S Tietoliikenneverkot S Luento 6: Liikenteenhallinta
|
|
- Joonas Aho
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/33) S Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 6: Liikenteenhallinta M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/33) Terminologiaa Contend, viivästyminen Kun verkon siirtokapasiteetti hetkellisesti ylittyy ja paketit asetellaan jonoon, josta ne palvellaan ajallaan. Congest, ruuhkautuminen Kun verkon siirtokapasiteetti ylitetään tarpeeksi pitkän aikaa, vuotaa puskurit yli ja paketteja katoaa
2 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/33) Terminologiaa Ruuhkanhallinta pyrkii estämään lähdettä ylittämästä verkon resursseja säätelemällä lähetysnopeutta Vuonhallinta pyrkii estämään lähdettä ylittämästä vastaanottajan resursseja säätelemällä lähetysnopeutta Resursseja ovat Vastaanottopuskuri Todellinen lähetysnopeus on pienempi kahdesta Näin varmistetaan ettei mikään resurssi ylity M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (4/33) Verkon resurssit Reitittimet jakavat yhteisiä resursseja Verkon siirtokapasiteettia Reitittimen puskurointikapasiteettia Reitittimen prosessointikapasiteettia Resurssit ovat rajallisia ja yhdenkin loppuminen johtaa toiminnan rajoittumiseen A B C D Linkkikapasiteetinhallinta Välitysprosessori? Puskurinhallinta
3 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (5/33) Liikenteenhallinta Kolikon kaksi puolta Resurssienjako: Yhteydelle määritellään ennaltakäsin rajoja Ruuhkanhallinta: Yhteydelle määritellään rajoja ruuhkautumisen tapahduttua Ääripäissä Ei ruuhkanhallintaa > resurssit on jaettu ennaltakäsin (vrt puhelinverkko) Ei resurssienjakoa > yhteydet kilpailevat samasta kaistasta ja ruuhkatilanteissa algoritmi ratkaisee resurssien jaon (vrt Internet) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (6/33) Liikenteenhallinta 100% Resurssien varaus PSTN Ruuhkanhallinta Internet 0%
4 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (7/33) Toteutustapoja Varaus Nopeus Verkko Päätelaite Ikkuna Vaste M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (8/33) Verkko päätelaite (reititin lähde) Verkkokeskeiset menetelmät perustuvat reitittimen tekemään päätökseen, mitkä paketit saavat palvelua ja mitkä eivät Päätelaite keskeisissä menetelmissä lähteet sopeutuvat verkon tilaan lähettämällä sopivan määrän informaatiota verkkoon Nämä kaksi menetelmää eivät ole toisiaan poissulkevia: Vaikka reititin suorittaa pakettien karsintaa tarvitaan lähdepohjaista hallintaa mukautumaan verkon tilaan Vaikka lähde kontrolloisikin liikennettä tarvitaan reitittimiin mekanismeja turvaamaan niiden toimintaa ruuhkatilanteissa
5 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (9/33) Varaus vaste pohjainen Varauspohjaisissa järjestelmissä lähde pyytää verkolta tiettyä määrää resursseja yhteyden ajaksi. Verkko, joko hylkää tai hyväksyy pyynnön Vastepohjaisissa järjestelmissä lähteet aloittavat lähettämisen heti ja säätävät nopeuttaa saamansa vasteen perusteella. Ekspilisiittisesti; reititin informoi lähdettä Implisiittisesti; lähde havainnoi verkon tilaa uudelleen lähetyspyyntöjen kautta M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (10/33) Ikkuna nopeus pohjainen Lähde säännöstelee lähetysnopeuttaan perustuen: Informaation määrään tietyssä aikaikkunassa (purskeinen) Tasaiseen informaation nopeuteen
6 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (11/33) Internet Nykyään: Vastepohjainen toiminta (ei resurssienvarausta) 80% lähdepohjainen / 20% verkkopohjainen Lähteessä ikkunapohjainen lähetyksen säännöstely Tulevaisuudessa??? M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (12/33) Liikenteenhallinnan mekanismit Liikenteenhallinnan menetelmiä vertaillaan usein niiden suhteessa Verkon resurssien hyödyntämiseen Lähteiden reiluun käsittelyyn
7 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (13/33) Resurssiteho Resurssiteho optimoi kahta keskeistä parametria läpäisyä viivettä Optimoinnin tavoite on saada mahdollisimman suuri läpäisy mahdollisimman pienellä viiveellä Teho = Läpäisy Viive α Teho Optimi Kuorma Resurssiteho M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (14/33) Viive Kuormitus
8 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (15/33) Reiluus Reiluus on määritelmä sille, miten oikeudenmukaisesti eri yhteyksiä kohdellaan ruuhkautuvassa reitittimessä. C A B 10Mbps 10ms 10Mbps 10ms L1 L2 10Mbps 50ms L3 10Mbps 50ms L4 10Mbps 10ms L5 2Mbps 200ms D L6 10Mbps 10ms L7 L8 10Mbps 10ms 10Mbps 10ms L9 E F M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (16/33) Reiluus (Sosialistinen näkökanta) Kaikkia palvellaan tasapuolisesti L6: jaettu tasan A,B,C (~600kbps) L9: B ~ 600kbps ja D ~ 9.4Mbps!!! Vai rajoitetaanko D myös samaan 600kbps Kaikki resurssit ovat kaikkien vapaasti hyödynntettävissä Kaikilta odotetaan kunnioitusta toisia kohtaan.
9 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (17/33) Reiluus (Kapitalistinen näkökanta) Yhteyksiä käsitellään perustuen maksukykyyn, eli sen kulutat mistä maksat. Sosiokapitalistisessa järjestelmässä uudet yhteydet pääsevät mukaan ja vanhat yhteydet saatavat kärsiä siitä ( vakio palveluaika ) Puhtaassa kapitalistisessa järjestelmässä olemassa olevien yhteyksien tilaan ei puututa mitenkään M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (18/33) TCP Tehtävä: Määrittää kuinka paljon verkossa on kapasiteettia vapaana Lähettää informaatiota kyseisellä nopeudella Toimii itseohjautuvasti Kellotus vastesanomilla (ACK) Kello on kiertoaikaviive (RTT), joka kertoo ajan, joka kuluu paketin lähettämisestä sen vastaanottamiseen.
10 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (19/33) TCP Ruuhkaikkuna vastaa vuonhallinnan ilmoitettuaikkunaa Ikkuna on minimiresurssi rajoitettu Maksimissaan: MaxIkkuna = MIN(RuuhkaIkkuna, IlmoitettuIkkuna) Käytännössä: Ikkuna = MaxIkkuna (Viim. lähetetty tavu Viim. hyväksytty tavu) KYSYMYS: Kuinka ruuhkaikkuna tiedetään? Lähde suorittaa itseohjautuvaa verkon tilan seurantaa perustuen vastesanomiin (ACK) ja kadonneisiin paketteihin M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (20/33) TCP Lineaarinen kasvu Jokainen onnistuneesti lähetetty ruuhkaikkunallinen kasvattaa ruuhkaikkunaa yhdellä paketilla: RuuhkaIkkuna = RuuhkaIkkuna + MSS Käytännössä jokainen vastesanoma kasvattaa ikkunaa omalta osaltaan: Eksponentiaalinen peräytyminen Jokainen epäonnistunut lähetys (ajastin laukeaa) aiheuttaa ruuhkaikkunan puoliintumisen: RuuhkaIkkuna = ½ * RuuhkaIkkuna Inc = MSS * (MSS/RuuhkaIkkuna) RuuhkaIkkuna = RuuhkaIkkuna + Inc
11 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (21/33) TCP Perusversion käyttäytyminen Pitkät hitaat kasvamiset Nopeat pudotukset Window Time M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (22/33) TCP (Slow Start) On mekanismi, jossa ruuhkaikkunaa kasvatetaan 1:stä paketista tuplaamalla jokaisen paketin kohdalla ikkunan arvo Estää päätelaitetta lähettämästä täyttä ikkunaa paketteja niissä tapauksissa, joissa se vastaanottaa useita ACK paketteja Yhteyden alussa ruuhkaikkunan loputon tuplaaminen: johtaa pakettien suureen katoamiseen mittaa verkon kapasiteetin tulevan toiminnan varalle Ajastimen laukeamisen jälkeen tuplaamista käytetään ainoastaan siihen asti, että saavutetaan edellinen validi ruuhkaikkunan koko tämän jälkeen jatketaan normaalia toimintaa (lineaarinen kasvu)
12 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (23/33) TCP (Slow Start) Slow Start käyttäytyminen Nopeat nopeuden kasvattamiset Pitkät kuolleet hetket Paketti katoaa TimeOut M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (24/33) TCP (Fast Retransmit and Fast Recovery) Jokainen yksittäinen kadonnut tai viivästynyt paketti vahvistetaan edellisellä oikealla ACK sanomalla. Kolme peräkkäistä samaa ACK sanomaa laukaisee uudelleen lähetyksen. Mikäli uudelleen lähetys ei tuo kuittausta jokaiseen pakettiin odotetaan ajastimen laukeamista. Oletus: Verkossa katoaa useimmiten vain yksi paketti Paketti 1 Paketti 2 Paketti 3 Paketti 4 Paketti 5 Paketti 6 Paketti 3 ACK 1 ACK 2 ACK 2 ACK 2 ACK 2 ACK 6
13 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (25/33) TCP (Fast Retransmit and Fast Recovery) Kun tehdään Fast Retransmit Hyödynnetään lennossa olevia paketteja (itseasiassa niiden kuittauksia) ylläpitämään yhteyden kellotusta ilman Slow Startia Puolitetaan ikkuna ja jatketaan lineaarista kasvua Mikäli Fast Retransmit ei onnistunut tehdään normaali Slow Start Ikkuna 4 Paketti 1 Ikkuna 4 Paketti 2 Ikkuna 4 Paketti 3 Ikkuna 4 Paketti 4 Ikkuna 4 Paketti 5 Ikkuna 4 Paketti 6 Tupla kuittauksia Ikkuna 2 Paketti 3 FR FR ACK 1 ACK 2 ACK 2 ACK 2 ACK 2 ACK 6 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (26/33) TCP (Fast Retransmit and Fast Recovery) Nopea vaste useimmissa tapauksissa Paketti katoaa TimeOut FR FR SlowStart
14 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (27/33) Reitittimet Ruuhkatila reitittimessä syntyy, kun resurssien tarve reitittimessä ylittää tarjolla olevan resurssien määrän. Reititin suojautuu resurssien vajetta vastaan erilaisilla puskurinhallinta algoritmeilla, joilla: jaetaan verkon kapasiteettia (skedulointi) jaetaan puskurimuistin määrää (jonotus) ruuhkan aikana poistetaan oikeat paketit (karsinta) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (28/33) Reitittimet Ruuhkanhallinnan menetelmät voidaan jakaa kahteen luokkaan: Ruuhkatilaa ennustaviin Ennustavat menetelmät pyrkivät pitämään verkon/reitittimen toimintapisteen resurssiteho maksimissa Ruuhkatilaan reagoiviin Reagoivat menetelmät pyrkivät palauttamaan toimintapisteen optimiin, mikäli se sen ylittää. Teho Optimi Kuorma
15 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (29/33) Reitittimet Toimiakseen menetelmät tarvitsevat erilaisia suoritusarvoja: Jonon keskimääräinen pituus Kiertoaikaviive Suoritusarvojen estimointimenetelmät perustuvat erilaisiin suodatinalgoritmeihin Puskurinhallintaan on erilaisia mekanismeja Skedulerit (FCFS, WRR, WFQ) Jonokurit (FIFO, LIFO, Prioriteetti) Karsinta algoritmit (Häntäkarsinta, Satunnaiskarsinta) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (30/33) Skedulointi Valitaan jonosta seuraava paketti lähetettäväksi Kriteerejä Ensimmäinen Pienin Pisimpään odottanut Korkein prioriteetti Yhtäläinen odotusaika Painotettu odotusaika Algoritmeja FCFS: saapumisjärjestyksessä (ensimmäinen) Round Robin (RR): vuoronperään (UNIX järjestelmien prosessien vuorottelu) WRR: sama painotettuna FQ: Yhtäläinen odotusaika WFQ: Painotettu odotusaika
16 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (31/33) Jonokureja Mihin kohtaan jonoa saapuva paketti asettuu Hännälle (FIFO) Keulalle (LIFO) Prioriteeteittain (Prioriteetti) Mahdollistaa sosiaalisen diskriminoinnin Jotkut käyttäjät ovat muita tärkeämpiä Professori Assistentti Opiskelija Mikä on oikea järjestys? M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (32/33) Pakettien karsinta Ruuhkatilanteessa puskurit saattavat täyttyä ja paketteja täytyy karsia Jonon hännältä Satunnaisesti jonon sisältä Satunnaisesti tulevista paketeista Algoritmeja: Tail Drop (häntäkarsinta) Random Drop (Satunnaiskarsinta) Random Early Detection (Ennakoiva satunnaiskarsinta) Tavoite: Mahdollistaa kuormituksen muutoksen aiheuttamat transientit ilman pakettihukkaa TCP ei turhaan pudota lähetysnopeutta / joudu Slow Start tilaan Estää globaali synkronisaatio Useat TCP yhteydet synkronoituvat ilman ennakoivaa satunnaiskarsintaa
17 M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (33/33) Yhteenveto Liikenteenhallinta on Huolehtimista vastaanottajan ja verkon resursseista Yhteistoimintaa päätelaitteiden ja verkon välillä Erilaisia algoritmeja Monitahoinen ja ehkä myös filosofinen ongelma Näitä asioita käsitellään syvällisesti kurssilla: S Palvelunlaatu Internetissä
S Tietoliikenneverkot
S-38.188 Tietoliikenneverkot Luento 6: Liikenteenhallinta Historiaa Internet reitittimien ruuhkanhallinta sai alkunsa Ford yhtymän sisäisen verkon ongelmista. Nämä ongelmat ilmenivät, koska silloinen ARPANET
LisätiedotHistoriaa. S Tietoliikenneverkot. Historiaa. Historiaa /XHQWR/LLNHQWHHQKDOOLQWD
Historiaa S-38.188 Tietoliikenneverkot /XHQWR/LLNHQWHHQKDOOLQWD Mitä ongelmia havaittiin? Ensimmäiset ongelmat liittyivät TCP:n sisäiseen vuonhallintaan. Pienet paketit, joita syntyy esimerkiksi merkkipohjaisessa
Lisätiedotkynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
Lisätiedotkynnysarvo (threshold)
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotTietoliikenne II Kurssikoe
581363-2 Tietoliikenne II Kurssikoe 20.10. 2005 Kirjoita jokaisen vastauspaperisi alkuun kurssin nimi ja kokeen päivämäärä sekä nimesi, syntymäaikasi tai opiskelijanumerosi ja allekirjoituksesi. Kokeessa
LisätiedotTCP:n vuonohjaus (flow control)
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / TCP:n vuonohjaus 1 TCP:n vuonohjaus (flow control) W. Stallings, High-Speed Networks, TCP/IP and ATM Design Principles, Prentice-Hall, 1998, Sections 10.1-10.2 Ikkunointipohjainen
LisätiedotYleistä. Esimerkki. Yhden palvelimen jono. palvelin. saapuvat asiakkaat. poistuvat asiakkaat. odotushuone, jonotuspaikat
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Jonojärjestelmät 1 JONOJÄRJESTELMÄT Yleistä Jonojärjestelmät muodostavat keskeisen mallinnuksen välineen mm. tietoliikenne- ja tietokonejärjestelmien suorituskyvyn analysoinnissa.
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotSelektiiviset kuittaukset (RFC 2018, RFC 3517)
Selektiiviset kuittaukset (RFC 2018, RFC 3517) Toistokuittaus ilmaisee vain yhden puuttuvan segmentin Vastaavasti kumulatiivinen kuittaus toipumisen aikana kertoo vain seuraavaksi haluttavan eli ilmaiseen
LisätiedotTehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla
Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli
Lisätiedoton yksi keskeisimpiä toimintoja Internetin toiminnan varmistamiseksi Internetin ruuhkanhallinta pitkälti
TCP-ruuhkanvalvonta (RFC 2581) TCP-ruuhkanvalvonta on yksi keskeisimpiä toimintoja Internetin toiminnan varmistamiseksi Internetin ruuhkanhallinta pitkälti TCP:n varassa Pääsääntöisesti muut protokollat
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla Lähettäjä: 0:A vastaanottaja: ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotOngelma 1: Ei saada kolmea toistokuittausta
Nopea uudelleenlähetys (Fast retransmit) ensikuittaus Kun lähettäjä vastaanottaa 3 toistokuittausta samalle segmentille, se lähettää heti puuttuvan segmentin uudestaan eikä odota segmentin ajastimen laukeamista
LisätiedotNopea uudelleenlähetys (Fast retransmit)
Nopea uudelleenlähetys (Fast retransmit) Kun lähettäjä vastaanottaa 3 toistokuittausta samalle segmentille, se lähettää heti puuttuvan segmentin uudestaan eikä odota segmentin ajastimen laukeamista Seq
LisätiedotNopea uudelleenlähetys (Fast retransmit)
Nopea uudelleenlähetys (Fast retransmit) Kun lähettäjä vastaanottaa 3 toistokuittausta samalle segmentille, se lähettää heti puuttuvan segmentin uudestaan eikä odota segmentin ajastimen laukeamista Seq
LisätiedotTCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä S Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) Source
LisätiedotTiivistelmä Kunal Shahin Master of Science -työstä: Simulation Based Study of TCP Fairness in Multi-Hop Wireless Networks
Tiivistelmä Kunal Shahin Master of Science -työstä: Simulation Based Study of TCP Fairness in Multi-Hop Wireless Networks Kari Kähkönen 21. maaliskuuta 2006 1 Johdanto Ad hoc -verkkoihin on kohdistettu
LisätiedotTCP. TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä. osin vain harjoitustehtävissä
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä SACK Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) TCP-otsakkeen
LisätiedotTCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. osin vain harjoitustehtävissä. TCP:n uusia piirteitä
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä SACK Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) TCP-otsakkeen
LisätiedotPalvelun laatutekijät SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO 1. Palvelun laatutekijät 2 1.1 Laadun parametrit 2 1.1.1 Kaistanleveys 3 1.1.2 Pakettien kokema viive 4 1.1.3 Pakettien katoaminen ja niiden järjestys 4 1.2 Jonotustekniikoita 4 1.2.1
LisätiedotDiplomityöseminaari 6.8.2002
Diplomityöseminaari 6.8.2002 Työn nimi: TV-lähetystä välittävän laajakaistaisen IP-pohjaisen tilaajaverkon palvelunlaatu Työn tekijä: Lasse Kiiskinen Valvoja: Professori Raimo Kantola Ohjaaja: DI Mikko
LisätiedotRuuhkanvalvonta on hankalaa!
Ruuhkanvalvonta on hankalaa! Sitä varten on koko ajan kehitetty yhä parempia menetelmiä uudelleenlähetysajastimen arvo» RTT:n varianssin arviointi» Karnin algoritmi» exponential retransmission timer backoff
LisätiedotRuuhkanvalvonta on hankalaa!
Ruuhkanvalvonta on hankalaa! Sitä varten on koko ajan kehitetty yhä parempia menetelmiä uudelleenlähetysajastimen arvo» RTT:n varianssin arviointi» Karnin algoritmi» exponential retransmission timer backoff
LisätiedotRuuhkanvalvonta on hankalaa!
Ruuhkanvalvonta on hankalaa! Sitä varten on koko ajan kehitetty yhä parempia menetelmiä uudelleenlähetysajastimen arvo» RTT:n varianssin arviointi» Karnin algoritmi» exponential retransmission timer backoff
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking Lisämateriaalia: Aiheeseen liittyvät RFC:t 28.10.2001 1 Tietoliikenne II Täydennystä Tietoliikenne I -kurssin
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking Lisämateriaalia: Aiheeseen liittyvät RFC:t 28.10.2001 1 Tietoliikenne II Täydennystä Tietoliikenne I -kurssin
LisätiedotSiirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome
Siirron optimointi jos ilmoitus lisäpuskureista katoaa, lähettäjä lukkiutuu odotustilaan vastaanottaja voi luulla, ettei ole lähetettävää lukkiutumisen estämiseksi kun ikkunankoko = 0 lähettäjä ei saa
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2002 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (2. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa, mutta siitä puuttuu mm. mobiiliverkot kokonaan) Lisämateriaalia:
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
Lisätiedot11/20/ Siirron optimointi
jos ilmoitus lisäpuskureista katoaa, lähettäjä lukkiutuu odotustilaan vastaanottaja voi luulla, ettei ole lähetettävää lukkiutumisen estämiseksi kun ikkunankoko = 0 lähettäjä ei saa lähettää, paitsi erityistä
LisätiedotMonimutkaisempi stop and wait -protokolla
Monimutkaisempi stop and wait -protokolla ajastin lähettäjälle jos kuittausta ei kuulu, sanoma lähetetään automaattisesti uudelleen kuittaus: ACK = ok, lähetä seuraava uudelleenlähetys synnyttää kaksoiskappaleita!
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II. Sisällysluettelo jatkuu. Alustava sisällysluettelo. Suoritus. Täydennystä Tietoliikenne I -kurssin asioihin
Tietoliikenne II ( ov) Syksy 001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking Lisämateriaalia: Aiheeseen liittyvät RFC:t 4.10.001 1 Tietoliikenne II Täydennystä Tietoliikenne I -kurssin
LisätiedotMiksi? Miksi? Kaksisuuntainen liikenne TCP-protokolla. Ikkunankoko. Valikoiva toisto: ikkuna 5, numeroavaruus 8
Ikkunankoko Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1 yleensä jokin kakkosen potenssi» koska numerokentän koko k bittiä => käytössä 2**k numeroa ikkunan koko go back
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov) Sisällysluettelo jatkuu. Tietoliikenne II. Alustava sisällysluettelo. Suoritus
Tietoliikenne II ( ov) Syksy 00 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa, mutta siitä puuttuu mm. mobiiliverkot kokonaan) Lisämateriaalia:
LisätiedotSiirron optimointi. Optimointi on usein tarpeen: Silly window syndrome. Esimerkki jatkuu
A Esimerkki jatkuu B ajastin laukeaa, uudelleen sanoma 2 lähettää sanoman 5 lähettää sanoman 6 jos lupa katoaa, jää odottamaan! ==> lukkiutumistilanne
LisätiedotEsimerkki jatkuu. <seq = 6, data = m6> <ack = 4, buf = 0> <ack = 4, buf = 1> <ack = 4, buf = 2> <ack = 6, buf = 0> <ack = 6, buf = 4> 1/31/
A ajastin laukeaa, uudelleen sanoma 2 lähettää sanoman 5 lähettää sanoman 6 jos lupa katoaa, jää odottamaan! ==> lukkiutumistilanne Esimerkki jatkuu
LisätiedotKuittaukset ACK. NAK-kuittaus. kumulatiivinen ACK. yksittäinen ACK. sanoma virheellinen tai puuttuu. tähän saakka kaikki ok!
ACK Kuittaukset kumulatiivinen ACK tähän saakka kaikki ok! Go-Back N yksittäinen ACK vain tämä ok! Valikoiva toisto NAK-kuittaus sanoma virheellinen tai puuttuu 5.10.2001 40 Negatiiviset kuittaukset NAK-kuittauksilla
LisätiedotKuittaukset. Miksi? Miksi? Negatiiviset kuittaukset NAK-kuittauksilla voidaan nopeuttaa uudelleenlähettämistä. Ikkunankoko ACK
ACK Kuittaukset kumulatiivinen ACK tähän saakka kaikki ok! Go-Back N yksittäinen ACK vain tämä ok! Valikoiva toisto NAK-kuittaus sanoma virheellinen tai puuttuu Negatiiviset kuittaukset NAK-kuittauksilla
LisätiedotKuittaukset. tähän saakka kaikki ok! Go-Back N. sanoma virheellinen tai puuttuu
ACK Kuittaukset kumulatiivinen ACK tähän saakka kaikki ok! Go-Back N yksittäinen ACK vain tämä ok! Valikoiva toisto NAK-kuittaus sanoma virheellinen tai puuttuu 5.10.2001 40 Negatiiviset kuittaukset NAK-kuittauksilla
LisätiedotS-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97
S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 Internet reitittimien ruuhkanhallinta Marko Luoma S 39279H Teknillinen korkeakoulu, Teletekniikan laboratorio Otakaari 5A, 02150 Espoo Marko.Luoma@hut.fi
LisätiedotLiikenneteorian tehtävä
J. Virtamo 38.3141Teleliikenneteoria / Johdanto 1 Liikenneteorian tehtävä Määrää kolmen eri tekijän väliset riippuvuudet palvelun laatu järjestelmä liikenne Millainen käyttäjän kokema palvelun laatu on
LisätiedotIkkunankoko. Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1
Ikkunankoko Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1 yleensä jokin kakkosen potenssi» koska numerokentän koko k bittiä => käytössä 2**k numeroa ikkunan koko go back
LisätiedotIkkunankoko. Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1
Ikkunankoko Kun käytetty numeroavaruus on 0, 1,.. n ja eri numeroita siis käytettävissä n+1 yleensä jokin kakkosen potenssi» koska numerokentän koko k bittiä => käytössä 2**k numeroa ikkunan koko go back
LisätiedotChapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros
Chapter 3 Transport Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete
LisätiedotLiikenneteoriaa (vasta-alkajille)
Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus
LisätiedotEsimerkki jatkuu. ajastin laukeaa, uudelleen sanoma 2. <seq = 6, data = m6>
A ajastin laukeaa, uudelleen sanoma 2 lähettää sanoman 5 lähettää sanoman 6 jos lupa katoaa, jää odottamaan! ==> lukkiutumistilanne Esimerkki jatkuu
LisätiedotVuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
Lisätiedot1. Johdanto. Spesioinnin ja verioinnin perusteet. Päivi Kuuppelomäki
1. Johdanto Spesioinnin ja verioinnin perusteet. Päivi Kuuppelomäki 2008 1 1.1. Lähtökohta Keskeisiä käsitteitä: siirtymäsysteemit spesiointikielet Estelle (vanhempi spesiointikieli, paljon Pascalin piirteitä)
LisätiedotTCP. TCP-optiot. Erilaisia suorituskykyongelmia. Aikaleima (timestamp) TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin. TCP:n uusia piirteitä.
TCP TCP:n peruspiirteiden toiminta tarkemmin osin vain harjoitustehtävissä TCP:n uusia piirteitä SACK Window scaling time stamping RED (Random Early Detection) ECN (Explicit Congestion Notification) Source
LisätiedotReiluus. Maxmin-reiluus. Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa. Reiluuden maxmin-määritelmä
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Reiluus 1 Reiluus Maxmin-reiluus Tärkeä näkökohta best effort -tyyppisissä palveluissa kenellekään ei anneta kvantitatiivisia QoS-takuita kaikkien pitää saada palvelua
LisätiedotRatkaisu: Miksi lähetetään uusi paketti? SACK (Selective Acknowledgement) Nopea toipuminen ei onnistu! Limited Transmit
Limited Transmit RFC 3042: Enhansing TCP s Loss Recovery Using Limited Transmit. M. Allman, H. Balakrishnan, S. Floyd. January 2001 (Status: PROPOSED STANDARD) Lähettäjä ei saa kolmea toistokuittausta
LisätiedotTietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1
Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,
LisätiedotTekijä / Aihe 1
14.12.2009 Tekijä / Aihe 1 IPTV Alueverkkojen näkökulmasta SimuNet Seminaari 7.12.2008 Vesa Kankare 14.12.2009 Vesa Kankare/ IPTV 2 Agenda Yleistä Palvelun laadun merkitys Aluedataverkon rooli tulevaisuuden
LisätiedotITKP104 Tietoverkot - Teoria 3
ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan
LisätiedotM. Allman, H. Balakrishnan, S. Floyd. January (Status: PROPOSED STANDARD) Lähettäjä ei saa kolmea toistokuittausta =>
Limited Transmit RFC 3042: Enhansing TCP s Loss Recovery Using Limited Transmit. M. Allman, H. Balakrishnan, S. Floyd. January 2001 (Status: PROPOSED STANDARD) Lähettäjä ei saa kolmea toistokuittausta
Lisätiedot" Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. " Nykyinen Internet. " yhtäläiset resurssit ja kurjuus. " Best Effort palvelua. " 3 bitin precedence
Internet tänään " Internet on globaalin mittakaavan koeverkko. Tietoliikenneverkot Luento 8: Arkkitehtuurit " Internet on muuttumassa kaupalliseksi verkoksi, jonka palvelut halutaan saattaa kaupallisuuden
LisätiedotM. Allman, H. Balakrishnan, S. Floyd. January Lähettäjä ei saa kolmea toistokuittausta =>
Limited Transmit RFC 3042: Enhansing TCP s Loss Recovery Using Limited Transmit. M. Allman, H. Balakrishnan, S. Floyd. January 2001 (Status: PROPOSED STANDARD) Lähettäjä ei saa kolmea toistokuittausta
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotLuento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään
Tietoliikenneverkot Luento 13: Arkkitehtuurit Nykyinen Internet: Best Effort palvelua Internet tänään Yhtäläiset mahdollisuudet (resurssit) ja kurjuudet (hukat ja viiveet) Internet on muuttumassa kaupalliseksi
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot Tarkastellaan M/G/1-jonojärjestelmää, jossa asiakkaat on jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k = 1,..., K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
Lisätiedot1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA
1. FRAME RELAY: RUUHKANHALLINTA Frame Relay on kehitelty nimenomaan uusille nopeammille, virheettömämmille verkoille. Se on tarkoitettu puhtaasti tehokkaaseen tiedonsiirtoon eikä sinänsä sisällä vuohallintaa
LisätiedotKuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6
LisätiedotTietoverkot ja QoS. QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services
Tietoverkot ja QoS QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotTCP/IP-protokollapino. Kuljetuskerros. Tämän luennon jälkeen. Sisältö. Matti Siekkinen. Ymmärrätte:
TCP/IP-protokollapino Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 kerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
LisätiedotKuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus
do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros
LisätiedotÄlypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen
Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotTietoverkot ja QoS. Quality of Service (QoS) QoS-toteutukset. Laatuparametrit. Jonotus. Reitittimen toiminta
Tietoverkot ja QoS Quality of Service (QoS) QoS QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: esim. viive, virhetaajuus, kapasiteetti
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotKonsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä. Niko Välimäki Hajautetut algoritmit -seminaari
Konsensusongelma hajautetuissa järjestelmissä Niko Välimäki 30.11.2007 Hajautetut algoritmit -seminaari Konsensusongelma Päätöksen muodostaminen hajautetussa järjestelmässä Prosessien välinen viestintä
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov) Syksy 2004 Liisa Marttinen
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2004 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (3. edition) (Kyllä 2. painoskin kelpaa, mutta siinä vähemmän mobiiliasiaa.) Lisämateriaalia: Aiheeseen
LisätiedotKuljetuskerros. CSE-C2400 Tietokoneverkot (osa 1) (osa 2) Matti Siekkinen. Tietokoneverkot 2016
Kuljetuskerros CSE-C2400 Tietokoneverkot 26.1.2016 (osa 1) 2.2.2016 (osa 2) Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2016 Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking:
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotJ. Virtamo Jonoteoria / Prioriteettijonot 1
J. Virtamo 38.143 Jonoteoria / Prioriteettijonot 1 Prioriteettijonot TarkastellaanM/G/1-jonojärjestelmää, jossaasiakkaaton jaettu K:hon prioriteettiluokkaan, k =1,...,K: - luokalla 1 on korkein prioriteetti
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
LisätiedotTietoliikenne II. Tietoliikenne II (2 ov) Alustava sisällysluettelo. Sisällysluettelo jatkuu. Suoritus. Syksy 2003 Liisa Marttinen
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (2. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa, mutta siitä puuttuu mm. mobiiliverkot kokonaan) Lisämateriaalia:
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2004 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (3. edition) (Kyllä 2. painoskin kelpaa, mutta siinä vähemmän mobiiliasiaa.) Lisämateriaalia: Aiheeseen
LisätiedotYleistä ruuhkasta. 5. Ruuhkan valvonta. ruuhkan valvonta <=> vuon valvonta. open-loop control. closed-loop control
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
Lisätiedot5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
Lisätiedot5. Ruuhkan valvonta. yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen. ruuhkan säätely. liikenteen tasoittaminen. kuorman rajoittaminen
5. Ruuhkan valvonta yleistä ruuhkan valvonnasta ruuhkan estäminen liikenteen tasoittaminen vuotava ämpäri, vuoromerkkiämpäri liikennevirran määrittely ruuhkan säätely kuorman rajoittaminen pääsyvalvonta,
LisätiedotKuljetuskerros. CSE-C2400 Tietokoneverkot (osa 1) (osa 2) Matti Siekkinen. Tietokoneverkot 2014
Kuljetuskerros CSE-C2400 Tietokoneverkot 3.2.2014 (osa 1) 10.2.2014 (osa 2) Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking:
LisätiedotLuento 6: Kuljetuskerros UDP & TCP TCP:n ruuhkanhallinta. Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch3
Tietoliikenteen perusteet Luento 6: Kuljetuskerros UDP & TCP TCP:n ruuhkanhallinta Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen
LisätiedotKuljetuskerros. Matti Siekkinen. T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6
LisätiedotLiikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla
Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1.
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 5: Kuljetuskerros luotettavan tiedonsiirron periaatteet Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen
LisätiedotIPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (2. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa, mutta siitä puuttuu mm. mobiiliverkot kokonaan) Lisämateriaalia:
Lisätiedotj n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.
LisätiedotKuljetuskerros. CSE-C2400 Tietokoneverkot (osa 1) (osa 2) Matti Siekkinen. Tietokoneverkot 2014
Kuljetuskerros CSE-C2400 Tietokoneverkot 28.1.2014 (osa 1) 4.2.2014 (osa 2) Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking:
LisätiedotJonojen matematiikkaa
Lectio praecursoria Jonojen matematiikkaa Samuli Aalto luento.ppt 1 Sisältö Johdanto Joukkopalveltu jono (batch service queue) Nestevarastomalli (fluid flow storage model) 2 Reaalimaailman ilmiö... ÿþýüûr.u.p.t.
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen
Tietoliikenne II (2 ov) Syksy 2003 Liisa Marttinen Kurssikirja: Kurose & Ross, Computer Networking (2. edition) (kyllä 1. painoskin kelpaa, mutta siitä puuttuu mm. mobiiliverkot kokonaan) Lisämateriaalia:
LisätiedotOSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
Lisätiedot