Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana

Transkriptio

1 Sosiaalinen kuntoutus hyvinvointierojen kaventajana Sakari Kainulainen Dosentti, erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu 6/13/2016

2 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla kuntoutettavan sosiaalista toimintakykyä ja sosiaalisen vuorovaikutuksen edellytyksiä: vahvistetaan arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen. välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö (kotikäynnit, mukana kulkeminen, kasvatuksellinen tuki omien asioiden hoitamiseen), erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä kaikki asiakkaalle tarjottavat palvelut ja tukitoimet osana sovittua suunnitelmaa. Ruokatyö Päiväkeskukset ViaDia torit Sosiaaliset muutot ja varastointi Sosiaalinen isännöinti Puutyöverstas Kristillinen kuntoutusosasto, vankikuntoutuspolku ja avovankien päiväkuntoutus Päivätoiminta Tukiasuminen

3 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen Väestötutkimuksissa sosiaalista toimintakykyä on syytä mitata menetelmillä, jotka kuvaavat kykyä olla vuorovaikutuksessa, kykyä suoriutua sosiaalisista tilanteista ja kykyä toimia yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, ja tehdä johtopäätöksiä niiden pohjalta. 1 sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys, 2 sosiaalinen yhteisyys, 3 yksinäisyys, 4 sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen, 5 sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat.

4 The Social Provisions Scale SPS Itsearviointiasteikko (Weiss 1974) kuuteen ulottuvuuteen: 1 kiintymys (attachment) 2 liittyminen (social integration) 3 arvostus (reassurance of worth) 4 avun saannin mahdollisuus (reliable alliance) 5 neuvojen saanti (guidance) 6 hoivaaminen (opportunity of nurturance).

5 Kykyviisari Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa sitä, miten ihminen pystyy toimimaan toisten ihmisten kanssa. Miten hän toimii erilaisissa rooleissa esimerkiksi koulussa, harrastuksissa tai työssä? Sosiaalisesta toimintakyvystä kertoo aktiivisuus, osallistuminen yhteiskunnan toimintaan ja se, että tuntee kuuluvansa johonkin. Psyykkinen toimintakyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan sitä, että ihmisellä on kyky tuntea, kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Psyykkisesti toimintakykyinen pystyy suunnittelemaan omaa elämäänsä ja tekemään sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja.

6 Sosiaalinen hyvinvointi (Kainulainen 2014) -mahdollista rakentaa ATH-aineistosta -kerätään 2016 Manner-Suomesta (TITA)

7 3X10DTM

8 Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla 7-8 indikaattoria > maan keskiarvon 5-6 indikaattoria > maan keskiarvon 4 indikaattoria > maan keskiarvon 2-3 indikaattoria > maan keskiarvon 1 indikaattori > maan keskiarvon 1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16-24) 2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64) 3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24) 4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64) 5) Nuorisotyöttömyys (15-24) 6) Työttömyysaste 7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 8) Alkoholin myynti

9 Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla

10 Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

11 Vähiten NEETnuoria (alle 14,8%) vuosina Keskim neet Eniten NEETnuoria (yli 27.8 %) vuosina Ja Neljännesvuosisata 30 vuotta myöhemmin myöhemmin NEET-nuoria ,24 12,07 15,42 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet Päihde- ja mielenterveyskäyntien osuus (%) kaikista avohuollon käyneistä 2013 Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt / asukasta ,87 88,17 88,86 4,56 8,53 12,21 0,63 2,01 2,24 9,37 14,39 19,26 Työttömät, % työvoimasta ,69 10,02 13,63 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta ,88 2,24 2,97 Väestömuutos % ,15-10,78-7,02 Tyopaikkojen henkilöstömäärän muutos % ,24 48,73 24,85 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas , , ,03 Lastensuojelumenot asukasta kohden ,88 96,51 111,88 Toimeentulotukimenot asukasta kohden ,48 79,42 125,24 Muut sosiaalimenot asukasta kohden ,71 271,72 278,67 Perusterveydenhuollon menot asukasta kohden ,39 716,44 735,51 Väestön arvioitu koettu hyvinvointi WEBE ,04 7,71 7,72 Väestön arvioitu koettu huono-osaisuus ,55 4,23 4,16

12 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus kertovat myös muista ongelmista ei NEET NEET NEET= Not in Employment, Education or Training 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% syntyneen NEET vuosien Lähde: Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?

13 Maahanmuuttajat muita useammin työttöminä Ulkomaalaisten työttömyysaste % (1) Kainuu (2) (6) Lappi (4) P-Pmaa (4) (2) Maahanmuuttajien työttömyyteen liittyy myös muita ongelmia, esim.: - Köyhyys maahanmuuttajaperheissä kaksinkertaista muihin verrattuna - Mielenterveyttä uhkaavat myös syrjintä, sukupuolten epätasaarvo ja rasismi. 13 TEM, työnvälitystilasto

14 Eriarvoisuus kuoleman edessä Myös työttömien ja työllisten välillä on huomattavia kuolleisuuseroja. Vuosina työttömien 25-vuotiaiden miesten odotettavissa oleva elinaika oli 5,6 vuotta ja naisten 1,7 vuotta lyhyempi kuin työllisten. Kuolleisuus kaikkiin kuolinsyihin on sitä suurempaa mitä pidempään työttömyys on kestänyt. Muidenkin väestöryhmien välillä on kuolleisuudessa huomattavia eroja. Esimerkiksi naimisissa olevat elävät pidempään kuin yksinasuvat, samoin ruotsinkieliset elävät pidempään kuin suomenkieliset. Lähde: Valkonen T ym. (2007) Sosioekonomiset kuolleisuuserot. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM julkaisuja 2007:23.

15 JUURRUTTAMINEN? Projektin uskallettava luvata konkreetti tuotos, että siihen voi aidosti sitoutua. PROJEKTI N VAIHE JUURRUTTAMISEN EDISTÄMINEN TYÖVÄLINE Ideointi Aidon ongelman havaitseminen Looginen viitekehys, LFA Hakemus Ongelman sovittaminen palvelujärjestelmän kokonaisuuteen; sopimukset juurruttamisesta; omarahoitusosuus Looginen viitekehys, LFA Toteutus Ratkaisun mallintaminen Palvelumuotoilu Lopetus Selkeä dokumentointi; Siirtäminen sopimusten mukaisesti käytäntöön Sovittu kuvaustapa, projektisalkku

16 Ensin huomio tunteisiin? Tunteet Elämään tyytyväisyys Kognitiot Lähde: WEBE 2012

17 Hyvinvointierojen kaventaminen Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta

18 Kiitos!