Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen"

Transkriptio

1 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen Valtakunnalliset Aikuissosiaalityön päivät Sakari Kainulainen, dosentti Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 Huono-osaisuus ja eriarvoisuus Eriarvoisuus mitä se on? - (valinta)mahdollisuuksien eroa (Amartyan Sen, Julian Le Grand) - usein tulot mittarina (tuloerot) - lähellä pohjoismaista hyvinvointiperinnettä (resurssit) - asioiden tai ihmisten erilaista arvoa Moraalinen /normatiivinen painotus Ei ole yhteisesti hyväksyttyä määritelmää; onko kyse abstraktista jakaumasta vai todellisista eroista ihmisten arjessa? Markus Jäntti 2001:

3 Elämänhallinta (psyykkinen) Osattomuus, köyhyys, huono-osaisuus: Asunnottomuus, Päihdeongelmat, Mielenterveysongelmat, Pitkäaikainen tuloköyhyys, Pitkäaikainen työttömyys, Lastensuojeluongelmat, Oppimisongelmat, Saamattomuus, Rakenteellinen työttömyys, Sosiaaliturvan riittämättömys, Sosiaaliturvaan juuttuminen, Käyttäytymisongelmat, Yksinäisyys, Syrjässä asuminen Työ ja talous (fyysinen) Sosiaaliset suhteet

4 Juuret Alueilla Perheissä Ihmisen ominaisuuksissa (Yhteiskunta)rakenteissa Politiikoissa: aluepolitiikka, perhepolitiikka Integraatiotoimissa: sotepalvelut, järjestöt, vertaiset, yhteisö/osallisuus Mikä tuottaa valintamahdollisuuksien puutetta?

5

6 Ylisukupolviset kytkennät 90% 80% 70% 60% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa 50% 40% 30% 20% 10% 0% vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa

7 Lapsuus ja nuoruus keskiöön 120% 120% 100% 100% 80% 80% 60% 60% 40% 40% 20% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v psyk dg 1. kerran 18-25v 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25-vuotiaana pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana

8 Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti

9 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

10 Vähiten NEET-nuoria (alle 14,8%) Tilanne vuosina Keskim NEET Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) Yhteensä Ja 20 vuotta myöhemmin Inhimillinen näkökulma (yksilö) NEET-nuoria ,24 12,07 15,42 12,13 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet ,56 8,53 12,21 8,51 Työttömät, % työvoimasta ,69 10,02 13,63 9,88 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta ,88 2,24 2,97 2,20 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE ,04 7,71 7,72 7,73 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus ,55 4,23 4,16 4,24 Toimeentulotukimenot asukasta kohden ,48 79,42 125,24 82,45 Sosiaalinen näkökulma (yhteisö) Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta ,37 14,39 19,26 14,39 Lastensuojelumenot asukasta kohden ,88 96,51 111,88 96,84 Väestömuutos % ,15-10,78-7,02-9,22 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % ,24 48,73 24,85 47,91 Taloudellinen näkökulma (palvelut) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä ,87 88,17 88,86 86,86 Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä ,63 2,01 2,24 1,90 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas , , , ,12 Muut sosiaalimenot asukasta kohden ,71 271,72 278,67 270,99 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden ,39 716,44 735,51 710,38

11 Anne Surakka, Topias Pyykkönen, Pekka Myrskylä & Juho Saari Kerran asiakas, aina asiakas? Viimesijaisen turvan pitkäaikaisasiakkuus 2000-luvun Suomessa. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?

12 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät (24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet (23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat (18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huono-osaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset (14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Mari Suonio, Sakari Kainulainen, Titi Gävert, Raija Väisänen & Juho Saari: Kun vaikeudet kasautuvat Pitkäaikaisasiakkuudet sosiaalialan aikuistyössä. Teoksessa SOSIAALITURVARIIPPUVUUS - Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?

13 Kuinka sovittaa yhteen erilaiset näkemykset? Eriarvoisuus ja köyhyys Moniulotteisuus ja epäselvyys Erilaiset intressiryhmät Huono-osaisuuden juuret Toiminnan eri tasot

14 Keskeisiä eriarvoisuuden hillinnän kannalta läpileikkaavia teemoja ovat aluerakenteen muutos, elämän murrosvaiheet, kotitalouksien moninaisuus, sukupolvien väliset siirtymät ja sukupolvittunut huono-osaisuus, yksinäisyys ja osallisuus, sekä sosiaaliturvan, työllisyyttä edistävien toimenpiteiden ja koulutuksen vaikuttavuus, kannustavuus ja vastikkeellisuus FB: ERIARVOISUUSVARASTO

15 Sosiaalityön uudistamisessa tarvitaan systemaattista jäsennystä huono-osaisuudesta olemassa olevan tiedon hyödyntämistä huono-osaisuuden moniulotteista tarkastelua Ilmiön laaja-alaista ymmärrystä ongelmien paikantamista, näkyväksi tekemistä ammattialojen ja sektoreiden yhteistyötä kuntien ja maakuntien yhteistyötä

16 Sokran kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen

17 Kuinka huono-osaisuus saadaan näkyväksi? Kolme huono-osaisuuden ulottuvuutta Osallisuuden kuvaajat Ulottuvuuksien tarkemmat indikaattorit Eriarvoisuus on suhteellinen asia: se kasvaa kun ääripäät erkaantuvat Verrataan eriarvoisuutta suhteessa keskimääräiseen (mediaani) Suhdeluku kertoo kuinka etäällä tai lähellä ollaan keskimmäistä maakuntaa (prosentteina)

18 Sokra/ISEA, DIAK Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

19 Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Itsensä yksinäiseksi tuntevat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai huonoksi kokevat Psyykkisesti kuormittuneet TT pitkäaikaisesti saaneet 18-24v TT pitkäaikaisesti saaneet 25-64v

20 Itä-Suomi

21 Pohjois- Suomi Kainuu Keski- Pohjanmaa Lappi Pohjois- Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäi Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %

22 Etelä- Kanta- Kymenlaakso Päijät- Sata- Uusimaa Maakunta Karjala Häme Häme kunta Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %

23 Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Pirkan-maa Pohjanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus / asukasta Asunnottomat yksinäiset / asukasta Itsemurhakuolleisuus / asukasta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä vä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%) Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikä Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavan-ikäisestä väestöst Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä, Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetu Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvien osuus (%) Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%) Luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (keskiarvo) Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, %

24 Juuret: eriarvoisuutta aina olemassa, mutta milloin erot ovat kohtuuttomat? Näkymät: erot sitkeät ja (pää)osin rakenteelliset Hoitamattomuuden hinta: kova, mutta tämän päivän lasku maksetaan vasta 2040 Tarvitaan monialaisia ratkaisuja Kiitos!

25 Lue lisää: Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana -hanke, TITA Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke, Sokra Kainulainen, Sakari & Paananen, Reija & Surakka, Anne. (2016): Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Sotkanet.fi sivusto Seuraa Kuntalehden blogia: Huono-osaisuuden nujertaminen vaatii systemaattista tarkastelua

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen Hyvinvointi ja huonoosaisuus Kainuu 3.1.2017 Reija Paananen Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 19.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen ulkopuolelle vuonna 2014. Yhteensä 46

Lisätiedot

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen,

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak

Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diak Huono-osaisuus ja osallisuus Diakonia-symposium Oulu 28.9.2017 Reija Paananen, FT, tutkija, Diak Sisältö Mitä huono-osaisuus on Huono-osaisuuden pysyvyys ja ylisukupolvisuus Osallisuus Seurakuntien mahdollisuudet

Lisätiedot

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat

Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Osallisuuden edellytyksiä vailla olevat Dosentti Sakari Kainulainen, Sokra/Diakonia-amk Soskun teematyö 25.10.2016 Jyväskylä Osallisuus Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.

Lisätiedot

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi (Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen

Lisätiedot

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi

(Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi (Nuorten) miesten syrjäytyminen ja osallisuus -ELY hankeinfot Pohjois-Suomi Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu 17.1.2017 Tilastofaktaa Joka 10. nuori (17-24v) jäi koulutuksen

Lisätiedot

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Toiminnan vaikutukset on todennettava. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Toiminnan vaikutukset on todennettava Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden

Lisätiedot

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä

Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä Huono-osaisuus ja osallisuus Itä- Suomessa Turvallisuutta yhteistyöllä 26.4.2017 Anne Surakka, VTM, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Marjo Pulliainen, TtM, aluekoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi

Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus. Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi Kuntalaisen hyvinvointi ja huono-osaisuus Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-ammattikorkeakoulu Pudasjärvi 22.9.2016 Huono-osaisuus ja osallisuus 2 Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana

Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana Sakari Kainulainen Dosentti, erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu 6/13/2016 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus

Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Hankkeiden vaikutukset ja vaikuttavuus Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Huono-osaisuus? Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Huono-osaisuuden pitkät varjot

Huono-osaisuuden pitkät varjot Huono-osaisuuden pitkät varjot Kuinka pysyvää huono-osaisuus on? Sakari Kainulainen Dosentti, Diakonia-ammattiukorkeakoulu Tackling Inequalities in Time of Austerity Please insert your text here Mistä

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Hyvinvointia osallisuudesta

Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointia osallisuudesta Hyviä käytäntöjä työllisyyshankkeissa -seminaari 12.10.2017 Sakari Kainulainen, dosentti Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointi Osallisuus Hyvä käytäntö Hankkeesta pysyvään

Lisätiedot

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6. Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta Anne Surakka Diak / UEF 11.6.2015 Tutkimuksen taustaa Poliittinen ja kansalaiskeskustelu (ennen ja nyt):

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 17.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä Reija Paananen, FT, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Anne Surakka, VTM, tutkija, Sokra/Diakonia-amk Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa,

Lisätiedot

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 9.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin Valtakunnallinen ja alueellinen näkökulma LAPE muutosohjelman lähtötilanteeseen 14.6.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen rakenne Miltä tulevaisuuden

Lisätiedot

Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?

Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä 26.4.2016 Iso Valkeinen, Kuopio Sakari Kainulainen 4/26/2016 Sisältö Köyhyydestä Kuinka hyvinvointivaltio auttaa? Köyhyys

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa

Lisätiedot

THL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1

THL. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1 THL Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 17.6.2015 1 ketään ei käännytetä pois, kaikki osallistetaan On tarve Ohjelmakauden mittainen kehittämistyö Itä-ja Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot Equity matters! Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017 Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja,

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja, Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sote-uudistus ja muuta ajankohtaista Merja Tepponen, kehitysjohtaja, muutosagentti I&O kärkihanke, Etelä- Karjala 1 30.5.2017

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina Maija Kortteinen Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina 2009-2016 Raportti Kevät 2017 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Sosionomin Tutkinto-ohjelma 1(47) SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Haasteita kehittämistyölle Lapissa Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet

Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra - koordination för främjande av social delaktighet Veera Laurila ja Tanja Hirschovits-Gerz Pohjanmaan hyvinvointistrategian visio 2040

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Mielenterveys Lasten ja nuorten kokema hyvinvointi Työikäisten

Lisätiedot

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen Nuoret toimeentulotuen saajat Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen 14.6.2017 Tausta Toimeentulotuen saaminen nuorten joukossa muuta väestöä yleisempää

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Kuntavaalikysely Jyty

Kuntavaalikysely Jyty Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 7.4.2016 Keski-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta verkkoaivoriihen välitulokset Keski-Pohjanmaan maakuntatalous

Lisätiedot

Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016

Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016 Sokra, Pohjois-Suomen työpajat syksy 2016 Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu ESR Toimintalinja 5. Sosiaalinen

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä

Köyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi Sokran toiminta Itä- ja Pohjois-Suomessa Osallistuu hankkeiden ideointiin, suuntaamiseen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

M058, M059, M060, M068, M069

M058, M059, M060, M068, M069 Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty Kymenlaakso Väestö Valokuvat Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 177 367 ennakko (1.1.2017) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Kainuun maakuntatilaisuus

Kainuun maakuntatilaisuus Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Kainuun maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Tilastokatsaus Lisätietoja: 16.12.2009 Anu Valle, puh. 020 634 1389, etunimi.sukunimi@kela.fi Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008 Kela korvasi vuonna 2008 yhteensä 16,3 miljoonaa

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely

Yksityishammaslääkärikysely Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,

Lisätiedot

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto

Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v Lähde: Kela, Kelasto Kunnan osarahoi+ama työmarkkinatuki v. 2014-2016 Lähde: Kela, Kelasto 2.3.2017 Kun$en mahdollisuus vaiku1aa työmarkkinatuen sakkomaksuihin paranee Vuoden alusta on tullut voimaan lainmuutos, mikä mahdollistaa

Lisätiedot

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan

Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Indikaattorit: Tilastoindikaattori 1. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat suhteessa 16 vuotiaiden

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus Kaikki esityksen tiedot perustuvat työssäkäyntitilaston aikasarjatiedostoon. Se kuvaa kaikkien

Lisätiedot

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö

Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella? Erityisasiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.3.2015 Finlandia-talo Mitkä ovat tärkeimmät ESR:ää koskevat muutokset?

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Maakuntainfot. Satakunta. Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Maakuntainfot Satakunta Laatijat: Merja Mannelin, Jouni Vataja ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Sisällysluettelo Diat 1 ja 2: Kansilehti ja sisällysluettelo Diat 3 ja 4: Yleistä Satakunnan maakunnasta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntatilaisuus

Satakunnan maakuntatilaisuus Satakunnan maakuntatilaisuus 14.4.2016 Satakunnan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot