Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak
|
|
- Ari-Pekka Pesonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak
2 Sisältö Mitä huono-osaisuus on Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus Osallisuus Seurakuntien mahdollisuudet osallisuuden lisäämisessä ja huonoosaisuuden vähentämisessä
3 Miksi huono-osaisuus pitää huomioida, kun puhutaan hyvinvoinnista Kohti kaikkien hyvinvointia
4 Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus: Elämänhallinta (psyykkinen) Työ ja talous (fyysinen) Asunnottomuus, Päihdeongelmat, Mielenterveysongelmat, Pitkäaikainen tuloköyhyys, Pitkäaikainen työttömyys, Lastensuojeluongelmat, Oppimisongelmat, Saamattomuus, Rakenteellinen työttömyys, Sosiaaliturvan riittämättömys, Sosiaaliturvaan juuttuminen, Käyttäytymisongelmat, Yksinäisyys, Syrjässä asuminen Sosiaaliset suhteet
5 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016
6 Mitä köyhyys on? Ei ainoastaan rahan puutetta Vuorovaikutuksen puutetta Toimintamahdollisuuksien puutetta ja näkemättömyyttä Tiedonpuutetta tuesta ja palveluista Köyhyys on syvimmillään köyhän identiteetin omaksumista. Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopisto Lähde: Juho Saari
7 Työikäisten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa
8 Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät, vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon
9 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74) Sinnittelijät (24) Osaansa tyytyneet (23) Opitusti avuttomat (18) Päihderiippuvaiset (14) Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
10 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta-ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. He sinnittelevät eteenpäin, eivätkä oikein osaa tarttua tilannetta parantaviin toimiin. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin vaikkakin vahvaa palvelukriittisyyttä on myös. Tällä asiakkaalla on joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, joka on joko johtanut työuran keskeytymiseen tai se ei ole päässyt alkamaankaan. Asiakkaiden perhetilanteet ovat vaihtelevia, mutta mielenterveysongelmaisilla ovat usein sinkkuja. Vapaa-ajalla ollaan kotona ja mieli on maassa sairauden laatuun katsomatta. Ei yleensä päihdeongelmia. Vahva ammattilaisuuden identiteetti, vaikka edellisestä työsuhteesta tai koulutuksesta voi olla parikymmentä vuotta. Ura on katkennut kesken ja siitä ei osata luopua. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
11 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Sinnittelijät(24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. He pyrkivät aktiivisesti hakemaan apua sekavaan tilanteeseensa. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin ja ottavat palveluita hyvin vastaan. Nainen yli 50 v, lapset aikuistuneet. Ajankuluksi pelaaminen ja pikavipit saivat aikaan pahan velkaantumisen. Masennus. Asumusero. Huolta juuri aikuistuneiden lasten terveydestä. Hoitaa omaishoitajana äitiään. Ylipainoa, työtön. Toimeentulo on erittäin niukkaa ulosoton jälkeen, sillä lyhentää asuntolainaa, jotta takaajana oleva äiti ei joutuisi kärsimään. Tilanne on jatkunut lähes 10 vuotta. Ei ole päässyt velkasaneeraukseen. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
12 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Osaansa tyytyneet(23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. He ovat luovuttaneet elämässään eivätkä tee itse juuri mitään tilanteensa korjaamiseksi. He ovat selkeästi palveluihin kriittisimmin suhtautuvia, mutta myös palveluhalukkuutta on keskimäärin olemassa. Työtön, eronnut, velkakierteessä, päihteiden sekakäyttöä, sairauksia (reuma, masennusta), asuminen vaikeutunut niin, että asumiseen ja vuokranmaksuun tarvitsee tukea paljon. Mahdollisesti välitystiliasiakas. Lapset ovat välillä asumassa ja yhteys heihin on säilynyt jotenkin erosta huolimatta. Muuttanut paikkakunnalle töiden perässä, mutta kun työt ovat loppuneet ei ole työllistynyt uudelleen vaan menettänyt pikkuhiljaa elämänhallinnan. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
13 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Opitusti avuttomat(18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huonoosaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. He ovat elämänsä sinnittelijöitä, pienellä eläjiä. He suhtautuvat palveluihin kriittisesti, mutta keskimääräistä useammin ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Nuori alle 30v, koulut kesken tai ei kouluja. Ei oikeutta työttömyysetuuksiin. Tulona asumistuki ja toimeentulotuki. Aikavarauksille tuleminen on satunnaista. Osalla on yksinäisyyttä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, osalla kaverit vie ja on kivaa pitää välivuotta. Päihteet on osalla kuvioissa mukana. Perheellisissä korostuvat hyvin nuorena lapsia saaneet ja lapsia on useampia. Vanhemmat ovat kotona ja osa käy tuista jatkuva taistoa, perheen rahoittamisen katsotaan olevan yhteiskunnan vastuulla. Nuorissa ajatus siitä, että tukiin on oikeus ja ne "kuuluu mulle" on yleisempää kuin vanhemmissa. Toimeentulotukiasiakkuusnäyttää periytyvän, toisenlaista mallia ei ehkä ole tarjolla. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
14 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Päihderiippuvaiset(14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Elämäntilanteeseen heijastuvat elämänhallinnan ongelmat ja työttömyysjaksot. He ovat paljolti luovuttaneet elämässään, mutta osa hakee myös apua ulkopuolelta. Heissä on kuitenkin myös keskimääräistä enemmän kohentautujia. He ovat kaikkein halukkaimpia saamaan palveluita, mutta suhtautuvat niihin myös keskimääräistä epäluuloisemmin. Vuokra-asunto, eronneet mutta toisessa avioliitossa. Lapset huostaan otettuina, merikittävin syy vanhempien päihdeongelma. Vanhemmat ovat kuntouttavassa työtoiminnassa. Eivät saa "tavallista" työtä eivätkä ole sillä tavalla työkykyisiä, että jaksaisivat normaalia työtä tehdä. Päihteet vievät merkittävän osan tuloista. Jollakin tavalla on toivottomuuden tunteita elämän suhteen. Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
15 Mitä kauempana (omakohtaisesti koettuna) elämänkolhut ovat, sitä vahvemmin ihminen näkee köyhyyden yksilön omaksi syyksi: samaten kääntäen mitä lähempänä itseä kolhut ovat, sitä vahvemmin ihminen näkee köyhyyden taustalla yhteiskunnallisia syitä. Suomalaisten elämänkokemukset ovat eriytyneet siinä määrin, etteivät he enää kaikin osin tunnista toistensa elämän edellytyksiä. Etäisyys on kaksisuuntainen. (Saari, Kainulainen, Mutanen 2017).
16 Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus
17 Reija Paananen
18 Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen huono-osaisuus Sosiaaliset seuraukset Taloudelliset kustannukset Osallisuus 1. Itsemurhakuolleisuus vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk 3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk 4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk 5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 7. Nuorisotyöttömät, vuotiaasta työvoimasta 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk 1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 13-17v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana alle 18-v 3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat 1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk 2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, 8. ja 9. lk 3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, 8. ja 9. lk 4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, 8. ja 9. lk 5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk 6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.lk (vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.
19 Huono-osaisuus on pysyvää 1991_ _ _ _ _ Ahvenanmaa 9,6 9,7 7,9 8,3 7,8 7,1 Etelä-Karjala 16,9 14,5 10,7 9,8 10,2 10,8 Etelä-Pohjanmaa 14,3 11,2 7,9 7,0 7,8 8,4 Etelä-Savo 16,6 13,9 10,5 8,9 9,7 10,6 Kainuu 17,1 15,1 12,4 10,6 10,9 11,7 Kanta-Häme 15,0 12,9 9,6 9,1 9,1 9,5 Keski-Pohjanmaa 15,3 12,5 8,1 6,5 7,4 7,9 Keski-Suomi 17,6 15,0 10,8 9,6 10,6 11,2 Kymenlaakso 16,2 14,7 11,2 10,4 13,0 13,5 Lappi 18,5 16,3 12,2 10,6 10,8 10,6 Pirkanmaa 15,6 12,4 9,1 8,3 9,6 10,5 Pohjanmaa 12,8 10,2 6,9 6,1 6,3 6,6 Pohjois-Karjala 17,3 15,8 11,3 9,9 10,4 11,2 Pohjois-Pohjanmaa 16,2 13,3 10,0 9,1 10,3 11,1 Pohjois-Savo 16,5 15,0 11,2 9,3 9,4 10,0 Päijät-Häme 18,3 15,3 11,4 10,4 11,3 12,1 Satakunta 16,0 13,5 11,0 8,9 9,2 9,8 Uusimaa 14,0 10,7 7,8 7,6 8,2 8,8 Varsinais-Suomi 13,9 11,8 8,8 7,4 8,5 8,9 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere Nuorisotyöttömyys, pitkäaikainen toimeentulotuki, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, (%, keskiarvo)
20 Vähiten NEET-nuoria (alle 14,8%) Tilanne vuosina Keskim NEET Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) Yhteensä Ja 20 vuotta myöhemmin Inhimillinen näkökulma (yksilö) NEET-nuoria ,24 12,07 15,42 12,13 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet ,56 8,53 12,21 8,51 Työttömät, % työvoimasta ,69 10,02 13,63 9,88 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta ,88 2,24 2,97 2,20 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE ,04 7,71 7,72 7,73 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus ,55 4,23 4,16 4,24 Toimeentulotukimenot asukasta kohden ,48 79,42 125,24 82,45 Sosiaalinen näkökulma (yhteisö) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta ,37 14,39 19,26 14,39 Lastensuojelumenot asukasta kohden ,88 96,51 111,88 96,84 Väestömuutos % ,15-10,78-7,02-9,22 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % ,24 48,73 24,85 47,91 Taloudellinen näkökulma (palvelut) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä ,87 88,17 88,86 86,86 Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä ,63 2,01 2,24 1,90 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas , , , ,12 Muut sosiaalimenot asukasta kohden ,71 271,72 278,67 270,99 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden ,39 716,44 735,51 710,38
21 Työttömyys ja kouluttamattomuus kertoo huonoosaisuuden kasautumisesta Ei psykiatrista diagnoosia, 49 % TALOUDELLINEN Tytöt Muu psykiatrinen diagnoosi, 35 % INHIMILLINEN Pojat Päihdediagnoosi, 16 % Ei psykiatrista diagnoosia, 52 % Tytöt Ei Ei Pitkäaikaisesti (väh toimeentulotukea, toimeentulotukea, 20kk) 12 % 8 % toimeentulotukea vuotiaana, 30 % Toimeentulotukea alle 25-vuotiaana 92 % Päihdediagnoosi, 20 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 27 % Tytöt Pojat Toimeentulotukea alle 25-vuotiaana 88 % Rikostuomio alle 25-v, 29 % Ei rikostuomiota alle 25-v, 71 % Pitkäaikaisesti (väh 20kk) toimeentulotukea vuotiaana, 28 % SOSIAALINEN Pojat Ei rikostuomiota alle 25-v, 38 % Rikostuomio alle 25-v, 62 % 1987 syntyneet, 300pv työttömyyttä vuotiaana, ei jatkotutkintoa (3,7% ikäluokasta, 2186 hlöä, 1371 miestä, 815 naista) Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa
22 Pitkittyneen työttömyyden ja kouluttamattomuuden taustalta löytyy usein perheen ongelmia lapsuudessa ja nuoruudessa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus
23 Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Paananen ym. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. THL raportti 52/2012. Vanhempien saama toimeentulotuki 23
24 Muutama huomio huono-osaisuuden pysyvyydestä ja ylisukupolvisuudesta Toimeentulotuen ylisukupolvinen asiakkuus kertoo vanhempien kasautuneesta huono-osaisuudesta, ei pelkästä tuloköyhyydestä. Vanhempien kasautuneella huono-osaisuudella on voimakkaimmat ylisukupolviset vaikutukset, eikä kyse ole ainoastaan materiaalisesta siirtymisestä vanhemmilta lapsille, vaan myös kulttuurisista ja muista kuin taloudellisista tekijöistä (Vauhkonen ym 2017.). Vain joka neljäs pitkäaikaisesti ja pääasiallisesti viimesijaisen turvan piirissä olevista palaa työelämään tai ensisijaisten etuuksien piiriin ja jo 43-vuotiailla eläke muodostaa työllistymistä todennäköisemmän reitin pois viimesijaisen turvan piiristä (Surakka ym. 2017).
25 Osallisuus
26 Osallinen ihminen Ihminen on osallinen, kun hän kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuuden kriteerit (Sokra) Autonomia ja toimijuus Asiakasosallisuus Vaikuttaminen Paikallinen hyvä Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin, joita ovat luottamus ja keskinäinen kunnioitus, toimeentulo, palvelut, tieto, taito, toiminta ja yhteiset merkitykset. Sokra-koordinaation määritelmä osallisuudesta, 2016
27 Seurakuntien mahdollisuudet osallisuuden lisäämisessä ja huono-osaisuuden vähentämisessä
28 Ihmissuhteet ja vuorovaikutus - Yhteiskunnan perusta Without friends, no one would want to live, even if he had all other goods. Aristotle, The Nicomachean Ethics Turhuuden tunne on tuhoisaa - Yksinäisyys ja toivottomuus voi muuttua käyttäytymiseksi Kauhajoki ja Jokela Uusi Suomi STT Kuva: EPA / All Over Press
29 Hyvinvointia lisätään parhaiten huono-osaisuutta torjumalla Kun valtio ja maakunta ovat etäisiä ja kasvottomia, mutta kunta läheinen, niin voisiko kunnan - myös seurakunnan -rooli olla jatkossa kuntalaisten koetun hyvinvoinnin keskeisin tuottaja? Osallisuuden edistäminen kannattaa Osallisuus vähentää paitsi inhimillistä huonoosaisuutta, myös huono-osaisuuden sosiaalisia seurauksia ja taloudellisia kustannuksia.
30 Osallisuutta lisäävät Matala kynnys / kynnyksettömyys / etsivä ja löytävä työ Arvostava kohtaaminen Luottamus Rinnalla kulkeminen Kannustaminen Onnistumisen kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaistoiminnan vahvistaminen Sosiaalisten verkostojen mukaan ottaminen Mies- (Nais-)sensitiivistä työtä Tukihenkilöt, palveluohjaus Vuorovaikutus Yhdessä toimien hanke: Utsjoki, Inari, Sodankylä, Enontekiö Reija Paananen
31 Kuinka seurakunta voi kohdata yksinäiset? (pätee huono-osaisiin ylipäänsä) - Mikkelin hiippakunnan diakoniatyöntekijät hahmottelivat asiaa: Yleisissä työmuodoissa (joissa ei eritellä yksinäisiä muista) Erityisissä tapahtumissa (jouluateria yksinäisille) (Yksinäisiä) osallisuuteen aktivoimalla Kohtaamalla ihmisiä (kokonaisvaltaisesti, syvällisesti, läsnäolo) Etsivän työn avulla (emme tiedä kuka on yksinäinen) Menemällä ihmisten luonnollisiin ympyröihin ja kutsumalla keskusteluun (kaupat ja kuppilat) Tekemällä verkostoyhteistyötä kumppaneiden kanssa Toimimalla kansalaisyhteiskunnan käynnistäjänä, moottorina Kainulainen Sakari: Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä
32 Naksu-hanke Kajaani 3/ /Hankkeen+tiivistelma%CC%88.pdf/428a e0d7-f06e fa68
33 Huono-osaisuudesta osallisuuteen Vahvistamalla ihmisten autonomiaa ja toimijuutta Liittämällä yksilöitä ryhmiin ja yhteisöihin Saattamalla palveluiden ääreen Tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia
34 Kuva: Kimmo Paananen Kiitos! Reija Paananen FT, tutkija, Diak p Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke www/thl.fi/sokra
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk
Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa
Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46
LisätiedotHuono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla
Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotDiakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?
Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä 26.4.2016 Iso Valkeinen, Kuopio Sakari Kainulainen 4/26/2016 Sisältö Köyhyydestä Kuinka hyvinvointivaltio auttaa? Köyhyys
LisätiedotKolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen
Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus ja eriarvoisuus
LisätiedotHyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen
Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä
LisätiedotToiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
Lisätiedot(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi
(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 17.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen
LisätiedotHuono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä
Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä 26.4.2017 Anne Surakka, VTM, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Marjo Pulliainen, TtM, aluekoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi
Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotOsallisuuden edellytyksiä vailla olevat
Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Dosentti Sakari Kainulainen, Sokra/Diakonia-amk Soskun teematyö 25.10.2016 Jyväskylä Osallisuus Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotKuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä
Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa,
LisätiedotKuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä
Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa,
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotHyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa
Hyvinvointi ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen Itä-Suomessa Itä-Suomen kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen konferenssi 4.6.2019, Kuopio Anne Surakka, asiantuntija, tutkija, Sokra-hanke Marjo
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus
Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotHyvinvointia osallisuudesta
Hyvinvointia osallisuudesta Hyviä käytäntöjä työllisyyshankkeissa -seminaari 12.10.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointi Osallisuus Hyvä käytäntö Hankkeesta pysyvään
LisätiedotHankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi
Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi Sokran toiminta Itä- ja Pohjois-Suomessa Osallistuu hankkeiden ideointiin, suuntaamiseen
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotOulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotKatsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin
Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana
Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana Sakari Kainulainen Dosentti, erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu 6/13/2016 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti
LisätiedotSukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotElämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.
Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Lisätiedot- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? 27.3.2018 Pohjois-Karjala Tervetuloa! Sote-uudistus tulee ja yhteistyö voimistuu Muutoksen tavoitteena hyvinvointierojen
LisätiedotTHL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1
THL Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1 ketään ei käännytetä pois, kaikki osallistetaan On tarve Ohjelmakauden mittainen kehittämistyö Itä-ja Pohjois-Suomessa
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN
KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN Anne Lounamaa, FT, Johtava asiantuntija, Yksikön päällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö THL 8.5.2019 Anne Lounamaa 1 SOSIAALISESTI KESTÄVÄ Ihmisarvon kunnioitus
LisätiedotSokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke
Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Hyvinvointia osallisuustyöllä https://www.youtube.com/watch?v=twxk1pag5lu Mikä on Sokra? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi
Lisätiedot- kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien?
Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? 20.3.2018 Kainuu 12.00 Tervetuloa Kohti kaikkien hyvinvointia Sanni Väisänen, Kainuun soten yhtymävaltuuston jäsen
LisätiedotHuono-osaisuuden pitkät varjot
Huono-osaisuuden pitkät varjot Kuinka pysyvää huono-osaisuus on? Sakari Kainulainen Dosentti, Diakonia-ammattiukorkeakoulu Tackling Inequalities in Time of Austerity Please insert your text here Mistä
LisätiedotKöyhyyden monet kasvot
Köyhyyden monet kasvot Maria Viljanen, Terveyden ja hyvinvoinnin yksikön päällikkö, SPR keskustoimisto 3.12.2018 Kemi Ruokaa ja osallisuutta -seminaari AUTTAJA LÄHELLÄ SINUA HJÄLPARE NÄRÄ DIG Mitä on
LisätiedotMiten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari
Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotJärjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.
Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia. Osallisuus ja toimijuus Järjestöjen työn merkitys ja vaikuttavuus
LisätiedotTurpakäräjät
Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia
Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia Euroopan sosiaalirahaston TL 5:n hankkeiden asiakkaille suunnattu kyselytutkimus (2017) Lars Leemann & Anna Keto-Tokoi
LisätiedotKansalaisuuden kynnykset
Kansalaisuuden kynnykset 3/31/2017 Sadassa vuodessa kansalaiseksi juhlakonferenssi Sakari Kainulainen dosentti, asiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Kynnyksiä osallisuuden edessä Taloudellinen /Yhteiskunnallinen
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotPolut pois pitkäaikaiselta tuelta:
Polut pois pitkäaikaiselta tuelta: sukupolvien taakka ja muut tekijät poispääsyn ja lopputulemien määrittäjinä Anne Surakka, tutkija, Sokra-hanke / Diak Tutkimuksen lähtökohdat Huono-osaisuus on periytyvää
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotTerveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet
Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari, Helsinki 29.11.2017 Kristiina Laitinen Aineisto Valtakunnallinen terveysneuvontapisteiden
LisätiedotKöyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto
Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto Luentoni rakenne Mitä huono-osaisuus tarkoittaa? Tutkimustuloksiamme
LisätiedotHaasteita kehittämistyölle Lapissa
Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotOsallisuus ja hyvinvointi
Osallisuus ja hyvinvointi Olopisteseminaari 16.5.2018 Asiantuntija Sakari Kainulainen Diak Asioita joissa Suomi on maailmanlaajuisesti huipulla o Suomi on maailman vakain valtio. o Suomi on maailman turvallisin
LisätiedotMitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä
Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Rahoitusasiantuntija Verna Mustonen 20.3.2018 Kajaani ESR-toiminnan tukena TL 5 Sosiaalinen osallisuus
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotTHL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä
THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä 14.5.2018 Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä 1 Lähtökohtana: 13.4.2018 Markkula 2 Ketkä mukana? Jaana Markkula
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotSokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet
Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra - koordination för främjande av social delaktighet Veera Laurila ja Tanja Hirschovits-Gerz Pohjanmaan hyvinvointistrategian visio 2040
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotMISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?
MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY? VAIKUTTAVUUDEN VERKOSTOPÄIVÄ 22.2.2019 Haapaveden opisto Sakari Kainulainen, Varpu Wiens, Reija Paananen, Diakonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointi
LisätiedotMitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?
LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa
LisätiedotEtelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5
Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5 Mitä sosiaalinen osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotKaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?
Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?
LisätiedotSosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra
Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra Veera Laurila, aluekoordinaattori, THL 1.12.2016 Tampere Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään
LisätiedotEsa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle
Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä 29.8.2018 Evästyksiä lapsistrategiatyölle Lapsistrategian kaksi tasoa Pysyvä taso Strategian perustana ihmisoikeudet ja perusoikeudet, erityisesti YK:n lapsen
LisätiedotEnnaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?
Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12
LisätiedotSyntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla
Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotLasten hyvinvoinnin indikaattorit
1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien
Lisätiedot