E/3/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 E/3/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 25 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 26 3 TUOTTO JA KULULASKELMA 27 4 TASE 28 5 LIITETIEDOT 30 6 ALLEKIRJOITUS 39

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2011 vastasi tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteensa. Huomioiden kertomusvuonna saavutetut tulokset sekä laaja ja aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen voidaan GTK:n tulosta vuoden 2011 osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin perusteella määritellyt kehittämistoimenpiteet toteutettiin sovitun aikataulun mukaisesti. Laitoksen strategia uudistettiin ja uudet, strategian pohjalta fokusoidut tutkimusohjelmat ja toiminnalliset kehittämisalueet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Henkilöstörakenteen hallittua muutosta asiantuntijaorganisaation suuntaan jatkettiin uudistetun henkilöstöstrategian mukaisesti ja käynnistettiin strategisen osaamisen kehittämisohjelma, joka sisältää osaamisen syventämistä ja laajentamisesta GTK:n sisäisenä koulutuksena sekä projektinhallinnan ja esimies ja johtamistaidon koulutusta. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla. Talousseurantaa tehostettiin kehittämällä johtokunnan ja johtoryhmän käyttöön suunnattua raportointia. GTK oli kertomusvuoden loppuun mennessä toteuttanut sekä tuottavuusohjelma 1:n ( ) että tuottavuusohjelma 2:n ( ) mukaiset henkilöstövähennystavoitteet. Laitoksen taloudellinen tulos oli kokonaisuutena hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. Vuoden 2011 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 3,96 milj. euroa. Hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta tutkimuslaiteinvestoinnit kyettiin nostamaan monista aikaisemmista vuosista poiketen toiminnan turvaamisen edellyttämälle vuositasolle. GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli kertomusvuonna edellisen vuoden tapaan vilkasta. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 9,9 milj. euroon, mikä on 0,8 milj.euroa enemmän kuin vuonna Tuloksessa näkyy malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkuminen ja mineraalitekniikan palvelujen voimakas kysyntä. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä (tuotot 5,6 milj.euroa) ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus (3,3 milj.euroa). Vientiprojektien tuotot nousivat 3,7 milj.euroon, josta hieman yli puolet ulkoministeriön ICIhankkeista. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi tavoiteltua kasvuaan ennakoitua vahvemmin sekä tuottojen että henkilötyöpanosten suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattujen verkkopalvelujen käyttö jatkui vilkkaana. Vuonna 2011 laadittu verkkopalvelujen kokonaissuunnitelma tähtää verkkopalvelujen vahvistamiseen GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK:n toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tavoitteen mukaisesti edelleen mineraalivarat ja raakaainehuollon tulosalueella. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonnakin konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia, pääosin GTK:n aineistoihin perustuen. Toimialan positiivinen kehitystrendi on jatkunut ja ETLA:n vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan kaivostoiminnan merkitys kansantalouden tuotokseen nousee vuosien aikana 2,5 3 miljardiin euroon ja työllisyyteen henkilötyövuoden tasolle.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kertomusvuonna GTK saavutti useita merkittäviä kaivostoiminnan ja samalla alueiden kehittymistä tukevia tuloksia, niistä konkreettisimpana työ ja elinkeinoministeriölle tarjouskilpailua varten KeskiPohjanmaalta raportoitu uusi litiumesiintymä. Tulos lisää edelleen alueen malmivarantoja ja parantaa mahdollisuuksia alueen jo tunnettuihin litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. GTK:n etsintä ja tutkimustoiminta täydentävät jatkuvasti GTK:n digitaalista perustietovarastoa, mikä luo uutta tietoperustaa uusille löydöksille ja kaivostoiminnan kehittymiselle. GTK jatkoi aktiivista mineraalialan verkostoyhteistyötä kotimassa ja EU:ssa. Tekesin 'Green Mining' tutkimusohjelman laatimiseen panostettiin vahvasti yhdessä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvän uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Ohjelma tukee osaltaan luonnonvaraselonteon visiota kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä maailmassa. EUtasolla yhteistyötä ohjaa EU:n raakaainealoite (RMI) ja siihen liittyvät useat foorumit ja hankkeet. GTK:n johdolla toteuttava suurhanke ProMine (27 EU maata, kokonaisbudjetti 18 milj.euroa) eteni myös kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti. Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä olivat edelleen geoenergia, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus sekä turvevarojen kartoitus. Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy suuriin energiakulutuskohteisiin ja erilaisia uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämiseen yhteistoiminnassa alan teknologiayritysten ja korkeakoulujen kanssa. Kertomusvuonna valmistui ratkaisut kolmeen suurkohteeseen, mm. SOK:n logistiikkakeskuskeen Sipoossa, maksullisina toimeksiantoina. Tutkimussuunnitelma geoenergian hyödyntämispotentiaalista Suomessa valmistui. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Turvevaroja kartoitettiin totuttuun tapaan ministeriön tavoitteen mukaisesti. Raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään lähes neljän vuoden energiaturvetarvetta varmistaen turveteollisuuden raakaainesaantitarvetta. Maankäyttö ja ympäristösektorilla GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia useassa hankkeessa pääosin yhteisrahoitteisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Valtioneuvoston vuoden 2011 alussa hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma nostaa pohjavesialueiden lisäselvitystarpeet sekä Länsi Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. GTK osallistui kalliorakentamisen osalta Länsimetron suunnitteluun. Pääkaupunkiseudulta tehdyt kallioperän rakennetulkinnat validoitiin tunnelikartoitusten perusteella ja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa aloitettiin kallio ja maaperämallien laadinta Sipoon alueella. Tiivis asiakasyhteistyö ja siinä saavutetut tulokset edistävät GTK:n osaamista ja mahdollisuuksia toimia geologian asiantuntijana yhdyskuntarakentamisessa. Työ ja elinkeinoministeriön teettämä GTK:n strateginen arviointi ja useat yhteiskuntapoliittiset ja taloudelliset linjaukset mm. luonnonvaraselonteko, hallitusohjelman tavoite edistää kestävää kaivannaistoimintaa ja GTK:n toimintaan tiiviisti kytkeytyvät Valtioneuvoston päätökset vuodelta 2011 luovat tukevan pohjan GTK:n pitkänjänteiselle toiminnalle ja perustehtävän tehokkaalle hoitamiselle muuttuvassa ympäristössä.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus GTK:lle on asetettu tulossopimuksessa seuraavat talousarvion 'innovaatiopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistyminen' luvusta johdetut ja konsernin tavoitelinjauksiin kytkeytyvät tavoitteet: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raakaainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta (liittyy myös konsernin tavoitelinjaukseen 'uusiutuvan energian kilpailukyky'). Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita koskien tulossopimuksessa todetaan lisäksi, että GTK osallistuu mineraalipolitiikan valmisteluun ja sen tavoitteiden edistämiseen osana mineraalistrategian ja luonnonvaraselonteon jatkotoimenpiteitä (liittyy konsernin tavoitelinjaukseen 2 'Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa' ja sen alaiseen tulostavoitteeseen 2.3. ' Kasvavilla ja kehittyvillä aloilla syntyy uutta yritystoimintaa') GTK osallistuu merkittävällä panostuksella mineraalialan Tekesohjelman laadintaan, jolla tähdätään uusien ja innovatiivisten tavoitteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseen mineraalien hyödyntämisstrategian kaikilla osaalueilla GTK osallistuu hallinnonalan palvelujen sähköistämissuunnitelman toimenpideohjelmaan sekä verkkovälitteisten aineistopalvelujen kohdistumisen parantamiseen asiakassegmenttejä ja asiakaspalautetta hyödyntämällä ( kyktentä konsernin tavoitelinjaukseen 5 ja sen alaisiin tulostavoitteisiin 5.1. ja 5.3. 'Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua'). Vaikuttavuudelle asetetut kaksi ensimmäistä tavoitetta ovat luonteeltaan pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2011 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. GTK:n toiminnan pitkänjänteisyyden merkitys näkyy konkreettisesti kaivossektorin voimakkaassa kehittymisessä Suomessa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia. Löydöksistä pääosa perustuu GTK:n tuottamiin aineistoihin. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ovat laajentamassa suuriin malmivaroihin perustuvaa tuotantoaan. Yhtiö on vast'ikään saanut valtioneuvoston hyväksynnän myös uraanituotannon aloittamiseen esiintymästä. Kaivostoiminta Sodankylän Kevitsan monimetalliesiintymän malmivarojen sekä Polvijärven Kylynlahden kuparikobolttimalmin hyödyntämiseksi on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Sekä perusmetallien että hitechmetallien kysyntä kasvaa globaalisti ja metallien hintatason ennakoidaan pysyvän pitkäaikaisesti korkeana Aasian kasvun ja ympäristöteknologian vaatimusten seurauksena. Tämä yhdessä EU:n raakaainealoitteen kanssa, maahamme kehittyneen korkeatasoisen jatkojalostusteollisuuden ja prosessiosaamisen sekä Suomen malmipotentiaalisuuden kanssa luo erinomaiset edellytykset sekä alan toiminnan kasvulle Suomessa että GTK:n toiminnalle myös lähivuosina.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Tulossopimuksen mukaisesti GTK osallistui vahvalla panostuksella Tekesin Green Mining tutkimusohjelman laadintaan, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda merkittävässä laajuudessa uutta liiketoimintaa mineraalialelle sekä kotimaahan että vientitoimintaan. Tutkimusohjelma valmistui laajanana yhteistyönä mm. VTT:n ja alan teollisuuden kanssa. Ohjelman ensimmäinen haku oli syksyllä GTK geoenergian hyödyntämiseen kohdistuva tutkimus ja kehittämistyö vastaa tulossopimuksen tavoitetta uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuuksien lisäämisestä. GTK:n toiminta painottuu suurkohteiden hybridiratkaisujen kehittämiseen, joissa geoenergia on osa muita uusiutuvia energiamuotoja. Pääosa tutkimuksista perustuu maksullisiin toimeksiantoihin, joita toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan teknologiateollisuuden ja korkeakoulujen kanssa. GTK:n roolina tutkimuksissa on geoenergiakenttien mittaus ja kestävän tuotantokapasiteetin mallinnus. Energiasektorilla GTK jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. Turvevarojen kartoitusta toteutettiin työ ja elinkeinoministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. GTK:n toiminta varmistaa osaltaan energiahuollon omavaraisuutta ja teollisesti hyödynnettävien turvevarantojen saatavuutta teollisuuden käyttöön. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödyntämiskelpoinen turvevaranto vastaa energiasisällöltään lähes neljän vuoden energiaturvetarvetta nykyisillä turpeen käyttömäärillä. Yhdyskuntien kiviaineshuollon turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset jatkuivat PäijätHämeessä, KeskiSuomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla yhteisrahoitteisina hankkeina ja ItäSuomessa luonnonkiviesiintymätutkimuksia maksullina tilaustutkimuksina. Vuolukiven kestävään käyttöön liittyvää TEKESrahoitteista tutkimusta jatkettiin ItäSuomessa. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia Etelä ja LänsiSuomessa pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Hankkeet toteutettiin yhteisrahoitteisina viranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa ja ne kytkeytyvät osaltaan Valtioneuvoston v hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan. Liikenneviraston kanssa rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajennettiin valtakunnalliseksi. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Sidosryhmien kanssa toteutettu yhteistyö mm. Länsimetroon ja Helsingin kaupungin Sipoon rakentamissuunnitelmiin liittyen luo valmiuksia geologisen tiedon parempaan hyödyntämiseen yhdyskuntien kallio ja maarakentamisessa. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin yli 30 virallista asiantuntijalausuntoa keskeisimpiä aiheina lainsäädännön kehittäminen, maakuntakaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi. Yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävin lausunto koski lakiehdotusta hiilidioksidin talteenotosta, siirtämisestä ja geologisesta varastoinnista Siirto ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuuden parantaminen kuuluu oleellisena osana GTK:n uudistettuun strategiaan ja tuottavuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti laitoksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tuottavuuden edistämistä tukevat toimenpiteet: 1. Tuottavuusohjelman toteuttaminen. GTK:n henkilöstöä koskevassa TEM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa asetettu vähentämistavoite vuoden 2011 loppuun oli yhteensä 140 henkilötyövuotta. Muun kuin maksullisen toiminnan henkilötyövuosien vähennys oli toimintavuonna 25 henkilötyövuotta ja vähennysvelvoitteen toteuma vuoden 2011 lopussa oli yhteensä 187 henkilötyövuotta. GTK on toteuttanut tuottavuusohjelma 1:n vähennysvelvoitteet ja lisäksi tuottavuusohjelma 2:n ( ) mukaisen henkilöstötavoitteen. Tuottavuusohjelman mukaan henkilötyövuosikehys on vuoden 2015 lopussa 562 ja GTK:n henkilötyövuosikertymän toteuma vuoden 2011 lopussa on 551 henkilötyövuotta 2. Toimintojen ja toimenpiteiden systemaattinen kehittäminen ja seuranta toimii tuottavuuden parantamistarpeiden tunnistamisen ja kehittämisen välineinä. GTK:n säännöllisesti käyttämiä menetelmiä ovat CAF, COSOERM, laatujärjestelmä ja toiminnan auditoinnit. Strategisen osaamisen kehittämisen toimenpideohjelma ja osaamisen parantamiseen tähtäävä kurssitoiminta käynnistyi. Projektinhallinnan koulutuksella on merkittävä vaikutus hankkeiden toteuttamisaikataulujen ja kustannusten hallinnan tehostamisessa. Toimenpideohjelman sisältämän substanssiosaamisen kehittämisen vaikutukset ilmenevät sekä osaamisen laadullisena että työn tuottavuuden nousuna. 3. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta (DL) esimiehille. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JETtutkinto) jatkettiin ja kaksi henkilöä osallistui TEM:n TEMPOjohtamisvalmennukseen. 4. Toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettiin huippuosaamisen kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma tavoitteena tutkimuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 5. Geotietojärjestelmän aineistojen ja niiden käsittelymenetelmien osalta jatkuneen kehittämistyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu tutkijoiden henkilötyön määrän ja aineistojen laadun osalta. 6. Strategiaa tukevilla tutkimuslaiteinvestoinneilla ja tiedonkeruuta palvelevien maastotallentimien hankintaohjelman toteuttamisella (15 kpl) tuettiin tuottavuuden kehittämistavoitetta. 7. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon rutiinitehtävät hoidetaan sopimuksen mukaisesti palvelukeskuksessa tavoitteena tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen toiminnoissa. 8. Verkkopalvelujen ja hallinnon ejärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Verkkokaupan kehittämissuunnitelma on toteuttamisvalmis. MS Officetoimistojärjestelmä otettiin käyttöön GTK:ssa. Samoin käyttöön otettiin täysimääräisesti TILHAtilausten käsittelyjärjestelmä ja M2matkalaskujärjestelmä tavoitteena kustannussäästöt ja ja parempi tuottavuus hankintojen tilausprosessissa ja matkaasiain hallinnassa. Lisäksi GTK:ssa uudistettiin videoneuvottelujärjestelmä.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 9. GTK toimitti Tilastokeskukselle valtionhallinnon tuottavuustilastointiin liittyen vuosittain pyydetyt tiedot, GTK:n osalta vuodelta Toiminnan taloudellisuus GTK siirtyi vuoden 2009 alusta lukien uusien tulosalueiden käyttöön. Tulosalueet ovat mineraalivarat ja raakaainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2009, 2010 ja 2011 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Vuosien 2010 ja 2011 tiedoissa on esitetty myös tutkimusohjelmien henkilötyövuosi ja kustannusluvut. Taulukko 1. Henkilötyövuosikertymät tulosalueittain vuosina HTV:t Tulosalueet 2009 % 2010 % 2011 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto 349,0 52,4 361,7 56,7 337,7 54,3 Mineraalipotentiaali 284,6 44,6 240,4 38,7 Ekotehokas kaivostoiminta 77,1 12,1 97,3 15,6 Energiahuolto ja ympäristö 152,7 22,9 147,0 23,1 167,3 26,9 Energia 114,1 17,9 140,3 22,6 Merigeologia ja globaalimuutos 32,9 5,2 27,0 4,3 Maankäyttö ja rakentaminen 164,1 24,7 128,7 20,2 116,8 18,8 Yhdyskuntarakentaminen 56,1 8,8 48,9 7,9 Pohjavesi ja kiviainekset 72,6 11,4 67,9 10,9 YHTEENSÄ 665,8 100,0 637,4 100,0 621,8 100,0 Taulukko 2. Kustannukset tulosalueittain vuosina Kustannukset milj. euroa Tulosalueet 2009 % 2010 % 2011 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto 30,3 54,2 30,9 59,1 32,0 56,8 Mineraalipotentiaali 24,3 46,4 23,3 41,3 Ekotehokas kaivostoiminta 6,6 12,7 8,7 15,5 Energiahuolto ja ympäristö 12,3 22,0 11,3 21,6 13,9 24,8 Energia 8,5 16,3 11,4 20,3 Merigeologia ja globaalimuutos 2,8 5,3 2,5 4,5 Maankäyttö ja rakentaminen 13,3 23,8 10,1 19,3 10,4 18,4 Yhdyskuntarakentaminen 4,4 8,4 4,3 7,6 Pohjavesi ja kiviainekset 5,7 10,9 6,1 10,8 YHTEENSÄ 55,9 100,0 52,3 100,0 56,3 100,0 Vuoden 2011 alussa tutkimusohjelmat yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkettiin tulosalueisiin osana edellisenä vuonna valmistuneen evaluointiraportin pohjalta valittuja kehit

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 tämistoimenpiteitä. Vuoden 2010 tiedot on laskettu takautuvasti vuoden 2011 jaottelun mukaisiksi eivätkä ne ole täydellisesti vertailukelpoisia vuoden 2011 tietojen kanssa. Taulukoissa 1 ja 2 mainitut ohjelmat koostuvat sekä t&k että tiedonkeruuhankkeista. Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa mineraalivarojen ja raakaainehuollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä. Vuonna 2011 tulosalueen suhteellinen osuus kuitenkin pieneni kahteen muuhun tulosalueeseen verrattuna. Tulosalueen henkilötyövuodet vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna vähennyksen painottuessa tavoitteen mukaisesti tiedonkeruuhankkeisiin t&ktoiminnan samanaikaisesti vahvistuessa. Tulosalueen kustannukset kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, mutta niiden suhteellinen osuus pieneni. Energiahuolto ja ympäristö tulosalue kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti kahteen edeltävään vuoteen verrattuna kasvun kohdistuessa tulosalueen energiaohjelmaan. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen suhteellinen osuus pieneni vuonna 2011, vaikka kustannukset kasvoivatkin vähän. Muutokset ohjelmatasolla olivat vähäisiä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 9,9 milj. euroa ja ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 3,4 milj. eurolla. Tuotot ylittivät 0,8 milj. eurolla vuoden 2010 tuotot (9,1 milj. euroa). Maksullisen toiminnan ylijäämä oli euroa (tavoite euroa). Kannattavuus oli 4,8 prosenttia ja jäi jonkin verran alle tavoitteen (7 %). Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat 9,2 prosenttia ja kokonaiskustannukset 10,5 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Erilliskustannuksissa henkilöstökustannukset nousivat maksullisen toiminnan henkilötyövuosien kasvun johdosta. Yhteiskustannukset kasvoivat, mikä johtui muun muassa ohjelmistojen ylläpito ja muiden palvelujen hankintojen lisääntymisestä vuoden 2010 säästötoimien jälkeen. Myös tilakustannukset kasvoivat. Toinen Ugandan hankkeista päättyi. Toinen päättyy vuonna 2012, eikä sen osalta tehty välittömiä menoja vastaavaa osakohdennusta tilinpäätöksessä. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista kasvoi ja oli nyt 63,7 (tehollinen työaika, vuonna 2010 vastaavasti 59,0). GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saatiin liiketaloudellisista suoritteista. Tuotot sekä koti että ulkomaiselta elinkeinoelämältä lisääntyivät ja olivat 5,6 milj. euroa (5,1 milj. euroa vuonna 2010). Näistä suurin osa, yhteensä 3,3 milj. euroa, oli tuottoja kaivannaisteollisuudelta (3,2 milj. euroa vuonna 2010). Tuotot vientiprojekteista lisääntyivät 0,5 milj. euroa ja olivat 3,7 milj. euroa. Vientiprojekteista ulkoministeriön tuella toteutettavat IKIprojektit kasvattivat osuuttaan 1,9 milj. euroon (1,5 milj. euroa vuonna 2010). Ugandan kartoitushankkeet tuottivat 1,7 milj. euroa vuonna 2011 (1,6 milj. euroa vuonna 2010).

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 3. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2011 (1000 euroa) Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2011 tavoite Vuosi 2010 toteutuma Vuosi 2009 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot kustannukset) Ylijäämä % tuotoista 4,8 % 7,0 % 5,9 % 14,3 % Tuotot % kustannuksista Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 7019,85 euroa ja vastaava laskennallinen osuus eitehollisesta työajasta ja lomapalkkavelan muutoksesta. Vaihtoomaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 4,1 milj. euroa ja vuoteen 2010 verrattuna tuotot kasvoivat 0,4 milj. eurolla. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 61,5 %. Tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin selvästi. Kustannusvastaavuus kertoo laitoksen omarahoitusosuuden. Kustannusvastaavuus oli edelleen hyvällä tasolla, mutta vähentyminen johtui siitä, että tuotot lisääntyivät 11 prosentilla ja kokonaiskustannukset kasvoivat 23 prosentilla. Erilliskustannuksissa henkilöstökustannukset nousivat yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosien kasvun johdosta. Yhteiskustannukset kasvoivat vuonna 2011, kun vuoden 2010 säästötoimenpiteiden aiheuttamat paineet muun muassa tietopalvelu, ylläpito ja muihin palveluhankintoihin purkautuivat. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,5 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2010). Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 48,3 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, 41,1 htv vuonna 2010). Osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 15,4 % (11,6 % vuonna 2010), ja ylitti vuodelle 2011 asetetun tavoitteen (11 %) selvästi. EUrahoitteisten hankkeiden volyymi kasvoi (kaikki rahoituslähteet huomioon ottaen) edelleen. Vuonna 2011 EUhankkeiden henkilötyövuosien määrä oli 26,6 (23,3 vuonna 2010), tuottojen 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2010) ja menojen 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2010). Hankkeita oli käynnissä noin 30 kuten edellisenäkin vuonna. Merkittävimpiä EUhankkeita olivat GTK:n koordinoimat ProMine (tulot 0,35 milj. euroa vuonna 2011), VUKE (0,14 milj. euroa), BaltCICA (0,16 milj. euroa) ja MINERA (0,35 milj. euroa). EAKRhankkeita oli noin 13 samoin kuin vuonna Muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi nousi hieman, henkilötyövuosia kertyi 21,7 vuonna 2011 (17,8 vuonna 2010), tuotot olivat 1,7 milj. euron tasolla molempina vuosina.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Taulukko 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2011 (1000 euroa) Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2011 tavoite Vuosi 2010 toteutuma Vuosi 2009 toteutuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot 8 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot kustannukset) Omarahoitusosuus, % 61, ,2 56,2 Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 5 509,23 euroa ja vastaava laskennallinen osuus eitehollisesta työajasta ja lomapalkkavelan muutoksesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalla esitetään korkokustannukset ensimmäisen kerran. Vaihtoomaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksiin on sisällytetty Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti myös arvonlisäveromenot (yhteensä ,27 euroa). Tuottopuolelle on sisällytetty rahoittajilta laskutetut, rahoitusosuuksien mukaiset alvmenojen korvaukset (yhteensä ,31 euroa).

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa kirjattujen sanallisten ja tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5). Taulukko 5. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2011 TOTEUTUMA 2011 Luonnonvarojen arviointitoiminnan kautta syntyy uusia mahdollisuuksia perus ja jalometallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve, kiviaines ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle. Teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiahuollolle on luotu. Tavoitteen mukainen toiminta. Toiminnan painotus yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Kaustisen tunnettuja litiumvarantoja merkittävästi lisäävä Rapasaaren esiintymän myyntiraportti valmistui ja luovutettiin ministeriölle. KeskiPohjanmaan litiumprovinssin alueella toteutettiin vanhojen moreeninäytteisen uusanalysointi uusien varantojen paikantamisedellytysten parantamiseksi. Suomessa uuden tyyppisen Jokioisten Kedonojankulman monimetallisesiintymän myyntiraportti oli kertomusvuoden päättyessä viimeistelyvaiheessa. Suomen hitechmetallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti nelivuotisessa. Tulokset osoittavat useita kiinnostavia geologisia muodostumia Lapissa, PohjoisSavossa sekä Lounais ja Kaakkois Suomessa. Hanke raportoidaan v Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa toimeksiannoissa ItäSuomessa ja Pohjanmaalla. Turvetutkimuksissa raportoitu teollisesti hyödynnettävän energiaturvemäärän energiasisältö (noin 90TWh) vastaa lähes neljän vuoden käyttötarvetta. Kiviainestutkimuksia yhteisrahoitteisesti Päijät Hämeessä, Savossa, Kainuussa ja Pohjois Pohjanmaalla. Pohjavesivaroihin liittyvien tutkimusten (pohjavesialueiden geologiset rakennetutkimukset ja pohjaveden virtausmallit) painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa Länsi ja KeskiSuomen tärkeillä pohjavesialueilla. Tavoitteen mukainen toiminta. Useille koti ja ulkomaisille malmityypeille luotu rikastusteknisiä ratkaisuja maksullina toimeksiantoina. TEKESrahoitteisen 'Prosessiteollisuuden sivuvirtojen bioprosessointi' hanke raportointivaiheessa. TEM:in ja YM:n aloitteesta laadittiin ja julkaistiin

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Suomen Vuoriklusteri vahvistuu ja kansainvälistyy GTK:n johdolla (liittyy konsernin tavoitelinjaukseen TL 3.2. 'Kansalliset ja alueelliset osaamiskeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmimn koordinoituja ja kansainvälisempiä'. Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Metallimalmikaivostoiminnan parhaita ympäristökäytäntöjä (BEP) koskeva opas laadittiin ja julkaistiin yhteistyössä Kainuun ELYkeskuksen, VTT:n ja Kaivannaisteollisuusyhdistyksen kanssa Pysyvien kaivannaisjätteiden opas yhteistyössä VTT:n ja Suoen Ympärsitökeskuksen kanssa Osallistuttu aktiivisesti TEKESin 'Green Mining' tutkimusohjelman (noin 60 milj.euroa) valmisteluun yhteistyössä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Ohjelmaan ensimmäiseen hakuun jätetty viisi hakemusta. Kehitetty toimeksiantoina geoenergian hyödyntämistä kolmeen suur ja useampaan pienkohteeseen osana kohteiden energiaratkaisuja. Tavoitteen mukainen toiminta. Tavoitteen mukainen toiminta. Geokemiallisia taustapitoisuuskartoituksia (humus, mineraalimaa), maaperähavaintoaineistoja sekä kallioperän syväkairauksia koskevat metatietokuvaukset valmistuivat ja liitettiin MML:n ylläpitämään paikkatietohakemistoon. Taulukko 6. Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2011 Tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % luonnonvarat ja raakaainehuolto ,8 55 energiahuolto ja ympäristö ,8 23 maankäyttö ja rakentaminen ,4 22 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 56 68,2 61,5 50 osuus ydintoiminnan htvkertymästä, % 9,2 11,6 15,4 11 hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 7,4 9,1 9,9 6,5 ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 14,3 5,9 4,8 7 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raakaainetutkimukset laajat yhteenveto ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m ,7 100 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pintaala, km luotaukset, linjakm Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä muut julkaisut ja artikkelit, lukumäärä Yhteenvetona on todettavissa, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin, ja joiltakin osin ylitti ne reilusti. Merigeologian kartoituksen yli kaksi kertaa tavoitteen ylittävä luotausmäärä selittyy kertomusvuonna toteutetuista poikkeuksellisen laajoista maksullisiin toimeksiantoihin perustuvista väylä ja muista merigeologisista tutkimuksista. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat edelleen ennen kaikkea Ulkoministeriön lukuisten IKIhankkeiden ansiosta. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa tavoiteltu kasvu jatkui ja oli ennakoitua voimakkaampaa aktiivisen ja onnistuneen verkostoyhteistyön seurauksena sekä kotimaassa että EU:ssa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Kertomusvuoden alussa palvelutoiminnan kehittäminen organisoitiin kokonaisuutena ohjattavaksi kehittämisalueeksi osana toiminnallisen kehittämisen muuta uudelleen organisoimista. Uudistettua toimintamallia hyödynnettiin myös sidosryhmähallinnan ja asiakassuuntautumisen vahvistamisessa. Tavoite on tukea GTK:n palvelusuuntautuneisuutta ja luoda välineistöä kehittyneiden palveluratkaisujen luomiseen. Tietopalvelun asiakasratkaisujen sisällöllinen ja tekninen yhtenäistäminen aloitettiin. Palvelut on ryhmitelty vaikuttavuusalueittain ja ylläpitosuunnitelmat hyväksytty. Ministeriön konserniohjaus on osaltaan toiminut palvelutoiminnan kehittämisen kehyksenä. TEMPOjohtamisvalmennuksen tuotteena valmistui GTK:n palvelustrategian nykytilan kuvaus, jota hyödynnettiin palvelutoiminnan strategian uudistamistyössä. Laatujärjestelmän ylläpito, suoritteiden laadunvarmistus ja kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Osana toimintaa kootaan vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien, CAFitsearvionnin sekä GTK:n johdon vuosittaisen laatukatselmuksen avulla.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä ,4 milj ,1 milj ,9 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina Maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät 0,8 milj. eurolla 9,9 milj. euroon. Kaivannaisteollisuus oli edelleen merkittävin yksittäinen asiakasryhmä, ja siltä saadut tuotot nousivat 3,3 milj. euroon, lisäystä 0,1 milj. euroa. Elinkeinoelämältä kaikkiaan saadut tuotot olivat edelleen suurimmat; volyymi kasvoi 5,6 milj. euroon, missä on lisäystä 0,5 milj. euroa. Vientiprojektitoiminta kasvoi edelleen (3,7 milj. euroa, lisäystä 0,5 milj. euroa). Ugandan kartoitushankkeet tuottivat vuonna ,7 milj. euroa. UM:n IKIrahoituksella toteutettavat hankkeet kasvattivat osuuttaan 1,9 milj. euroon ,2 htv ,1 htv ,3 htv EUhankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htvkertymät (tehollinen työaika) vuosina GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa, mikä näkyy sekä yhteisrahoitteisten tuottojen että toimintaan käytetyn htvosuuden selvänä kasvuna. EUrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 84 yhteisrahoitteista hanketta, joista 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EUhankkeita. Lähes puolet EUhankkeista oli EAKRhankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 niiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Yksittäisistä hankkeista suurin oli ProMinehanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Suomenkielisten verkkosivuston ulkoasu, sisällöt ja tekninen alusta uudistettiin vuoden 2011 aikana. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely vaikuttavuusalueittain ja kohderyhmittäin. GTK:n tarjoamat asiantuntijapalvelut koottiin omaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyössä Liikennevirasrton kanssa rakennettu pohjatutkimustietojen katselu ja latauspalvelu avattiin. Maksuttomat verkkopalvelut tarjosivat ammattikäyttäjille laajasti GTK:n tutkimustietoa. Kertomusvuonna varsinkin erilaiset karttapalvelut kasvattivat suosiotaan. Suositut, englanninkieliset malminetsintäyhtiöille suunnatut Explorationverkkossivut olivat kävijämääriltaan edellisvuosien korkealla tasolla, mikä heijastaa osaltaan malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkumista muyös vuonna Kävijämäärät Karttapalvelut Tiedonhakupalvelut Exploration Finland Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina Verkostoituminen Verkostoyhteistyö on aktivoitunut koko mineraalialalla. Euroopan tasolla ohjaavana elementtinä on EU:n raakaainealoite (RMI), sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat ja kansainväliset työryhmät ja verkostoaloitteet. Toimintavuonna osallistuttiin aktiivisesti Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETPSMR) toimintaan, Eurogeosurveys työryhmään sekä eurooppalaisen raakaaineisiin keskittyvän innovaatiokeskuksen (KIC) valmisteluun. Green Mining ohjelman käynnistäminen on puolestaan koonnut yhteen mineraalialan kotimaiset toimijat. GTK:n johdolla toimiva Suomern Vuoriklusteri tutkimus ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen Mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development aloitteen konkretisointiin.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kansainvälisen tutkimuslaitos yhteistyön kokoava elementti on Eurogeosurveys (EGS) verkosto ja EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium). Kotimaassa vahvistettiin yhteistyössä yliopistojen kanssa toimivan Suomen isotooppigeologian laboratorion (SIGL) toimintaedellytyksiä aloittamalla kalliiden tutkimuslaitehankintojen yhteishankintaprosessit osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. Vahvaa verkostohakuisuutta kuvastavat osaltaan myös vuosittaiset yhteistyöneuvottelut tutkimuslaitosten välillä ja yliopistojen kanssa laaditut uudet yhteistyösopimukset. VTT:n kanssa aktivoitui entisestään yhteisten aloitteiden valmistelun myötä. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana lukuisissa tieteen ja tutkimuksen työryhmissä ja useissa tutkimustoiminnan kansallisten edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa. GTK:n asiantuntijat osallistuivat totuttuun tapaan aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Vuonna 2011 yritysverkostoteemoista keskeisimmiksi nousivat Green Mining, geoenergian käytön laajentaminen sekä valtakunnallinen maakairaustietojen hyödyntäminen. Yhteistyö ympäristöliiketoiminnan verkostossa (GreenNetFinland) on käynnistynyt. Asiakas/sidosryhmäpalaute Asiakas ja sidosryhmätapaamiset, asiakaskyselyt, toimeksiantokohtainen asiakaspalaute sekä laatujärjestelmätyö ovat keskeisimmät palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan ja sen kehittämiseen kohdistuvista odotuksista. Hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatava palaute ovat merkittäviä tietolähteitä. Vuonna 2011 GTK kohdisti asiakaskartoituksia maksullisten toimeksiantojen suurimmille asiakkaille (Taloustutkimuksen kartoitus), yliopistoyhteistyön kumppaneille sekä kiviainestutkimuksen sidosryhmille. Maksullisen toiminnan osalta kokonaistyytyväisyys on hyvällä tai erinomaisella tasolla. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin yhteydenpito ja aktiivisuus asiakkaiden suuntaan. Yliopistopalautteen sävy oli yhteistyöhakuinen ja positiivinen. GTK:lta odotetaan lisää henkilötason aktiivisuutta ja aloitteellisuutta kehittyvän tutkimuskentän toimintamallien avaamisessa. Laiteyhteistyö nähtiin hyväksi kehityssuunnaksi. GTK:n kiviainestutkimukset tunnetaan hyvin. Odotukset kohdistuvat esiintymäkohtaisten arviointimenetelmien kerhittämiseen. Kokonaisuutena palautteen ja tehtyjen selvitysten mukaan asiakkaat arvostavat GTK:n asiantuntemusta, työn sisältöä ja puolueettomuutta. GTK sai myönteistä palautetta myös verkkovälitteisten tietopalvelujen kehittymisestä. Reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet vuonna 2011 yksittäisten toimeksiantojen teknisiä yksityiskohtia (esim. näytemateriaalin säilytystä) ja poikkeamia luvatuissa toimitusajoissa. palvelukokonaisuuden osatekijää (parannusehdotuksia) tai yksittäisen asiantuntijan vaikeaa tavoitettavuutta. Kaikki palautteet on ohjattu palvelun tuottaneeseen yksikköön joka hoitaa palautteen käsittelyn asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poik

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 keamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksessa GTK:lle asetettiin alla olevat strategiset ja taulukossa 7 yksilöidyt tunnuslukutavoitteet: Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö Taulukko 7. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuosien kehitys (toimintamenoilla rahoitetut) Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv * 8,5 7,6 8,0 <8,4 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset * <760 organisaation kannustavuus (1 5) Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,6 3,5 5,4 4,8 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. Myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 0,7 0,6 0,6 <4,0 työhakemukset/avoin työpaikka >25 Lähde: Personec F * Vuoden lopussa voimassa olevat palvelussuhteet GTK:n strategian mukaisesti toimintavuoden 2011 alusta lukien otettiin käyttöön GTK:n arvioinnin pohjalta toteutettu ohjelmatoiminnan rakenneuudistus. Alkuvuonna valmistui myös GTK:n uusi henkilöstöstrategia. Muutokset painotuksissa huomioitiin vuoden 2011 henkilöstön rekrytoinnissa. Laitoksen strategisesti merkittäviä rekrytointeja olivat kahden ulkomaisen tutkimusprofessorin palkkaaminen ja johtavien tutkijoiden tehtävänimitykset uusien ohjelmien vetäjiksi. Valtaosa vuoden rekrytoinneista tehtiin korkean tason asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin useita. Edelliseen vuoteen verrattuna asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus (50 % vuoden 2011 lopussa) nousi usealla prosenttiyksiköllä ja vastaavasti suorittavaa työtä tekevien osuus laski asetetun tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti käynnistämällä strategisen osaamisen kehittämisohjelma. Koulutusohjelman mukaisesti koulutusta annettiin projektinhallinnassa, geoosaamisessa (GTKakatemia), esimiestoiminnassa ja johtamisessa. Johtamiskoulutusta jatkettiin syväjohtamiskoulutuksena, JETesimieskoulutuksena, osallistumalla TEM:n johtamiskoulutukseen sekä oman esimiespäiväkoulutuksen avulla. Projektinhallinnan koulutuksessa kes

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 kityttiin hankesuunnitteluun ja johtamiseen sekä raportointiin. GTKakatemiassa tavoitellaan erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Pätevyysinvestointien ja koulutuspäivien määrissä ylitettiin selvästi asetetut tavoitteet, ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osuus jatkoi kasvuaan. Henkilöstön poissaolojen määrä oli asetettujen tavoitteiden puitteissa sekä lyhyiden poissaolojen että poissaolotapausten määrän osalta. Henkilöstön kannustavuuden lisäämiseen on pyritty vaikuttamaan mm. tavoite ja kehityskeskustelukäytäntöä kehittämällä ja palkkausjärjestelmän soveltamista yhdenmukaistamalla. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä ja työilmapiirin kehittämistä palveli esimiehille järjestetty puheeksiottokoulutus vaikeissa esimiestilanteissa. Koulutukseen osallistuivat linjaorganisaation esimiehet sekä tiimien vetäjät. Tavoite ja kehityskeskusteluiden ohjeistuksessa huomioitiin aiempaa laajemmin myös työyhteisön tilaan ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Henkilöstölle järjestettiin yksikkö ja työvirepäivien yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin tavoitteena ennaltaehkäisevän toiminnan entistä suurempi painotus. Uudessa henkilöstöstrategiassa määriteltiin henkiset voimavarat GTK:n kriittiseksi menestystekijäksi ja henkilöstön motivoinnin ja työhyvinvoinnin edistäminen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Toimintavuonna ei toteutettu henkilöstökyselyä. Sen hankinnasta tehtiin päätös, ja toteutus siirtyi seuraavalle vuodelle. GTK:n työnantajakuvassa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kiinnostavuus työpaikkana työpaikkahakemusten perusteella ja vähäinen lähtövaihtuvuus olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Ulkoista työantajakuvaa arvioitiin asiakaskyselyjen ohella osallistumalla Mediabarometri 2011kyselyyn 16 muun julkishallinnon organisaation kanssa. Kysely tuo esiin GTK:n tunnettuuden lisäämistarpeen erityisesti EteläSuomessa. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha oli 46,8 milj. euroa, josta vuoden 2011 talousarviorahoituksen osuus oli 41,3 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 5,1 milj. euroa. Vuoden 2011 toimintamenorahoitus (46,4 milj. euroa) oli 4,1 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2010 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 0,4 milj. euroa, josta työllistämisvaroja 0,2 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoitusta LIFEhankkeisiin samoin 0,2 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 56,6 milj. euroa, 6,2 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 56,4 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,2 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot kasvoivat myös ja olivat yhteensä 14,0 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tulo ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 26 % kokonaismenoista (vuonna 2010 samoin 26 %).

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo 14.3.2013 E/126/224/2013 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 12.12.2007 Dnro 435/03/2007 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 42 b :n 4 momentin

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2006 32.20. 23. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 285

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. Kuluttajaviraston talousarvioehdotus vuodelle VAIHTOEHTO 1: 01. (32.40.01) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT

TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖSERITTELYT 31.12.2001 Tilinpäätöserittelyt -malli SISÄLLYSLUETTELO sivu Tase-erittelyt 1 Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset Erittely talousarviotilille tai siirretyn määrärahan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot