Sisältö. Tosiaikajärjestelmät Luento 7: Tietoliikenne. Verkkoja? Vaatimuksia verkolle. Verkon rakenne ja aikarajat. Kommunikointimalli
|
|
- Petteri Karvonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tosiaikajärjestelmät Luento 7: Tietoliikenne Tiina Niklander Jane Liu: Real-time systems, luku 11 Sisältö Verkkomalli (ja ominaisuudet) Pakettien vuorottaminen verkossa Weighted-Fair Queueing (ja muunnelmat) WFQ, RPS, FWFQ EDD (Earliest-Due-Date) muunnelmat D-EDD, J-EDD, Painotettu kierto (Weighted Round-Robin, WRR) Vaatimuksia verkolle Tunnetut ja rajoitetut siirtoviipeet Deterministinen käyttäytyminen häiriötilanteissa (ylikuorma, vikaantumiset) Kiireellisyyden tuki (lyhyt vasteaika, muita tärkeämpi viesti) Yhteydellisyys (tosiaikainen ympäristö ei odota, hiljaisuuden syy täytyy tietää) Verkkoja? Paikallinen LAN tai väylä Pieni, luotettava Kovat mahdollisia Laaja WAN, MAN Isompi, hitaampi Vain pehmeitä, kuten multimedia Verkon rakenne ja aikarajat Tavoitteena käyttää standardeja osia Helposti saatavilla, huolto helpompaa Usein kustannustehokkaita Paljon standardeja: Ethernet, vuororengas LAN hyvin yleinen ratkaisu Aikarajoihin vaikuttaa myös Kuormitusmalli Prioriteetit Häiriötilanteet Kommunikointimalli Liu kuva
2 Mallinnetaan (jälleen kerran) Ajan kuluminen Yksi aikayksikkö yhden maksimikokoisen paketin siirtoaika tarkasteltavassa yhteydessä Aikayksikkö ei siis sidota minuutteihin tai sekunteihin, se on eri verkoissa eri kokoinen Verkon kapasiteetti Siirtoviive lasketaan käyttäen noita abstrakteja yksiköitä, kuinka monta pakettia ehdittäisiin siirtää Yhteyden pituus kuinka monta pakettia voi yhtäaikaa olla matkalla (eli kuinka monta abstr. yks. kuluu yhden paketin kulkemiseen) Kaistanleveyden todellinen numeerinen arvo ei ole tärkeä, joten se on aina 1 (vrt. käyttöaste) Verkon perusominaisuudet Ominaisuudet vaihtelevat verkosta toiseen verkon kaistanleveys, paketin koko ja siirtoaika Mittareita: Puutokset: Miss ratio, loss ratio Viiveen vaihtelu (Delay jitter) Puskurin tarve (Buffer requirement) Läpimenoaste (Throughput rate) Liikennöintimallit Jaksolliset (periodic) (p i,e i,d i ) Näitä tuottavat ja käyttävät jaksolliset tapahtumat Esimerkkejä: sensori data, Constant-Bit-Rate ääni ja videodata Jaksottomat (ei takarajaa) Näitä tuottavat ja käyttävät jaksottomat tapahtumat Tavoitteena: pitää viiveiden keskiarvo mahdollisimman pienenä (vrt. tapahtumat) Liikennöintimallit Sporadiset Käytetään mallintamaan purskeista (ja vaihtelevaa) liikennettä Esimerkiksi MPEG-koodattu videodata Tarkempia liikennöintimalleja (luku 7.8.1) Ferrari & Verma (FeVe) Vuotava astia (Leaky Bucket),E), kun E on koko, on tahti Sporadinen liikenne Purskeinen liikenne Keskiarvoistettu liikenne Vuon valvonta Kolme abstraktia mallia Vuopohjainen (flow): ei tosiaikainen esim. TCP:n liikkuva ikkuna Määräpohjainen (rate): jaksolliset ja sporadiset Säännöllinen, yhtenäistää lähettäjän ja vastaanottajan kapasiteetin, esim. XTP Vrt. ed. kalvon kuva, jossa tasataan välejä Ansiopohjainen (credit): Äkillinen tosiaik. Etukäteen varattava, pyyntö tai varasto 2
3 Tosiaikaisten viestien valvonta Määräpohjainen valvonta ensimmäiseen solmuun (toimii samalla hyväksymistestinä) Viiveen vaihtelun valvonta myöhempiin solmuihin, esim. säilyttämällä ensimmäisen solmun liikennöintimalli Sisältö Verkkomalli (ja ominaisuudet) Pakettien vuorottaminen verkossa Weighted-Fair Queueing (ja muunnelmat) WFQ, RPS, FWFQ EDD (Earliest-Due-Date) muunnelmat D-EDD, J-EDD, Painotettu kierto (Weighted Round-Robin, WRR) Pakettien vuorottaminen Algoritmit toimivat reitittimissä Reitittimellä on jono kullekin eteenpäin menevälle yhteydelle (connection) Eri yhteyksien paketit päätyvät samaan fyysiseen linkkiin vuorotellen Tarkastellaan vain yhtä eteenpäin vievää reittiä WFQ (Weighted Fair-Queueing) Demers, Keshav & Shenker: Analysis and Simulation of a fair queueing algorithm. Proc. of ACM Sigcomm, p. 1-12, Kytkin: monta sisään ja yksi puskuroitu ulos, jokaiselle saapuvalle yhteydelle varattu osa kaistasta Miten järjestää saapuvat paketit ulos? Käytetään lopetusnumeroa (finnish number). Se kertoo millä 'kierroksella' tietystä yhteydestä saapuvan sanoman pitäisi viimeistään päästä ulos, jos koko kaista on varattu saapujille. Kukin paketti lähetetään kokonaan ennen seuraavan valintaa Emuloi GPS (Generalised Processor Sharing) teor. mallia WFQ vuorotusperiaate Kunkin yhteyden ensimmäiselle paketille lasketaan lopetusnumero sijoitetaan lopetusnumero SFN-jonoon (Smallest Finish Number) Tyhjään järjestelmään ensimmäisenä saapuva paketti lähetetään samantien tulipa se mistä yhteydestä tahansa Seuraavaksi lähetettävän paketin valinta Jos samasta yhteydestä i uusia paketteja odottamassa, käsitellään seuraava kuten yllä Valitaan seuraavaksi lähetettäväksi paketiksi se, jonka lopetusnumero SFN-jonossa on pienin Lopetusnumeron (fn) laskeminen Tavoitteena ylläpitää yhteydelle annettua osuutta kokonaiskapasiteetista 1) Tyhjään linkkiin saapuva (yhteyden i) ensimmäinen paketti: t -1 = t; U b += u i ; fn i += e/u i ; 2) Seuraavat paketit (kun linkki on kiireinen) Yhteyden i ensimmäinen paketti Linkin laskuri FN += (t- t -1 )/ U b fn i = max(fn, fn i ) + e/u i ; ja SFN-jonoon (fn i,i) t -1 = t; U b += u i ; 3
4 Lopetusnumeron (fn) laskeminen 3) Yhteyden i paketin lähetys päättyi Lisää yhteyden i paketteja jonossa fn i += e/u i ja SFN-jonoon (fn i,i) Ei tällä hetkellä lisää paketteja i:ssä ( -> idle) Linkin laskuri FN += (t- t -1 )/ U b t -1 = t; U b -= u i ; Muuttujat: FN on linkin sarjanumero, ja fn i yhteyden U b on linkin kaistanleveys ja u i yhteyden t on nykyhetki ja t -1 kertoo linkin tietojen edellisen muutoshetken WFQ esimerkki Liu kuva 7-14 d Ennen ajanhetkeä 18, kun FQ4 (osuus 3/8) puuttuu, FQ 1 (osuus ¼) saa 2/5 kaistasta, FQ 2 (osuus 1/8) 1/5 osan ja FQ 3 (osuus ¼) 2/5 osaa. Ajanhetken 18 jälkeen: kaikki saavat vain niille varatun osuuden. Rate-Proportional Server (RPS) Stiliadis & Varma: 'Rate-proportional servers: a design methodology for fair queueing algorithms'. ja 'Efficient fair queueing algorithm for packet-switched networks'. IEEE/ACM Tr. on Networking, 6(2),April Teoreettinen malli ja sen pohjalta laadittu algoritmi Frame-based WFQ, joka ei ole yhtä reilu kuin WFQ, mutta sen yleiskuormitus on hiukan pienempi. FWFQ laskee lähetysarvon (vrt. lopetusnumero) vain ajoittain eli sitten, kun kaikki ko. 'kierrokselle' kuuluneet paketit on lähetetty Yhteyden ja linkin potentiaali Kaikki GPS-tyyppiset algoritmit käyttävät ajanmukana muuttuvaa järjestyslukua (potentiaali) Potentiaali on abstrakti väline kuvata linkin ja yhteyden toimintaa, se voi olla lopetusnumero (kuten WFQ), virtuaalikello (kts. koko kaistanleveys luento 3), takaraja,... Potentiaalin (t) ja ajan t suhteen täytyy olla (t 2 )- (t 1 ) t 2 -t 1 linkin ollessa käytössä (t)< i (t) yhteydelle i, kun lähetettäviä pakettejä Potentiaali tarkemmin Yhteyden ulos (=linkin) ollessa käytössä, on kunkin sisääntulevan jonottavan yhteyden potentiaali kasvava ajanfunktio (nondecreasing) Linkin potentiaali (t) ajanhetkellä t on t:n ja jonottavien yhteyksien potentiaalien funktio Kun yhteys on vapaa (eikä jonota) sen potentiaali pysyy vakiona. Kun ensimmäinen paketti saapuu tällaista yhteyttä pitkin, yhteyden potentiaaliksi tulee max( i (t - ), (t - )), missä juuri ja juuri t - <t FWFQ Frame-Based WFQ WFQ pyrkii tarjoamaan mahdollisimman tasapuolisesti kullekin kuuluvan osuuden FWFQ on epäreilumpi, se laskee osuuden vain jaksottain. Laskentavälin minimipituus (kehyksen koko F) täytyy olla suurempi kuin kaikkien yhteyksien suurimman paketin teoreettinen siirtoaika (eli e i /u i ) Tätä jaksottaista laskentaa kutsutaan potentiaalin kalibroinniksi FWFQ:n aikavaativuus on, kun WFQ:n on O(n) 4
5 FWFQ: Potentiaalin kalibrointi Kaikkien viritettyjen (backlogged) yhteyksien potentiaaleille pätee π ( i tk ) kf Kaikkien yhteyksien potentiaaleille pätee πi( tk) < ( k + 1)F Kalibroinnissa asetetaan πi( tk) = max( π ( tk ), kf) Kalibrointien välillä linkin potentiaali kasvaa tasaisesti (yhden yksikön yhdessä aikayksikössä) πi( t) = π ( tk) + ( t tk), kun tk < t tk + 1 FWFQ: pakettien käsittely Ensimmäinen saapuva paketti t -1 = t; k+=1; i = e/u i ; Jos i >kf, niin merkkaa paketti, Flag=T; X+=1 Laita jonoon ( i,i) Seuraavat paketit Yhteyden i ensimmäinen paketti i = + t- t -1 + e/u i Jos i >kf, niin merkkaa paketti, Flag=T; X+=1 Laita jonoon ( i,i) FWFQ: pakettien käsittely Yhteyden i paketin lähetys päättyi Jos merkattu paketti, niin X-=1; Jos X=0 ja Flag=T, niin kalibroi eli = max( + t- t -1,kF); k+=1; t -1 = t; Flag = F; Jos yhteys pysyy viritettynä (eli lisää paketteja jonossa), niin i = i +e/u i ; Jos i >kf, niin merkkaa paketti, Flag=T; X+=1 Laita jonoon ( i,i) Liu kuva 11-4 u 1 =1/4 e 1 = 1 u 2 = 1/8 e 2 = 1 u 3 = 1/4 e 3 = 1.5 u 4 = 3/8 e 4 = 3 FWFQ esimerkki 4 Liu kuva 11-4 Kaistan varaukset samat kuin edellä. Kehyksen koko 10, joten uudelleenkalibrointi noin joka 10. 'hetki', nämä merkitty nuolilla. Ensimmäinen ajankohta 14. Silloin millään saapujalla ei enää ole paketteja, jotka olisi pitänyt lähettää edellisellä kierroksella. Vastaavasti myöhemmät kalibrointikohdat. Sisältö Verkkomalli (ja ominaisuudet) Pakettien vuorottaminen verkossa Weighted-Fair Queueing (ja muunnelmat) WFQ, RPS, FWFQ EDD (Earliest-Due-Date) muunnelmat D-EDD, J-EDD, Painotettu kierto (Weighted Round-Robin, WRR) Koko yhteyttä tarkastelevia Delay Earliest-Due-Date (D-EDD) Jittered-EDD WRR (Weighted Round-Robin) 5
6 Delay Earliest-Due-Date (D- EDD) Ferrari & Verma: A scheme for real-time channel establishment in wide-area networks. IEEE Journal on Selected Areas in Communications 8(3), April Perustuu EDF:ään Päästä-päähän yhteyden muodostuksessa yhden paketin kuljettamiseen käytettävissä oleva aika jaetaan linkkien kesken, kukin linkki saa vähintään tarvitsemansa minimin. Saapuvat viestit jaksotetaan suhteellisen saapumisaikansa mukaisesti. (Näin estetään varattua laajempi kaistan käyttö) Muistuttaa sporadisen palvelimen erikoistapausta D-EDD: yhteyden muodostus (1/2) Lähettäjä tekee aloitteen. Se lähettää request-forconnection -viestin, jossa kuvataan tulevasta liikenteestä p i pakettien minimisaapumisväli D i aika, jolloin viimeistään vastaanottajalla Jokainen matkalle osuva kytkin (switch) Päättää hyväksyykö Varaa alustavasti tarvittavan kapasiteetin Laskee maksimiviiveen ja sen pohjalta paikallisen suhteellisen aikarajan Lisää lasketun aikarajan viestiin ennen edelleenlähettämistä D-EDD: yhteyden muodostus (2/2) Vastaanottaja tarkistaa reitin kelvollisuuden Laskee kaikkien kytkimien suhteellisen aikarajat yhteen (oltava D i ) Jos aikaraja ylittyy, yhteydenmuodostus epäonnistui Kun yhteys voidaan muodostaa, vastaanottaja määrää kytkimien paikallisen aikarajat Se voi jakaa ylimääräisen ajan kytkimille Paluuviestistä kytkimet poimivat uudet aikarajansa tekevät pysyvät varaukset tarvittaville resursseille (kaistaleveys ja puskuritila) vapauttavat tilapäisen varauksen ylijäämän D-EDD: Pakettien käsittely Vuonvalvonta on keskeistä. EDF ei selviä ylikuormasta, joten sitä ei saa syntyä. Saapuvan paketin paikallista aikarajaa ei lasketa todellisesta saapumisajasta vaan ns. efektiivistä saapumisajasta e e a i, j = max ( ai, j 1 + pi, ai, j) Paikallinen aikaraja on siis Jittered-EDD Verma, Zhang & Ferrari: Delay jitter control for real-time communication in packet switching network. Proceedings of Tricomm '91, p , April Jitter-EDD on D-EDD:n muunnelma, jossa pienennetään sanoman kulkuajan variaatiota. D-EDD:ssä tuo vaihtelu on varsin suuri, jopa k =1 ( D k k i, ) Jitter-EDD ei ole yhtä ahne. Sanomaa ei välttämättä aina lähetetä heti kun voitaisiin. Lähetyshetkien väli pyritään vakioimaan. j J-EDD: toiminta Yhteyden muodostus kuten D-EDD Paketin käsittely: Vaihtelun tasoittamiseksi lähetettävään pakettiin lisätään tieto ahead-time eli kuinka paljon se on etuajassa suhteessa aikarajaansa. Saapuvalle paketille lasketaan lähetysaika (ready time), jolloin vasta se laitetaan lähetysjonoon (D- EDD laittoi jonoon heti) e r i, j = max( ai, j, ai, j + ahi, j ) 6
7 Esimerkki Liu Kuva 11-6 D-EDD J-EDD WRR (Weighted Round-Robin) Kustakin saapuvasta yhteydestä lähetetään yhdellä kierroksella korkeintaan maks. sanomia eteenpäin Greedy-WRR (ahne-wrr): lähettää aina jos voi Stop-and-Go: Lähetetään edellisellä jaksolla saapuneista maksimimäärä (yleensä kaikki) Hierarchical Round-Robin (HRR): eri kuormille eri jakson pituus samassa linkissä Budgeted WRR: ei jaksollinen, mutta tahdistaa silti lähetyksiä paikallisesti. WRR Greedy-WRR Ei globaalia kelloa tai aikarajan mukaan järjestettyä jonoa Ei tehtävien (tai töiden) välisiä riippuvuuksia Yhteyksillä on vakiotahti (constant bit rate) Esim ääni ja osa multimediaprotokollista Datavirtaa (message stream) kuvataan (p i,e i,d i ) P ja D kuten ennenkin, mutta e on nyt viestien määrä yhdellä kierroksella (instance) Kullakin yhteydellä on paino wt i Yhden kierroksen kuluessa yhteyden i viesteistä lähetetään edelleen korkeintaan wt i kappaletta Yhteydet käsitellään vuorotellen (siitä RR) ja kaikki painon mukaan mahtuvat viestit lähetetään edelleen Kierroksen maksimipituus RL on kiinteä RL n i = 1 wt i wti RL < min( pi) p RL i / e i Stop-and-Go Pitää kierroksen pituuden RL vakiona, jakaa siis lähetysajan kehyksiin Kehyksessä j saapuva sanoma lähetetään kehyksen j+1 aikana (jos tahti on pysynyt vakiona) Kehysten synkronointi kytkimien välillä vaikuttaa sekä kulkuaikaan että tarvittavaan puskuritilaan. Yhteenveto Prioriteettipohjaisia käytäntöjä Performance Measures Acceptance Test Sched. Complexity End-to-end delay bound End-to-end jitter Buffer-space requirem. WFQ O(n) E/u+ (e+1) const const Delay- EDD O(logn) D const const Jitter- EDD O(logn) D const const 7
8 Yhteenveto Painotettu kierto (WRR) Performance Measures Acceptance Test Sched. Complexity End-to-end delay bound End-to-end jitter Buffer-space requirem. Greedy WRR p i + ( -1) RL p i- -e i + ( -1) (RL-1) kts. alla Synkr. S&G O(l) p i + RL 2RL 2wt i Ei synkr. S&G 2RL 3wt i ( 1+ ( k 1)( RL 1) / p i ) e i 8
Tosiaikajärjestelmät Luento 7: Tietoliikenne
Tosiaikajärjestelmät Luento 7: Tietoliikenne Tiina Niklander Jane Liu: Real-time systems, luku 11 Sisältö Verkkomalli (ja ominaisuudet) Pakettien vuorottaminen verkossa Weighted-Fair Queueing (ja muunnelmat)
LisätiedotTosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus
Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus Tiina Niklander 20.3.2006 (päiv. 22.3.) Sisältö Yleistä Jaksottomien (ei-tosiaikaisten) töiden jaksolliset vuorotuspalvelut Osa-aika palvelimet
LisätiedotSisältö. Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus. Sporadisten ja jaksottomien ajoitus Kellopohjainen ajoitus jaksollisilla
Tosiaikajärjestelmät: Luento 3 Epäsäännöllisten töiden ajoitus Tiina Niklander 20.3.2006 (päiv. 22.3.) Sisältö Yleistä Jaksottomien (ei-tosiaikaisten) töiden jaksolliset vuorotuspalvelut Osa-aika palvelimet
Lisätiedot» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
Lisätiedot4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö
LisätiedotTosiaikajärjestelmät Luento 8: Tietoliikenneverkkoja ja -protokollia. Tiina Niklander. Jane Liu: Real-time systems, luku 11 + artikkeleja
Tosiaikajärjestelmät Luento 8: Tietoliikenneverkkoja ja -protokollia Tiina Niklander Jane Liu: Real-time systems, luku 11 + artikkeleja Sisältöä Yleistä verkoista Internet ja tosiaikaisuus Ethernet Protokollia
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Lisätiedotj n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.
LisätiedotLiikenneongelmien aikaskaalahierarkia
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / HOL-esto 1 Liikenneongelmien aikaskaalahierarkia AIKASKAALAHIERARKIA Kiinnostavat aikaskaalat kattavat laajan alueen, yli 13 dekadia! Eri aikaskaaloissa esiintyvät
LisätiedotTekijä / Aihe 1
14.12.2009 Tekijä / Aihe 1 IPTV Alueverkkojen näkökulmasta SimuNet Seminaari 7.12.2008 Vesa Kankare 14.12.2009 Vesa Kankare/ IPTV 2 Agenda Yleistä Palvelun laadun merkitys Aluedataverkon rooli tulevaisuuden
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys
LisätiedotDemonstraatiot Luento
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-8.45 Liikenneteorian perusteet, Kevät 8 Demonstraatiot Luento 8..8 D/ Tarkastellaan seuraavaa yksinkertaista piirikytkentäistä (runko)verkkoa.
Lisätiedot6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotItsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys. Timo Virkkala
Itsestabiloivabysanttilainen yhteisymmärrys Timo Virkkala Ongelma Päätöksenteko Yksi lähettää arvon Kaikki yrittävät päästä yhteisymmärrykseen Transientit virheet Ratkaisu: Itsestabilointi Bysanttilaiset
LisätiedotEsimerkki: Tietoliikennekytkin
Esimerkki: Tietoliikennekytkin Tämä Mathematica - notebook sisältää luennolla 2A (2..26) käsitellyn esimerkin laskut. Esimerkin kuvailu Tarkastellaan yksinkertaista mallia tietoliikennekytkimelle. Kytkimeen
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotLiikenneteoriaa (vasta-alkajille)
Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus
LisätiedotYleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
Lisätiedot5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
Lisätiedot7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä
7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa
Lisätiedot5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotLuotettava tiedonsiirtomenetelmä hybridiverkkoihin Eero Solarmo Valvoja: Prof. Raimo Kantola Suorituspaikka: Tietoverkkolaboratorio/TKK
Luotettava tiedonsiirtomenetelmä hybridiverkkoihin 25.3.2008 Eero Solarmo Valvoja: Prof. Raimo Kantola Suorituspaikka: Tietoverkkolaboratorio/TKK Esityksen sisältö Tavoite ja tutkimusongelman esittely
Lisätiedot7.4 Sormenjälkitekniikka
7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan
Lisätiedot1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA
1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA Frame Relay on kehitelty nimenomaan uusille nopeammille, virheettömämmille verkoille. Se on tarkoitettu puhtaasti tehokkaaseen tiedonsiirtoon eikä sinänsä sisällä vuohallintaa
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
LisätiedotYleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Jonojärjestelmät 1 JONOJÄRJESTELMÄT Yleistä Jonojärjestelmät muodostavat keskeisen mallinnuksen välineen mm. tietoliikenne- ja tietokonejärjestelmien suorituskyvyn analysoinnissa.
LisätiedotTosiaikajärjestelmät Luento 9: Moniprosessorijärjestelmät
Tosiaikajärjestelmät Luento 9: Moniprosessorijärjestelmät Tiina Niklander Liu: Real-Time Systems luku 9 Sisältö Järjestelmämalli moniprosessorikone hajautettu järjestelmä Päästä-päähän Tehtävän töiden
LisätiedotJaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi. 15. lokakuuta 2007
Jaetun muistin muuntaminen viestin välitykseksi Otto Räsänen 15. lokakuuta 2007 1 Motivaatio 2 Valtuuden välitys Peruskäsitteitä 3 Kolme algoritmia Valtuuden välitys käyttäen laskuria ilman ylärajaa Valtuuden
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotValitaan alkio x 1 A B ja merkitään A 1 = A { x 1 }. Perinnöllisyyden nojalla A 1 I.
Vaihto-ominaisuudella on seuraava intuition kannalta keskeinen seuraus: Olkoot A I ja B I samankokoisia riippumattomia joukkoja: A = B = m jollain m > 0. Olkoon vielä n = m A B, jolloin A B = B A = n.
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
. Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä
LisätiedotESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:
Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 13 Ti 23.2.2016. Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 13 Ti 23.2.2016 Timo Männikkö Luento 13 Suunnittelumenetelmät Taulukointi Kapsäkkiongelma Ahne menetelmä Verkon lyhimmät polut Dijkstran menetelmä Verkon lyhin virittävä puu Kruskalin
LisätiedotLiikenneteorian tehtävä
J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on
LisätiedotVerkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotTietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman
LisätiedotReiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Reiluus 1 Reiluus Maxmin-reiluus Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa kenellekään ei anneta kvantitatiivisia QoS-takuita kaikkien pitää saada palvelua
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot TarkastellaanM/G/1-jonojärjestelmää, jossaasiakkaaton jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k =1,...,K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
LisätiedotIPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
LisätiedotLisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotVerkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla
Verkon värittämistä hajautetuilla algoritmeilla 5 12 30 19 72 34 Jukka Suomela 15 77 18 4 9. tammikuuta 2012 19 2 68 Verkko 2 Verkko solmu 3 Verkko solmu kaari 4 Hajautettu järjestelmä solmu (tietokone)
LisätiedotA ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä.
Esimerkki otteluvoiton todennäköisyys A ja B pelaavat sarjan pelejä. Sarjan voittaja on se, joka ensin voittaa n peliä. Yksittäisessä pelissä A voittaa todennäköisyydellä p ja B todennäköisyydellä q =
LisätiedotIPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi
IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)
LisätiedotTeleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotITKP104 Tietoverkot - Teoria 3
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 11 Ti 24.4.2018 Timo Männikkö Luento 11 Rajoitehaku Kapsäkkiongelma Kauppamatkustajan ongelma Paikallinen etsintä Lyhin virittävä puu Vaihtoalgoritmit Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotEsimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista
Esimerkkejä polynomisista ja ei-polynomisista ongelmista Ennen yleisempiä teoriatarkasteluja katsotaan joitain tyypillisiä esimerkkejä ongelmista ja niiden vaativuudesta kaikki nämä ongelmat ratkeavia
LisätiedotYleinen paikallinen vakautuva synkronointialgoritmi
Yleinen paikallinen vakautuva synkronointialgoritmi Panu Luosto 23. marraskuuta 2007 3 4 putki 1 2 α α+1 α+2 α+3 0 K 1 kehä K 2 K 3 K 4 Lähdeartikkeli Boulinier, C., Petit, F. ja Villain, V., When graph
LisätiedotJohdatus verkkoteoriaan luento Netspace
Johdatus verkkoteoriaan luento 20.3.18 Netspace Kurssin sijainti muussa suunnitellussa kokonaisuudessa Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot, verkon
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
LisätiedotS Tietoliikenneverkot S Luento 6: Liikenteenhallinta
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/33) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 6: Liikenteenhallinta M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Terminologiaa Contend, viivästyminen Kun verkon siirtokapasiteetti hetkellisesti
LisätiedotLittlen tulos. Littlen lause sanoo. N = λ T. Lause on hyvin käyttökelpoinen yleisyytensä vuoksi
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Littlen tulos 1 Littlen tulos Littlen lause Littlen tuloksena tai Littlen lauseena tunnettu tulos on hyvin yksinkertainen relaatio järjestelmään tulevan asiakasvirran, keskimäärin
Lisätiedot3. Esimerkkejä luento03.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät
luento03.ppt S-38.1145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2006 1 Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle
LisätiedotVäsymisanalyysi Case Reposaaren silta
Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta
LisätiedotDepartment of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology. Roolit Verkostoissa: HITS. Idea.
Roolit Tommi Perälä Department of Mathematics, Hypermedia Laboratory Tampere University of Technology 25.3.2011 J. Kleinberg kehitti -algoritmin (Hypertext Induced Topic Search) hakukoneen osaksi. n taustalla
LisätiedotTarkennamme geneeristä painamiskorotusalgoritmia
Korotus-eteen-algoritmi (relabel-to-front) Tarkennamme geneeristä painamiskorotusalgoritmia kiinnittämällä tarkasti, missä järjestyksessä Push- ja Raise-operaatioita suoritetaan. Algoritmin peruskomponentiksi
LisätiedotPakettisynkronointitestauksen automaatio
Pakettisynkronointitestauksen automaatio Risto Hietala valvoja: Prof. Riku Jäntti ohjaaja: DI Jonas Lundqvist ESITYKSEN RAKENNE Tietoverkkojen synkronointi Pakettikytkentäisten verkkojen synkronointi Ohjelmistotestaus
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotTeleverkon synkronointi
Televerkon synkronointi ITU-T:n suositukset G.810, G.811, G.812, G.823 Rka/ML -k2002 Tiedonvälitystekniikka 5a - 1 Kurssin kuva välitysjärjestelmästä H.323 or SIP IP SIP or ISUP PABX CAS, R2 ISDN Kytkentäkenttä
Lisätiedot1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät
luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot
LisätiedotTCP:n vuonohjaus (flow control)
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / TCP:n vuonohjaus 1 TCP:n vuonohjaus (flow control) W. Stallings, High-Speed Networks, TCP/IP and ATM Design Principles, Prentice-Hall, 1998, Sections 10.1-10.2 Ikkunointipohjainen
LisätiedotKonsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari
Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä Niko Välimäki 30.11.2007 Hajautetut algoritmit -seminaari Konsensusongelma Päätöksen muodostaminen hajautetussa järjestelmässä Prosessien välinen viestintä
LisätiedotSeramon projekti Kimmo Haukimäki & Jani Lirkki Agora Center Jyväskylän yliopisto, 40351 Jyväskylä Suomi Contents 1 Johdanto 1 2 Systeemin kuvaus 1 2.1 MPLS tekniikka................................. 1
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotArto Salminen,
6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
Lisätiedot5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer)
5. Siirtoyhteyskerros linkkikerros (Data Link Layer) yhtenäinen linkki solmusta solmuun bitit sisään => bitit ulos ongelmia: siirtovirheet havaitseminen korjaaminen solmun kapasiteetti vuonvalvonta yhteisen
LisätiedotLangaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys
LisätiedotLuku 6. Dynaaminen ohjelmointi. 6.1 Funktion muisti
Luku 6 Dynaaminen ohjelmointi Dynaamisessa ohjelmoinnissa on ideana jakaa ongelman ratkaisu pienempiin osaongelmiin, jotka voidaan ratkaista toisistaan riippumattomasti. Jokaisen osaongelman ratkaisu tallennetaan
Lisätiedot3. Esimerkkejä. Sisältö. Klassinen puhelinliikenteen malli (1) Klassinen puhelinliikenteen malli (2)
Sisältö Puhelinliikenteen malli Pakettitason malli dataliikenteelle Vuotason malli elastiselle dataliikenteelle Vuotason malli virtaavalle dataliikenteelle luento03.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet
LisätiedotOnniSMS Rajapintakuvaus v1.1
OnniSMS Rajapintakuvaus v1.1 1.0 Yleistä OnniSMS on HTTPS/XML pohjainen rajapinta tekstiviestin lähettämiseen. Palvelun käyttöön tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja palvelimen osoite, jotka saa tekemällä
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotALGORITMIT 1 DEMOVASTAUKSET KEVÄT 2012
ALGORITMIT 1 DEMOVASTAUKSET KEVÄT 2012 1.1. (a) Jaettava m, jakaja n. Vähennetään luku n luvusta m niin kauan kuin m pysyy ei-negatiivisena. Jos jäljelle jää nolla, jaettava oli tasan jaollinen. int m,
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotJohdatus verkkoteoriaan 4. luento
Johdatus verkkoteoriaan 4. luento 28.11.17 Viikolla 46 läpikäydyt käsitteet Viikolla 47 läpikäydyt käsitteet Verkko eli graafi, tasoverkko, solmut, välit, alueet, suunnatut verkot, isomorfiset verkot,
LisätiedotSMART BUSINESS ARCHITECTURE
SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.
LisätiedotSkedulointi, kuormituksen tasaus, robotin navigaatio
Skedulointi, kuormituksen tasaus, robotin navigaatio Esitelmä algoritmiikan tutkimusseminaarissa 17.2.2003 Kimmo Palin Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto Skedulointi, kuormituksen tasaus,
LisätiedotLiikenne ATM- ja SDHverkoissa
Liikenne ATM- ja SDHverkoissa 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liikenteen kanavointi Liikenteen hallinta Reititys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto 3 verkko
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotIRMPX asettelu ja asennusohje
IRMPX asettelu ja asennusohje 3.7.3 Läkkisepäntie 2A 62 HELSINKI MPX asetteluohje Termostaatin asettelulämpötilan muuttaminen 1. Paina SEL painiketta 2. Muuta haluttu lämpötila näyttöön nuolinäppäimillä
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
Lisätiedot