Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/126/224/2013 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2012

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2012 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödyt Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 30 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 31 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 32 4 TASE 33 5 LIITETIEDOT 35 6 ALLEKIRJOITUS 44

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vastasi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa laaditun monivuotisen tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti vuodelle 2012 yksilöidyt tulostavoitteet hyvin. Myös laitoksen taloudellinen tulos oli hyvä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta täyttää toteutetun arvioinnin mukaan talousarvioasetuksessa säädetyt vaatimukset. Huomioiden kertomusvuonna saavutetut toiminnalliset ja taloudelliset tulokset sekä laaja ja aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen erityisesti kestävän mineraalialan toimintaedellytysten rakentamisessa voidaan GTK:n tulosta vuoden 2012 osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. Vuonna 2010 toteutetun GTK:n strategisen arvioinnin esiin nostamat toimintalinjaukset ohjelma- ja kehittämistoiminnan vahvistamisesta ja fokusoimisesta on viety osaksi käytännön menettelytapoja ja toiminnan ohjaamista. Henkilöstörakenteen hallittu muutos entistä asiantuntijapainotteisemmaksi ja osaamistason syventäminen ja laajentaminen ovat jatkuneet henkilöstöstrategian ja strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Eurooppa-tasoisen huippuosaamistason kehittymistä luonnonvarojen kestävän käytön alueella on edistetty omalla ohjelmalla. Voimistuneen eläköitymisen seurauksena kyettiin myös avainrekrytointeihin resurssikehyksen supistumisesta huolimatta. Näytteenotto- ja mittauspalvelujen kehittäminen jatkui osana valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa ja ydintoiminta-analyysiä vuoteen 2015 ulottuvan suunnitelman mukaisesti. Sisäisen kehittämistyön tuloksena tehostettiin sisäistä tulosohjausta ja raportointia edelleen. GTK osallistui sektoritutkimuslaitosten toimintaa kuvaavaan mittaristotyöhön yhdessä muiden tutkimuslaitosten ja Tilastokeskuksen kanssa. GTK:n toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tavoitteiden mukaisesti edelleen mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella. Kaivosalan useita vuosia jatkunut myönteinen kehitys on merkittävästi hankaloitunut viime vuonna ilmenneiden ympäristöongelmien ja julkisuudessa esiin nostettujen voimakkaan kriittisten näkemysten vuoksi. Kaivannaistoiminnan kestävän toimintamallin kehittäminen ja julkisen hyväksynnän hankkiminen ovat nopeasti nousseet avaintekijöiksi kaivostoiminnan kansantaloudellisesti myönteisen kehityksen jatkamiseksi. Luonnonvarojen arviointiin liittyvän perustoimintansa lisäksi GTK panosti kertomusvuonna monin tavoin kestävän mineraalialan pitkäjänteisten toimintaedellytysten rakentamiseen niin kotimassa kuin EU-tasolla. Toiminnan onnistuneisuudesta ja GTK:n asiantuntemuksen arvostuksesta kertovat monet seikat kuten esimerkiksi Green mining konseptiin liittyvän hanketoiminnan vahvistuminen, GTK vahva osallistuminen työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toteutettavaan cleantech-aihepiiriin kuuluvan 'Kestävä kaivannaistoiminta' toimenpideohjelman valmisteluun sekä useiden GTK:n edustajien nimeäminen merkittäviin tehtäviin EU-laajuisiin raaka-ainealan valmisteluryhmiin EIPkumppanuusohjelmassa (European Innovation Partnership). Lisäksi loppuvuodesta aloitettiin työ- ja elinkeinoministerin toimeksiannosta kaivosalan yhteiskuntavastuun ja hyväksyttävyyden edistämiseen tähtäävä hanke laajassa yhteistyössä alan viranomaisten, muiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Energiahuolto ja ympäristö tulosalueella GTK jatkoi toimintaa, jolla tuetaan ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita energian tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä olivat edelleen ministeriön tavoitteiden ohjaama turvevarojen kartoitus ja pääosin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä ja käytetyn ydin-

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta polttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus. Geoenergian käytön ennakoidaan ylittävän energiastrategiassa asetetun 8 TWh:n tavoitetason. GTK aloitti kertomusvuonna Suomen geoenergiapotentiaalin määrittämiseen ja geonergia-atlaksen laadintaan liittyvät valmistelutyöt tavoitetason asettamiseksi potentiaalin sallimalle tasolle. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueella GTK:n toiminnan painopiste oli valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin ja valtioneuvoston hyväksymään vesienhoidon toteutusohjelmaan liittyvissä yhteisrahoitteisissa hankkeissa viranomaisten keskeisinä teemoina yhdyskuntien kiviaines- ja vesihuollon tarpeet sekä happamien sulfaattimaiden kartoitus vesistöhaittojen ehkäisemistä tukevien maankäyttöratkaisujen aikaansaamiseksi. Käynnissä oli useita hankkeita eripuolissa Suomea. GTK:n merkittävän panostuksen ansiosta Rokua nimettiin ensimmäisenä alueena suomessa kansainväliseen GeoPark-ketjuun. GeoPark status lisää alueen matkailullista vetovoimaa. Taloudellisesti laitoksen tulos oli kokonaisuutena hyvä sekä hallitun menokehityksen että hyvän tulokertymän ansiosta. Vuoden 2012 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle 2013 yhteensä 2,64 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot (9,0 milj. euroa) ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen merkittävästi, mutta tuotot vähenivät vajaat miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä (tuotot 4,0 milj.euroa) ja merkittävin asiakasryhmä kaivannaisteollisuus (2,3 milj.euroa). Vientiprojektien tuotot (3,6 milj.euroa) pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Näkymät vuodelle 2013 ovat kuitenkin heikommat Maailmanpankin ja pohjoismaisen kehitysrahaston rahoittaman Ugandan kartoitushankkeen päätyttyä kertomusvuonna. Ulkoministeriön rahoittamien IKI-hankkeiden merkitys on myös tuottojen kannalta kasvanut, ja niiden osuus oli yli puolet vientihankkeiden tuotoista. Maksullisen toiminnan kannattavuus nousi hyvälle tasolle (12,1 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat edellisvuoden tasolla (4,1 milj. euroa) ja toiminnan kustannusvastaavuus oli edellisvuosien tapaan korkealla tasolla (yli 60 %). EUhankkeiden tulojen ennakoidaan laskevan ohjelmakauden vaihtumisen seurauksena, mutta GTK:n roolin ja toiminnan Eurooppa-tason ohjelmavalmisteluissa odotetaan toisaalta luovan aikaisempaa parempia mahdollisuuksia GTK:n toiminnan rahoituksen tukemiseen EU-lähteistä. Monet taloudellisen kehityksen epävarmuustekijät, kaivostoimintaan kriittisesti suhtautuvan yleisen mielipiteen voimistuminen ja valtioneuvoston nimeämän työryhmän ehdotus sektoritutkimuksen perusteellisesta rakenteellisista ja rahoituksellisista muutoksista ovat kertomusvuonna toimintaympäristöä vahvasti hallinneita tekijöitä. GTK on aktiivisella, määrätietoisella ja tuloksellisella otteellaan omalta osaltaan pyrkinyt hälventämään sekä omaan toimintaansa että koko yhteiskunnan kehityksen tulevaisuuskuvaan liittyviä epävarmuustekijöitä.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vuosille laaditussa tulossopimuksessa asettanut GTK:n vaikuttavuustavoitteet seuraavasti: 1. Mineraaliala vahvistuu osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta (TL1.1) 2. Kestävien energiaratkaisujen käyttöönottomahdollisuudet paranevat. (TL3.2., 3.3) 3. Yhdyskuntien raaka-ainehuollon ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. 4. Geologinen tieto ja asiantuntemus laajasti yhteiskunnan kehityksen tukena. 5. Mineraaliset luonnonvarat osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua Luetelluissa tavoitteissa on otettu huomioon TEM-konsernin tavoitelinjaukset 1. GTK:n toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee ensisijaisesti tavoitelinjauksen 1:n alaan koskevassa toiminnassa.myös tavoitelinjaus 3 näkyy korostetusti GTK:n toiminnassa. Nämä ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kokonaisvaltaisilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä erillisselvityksillä tässä sopimuksessa mainituilla tavoilla. Vuosittain toteutumista seurataan suuntaa antavilla mittareilla. Ensimmäinen arviointi toteutetaan GTK:n itsearviointina vuonna 2013 syyskuun loppuun mennessä ja jälkimmäinen ulkopuolisena arviointina keväällä 2015, siten, että aineisto on käytettävissä GTK:n seuraavaan runkosopimukseen. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2012 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. Mineraalialaa palveleva toiminta on jatkunut GTK:n painopistealueena. Kertomusvuonna vahvistettiin monin eri tavoin erityisesti vaikuttavuustavoitteen mukaista kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että EU-tasolla. Kertomusvuoden tulokset ovat rohkaisevia. GTK:n aloitteesta käynnistynyt Tekesin Green Mining ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin ja useita uusia t&k-hankkeita käynnistyi ohjelmassa myös GTK:ssa aihepiireinä mm. ympäristömyötäiset ja innovatiiviset etsintämenetelmät sekä hi-tech-mineraalien rikastusprosessit. GTK:lla on merkittävä rooli ja vahva panostus kertomusvuonna käynnistyneessä työ- ja elinkeinoministeriön 'Round Table' prosessissa. Sen tuloksena laaditaan nopealla aikataululla cleantechaihepiiriin kuuluva 'Kestävä kaivannaisteollisuus' toimenpideohjelma valtioneuvoston päätettäväksi. Prosessin päämääränä on kotimaahan suuntautuvan jatkojalotusteollisuuden investointien turvaaminen ja alan vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen osana luonnonvaraselonteon pitkän 1 Tavoitelinjaus 1 (TL 1): Edistämme korkean arvonlisän uutta, kasvavaa ja vientiin suuntautuvaa yritystoimintaa Tavoitelinjaus 2 (TL 2): Edistämme työllisyyttä panostamalla erityisesti nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän laatuun Tavoitelinjaus 3 (TL 3): Lisäämme Suomen energiaomavaraisuutta Tavoitelinjaus 4 (TL 4) Poistamme rakenteellisia kilpailun esteitä.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta aikavälin tavoitetta kehittää Suomesta kestävän luonnonvaratalouden edelläkävijämaa maailmassa. Loppuvuodesta aloitettiin lisäksi, niin ikään ministeriön toimeksiannosta, kolmivuotinen hanke kaivosalan yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuuden sekä toiminnan hyväksyttävyyden parantamiseksi. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kaivosalaa koskevan luotettavan tiedon välittäminen ja mm. alan toimintaa ja säädöksiä koskevan verkkosivuston rakentaminen alan yritysten, viranomaisten ja kansalaisten käyttöön. EU-aktiivisuuden tuloksena useita GTK:n edustajia nimettiin merkittäviin tehtäviin EU:n raaka-ainealoitteen toteutukseen kytkeytyviin EU-laajuisiin valmistelutyöryhmiin EIPohjelmassa (European Innovation Partnership). VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa selvittiin eurooppalaisessa verkostossa mahdollisuuksia mineraalialan kansallisen osaamiskeskuksen muodostamista Suomeen EIT-KIC ohjelmaan (European Institute of Innovation and Technology) liittyen. Valmistelutyö jatkuu. Energiasektorilla GTK:n toiminta edistää osaltaan kansallisen energiastrategian tavoitteita omavaraisuudesta ja vähäpäästöisen energiatuotannon lisäämisestä sekä hajautetusta energiatuotannosta. GTK:n toiminta kohdistuu turvevaroihin, geonergiaan ja ydinvoimalaitosten sekä käytetyn ydinpolttoaineen geologisesti turvalliseen sijoittamiseen. Vuonna 2012 avattu turvetilinpidon verkkopalvelu tuottaa sekä suokohtaista että alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista, ja siinä huomioidaan mm. kansallisen turvestrategian tavoitteet soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä muut suoalueiden ja turvemaiden käyttöön liittyvät maankäytölliset ja suojelulliset rajoitteet. Palvelun kehittäminen jatkuu turvevarantojen riittävyyden ja kestävän käytön näkökulmasta. Geoenergiatutkimukset jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin integroitavat lämmitysja/tai viilennysenergiaa tuottavat hybridijärjestelmät. Vuoden 2012 keskeiseen tutkimuskohteeseen kehitetty geoenergiakentän kuituoptinen monitorointimenetelmä on herättänyt alan yrityksissä suurta kiinnostusta. Geoenergian käyttö kasvaa ja sen odotetaan jo lähivuosina ylittävän energiastrategiassa asetetun tavoitteen. Valmistelut Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarvioimiseksi ja geoenergia-atlaksen laatimiseksi aloitettiin vahvistamaan geoenergian jatkuvaa kasvua ja tukemaan uusien energialinjauksien määrittelyä. Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua koskeva toiminta perustuu suurelta osin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin, millä varmistetaan tiedon välitön hyödynnettävyys. Kiviaineshuollon turvaamiseen tähtäävät alueelliset kiviainestutkimukset jatkuivat Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla ja saatiin valmiiksi Päijät-Hämeessä ja Kainuussa. Tulokset hyödynnetään mm. maakuntakaavoituksessa. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia Etelä- ja Länsi-Suomessa pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus on tarkoitus saada valmiiksi vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Kertomusvuonna kartoituksen painopiste oli Pohjanlahden rannikolla. Liikenneviraston kanssa yhteistyössä rakennettu verkkovälitteinen pohjatutkimuspalvelu laajentui merkittävästi ja sisälsi kertomusvuoden päättyessä jo lähes kairauspistettä eri puolilta Suomea. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK jatkoi monitahoisesti toimintansa kehittämistä geologisen tiedon ja asiantuntemuksen saannin varmistamiseksi yhteiskunnan kehityksen tueksi. Keskeiset toimenpiteet kohdistuivat asiakas- ja sidosryhmähallintaan, asiantuntijapalveluihin ja tietopalveluihin. Kertomusvuonna mm. uudistettiin GTK:n palvelustrategia ministeriön palvelutoiminnan suuntaviivojen mukaisesti ja avattiin verkkokauppa aineistopalvelun sujuvoittamiseksi. Myös aineistopolitiikka uudistettiin kansallisten linjausten mukaisesti ja kattavat kartta-aineistot avattiin 'Open data' jakeluun.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Kertomusvuonna GTK laati yli 40 asiantuntijalausuntoa keskeisimpiä aiheina kaivoslupa- ja ympäristöasiat (mm. Talvivaaran kaivoksen laajennushanke, Talvivaaran uraanin talteenotto, Taivaljärven kaivoksen ympäristö- ja vesistölupa), Suomen merenhoitosuunnitelman laadinta, Suomen kehityspoliittisen ohjelman luonnos ja maakuntakaavoitus. GTK:n asiantuntemusta hyödynnettiin lisäksi useissa erilaisissa säädöstoiminnan ja ohjeistuksen valmisteluun liittyvissä työryhmissä. GTK edistää tavoitetta mineraalivarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua sekä vientitoiminnallaan että EU:n INSPIRE-direktiivin toteuttajana. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä instrumenttina ulkoministeriön IKIrahoitus. Tähän liittyen GTK:lla oli toimintavuonna useita hankkeita Kaukoidässä, Keski-Aasiassa, Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Hankkeet nivoutuvat GTK:n lanseeramaan 'Minerals for Development' (M4D) konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa kehitysmaissa köyhyyden poistamiseksi ja tasa-arvon lisäämiseksi. EU:n INSPIREverkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu mineraalisia luonnonvaroja koskevien tietosisältöjen ja - mallien sekä standardien määrittelyssä. Työ on laajenemassa EU:n ulkopuolelle. Yhtenäisen luonnonvaratietopohjan rakentaminen luo osaltaan perustaa luonnonvarojen käyttöön, saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle niin EU:n sisällä kuin laajemminkin maailmassa Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuuden parantaminen kuuluu merkittävänä osana GTK:n strategiaan ja tuottavuutta kehitetään kokonaisvaltaisesti laitoksen kehittämistoiminnan yhtenä tavoitteena. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tuottavuuden edistämistä tukevat toimenpiteet: 1. Henkilöstön määrän hallinta. GTK:n henkilöstöä koskevassa TEM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmassa (1 ja 2) asetettu henkilöstötavoite oli vuoden 2015 lopussa 562 htv. GTK:n henkilötyövuosikertymän toteuma vuoden 2012 lopussa on muun toiminnan kohdalla 554,3 htv ja maksullisen toiminnan (ei sisälly tuottavuusohjelmaan) 52,5 htv. GTK on kertomusvuonna toteuttanut asetetut määrälliset tavoitteet. 2. Toimintojen ja menettelytapojen systemaattinen kehittäminen ja seuranta toimivat tuottavuuden parantamistarpeiden tunnistamisen ja kehittämisen toimenpiteiden välineinä. Kehittämistyössään GTK hyödyntää systemaattisesti mm. CAF-itsearviointia, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan CosoErm-arviointijärjestelmää, laatujärjestelmää ja toimintojen auditointeja. 3. GTK:n laaja kansainvälinen vientitoiminta on tuottanut tieteellisten tulosten ohella työprosessien ja menettelytapojen tehostumista, uutta osaamista sekä positiivisia heijastusvaikutuksia toiminta-prosesseihin myös kansallisella tasolla. 4. Strategisen osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmaa on kertomusvuonna toteutettu lähes kaikkien koulutusmodulien osalta. Toimenpideohjelman sisältämän substanssiosaamisen kehittämisen (GTK-akatemia) vaikutukset ilmenevät sekä osaamisen laadullisena että työn tuottavuuden nousuna.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta esimiehille. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin, esimiehille annettiin osaamisen hallintaan liittyvää koulutusta ja järjestettiin esimiespäivät. Huippuosaamisen kehittämisen toimenpideohjelma toteutettiin toimintasuunnitelman mukaan tavoitteena tutkimuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. 5. Geotietojärjestelmän aineistojen ja niiden käsittelymenetelmien kohdalla jatkuneen kehittämistyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu tutkijoiden henkilötyössä ja aineistojen laadussa. Uusien menetelmien seurauksena, esim. laserkeilauksella tuotettujen aineistojen laatutaso ja sovellusalueet ovat kehittyneet merkittävästi. 6. Strategiaa tukevilla tutkimuslaiteinvestoinneilla tuettiin tuottavuuden kehittämistavoitetta. 7. Teknisten palvelujen kehittämisohjelman toteuttamista jatkettiin suunnitelman (2015) mukaisilla toimenpiteillä. Tavoitteena on osana vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa kehittää kairausja mittauspalvelujen toimintaprosesseja, lisätä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta. 8. Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon rutiinitehtävät sekä kemian analyysipalvelutoiminta hoidettiin sopimuksen mukaisesti ulkoisina palveluina tavoitteena tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen. 9. Verkkopalvelujen ja hallinnon e-järjestelmien kehittämistä jatkettiin. Verkkokaupan käyttöönotto toteutui. Valtion yhteiskäyttöinen viestintäratkaisu (VYVI-järjestelmä) otettiin käyttöön. Samoin käyttöön otettiin MS Exchange ohjelmisto, TILHA-tilausten käsittelyjärjestelmä ulkoisten palvelujen hankinnassa ja aloitettiin MS Windows 7 käyttöönotto tavoitteena tietojen hallinnan kustannussäästöt ja parempi tuottavuus. Myös laitoksen videoneuvottelujärjestelmää laajennettiin Toiminnan taloudellisuus GTK:n tulosalueet ovat mineraalivarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Taulukoissa on esitetty myös tulosalueisiin liitettyjen tutkimusohjelmien henkilötyövuosi- ja kustannusluvut. Vuonna 2011 tutkimusohjelmat yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja kytkettiin tulosalueisiin osana edellisenä vuonna valmistuneen evaluointiraportin pohjalta valittuja kehittämistoimenpiteitä. Vuoden 2010 tiedot on laskettu takautuvasti uuden jaottelun mukaisiksi eivätkä ne ole täydellisesti vertailukelpoisia vuosien 2011 ja 2012 tietojen kanssa. Tutkimusohjelmat koostuvat t&k-hankkeista ja tiedonkeruuhankkeista.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Taulukko 1: Henkilöstö tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 HTV:t Tulosalueet 2010 % 2011 % 2012 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 361,7 56,7 337,7 54,3 329,8 54,1 - Mineraalipotentiaali 284,6 44,6 240,4 38,7 232,1 38,1 - Ekotehokas kaivostoiminta 77,1 12,1 97,3 15,6 97,7 16,0 Energiahuolto ja ympäristö 147,0 23,1 167,3 26,9 162,5 26,7 - Energia 114,1 17,9 140,3 22,6 140,9 23,1 - Merigeologia ja globaalimuutos 32,9 5,2 27,0 4,3 21,6 3,6 Maankäyttö ja rakentaminen 128,7 20,2 116,8 18,8 117,1 19,2 - Yhdyskuntarakentaminen 56,1 8,8 48,9 7,9 47,7 7,8 - Pohjavesi ja kiviainekset 72,6 11,4 67,9 10,9 69,4 11,4 YHTEENSÄ * 637,4 100,0 621,8 100,0 609,4 100,0 * Sisältää myös ulkopuolisella rahoituksella palkatut Taulukko 2: Kustannukset tulosalueittain vuosina 2010, 2011 ja 2012 Kustannukset milj. euroa Tulosalueet 2010 % 2011 % 2012 % Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 30,9 59,1 32,0 56,8 31,4 56,3 - Mineraalipotentiaali 24,3 46,4 23,3 41,3 22,6 40,6 - Ekotehokas kaivostoiminta 6,6 12,7 8,7 15,5 8,8 15,7 Energiahuolto ja ympäristö 11,3 21,6 13,9 24,8 14,0 25,2 - Energia 8,5 16,3 11,4 20,3 11,7 21,1 - Merigeologia ja globaalimuutos 2,8 5,3 2,5 4,5 2,3 4,1 Maankäyttö ja rakentaminen 10,1 19,3 10,4 18,4 10,3 18,5 - Yhdyskuntarakentaminen 4,4 8,4 4,3 7,6 4,0 7,3 - Pohjavesi ja kiviainekset 5,7 10,9 6,1 10,8 6,3 11,2 YHTEENSÄ 52,3 100,0 56,3 100,0 55,7 100,0 Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa mineraalivarojen ja raaka-aine-huollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä. Vuonna 2012 tulosalueen suhteellinen osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuotena kahteen muuhun tulosalueeseen verrattuna, vaikka tulosalueen henkilötyövuosissa ja kustannuksissa tapahtuikin jonkin verran vähenemistä. Tulosalueen henkilötyövuosien väheneminen kohdistui tiedonkeruuhankkeisiin ja painottui siellä kallioperätiedon keruuseen. Kustannusten kohdalla lievää vähenemistä tapahtui mineraalipotentiaalin tutkimusohjelmassa. Ekotehokkaan kaivostoiminnan henkilötyövuosikertymä ja kustannukset kasvoivat hieman. Energiahuolto ja ympäristö tulosalue pysyi vuonna 2012 suhteellisesti tarkasteltuna samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, vaikka tulosalueen henkilötyövuosikertymä vähenikin. Henkilötyövuosien

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta väheneminen kohdistui tiedonkeruuhankkeisiin, erityisesti turvevarojen kartoitukseen. Energian tutkimusohjelman henkilötyövuodet ja kustannukset kasvoivat hieman edellisestä vuodesta, kasvua tapahtui lähinnä geoinformaatio-ohjelmassa. Merigeologia ja globaalimuutos tutkimusohjelmassa henkilötyövuosikertymä väheni selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja myös kustannukset olivat alemmalla tasolla. Maankäyttö ja rakentaminen tulosalueen henkilötyövuodet ja kustannukset olivat samalla tasolla kuin vuonna 2011 ja myös tulosalueen suhteellinen osuus GTK:n toiminnasta pysyi samalla tasolla. Muutokset ohjelmatasolla olivat vähäisiä Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 9,0 milj. euroa ja ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 2,5 milj. eurolla. Tuotot jäivät 0,9 milj. euroa vuoden 2011 tuottoja pienemmiksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä oli euroa, joten tavoite euroa ylitettiin selvästi. Myös maksullisen toiminnan kannattavuustavoite (7 %:n ylijäämä tuotoista) ylitettiin. Toteutunut ylijäämäprosentti oli 12,1. Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 8,5 % ja kokonaiskustannukset 15,6 % edelliseen vuoteen nähden. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista vähentyi 17,6 % ja oli 52,5 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, vuonna ,7 henkilötyövuotta). Erilliskustannukset vähenivät 14,9 % maksullisen toiminnan henkilötyövuosien laskun ja palvelujen ostojen vähenemisen johdosta. Henkilötyövuosikertymä ja palvelujen ostot vähenivät mm. siksi, että Ugandan kartoitushanke oli vuonna 2012 loppuvaiheessaan ja hankkeelle tehtävä työ oli selvästi vähäisempää kuin aikaisempina vuosina. Hankkeen loppulaskutuksen ajoittuessa vuoteen 2012 hankkeelle kertyi vielä tuloja 1,2 milj. euroa. Ulkoministeriön rahoituksella toteutettavien IKI- ja muiden vastaavien vientihankkeiden määrä ja volyymi lisääntyi. IKI-hankkeita oli vuoden 2012 lopussa käynnissä 11 kappaletta (10 kpl vuonna 2011), ja tuotot nousivat 2,2 milj. euroon (1,5 milj. euroa v. 2011). Eniten tuottoja kertyi edelleen koti- ja ulkomaiselta elinkeinoelämältä, 4,7 milj. euroa, mutta ne vähenivät 0,9 milj. eurolla. Vähennys johtui kaivannaisteollisuudelta saatujen tuottojen vähenemisestä, vuonna 2012 ne olivat 2,3 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Myös vientiprojektien tuotot vähentyivät hieman ja olivat 3,6 milj. euroa (vuonna ,7 milj. euroa). Tuotot valtio- ja kuntasektorilta kasvoivat jonkin verran.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Taulukko 3 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2012 (1000 euroa) Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2012 tavoite Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2010 toteutuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (tuotot kustannukset) Ylijäämä % tuotoista 12,1 % 7,0 % 4,8 % 5,9 % Tuotot % kustannuksista Työllisyysvaroja ei ole käytetty maksulliseen toimintaan vuonna Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 4,1 milj. euroa eli samalla tasolla kuin vuonna Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 64,4 %. Kustannusvas-

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta taavuus parani 2,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2011, ja tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin selvästi. Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui siitä, että tuottojen pysyessä samalla tasolla kokonaiskustannukset laskivat 3,7 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 45,8 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, 48,3 vuonna 2011). Kustannusten lasku johtui henkilötyövuosimäärän vähenemisestä. Osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 15,4 % eli sama kuin vuonna 2011, joten vuodelle 2012 asetettu tavoite 11 % ylitettiin. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 2,3 milj. euroa (2,5 milj. euroa vuonna 2011). Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 89 kpl (vuonna kpl), joten tavoite 80 kpl ylitettiin. EU-rahoitteisten hankkeiden määrä kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 37 kpl (30 vuonna 2011). EU-hankkeisiin tehtyjen henkilötyövuosien määrä (tehollinen työaika) oli 28,6 henkilötyövuotta (26,6 henkilötyövuotta vuonna 2011) ja tuottojen 2,1 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2011). EAKR-hankkeiden määrä lisääntyi ja niitä oli käynnissä 19 kpl (13 vuonna 2011). Vuonna 2012 alkaneen uuden ENPI-CBC ohjelman hankkeita oli meneillään seitsemän. Merkittävimpiä GTK:n koordinoimia EU-hankkeita vuonna 2012 olivat ProMine (tulot 0,37 milj. euroa), MINERA (0,17 milj. euroa), SEPI (0,15 milj. euroa) ja ENPI-TIEDÄ (0,10 milj. euroa). Muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, henkilötyövuosia käytettiin vuonna ,8 (19,7 vuonna 2011), tuotot olivat vuonna ,8 milj. euroa (1,7 milj. euroa vuonna 2011). Muista yhteisrahoitteisista hankkeista merkittävän osan muodostivat Tekesin rahoittamat julkisen tutkimuksen hankkeet, joita vuonna 2012 oli käynnissä yhteensä 9 kpl (7 vuonna 2011). Näistä hankkeista Green Mining -hankkeeseen kuului 6 kpl (2 vuonna 2011). Tekes-rahoitteisten hankkeiden tuotot olivat 1,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2011)

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Taulukko 4. Yhteisvastuurahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 2012 (1000 euroa) YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Vuosi 2012 toteutuma Vuosi 2012 tavoite Vuosi 2011 toteutuma Vuosi 2010 toteutuma Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot 8 8 Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS (tuotot kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 64,4 % 50,0 % 61,5 % 68,2 % Työllisyysvaroja ei ole käytetty yhteisrahoitteiseen toimintaan vuonna Vaihto-omaisuus on arvostettu jälleenhankintahintaan, joten sen osalta korkokantana on käytetty reaalikorkoa. Käyttöomaisuus on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan, joten korkokantana on käytetty nimelliskorkoa. Korkokustannukset esitetään nyt toista kertaa yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmalla. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannuksiin on sisällytetty Valtiokonttorin ohjeen mukaisesti myös arvonlisäveromenot (yhteensä ,32 euroa). Tuottopuolelle on sisällytetty rahoittajilta laskutetut, rahoitusosuuksien mukaiset alv-menojen korvaukset (yhteensä ,01 euroa). 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödyt Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa asetettujen sanallisten ja tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5).

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Taulukko 5. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2012 TOTEUTUMA 2012 Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointitoiminta luo mahdollisuuksia mineraalisten raakaaineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle (TL 1.1). GTK luo ratkaisuja ja teknologiaa ekotehokkaalle kaivostoiminnalle ja energiatuotannolle Tavoitteen mukainen toiminta. Toimintaa on painotettu yhteiskunnan raaka-ainehuollon tarpeiden mukaisesti. Mineraalisten raaka-ainevarojen arviointitoimintaa on kertomusvuonna erityisesti Pohjois- Suomessa merkittävästi vaikeuttanut epäselvyydet Metsähallituksen (maanomistaja) tutkimusluvan myöntämisperusteissa ja hitaus malminetsintälupien saannissa. Vuoden 2012 keskeisiä tuloksia: Jokioisten Kedonojankulman CU-AU- esiintymän tutkimustulosten sekä Etelä-ja Keski-Suomen nikkelipotentiaalia selvittäneen monivuotisen arviointihankkeen tulokset raportointiin. Jokioisten Kedonojankulman esiintymä on Suomessa uudentyyppinen ns. porfyyrimalmityyppi ja voi avata uusia mahdollisuuksia aikaisemmin tuntemattomien malmipotentiaalisten vyöhykkeiden tunnistamiseen. Keski-Pohjanmaan alueen moreeninäytteiden tutkimustulokset tarkensivat alueen litium-löydösten geologista kuvaa ja osoittavat alueen olevan ennakoitua laajempi. GTK:n johdolla yhdessä Ruotsin, Norjan ja Venäjän sisarlaitosten kanssa julkaistu Fennoscandian metallogenian käsikirja antaa ensimmäistä kertaa yhtenäisin periaattein luodun kuvan koko Fennoskandian malmipotentiaalista. Luonnonkivien tuotantoa ja käyttöä Kaakkois- Suomen ja Pietarin alueella koskeva verkostohanke aloitettiin GTK:n koordinoimana ENPI-CBC ohjelmassa alan toimijoiden kanssa. Turvetutkimusten tuloksena raportoitiin teollisesti hyödynnettävä energiaturvemäärä, jonka energiasisältö 87 TWh vastaa lähes neljän vuoden käyttötarvetta. Alueellisia kiviainestutkimuksia toteutettiin yhteisrahoitteisesti Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Pohjavesivaroihin liittyvien tutkimusten (pohjavesialueiden geologiset rakennetutkimukset ja pohjaveden virtausmallit) painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa Länsi- ja Keski-Suomen tärkeillä pohjavesialueilla Tavoitteen mukainen toiminta.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta (TL 1.1, 3.2 ja 3.3) Jatkettu aktiivisesti Green Mining konseptin ja sitä tukevan hanketoiminnan kehittämistä Tekesin ja EU:n ohjelmiin liittyen. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi meneillä olevien lisäksi aihepiireinä mm. ympäristömyötäiset malminetsintämenetelmät ja hi-tech metallien prosessointimenetelmät. GTK edistää luonnonvara- ja mineraalipolitiikkaa, sen vahvistumista ja kansainvälistymistä sekä tukee ministeriötä kehittämistyössä (TL 1.1). GTK:n Mintec-laboratorion laatujärjestelmä sertifiointi valmistui, mikä vahvistaa edelleen laboratorion toimintaedellytyksiä laadullisesti huipputasoisena palveluyksikkönä Useille koti- ja ulkomaisille malmityypeille luotu rikastusteknisiä ratkaisuja pääosin maksullisina toimeksiantoina. Geoenergian hyödyntämisratkaisuja kehitetty toimeksiantopohjalta suurkohteisiin erityisesti ns. hybridiratkaisujen yhteyteen. GTK:n kehittämä geoenergiakentän lämpötilaseurannan etämonitorointitekniikka on herättänyt laajaa kiinnostusta. Tavoitteen mukainen toiminta. Monipuolista ja vahvistuvaa toimintaa vuoden aikana kotimaassa ja EU-tasolla mm: Yhdessä TEM:n ja YM:n kanssa järjestetty malminetsintää ja kaivostoimintaa koskeva yleisöseminaari Säätytalolla Helsingissä Osallistuttu 'kestävä kaivostoiminta' ohjelman valmisteluun ja käynnistetty Kaivos Akatemia - hanke ministeriön toivomuksen mukaisesti Yhteistyössä VTT:n ja Aaltoyliopiston kanssa selvitetty mahdollisuuksia luoda vahva alan osaamiskeskittymä Suomeen ja osallistua raaka-aineita koskevaan EIT-KIC hakuun v EU-tasolla osallistuminen raaka-aineita koskevan EIP- ja EraMin ohjelma valmisteluun ja ETP- SMR teknologiaplatformin työhön

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Geologisten aineistojen kuvaustiedot ja palvelut valmistuvat EU:n paikkatietodirektiivin asettamien tavoitteiden mukaisesti. GTK osallistuu osaltaan suostrategian jatkotyönä valmisteltavan (MMM) valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeen panoon. GTK tuottaa osaltaan vesienhoitosuunnitelmien toteuttamisessa tarvittavaa geologista tietoa (VN:n vesienhoidon toteutusohjelma vuoteen 2015) teemoina happamat sulfaattimaat, pohjavesialueet ja turvetuotannon vesistövaikutukset. Tavoitteen mukainen toiminta. V valmistuivat seuraavat metatietokuvaukset: Aeroradiometriset matalalentomittaukset Aerosähkömagneettiset matalalentomittaukset Kansannäyteaineistot Kohteellinen moreenigeokemia-aineisto Maa-aineskartoitus Happamat sulfaattimaat 1: Outokumpu Mining Oy:n luovuttamat kohteelliset moreenigeokemialliset aineistot Raportoidut malminetsintä- ja valtausalueet Tavoitteen mukainen toiminta. GTK asiantuntijana YM:n nimeämässä jatkovalmistelutyöryhmässä ja valtioneuvoston julkistaman periaatepäätöksen valmistelussa. Kertomusvuonna avattu turpeen tilinpitoa koskevassa verkkopalvelussa huomioidaan suostrategian edellyttämä soiden luonnontilaisuusluokitus. Tavoitteen mukainen toiminta. Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden kartoitukset jatkuneet yhteisrahoitteisina hankkeina alan toimijaverkoston kanssa. Turvetuotannon vesistövaikutustutkimus valmisteltu pilottityöhön perustuen yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Taulukko 6: Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2010 toteutuma 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2012 tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % - mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59 56,8 56, energiahuolto ja ympäristö 22 24,8 25, maankäyttö ja rakentaminen 19 18,4 18,5 19 Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % 68,2 61,5 64, osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 11,6 15,4 15, hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta - tulot, milj. euroa 9,1 9,9 9,0 6,5 - ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 5,9 4,8 12,1 7

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset - laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, ,7 203,8 po. milj. m TWh Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset Merigeologinen kartoitus - kartoitettu pinta-ala, km luotaukset, linja-km Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumää Yhteenvetona voidaan todeta, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet hyvin, ja joiltakin osin ylitti ne reilusti. Turvevarojen kartoituksen tavoitteet ylittävä tulos resurssien vähenemisestä huolimatta selittyy uusien menetelmien, mm. digitaalisen tiedonkeruun ja laserkeilausaineistojen käytön ansiosta tehostuneesta kartoitusprosessista. Merigeologisen kartoituksen korkea luotausmäärä heijastaa laajoja maksullisia väyläselvityksiin liittyviä toimeksiantoja Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen Palvelujen jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen laatujärjestelmän hyödyntämiseen. GTK:n palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Laatujärjestelmän ylläpito, suoritteiden laadunvarmistus ja kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Osana toimintaa kootaan vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien, CAF-itsearvionnin sekä GTK:n johdon vuosittaisen laatukatselmuksen avulla. Ministeriön informaatio-ohjaus on osaltaan toiminut palvelutoiminnan kehittämisen kehyksenä. Palvelustrategia uudistettiin TEM palvelutoiminnan suuntaviivojen mukaiseksi. Strategia konkretisoidaan kehittämistavoitteiksi vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla. Palvelutoiminnan kehittäminen jakaantui kolmelle osa-alueelle: asiakas- ja sidosryhmähallinta, asiantuntijapalvelut ja tietopalvelut. Asiakastietojen hallinta ja sidosryhmien odotusten systemaattinen selvittäminen nostettiin johtoryhmän itsearvioinnin tulosten pohjalta painopisteeksi. Asiakashallinnan teknisten ratkaisujen uudistamista selvitettiin ja avainasiakkaiden hoitomallien laatiminen käynnistyi.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Tietopalvelujen kehittämisen painopiste oli kohdistettujen palvelujen konseptoinnissa sekä jakelukanavien selkiyttämisessä. Kokoavat palvelut määriteltiin ja käytännön aineistopalvelua sujuvoitettiin avaamalla verkkokauppa. Yleinen tavoite on edelleen tukea GTK:n palvelusuuntautuneisuutta ja luoda välineistöä kehittyneiden palveluratkaisujen luomiseen. Asiantuntijapalvelujen palvelukokonaisuudet saatiin määriteltyä ja palvelutuotteiden kuvaaminen aloitettiin. Esitekokonaisuutta koskeva suunnitelma valmistui ja esitesarjan uudistaminen käynnistettiin. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä ,1 milj ,9 milj ,0 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 0,9 milj. eurolla 9,0 milj. euroon. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä, mutta sen volyymi väheni 0,9 milj. eurolla 4,7 milj. euroon. Kaivannaisteollisuus oli edelleen merkittävin yksittäinen asiakasryhmä (2,3 milj. euroa), vaikka juuri siltä saadut tuotot aiheuttivat mainitun vähennyksen. Vientiprojektitoiminta väheni hiukan (tuotot 3,6 milj. euroa). UM:n IKI-rahoituksella toteutettavat hankkeet kasvattivat osuuttaan 2,2 milj. euroon ,1 htv ,3 htv ,8 htv. EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta GTK oli kertomusvuonna edelleen haluttu yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 89 yhteisrahoitteista hanketta (lisäystä 5 kpl edelliseen vuoteen nähden). EU-rahoitteisen toiminnan volyymi kasvoi edelleen. Hankkeita oli käynnissä 37 (lisäystä 7 kpl). GTK toimi päätoteuttajana yli kolmasosassa EU-hankkeita. Noin puolet EU-hankkeista oli EAKR-hankkeita. Uuden naapuruuden ja kumppanuuden ohjelman (ENPI-CBC) myötä GTK:ssa käynnistyi 7 hanketta. Tekes-rahoitteisen Green Mining -ohjelman hankkeissa GTK kasvatti osuuttaan kahdesta hankkeesta kuuteen. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista suurin oli ProMine-hanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesialueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Vuonna 2011 alkanut verkkosivujen graafisen ilmeen ja sisältöjen uudistus jatkui vuonna 2012 GTK:n ruotsin- ja englanninkielisten verkkosivujen uusimisella. Samassa yhteydessä uudistettiin myös kävijäseuranta. Suurin muutos oli sisällön uudelleenjärjestely vaikuttavuusalueittain ja kohderyhmittäin. GTK:n tarjoamat asiantuntijapalvelut koottiin omaksi kokonaisuudeksi. Uudistetun kävijämääräseurannan mukaan käynnit suomenkielisillä verkkosivuilla oli vahvassa kasvussa. Sivujen uudistusvaihe vaikutti laskevasti englannin- ja ruotsinkielisten sivujen käyntien määrään. Käytettävä Snoobi-seuranta mittaa käyntejä selaimesta, jolloin saadaan tarkempaa tietoa mm. kävijöiden viipymistä, kiinnostuksen kohteena olevista verkkosivuista sekä kävijöiden organisaatioista. Kertomusvuoden aikana otettiin käyttöön sekä verkkokirjasto että verkkokauppa, josta kaikki GTK:n painetut julkaisut ja kartat löytyvät. Vuoden aikana saatiin päätökseen projekti, jossa kaikki GTK:n julkaisut saatettiin helppokäyttöiseen numeeriseen muotoon. GTK avasi keskeiset maankattavat geologiset karttatuotteet ja lentogeofysiikan mittaustiedot avoimeen jakeluun avoimen datan lisensioinnin periaatteella. Karttapalvelujen käyttö on kaksinkertaistunut ( kävijää v. 2012) vuodesta 2010 lähtien. Seurantatiedon mukaan pääkäyttäjinä olivat raaka-aineisiin liittyvä yrityssektori sekä julkinen sektori kuten kaupungit ja kunnat. Turvevarojen tilipitopalvelu otettiin käyttöön. Palvelu on suunnattu maanomistajille, elinkeinoelämälle, maakuntaliitoille ja viranomaisille, ja se tarjoaa tietoa suo- ja turvemaiden maankäytöstä sekä GTK:n kartoittamista turvevaroista. Tavoitteena on parantaa soiden käytön suunnittelua sekä käytön kohdentamista. Tilinpitopalvelua kehitetään edelleen tavoitteena palvella monipuolisesti kansallista turvestrategiaa ja energiapolitiikan linjausten toteutusta. Malminetsintäyhtiöille suunnattu Exploration-verkkokokonaisuus aktiivikarttapalveluineen säilytti asemansa suosituimpana englanninkielisenä sivustona. Suomenkielisten sivujen mineraalivarat ja raaka-ainehuolto toimialan kohderyhmälle suunnatut asiakaskohtaiset palvelut sekä populäärigeologinen sivusto olivat suosituimmat suomenkieliset sivustot.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina Verkostoituminen Mineraalialan verkostoyhteistyö aktivoitui kertomusvuonna erityisesti EU-tasolla. Euroopan tasolla ohjaavana tekijänä on EU:n raaka-ainealoite (RMI), sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat ja kansainväliset työryhmät ja verkostoaloitteet. Toimintavuonna osallistuttiin vahvalla panoksella Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin (ETP-SMR) toimintaan, Eurogeosurveys-työryhmään sekä eurooppalaisen raaka-aineisiin keskittyvien ohjelmien (EIP, EIT- KIC) valmisteluihin, joilla rakennetaan pohjaa myös EU:n tulevalle Horizon 2020 ohjelmille. Green Mining ohjelman käynnistäminen kokosi yhteen mineraalialan kotimaiset toimijat. GTK:n johdolla toimiva Suomen Vuoriklusteri tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävänä foorumina kytkeytyy vahvasti osaksi Suomen mineraalistrategian toteutusta. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui myös ulkoministeriön kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä hanketasolla että pyrkimyksenä Minerals for Development -aloitteen konkretisointiin. Eurooppalaisen tutkimuslaitosyhteistyön EuroGeosurveys-verkosto (EGS) verkosto ja EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostunut yhä merkittävämmäksi. Kahdenvälisiä suhteita on vahvistettu yhteistyösopimuksin ja johtajatason vierailuin useiden ulkomaisten sisarlaitosten kanssa. Teemakohtaisen kansainvälisen yhteistyön rakentuminen tapahtuu edelleen tieteenalakohtaisten työryhmien (esim. IUGS-työryhmät) ja asiantuntijaverkostojen (esim. Geoparks, Geoinformation Consortium). Kotimaassa yhteistyötä yliopistojen syvennettiin edelleen hankkimalla yhteisesti rahoitettuja kalliita tutkimuslaitteita Suomen isotooppigeologian laboratorioon (SIGL) osana kansallisen tutkimusinfrastruktuurin muodostamista. Asiakas/sidosryhmäpalaute Toimeksiantokohtainen (projektikohtainen) asiakaspalaute, erilaiset asiakas- ja sidosryhmätapaamiset ja niiden yhteydessä toteutetut asiakaskyselyt olivat keskeisimmät palautteiden hankkimiskeinot. Näiden tapahtumien yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan ja sen kehittämiseen koh-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta distuvista odotuksista. Myös erilaisten hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatava palaute ovat merkittäviä sidosryhmäpalautteen tietolähteitä. Vuoden 2012 aikana GTK ei toteuttanut erillisiä laajempia asiakasmielipiteen kartoituksia vaan palautetta saatiin yllä mainituista projekteista ja tilaisuuksista. Asiakasrahoitteisen toiminnan osalta kokonaistyytyväisyys on palautteen perusteella hyvällä tai erinomaisella tasolla. Kehittämiskohteeksi tunnistettiin toimitusaikataulujen pitävyys. Yhtään reklamaatiota ei tullut vuoden aikana GTK:n toimintaan liittyen. Positiivisinä piirteinä GTK:n toiminnasta mainittiin mm. selkeät raportit, hyvä henki yhteistyössä ja korkea osaamisen taso. Kokonaisuutena palautteen ja tehtyjen selvitysten perusteella sidosryhmät arvostavat GTK:n osaamista, hyvää yhteistyöhenkeä ja puolueettomuutta. Kehittämisehdotukset liittyen GTK:n palveluihin ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet vuonna 2012 joidenkin toimeksiantojen aikataulujen pitävyyttä ja laitekehitystä. Sidosryhmiltä saatu palaute ohjataan palvelun tuottaneeseen yksikköön, joka hoitaa palautteen käsittelyn, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poikkeamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen GTK:n keskeiset henkilöstötavoitteet perustuvat toimintastrategioihin ja kohdistuvat osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, henkilöstörakenteen hallittuun muuttamiseen sekä motivoituneen työyhteisön kehittämiseen. Ne soveltuvat luontevasti pidemmän aikavälin seurantaan. Taulukko 1. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuodet yhteensä (toimintamenot) budjettirahoitteinen ulkopuolinen rahoitus Henkilöstön hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv * 7,6 <8,4 9,1 <8 - lyhytaikaiset (1-3 pvää) 75,8 % sairauspoissaolotapaukset/htv 1,3 <1 1,2 <2 Organisaation osaaminen kasvaa - osaamisen indeksiluvun kehittyminen (mediaaniluku) 8,0 9,0 7,0 9,5 - ulkomaiset hvt:t GTK:ssa ja kv-verkostohankkeiden htv-määrä, % -osuus kok. htv-määrästä 3,72 4,1 3,4 4,25 - huippututkijoiden osuus (%) tutkijoista 8,7 -* 10,5 11,0 - jatkotutkinnon suorittaneiden %-osuus tutkijoista 29,0 36,0 34,94 31,0 Toimintastrategiaa vastaava henkilöstörakenne - asiantuntijoiden %-osuus koko henkilöstöstä 48,2 50,2 52,1 48,5 Työnantajan kilpailukyky paranee - sisäinen työnantajakuva (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,33 ** - kokonaistyytyväisyys (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,45 ** - johtaminen (VM/Baro-8, asteikko 1-5) - - 3,48 ** * ei toteutumalukua ** ei tavoitelukua; VM/Baro käyttöön v Henkilöstöstrategian mukaista toimintaa jatkettiin sovittujen lähtökohtien mukaisesti. Henkilöstöstrategian keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin motivoitunut ja osaava henkilöstö, jonka osaaminen kehittyy strategian mukaisesti. Työhyvinvoinnin edistäminen todettiin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Valtaosa vuoden rekrytoinneista tehtiin korkean tason asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin. Kansainvälisiä rekrytointiprosesseja käynnistettiin useita. Asiantuntijatehtävissä toimivien henkilöiden osuus nousi 52,1 %:iin ja vastaavasti suorittavaa työtä tekevien osuus laski asetetun tavoitteen mukaisesti.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Henkilöstön osaamisen kehittämistä jatkettiin määrätietoisesti strategisen osaamisen kehittämisohjelman mukaisesti. Koulutusta toteutettiin hanketoiminnan valmennuksen, geo-osaamisen (GTKakatemia), esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotettiin erityisesti syventävän osaamisen lisäämistä ja uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen panostettiin omalla ohjelmalla edellisvuoden tapaan. Ohjelma sisälsi tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamispääoman laajentamista ja uuden tiedon hankkimista sekä seminaareja. Vuoden aikana käynnistettiin GTK:lle räätälöidyn uuden esimiesvalmennuksen suunnittelu (aloitus syksyllä 2013). Osaamisen indeksiluvun osalta voidaan todeta, että eläkepoistuma vaikuttaa indeksiin pienentävästi. Osaamisen tason ei voida kuitenkaan todeta heikentyneen yleisellä tasolla merkittävästi. Osaamisen indeksiluku koostuu useasta eri arviointitekijästä, kuten palkkausjärjestelmässä määrittelyistä vaativuusluokasta ja suoritusarviointitekijöistä sekä mm. julkaisujen määrästä. Uudet rekrytoidut henkilöt eivät työsuhteensa alussa saavuta heti aivan samaa korkeaa tasoa näiden tunnuslukujen osalta kuin eläköitymisen kautta poistuneilla on ollut, mutta tilanne on väliaikainen. GTK panostaa voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön kokonaissairauspoissaolojen (pv/htv) määrä ylittyi jonkin verran asetettuun tavoitteeseen nähden, mutta lyhyiden poissaolojen määrä alittui selvästi. Henkilöstön kannustavuuden lisäämiseen on pyritty vaikuttamaan mm. tavoite- ja kehityskeskustelukäytäntöä kehittämällä ja palkkausjärjestelmän soveltamista yhdenmukaistamalla. Tavoite- ja kehityskeskusteluiden ohjeistuksessa huomioitiin erityisesti osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstölle järjestettiin yksikkö- ja työvirepäivien yhteydessä sekä fyysiseen että henkiseen työhyvinvointiin liittyviä tilaisuuksia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistettiin tavoitteena ennaltaehkäisevän toiminnan entistä suurempi painotus. Toimintavuonna toteutettiin VM/Baro-henkilöstökysely. Vastausten yleistaso oli hyvä. Tulokset analysoitiin sekä kokonais- että yksikkötasolla ja analysoinnin pohjalta sovittiin tarvittavista toimenpiteistä. GTK:n työnantajakuvassa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kiinnostavuus työpaikkana työpaikkahakemusten perusteella ja vähäinen lähtövaihtuvuus olivat samalla tasolla kuin edellisvuonna.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat oli 44,9 milj. euroa. Omasta budjettirahoituksesta vuoden 2012 talousarviorahoituksen osuus oli 40,6 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 4,0 milj. euroa. Vuoden 2012 toimintamenorahoitus (44,6 milj. euroa) oli 1,8 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2011 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli yhteensä 0,3 milj. euroa, josta työllistämisvaroja 0,08 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoitusta LIFE-hankkeisiin 0,22 milj. euroa. Kokonaismenoja kertyi 55,3 milj. euroa, 1,4 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 55,0 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,3 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 13,1 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 24,2 % kokonaismenoista (vuonna ,5 %) Talousarvion toteutuminen GTK:n tuottamat tulot tuloarviotileille olivat yhteensä 1 milj. euroa, mikä koostui lähes kokonaan arvonlisäverotuotoista. Määrärahamomenttien käyttö oli yhteensä 41,9 milj. euroa, mistä GTK:n nettomenot vuoden 2012 momentilla olivat 38,0 milj. euroa. Maksettuja arvonlisäveroja oli yhteensä 3,8 milj. euroa. Työllistämismäärärahoja käytettiin 0,08 milj. euroa. Lisäksi käytettiin vuodelta 2011 siirtyneet GTK:n toimintamenomomentin määrärahat 4,0 milj. euroa. Ympäristöministeriön määrärahasta vuodelta 2011 siirtynyttä osuutta käytettiin 0,19 milj. euroa. GTK:n vuoden 2012 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle ,64 milj. euroa ja ympäristöministeriön rahoituksesta 0,02 milj. euroa Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma tehdään liikekirjanpidon perusteella, ja sen takia laskelman tuotot ja kulut poikkeavat talousarviokirjanpidon tuloista ja menoista joiltakin osin. Tilikauden kulujäämä oli 45,4 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tuotot vähenivät 1,0 milj. euroa ja toiminnan kulut kasvoivat 0,6 milj. euroa. Toiminnan tuotot olivat yhteensä 13 milj. euroa. Tuotoista 69,0 % (70,6 % vuonna 2011) kertyi maksullisesta toiminnasta. Maksullisen toiminnan myyntituottoja kertyi suunniteltua enemmän ja ne olivat 9,0 milj. euroa, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa (-9,1 %). Tuotot vientiprojekteista olivat 3,6 milj. euroa, jossa on vähennystä 0,1 milj. euroa. Ugandan vientihankkeissa kirjattiin tuotoiksi 1,2 milj. euroa, jossa on vähennystä 0,5 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. UM-rahoitteisten IKI-hankkeiden tuotot olivat 2,2 milj. euroa. Muun toiminnan tuotot olivat 4,0 milj. euroa, jossa oli vähennystä 0,07 milj. euroa. Ne koostuivat pääosin yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista 3,8 milj. euroa (4,0 milj. euroa vuonna 2011). EUrahoitteisten hankkeiden tuotot laskivat 2,2 milj. eurosta 2,1 milj. euroon. Muun yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 1,7 milj. euron tasolla kuten edellisenäkin vuonna.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Vuokrista ja käyttökorvauksista suurin osa oli Labtium Oy:ltä perittyjä korvauksia tilojen käytöstä. Kuva 4. Toiminnan kulut vuosina 2011 ja 2012 Toiminnan kulut olivat 55,6 milj. euroa ja ne lisääntyivät 0,6 milj. eurolla vuodesta Aine-, tarvike- ja tavaraostot olivat 3,1 milj. euroa ja vähenivät 0,4 milj. euroa (10,2 %). Eniten lisääntyivät kalustehankinnat, jotka olivat 0,2 milj. euroa. Lisäys 0,1 milj. euroa johtui Espoon toimipisteen remontista ja muutoista. Eniten vähenivät atk-laitehankinnat, 0,7 milj. eurosta 0,5 milj. euroon (-34,4 %). Tutkimuslaite- ja -kalustohankinnat vähenivät 0,1 milj. eurosta 0,1 milj. euroon. Kartta- ja julkaisuvarastojen vähennys oli pieni (8 306 euroa).

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Kuva 5. Aineet, tarvikkeet ja tavarat vuosina 2011 ja 2012 Suurin kuluryhmä oli henkilöstökulut, 32,4 milj. euroa (31,7 milj. euroa vuonna 2011), jossa on nousua 0,7 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Lisäys johtui lähinnä palkkatason kasvusta. Henkilötyövuosikertymä pieneni 12,3 henkilötyövuodella (vuonna ,5 henkilötyövuotta, vuonna ,8 henkilötyövuotta). Lomapalkkavelan lisäys henkilösivukuluineen oli 0,16 milj. euroa. Vuokrat olivat yhteensä 5,3 milj. euroa ja vähenivät 0,1 milj. euroa. Suurin erä oli muiden rakennusten vuokrat 4,5 milj. euroa, joka väheni 0,16 milj. euroa.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta Kuva 6. Palvelujen ostot vuosina 2011 ja 2012 Palvelujen ostot 9,9 milj. euroa oli toiseksi suurin kuluerä ja se kasvoi 0,1 milj. euroa (1,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimmat erät olivat muut tutkimuspalvelut 3 milj. euroa, josta Labtiumilta ostettujen analyysipalvelujen ostot olivat 2,8 milj. euroa (lisäystä 0,3 milj. euroa), kairaukset 1,0 milj. euroa (lisäystä 0,1 milj. euroa), ohjelmistojen ylläpitopalvelut 0,8 milj. euroa, asiantuntijapalvelut 0,6 milj. euroa (vähennystä 0,1 milj. euroa), työterveyspalvelut 0,5 milj. euroa ja palvelukeskusmaksut ml. atk-palvelujen ostot 0,4 milj. euroa. Muut kulut, 3,4 milj. euroa, lisääntyivät 0,2 milj. euroa. Niissä merkittävin kuluerä oli matkakulut 3,0 milj. euroa, joissa nousua oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa (11,3 %). Poistot pienenivät noin 4 % (0,06 milj. euroa). Poistot olivat 1,4 milj. euroa (1,5 milj. euroa v. 2011). Rahoitustuotot sisältävät saatuja viivästyskorkoja ja vientiprojektien kurssivoittoja, rahoituskulut puolestaan maksettuja viivästyskorkoja ja kurssitappioita. Satunnaiset tuotot ovat vahinkovakuutuskorvauksia. Satunnaiset kulut sisältävät mm. maanomistajille maksettuja vahingonkorvauksia ja muita satunnaisia kuluja. Se sisältää myös tilin muut maksetut korvaukset, jolle kirjattiin vuonna 2011 Espoon toimitalon II-siivestä luopumisesta maksettu kertakorvaus, euroa. Tämän takia satunnaiset kulut ovat vähentyneet vastaavasti.

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2011 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/334/221/2011 26.9.2011 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 JOHDANTO Katsaus perustuu ministeriön ja GTK:n välille laaditun vuoden 2011 tulossopimuksen (12.11.2010, TEM/2558/00.03.01.02/2010)

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/126/224/2014 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös 2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2013 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

E/3/211/2012 15.3.2012. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 E/3/211/2012 15.3.2012 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014

Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo E/57/224/2015 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tilinpäätös vuodelta 2014 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

E/504/211/2010 11.3.2011. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 E/504/211/2010 11.3.2011 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio

Esityksen sisältö. Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Esityksen sisältö Muutoksen taustalla Arvot, toiminta-ajatus ja visio Strategian kulmakivet Muutoksen elementit Valtakunnallinen organisaatio Muutoksen taustalla GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti

Lisätiedot

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti

Katsaus alkuvuoden 2010 toimintaan Netra-raportoinnin mukaisesti E/313/221/2010 24.9.2010 Netra-raportoinnin mukaisesti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS 2 3 TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3 4 TULOSSOPIMUKSEN LIITE

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma

KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma KaivosAkatemian vastuullisen malminetsinnän seminaari ja työpaja 29.-30.1.2013 Maija Uusisuo Cleantech-ohjelma Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen Kaivostoiminnan kansainvälisyys ja kotimaisen tuotannon

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

GTK lyhyesti. gtk.fi

GTK lyhyesti. gtk.fi GTK lyhyesti gtk.fi Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella menestystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Palvelevana osaamiskeskuksena GTK on geologisten luonnonvarojen

Lisätiedot

E/98/211/2010 12.3.2010. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009

E/98/211/2010 12.3.2010. Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 E/98/211/2010 12.3.2010 Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Johdon katsaus 1 1.2 Vaikuttavuus 2 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018

LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018 Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2012. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2012 Geologian tutkimuskeskus Taina Järvinen, GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus... 4 Toimintavuosi 2012...6 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto... 8 Energiahuolto ja ympäristö...10

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA LIITE 1 KAIKKI MOMENTIT YHTEENSÄ LAPIN POLIISILAITOS Selite 2013 2014 2015 1. Lupapalvelu suoritteet 2. Muut julkisoikeudelliset suoritteet 3. Liiketaloudelliset

Lisätiedot

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA

Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA Geologian tutkimuskeskuksen strategia GEOLOGIASTA KESTÄVÄÄ KASVUA JA HYVINVOINTIA SISÄLTÖ 5 ROOLI, TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN SUUNTA 13 STRATEGISET LINJAUKSET KOHTI VAIKUTTAVUUTTA ONNISTUMISEN AVAIMET

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus

VUOSIKATSAUS 2013. Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 Geologian tutkimuskeskus VUOSIKATSAUS 2013 GTK Sisältö GTK lyhyesti...3 Pääjohtajan katsaus...4 Katsaus toimintavuoteen 2013...6 Geologisen tiedon merkitys yhteiskunnassa kasvaa...6 Mineraalivarat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018

Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS E/319/221/2013 Geologian tutkimuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TTS 2015-2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN

MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN 1(10) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 19.12.2005 Dnro 364/03/2005 Tilivirastot MAKSULLISEN TOIMINNAN JA YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMIEN LAATIMINEN Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2009 Johtokunta hyväksynyt 14.3.2008 Korjattu 2.4.2008 Asiakirja ei ole julkinen ennen valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen julkistamista, joka

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Dnro 25/20/2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2006 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus

Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus Geologian tutkimuskeskus Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuus, Tommi Kauppila, Raisa Neitola antti.pasanen@gtk.fi tommi.kauppila@gtk.fi raisa.neitola@gtk.fi 30.01.2014 1 GTK:n rooli yhteiskunnassa

Lisätiedot

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin Antti Lehmusvaara LTY, 7.11.2003 Ammattikorkeakoululaki, 9.5.2003/351: Ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa

Lisätiedot