Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa?

Transkriptio

1 Diakonia ja Sote-uudistus. Kenet köyhä kohtaa? Hiippakunnallinen diakoniapäivä Iso Valkeinen, Kuopio Sakari Kainulainen 4/26/2016

2 Sisältö Köyhyydestä Kuinka hyvinvointivaltio auttaa? Köyhyys uudessa maailmassa

3 Köyhyys

4 Köyhyys Mitä köyhyys on? Ei ainoastaan rahan puutetta Vuorovaikutuksen puutetta Toimintamahdollisuuksien puutetta ja näkemättömyyttä Tiedonpuutetta tuesta ja palveluista Tarvitaan väkevää tekemistä eikä passiivista jonkun odottamista Köyhyydestä pois Herättämällä ja ravistelemalla ihmisiä (tappelemaan omaa köyhyyttään vastaan) Sosiaalisen pääoman ja verkostojen vahvistamista Liittämällä yksilöitä ryhmiin ja yhteisöihin Saattamalla palveluiden ääreen

5 Köyhyys tarkoittaa asemaa yhteiskunnassa copyright Sitra kuvaaja Heikki Tuuli

6 Keskivertomenossa mukana 80 % copyright Sitra kuvaaja Heikki Tuuli Syrjässä, köyhänä

7 Jostain luisu alkaa

8 Vapaaseen pudotukseen suunnan muutos?

9 Huono-osaisuutta selittävät tekijät

10 Hyvinvointivaltio suojaa köyhyydeltä. Vai suojaako?

11

12 Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16 24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti

13 Huono-osaisuus kartalla: Tilanne vuonna 2014 Suomen maakunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 0 indikaattoria > maan keskiarvon 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon

14 Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ei opiskele eikä käy töissä Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELYkeskus, toukokuu

15

16 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

17 %

18 Keitä ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät (74), Eniten yksin asuvia aikuisia (52%), Pääsyynä on keskimääräistä useammin kimmoisuuden puute (34%), psyykkiset ongelmat (32%) ja pitkäaikaissairaudet (24%), Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. He sinnittelevät eteenpäin, eivätkä oikein osaa tarttua tilannetta parantaviin toimiin. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin vaikkakin vahvaa palvelukriittisyyttä on myös. Tällä asiakkaalla on joko fyysinen tai psyykkinen sairaus, joka on joko johtanut työuran keskeytymiseen tai se ei ole päässyt alkamaankaan. Asiakkaiden perhetilanteet ovat vaihtelevia, mutta mielenterveysongelmaisilla ovat usein sinkkuja. Vapaa-ajalla ollaan kotona ja mieli on maassa sairauden laatuun katsomatta. Ei yleensä päihdeongelmia. Vahva ammattilaisuuden identiteetti, vaikka edellisestä työsuhteesta tai koulutuksesta voi olla parikymmentä vuotta. Ura on katkennut kesken ja siitä ei osata luopua. 157 diakoniatyöntekijää ja sosiaalityöntekijää

19 Keitä ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävät? Sinnittelijät (24), Yksin asuvia aikuisia (54%), keskimääräistä enemmän lapsiperheitä (21%) ja pariskuntia (17%), Selkeänä pääsyynä on ylivelkaantuminen (71%) ja elämänhallinnan ongelmat (29%). Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. He pyrkivät aktiivisesti hakemaan apua sekavaan tilanteeseensa. He suhtautuvat myönteisesti palveluihin ja ottavat palveluita hyvin vastaan. Nainen yli 50 v, lapset aikuistuneet. Ajankuluksi pelaaminen ja pikavipit saivat aikaan pahan velkaantumisen. Masennus. Asumusero. Huolta juuri aikuistuneiden lasten terveydestä. Hoitaa omaishoitajana äitiään. Ylipainoa, työtön. Toimeentulo on erittäin niukkaa ulosoton jälkeen, sillä lyhentää asuntolainaa, jotta takaajana oleva äiti ei joutuisi kärsimään. Tilanne on jatkunut lähes 10 vuotta. Ei ole päässyt velkasaneeraukseen.

20 Keitä ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävät? Osaansa tyytyneet (23), Eniten yksin asuvia (54%), keskimääräistä enemmän pariskuntia (22%) ja yksinhuoltajia (13%), Pääsyynä on asioihin tarttumattomuus ja tekemättömyys (100%). Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. He ovat luovuttaneet elämässään eivätkä tee itse juuri mitään tilanteensa korjaamiseksi. He ovat selkeästi palveluihin kriittisimmin suhtautuvia, mutta myös palveluhalukkuutta on keskimäärin olemassa. Työtön, eronnut, velkakierteessä, päihteiden sekakäyttöä, sairauksia (reuma, masennusta), asuminen vaikeutunut niin, että asumiseen ja vuokranmaksuun tarvitsee tukea paljon. Mahdollisesti välitystiliasiakas. Lapset ovat välillä asumassa ja yhteys heihin on säilynyt jotenkin erosta huolimatta. Muuttanut paikkakunnalle töiden perässä, mutta kun työt ovat loppuneet ei ole työllistynyt uudelleen vaan menettänyt pikkuhiljaa elämänhallinnan.

21 Keitä ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävät? Opitusti avuttomat (18), Keskimääräistä vähemmän yksin asuvia (38%) mutta keskimääräistä enemmän aikuistuvia nuoria (28%) ja lapsiperheitä (22%), Pääsyynä on ylisukupolvinen huono-osaisuus (61%) tai syrjäytymisen prosessi (39%). Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. He ovat elämänsä sinnittelijöitä, pienellä eläjiä. He suhtautuvat palveluihin kriittisesti, mutta keskimääräistä useammin ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Nuori alle 30v, koulut kesken tai ei kouluja. Ei oikeutta työttömyysetuuksiin. Tulona asumistuki ja toimeentulotuki. Aikavarauksille tuleminen on satunnaista. Osalla on yksinäisyyttä ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa, osalla kaverit vie ja on kivaa pitää välivuotta. Päihteet on osalla kuvioissa mukana. Perheellisissä korostuvat hyvin nuorena lapsia saaneet ja lapsia on useampia. Vanhemmat ovat kotona ja osa käy tuista jatkuva taistoa, perheen rahoittamisen katsotaan olevan yhteiskunnan vastuulla. Nuorissa ajatus siitä, että tukiin on oikeus ja ne "kuuluu mulle" on yleisempää kuin vanhemmissa. Toimeentulotukiasiakkuus näyttää periytyvän, toisenlaista mallia ei ehkä ole tarjolla.

22 Keitä ovat pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa elävät? Päihderiippuvaiset (14), kaikkein eniten yksin asuvia (64%) mutta keskimääräistä enemmän pariskuntia (21%), Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%). Elämäntilanteeseen heijastuvat elämänhallinnan ongelmat ja työttömyysjaksot. He ovat paljolti luovuttaneet elämässään, mutta osa hakee myös apua ulkopuolelta. Heissä on kuitenkin myös keskimääräistä enemmän kohentautujia. He ovat kaikkein halukkaimpia saamaan palveluita, mutta suhtautuvat niihin myös keskimääräistä epäluuloisemmin. Vuokra-asunto, eronneet mutta toisessa avioliitossa. Lapset huostaan otettuina, merikittävin syy vanhempien päihdeongelma. Vanhemmat ovat kuntouttavassa työtominnassa. Eivät saa "tavallista" työtä eivätkä ole sillä tavalla työkykyisiä, että jaksaisivat normaalia työtä tehdä. Päihteet vievät merkittävän osan tuloista. Jollakin tavalla on toivottomuuden tunteita elämän suhteen.

23 Ihmissuhteet - Yhteiskunnan perusta

24 Yhteisöt ovat erilaisia eri puolilla Suomea

25 Aristotle notes that one cannot have a large number of friends because of the amount of time and care that a virtuous friendship requires Lähde: HS-kysely 2014

26 Without friends, no one would want to live, even if he had all other goods. Aristotle, The Nicomachean Ethics Lähde: Kainulainen 2014

27 Oma elämä on tärkeä!

28 Yksin vaikkakin yhdessä 35% 30% 25% 20% 15% 10% Parisuhteessa ilman lapsia Nainen Parisuhteessa, lapsia Nainen

29 Tunteet Yksinäisyys Elinvoima Tuki Kunnioitus Tulevaisuudenusko Ihmissuhteet Yhteisö Tyytyväisyys

30 Yksinäisyys voi muuttua käyttäytymiseksi

31 Taistelu köyhyyttä vastaan

32 Varjoista valoon!

33 Mitä heikommaksi arvioi asemansa yhteiskunnassa, sitä vähemmän luottaa viranomaisiin ja muihin ihmisiin 3,6 2, Etunimi

34 Kuinka ihmiset pärjäävät yksinäisyyden kanssa? Lähde: HS-kysely 2014

35 Kuinka seurakunta voi kohdata yksinäiset? Mikkelin hiippakunnan diakoniatyöntekijät hahmottelivat asiaa näin: 1 Yleisissä työmuodoissa (joissa ei eritellä yksinäisiä muista) 2 Erityisissä tapahtumissa (jouluateria yksinäisille) 3 (Yksinäisiä) osallisuuteen aktivoimalla 4 Kohtaamalla ihmisiä (kokonaisvaltaisesti, syvällisesti, läsnäolo) 5 Etsivän työn avulla (emme tiedä kuka on yksinäinen) 6 Menemällä ihmisten luonnollisiin ympyröihin ja kutsumalla keskusteluun (kaupat ja kuppilat) 7 Tekemällä verkostoyhteistyötä kumppaneiden kanssa 8 Toimimalla kansalaisyhteiskunnan käynnistäjänä, moottorina

36 Kuka tuottaa hyvinvointia jatkossa? Jatkossa suomalaisten hyvinvointiin vaikuttaa hyvinvointivaltion puolelta perusinfrastruktuuri, markkinoistetut palvelut ja taloudellinen tuki sekä kuntien suunnalta tuleva ehkäisevä toiminta. Kun valtio ja maakunta ovat etäisiä ja kasvottomia, mutta kunta läheinen, niin voisiko kunnan - myös seurakunnan - rooli olla jatkossa kuntalaisten koetun hyvinvoinnin keskeisin tuottaja? Tulotason kasvu lisää elämään tyytyväisyyttä silloin kun tarkastellaan asiaa järjen kysymyksenä, mutta yhteys katkeaa tietyn tulotason saavuttamisen jälkeen kun sitä tarkastellaan tunteiden näkökulmasta. Hyvinvoinnin kokemuksen määrää ei siis voi jatkuvasti kasvattaa pelkästään tuloja lisäämällä.

37 Kenet köyhä kohtaa? Näköalaton nuori kasvukeskusten ulkopuolella missä on minun paikkani? Itseään etsivä, heikkolahjainen, nuori kasvukeskuksessa onko minusta mihinkään? Yksinäinen keski-ikäinen mies kenen kanssa elämäni jakaisin? Yksinäinen leskinainen maalla jaksanko enää elää?

38 Kenet köyhä kohtaa? Näköalaton nuori kasvukeskusten ulkopuolella missä on minun paikkani? Itseään etsivä, heikkolahjainen, nuori kasvukeskuksessa onko minusta mihinkään? Yksinäinen keski-ikäinen mies kenen kanssa elämäni jakaisin? Yksinäinen leskinainen maalla jaksanko enää elää? Kasvottoman byrokraatin netissä? Kasvukeskusten työntekijän, á 15 minuuttia Toisen köyhän? Seurakunnan vertaisryhmäläiset? Poliisin? Sen joka tulee ihmisen luokse?

39 Jokaisessa yhteisössä tarvitsemme toisiamme Kiitos!