E/3/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 E/3/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 25 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 26 3 TUOTTO JA KULULASKELMA 27 4 TASE 28 5 LIITETIEDOT 30 6 ALLEKIRJOITUS 39

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2011 vastasi tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti sille asetetut keskeiset tulostavoitteensa. Huomioiden kertomusvuonna saavutetut tulokset sekä laaja ja aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen voidaan GTK:n tulosta vuoden 2011 osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. Työ ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin perusteella määritellyt kehittämistoimenpiteet toteutettiin sovitun aikataulun mukaisesti. Laitoksen strategia uudistettiin ja uudet, strategian pohjalta fokusoidut tutkimusohjelmat ja toiminnalliset kehittämisalueet otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Henkilöstörakenteen hallittua muutosta asiantuntijaorganisaation suuntaan jatkettiin uudistetun henkilöstöstrategian mukaisesti ja käynnistettiin strategisen osaamisen kehittämisohjelma, joka sisältää osaamisen syventämistä ja laajentamisesta GTK:n sisäisenä koulutuksena sekä projektinhallinnan ja esimies ja johtamistaidon koulutusta. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla. Talousseurantaa tehostettiin kehittämällä johtokunnan ja johtoryhmän käyttöön suunnattua raportointia. GTK oli kertomusvuoden loppuun mennessä toteuttanut sekä tuottavuusohjelma 1:n ( ) että tuottavuusohjelma 2:n ( ) mukaiset henkilöstövähennystavoitteet. Laitoksen taloudellinen tulos oli kokonaisuutena hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. Vuoden 2011 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2012 yhteensä 3,96 milj. euroa. Hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta tutkimuslaiteinvestoinnit kyettiin nostamaan monista aikaisemmista vuosista poiketen toiminnan turvaamisen edellyttämälle vuositasolle. GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli kertomusvuonna edellisen vuoden tapaan vilkasta. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 9,9 milj. euroon, mikä on 0,8 milj.euroa enemmän kuin vuonna Tuloksessa näkyy malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkuminen ja mineraalitekniikan palvelujen voimakas kysyntä. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä (tuotot 5,6 milj.euroa) ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus (3,3 milj.euroa). Vientiprojektien tuotot nousivat 3,7 milj.euroon, josta hieman yli puolet ulkoministeriön ICIhankkeista. Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi tavoiteltua kasvuaan ennakoitua vahvemmin sekä tuottojen että henkilötyöpanosten suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattujen verkkopalvelujen käyttö jatkui vilkkaana. Vuonna 2011 laadittu verkkopalvelujen kokonaissuunnitelma tähtää verkkopalvelujen vahvistamiseen GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK:n toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tavoitteen mukaisesti edelleen mineraalivarat ja raakaainehuollon tulosalueella. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonnakin konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia, pääosin GTK:n aineistoihin perustuen. Toimialan positiivinen kehitystrendi on jatkunut ja ETLA:n vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan kaivostoiminnan merkitys kansantalouden tuotokseen nousee vuosien aikana 2,5 3 miljardiin euroon ja työllisyyteen henkilötyövuoden tasolle.

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 Kertomusvuonna GTK saavutti useita merkittäviä kaivostoiminnan ja samalla alueiden kehittymistä tukevia tuloksia, niistä konkreettisimpana työ ja elinkeinoministeriölle tarjouskilpailua varten KeskiPohjanmaalta raportoitu uusi litiumesiintymä. Tulos lisää edelleen alueen malmivarantoja ja parantaa mahdollisuuksia alueen jo tunnettuihin litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. GTK:n etsintä ja tutkimustoiminta täydentävät jatkuvasti GTK:n digitaalista perustietovarastoa, mikä luo uutta tietoperustaa uusille löydöksille ja kaivostoiminnan kehittymiselle. GTK jatkoi aktiivista mineraalialan verkostoyhteistyötä kotimassa ja EU:ssa. Tekesin 'Green Mining' tutkimusohjelman laatimiseen panostettiin vahvasti yhdessä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvän uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Ohjelma tukee osaltaan luonnonvaraselonteon visiota kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijä maailmassa. EUtasolla yhteistyötä ohjaa EU:n raakaainealoite (RMI) ja siihen liittyvät useat foorumit ja hankkeet. GTK:n johdolla toteuttava suurhanke ProMine (27 EU maata, kokonaisbudjetti 18 milj.euroa) eteni myös kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti. Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa ilmasto ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä olivat edelleen geoenergia, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus sekä turvevarojen kartoitus. Geoenergiatutkimuksissa GTK keskittyy suuriin energiakulutuskohteisiin ja erilaisia uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämiseen yhteistoiminnassa alan teknologiayritysten ja korkeakoulujen kanssa. Kertomusvuonna valmistui ratkaisut kolmeen suurkohteeseen, mm. SOK:n logistiikkakeskuskeen Sipoossa, maksullisina toimeksiantoina. Tutkimussuunnitelma geoenergian hyödyntämispotentiaalista Suomessa valmistui. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Turvevaroja kartoitettiin totuttuun tapaan ministeriön tavoitteen mukaisesti. Raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään lähes neljän vuoden energiaturvetarvetta varmistaen turveteollisuuden raakaainesaantitarvetta. Maankäyttö ja ympäristösektorilla GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia useassa hankkeessa pääosin yhteisrahoitteisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Valtioneuvoston vuoden 2011 alussa hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma nostaa pohjavesialueiden lisäselvitystarpeet sekä Länsi Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi. GTK osallistui kalliorakentamisen osalta Länsimetron suunnitteluun. Pääkaupunkiseudulta tehdyt kallioperän rakennetulkinnat validoitiin tunnelikartoitusten perusteella ja yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa aloitettiin kallio ja maaperämallien laadinta Sipoon alueella. Tiivis asiakasyhteistyö ja siinä saavutetut tulokset edistävät GTK:n osaamista ja mahdollisuuksia toimia geologian asiantuntijana yhdyskuntarakentamisessa. Työ ja elinkeinoministeriön teettämä GTK:n strateginen arviointi ja useat yhteiskuntapoliittiset ja taloudelliset linjaukset mm. luonnonvaraselonteko, hallitusohjelman tavoite edistää kestävää kaivannaistoimintaa ja GTK:n toimintaan tiiviisti kytkeytyvät Valtioneuvoston päätökset vuodelta 2011 luovat tukevan pohjan GTK:n pitkänjänteiselle toiminnalle ja perustehtävän tehokkaalle hoitamiselle muuttuvassa ympäristössä.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus GTK:lle on asetettu tulossopimuksessa seuraavat talousarvion 'innovaatiopolitiikkaa ja yritysten kansainvälistyminen' luvusta johdetut ja konsernin tavoitelinjauksiin kytkeytyvät tavoitteet: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raakaainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta (liittyy myös konsernin tavoitelinjaukseen 'uusiutuvan energian kilpailukyky'). Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita koskien tulossopimuksessa todetaan lisäksi, että GTK osallistuu mineraalipolitiikan valmisteluun ja sen tavoitteiden edistämiseen osana mineraalistrategian ja luonnonvaraselonteon jatkotoimenpiteitä (liittyy konsernin tavoitelinjaukseen 2 'Edistetään uutta, kasvavaa ja kansainvälistyvää yritystoimintaa' ja sen alaiseen tulostavoitteeseen 2.3. ' Kasvavilla ja kehittyvillä aloilla syntyy uutta yritystoimintaa') GTK osallistuu merkittävällä panostuksella mineraalialan Tekesohjelman laadintaan, jolla tähdätään uusien ja innovatiivisten tavoitteiden, prosessien ja palveluiden kehittämiseen mineraalien hyödyntämisstrategian kaikilla osaalueilla GTK osallistuu hallinnonalan palvelujen sähköistämissuunnitelman toimenpideohjelmaan sekä verkkovälitteisten aineistopalvelujen kohdistumisen parantamiseen asiakassegmenttejä ja asiakaspalautetta hyödyntämällä ( kyktentä konsernin tavoitelinjaukseen 5 ja sen alaisiin tulostavoitteisiin 5.1. ja 5.3. 'Parannetaan tuottavuutta erityisesti julkisissa palveluissa ja parannetaan työelämän laatua'). Vaikuttavuudelle asetetut kaksi ensimmäistä tavoitetta ovat luonteeltaan pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2011 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. GTK:n toiminnan pitkänjänteisyyden merkitys näkyy konkreettisesti kaivossektorin voimakkaassa kehittymisessä Suomessa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia. Löydöksistä pääosa perustuu GTK:n tuottamiin aineistoihin. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ovat laajentamassa suuriin malmivaroihin perustuvaa tuotantoaan. Yhtiö on vast'ikään saanut valtioneuvoston hyväksynnän myös uraanituotannon aloittamiseen esiintymästä. Kaivostoiminta Sodankylän Kevitsan monimetalliesiintymän malmivarojen sekä Polvijärven Kylynlahden kuparikobolttimalmin hyödyntämiseksi on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Sekä perusmetallien että hitechmetallien kysyntä kasvaa globaalisti ja metallien hintatason ennakoidaan pysyvän pitkäaikaisesti korkeana Aasian kasvun ja ympäristöteknologian vaatimusten seurauksena. Tämä yhdessä EU:n raakaainealoitteen kanssa, maahamme kehittyneen korkeatasoisen jatkojalostusteollisuuden ja prosessiosaamisen sekä Suomen malmipotentiaalisuuden kanssa luo erinomaiset edellytykset sekä alan toiminnan kasvulle Suomessa että GTK:n toiminnalle myös lähivuosina.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 Tulossopimuksen mukaisesti GTK osallistui vahvalla panostuksella Tekesin Green Mining tutkimusohjelman laadintaan, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda merkittävässä laajuudessa uutta liiketoimintaa mineraalialelle sekä kotimaahan että vientitoimintaan. Tutkimusohjelma valmistui laajanana yhteistyönä mm. VTT:n ja alan teollisuuden kanssa. Ohjelman ensimmäinen haku oli syksyllä GTK geoenergian hyödyntämiseen kohdistuva tutkimus ja kehittämistyö vastaa tulossopimuksen tavoitetta uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuuksien lisäämisestä. GTK:n toiminta painottuu suurkohteiden hybridiratkaisujen kehittämiseen, joissa geoenergia on osa muita uusiutuvia energiamuotoja. Pääosa tutkimuksista perustuu maksullisiin toimeksiantoihin, joita toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alan teknologiateollisuuden ja korkeakoulujen kanssa. GTK:n roolina tutkimuksissa on geoenergiakenttien mittaus ja kestävän tuotantokapasiteetin mallinnus. Energiasektorilla GTK jatkoi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla. Turvevarojen kartoitusta toteutettiin työ ja elinkeinoministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti. GTK:n toiminta varmistaa osaltaan energiahuollon omavaraisuutta ja teollisesti hyödynnettävien turvevarantojen saatavuutta teollisuuden käyttöön. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödyntämiskelpoinen turvevaranto vastaa energiasisällöltään lähes neljän vuoden energiaturvetarvetta nykyisillä turpeen käyttömäärillä. Yhdyskuntien kiviaineshuollon turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset jatkuivat PäijätHämeessä, KeskiSuomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla yhteisrahoitteisina hankkeina ja ItäSuomessa luonnonkiviesiintymätutkimuksia maksullina tilaustutkimuksina. Vuolukiven kestävään käyttöön liittyvää TEKESrahoitteista tutkimusta jatkettiin ItäSuomessa. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia Etelä ja LänsiSuomessa pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Hankkeet toteutettiin yhteisrahoitteisina viranomaisten, kuntien ja vesiyhtiöiden kanssa ja ne kytkeytyvät osaltaan Valtioneuvoston v hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan. Liikenneviraston kanssa rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajennettiin valtakunnalliseksi. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Sidosryhmien kanssa toteutettu yhteistyö mm. Länsimetroon ja Helsingin kaupungin Sipoon rakentamissuunnitelmiin liittyen luo valmiuksia geologisen tiedon parempaan hyödyntämiseen yhdyskuntien kallio ja maarakentamisessa. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin yli 30 virallista asiantuntijalausuntoa keskeisimpiä aiheina lainsäädännön kehittäminen, maakuntakaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi. Yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävin lausunto koski lakiehdotusta hiilidioksidin talteenotosta, siirtämisestä ja geologisesta varastoinnista Siirto ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuuden parantaminen kuuluu oleellisena osana GTK:n uudistettuun strategiaan ja tuottavuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti laitoksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tuottavuuden edistämistä tukevat toimenpiteet: 1. Tuottavuusohjelman toteuttaminen. GTK:n henkilöstöä koskevassa TEM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa asetettu vähentämistavoite vuoden 2011 loppuun oli yhteensä 140 henkilötyövuotta. Muun kuin maksullisen toiminnan henkilötyövuosien vähennys oli toimintavuonna 25 henkilötyövuotta ja vähennysvelvoitteen toteuma vuoden 2011 lopussa oli yhteensä 187 henkilötyövuotta. GTK on toteuttanut tuottavuusohjelma 1:n vähennysvelvoitteet ja lisäksi tuottavuusohjelma 2:n ( ) mukaisen henkilöstötavoitteen. Tuottavuusohjelman mukaan henkilötyövuosikehys on vuoden 2015 lopussa 562 ja GTK:n henkilötyövuosikertymän toteuma vuoden 2011 lopussa on 551 henkilötyövuotta 2. Toimintojen ja toimenpiteiden systemaattinen kehittäminen ja seuranta toimii tuottavuuden parantamistarpeiden tunnistamisen ja kehittämisen välineinä. GTK:n säännöllisesti käyttämiä menetelmiä ovat CAF, COSOERM, laatujärjestelmä ja toiminnan auditoinnit. Strategisen osaamisen kehittämisen toimenpideohjelma ja osaamisen parantamiseen tähtäävä kurssitoiminta käynnistyi. Projektinhallinnan koulutuksella on merkittävä vaikutus hankkeiden toteuttamisaikataulujen ja kustannusten hallinnan tehostamisessa. Toimenpideohjelman sisältämän substanssiosaamisen kehittämisen vaikutukset ilmenevät sekä osaamisen laadullisena että työn tuottavuuden nousuna. 3. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta (DL) esimiehille. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JETtutkinto) jatkettiin ja kaksi henkilöä osallistui TEM:n TEMPOjohtamisvalmennukseen. 4. Toimintasuunnitelman mukaisesti toteutettiin huippuosaamisen kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma tavoitteena tutkimuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 5. Geotietojärjestelmän aineistojen ja niiden käsittelymenetelmien osalta jatkuneen kehittämistyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu tutkijoiden henkilötyön määrän ja aineistojen laadun osalta. 6. Strategiaa tukevilla tutkimuslaiteinvestoinneilla ja tiedonkeruuta palvelevien maastotallentimien hankintaohjelman toteuttamisella (15 kpl) tuettiin tuottavuuden kehittämistavoitetta. 7. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon rutiinitehtävät hoidetaan sopimuksen mukaisesti palvelukeskuksessa tavoitteena tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen toiminnoissa. 8. Verkkopalvelujen ja hallinnon ejärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Verkkokaupan kehittämissuunnitelma on toteuttamisvalmis. MS Officetoimistojärjestelmä otettiin käyttöön GTK:ssa. Samoin käyttöön otettiin täysimääräisesti TILHAtilausten käsittelyjärjestelmä ja M2matkalaskujärjestelmä tavoitteena kustannussäästöt ja ja parempi tuottavuus hankintojen tilausprosessissa ja matkaasiain hallinnassa. Lisäksi GTK:ssa uudistettiin videoneuvottelujärjestelmä.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 9. GTK toimitti Tilastokeskukselle valtionhallinnon tuottavuustilastointiin liittyen vuosittain pyydetyt tiedot, GTK:n osalta vuodelta Toiminnan taloudellisuus GTK siirtyi vuoden 2009 alusta lukien uusien tulosalueiden käyttöön. Tulosalueet ovat mineraalivarat ja raakaainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2009, 2010 ja 2011 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Vuosien 2010 ja 2011 tiedoissa on esitetty myös tutkimusohjelmien henkilötyövuosi ja kustannusluvut. Taulukko 1. Henkilötyövuosikertymät tulosalueittain vuosina HTV:t Tulosalueet 2009 % 2010 % 2011 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto 349,0 52,4 361,7 56,7 337,7 54,3 Mineraalipotentiaali 284,6 44,6 240,4 38,7 Ekotehokas kaivostoiminta 77,1 12,1 97,3 15,6 Energiahuolto ja ympäristö 152,7 22,9 147,0 23,1 167,3 26,9 Energia 114,1 17,9 140,3 22,6 Merigeologia ja globaalimuutos 32,9 5,2 27,0 4,3 Maankäyttö ja rakentaminen 164,1 24,7 128,7 20,2 116,8 18,8 Yhdyskuntarakentaminen 56,1 8,8 48,9 7,9 Pohjavesi ja kiviainekset 72,6 11,4 67,9 10,9 YHTEENSÄ 665,8 100,0 637,4 100,0 621,8 100,0 Taulukko 2. Kustannukset tulosalueittain vuosina Kustannukset milj. euroa Tulosalueet 2009 % 2010 % 2011 % Mineraalivarat ja raakaainehuolto 30,3 54,2 30,9 59,1 32,0 56,8 Mineraalipotentiaali 24,3 46,4 23,3 41,3 Ekotehokas kaivostoiminta 6,6 12,7 8,7 15,5 Energiahuolto ja ympäristö 12,3 22,0 11,3 21,6 13,9 24,8 Energia 8,5 16,3 11,4 20,3 Merigeologia ja globaalimuutos 2,8 5,3 2,5 4,5 Maankäyttö ja rakentaminen 13,3 23,8 10,1 19,3 10,4 18,4 Yhdyskuntarakentaminen 4,4 8,4 4,3 7,6 Pohjavesi ja kiviainekset 5,7 10,9 6,1 10,8 YHTEENSÄ 55,9 100,0 52,3 100,0 56,3 100,0 Vuoden 2011 alussa tutkimusohjelmat yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkettiin tulosalueisiin osana edellisenä vuonna valmistuneen evaluointiraportin pohjalta valittuja kehit

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 tämistoimenpiteitä. Vuoden 2010 tiedot on laskettu takautuvasti vuoden 2011 jaottelun mukaisiksi eivätkä ne ole täydellisesti vertailukelpoisia vuoden 2011 tietojen kanssa. Taulukoissa 1 ja 2 mainitut ohjelmat koostuvat sekä t&k että tiedonkeruuhankkeista. Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa mineraalivarojen ja raakaainehuollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä. Vuonna 2011 tulosalueen suhteellinen osuus kuitenkin pieneni kahteen muuhun tulosalueeseen verrattuna. Tulosalueen henkilötyövuodet vähenivät selvästi edelliseen vuoteen verrattuna vähennyksen painottuessa tavoitteen mukaisesti tiedonkeruuhankkeisiin t&ktoiminnan samanaikaisesti vahvistuessa. Tulosalueen kustannukset kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, mutta niiden suhteellinen osuus pieneni. Energiahuolto ja ympäristö tulosalue kasvoi sekä määrällisesti että suhteellisesti kahteen edeltävään vuoteen verrattuna kasvun kohdistuessa tulosalueen energiaohjelmaan. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen suhteellinen osuus pieneni vuonna 2011, vaikka kustannukset kasvoivatkin vähän. Muutokset ohjelmatasolla olivat vähäisiä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 9,9 milj. euroa ja ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 3,4 milj. eurolla. Tuotot ylittivät 0,8 milj. eurolla vuoden 2010 tuotot (9,1 milj. euroa). Maksullisen toiminnan ylijäämä oli euroa (tavoite euroa). Kannattavuus oli 4,8 prosenttia ja jäi jonkin verran alle tavoitteen (7 %). Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat 9,2 prosenttia ja kokonaiskustannukset 10,5 prosenttia edelliseen vuoteen nähden. Erilliskustannuksissa henkilöstökustannukset nousivat maksullisen toiminnan henkilötyövuosien kasvun johdosta. Yhteiskustannukset kasvoivat, mikä johtui muun muassa ohjelmistojen ylläpito ja muiden palvelujen hankintojen lisääntymisestä vuoden 2010 säästötoimien jälkeen. Myös tilakustannukset kasvoivat. Toinen Ugandan hankkeista päättyi. Toinen päättyy vuonna 2012, eikä sen osalta tehty välittömiä menoja vastaavaa osakohdennusta tilinpäätöksessä. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista kasvoi ja oli nyt 63,7 (tehollinen työaika, vuonna 2010 vastaavasti 59,0). GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saatiin liiketaloudellisista suoritteista. Tuotot sekä koti että ulkomaiselta elinkeinoelämältä lisääntyivät ja olivat 5,6 milj. euroa (5,1 milj. euroa vuonna 2010). Näistä suurin osa, yhteensä 3,3 milj. euroa, oli tuottoja kaivannaisteollisuudelta (3,2 milj. euroa vuonna 2010). Tuotot vientiprojekteista lisääntyivät 0,5 milj. euroa ja olivat 3,7 milj. euroa. Vientiprojekteista ulkoministeriön tuella toteutettavat IKIprojektit kasvattivat osuuttaan 1,9 milj. euroon (1,5 milj. euroa vuonna 2010). Ugandan kartoitushankkeet tuottivat 1,7 milj. euroa vuonna 2011 (1,6 milj. euroa vuonna 2010).

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 3. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2011 (1000 euroa) Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2011 tavoite Vuosi 2010 toteutuma Vuosi 2009 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot kustannukset) Ylijäämä % tuotoista 4,8 % 7,0 % 5,9 % 14,3 % Tuotot % kustannuksista Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 7019,85 euroa ja vastaava laskennallinen osuus eitehollisesta työajasta ja lomapalkkavelan muutoksesta. Vaihtoomaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 4,1 milj. euroa ja vuoteen 2010 verrattuna tuotot kasvoivat 0,4 milj. eurolla. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 61,5 %. Tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin selvästi. Kustannusvastaavuus kertoo laitoksen omarahoitusosuuden. Kustannusvastaavuus oli edelleen hyvällä tasolla, mutta vähentyminen johtui siitä, että tuotot lisääntyivät 11 prosentilla ja kokonaiskustannukset kasvoivat 23 prosentilla. Erilliskustannuksissa henkilöstökustannukset nousivat yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosien kasvun johdosta. Yhteiskustannukset kasvoivat vuonna 2011, kun vuoden 2010 säästötoimenpiteiden aiheuttamat paineet muun muassa tietopalvelu, ylläpito ja muihin palveluhankintoihin purkautuivat. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,5 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2010). Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 48,3 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, 41,1 htv vuonna 2010). Osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 15,4 % (11,6 % vuonna 2010), ja ylitti vuodelle 2011 asetetun tavoitteen (11 %) selvästi. EUrahoitteisten hankkeiden volyymi kasvoi (kaikki rahoituslähteet huomioon ottaen) edelleen. Vuonna 2011 EUhankkeiden henkilötyövuosien määrä oli 26,6 (23,3 vuonna 2010), tuottojen 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2010) ja menojen 2,2 milj. euroa (2,0 milj. euroa vuonna 2010). Hankkeita oli käynnissä noin 30 kuten edellisenäkin vuonna. Merkittävimpiä EUhankkeita olivat GTK:n koordinoimat ProMine (tulot 0,35 milj. euroa vuonna 2011), VUKE (0,14 milj. euroa), BaltCICA (0,16 milj. euroa) ja MINERA (0,35 milj. euroa). EAKRhankkeita oli noin 13 samoin kuin vuonna Muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi nousi hieman, henkilötyövuosia kertyi 21,7 vuonna 2011 (17,8 vuonna 2010), tuotot olivat 1,7 milj. euron tasolla molempina vuosina.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Taulukko 4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2011 (1000 euroa) Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2011 tavoite Vuosi 2010 toteutuma Vuosi 2009 toteutuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot 8 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot kustannukset) Omarahoitusosuus, % 61, ,2 56,2 Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 5 509,23 euroa ja vastaava laskennallinen osuus eitehollisesta työajasta ja lomapalkkavelan muutoksesta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalla esitetään korkokustannukset ensimmäisen kerran. Vaihtoomaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksiin on sisällytetty Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti myös arvonlisäveromenot (yhteensä ,27 euroa). Tuottopuolelle on sisällytetty rahoittajilta laskutetut, rahoitusosuuksien mukaiset alvmenojen korvaukset (yhteensä ,31 euroa).

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa kirjattujen sanallisten ja tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5). Taulukko 5. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2011 TOTEUTUMA 2011 Luonnonvarojen arviointitoiminnan kautta syntyy uusia mahdollisuuksia perus ja jalometallien, teollisuusmineraalien, luonnonkivien sekä turve, kiviaines ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle. Teknologisia ratkaisuja ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiahuollolle on luotu. Tavoitteen mukainen toiminta. Toiminnan painotus yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Kaustisen tunnettuja litiumvarantoja merkittävästi lisäävä Rapasaaren esiintymän myyntiraportti valmistui ja luovutettiin ministeriölle. KeskiPohjanmaan litiumprovinssin alueella toteutettiin vanhojen moreeninäytteisen uusanalysointi uusien varantojen paikantamisedellytysten parantamiseksi. Suomessa uuden tyyppisen Jokioisten Kedonojankulman monimetallisesiintymän myyntiraportti oli kertomusvuoden päättyessä viimeistelyvaiheessa. Suomen hitechmetallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti nelivuotisessa. Tulokset osoittavat useita kiinnostavia geologisia muodostumia Lapissa, PohjoisSavossa sekä Lounais ja Kaakkois Suomessa. Hanke raportoidaan v Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa toimeksiannoissa ItäSuomessa ja Pohjanmaalla. Turvetutkimuksissa raportoitu teollisesti hyödynnettävän energiaturvemäärän energiasisältö (noin 90TWh) vastaa lähes neljän vuoden käyttötarvetta. Kiviainestutkimuksia yhteisrahoitteisesti Päijät Hämeessä, Savossa, Kainuussa ja Pohjois Pohjanmaalla. Pohjavesivaroihin liittyvien tutkimusten (pohjavesialueiden geologiset rakennetutkimukset ja pohjaveden virtausmallit) painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa Länsi ja KeskiSuomen tärkeillä pohjavesialueilla. Tavoitteen mukainen toiminta. Useille koti ja ulkomaisille malmityypeille luotu rikastusteknisiä ratkaisuja maksullina toimeksiantoina. TEKESrahoitteisen 'Prosessiteollisuuden sivuvirtojen bioprosessointi' hanke raportointivaiheessa. TEM:in ja YM:n aloitteesta laadittiin ja julkaistiin

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Suomen Vuoriklusteri vahvistuu ja kansainvälistyy GTK:n johdolla (liittyy konsernin tavoitelinjaukseen TL 3.2. 'Kansalliset ja alueelliset osaamiskeskittymät ovat nykyistä verkottuneempia, paremmimn koordinoituja ja kansainvälisempiä'. Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. Metallimalmikaivostoiminnan parhaita ympäristökäytäntöjä (BEP) koskeva opas laadittiin ja julkaistiin yhteistyössä Kainuun ELYkeskuksen, VTT:n ja Kaivannaisteollisuusyhdistyksen kanssa Pysyvien kaivannaisjätteiden opas yhteistyössä VTT:n ja Suoen Ympärsitökeskuksen kanssa Osallistuttu aktiivisesti TEKESin 'Green Mining' tutkimusohjelman (noin 60 milj.euroa) valmisteluun yhteistyössä VTT:n ja teollisuuden kanssa. Ohjelmaan ensimmäiseen hakuun jätetty viisi hakemusta. Kehitetty toimeksiantoina geoenergian hyödyntämistä kolmeen suur ja useampaan pienkohteeseen osana kohteiden energiaratkaisuja. Tavoitteen mukainen toiminta. Tavoitteen mukainen toiminta. Geokemiallisia taustapitoisuuskartoituksia (humus, mineraalimaa), maaperähavaintoaineistoja sekä kallioperän syväkairauksia koskevat metatietokuvaukset valmistuivat ja liitettiin MML:n ylläpitämään paikkatietohakemistoon. Taulukko 6. Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2011 Tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % luonnonvarat ja raakaainehuolto ,8 55 energiahuolto ja ympäristö ,8 23 maankäyttö ja rakentaminen ,4 22 Yhteisrahoitteinen toiminta kustannusvastaavuus, % 56 68,2 61,5 50 osuus ydintoiminnan htvkertymästä, % 9,2 11,6 15,4 11 hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta tulot, milj. euroa 7,4 9,1 9,9 6,5 ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 14,3 5,9 4,8 7 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raakaainetutkimukset laajat yhteenveto ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m ,7 100 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus kartoitettu pintaala, km luotaukset, linjakm Julkaiseminen vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä muut julkaisut ja artikkelit, lukumäärä Yhteenvetona on todettavissa, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin, ja joiltakin osin ylitti ne reilusti. Merigeologian kartoituksen yli kaksi kertaa tavoitteen ylittävä luotausmäärä selittyy kertomusvuonna toteutetuista poikkeuksellisen laajoista maksullisiin toimeksiantoihin perustuvista väylä ja muista merigeologisista tutkimuksista. Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat edelleen ennen kaikkea Ulkoministeriön lukuisten IKIhankkeiden ansiosta. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa tavoiteltu kasvu jatkui ja oli ennakoitua voimakkaampaa aktiivisen ja onnistuneen verkostoyhteistyön seurauksena sekä kotimaassa että EU:ssa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Kertomusvuoden alussa palvelutoiminnan kehittäminen organisoitiin kokonaisuutena ohjattavaksi kehittämisalueeksi osana toiminnallisen kehittämisen muuta uudelleen organisoimista. Uudistettua toimintamallia hyödynnettiin myös sidosryhmähallinnan ja asiakassuuntautumisen vahvistamisessa. Tavoite on tukea GTK:n palvelusuuntautuneisuutta ja luoda välineistöä kehittyneiden palveluratkaisujen luomiseen. Tietopalvelun asiakasratkaisujen sisällöllinen ja tekninen yhtenäistäminen aloitettiin. Palvelut on ryhmitelty vaikuttavuusalueittain ja ylläpitosuunnitelmat hyväksytty. Ministeriön konserniohjaus on osaltaan toiminut palvelutoiminnan kehittämisen kehyksenä. TEMPOjohtamisvalmennuksen tuotteena valmistui GTK:n palvelustrategian nykytilan kuvaus, jota hyödynnettiin palvelutoiminnan strategian uudistamistyössä. Laatujärjestelmän ylläpito, suoritteiden laadunvarmistus ja kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Osana toimintaa kootaan vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien, CAFitsearvionnin sekä GTK:n johdon vuosittaisen laatukatselmuksen avulla.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 14 Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä ,4 milj ,1 milj ,9 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina Maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät 0,8 milj. eurolla 9,9 milj. euroon. Kaivannaisteollisuus oli edelleen merkittävin yksittäinen asiakasryhmä, ja siltä saadut tuotot nousivat 3,3 milj. euroon, lisäystä 0,1 milj. euroa. Elinkeinoelämältä kaikkiaan saadut tuotot olivat edelleen suurimmat; volyymi kasvoi 5,6 milj. euroon, missä on lisäystä 0,5 milj. euroa. Vientiprojektitoiminta kasvoi edelleen (3,7 milj. euroa, lisäystä 0,5 milj. euroa). Ugandan kartoitushankkeet tuottivat vuonna ,7 milj. euroa. UM:n IKIrahoituksella toteutettavat hankkeet kasvattivat osuuttaan 1,9 milj. euroon ,2 htv ,1 htv ,3 htv EUhankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htvkertymät (tehollinen työaika) vuosina GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa, mikä näkyy sekä yhteisrahoitteisten tuottojen että toimintaan käytetyn htvosuuden selvänä kasvuna. EUrahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 84 yhteisrahoitteista hanketta, joista 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EUhankkeita. Lähes puolet EUhankkeista oli EAKRhankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 15 niiden käyttöön liittyviin kysymyksiin. Yksittäisistä hankkeista suurin oli ProMinehanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Suomenkielisten verkkosivuston ulkoasu, sisällöt ja tekninen alusta uudistettiin vuoden 2011 aikana. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely vaikuttavuusalueittain ja kohderyhmittäin. GTK:n tarjoamat asiantuntijapalvelut koottiin omaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyössä Liikennevirasrton kanssa rakennettu pohjatutkimustietojen katselu ja latauspalvelu avattiin. Maksuttomat verkkopalvelut tarjosivat ammattikäyttäjille laajasti GTK:n tutkimustietoa. Kertomusvuonna varsinkin erilaiset karttapalvelut kasvattivat suosiotaan. Suositut, englanninkieliset malminetsintäyhtiöille suunnatut Explorationverkkossivut olivat kävijämääriltaan edellisvuosien korkealla tasolla, mikä heijastaa osaltaan malminetsinnän korkeasuhdanteen jatkumista muyös vuonna Kävijämäärät Karttapalvelut Tiedonhakupalvelut Exploration Finland Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina Verkostoituminen Verkostoyhteistyö on aktivoitunut koko mineraalialalla. Euroopan tasolla ohjaavana elementtinä on EU:n raakaainealoite (RMI), sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat ja kansainväliset työryhmät ja verkostoaloitteet. Toimintavuonna osallistuttiin aktiivisesti Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETPSMR) toimintaan, Eurogeosurveys työryhmään sekä eurooppalaisen raakaaineisiin keskittyvän innovaatiokeskuksen (KIC) valmisteluun. Green Mining ohjelman käynnistäminen on puolestaan koonnut yhteen mineraalialan kotimaiset toimijat. GTK:n johdolla toimiva Suomern Vuoriklusteri tutkimus ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen Mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development aloitteen konkretisointiin.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 Kansainvälisen tutkimuslaitos yhteistyön kokoava elementti on Eurogeosurveys (EGS) verkosto ja EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium). Kotimaassa vahvistettiin yhteistyössä yliopistojen kanssa toimivan Suomen isotooppigeologian laboratorion (SIGL) toimintaedellytyksiä aloittamalla kalliiden tutkimuslaitehankintojen yhteishankintaprosessit osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. Vahvaa verkostohakuisuutta kuvastavat osaltaan myös vuosittaiset yhteistyöneuvottelut tutkimuslaitosten välillä ja yliopistojen kanssa laaditut uudet yhteistyösopimukset. VTT:n kanssa aktivoitui entisestään yhteisten aloitteiden valmistelun myötä. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana lukuisissa tieteen ja tutkimuksen työryhmissä ja useissa tutkimustoiminnan kansallisten edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa. GTK:n asiantuntijat osallistuivat totuttuun tapaan aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Vuonna 2011 yritysverkostoteemoista keskeisimmiksi nousivat Green Mining, geoenergian käytön laajentaminen sekä valtakunnallinen maakairaustietojen hyödyntäminen. Yhteistyö ympäristöliiketoiminnan verkostossa (GreenNetFinland) on käynnistynyt. Asiakas/sidosryhmäpalaute Asiakas ja sidosryhmätapaamiset, asiakaskyselyt, toimeksiantokohtainen asiakaspalaute sekä laatujärjestelmätyö ovat keskeisimmät palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan ja sen kehittämiseen kohdistuvista odotuksista. Hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatava palaute ovat merkittäviä tietolähteitä. Vuonna 2011 GTK kohdisti asiakaskartoituksia maksullisten toimeksiantojen suurimmille asiakkaille (Taloustutkimuksen kartoitus), yliopistoyhteistyön kumppaneille sekä kiviainestutkimuksen sidosryhmille. Maksullisen toiminnan osalta kokonaistyytyväisyys on hyvällä tai erinomaisella tasolla. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin yhteydenpito ja aktiivisuus asiakkaiden suuntaan. Yliopistopalautteen sävy oli yhteistyöhakuinen ja positiivinen. GTK:lta odotetaan lisää henkilötason aktiivisuutta ja aloitteellisuutta kehittyvän tutkimuskentän toimintamallien avaamisessa. Laiteyhteistyö nähtiin hyväksi kehityssuunnaksi. GTK:n kiviainestutkimukset tunnetaan hyvin. Odotukset kohdistuvat esiintymäkohtaisten arviointimenetelmien kerhittämiseen. Kokonaisuutena palautteen ja tehtyjen selvitysten mukaan asiakkaat arvostavat GTK:n asiantuntemusta, työn sisältöä ja puolueettomuutta. GTK sai myönteistä palautetta myös verkkovälitteisten tietopalvelujen kehittymisestä. Reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet vuonna 2011 yksittäisten toimeksiantojen teknisiä yksityiskohtia (esim. näytemateriaalin säilytystä) ja poikkeamia luvatuissa toimitusajoissa. palvelukokonaisuuden osatekijää (parannusehdotuksia) tai yksittäisen asiantuntijan vaikeaa tavoitettavuutta. Kaikki palautteet on ohjattu palvelun tuottaneeseen yksikköön joka hoitaa palautteen käsittelyn asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poik

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 keamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksessa GTK:lle asetettiin alla olevat strategiset ja taulukossa 7 yksilöidyt tunnuslukutavoitteet: Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö Taulukko 7. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuosien kehitys (toimintamenoilla rahoitetut) Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv * 8,5 7,6 8,0 <8,4 lyhytaikaiset (1 3 pvää) sairauspoissaolotapaukset * <760 organisaation kannustavuus (1 5) Organisaation osaaminen kasvaa koulutuspäivät/htv 4,6 3,5 5,4 4,8 pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. Myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 0,7 0,6 0,6 <4,0 työhakemukset/avoin työpaikka >25 Lähde: Personec F * Vuoden lopussa voimassa olevat palvelussuhteet GTK:n strategian mukaisesti toimintavuoden 2011 alusta lukien otettiin käyttöön GTK:n arvioinnin pohjalta toteutettu ohjelmatoiminnan rakenneuudistus. Alkuvuonna valmistui myös GTK:n uusi henkilöstöstrategia. Muutokset painotuksissa huomioitiin vuoden 2011 henkilöstön rekrytoinnissa. Laitoksen strategisesti merkittäviä rekrytointeja olivat kahden ulkomaisen tutkimusprofessorin palkkaaminen ja johtavien tutkijoiden tehtävänimitykset uusien ohjelmien vetäjiksi. Valtaosa vuoden rekrytoinneista tehtiin korkean tason asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin useita. Edelliseen vuoteen verrattuna asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus (50 % vuoden 2011 lopussa) nousi usealla prosenttiyksiköllä ja vastaavasti suorittavaa työtä tekevien osuus laski asetetun tavoitteen mukaisesti. Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti käynnistämällä strategisen osaamisen kehittämisohjelma. Koulutusohjelman mukaisesti koulutusta annettiin projektinhallinnassa, geoosaamisessa (GTKakatemia), esimiestoiminnassa ja johtamisessa. Johtamiskoulutusta jatkettiin syväjohtamiskoulutuksena, JETesimieskoulutuksena, osallistumalla TEM:n johtamiskoulutukseen sekä oman esimiespäiväkoulutuksen avulla. Projektinhallinnan koulutuksessa kes

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 18 kityttiin hankesuunnitteluun ja johtamiseen sekä raportointiin. GTKakatemiassa tavoitellaan erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Pätevyysinvestointien ja koulutuspäivien määrissä ylitettiin selvästi asetetut tavoitteet, ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilöstön osuus jatkoi kasvuaan. Henkilöstön poissaolojen määrä oli asetettujen tavoitteiden puitteissa sekä lyhyiden poissaolojen että poissaolotapausten määrän osalta. Henkilöstön kannustavuuden lisäämiseen on pyritty vaikuttamaan mm. tavoite ja kehityskeskustelukäytäntöä kehittämällä ja palkkausjärjestelmän soveltamista yhdenmukaistamalla. Henkilöstön hyvinvoinnin edistämistä ja työilmapiirin kehittämistä palveli esimiehille järjestetty puheeksiottokoulutus vaikeissa esimiestilanteissa. Koulutukseen osallistuivat linjaorganisaation esimiehet sekä tiimien vetäjät. Tavoite ja kehityskeskusteluiden ohjeistuksessa huomioitiin aiempaa laajemmin myös työyhteisön tilaan ja hyvinvointiin liittyvät asiat. Henkilöstölle järjestettiin yksikkö ja työvirepäivien yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin tavoitteena ennaltaehkäisevän toiminnan entistä suurempi painotus. Uudessa henkilöstöstrategiassa määriteltiin henkiset voimavarat GTK:n kriittiseksi menestystekijäksi ja henkilöstön motivoinnin ja työhyvinvoinnin edistäminen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Toimintavuonna ei toteutettu henkilöstökyselyä. Sen hankinnasta tehtiin päätös, ja toteutus siirtyi seuraavalle vuodelle. GTK:n työnantajakuvassa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kiinnostavuus työpaikkana työpaikkahakemusten perusteella ja vähäinen lähtövaihtuvuus olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna. Ulkoista työantajakuvaa arvioitiin asiakaskyselyjen ohella osallistumalla Mediabarometri 2011kyselyyn 16 muun julkishallinnon organisaation kanssa. Kysely tuo esiin GTK:n tunnettuuden lisäämistarpeen erityisesti EteläSuomessa. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha oli 46,8 milj. euroa, josta vuoden 2011 talousarviorahoituksen osuus oli 41,3 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 5,1 milj. euroa. Vuoden 2011 toimintamenorahoitus (46,4 milj. euroa) oli 4,1 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2010 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 0,4 milj. euroa, josta työllistämisvaroja 0,2 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoitusta LIFEhankkeisiin samoin 0,2 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 56,6 milj. euroa, 6,2 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 56,4 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,2 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot kasvoivat myös ja olivat yhteensä 14,0 milj. euroa, mikä on 1,0 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tulo ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 26 % kokonaismenoista (vuonna 2010 samoin 26 %).

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 E/504/211/2010 11.3.2011 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/126/224/2014 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

E/98/211/2010 12.3.2010. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

E/98/211/2010 12.3.2010. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 E/98/211/2010 12.3.2010 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/57/224/2015 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2014 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2011. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2011. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2011 Geologian tutkimuskeskus CGL SISÄLTÖ GTK lyhyesti 3 Pääjohtajan katsaus 4 Toimintavuosi 2011 6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 8 Energiahuolto ja ympäristö 10 Maankäyttö ja rakentaminen

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Talousarvioesitys vuodelle 2008

Talousarvioesitys vuodelle 2008 Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat

Lisätiedot

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen

Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Palkkausjärjestelmän soveltaminen ja kehittäminen Siirtyminen palkkausjärjestelmäuudistuksesta jatkuvaan kehittämistyöhön Geologian tutkimuskeskus Erja Lakanen TKK:n palkitsemisseminaari 31.8.2005 2 GTK:n

Lisätiedot

E/72/211/2007 14.3.2007. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006

E/72/211/2007 14.3.2007. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006 E/72/211/2007 14.3.2007 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2006 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

E/103/211/2008 29.2.2008. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2007

E/103/211/2008 29.2.2008. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2007 E/103/211/2008 29.2.2008 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2007 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.1.1 Toiminnan tuloksellisuus ja onnistuneisuus

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina tuloina otetaan huomioon myös EU:lta saatavat tulot. Kuluttajaviraston talousarvioehdotus vuodelle VAIHTOEHTO 1: 01. (32.40.01) Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 902 000 euroa. Nettobudjetoitavina

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen 2013...6 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot