E/504/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 E/504/211/ Geologian tutkimuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 25 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 26 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 27 4 TASE 28 5 LIITETIEDOT 30 6 ALLEKIRJOITUS 40

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tutkimuskeskuksen (GTK) toiminta vuonna 2010 vastasi tulossopimuksen tavoitteenasettelua ja GTK saavutti keskeiset tulostavoitteensa hyvin. Toiminta oli tuloksellista sekä toiminnallisen tehokkuuden että tuotosten ja laadunhallinnan näkökulmista. Usean vuoden kehittämistyön tuloksena laajamittaisesti käyttöönotettu GTK:n keskitetty paikkatietojen hallintajärjestelmä sekä ICT-teknologian ja paikkatieto-ohjelmistojen tehokas hyödyntäminen niin maasto- kuin tutkimustoiminnassa ovat viime vuosina parantaneet toiminnan tuloksellisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten pohjalta jo kertomusvuonna käynnistetyt toimenpiteet, erityisesti ohjelma- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen sekä tutkimustoiminnan fokusointi ja sisällönmuutokset luovat hyvän pohjan laitoksen toiminnan edelleen kehittämiselle ja luonnonvarojen käyttöä koskeviin kansallisiin ja globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi. Kertomusvuonna jatkettiin henkilöstörakenteen hallittua muutosta asiantuntijaorganisaation suuntaan. Korkeatasoisen osaamisen kehittymistä edistettiin mm. laitoksen huippuosaamisen kehittämisohjelman avulla. Johdon syväjohtamisvalmennusohjelmalla on tuettu hyvän ja motivoituneen työympäristön muotoutumista. Laitoksen taloudellinen tulos oli kokonaisuutena erittäin hyvä. Tulokertymä nousi yhteensä 13,1 milj. euroon ylittäen tavoitteen 4,1 milj. eurolla. Vuoden 2010 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle ,13 milj. euroa. Vuodelle 2011 siirtyneen määrärahan tasoon vaikutti tulokertymän kasvun lisäksi vuotta 2009 alhaisempi menokertymä. Menokertymän tasoon vaikutti vuonna 2010 tuottavuusohjelma ja laitoksessa toteutettu säästöohjelma sekä lentogeofysiikan toiminnan päättyminen. GTK oli kertomusvuoden loppuun mennessä käytännössä jo toteuttanut tuottavuusohjelma 1:n ( ) henkilöstön vähennysvelvoitteet (yhteensä 140 htv) ja lisäksi osan (22 htv) tuottavuusohjelma 2:n ( ) velvoitteista. Huomioiden kertomusvuonna saavutetut tulokset sekä laaja ja aktiivinen ote toiminnan kehittämiseen voidaan GTK:n tulosta kertomusvuoden osalta pitää kokonaisuutena onnistuneena. Toteutetut tuottavuus- ja säästöohjelmat ovat kuitenkin heikentäneet mahdollisuuksia GTK:n haastellisten tavoitteiden edellyttämään uusiutumiseen mm. rajoittamalla merkittävästi mahdollisuuksia rekrytointeihin. GTK:n suoritteiden, palveluiden ja aineistojen kysyntä oli kertomusvuonna edellisvuotta vilkkaampaa. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 9,1 milj. euroon, 2,6 milj. euroa yli tavoitteen. Merkittävin kasvu oli kaivannaisteollisuuden ja vientitoiminnan asiakasryhmissä, jotka vahvistivat merkitystään suurimpina asiakasryhminä. Vientiprojektien tuotot kasvoivat miljoonalla eurolla ulkoministeriön ICI-hankkeiden ansiosta ja kaivannaisteollisuuden tuotot 0,7 milj.eurolla mineraalitekniikan palvelujen entisestäänkin lisääntyneen kysynnän seurauksena. Myös yhteisrahoitteisen toiminnan osuus jatkoi kasvuaan sekä tuottojen että henkilötyövuosien suhteen aktiivisen kotimaisen ja eurooppalaisen verkostoyhteistyön ansiosta. Asiantuntijaryhmille suunnattuja verkkopalveluja käytettiin selvästi aikaisempaa enemmän, mikä vahvisti edelleen maksuttomien verkkopalvelujen merkitystä GTK:n keskeisenä tietopalvelukanavana. GTK:n työn pitkäjänteisyyden merkitys näkyi kertomusvuonna konkreettisesti erityisesti kaivostoiminnassa, jonka arvokehitys ja investoinnit ovat yhä vahvassa kasvussa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia, pääosin

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 2 GTK:n aineistoihin perustuen. Viime vuosien kaivosinvestoinnit Suomeen ovat yli kaksi miljardia euroa. Kertomusvuonna työ- ja elinkeinoministeriölle raportoitiin kaikkiaan neljän malmiaiheen tutkimustulokset esiintymien myyntiprosessia varten. Kaksi tutkimusraporteista oli siirtynyt edelliseltä vuodelta, mikä selittää tavanomaista parempaa vuositulosta. Keski-Pohjanmaalta raportoidut kahden litiumesiintymän raportit lisäävät alueen malmivarantoja merkittävästi ja parantavat mahdollisuuksia alueen litiumesiintymiin perustuvan kaivostoiminnan ja mahdollisen jatkojalostustoiminnan kehittymiselle. GTK on aktiivisella otteellaan kotimaassa ja Euroopassa vahvistanut sekä kansallisen että eurooppalaisen mineraalipolitiikan toteuttamisen edellytyksiä. GTK vastasi kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä ja osallistui vahvalla panoksella valtioneuvoston eduskunnalle antaman luonnonvaraselonteon valmisteluun. Mineraalitalous nähdään sekä mineraalistrategiassa että luonnovaraselonteossa suurena tulevaisuuden mahdollisuutena Suomen kansantalouden kehittymiselle. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä arvioinnissa GTK:n toiminta nähdään malminetsinnän osalta koko mineraalialan kehittymisen kannalta keskeiseksi. Mineraalistrategia, luonnonvaraselonteko ja GTK:n arvioinnin suositukset antavat vahvan selkärangan GTK:n tulevien toimintalinjojen ja tavoitteiden määrittelyyn. Suomen vuoriklusterin myötä GTK on vahvasti mukana mineraalialan edelleen kehittämisessä. Kertomusvuonna aloitettiin mm. kaivannaisalan Green Mining Tekes-ohjelman valmistelu. Energiasektorilla GTK on jatkanut toimintaansa ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden mukaisesti tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisten tuotantomuotojen edistämiseksi. Painopisteinä ovat edelleen geoenergia, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus sekä turvevarojen kartoitus. Geoenergiatutkimuksissa on keskitytty suuriin energiakulutuskohteisiin ja erilaisia uusiutuvia energiamuotoja yhdistävien hybridiratkaisujen kehittämiseen yritysten toimeksiantoina ja Tekesin GEOENER-hankkeessa. Kertomusvuoden lopussa järjestettyn hankkeen päätösseminaariin osallistui yli 100 yritysten, viranomaisten ja tutkimustahojen edustajaa. Ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia toteutettiin voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomailla.valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä kysymyksissä. Turvevarojen kartoitus jatkui ministeriön tavoitteen mukaisesti. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödynnettävä turvemäärä vastaa energiasisällöltään noin kolmen vuoden energiaturvetarvetta. GTK osallistui lisäksi vahvalla asiantuntijapanoksella kansallisen suo- ja turvemaiden strategian laadintaan. GTK jatkoi yhdyskuntien tarvitsemien kiviainesten, luonnonkiviesiintymien ja pohjavesialueiden tutkimuksia yhteisrahoitteisina ja maksullisesti sidosryhmien ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kertomusvuoden lopulla valmistunut Valtioneuvoston päätökseen perustuva vesienhoidon totetusohjelma nostaa pohjavesialueet sekä Länsi-Suomen happamat sulfaattimaat tärkeään asemaan ja lisää GTK:een kohdistuvia yhteiskunnan odotuksia muodostumien kartoittamiseksi.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus GTK:n alustavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet (TAE 2010) täsmennettiin tulossopimukseen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten sekä konsernin uusien tavoitelinjausten perusteella seuraavasti: Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat (liittyy konsernin tavoitelinjaus 2:een välillisesti) Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta (tavoitelinjaus 6.1.) Yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita koskien tulossopimuksessa todetaan lisäksi, että GTK valmistautuu mineraalisten luonnonvarojen osalta luonnonvarastrategian jatkotyön tekemiseen GTK:n toiminta tukee samalla ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tasapainoista alueellista kehitystä GTK ottaa toimintansa kehittämisessä huomioon sektoritutkimuksen kehittämisen ja osaamiskeskusohjelman tavoitteet sekä innovaationäkökulman laajentamisen tutkimusohjelmissaan. GTK on osa työ- ja elinkeinoministeriökonsernia ja kuuluu toimijaryhmään 1 yhdessä VTT:n, TE-keskusten, Tekesin, Finnvera Oyj:n, Finpro ry:n ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kanssa. Toimijaryhmän organisaatioilla on vahva sidonnaisuus elinkeinoelämän kehittämiseen. GTK:lla on tässä ryhmässä vankka asema alansa sekä alueellisena että kansainvälisenä erikoisosaajana ja vaikuttajana. Elinkeinopolitiikan toimijana GTK toteuttaa ministeriön asettamia tutkimus-, innovaatio-, energia- ja ympäristöpoliittisia linjauksia. GTK:n toiminta ja tulokset vuonna 2010 vastaavat tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteita. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitseman raaka-ainehuollon ja rakentamisen edellytykset paranevat. GTK:n toiminnan pitkänjänteisyyden merkitys näkyy konkreettisesti kaivossektorin voimakkaassa kehittymisessä Suomessa. Maassamme toimii tällä hetkellä lähes 50 kaivosta ja kehitteillä on useita merkittäviä uusia kaivoksia. Löydöksistä pääosa perustuu GTK:n tuottamiin aineistoihin. Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ovat laajentamassa suuriin malmivaroihin perustuvaa tuotantoaan, Ilomantsin Pampalon kultakaivoksen tuotanto alkoi tammikuussa 2011, Raahen Laivan kultakaivoksen tuotannon on ilmoitettu alkavan myöhemmin tänä vuonna, kaivostoiminnan Sodankylän Kevitsan monimetalliesiintymän malmivarojen sekä Polvijärven Kylynlahden kupari-kobolttimalmin hyödyntämiseksi on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Viime vuosien kaivosinvestoinnit Suomeen ovat yli kaksi miljardia euroa. Kaivostoiminta on synnyttänyt Suomeen maailmanlaajuisesti korkeatasoista ja kilpailukykyistä jatkojalostusteollisuutta, prosessiosaamista ja palveluyrityksiä. Kaivostoiminnan kansan- ja aluetaloudellisen merkityksen ennakoidaan kasvavan entisestään. Alustavien, vielä virallisesti julkistamattomien tulosten (Kaivannaistoiminnan vaikuttavuusselvitys, ETLA 2011) mukaan uusien metallikaivosten

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 vaikutus kansantalouden tuotokseen nousee vuosien aikana noin 2,5 miljardin euron ja kansantalouden työllisyyteen tuhannen henkilön vuositasolle. Sekä perusmetallien että hi-tech-metallien kysyntä kasvaa globaalisti ja metallien hintatason ennakoidaan pysyvän pitkäaikaisesti korkeana Aasian kasvun ja ympäristöteknologian vaatimusten seurauksena. Tämä yhdessä EU:n raaka-ainealoitteen kanssa, maahamme kehittyneen korkeatasoisen jatkojalostusteollisuuden ja prosessiosaamisen sekä Suomen malmipotentiaalisuuden kanssa luo erinomaiset edellytykset sekä alan toiminnan kasvulle Suomessa että GTK:n toiminnalle myös lähivuosina. GTK vastasi kertomusvuonna kansallisen mineraalistrategian valmisteluprosessista työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannon mukaisesti osana Suomen luonnonvarastrategian kehittämistä. GTK osallistui vahvalla panoksella myös Valtioneuvoston Eduskunnalle v antaman mineraali-, bio- ja vesitalouden yhdistävään luonnonvaraselonteon valmisteluun. Sekä mineraalistrartegia että luonnonvaraselonteko korostavat politiikkatoimien vahvistamista kansallisesti ja kansainvälisesti. GTK:n aktiivinen ote kotimaassa ja Euroopassa vahvistanut niin kansallisen kuin eurooppalaisen mineraalipoliitiikan toteuttamisen edellytyksiä. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen GTK on jatkanut mm. Päijät-Hämeen ja Kainuun alueilla sekä Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa kiviainesten ja luonnonkiviesiintymien tutkimuksia ensisijaisesti yhteisrahoitteisina hankkeina sekä maksullisina toimeksiantoina. Vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi kertomusvuonna oli käynnissä useita pohjavesialueiden kolmiulotteista rakennekartoituksia pohjaveden virtausmallien ja antoisuuden määrittämiseksi. Toiminnan alueellinen painopiste oli Etelä- ja Länsi-Suomessa ja hankkeet toteutetaan yhteisrahoitteisesti viranomaisten ja vesiyhtiöiden kanssa. Liikenneviraston kanssa rakennettu pohjatutkimuspalvelu otettiin käyttöön osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Palvelu parantaa sekä julkisen että yksityisen sektorin mahdollisuuksia sekä kustannuksia säästävään että ympäristötekijät paremmin huomioivaan rakentamiseen. GTK tarjoaa pohjatutkimusaineistoihin liittyvän peruspalvelun, jota varsinaiset palvelutuottajat voivat hyödyntää kaupallisten palveluiden kehittämiseen. Kertomusvuonna GTK:lta pyydettiin 40 virallista asiantuntijalausuntoa maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä aihepiireistä. Keskeisimpiä olivat maakuntakaavoitusta koskevat asiat, eräät lainsäädännön kehittämiseen liittyvät kysymykset kuten maankäyttö- ja rakennusasetusten muutoksia koskevat lausunnot sekä ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät lausunnot, joista tärkein koski Talvivaaran uraanituotantoa. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönottomahdollisuudet lisääntyvät ja parantavat energiahuollon omavaraisuutta GTK on jatkanut aktiivista toimintaansa uusiutuvien energialähteiden käyttömahdollisuuksien ja energiahuollon omavaraisuuden lisäämiseksi GTK:lle asetetun vaikuttavuustavoitteen ja konsernin tavoitelinjauksen 6.1. mukaisesti. Geoenergiaan liittyvää tutkimus- ja palvelutoimintaa vahvistettiin edelleen. GTK:n painopiste on suurkohteiden hybridiratkaisujen kehittämisessä tiiviissä yhteistoiminnassa alan teknologiatoimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Merkittävä osa toiminnasta toteutui maksullisina toimeksiantoina, joissa on kehitetty menestyksellisesti asiakasratkaisuja. GTK:n organisoiman GEOENER-hankkeen (Tekes) päätösseminaariin osallistui yli 100 asiantuntijaa yrityksistä, viranomaistahoilta ja korkeakouluista. Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaisesti GTK on jatkanut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tutkimuksia voimayhtiöiden toimeksiannosta kotimaassa ja ulkomail-

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 la. Grönlannissa on selvitetty kansainvälisenä yhteistyönä jäätikön sulamisvesien mahdollisia vaikutuksia ydinjätteiden loppusijoitukseen. Valtioneuvoston päätös uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on lisännyt GTK:n asiantuntemuksen kysyntää sijoituspaikkaratkaisuihin liittyvissä geologissa kysymyksissä. GTK on jatkanut työ- ja elinkeinoministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti turvevarojen kartoitusta, joka osaltaan varmistaa teollisesti hyödynnettävien raakaainevarantojen saatavuuden turvetta käyttävän teollisuuden tarpeisiin. Kertomusvuonna raportoitu teollisesti hyödyntämiskelpoinen turvevaranto vastaa energiasisällöltään (75 TWh) noin kolmen vuoden energiaturvetarvetta nykyisillä turpeen käyttömäärillä. GTK liittyi kertomusvuonna energia- ja ympäristöalan strategiseen huippuosaamiskeskittymän (SHOK) Cleen Oy:n osakkaaksi. Muut tulossopimuksen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet GTK tekee aktiivista tutkimusyhteistyötä sektoritutkimusverkostossa. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan esittämiin sektoritutkimuksen kehittämistoimenpiteisiin on laadittu kannanotot yhteistyössä muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman GTK:n strategisen ja toiminnallisen arvioinnin suositusten pohjalta käynnistetyt toimenpiteet, mm. tutkimusohjelmien sisällön muutokset ja fokusointi sekä kehittämistoiminnan aseman ja hanketoiminnan terävöittäminen, antavat yhdessä vahvan asiakas- ja palvelusuuntautuneen toimintamallin kanssa hyvät lähtökohdat myös tutkimustoiminnan innovaationäkökulman laajentamistavoitteen toteutumiselle Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Ei raportoitavaa. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja tuottavuutta edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toimeenpano kuuluvat oleellisena osana GTK:n strategiaan. Toimintavuonna toteutettiin seuraavat tavoitteita tukevat toimenpiteet: 1. GTK:sta valmistuneen strategisen arvioinnin seurauksena laadittiin kehittämisohjelma, jonka mukaisesti ohjelma- ja hanketoiminnan uudistamisella tavoitellaan toiminnan ohjauksen ja tuloksellisuuden tehostamista. 2. Toimintavuonna valmistui palvelutoiminnan strategia, joka sisältää palvelutoiminnan tavoitteiden ja prosessien sekä palvelutarjonnan kehittämislinjat. Strategian toteuttamisella tehostetaan palveluprosesseja ja palvelujen tuotteistamista. 3. GTK:n toimintamenomäärärahalla palkattua henkilöstöä koskeva, TEMin tuottavuusohjelmassa asetettu henkilöstön vähentämistavoite vuoteen 2011 oli yhteensä 140 henkilötyövuotta. Tuottavuusohjelman toteutukseen liittyvä henkilötyövuosien vähennys oli toimintavuonna 32 henkilötyövuotta ja vähennysvelvoitteen toteuma vuoden 2010 lopussa oli yhteensä 162 henkilötyövuotta. GTK on toteuttanut tuottavuusohjelma 1:n vähennysvelvoitteet ja lisäksi osan (22 htv) tuottavuusohjelma 2:n ( ) velvoitteista.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 4. Sekä henkilöstöhallinnon että taloushallinnon siirrettävät tehtävät olivat täysimääräisesti siirtyneet palvelukeskuksen Mikkelin ja Joensuun toimintapisteiden hoidettavaksi toimintavuoden aikana. 5. Hallinnon e-järjestelmiä kehitettiin ja uusi tilaustenkäsittelyjärjestelmä (TILHA) otettiin käyttöön. Myyntilaskujen osalta siirryttiin verkkolaskutukseen. Uudistusten käyttöönoton myötä saavutetaan pidemmällä aikavälillä henkilötyösäästöjä linjaorganisaatiossa. 6. GTK toimitti tilastokeskukselle valtionhallinnon tuottavuustilastointiin liittyen tilastokeskuksen pyytämät tiedot GTK:n osalta vuodelta Strategisen osaamisen kehittämisen toimenpideohjelma laadittiin. 8. GTK jatkoi toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden parantamisen edellytyksiä vahvistavaa johdon syväjohtamisvalmennusta. Lisäksi esimiehille ja potentiaalisille esimiehille tarkoitettua johtamisen erikoistutkintokoulutusta (JET-tutkinto) jatkettiin. Kaksi henkilöä osallistui TEMin TEMPO-johtamisvalmennukseen. 9. Rekrytointeja suunnattiin strategian mukaisiin avaintehtäviin ja huippuosaamisen kehittämiseen liittyvä toimenpideohjelma toteutettiin varatun rahoituksen puitteissa. 10. Geotietojärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin edelleen. Työ kohdistuu GTK:n tietopääomaan ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin. Aineistotyön tuloksena on merkittävä tuottavuuden nousu sekä tutkijoiden henkilötyön määrän että aineistojen laadun osalta. 11. Maastotallentimet otettiin käyttöön. Tiedonkeruun menetelmät kehittyvät ja maastotyössä tiedonkeruussa saavutetaan merkittävää kustannusten ja ajansäästöä. Ramacmaatutkahankinnalla tuettiin tuottavuuskehitystä Toiminnan taloudellisuus GTK siirtyi vuoden 2009 alusta lukien uusien tulosalueiden käyttöön. Tulosalueet ovat luonnonvarat ja raaka-ainehuolto, energiahuolto ja ympäristö sekä maankäyttö ja rakentaminen. Henkilötyövuosien ja kustannusten jakautumat tulosalueittain vuosina 2009 ja 2010 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Henkilötyövuosikertymät ja kustannukset tulosalueittain vuosina 2009 ja milj. milj. Tulosalueet htv % htv % euroa % euroa % Luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 349,0 52,4 361,7 56,7 30,3 54,2 30,9 59,1 Energiahuolto ja ympäristö 152,7 22,9 147,0 23,1 12,3 22,0 11,3 21,6 Maankäyttö ja rakentaminen 164,1 24,7 128,7 20,2 13,3 23,8 10,1 19,3 Yhteensä 665,8 100,0 637,4 100,0 55,9 100,0 52,3 100,0 Sekä henkilötyövuosien että kustannusten jakautumissa luonnonvarojen ja raaka-ainehuollon osuus on suurempi kuin kahden muun tulosalueen osuudet yhteensä ja vuoden 2010 aikana tulosalue kasvoi suhteellisesti kahteen muuhun tulosalueeseen verrattuna. Tulosalue kasvoi mää-

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 rällisesti tiedonkeruuohjelmien osalta, erityisesti kallioperätiedon keruussa tapahtui kasvua, mikä johtui mm. maksullisten Uganda-hankkeiden kasvaneesta volyymista. Toisaalta yhteisrahoitteisen JAC-toiminnan lopettaminen vähensi kallioperätiedon keruun kustannuksia. Tutkimusohjelmissa henkilötyövuodet ja kustannukset vähenivät jonkin verran. Tulosalueella maksullinen toiminta ja EU-rahoitteinen toiminta kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, vähennystä tapahtui etenkin omarahoitteisessa toiminnassa. Energiahuolto ja ympäristö pysyi suhteellisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Henkilötyövuosi- ja kustannuskertymät olivat hieman alhaisemmat kuin edellisenä vuotena niin tutkimus- kuin tiedonkeruuohjelmissa. Suurin osa tulosalueen htv- ja kustannuskertymistä kirjautui omarahoitteiseen toimintaan muiden hankelajien osuuksien pysyessä melko pieninä. Maankäyttö ja rakentaminen -tulosalueen henkilötyövuosi- ja kustannuskertymät olivat vuonna 2010 pienemmät kuin edellisenä vuotena. Tulosalueella tutkimusohjelmat kasvoivat jonkin verran, mutta tiedonkeruuohjelmien kertymät pienenivät selvästi. Tulosalueen kallioperätiedon keruussa tapahtunut vähennys johtui pitkälti karttatuotantoon ja karttatietojen hallintaan liittyvien hankkeiden sekä lentogeofysikaalisten tutkimusten päättymisestä vuonna Tulosalueen EUrahoitteinen toiminta oli selvästi laajempaa kuin edellisenä vuotena Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 9,1 milj. euroa. Ne ylittivät ministeriön asettaman tavoitteen (6,5 milj. euroa) 2,6 milj. eurolla. Tuotot ylittivät 1,7 milj. eurolla vuoden 2009 tuotot (7,4 milj. euroa). Maksullisen toiminnan ylijäämä oli euroa, joten tavoite euroa ylitettiin. Maksullisen toiminnan kannattavuustavoitetta (7 prosentin ylijäämä tuotoista) ei aivan saavutettu; toteutunut ylijäämäprosentti oli 5,9. Ylijäämä oli ennakoitua pienempi johtuen mm. Uganda-hankkeiden tuottojen tasosta. Molemmissa Uganda-hankkeissa toteutettiin osakohdennusmenettely hankkeiden valmistuneiden vaiheiden välittömiä menoja vastaavasti, jolloin tuotoista jää pois palkkakustannuskertoimen vaikutus. Maksullisen toiminnan osuus GTK:n henkilötyövuosista oli 59,0 (tehollinen työaika, vuonna ,3). GTK:n kaikki maksullisen toiminnan tuotot saatiin liiketaloudellisista suoritteista. Tuottojen lisääntymiseen vaikutti eniten vientiprojektitoiminnan vilkastuminen ja laajeneminen. Vientiprojekteista vuonna 2010 saadut tuotot olivat 3,2 milj. euroa (vuonna ,2 milj. euroa). Osuuttaan kasvattivat eniten ulkoministeriön tuella toteutettavat ICI-hankkeet, joiden tuotot vuonna 2010 olivat 1,5 milj. euroa (vuonna ,4 milj. euroa). Ugandan kartoitushankkeet tuottivat vuonna ,5 milj. euroa (vuonna ,3 milj. euroa). Tuotot koti- ja ulkomaiselta elinkeinoelämältä olivat 5,1 milj. euroa (vuonna ,5 milj. euroa). Näistä suurin osa oli tuottoja kaivannaisteollisuudelta, vuonna ,2 milj. euroa (vuonna ,5 milj. euroa).

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 Taulukko 2. Maksullisen toiminnan kannattavuus (1000 euroa) Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Suunnitelma 2010 Muutos 2010/ 2009 Muutos-% Tot euma vrt. suunn Tot.-% suunnite lmasta TUO TOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot ,5 % ,6 % Maksullisen toiminnan muut tuotot ,1 % 238 TUOTOT YHTEENSÄ ,1 % ,3 % KUSTA NNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 % Henkilöstökustannukset ,0 % Vuokrat ,5 % Palvelujen ostot ,4 % Muut erilliskustannukset ,6 % Erilliskustannukset yhteensä ,2 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,8 % Käyttöjäämä-% 34,4 % 35,0 % 27,0 % -9,1 % Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,4 % Poistot ,6 % Korot ,5 % Muut yhteiskustannukset ,1 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,7 % KOKON AISKUSTA NNUKSET YHTEEN SÄ ,2 % ,0 % YLIJÄÄMÄ (+) ,8 % 79 17,3 % Ylijäämä-% 14,9 % 14,3 % 5,9 % 7 % Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 132,37 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 3,7 milj. euroa. Vuoteen 2009 verrattuna tuotot kasvoivat 0,8 milj. eurolla. Kustannusvastaavuus (tuotot prosenttia kokonaiskustannuksista) oli 68,2 %, joten tulossopimuksessa yhteisrahoitteiselle toiminnalle asetettu kustannusvastaavuustavoite 50 % ylitettiin. Kustannusvastaavuusprosentti parani 12 prosenttiyksikköä vuoteen 2009 verrattuna. Kustannusvastaavuus kertoo laitoksen oman rahoitusosuuden. Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui ennen kaikkea siitä, että tuotot lisääntyivät 27 prosentilla, mutta erilliskustannukset yhteensä pysyivät ennallaan. Erilliskustannuksissa henkilöstökustannukset nousivat henkilötyövuosien kasvun johdosta, mutta palvelujen ostot pienenivät vastaavasti. Palvelujen ostot pienenivät lentomittaustoiminnan päättymisen takia. Yhteiskustannuksissa oli hieman kasvua, mutta se jäi melko vähäiseksi menojen säästötoimien seurauksena, mm. tukitoimintojen (hallinto ja tietopalvelut) käyttömenot pienenivät. Toiminnasta jäi GTK:n omin budjettivaroin katettavaksi 1,7 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2009). Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuosikertymä oli 41,1 henkilötyövuotta (tehollinen työaika, 34,2 vuonna 2009). Osuus ydintoiminnan henkilötyövuosikertymästä oli 11,6 % (9,2 % vuonna 2009), joten vuodelle 2010 asetettu tavoite 11 % ylitettiin. Yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeiden lukumäärä oli 72 kpl (tavoite 80 kpl). EU-rahoitteisten hankkeiden volyymi lähes kaksinkertaistui huomioiden kaikista lähteistä saadun rahoituksen. Vuonna 2010 EU-hankkeiden henkilötyövuosien määrä oli 23,3 (11,9 vuonna 2009), tuottojen 2,0 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2009) ja menojen 2,0 milj. euroa (1,2 milj. euroa vuonna 2009). Hankkeita oli käynnissä noin 30. Merkittävimpiä EU-hankkeita olivat GTK:n koordinoimat ProMine (tulot 0,46 milj. euroa vuonna 2010), VUKE (0,19 milj. euroa), BaltCICA (0,17 milj. euroa), MINERA (0,17 milj. euroa) ja Päijät-Hämeen Poski (0,15 milj. euroa). Muun yhteisrahoitteisen toiminnan volyymi laski hieman, henkilötyövuosia käytettiin 17,8 vuonna 2010 (22,3 vuonna 2009) ja tuotot olivat 1,7 milj. euroa (1,8 milj. euroa vuonna 2009).

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 Taulukko 3. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus (1000 euroa) Toteuma 2008 Toteuma 2009 Toteuma 2010 Suunnitelma 2010 Muutos 2010/2009 Muutos-% TUO TOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus ,9 % EU:lta saatu rahoitus ,4 % Muu valtionhallinnon ulkopuol. rahoitus ,4 % Yhteisrahoit teisen toiminnan muut tuotot ,7 % TUOTOT YHTEENSÄ ,3 % KUSTA NNUKSET Yhteisrahoitteisen toiminnan erilli skustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Henkilöstökustannukset ,5 % Vuokrat ,5 % Palvelujen ostot ,4 % Muut erilliskustannukset ,6 % Erilliskustannukset yhteensä ,6 % KÄYTTÖJÄÄMÄ ,3 % Käyttöjäämä-% -50,8 % -40,0 % -10,6 % 97,1 % Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset ,1 % Poistot ,7 % Muut yht eiskustannukset ,6 % Osuus yhteiskustannuksista yhteensä ,4 % KOKON AISKUSTA NNUKSET YHTEEN SÄ ,0 % KUSTANNUSVASTAAVUUS ,7 % Kustannusvastaaavuus-% 50,0 % 56,2 % 68,2 % 50 % Yhteisrahoitteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin sisältyy työllisyysvaroin ( ) katettuja palkkauksia 4 714,96 euroa ja vastaava laskennallinen osuus ei-tehollisesta työajasta sekä lomapalkkavelan muutoksesta.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Suoritteiden ja aikaansaatujen julkishyödykkeiden tarkastelu perustuu tulossopimuksessa kirjattujen sanallisten ja sopimuksen liitteessä 2 tunnuslukuina esitettyjen tavoitteiden toteutumavertailuun (taulukot 4 ja 5). Taulukko 4. Toiminnallinen tuloksellisuus, sanalliset tavoitteet ja toteutumatiedot TAVOITTEET 2010 TOTEUTUMA 2010 Luonnonvarojen arviointitoiminta kohdennetaan perus- ja jalometalleihin, teollisuusmineraaleihin, luonnonkiviin sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivaroihin. Toimitaan aktiivisesti Suomen vuoriklusterin kehittämisessä kansallisen geoalan osaamisen vahvistamiseksi (tavoitelinjaus 3.2.) Geologisten luonnonvarojen tilinpito valmistuu keskeisten raaka-ainevarojen osalta. Tavoitteen mukainen toiminta. Toiminnan painotus yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Neljä malmitutkimusaihetta (Kaustisen Leviäkankaan ja Syväjärven litium-esiintymät, Kittilän Petäjäselän kultaesiintymä ja Sodankylän Lomalammen PGEesiintymä) raportoitiin ministeriölle aiheiden myyntiprosessia varten. Suomen hi-tech-metallipotentiaalin selvittäminen jatkui suunnitelman mukaisesti kolmivuotisessa hankkeessa. Jo alustavat tulokset osoittavat useita kiinnostavia alueita eri puolilla Suomea. Arvio Suomen platinametallimetallivarannoista julkaistiin kansainvälisesti. Luonnonkivitutkimusten painopiste oli maksullisissa toimeksiannoissa Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Turvetutkimuksissa raportoitu teollisesti hyödynnettävän energiaturvemäärän energiasisältö (75 TWh) vastaa noin kolmen vuoden käyttötarvetta. Kiviainestutkimuksia yhteisrahoitteisesti Päijät- Hämeessä, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjavesivaroihin liittyvien tutkimusten (pohjavesialueiden geologiset rakennetutkimukset ja pohjaveden virtausmallit) painopiste yhteisrahoitteisissa hankkeissa Etelä- ja Länsi-Suomen tärkeillä pohjavesialueilla. Tavoitteen mukainen toiminta. Valmisteltu yhdessä alan toimijoiden kanssa laajaa Tekes-ohjelmaa mineraalialan t&k-toiminnan edistämiseksi. GTK tukenut vahvasti Oulun yliopiston Mining School toiminnan kehittämistä. Ei toteutunut täysimääräisesti. Turvetilinpidon pilottivaihe valmistui ja metallitietokantoja (nikkeli, PGE) on viety verkkopalveluun osana

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 12 Integroidutaan yhä vahvemmin EU-tason ja kansainvälisiin t&k-yhteisön rakenteisiin sekä osaamiskeskittymiin (Tavoitelinjaus 3.3.) Edistetään geoenergia- ja siihen liittyvien hybridiratkaisujen käyttöä erityisesti suurissa energiakäyttökohteisssa ja yhdyskuntasuunnittelussa (tavoitelinjaus 6.1.) Kehitetään keskeisten asiakasryhmien tarpeiden priorisoimana vuorovaikutteisia tietopalveluratkaisuja kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi ja parantamiseksi (tavoitelinjaus 3.1.) metallimalmien tilinpidon kehittämistä. Geologiset luonnonvarat kattavan tilinpitojärjestelmän valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Keskeisiä syinä ovat järjestelmän rakentamisen edellyttämä ennakoitua suurempi työmäärä sekä ennakoitua suurempi yhteisrahoitteinen ja varsinkin maksullinen toiminta, joka on sitonut myös tilinpidon kehittämisen avainhenkilöitä. Osaltaan viivästykseen on myös vaikuttanut TEM:in pyynnöstä aloitettu kaivannaisjäteoppaan laadintatyö, joka ei kuulunut alun perin kertomusvuoden suunnitelmiin. Tavoitteen mukainen toiminta. Toimittu aktiivisesti EU-tason yhteisöissä erityisesti luonnonvaroihin, merigeologiaan sekä hiilidioksidin varastointiin (CCS) liittyvissä kysymyksissä. Keskeisiä foorumeja olivat mm. komission Sustainable Mineral Resources Technology Platform ja EuroGeoSurveysverkosto. Komissio nimesi GTK:n EU:n paikkatietodirektiivin (INSPIRE) toteuttamisen työryhmään ( ) vastuualueena geologisia luonnonvaroja koskevat tietomallit. Aiheen tiimoilta on tiivistetty yhteistyötä alan johtavan tutkimuslaitoksen, Australian GeoScience Victorian kanssa globaalien tietomallien kehittämiseksi. Luonnonvarojen käyttöön liittyvä yhteistyö kytkeytyy tiiviisti EU:n v julkaisemaan raakaainealoitteeseen sekä EU:n mineraalipolitiikan valmisteluun. Tavoitteen mukainen toiminta. Painopiste oli edellisen vuoden tapaan asiakasratkaisuja kehittävissä kaupallisissa toimeksiannoissa ja Tekesin GEOENER-hankkeessa, joka päättyi vuoden lopussa. GTK:n vastuulla olleet osaraportit valmistuivat. GTK:n organisoimaan päätösseminaariin osallistui 120 asiantuntijaa ja yritysten edustajaa. GTK:n rooli tutkimuksissa on geoenergiakentän lämmitys- ja viilennyskapasiteetin mittauksessa ja mallinnuksessa. Kertomusvuoden tärkeä innovaatio on hybridiratkaisuja tukevan kuituoptisen monitoroinnin kehittäminen geoenergiakentän käytön ohjaukseen. Tavoitteen mukainen toiminta. Verkkopalvelujen kehittämistä jatkettiin asiakassegmenteittäin. Pohjatutkimuksia koskeva verkkopalvelu valmistui yhteistyössä Liikenneviraston kanssa osana valtakunnallisen palvelun kehittämistä. Energiakysymyksiin liittyvän verkkopalvelun (EnergiaInfo) 1- versio valmistui.

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 13 Taulukko 5. Toiminnallisen tuloksellisuus, tunnuslukutavoitteet ja toteutumat 2008 toteutuma 2009 toteutuma 2010 toteutuma 2010 Tavoite TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Tulosalueittaiset kustannukset, % - luonnonvarat ja raaka-ainehuolto 56 54,2 59, energiahuolto ja ympäristö 22 22,0 21, maankäyttö ja rakentaminen 22 23,8 19,3 22 Yhteisrahoitteinen toiminta - kustannusvastaavuus, % , osuus ydintoiminnan htv-kertymästä, % 7,6 9,2 11, hankkeiden lukumäärä Maksullinen toiminta - tulot, milj. Euroa 10,1 7,4 9,1 6,5 - ylijäämä, 1000 euroa ylijäämä, %:ia tuotoista 14,9 14,3 5,9 7 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset - laajat yhteenveto- ja myyntiraportit, kpl muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl Turvevarojen kartoitus - kartoitettu suoala, km raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, milj. m Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl Merigeologinen kartoitus - kartoitettu pinta-ala, km luotaukset, linja-km Julkaiseminen - vertaisarvioidut kansainväliset julkaisut, lukumäärä muut julkaisut ja artikkelit, lukumäärä Yhteenvetona on todettavissa, että GTK saavutti tulossopimuksessa määritetyt toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet keskeisiltä osin hyvin, mikä osoittaa, että GTK onnistui hyvin myös toiminnan sopeuttamisessa vuoden 2010 talousarviorahoituksen merkittävään supistumiseen. Maksullisen toiminnan tuotot ylittivät merkittävästi tavoitteen, osin maksullisen toiminnan priorisoinnin seurauksena. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa on jatkunut ennakoitu vahvistuva suunta. Yhteisrahoitteisen ja erityisesti maksullisen toiminnan henkilötarpeet heijastuivat muutamien tavoitteiden saavuttamisasteeseen (tilinpidon kehittäminen, merigeologinen kartoitus). Tieteellinen julkaisuaktiviteetti (vertaisarvioidut kansainväliset artikkelit) on jatkanut laskuaan. Osin tämä selittyy tavanomaisesta julkaisukierron vaihtelusta. Vuoden vaihteeseen mennessä oli mm. valmistunut 34 artikkelia GTK:n 125-vuotisjuhlajulkaisuun Geoscience for Society, joka julkaistiin tammikuussa Osaltaan kyse voi olla myös soveltavan tutkimustoiminnan vahvistumisesta ja varsinkin yhteisrahoitteisten EU-hanketoiminnan lisääntymisestä. EU- tutkimushankkeissa on tiukat raportointivelvoitteet, mutta tavoitteisiin ei yleensä sisälly kansainvälisesti referoitujen julkiasujen tuottaminen.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Palvelukyvyn kehittäminen GTK:n palvelukyvyn jatkuva kehittäminen ja suoritteiden laadunvarmistus pohjautuvat aktiiviseen sidosryhmätoimintaan ja laitoksen toiminnan kattavan laatujärjestelmän hyödyntämiseen. Palvelukyvyn kehittämisen kulmakivinä toimivat toimintaprosessien ja osaamisen jatkuva parantaminen, vaikuttavuusalueittain ja asiakassegmenteittäin tapahtuva tarvekartoitus ja markkinointi sekä palvelujen tuotteistus. Tietopalvelujen ja maksullisten asiantuntijapalvelujen kehittämissuunnitelmat uudistettiin. Suunnitelmat konkretisoidaan yksikkökohtaisilla tavoitteilla. Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen tapahtuu laatupäällikön koordinoimana. Osana toimintaa kootaan vuosittain asiakaspalautetta tuotosten ja palvelukyvyn parantamisen perustaksi. Laatujärjestelmän toimivuuden varmennuksesta huolehdittiin sisäisten auditointien (5 kpl), CAFitsearvionnin sekä GTK:n johdon laatukatselmuksen avulla. Ministeriön asiakasstrategiaprosessi on toiminut osaltaan palvelutoiminnan kehittämisen kehyksenä, ja osana TEMPOjohtamisvalmennusta valmistui raportti asiakashallinnasta tutkimuslaitoksissa. Palvelujen kysyntä GTK:n maksullisten palveluiden kysyntä, yhteisrahoitteinen toiminta ja verkkopalvelujen käyttö kuvaavat sekä GTK:n palvelukykyä että toiminnan ja tuotteiden laatuun liittyviä tekijöitä ,1 milj ,4 milj ,1 milj. Valtionhallinto Kuntasektori Elinkeinoelämä Vientiprojektit Muut asiakkaat Kuva 1. GTK:n maksullisen toiminnan tuotot vuosina Maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät 1,7 milj. eurolla 9,1 milj. euroon. Tärkein palvelujen käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä, ja sen volyymi kasvoi (5,1 milj. euroa, lisäystä 0,6 milj. euroa). Kaivannaisteollisuus oli edelleen merkittävin yksittäinen asiakasryhmä, ja siltä saadut tuotot nousivat myös (3,2 milj. euroa, lisäystä 0,7 milj. euroa). Vientiprojektitoiminta kasvoi merkittävästi (3,2 milj. euroa, lisäystä 1 milj. euroa) Ugandan kartoitushankkeiden ja UM:n ICIrahoituksella toteutettujen hankkeiden myötä.

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS htv:t 30, htv:t 34, htv:t 41,1 EU-hankkeet Muut yhteisrahoitteiset hankkeet Hankkeiden valmistelu Kuva 2. Yhteisrahoitteisen toiminnan htv-kertymät (tehollinen työaika) vuosina GTK oli kertomusvuonna yhä halutumpi yhteistyökumppani erilaisissa tutkimushankkeissa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot lisääntyivät 0,8 milj. eurolla 3,7 milj. euroon. EU-rahoitteinen toiminta lähes kaksinkertaistui kertomusvuonna sekä toiminnan tuottojen (2,0 milj. euroa) että toimintaan käytettyjen htv-määrien suhteen. Kertomusvuonna oli käynnissä kaikkiaan 72 yhteisrahoitteista hanketta, joista noin 30 oli EU:n osarahoitukseen perustuvia. GTK toimi koordinaattorina kolmasosassa EU-hankkeita. Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri on laaja ja painottuu erilaisiin luonnonvaroihin ja niiden käyttöön liittyviin ympäristökysymyksiin, joihin tarvitaan geologista asiantuntemusta. Yksittäisistä hankkeista ylivoimaisesti suurin oli ProMinehanke, joka jatkui GTK:n johdolla. Kotimaassa yhteisrahoitteisen toiminnan painopiste oli pohjavesi-alueiden geologisissa rakennetutkimuksissa. Käyttäjämäärien kasvu jatkui vahvana ammattikäyttäjille tarjottavissa verkkovälitteisissä palveluissa, joihin GTK:n palvelujen kejhittämispanostus on myös kohdistunut. GTK:n internetsivujen kokonaiskävijämäärä vuonna 2010 ylsi käyntiin jatkaen lievää laskuaan edellisiin vuosiin verrattuna. Maksuttomista verkkopalveluista on lyhyessä ajassa kehittynyt GTK:n keskeisin tietopalvelukanava. Malminetsintäyhtiöille suunnattujen englanninkielisten Exploration-sivukokonaisuus keräsi runsaasti vierailijoita yltäen uuteen kävijämääräennätykseen, käyntiin. Myös geo.fi-portaalin kautta tarjottujen karttapalveluiden kävijämäärä ylsi uuteen ennätykseen käyntiin kasvaen jopa 236 % edellisvuodesta. GTK:n keväällä 2010 julkistama uuden Suomen kallioperää ja sen yksiköitä koskevan verkkopalvelu on merkittävä tekijä käyntimäärien nousussa. Palvelu on ainoa laatuaan maailmassa ja sai kansainvälistäkin huomiota. Suosituimmat suomenkieliset sivukokonaisuudet olivat karttojen aineistohaut, ajankohtaissivuilla olevat tiedotteet, artikkelit ja avoimet työpaikat, sekä luonnonvarat- ja tutkimussivukokonaisuudet. Englanninkielisiä kävijöitä kiinnostivat eniten Exploration-sivukokonaisuus uutisineen sekä GTK:n julkaisut ja karttahaut. Uudistunut suomenkielinen Luonnonvarat-sivusto julkaistiin keväällä ja ruotsinkielinen Resurser-sivusto syksyllä. GTK:n suosituimman julkaisun Retkeilijän kivioppaan verkkoversio julkaistiin keväällä uudenlaisena digitaalisena e-julkaisuna. Geo.fi-verkkopalveluun liitettiin vuoden 2010 aikana Suomen kallioperä -karttapalvelu sekä Turvepaikka-palvelu. Verkkopalvelun käyttöliittymään lisättiin kuvaukset karttapalveluista myös ruotsin- ja englanninkielellä. Malminetsintäyrityksille suunnattuun Active Map Explorer -

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 16 karttapalveluun päivitettiin GTK:n julkistamat koko Suomen kattavat uudet 1: mittakaavaiset kallioperä- ja maaperäkartta-aineistot sekä teollisuusmineraalitietokanta. GTK toimi aktiivisesti laajoissa kansainvälisissä One Geology Europe ja Global projekteissa toteuttamalla niissä harmonisoidut rajapintapalvelut kansainvälistä aineistopalvelua varten. GTK tuotti karttaplaveluja myös Maanmittauslaitoksen ylläpitämään Paikkatietoikkunaan Kävijämäärät Ulkoisten käyntien lkm Karttapalvelut Exploration Finland Tiedonhakupalvelut Ulkoisten käyntien lkm Kuva 3. GTK:n verkkopalvelujen käytön kehitys vuosina Verkostoituminen Kotimaassa tutkimusyhteistyö tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa oli vilkasta. Yhteistyössä yliopistojen kanssa toimiva Suomen isotooppigeologian laboratorio (SIGL) on jo vakiinnuttanut toimintansa. Lisääntyvää verkostohakuisuutta kuvastavat osaltaan myös vuosittaiset yhteistyöneuvottelut ja yliopistojen kanssa laaditut yhteistyösopimukset. Lisäksi GTK oli aktiivisesti mukana INSPIRE-työryhmissä ja useissa muissa tutkimustoiminnan kansallisten edellytysten vahvistamiseen pyrkivissä foorumeissa. GTK:n asiantuntijat ovat edelleen osallistuneet aktiivisesti erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin alueiden käyttöä ja suunnittelua koskeviin työryhmiin. Konkreettinen yhteistoiminta VTT:n kanssa aktivoitui uuden TEKES-ohjelman ja yhteisten kansainvälisten aloitteiden valmistelun myötä. Verkostoyhteistyö on yhä vahvemmin tiivistymässä koko mineraalialalla. Yhtenä kokoavana elementtinä on EU:n raaka-ainealoite (RMI), ja sen pohjalta laaditut kansalliset strategiat. Toi-

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17 mintavuonna osallistuttiin sekä Euroopan kestävää mineraalihuoltoa edistävään EU:n teknologiaplatformin toimintaan että Eurogeosurveys (EGS)-verkoston työskentelyyn. EGS:n asiantuntijaryhmien panos eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin linjaamisessa on muodostumassa merkittäväksi. Mineraalisektorin ajankohtaisuus heijastui edelleen ulkoministeriön kanssa tiivistyvänä yhteistyönä. Konkreettisen hanketoiminnan lisäksi GTK-TEM- UM yhteistyön keskeisenä teemana on ollut mineraalisektorin ja kehityspolitiikan rajapinnalle kehittyvä Minerals for Development -aloite. Verkostomaisena rakenteena tutkimus- ja yritysmaailmaa yhdistävä Suomen Vuoriklusteri kytkeytyi entistä vahvemmin osaksi Suomen Mineraalistrategian toteutusta. Vuonna 2010 yritysverkostoteemoista keskeisimmiksi nousivat geoenergia ja valtakunnallinen maakairausrekisteri. Asiakas/sidosryhmäpalaute Asiakas- ja sidosryhmätapaamiset sekä laatujärjestelmätyö ovat tärkeimmät jatkuvat palautteiden hankkimiskeinot, joiden yhteydessä kootaan myös tietoa GTK:n toimintaan kohdistuvista odotuksista. Hankkeiden ja yhteistyöryhmien päätöstilaisuudet sekä verkkosivujen kautta saatu asiakaspalaute ovat tärkeitä palautekanavia. Palautteen ja tehtyjen selvitysten mukaan asiakkaamme arvostavat työn sisältöä, laatua ja vaihtoehtoisia ongelmanratkaisunäkökulmia. Kiitosta on saatu myös aikataulujen pitävyydestä ja puolueettomuudesta. GTK on saanut myönteistä palautetta myös verkkopalveluistaan ja erityisesti aineistopalvelujen kehittymisestä. Reklamaatiot ovat olleet yksittäisiä ja koskeneet yleisimmin palvelukokonaisuuden osatekijää (parannusehdotuksia) tai yksittäisen asiantuntijan vaikeaa tavoitettavuutta. Joidenkin verkkopalvelujen tekninen toimivuus ja käytettävyys eivät ole asiakasvaatimusten tasolla. Asiakasraporttien käytännön hyödynnettävyydestä on jossain tapauksissa saatu rakentavaa kritiikkiä. Kaikki palautteet on ohjattu palvelun tuottaneeseen yksikköön joka hoitaa palautteen käsittelyn asiakkaan kanssa sekä huomioi sen omaa toimintaa kehittäessään. Palautteen tiivistelmä ja poikkeamien korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet on käsitelty laitoksen johdon vuosittaisessa laatukatselmuksessa.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulossopimuksessa GTK:lle asetettiin alla olevat yleiset ja taulukossa 6 yksilöidyt tunnuslukutavoitteet: Toimintastrategialähtöinen henkilöstörakenne Henkilöstön korkeatasoinen osaaminen Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö Taulukko 6. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen tunnusluvut vuosilta toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Henkilötyövuosien kehitys (toimintamenoilla rahoitetut) Henkilöstön hyvinvointi paranee - sairauspoissaolopäivät/htv 8,5 8,5 7,6 <8,4 - lyhytaikaiset (1-3 pvää) sairauspoissaolotapaukset <780 - organisaation kannustavuus (1-5) - 3,0-3 Organisaation osaaminen kasvaa - koulutuspäivät/htv 4,7 4,6 3,5 4,7 - pätevyysinvestoinnit, euroa/htv (sis. Myös koulutusajan palkat) Organisaation työnantajakuva on houkutteleva - lähtövaihtuvuus, % (toisen organisaation palvelukseen siirtyneet) 1,4 0,8 0,4 <4,0 - työhakemukset/avoin työpaikka >20 Henkilöstörakenteen osalta GTK:n tavoitteena on ollut asiantuntijoiden osuuden lisääminen sekä osaamisen suuntaaminen entistä selkeämmin ydintoimintoihin. Tavoitteita edistettiin suorittamalla ohjelmatoiminnan uudelleenarviointi, jonka seurauksena päätettiin ohjelmatoiminnan organisointiin ja painotuksiin liittyvistä muutoksista lukien. Lisäksi laadittiin selvityksiä geofysiikan ja teknisten palveluiden toiminnasta. Selvitysten pohjalta päätettiin kehittämistoimenpiteistä sekä suuntaviivoista mm. ostopalveluiden käyttämisen suhteen. Vuonna 2010 käynnistettiin vain 12 rekrytointiprosessia vakituisiin tehtäviin. Hakemusten määrä avointa työpaikkaa kohden väheni merkittävästi edelliseen vuoteen nähden, mikä johtuu vuonna 2009 toteutetusta henkilöstöhallinnon rekrytointiprosessista, johon saatiin poikkeuksellisen paljon hakemuksia. Rekrytoinnit kohdistuivat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Henkilöstön osaamista kehitettiin mm. jatkamalla huippuosaamisen kehittämisohjelmaa jo kolmatta vuotta peräkkäin. Ohjelma mahdollisti tutkijavaihtoa ja kansainvälistä verkostoitumista alan tutkimuslaitosten välillä ympäri maailman. Lisäksi laadittiin koko organisaation yhteinen strategisen osaamisen kehittämissuunnitelma sekä toimenpideohjelma vuodelle Suunnitelma sisältää kehittämistoimenpiteitä eri osaamisalueilla (mm. johtaminen ja esimiestyö, palvelutoiminta, geoala, hallinto). GTK:n säästöohjelma heijastui tarkasteluvuoden pätevyysinvestointien sekä koulutuspäivien määrään, jotka molemmat laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Osaamisen kehittämiseen liittyen vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen henki-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 19 löstön osuus oli kertomusvuoden lopussa 44,4 %. Vuosina 2009 ja 2008 vastaavat luvut olivat 43,7 ja 42,1. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen liittyen toteutettiin syväjohtamisvalmennuksen periaatteiden mukainen työyhteisökysely, jonka pohjalta tiimit valitsivat itselleen kehittämiskohteet ja sopivat toimenpiteistä. Lisäksi järjestettiin koko organisaation johdon ja esimiesten yhteiset esimiespäivät, joiden aikana käsiteltiin mm. strategian ja työhyvinvoinnin yhteyksiä sekä ajankohtaisia henkilöstöasioita yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa toteutettiin pyrkien huomioimaan eri henkilöstö- ja ikäryhmien tarpeet. Kattavien sairaudenhoitopalveluiden lisäksi henkilöstölle tarjottiin ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita kuten ikäkausitarkastukset sekä terveyteen liittyvät teemapäivät. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Toimintavuonna käytettävissä oleva kokonaisrahoitus mukaan lukien ulkopuolinen rahoitus ja edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha oli 42,6 milj. euroa, josta vuoden 2010 talousarviorahoituksen osuus oli 40,6 milj. euroa ja edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan osuus 1,7 milj. euroa. Vuoden 2010 toimintamenorahoitus oli 2,2 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2009 rahoitus siirtomäärärahaosuudet huomioiden. Ulkopuolista rahoitusta oli 0,3 milj. euroa, kaikki työllistämiseen valtionhallintoon tarkoitettua rahoitusta. Kokonaismenoja kertyi 50,5 milj. euroa, 3,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Menoista 50,2 milj. euroa kirjattiin omalle toimintamenomomentille ja 0,3 milj. euroa katettiin ulkopuolisella rahoituksella. Toiminnan tulot olivat yhteensä 13,1 milj. euroa, mikä on 2,7 milj. euroa enemmän kuin vuonna Tulo- ja ulkopuolisella rahoituksella katettiin 26 % kokonaismenoista (vuonna %). Sekä maksullisen että yhteisrahoitteisen toiminnan tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Tulokertymän kasvun lisäksi prosenttiosuutta kasvatti menojen vähentyminen, mikä johtui mm. laitoksessa toteutetusta säästöohjelmasta vuonna Talousarvion toteutuminen GTK:n tuloarviotileille tuottamat tulot olivat yhteensä 1,0 milj. euroa, mikä koostui pääosin arvonlisäverotuotoista. Määrärahamomenttien käyttö oli yhteensä 38,8 milj. euroa, mistä GTK:n nettomenot vuoden 2010 momentilla olivat 35,5 milj. euroa. Maksettuja arvonlisäveroja oli yhteensä 3,1 milj. euroa. Muiden määrärahamomenttien käyttö oli 0,3 milj. euroa, mikä oli kokonaisuudessaan työllistämismäärärahoja. Lisäksi käytettiin vuodelta 2009 siirtyneet GTK:n toimintamenomomentin määrärahat 1,66 milj. euroa. GTK:n vuoden 2010 toimintamenomäärärahasta siirtyi vuodelle ,13 milj. euroa. Vuodelle 2011 siirtyneen määrärahan tasoon vaikutti tulokertymän korkeuden lisäksi vuotta 2009 alhaisempi menokertymä. Menokertymän tasoon vaikutti vuonna 2010 tuottavuusohjelman jatkuminen ja laitoksessa toteutettu säästöohjelma sekä lentogeofysiikan toiminnan päättyminen vuonna 2009.