ASIAKASLÄHTÖINEN RAVITSEMUSOHJAUS
|
|
- Marja-Leena Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASIAKASLÄHTÖINEN RAVITSEMUSOHJAUS Tuula Kaittovuori ja Helinä Unnbom Kehittämistehtävä, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Työterveyshuollon erikoistumisopinnot
2 TIIVISTELMÄ Kaittovuori, Tuula & Unnbom, Helinä. Asiakaslähtöinen ravitsemusohjaus. Helsinki, kevät 2009, 24 sivua joista sivut ovat liitteitä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Työterveyshoitajan erikoistumisopinnot. Tämän kehittämistehtävän tarkoitus oli koota tiivis tietopaketti Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen työterveyshoitajille ravitsemusneuvonnan ohjauksen tueksi. Tässä työssä korostuu asiakaslähtöisyys ja motivoiva työskentelytapa. Tuomme esille myös Prochaskan muutosvaihemallin ravitsemusohjauksessa. Materiaali on koottu alan kirjallisuudesta, ohjeista ja Käypä hoito suosituksista. Tiedonlähteinä käytimme kirjastoa, asiantuntijoita, internettiä ja opettajia. Asiasanat: asiakaslähtöisyys, motivoiva työskentelytapa, Prochaskan muutosvaihemalli, ravitsemusneuvonta, terveydenedistäminen.
3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS ASIAKASKESKEINEN TYÖSKENTELY ELÄMÄNTAPAMUUTOKSISSA Avoimet kysymykset työkaluina Voimavaraistaminen ja empatian osoittaminen Ratkaisukeskeinen ote ravitsemusohjauksessa Asiakkaalle annettavat tehtävät LIHAVUUDEN MÄÄRITELMÄ Lihavuuden yleistyminen Lihavuuteen liittyvät sairaudet PROCASKAN MUUTOSVAIHEMALLIT Prochaskan muutosvaihemalli painonhallinnassa Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Sanoista tekoihin Repsahdus MUISTILISTA ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN OHJAUKSEEN POHDINTA Asiakaslähtöisyys ravitsemusohjauksessa Aiheen valinta Lopuksi...19 LÄHTEET...20 LIITE 1: Alkoholijuomien kalorimääriä LIITE 2:Liikunnan energiankulutus LIITE 3:Energiantarpeen viitearvot LIITE 4: Hyödyllisiä nettiosoitteita
4 1 JOHDANTO Työskentelemme molemmat työterveyshoitajina Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa. Terveyden edistäminen ja terveyden puolesta puhuminen on tärkeä osa työterveyshoitajan työtä. Työterveyshuolto on avainasemassa sairauksien ennaltaehkäisyssä. Työterveyshuollon hoitokulttuuri painottuu terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Näin ollen työterveyshuollossa tehtävä työ on osa kansanterveystyötä. Lihavuus on yhteydessä useisiin kansantauteihimme kuten kohonnut verenpaine, diabetes, tuki ja liikuntaelinsairaudet. Lihavuus lisää sekä työkyvyttömyyden, että sairastumisen riskiä. Yhtenä osana työterveyshoitajan työtä on ravitsemusneuvonta ja elämäntapaohjaus. Ravitsemusohjauksesta kiinnostuneina päätimme ottaa sen kehittämistehtävän aiheeksi. Vihjeen työn tekemiseen saimme omalta työpaikalta, jonne toivottiin koottavan käytännönläheistä materiaalia ja runko ravitsemusohjauksen tueksi. Runkona ohjauksessa käytämme Prochaskan muutosvaihemallia. Tarkastelemme muutosvaihemallia ravitsemuksen ja painonhallinnan kannalta. Muutosvaihemallia olemme aiemmin tottuneet käyttämään tupakoinnin lopettamisen yhteydessä, mutta se toimii erinomaisesti myös ravitsemusohjauksessa. Tuomme esille myös motivoivan elämäntapaohjauksen, jonka tarkoituksena on voimavaraistaa asiakas tekemään itse jotain terveytensä eteen. Kohdassa 6 on koottu lyhyesti yhteen, mihin asioihin painonhallinnan ohjaus pääpiirteittäin painottuu. Liitteiksi olemme koonneet esim. kaloritaulukoita ja taulukon liikunnan energian kulutuksesta annettavaksi asiakkaille. Asiakkaiden mielestä tämäntyyppiset liitteet ovat informatiivisia ja hyödyllisiä. Työn keskeisiä käsitteitä on: asiakaslähtöisyys, motivointi/motivoiva työskentelytapa, Prochaskan muutosvaihemalli, ravitsemusneuvonta, terveydenedistäminen.
5 5 2 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKOITUS Kehittämistehtävämme tarkoituksena on koota käytännönläheinen toimintamalli työterveyshoitajille ravitsemusohjauksen tueksi. Kokemuksemme mukaan elämäntapaohjaus on erittäin haastavaa. Useissa yhteyksissä on todettu, että hoitoalan ammattilaisten koulutuksessa elämäntapamuutoksen ohjaustaidot ovat voineet jäädä muun opetusaineksen varjoon. Tässä työssä tarkastelemme tätä asiaa painonhallinnan ja ravitsemusohjauksen näkökulmasta. Toivomme, että myös tehtävän teoriaosuudesta olisi hyötyä työterveyshoitajille ravitsemusohjauksessa, koska ravitsemusneuvonta ja ohjaus on osa terveydenedistämistä. Työterveyden edistäminen on työterveyshoitajan työn ydin, samoin kuin lakiin perustuva tietojen anto, ohjaus ja neuvonta. Työterveyshoitajan on työssään nähtävä laajasti koko ihminen. Tarpeet tulevat asiakkaalta ja työskentelyssä edetään asiakkaan tarpeiden mukaan ja häntä kunnioittaen. Työterveyshoitajalla on tärkeä tehtävä voimavaraistaa asiakasta tekemään muutoksia ja päätöksiä. Voimavaraistamisen keinoja ovat tiedon antaminen, ohjaus, tukeminen ja neuvonta. Lähtökohtana voimavaraistamisessa ovat asiakkaan tarpeiden tunnistaminen sekä asiakkaan voimavarat. Autetaan asiakasta tunnistamaan ongelma ja se mihin ja miten hän haluaa muutosta. (Lappalainen & Lehtonen i.a.) Asiakkaat tietävät paljon painonhallintaan liittyvistä asioista, mutta tieto ei vielä riitä muutoksen aikaansaamiseen. Muutosten toteuttaminen vaatii ponnisteluja ja epäonnistumisia tulee usein. Haluamme paneutua tässä tehtävässä asiakaslähtöiseen työskentelytapaan ja asiakkaan motivoimiseen. Yhtenä lähtökohtana on ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja Prochaskan muutosvaihemalli. Jos ohjaaja ymmärtää ja on sisäistänyt Prochaskan muutosvaihemalliteorian, on hänen helpompi ymmärtää, ohjata ja tukea asiakasta. Ohjaus voi edetä asiakkaan muutosvalmiuden mukaan.
6 6 3 ASIAKASKESKEINEN TYÖSKENTELY ELÄMÄNTAPAMUUTOKSISSA Ihminen ei halua jonkun toisen päättävän, mitä muutoksia hänen tulisi tehdä elämässään. Suora kehotus elämäntapamuutoksiin, taivuttelu, autoritaarisuus ja valvonta herättävät yleensä muutosvastarinnan, joka tukahduttaa motivaation tehokkaasti. Sisäistä motivaatiota tuo esiin tasa-arvoinen keskustelu, ilman syyllistämistä sekä vastuunottaminen. Ohjaajan on syytä kysyä itseltään, miten tuen asiakkaan sisäistä motivaatiota? Miten estän muutosvastarinnan syntymisen? Asiakaslähtöisyys on lähtökohta elämäntapamuutoksissa. Asiakkaalle ei pidetä esitelmää aiheesta, vaan häntä autetaan työskentelemään itse asian kanssa. (Mustajoki i.a.) 3.1 Avoimet kysymykset työkaluina Työkaluina voidaan käyttää avoimia kysymyksiä. Niihin ei vastata yhdellä sanalla kyllä tai ei. Oletko halukas elämäntapamuutoksiin?, Oletko pysynyt päätöksessäsi vähentää makean syöntiä? ovat suljettuja kysymyksiä. Avoimia kysymyksiä sen sijaan ovat: Mitä ajattelet painostasi?, Minkälaisen muutoksen olisit valmis elämäntavoissasi tekemään ensimmäisenä?, Mitä tiedät ylipainon aiheuttamista sairauksista?, Minkälaiset ovat ruokailutottumuksesi?. Asiakaslähtöisessä työskentelyssä asiakas puhuu enemmän kuin ohjaaja. Keskustelu voi olla ensimmäinen kerta, kun asiakas ajatuksissa oikeasti käsittelee omaa ylipainoa ja epäterveellisiä elämäntapojaan. Ajattelun tuloksena voi olla motivoituminen, minkä jälkeen asiakas on valmis yrittämään muutoksia elämässään. (Mustajoki i.a.) On tärkeää, että ohjaaja riisuu itseltään asiantuntijakaavun, koska ohjaajan ylitsevuotava asiantuntijuus voi kääntyä itseään vastaan, jos sen rinnalla asiakkaan itseluottamus kutistuu. Liiallinen tiedon kaataminen voi sammuttaa tehokkaasti jo heränneen motivaation. On syytä muistaa, että riskitekijöillä pelottelu saa harvemmin aikaan mitään pysyvää muutosta. (Turku 2007, 35.)
7 7 3.2 Voimavaraistaminen ja empatian osoittaminen Motivoimisessa on tärkeää ohjaajan osoittama empatia, joka on hyväksyntää, myötätunnon, ymmärryksen ja kiinnostuksen osoittamista sanoin ja elein. Hyväksyvässä ja ymmärtävässä ilmapiirissä muutos on mahdollista. Reflektiivinen eli heijastava kuunteleminen ja tunteiden salliminen tukevat asiakkaan ymmärretyksi tulemista. (Haarala, Honkanen, Mellin & Tervaskanto-Mäentausta 2008, 143.) Motivoivassa haastattelussa asiakasta autetaan tunnistamaan ongelma, kannustetaan häntä ilmaisemaan huolensa ja sen mihin hän itse haluaa muutosta. Ohjaajan osoittama optimismi auttaa asiakasta uskomaan itseensä. Työskentelyssä vahvistetaan asiakkaassa herännyttä motivaatiota ja autetaan häntä selvittämään muutoksen tiellä olevia esteitä ja ristiriitoja. Asiakasta autetaan löytämään omia ratkaisuja ja tuetaan hänen omatoimisuutta ja oma-aloitteisuutta. Motivoiva elämäntapaohjaus eroaa monessa suhteessa perinteisestä painonhallintaohjauksesta. Perinteisessä muodossa keskitytään liian yksityiskohtaiseen tietoon, annetaan tietoa liikaa yhdellä kertaa ja tiedon antamishetki on kaukana itse syömistilanteesta. Usein on harhakäsitys, että pelkkä tieto toisi muutosta käyttäytymiseen. (Lappalainen & Lehtonen i.a.) Heijastava kuuntelu eli reflektointi on asiakkaan motivoimisessa tärkeää ja haastavaa. Heijastavassa kuuntelussa ohjaaja voi toistaa samoin sanoin sen mitä asiakas on juuri sanonut. Asian voi myös muotoilla toisin ja ilmaista omin sanoin mitä asiakas on sanonut. Kun ohjaaja heijastaa asiakasta motivoivia lauseita, asiakas kuulee oman toteamuksensa uudelleen. Myös avointen kysymysten jälkeen heijastaminen on tarkoituksenmukaista, kun ohjaaja tarkentaa asiakkaan vastauksia. (Haarala ym. 2008, ) 3.3 Ratkaisukeskeinen ote ravitsemusohjauksessa Ruokatottumusten muutos on prosessi, jota voi edistää ratkaisukeskeistä työotetta käyttämällä. Sen avulla asiakasta autetaan ottamaan omat voimavaransa
8 8 ja kykynsä käyttöön. Ratkaisukeskeistä työotetta voidaan käyttää monenlaisessa tavoitteellisessa toiminnassa. Ruokatottumusten muuttaminen ja syömisen hallinta on tavoitteellista toimintaa. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on käyttäytymisterapian muoto, jossa erityishuomio kiinnitetään onnistumisiin. Asiakaan kanssa pohditaan, miten hän on onnistunut, vaikka vähäisessäkin määrin. Ratkaisukeskeisessä ajattelutavassa ei pohdita, miten ongelmiin on päädytty, ne tavallaan ohitetaan sillä oletuksella, että kun tavoitekäyttäytymistä saadaan esiin, ongelmakäyttäytyminen vähenee ikään kuin itsestään. Ongelmat ja epäonnistumiset nähdään oppimismahdollisuuksina. Pallo on asiakkaalla, hän ottaa vastuun ja tekee työn. Asiakasta ohjataan tarkkailemaan omaa käyttäytymistään ja sitä kautta pyritään lisäämään tavoitekäyttäytymistä. (Heinonen 2001, 69.) Syömisen hallinnassa pulmia kokevat eivät välttämättä hyödy kaloriohjatuista ruokalistoista, etenkin jos kyseessä on ongelmasyöminen. Syömisongelmissa heitä auttaa konkreettinen arkipäivän ruokailuun ulottuva, avoin ja kannustava keskustelu ohjaajan kanssa. Syömisen hallinnan opettelu ja ruokatottumusten muuttaminen pitäisi saada tuntumaan houkuttelevalta, helpolta ja luontevalta. Tähän pääsemisessä helpottaa se, että asiakas kertoo, mitä hän on jo yrittänyt ja mitä hän on valmis tekemään kokemustensa ja tietonsa perusteella. Ratkaisut elämäntapamuutoksissa ovat asiakkaalla itsellään. (Heinonen 2001, ) On tärkeää pohtia asiakkaan kanssa, mikä on nostanut hänen painoaan, mikä saa sen pysymään koholla ja milloin hän on ollut normaalipainoinen. Mitä hän teki normaalipainoisena olleessaan toisin kuin nyt? Minkä pienen asian hän elämäntavoissaan haluaa ensimmäisenä muuttaa? Kannustetaan asiakasta tekemään pieniä konkreettisia muutoksia, joita hän voi toteuttaa koko loppuelämän. Kaikkien tapojen muuttaminen ei kerralla onnistu. Jos asiakas yrittää muuttaa liian paljon kerrallaan, painonhallinta muuttuu laihdutuskuuriksi, jota ei kauan jaksa toteuttaa. Herkästi seuraa repsahduksia, joista on helppo palata vanhoihin tottumuksiin. Tavoitteet kannattaa miettiä mieluummin uusien hyvien asioiden aloittamisena, kuin huonojen asioiden lopettamisena. Jos asiakas haluaa lopettaa iltasyömi-
9 9 sen, hän jää ikään kuin tyhjänpäälle lopettaessaan sen. Asiakkaan kanssa mietitään mitä hän voisi tehdä syömisen sijaan. Illat saattavat tuntua tyhjiltä ja syöminen voi hallita ajatuksia. Iltasyömisen hallinnan tavoittelu tai hallittu herkuttelu ovat myönteisempi tapa muuttaa käyttäytymistä. (Heinonen 2001,76.) Ratkaisukeskeisessä työtavassa palaute on aina positiivista. Kiittäminen ja myönteinen palaute toimii muutosvoimana. Antaessaan palautetta ohjaaja kertaa niitä asioita, joissa asiakas on onnistunut tekemään muutoksia. (Heinonen 2001, 78.) 3.4 Asiakkaalle annettavat tehtävät Ohjaaja voi antaa asiakkaalle tehtäviä, mikäli hän haluaa niitä tehdä. Yksi tehtävä voi olla ruokapäiväkirjan pitäminen, jota käytetään asiakkaan itsearvioinnin välineenä. Sen avulla asiakas voi arvioida, tarkkailla ja tutkia omaa syömistään. Se voi olla keino tehdä automatisoituneesta liikasyömisestä tietoista ja saada se hallintaan. Yleensähän ruokapäiväkirjaa pitäessään asiakas vähentää syömistään. Tällä tavalla asiakas voi löytää hallitun syömisen mallin. Ruokapäiväkirjasta voidaan myös laskea energian saantia. Asiakas voi laskea sen yksin tai yhdessä ohjaajan kanssa. Energian saannin laskeminen ei kuitenkaan ole keskeisintä, mutta kun yritetään vähentää energian saantia, syödyn kirjaaminen auttaa siinä. Tehtäväksi voi antaa myös kysymyskaavakkeen, jossa asiakas pohtii omien haasteiden kohtaamista ja omia tavoitteita ja mitä suunnittelee tekevänsä käytännössä. (Heinonen 2001, 90.)
10 10 4 LIHAVUUDEN MÄÄRITELMÄ Lihavuus voidaan luokitella painoindeksin tai vyötärönympäryksen mukaan. Aikuisten normaali painoindeksi on 25 kg/m2. Sen ylittyminen lisää monien sairauksien vaaraa. Vyötärönympärys pitäisi olla miehillä alle 90 cm ja naisilla alle 80 cm. Miehillä vyötärönympäryksen 100 cm ja naisilla 90 cm ylittyminen merkitsee huomattavasti suurentunutta sairauksien vaaraa. (Käypähoito 2007.) 4.1 Lihavuuden yleistyminen Lihavuus on levinnyt epidemian lailla niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Suomalaisista naisista lähes 50 % ja miehistä lähes 70 % ovat vähintään lievästi lihavia. Iän myötä painolla on taipumus nousta koska perusaineenvaihdunta pienenee. Tämä johtuu pääasiassa rasvattoman kudoksen vähenemisestä kehossa. Ts. läski kasvaa, lihakset pienenee. Väestöryhmistä lihomiselle alttiita ovat vähiten koulutetut, liikapainoisten aikuisten lapset, tupakoinnin lopettaneet ja vähän liikuntaa harrastavat. On monia syitä, jotka vaikuttavat lihomisen yleistymiseen. Ruoka-annoksien koot ovat kasvaneet, arkiliikunta on vähentynyt, makeat välipalat ovat yleistyneet sekä virvoitusjuomien ja alkoholin käyttö lisääntyneet. Nykyisin ruokaa on tarjolla yltäkyllin, joten on lähes mahdotonta pysyä normaalipainoisena ilman tietoista ponnistelua. Liikakiloja vastaan taistelussa ovat avainasemassa kohtuullisuus ruokamäärissä ja alkoholin käytössä sekä liikunnallinen elämäntapa. (Suomen lääkärilehti 8/2004, 777.) 4.2 Lihavuuteen liittyvät sairaudet Vyötärön ympärille kertynyttä rasvaa kutsutaan viskeraaliseksi rasvaksi. Viskeraalisen rasvan lisääntymisen myötä kasvaa sydän- ja verisuonisairauksien vaara. Viskeraalinen rasva aiheuttaa insuliiniresistenssiä, diabetesta, dyslipidemiaa ja verenpainetautia. Lihavuus lisää merkittävästi myös vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin, aivoinfarktiin, obstruktiiviseen uniapneaan, kihtiin, sappikivi-
11 11 tautiin, rasvamaksaan, polvien nivelrikkoon ja astmaan. Ylipainoisilla henkilöillä jo 5 10 % painonpudotus vaikuttaa edullisesti sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin. (Käypähoito 2007.) Ateriarytmin epäsäännöllisyys on yksi osatekijä lihavuuden yleistymisessä. Kun syödään välipalatyyppisesti ja kunnolliset ateriat puuttuvat, ei normaali ruuansäätely toimi, ja paino saattaa nousta. Tämä käy ilmi monissa tutkimuksissa, totesi ravitsemusterapeutti Sirpa Juntunen antamassaan palautteessa. 5 PROCASKAN MUUTOSVAIHEMALLIT Procaskan muutosvaihemalli on alun perin kehitetty kuvaamaan tupakoinnin lopettajilla havaittuja vaiheita. Sen jälkeen sitä on sovellettu kuvaamaan elämäntapamuutosten esim. laihduttamisen ja liikunnan aloituksen liittyviä käyttäytymismuutoksia. Prochaskan muutosvaihemallissa on esitetty kuusi muutosvalmiuden astetta kuvaavaa vaihetta, joihin jokaiseen liittyy vaiheelle ominainen ajattelu ja toimintatapa. (Turku 2007, 55.) Esiharkintavaihe: asiakas ei vielä havaitse/myönnä muutostarvetta. Asiakkaalla ei ehkä vielä ole riittävästi motivaatiota muuttaa elämäntapojaan, tai asiakas ei ymmärrä miksi niitä pitäisi muuttaa. Tämä voi olla ensimmäinen kerta kun asiakas ylipäätään kiinnittää huomioita ylipainoon tai epäterveellisiin elämäntapoihin. (Aapro, Kupiainen & Leander 2008, 20.) Harkintavaihe: asiakas on jo havainnut muutoksen tarpeen ja myöntää sen. Harkintavaiheessa asiakas EI vielä ole valmis muutoksiin. Harkintavaiheen ja esiharkintavaiheen välinen liukuma ei välttämättä ole suuri. (Turku 2007, )
12 12 Suunniteluvaihe: tässä vaiheessa asiakas on pienen askeleen verran lähempänä muutoksen toteutumista. Asiakas on valmis yhteistyöhön. Matkaa pysyvään muutokseen on vielä runsaasti jäljellä. (Aapro ym 2008, 20.) Toimintavaihe: tässä vaiheessa siirrytään suunnittelusta toiminnan ja tekojen tasolle (Turku 2007, 58). Ylläpitovaihe: ylläpitovaiheessa muutos on kestänyt jo noin puoli vuotta, ehkä enemmänkin. Asiakas ei koe tätä vain väliaikaisena ilmiönä. Uusi toimintatapa on muuttunut asiakkaalla pysyväksi toiminnaksi. (Aapro ym 2008, 21.) Repsahdusvaihe: muutosprosessiin kuuluu olennaisesti repsahdusvaihe. Se on joko väliaikainen tai jää pysyväksi. Repsahdus voi ajoittua mihin vaiheeseen tahansa. Se on osa muutosta. (Turku 2007, 60.) 5.1 Prochaskan muutosvaihemalli painonhallinnassa Neuvonta on asiakkaan ja ammattihenkilön välistä vuorovaikutusta. Kysymys ei ole pelkästä keskustelusta. Neuvonta tähtää aina asiakkaan omien voimavarojen kehittämiseen. (Nupponen 2001, 36.) Muutosvaihemallia elämäntapaohjauksessa käytettäessä otetaan huomioon asiakkaan muutosvaihe ja edetään sen mukaisesti. Muutosprosessin alussa ohjaaja miettii, miten lähestyä ohjattavaa. Esiharkintavaiheessa asiakas saattaa olla välinpitämätön ottamaan vastaan informaatiota. Varsin ymmärrettävää, jos tämä on asiakkaalle ensimmäinen kerta, kun hän pohtii ylipainoaan. Ohjaajan haasteena on ymmärtää, miksi asiakas ei ole halukas muutoksiin. Asiakkaan käyttäytymisen taustalla saattaa olla esim. tiedon puute, epäonnistumisen riski tai pelko, että elämänlaatu muutoksen myötä laskee. (Aapro 2008, 20.) Heti alkuvaiheessa ohjattavalle on riittävän selkeästi ilmaistava, ettei ohjaustilanteessa tulla esittämään minkäänlaisia vaatimuksia ohjattavaa kohtaan. Asiakas tuntee olonsa rauhalliseksi ilman muutosvaatimuksia tai hoputusta. Luotta-
13 13 muksen rakentumiselle on tärkeää, että ohjattava tuntee tulleensa kuulluksi ja hyväksytyksi. Harkintavaiheessa ohjaustavoitteeksi riittää luottamuksellisen ohjaussuhteen ja työskentelyrauhan saavuttaminen. Itsemääräämistuen vahvistaminen on tärkeä osa muutosprosessin alkuvaiheessa. Se on alkuohjauksen painopiste. Ohjaajan on hyvä muistaa, ettei asiakkaan tarve terveyskäyttäytymisen muutokseen välttämättä johdu ohjaajan tärkeinä pitämistä syistä. Asiakas tekee oman tilannearvion pohtien mm. mitä hyötyä muutoksesta on, pystyykö tekemään muutoksia, haluaako muutoksia. Ohjaajan tehtävänä on pyrkiä varmistamaan muutoksen hyötyä ja asiakkaan pystyvyyttä muutokseen. Ohjaajan on myös viestitettävä voimakkaasti uuden tutkimustiedon mukaista tietoa siitä, miten pienilläkin muutoksilla on suuri vaikutus terveyden ylläpitämisessä. (Turku 2007, 56, ) 5.2 Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Mitä tehdään ja millaisiin muutoksiin asiakas on valmis? Onko elämäntilanne otollinen muutoksille? Esim. stressaavassa elämäntilanteessa muutokset voivat tuntua kohtuuttoman suurilta. Kun tilanne taas normalisoituu, suunnitelmaan on helppo palata. Suunnitelman pohjaksi voi hankkia lisätietoa lähtötilanteesta esim. ruoka ja liikuntapäiväkirjan avulla. Hyviä apukeinoja tilanteen kartoittamiseen ovat esim. suolan ja rasvankäyttöä mittaavat testit. Tavoitteet on syytä asettaa osaksi ohjattavan arkielämää, sellaisiksi joihin asiakkaan on helppo päästä kohtuullisilla ponnisteluilla. Ohjaus on tärkeä osa muutosprosessia. Mutta varsinaisen työn ohjattava tekee vastaanoton ulkopuolella. Uusien oivallusten ja arkisten valintojen mahdollistamiseksi olisi tärkeää tarjota ohjattavalle jotain kättä pidempää. Painonhallintaan liittyvää kirjallista materiaalia on runsaasti. Kuvia, taulukoita ruoka-aineiden rasva ja kaloripitoisuuksista, ateriaehdotuksia ym. Suunnitteluvaiheessa kirjatut tavoitteet kirjataan siis arkisiksi toiminnantason tavoitteiksi. Mitä konkreettisempi suunnitelma on, sen parempi. (Turku 2007, 71.)
14 Sanoista tekoihin Suunnitelman toteutumisvaiheessa alkaa ohjattavalle jo kertyä kokemusta toiminnan muuttamisesta. Muutoksesta alkaa vähitellen tulla kokemuksia, niin positiivisia kuin negatiivisia. Esim. liikunnan liian reipas aloitus ja sen mukana tuomat rasitusvammat ovat tyyppiesimerkki negatiivisesta kokemuksesta. Tai kun paino ei laske ohjattavan mielestä riittävän nopeasti, ohjattava turhautuu. Tässä vaiheessa ohjattavan riski palata vanhoihin tapoihin kasvaa. Ohjattavaa ei kuitenkaan jätetä toimintavaiheessa yksin. Häntä tuetaan muutosten tekemisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Elämäntilanteet muuttuvat ja suunnitelmia on muokattava ohjattavan senhetkiseen tilanteeseen sopivaksi. Tässä vaiheessa ohjattava ei aina saa tukea ja kannustusta lähipiiristä. Tapaamisten välillä ohjattava voi olla yhteydessä ohjaajaan sähköpostin välityksellä tuen ja kannustuksen saamiseksi. Ohjattavia kannattaa rohkaista palkitsemaan itsensä. Pieniä bonuksia silloin tällöin auttaa saavuttamaan lyhyemmän aikavälin tavoitteita. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan suurempia tuloksia, jotka puolestaan motivoivat eteenpäin. (Turku 2007, 73.) 5.4 Repsahdus Muutosprosessissa tapahtuvien repsahdusten huomioon ottaminen hyvissä ajoin ennen suurempaa taantumista on erittäin perusteltua/tärkeää. Ohjauksessa otetaan puheeksi repsahdusten todennäköisyys. Repsahdusta ei pidä tulkita epäonnistumiseksi, vaan se on osa muutosta. Repsahdusvaiheen päivät ovat tärkeitä. Ne ovat oppimisen ja harjoittelun paikkoja tulevaisuutta ja muutoksen pysyvyyttä ajatellen. (Turku 2007, 60, 61, 76.) Hyvä alku voi lopahtaa ensimmäiseen repsahdukseen. Muutoksen tekijä alkaa repsahduksen jälkeen epäillä kykyjään muutoksen tekoon ja tuntee turhaan syyllisyyttä ja häpeää. Syyllisyys repsahtamisessa on turhaa, sillä muutosvaihemalli on osoittanut, että repsahtaminen kuuluu kiinteänä osana muutosvaiheprosessiin. Epäonnistuminen tulkitaan normaaliksi osaksi muutosprosessia.
15 15 Tästä syystä sen riittävän aikainen esiin nostaminen on tärkeää. (Turku 2007, 74.) Repsahduksesta selviäminen ja muutoksesta kiinnipitäminen on aina onnistumista. Pääpaino ohjauksessa onkin syytä asettaa niiden keinojen opettamiseen, jotka auttavat ohjattavaa pääsemään vaikeiden tilanteiden yli menettämättä itseluottamusta. Tutkijat puhuvat elämäntyylin epätasapainosta, joka tarkoittaa jatkuvaa tasapainottelua sen suhteen, että elänkö niin kuin pitäisi vai elänkö niin kuin haluaisin. Ohjauksen ja muutossuunnitelman alkuvaiheessa voi sopia repsahduspäivästä nk. sallittu repsahdus, aikuisten karkkipäivä. Tietoinen repsahdus ei näin tunnu muutoksen tekijästä hallinnan menettämiseltä. Hallinnan tunne ja kielletyn hedelmän maun häviäminen saattavat aiheuttaa sen, että repsahdus jää aiottua pienemmäksi tai jää ajan myötä kokonaan pois. Kysymys ei ohjauksessa ole siitä, miten estää repsahdusten tuleminen, vaan miten selvitä niistä huolimatta eteenpäin, kenties jotain oppien. (Turku 2007, 59, 75.)
16 16 6 MUISTILISTA ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN OHJAUKSEEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN Lähtötilanne: - valmiudet muutokseen, onko motivoitunut, aikaisemmat laihdutus / muutosyritykset - asiakkaan perustiedot ravitsemuksesta - painohistorian selvittelyä, mitä paino oli 20v. sitten - missä elämänvaiheessa paino alkoi nousta, mitkä ovat kriittiset asiat painonnousussa TAVOITTEET - asiakkaan oma tavoite, mitä on valmis muuttamaan - asiakkaalle annettavat tehtävät, esim. ruoka- ja liikuntapäiväkirja - ruokapäiväkirjan tarkastelu - testit, esim. ruokatottumukset, ks. liitteet - laaditaan selkeät ja asiakkaan elämäntilanteeseen sopivat tavoitteet - suunnitelmaa muutetaan tarpeen mukaan - keskustellaan pienten muutosten merkityksestä - lasketaan BMI - sovitaan yhdessä 2 3 pientä tavoitetta kerrallaan VOIMAVARAISTAMINEN - keskustellaan onnistumisista ja repsahduksista - keskustellaan painopudotuksen hyödyistä, annetaan faktatietoa - asiakkaan motivaation vahvistaminen ja tukeminen - annetaan kirjallista materiaalia
17 17 7 POHDINTA Työterveyshoitajan työ on ennaltaehkäisevää työtä, ts. sairauksien ennaltaehkäisyä ja työterveyden ylläpitämistä. Ylipaino on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Kuten aiemmin on tullut esille naisista noin 50 % ja miehistä lähes 70 % on liikapainoisia, eli BMI on yli 25. Työterveyshuolto on avain asemassa taistelussa työikäisten ylipainoa vastaan. On tärkeää pysäyttää ylipainon kehittyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhä nuoremmilla on ylipainosta johtuvia tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Myös MBO-oireyhtymä on lisääntynyt ja ylipaino aiheuttaa myös uniongelmia. Tästä johtuen päivän vireystila laskee, työkyky heikkenee. Ylipäätään jaksaminen vähenee ja tämä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. 7.1 Asiakaslähtöisyys ravitsemusohjauksessa Ravitsemusohjaus on osa elämäntapaohjausta. Halusimme kehittämistehtävässä tuoda esiin keinoja, joita apuna käyttäen voisimme paremmin tukea asiakasta elämäntapojen muutoksessa. Prochaskan muutosvaihemallin omaksuminen helpottaa huomattavasti asiakaslähtöistä työskentelyä. Sen avulla on helpompi ymmärtää, missä vaiheessa asiakas on muutosprosessissaan. Ihminen ei voi muuttaa toimintaansa, ellei hän ole itse siihen valmistautunut. On turha alkaa antamaan ravitsemusohjausta asiakkaalle, joka ei siihen ole motivoitunut. Esim. esiharkintavaiheessa oleva asiakas ei vielä havaitse eikä myönnä muutostarvettaan. Ohjaajan on tärkeä miettiä kenen ehdoilla tai tarpeesta ohjausta annetaan, ohjaajan vai ohjattavan. Ohjaustilanteessa tavoitteita asetettaessa huomioidaan asiakkaan elämäntilanne, motivaatio ja voimavarat. Motivoiva elämätapaohjaus antaa asiakkaalle enemmän tilaa tehdä muutospäätöksiä ja valintoja itse. Tämä on asiakasta kunnioittava lähestymistapa. Motivoimisessa on tärkeää, että asiakkaan annetaan itse asettaa muutostavoitteensa. Olennainen asia motivoinnissa on saada tavoite tuntumaan omalta. Se ei
18 18 saa olla jonkun toisen asettama. Asiakkaan kannattaa keskittyä asioihin, jotka tuntuvat hyvältä ja itselle sopivilta. 7.2 Aiheen valinta Liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat aina olleet meille molemmille kiinnostavia ja tärkeitä asioita. Näin ollen oli luontevaa tehdä kehittämistehtävä ravitsemukseen liittyvästä aiheesta. Johdannossa jo mainitsimme, että vihjeen työn tekemiseen saimme omalta työpaikalta, jonne toivottiin koottavan käytännönläheistä materiaalia ravitsemusohjauksen tueksi. Työstä ei tullut aivan tilaajan toiveiden mukainen. Työ muotoutui tekijöidensä näköiseksi. Prosessin kuluessa saimme työhön tiivistettyä olennaiset asiat, jotka itse katsomme tärkeäksi ravitsemusohjauksessa. Olemme halunneet paneutua siihen, miten parhaiten voimme motivoida ja auttaa asiakasta ottamaan omat voimavarat käyttöönsä. Työn tekeminen ja tutustuminen työssä käytettäviin teorioihin on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Menetelmät tuntuvat oikeilta ja luontevilta käyttää työssämme. Olemme kokeneet jo nyt, että toimintamallin käyttö asiakastyössä on antanut meille tiettyä levollisuutta asiakkaan kohtaamiseen. Asiakas saa tilaa toimia itse, ohjaaja on taustavoimana. Haastattelimme Helsingin kaupungin ravitsemusterapeutti Sirpa Juntusta. Häneltä saimme paljon vinkkejä mm. psykologisten hoitomenetelmien hyödyntämisestä painonhallinnassa. Juntunen painotti sallivan ilmapiirin merkitystä elämäntapamuutoksissa. Opettajien ohjauksessa saimme vinkiksi rajata kehittämistehtävä niin, että pääpaino asettuu asiakkaan motivoimiseen ja voimavaraistamiseen. Keskustelujen myötä meille selkiytyi Prochaskan muutosvaihemalli teoreettiseksi lähtökohdaksi. Opettajien kanssa käydyt keskustelut ja ohjaustilanteet ovat olleet antoisia ja hyödyllisiä. Niistä on ollut paljon apua prosessin aikana.
19 19 Ravitsemusterapeutti Sirpa Juntunen ja vastaava työterveyshoitaja Carita Vyhtinen ovat lukeneet työmme ja antaneet siitä palautetta. Sirpa Juntusen tekemien ehdotusten pohjalta olemme tehneet tarvittavat lisäykset. Juntusen mielestä teksti näytti selkeältä ja asiakkaan motivoiminen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa ovat hyvä näkökulma ja ne usein jäävät huomiotta. Myös Carita Vyhtinen oli tekstin sisältöön tyytyväinen. Toki hän olisi odottanut enemmän selkeitä liitteitä asiakkaalle annettavaksi. Tekijöiden välinen yhteistyö on sujunut hyvin. Mielenkiinto aihetta kohtaan on säilynyt molemmilla loppuun saakka. Molemmat ovat tasavertaisesti tuoneet esille mielipiteitään ja ideoitaan. Työnjako on ollut sujuvaa. Työtä on tehty yhdessä ja erikseen ja yhteistyö jatkuu. Haasteellista oli saada näin lyhyessä ajassa koottua järkevä ja tiivis tietopaketti laajasta aiheesta. Materiaalia on runsaasti. Lopputulos on mielestämme onnistunut. Työtä tehdessä kävi usein mielessä miten monet kyseenalaistivat aiheen tarpeellisuuden ja siitä saatavan hyödyn. Omasta mielestämme aihe on erittäin tärkeä ja tilastot ylipainon aiheuttamista sairauskustannuksista puhuvat puolestaan. Edelleen olemme pohtineet onko kaiken tekemisen oltava vaikuttavaa ja hyödyllistä. Onko itsekästä tutkia tai hankkia tietoja ilman laajaa vaikuttavuutta? Kun työtekijä kehittää itseään hän saa siitä vaikuttavuutta omaan työhönsä. Tätä työtä tehdessämme, olemme itse kokeneet saaneemme tästä erittäin paljon eväitä asiakastyöhömme. 7.3 Lopuksi Tämä työ on tarkoitettu kaikkien työterveyshoitajien käyttöön työpaikallamme. Se tallennetaan työpaikan käytössä olevalle Y-asemalle. Esittelemme työn Helsingin kaupungin työterveyshoitajien koulutuspäivänä. Kehittämistehtävän vaikuttavuutta on tässä vaiheessa hankala sanoa. Toivottavasti tämän työn ydinajatus tavoittaa mahdollisimman monen työterveyshoitajan.
20 20 LÄHTEET Aapro, Sari; Kupiainen, Harriet & Leander, Marketta Ravitsemushoito käytännössä. Helsinki: WSOY oppimateriaalit oy. Haarala, Päivi; Honkanen, Hilkka; Mellin, Oili-Katariina; Tervaskanto- Mäentausta, Tiina Terveydenhoitajan osaaminen. Helsinki: Edita. Heinonen, Liisa Ratkaisukeskeinen ote ravitsemusneuvonnassa. Teoksessa Mikael Fogelholm (toim.) Ratkaisuja ravitsemukseen. Helsinki: Palmenia, Juntunen, Sirpa Ravitsemusterapeutti Sirpa Juntusen haastattelu Käypähoito Aikuisten lihavuus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja suomen lihavuustutkijat ry;n asettama työryhmä. Viitattu Lappalainen, Raimo & Lehtonen Tuula i.a. Psykologisten analyysi-ja hoitomenetelmien hyödyntäminen painonhallinnassa. Luentolyhennelmä; saatu ravitsemusterapeutti Sirpa Juntuselta Tekijöiden hallussa. Mustajoki, Pertti i.a. Motivoituminen painonhallintaan. Lääketehdas Lillyn mielekäs päivä -verkkokoulutus. Viitattu Tuloste tekijöiden hallussa. Männistö, Satu; Lahti-Koski Marjaana; Tapanainen Heli; Laatikainen Tiina & Vartiainen, Erkki Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen lääkärilehti 8/2004, 777. Nupponen, Ritva Ravitsemusneuvonta työmuotona. Teoksessa Mikael Fogelholm (toim.) Ratkaisuja ravitsemukseen. Helsinki: Palmenia, 36. Turku, Riikka Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapa ohjaus. Edita.
21 21 Liite 1 Alkoholijuomien kalorimääriä KCAL Pullo alkoholitonta olutta 70 Pullo ykkösolutta 100 Pullo keskiolutta 133 Tuoppi A-olutta 250 Lasi punaviiniä ( 12 cl) Lasi valkoviiniä (12 cl) Lasi väkevää viiniä ( 8 cl ) Koskenkorvapaukku, konjakki, viski ( 4 cl ) 84 Rommi ( 4 cl ) Likööri ( 4 cl ) Dry Martiini ( 4 cl ) 60 Dubonnet ( 8 cl ) 130 Campari ja tuoremehu ( 8+10 cl )242 Irish Coffee 171 Gin Tonic ( 4+10 cl ) 130 Rommi Cola ( 4+10 cl ) 133 Vodka polar ( 2+2 cl) 116 Sydäntautiliitto
22 22 LIITE 2 LIIKUNNAN ENERGIANKULUTUS PAINO 70 kg 80 kg 90 kg 100 kg Kuntoliikunta kcal/tunti kcal/tunti kcal/tunti kcal/tunti Hiihto Hölkkä Kävely Pyöräily Sulkapallo Golf Hyötyliikunta Haravoiminen Lumityöt Siivoaminen Silittäminen Tanssi RIITÄVÄNÄ LIIKUNTANA PIDETÄÄN 1500 KILOKALORIN SUURUISTA LIIKUNTAMÄÄRÄÄ VIIKOSSA. Ylipainosta tasapainoon. F.G. Lönnberg Sydänliitto
23 23 LIITE 3 ENERGIAN TARPEEN VIITEARVOT Perusaineenvaihdunnan vaatima energiamäärä/vrk kcal (MJ) Kevyt työ, ei liikuntaa vapaa- aikana kcal (MJ) Kevyt työ, vähän liikuntaa vapaa-aikana kcal (MJ) Kevyt työ, säännöllisesti liikuntaa vapaa-aikana kcal (MJ) Nainen v 1420 (5,9) 1980 (8,3) 2260 (9,4) 2570 (10,7) Mies v 1850 (7,7) 2580 (10, (12,3) 3310 (13,8) Nainen v 1390 (5,8) 1940 (8,1) 2210 (9,2) 2500 (10,4) Mies v 1780 (7, (10,4) 2530 (11,8) 3190 (13,3) Nainen v 1270 (5,3) 1770 (7,4) 2040 (8,5) 2280 (9,5) Mies v 1580 (6,6) 2250 (9,3) 2540 (10,6) 2880 (12,0) Lähde: VRN 2005 Suomalaiset ravitsemussuositukset (Aapro 2008, 28)
24 24 LIITE 4 Hyödyllisiä nettiosoitteita: Sydänliiton rasvatesti ( Sydänliiton suolatesti ( Naisen sydäntesti ( Sokeri ja kuitutesti (
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotSEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio 20130108 Tämän lomakkeen tarkoitus on kartoittaa ryhmään osallistuvien terveystottumuksia ja auttaa ryhmän tapaamisten sisältöjen suunnittelussa.
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotTHASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma
THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2
LisätiedotTupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman
Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotRyhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.
Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi
LisätiedotTerveelliset elämäntavat
Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotMOTIVOIVA HAASTATTELU. Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa. Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa
Sisältö: Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa MOTIVOIVA HAASTATTELU Avoimia kysymyksiä painonhallinnassa Kysymyksiä, jolla voi arvioida potilaan valmiutta muutokseen, muutoksen tärkeyttä, luottamusta muutokseen
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
Lisätiedot6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.
ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
Lisätiedotravitsemusterapeutti
Ratkaisuja ravitsemukseen ratkaisukeskeinen ja asiakaslähtöinen ravitsemusneuvonta Ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen 23.1.2018 Diabetesosaaja - seminaari ravitsemusterapeutti Luennon eteneminen: 1. Ratkaisukeskeisen
LisätiedotSeuranta- ja loppukysely
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Seuranta- ja loppukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotKKI-PÄIVÄT
Asiakas ja arvot -elintapamuutosprosessin keskiössä Anu Kangasniemi PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja Arvo- ja hyväksyntäpohjainen
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA
ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.
LisätiedotMuutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna
Muutosvaihemalli ja TARMO suunnitelma ohjauksen apuna Maare Kauppinen, TtM ravitsemusterapeutti, kognitiivinen lyhytterapeutti 1 Miksi? Miten? Muutos ruokatottumuksissa ja elintavoissa omasta vain jonkun
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
Lisätiedot3. Verenpaine 1. / 2. /
Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio, 20170604 Alkukysely NIMI Ikä Pvm 1. Paino 2. Pituus 3. Verenpaine 1. / 2. / http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnut/hoi04010#t3
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotHyvän elämän analyysi
Hyvinvointia työstä Hyvän elämän analyysi Virikkeitä elämäntilanteen ja muutostarpeen arviointiin yksin tai ryhmässä 13.4.2017 Työterveyslaitos Kroppa ja nuppi kuntoon! -palvelu www.ttl.fi 2 Metafora Outo
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotKATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään
KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää
LisätiedotLasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016
Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotYlipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki
Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotSami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään
Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään Elämäntapojen merkitys uniapneaan ja vireyteen Painonhallinta oleellinen osa uniapnean
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotKOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE
Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotOnnistumisen tarinoita.
Onnistumisen tarinoita liisa.lumiaho@ksshp.fi Heli, Karstulan Elämäntaparyhmä Helin liikuntapäivä kirja 2010 ryhmän alkaessa Helin liikuntapäivä kirja 2011 kesäkuussa ..painon pudotuksen hyödyt ovat konkreettisia,
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotVoiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät
Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista
LisätiedotTerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.
TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotAikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).
Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,
Lisätiedot10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa. www.hyvinvointia360.fi
10 ASIAA joilla varmistat, että onnistut elämäntapamuutoksessa www.hyvinvointia360.fi Tästä se lähtee - MUUTOS Haaveiletko elämäntapoihisi liittyvästä suuresta muutoksesta? Oletko jo kenties yrittänyt
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotTHL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa. Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu
THL:n neuvontakortti vieroitusohjauksen tukena neuvolassa Anu Piispanen Lehtori Diak ammattikorkeakoulu 8.11.2017 Vastaanoton keskustelujen vahvuudet ja haasteet VAHVUUDET Tupakoinnista kysytään ja Fagerströmin
LisätiedotPainonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus
Painonhallintaluotsi Pienryhmävalmennus Miten Painonhallintaluotsi eroaa perinteisistä painonhallintaryhmistä? Kilojen, kaloreiden ja liikuntasuoritusten vahtimisen sijasta keskitymme konkreettisiin keinoihin,
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotOma BMI-tulosteesi. Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Hyvä perhe! Syö terveellisesti, elä paremmin.
esi Tärkeimmän panoksen terveytesi puolesta annat sinä itse! Kasvusi arviointia varten mittausarvosi merkitään ns. persentiilikäyrälle*. Siinä painoasi ja pituuttasi verrataan muiden samanikäisten ja samaan
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotJärjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija
Vaikuttavuusketju toiminnan jäsentämisessä ja arvioinnin suunnittelussa - pohjaa maakunnallisten Järjestö 2.0 - hankkeiden vaikuttavuusketjun laadintaan Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä 13.11.2017 Antti Pelto-Huikko,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa
Ideoita ohjauksen haasteisiin Työpaikkaohjaajakoulutus Kouvolan seudun ammattiopistossa Carry on - kärryllinen työkaluja ohjaukseen Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa työpaikkaohjaajaa saattaa
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotOppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi
Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
Lisätiedot1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?
LAPSESI OLLESSA 4-VUOTIAS Hyvät vanhemmat, lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
LisätiedotLasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa
Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta
LisätiedotMOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ. Marika Liehu
MOTIVOINTI TYÖVÄLINEENÄ Marika Liehu 30.11.2016 Motivoiva lähestymistapa Kaikki lähtee asiakkaan kohtaamisesta: Arvostava kohtaaminen ja asiakkaan kunnioittaminen Yhdessä tukien ja oppien Tavoitteen mukaan
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotTaustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.
Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotRavitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua
Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotVIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)
VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotVanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM
Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotKoulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue
Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen
LisätiedotLISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi
LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotHarjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
LisätiedotKEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO
Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
Lisätiedot