ERP-valmistelut aloitettaneen 2016 aikana. 3.7 Muu kehittämistoiminta Suomen Kylätoiminta ry ja Leader-ryhmät ovat valtioneuvoston asettaman Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) jäseniä. SYTY jäsenyhteisöineen osallistuu jatkossakin YTR:n ja sen sihteeristön sekä teemaverkostojen työhön. Kylien hyvinvoinnin ja turvallisuuden parantamiseen liittyvä kehittämistyö jatkuu SPR:n, SPEK:n ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa. Tälle toiminnalle pyritään löytämään uutta rahoitusta vuonna SYTY tarjoaa jäsenkunnalleen maksutonta juridista neuvontapalvelua myös vuonna Palvelulla jäsenistö saa neuvontaa oikeudellisissa kysymyksissä painottuen työsuhde- ja verotusasioihin sekä yhdistystoiminnan muihin kysymyksiin. Keväällä ja syksyllä 2016 järjestetään maakunnallisille kyläyhdistyksille ja kaikille kyläasiamiehille kaksipäiväiset Kylätoiminnan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät. Päiville pyritään saamaan mukaan myös seudulliset ja kuntakohtaiset kyläasiamiehet. Uutena asiana on mm. sosiaalisen median hyödyntämisen koulutus, jota jatketaan myös syksyllä Leader-toimijoille hallinto ja Maaseutuverkostopalvelu tarjoavat koulutusta, mutta SYTY järjestää 1-2 kertaa vuodessa hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille sekä toiminnanjohtajille Leader-foorumin yhteisistä asioista. Vuonna 2016 SYTY rakentaa uusia hankkeita toiminnoille, joilla on valtakunnallista tai muutoin laajempaa merkitystä kylätoiminnan kehittämiselle. Näitä ovat kyläturvallisuus, kyläavustajatoiminnan laajentaminen sekä kylätoiminnan tukitoimintojen digitalisointi. Osaamisen tason nostamista palvelee myös Keskitien Tukisäätiön SYTYlle myöntämä hankerahoitus maakuntien uusien kyläpäälliköiden kouluttamiseen. Vuonna 2015 aloitettua maakunnallista koulutusta jatketaan vuosina Vuosittainen koulutuksen vähimmäistavoite on 20 henkilöä/maakunta/vuosi. Kunkin maakunnan alueella voidaan näillä varoilla järjestää vuosittain 1-2 koulutustilaisuutta uusille luottamus- ja toimihenkilöille. 4. JÄRJESTÖN VALTAKUNNALLINEN HANKETOIMINTA 4.1 Leader-asiamiestoiminta SYTY on jatkanut Leader-asiamiestoimintaa keskeytyksettä vuodenvaihteen jälkeen (vastuuhenkilö Heli Walls). Kaikilta Manner-Suomen 54 Leader-ryhmältä on saatu allekirjoitetut sopimukset toiminnan jatkamisesta vuoden 2017 loppuun saakka. Asiamiestoiminta rahoitetaan Leader-ryhmien palvelumaksuilla, ja se on toimintarahasta hyväksyttävä kustannus.

10 10 Vuoden 2016 aikana toiminnassa keskitytään kolmeen pääteemaan: Leader-metodin levittäminen kaikkialle Suomeen, erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, monirahastoisen toimintatavan (CLLDtoiminta) edistämiseen Suomessa ja kuluvan ohjelmakauden sujuvan toimeenpanon edistämiseen. Yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen vieminen kaupunkialueille on edennyt hyvin, mutta noin kolmasosa kaupungeista, eritoten suurimmat kaupungit eivät ole edistäneet asiaa. Asiamies järjestää yhteistyössä YTR:n kanssa maakuntakierrokset alueilla, missä prosessi ei ole edennyt. Tavoitteena on levittää tietoa ja hyviä käytäntöjä yhteisölähtöisestä paikalliskehittämisestä, sekä edesauttaa neuvotteluin kaupunki-leaderin aikaansaamista. CLLD-toimintatapa otetaan käyttöön Ruotsissa Leader-ryhmien kautta. Asiamies seuraa aktiivisesti Ruotsin menettelyn etenemistä ja edistää asiaa eri työryhmissä ja neuvotteluissa. Leader-työ joutuu jatkuvasti kamppailemaan kasvavan byrokratian kanssa. Maaseuturahaston kotimaista toimeenpanoa seurataan ja esiin nousseisiin epäkohtiin tehdään ratkaisuehdotuksia Maaseutuvirastolle. Toiminnan sujuvoittaminen on yksi keskeinen tehtäväalue asiamiestyössä. Edellisten pääteemojen lisäksi Leader-asiamies on jatkossakin mukana eri työryhmissä sekä toimii myös yhteistyön edistäjänä kylätoiminnan ja Leader-ryhmien välillä. 4.2 Puolueettoman jätevesineuvonnan järjestäminen paikallistasolla - JÄSSI Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt haja-asutusalueen jätevesineuvontaa vuodesta 2011 lähtien (vastuuhenkilö Kirsi Mäkinen). Jätevesineuvontaa on tehty Etelä-Karjalassa Imatran seudulla ja koko Pohjois-Karjalan maakunnassa. Jätevesineuvontahankkeet ovat onnistuneet ja hankkeille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa neuvontatyötä myös vuonna Suomen Kylätoiminta ry hakee rahoitusta jätevesineuvontatyölle ensi vuodelle Pohjois- Karjalaan ja Etelä-Karjalaan Imatran seudulle paikallisten ELY-keskusten kautta. Jässi - jätevesineuvontahankkeissa tarjotaan haja-asutusalueen asukkaille ja mökkiläisille maksutonta, ajantasaista ja puolueetonta jätevesineuvontaa. Pääpaino hankkeissa on kiinteistökohtaisissa neuvontakäynneissä, joita suoritetaan erikseen valituilla vesiensuojelullisesti tärkeillä alueilla. Tämän lisäksi alueen asukkaille tarjotaan yleisneuvontaa neuvontapisteillä kesätapahtumissa ja yhdessä paikallisten kyläyhdistysten kanssa järjestetyissä jätevesi-illoissa. Lisäksi neuvontaa saa sähköpostin ja puhelimen välityksellä. 4.3 Työtä kylästä - paikallistoimijoiden työllistämis- ja palvelutoiminta SYTY käynnistää Uudellamaalla sekä Varsinais-Suomessa näiden TE-toimistojen tuella Työtä Kylästä kyläapu- hankkeet vuonna Työllisyyspoliittisissa hankkeissa kyläyhdistykset ja muut paikallistoimijat työllistävät pitkäaikaistyöttömiä työkokeilujen avulla sekä palkkatuella kyläavustajiksi. Nämä auttavat paikallisia asukkaita arjen askareissa. Samalla kyläavustaja voi tukea kyläyhdistyksen yleishyödyllistä työtä ja palvelutoimintaa sekä välittää tietoa mm. energiatehokkuudesta ja asumisturvallisuudesta paikallisille asukkaille. Työllisyyspoliittista toimintaa ja Kyläapu-konseptia kehitetään aikaisempien kausien kokemuksien sekä tutkimustuloksien avulla. Hankkeessa toteutetaan kyselytutkimus sidosryhmille sekä ylläpidetään palautejärjestelmää, joiden tuloksiin kehitystyö perustuu. Työllisyyspoliittinen toiminta tukee kyläyhdistyksien ja paikallistoimijoiden työtä. Erityisesti hanke auttaa paikallisyhdistyksiä niiden työnantajavastuiden hoitamisessa. Työllisyyshanke luo paikallistoimijoille uusia työnantajavalmiuksia sekä kehittää niiden järjestövalmiuksia. Hanketoiminnan avulla ikääntyviä asukkaita autetaan kokonaisvaltaisesti heidän asuinpalveluissaan. Työllisyyspoliittiset hankkeet nivoutuvat SYTYn kokonaisstrategiaan sekä tukevat toimijoita paikalliseen palvelu- ja yritystoimintaan sekä kylätalojen ylläpitoon. Työllisyystoiminnan ohessa kehitetään sitä tukevia hankkeita, jotka tähtäävät sidosryhmäyhteistyön laajentamiseen ja kylätalojen sekä kylän asuintalojen kunnon ja energiatehokkuuden parantamiseen aluksi Uudellamaalla. Valta-

11 11 kunnallisesti tavoitellaan hankekokonaisuutta, joka edistää kylätalojen nykyistä parempaa hyödyntämistä paikallisessa palvelu- ja yritystoiminnassa sekä valtakunnallista työllisyyspoliittista koordinointihanketta, joka tukee maakunnallisia työllisyyspoliittisia hankkeita. SYTYn työllisyyspoliittiset hankkeet jakavat hyviä käytäntöjä sisarhankkeiden kanssa Etelä- Karjalassa ja Hämeessä sekä muissa maakunnissa. Hankkeissa tuetaan kyläavustajien jatkotyöllistymistä, luodaan edellytyksiä työn entistä paremmalle organisoinnille. Tavoitteiden toteuttamiseksi työllisyyspoliittiset hankkeet kehittävät yritysyhteistyötä ja sidosryhmätoimintaa sekä tekevät aktiivista viestintä- ja koulutusyhteistyötä (vastuuhenkilöt projektipäällikkö Juhani Nenonen ja projektisihteeri Marianne Lemettinen). 4.4 Uudet kehittämishankkeet Uuden ohjelmakauden tarjoamia valtakunnallisia rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Näitä tarjoavat mm. Raha-automaattiyhdistys, YTR:n valtakunnallinen hankehaku sekä ESR. SYTY on sopinut Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:in kanssa yhteisen kyläturvallisuutta koskevan hankehakemuksen jättämisestä RAY:lle keväällä Myös Paloturvallisuusrahaston käyttöä tämän toiminnan rahoitukseen kartoitetaan. SYTY on syksyllä 2015 jättänyt YTR:lle hakemuksen, jonka tarkoituksena on kylien tukitoimintojen tehostaminen digitalisaatiolla. Hanke luo verkoston, jonka kautta maamme kyläyhdistykset voidaan yhdistää yhteiseen digitaaliseen verkkoon. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kyläyhdistys saadaan samanaikaisen ja säännöllisen digitaalisen viestinnän piiriin. Järjestelmästä pyritään tekemään vuorovaikutteinen, jolloin informaatio, osaaminen ja hyvät esimerkit saadaan koko paikallistoimijaverkoston käyttöön. Muitakin valtakunnallisia rahoitusmahdollisuuksia kartoitetaan erityisesti liittyen kylätalojen laajennettuun käyttöön (ESR), sekä myös yksityisten säätiöiden rahoitusmahdollisuuksia. SYTY osallistuu ja toimii isäntäorganisaationa mittavassa viiden maakunnallisen kyläyhdistyksen Kestävät kylät -yhteishankkeessa, jolle on haettu rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta. Valtakunnallisten ja ylimaakunnallisten hankkeiden ohella SYTY on mukana maakunnallisten ja seudullisten hankkeiden toteuttamisessa ja tukemisessa.. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä tehdään yhteistyötä myös Etelä-Karjalan Kylät ry:n sekä Hämeen Kylät ry:n kanssa. Seudullinen Leader-hankeyhteistyö on paraikaa kehitteillä Kirkkohallituksen ja SPEK:in kanssa. 5. SVENSKSPRÅKIG VERKSAMHET - RUOTSINKIELINEN TOIMINTA Byaverksamhet i Finland r.f. verkar på både finska och svenska. Detta sker i samarbete med Svensk Byaservice/SFV. Samverkan strävar till att ge den svenskspråkiga befolkningen en likvärdig men inte nödvändigtvis likadan service. Just nu genomgår den finländska landsbygden och därmed landsbygdspolitiken betydande förändringar, vilket gäller både innehållet och formen. Den platsbaserade politiken öppnar nya möjligheter för en mer skräddarsydd politik, en möjlighet som är speciellt viktig för den svenska verksamheten. Organisatoriskt sker också förändringar inom landsbygdspolitiken, vilket gör att SB måste anpassa sig till de nya strukturerna. Detta är en utmaning under det kommande året. Målet för Svensk Byaservice är att skapa en stabil organisation som kan ta vara på de projektmöjligheter som finns på ett mer systematiskt sätt. I detta arbete strävar Byaservice också att engagera nya aktörer, t.ex. utbildningsinstitutioner, men utvecklingsprocessen inkluderar även kontakterna till byarna. Det språkliga perspektivet innebär att informationen från Byaverksamhet i Finland ges likvärdigt till de svenska aktörerna. Detta innebär att man utgående från behov och önskemål gör översättningar eller förmedlar information på svenska. Översättningsarbetet sker till vissa delar via Svensk By-

12 12 aservice, men Byaverksamhet i Finland ansvarar för översättningen av central information kring föreningens verksamhet. Dessutom ansvarar projekten för nödig översättningsverksamhet. Den svenskspråkiga informationen är en del av Byaverksamhet i Finlands nordiska aktivitet. Svensk Byaservice koordinerar de svenskspråkiga artiklarna i Landsbygd Plus och fortsätter under kommande år att informera finlandssvenska landsbygdsaktörer. Informationssamarbetet med aktionsgrupperna och de regionala byaorganisationerna fortgår. Byaservice upprätthåller även en svenskspråkig hemsida, Under året kommer fortsättningsvis en riktad kampanj att genomföras för att nå ut till fler lokala byaaktivister i Svenskfinland, vilket sker i samarbete med de regionala byaombudsmännen. Det demokratiska perspektivet innebär att alla, oberoende av språk, skall ha möjlighet att påverka inte bara föreningens, utan hela den lokala utvecklingsrörelsens verksamhet. Detta sker i huvudsak via Svensk Byaservice. Nätverksarbetet för lokal utveckling är en viktig del av SYTY:s verksamhet. Eftersom organisationsfloran i Svenskfinland i någon mån varierar från den finska, behövs ett separat nätverksarbete på svenska. Detta är Byaservice viktigaste uppgift i detta sammanhang. Byaservice kommer under det kommande året att fortsätta traditionen med Tammerforsmöten som fungerar som ett finlandssvenskt forum för landsbygdsutvecklare. Under året kommer Svensk Byaservice också att samarbeta med landsbygdsnätverkstjänster i Seinäjoki och erbjuda sina tjänster inom ramen för och i samförstånd med SYTY. Förvaltningsreformen kring vård- och omsorg är fortfarande högaktuell. Byaservice kommer under året att fortsättningsvis driva närdemokratifrågor genom att mera sätta fokus på digital demokrati, jobba med kompanjonskap och att engagera nyfinländare för att bli mera delaktiga i lokalsamhällena. Många av de svensk- och tvåspråkiga landsbygdsområdena har tagit emot kvotflyktingar, arbetskraftsinvandrare och står värd för asylmottagningar. Landsbygden har blivit mer internationell. Därför behövs en ny platsbaserad strategi som kan ge lokalsamhällena mera samhälleligt inflytande. Byaservice kommer under året att fungera i samarbete med IDNET/YTR och fungera som en länk till byarörelsen och de lokala aktionsgrupperna. Vartannat år ordnas en finlandssvensk Landsbygdsriksdag. Under hösten 2016 anordnas riksdagen i västra Nyland. Pomoväst rf och Nylands Byar rf i samråd med Svensk Byaservice/SFV står som arrangörer för evenemanget, som samlar landsbygdsutvecklare och folk från Leader-grupper. Svensk Byaservice fortsätter att samarbeta med KulturÖsterbotten och Sydkustens Landskapsförbund med storytelling, styrkan i lokala berättelser som utvecklingsmetod. Samarbetskonceptet går under namnet Svenskfinland berättar mera. Bland annat kommer en ORDfördelarutbildning att hållas för hela Svenskfinland i Tammerfors den med utbildare Sverige. Under året kommer Svensk Byaservice att stöda SYTY:s internationella verksamhet och aktivt ta del i nordisk och internationell samverkan genom utskottsarbete, möten, projektverksamhet och andra samarbetskoncept. 6. JÄSENJÄRJESTÖT Suomen Kylätoiminta ry:n jäseninä voivat olla rekisteröidyt järjestöt, maakunnalliset kyläyhdistykset, Leader-yhdistykset, yksittäiset kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä muut oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen. Jäsenjärjestöjä oli marraskuussa 2015 yhteensä 128 ja uusina jäsenyhteisöinä ovat etenkin kuntakohtaiset kyläyhdistykset sekä maakunnan liitot.

13 13 SYTY on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, Suomen Kotiseutuliiton, Maaseudun Sivistysliiton, Vapaaehtoinen Pelastus Palvelun (VaPePa) ja Suomen Pelastusalojen Keskusliiton (SPEK) sekä Palvelualojen työnantajayhdistyksen (Palta) jäsen. Jäsenhuoltoa ja -hankintaa jatketaan vuonna Kaikki keskeiset organisaatiot, jotka toimivat paikallisella tasolla ja näin vaikuttavat eri tavoin kylien ja kaupunginosien sekä niiden asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, pyritään saamaan SYTYn jäseniksi. Tavoitteena on saada myös kaikki maakunnan liitot SYTYn jäsenjärjestöiksi vuoden 2016 loppuun mennessä sekä Helsingin ohella myös muiden suurten kaupunkien kaupunginosayhdistysten kattojärjestöt. SYTY suosittelee kyläyhdistyksiä liittymään myös muiden paikallistoiminta-järjestöjen jäseniksi. 7. HENKILÖSTÖ Suomen Kylätoiminta ry:n henkilöstön määrä on vähentynyt viime vuosina EU-ohjelmien välimenokauden vuoksi. Tavoitteena on valtionavun, omavarainhankinnan ja hanketoiminnan laajentamisen kautta vakiinnuttaa 10 työntekijän vahvuus vuosina Näin toimintasuunnitelmassa sekä Paikalliskehittäjien valtakunnallisessa ohjelmassa asetettu toiminnan taso voidaan turvata. Maakuntien tukitoiminta sekä seudullisten ja kuntakohtaisten kyläasiamiesten lisääminen ovat lähivuosien ensisijaisia tehtäviä. Tavoitteena on saada SYTYyn useampi valtakunnallinen kyläasiamies tehtävinään maakuntien koulutus, hankeneuvonta, ja muu tukitoiminta. Näin hoidetaan valtakunnallinen kyläasiamiestoiminta. Toiminnan laajentuminen kylätoiminnan rakenteiden vahvistamisesta yhä enemmän toiminnan sisällön kehittämiseen ja hanketoiminta edellyttävät sekä osaavaa että työssään jaksavaa, yhteistyökykyistä henkilöstöä. Vuonna 2016 keskitytään edelleen työterveyshuollon ennalta ehkäisevään toimintaan, jolla ehkäistään työstä johtuvia terveyshaittoja ja ylläpitämään työkykyä. SYTYn henkilöstön toimintaedellytysten turvaamiseen, sisäiseen tiedottamiseen ja tiedonkulkuun kiinnitetään erityistä huomiota. Järjestön projektiorganisaation luonteesta johtuen henkilöstö on hajasijoittunut eri paikkakunnille. Koska työntekijöillä on laaja etätyömahdollisuus käytössään, tarvitaan tehokasta tiimityöskentelyä, jota toteutetaan joka 3. viikko tiimipalaverissa. 8. YHDISTYKSEN TALOUS Suomen Kylätoiminta ry:n varsinaisen toiminnan tulot muodostuvat vuonna 2016 jäsenmaksuista, 14. kertaa osoitettavasta euron valtionavusta ja omasta pienimuotoisesta varainhankinnasta. Lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa valtakunnallista verkostohanketoimintaa. Hankepohjaisella rahoituksella kehittämistehtävää on kuitenkin vaikea toteuttaa mm. vaadittavan omarahoituksen ja pidentyneiden maksatusaikojen vuoksi. Toiminta vaatii vakaampaa rahoituspohjaa, haavoittuvaisen rahoitusrakenteen uusimista ja laajempaa omavarainhankintaa. Yhdistys toimii maa- ja metsätalousministeriöön, eduskuntaan sekä poliittisiin puolueisiin päin tasokorotuksen saamiseksi kylätoiminnan valtionavustukseen. Pitkän aikavälin tavoitteena on päästä sopimusperusteiseen valtionapuun maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Tällöin kylätoiminnan valtionapua nostettaisiin asteittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä. Näin on esitetty myös valtioneuvoston maaseutupoliittisessa selonteossa. Valtionavun lisääntyessä suureneva osa kohdistetaan alueelliseen toimintaan maakunnallisten kyläyhdistysten kautta. Toiminnan vaikuttavuuden toteamiseksi kehitellään kylätoimintaa koskevia indikaattorimittareita. Lisäksi pyritään järjestön sisäisellä kehittämistoiminnalla lisäämään kylätoiminnan yksityisrahoitteisuutta ja omatoimista varainhankintaa mm. yritysten kanssa solmittavilla yhteistyösopimuksilla

14 14 sekä nostamalla jäsenmaksuja vaikuttavaksi omarahoitusmuodoksi. Näin toiminnan rahoitus ei olisi tulevaisuudessa niin vahvasti sidoksissa julkisten varojen saamiseen. SYTY etsii uusia rahoitusvaihtoehtoja Paikallistoimijoiden ohjelman ja Varainhankintatyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Omaa taloushallinnon osaamista parannetaan panostamalla koulutukseen ja taloushallinnon ohjelmistoihin. SYTYn taloushallinto on siirtynyt syksyllä 2015 kokonaisuudessaan henkilökunnan hoidettavaksi. Tavoitteena on nopeuttaa raportointia ja jatkaa ohjelmiston ominaisuuksien hyödyntämistä sekä yhtenäistää toimintatapoja. 9. SAMMANDRAG Byaverksamhet i Finland rf (SYTY) är en nationell tvåspråkig samarbetsorganisation för byaverksamhet, Leaderarbete och andra lokala utvecklingsorganisationer. Som medlemmar har SYTY nästan alla nationella organisationer med förankring i det lokala, landsbygdens utvecklingsföreningar (Leader-grupperna), de regionala byaorganisationerna, samt enstaka bya- och stadsdelsföreningar. SYTY befrämjar det frivilliga och lokalt förankrade utvecklingsarbetet i Finland för sammanlagt ca byar, 19 regionala byaorganisationer och 54 Leadergrupper. SYTY fungerar som en nationell samarbetsorganisation för byarnas och stadsdelarnas utveckling, samt i främjandet av invånarnas levnadsförhållanden. Organisationen strävar till en fördjupad växelverkan mellan städer och landsbygden. Det centrala är samarbetet och nätverksbyggande som överskrider sektorgränserna. Målet med verksamheten är att utveckla byarna och stärka deras vitalitet, så att man skapar förutsättningar till arbete och tillräcklig utkomst för invånarna, liksom god miljö, mänsklig och social välfärd, samt tillräcklig service. Som partipolitiskt obunden, SYTY befrämjar och sköter föreningen kontakter till nationella påverkare genom att fungera som byarnas och de lokala invånarnas budbärare i det nationella beslutsfattandet och massmedia. SYTY informerar om sitt eget arbete, byaverksamheten och Leaderarbetet, samt förmedlar goda exempel på användbara verksamhetssätt, som sysselsättnings- och serviceprojekt åt Leadergrupperna, byarna och deras regionala byaorganisationer. SYTY fungerar som brobyggare på bya-, kommun-, region-, landskaps- som nationell nivå mellan olika aktörer och delar av landet. Byaverksamhet i Finland och dess regionala medlemsföreningar har ett ökat behov av att effektivera utbildningsverksamheten för de lokala aktörerna och höja deras kompetensnivå och know-how. Det allt intensivare samarbetet mellan SYTYs medlemsorganisationer erbjuder betydande möjligheter, vad gäller stödformer och ekonomiska resurser. Organisationen upprätthåller egna hemsidor för landsbygdsutvecklingen ( eller och för Leader-arbetet ( SYTY framställer guider, broschyrer och annat material för bya- och Leader-verksamheten. Uppmärksammade händelser är bl.a. det årliga seminariet - De lokala utvecklarnas nationella jubileumsseminarium LOKAL - med valet av Årets by och olika temadagar, samt utbildningstillfällen och seminarier. Verksamheten år 2016 inom nationell byaverksamhet förverkligas delvis med statsbidrag, delvis med hjälp av nationella nätverksprojekt. Målet är att Byaverksamhet i Finland, vid sidan av andra projekt, erbjuder byverksamhetan samt Leadergrupperna tillräcklig service i samarbete med landsbygdsnätverk. SYTY förverkligar den svenskspråkiga verksamheten genom SFV Bildning och Svensk Byaservice. På det här sättet tas de finlandssvenska byarnas och Leadergruppernas behov i beaktande. Byaservice förverkligar den svenska servicen, även för SYTYs centrala projekt. Byaservice upprätthåller även en svenskspråkig hemsida,