Hyvinvointia osallisuudesta

Transkriptio

1 Hyvinvointia osallisuudesta Hyviä käytäntöjä työllisyyshankkeissa -seminaari Sakari Kainulainen, dosentti

2 Hyvinvointia osallisuudesta Hyvinvointi Osallisuus Hyvä käytäntö Hankkeesta pysyvään käytäntöön Tulosten osoittaminen 2 Etunimi Sukunimi

3 Mitä työllisyyshankkeilla tavoitellaan? Miten tavoitteeseen päästään? 3 Etunimi Sukunimi

4 Lähtökohtana osallisuus Kohti kaikkien hyvinvointia

5 Korkein mahdollinen elämänlaatu rakentuu: -Hyvät elinolosuhteet -Hyvä terveys -Kestävä ympäristö -Toimivat yhteisöt -Koulutettu väestö -Tasapainoinen ajankäyttö -Korkea osallistumisaste paikalliseen toimintaan -Taiteen, kulttuurin ja luovuuden ilmaiseminen 5 Etunimi Sukunimi

6 Tunteet ovat tärkeä osa elämänlaatua - ihmissuhteet ja vuorovaikutus kaiken perustana Ihminen arvioi onnellisuuttaan sen perusteella, miten hyvin hänen tarpeensa tyydyttyvät ja halunsa täyttyvät. Tarpeet määrittyvät biologian, halut taas kulttuurin perusteella. Tarpeissa korostuvat sosiaaliset suhteet, haluissa materiaaliset saavutukset. Tunteet ovat haluja merkityksellisempiä onnellisuudelle. Nähdyksi tuleminen on perustarve, turhuuden tunne on tuhoisaa - Yksinäisyys ja toivottomuus voi muuttua käyttäytymiseksi Lähde: Kainulainen

7 Keitä ovat pitkäaikaisesti sosiaaliturvan varassa elävät? Toiminta- ja työkyvyttömät Elämäntilanteessa korostuu vetäytyminen ja eristäytyminen muiden seurasta. Sinnittelijät, Elämäntilanne on syntynyt keskimääräistä useammin jonkin äkillisen kriisin seurauksena, mistä on seurannut ongelmia taloudessa ja toimintakyvyssä. Osaansa tyytyneet Elämäntilanne rakentuu tukien varassa arjen pyörittämiseen ja osin motivaatio-ongelmiin. Opitusti avuttomat Elämäntilanteeseen vaikuttaa eniten se, että elämänhallintataidot ovat vajavaiset ja motivaatio tilanteen korjaamiseen on heikko. Päihderiippuvaiset Pääsyynä on hallitsematon päihteiden käyttö (100%).

8 Huono-osaisuus on suhteellisen pysyvää Nuorisotyöttömyys, pitkäaikainen toimeentulotuki, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, (%, keskiarvo) 1991_ _ _ _ _ Ahvenanmaa 9,6 9,7 7,9 8,3 7,8 7,1 Etelä-Karjala 16,9 14,5 10,7 9,8 10,2 10,8 Etelä-Pohjanmaa 14,3 11,2 7,9 7,0 7,8 8,4 Etelä-Savo 16,6 13,9 10,5 8,9 9,7 10,6 Kainuu 17,1 15,1 12,4 10,6 10,9 11,7 Kanta-Häme 15,0 12,9 9,6 9,1 9,1 9,5 Keski-Pohjanmaa 15,3 12,5 8,1 6,5 7,4 7,9 Keski-Suomi 17,6 15,0 10,8 9,6 10,6 11,2 Kymenlaakso 16,2 14,7 11,2 10,4 13,0 13,5 Lappi 18,5 16,3 12,2 10,6 10,8 10,6 Pirkanmaa 15,6 12,4 9,1 8,3 9,6 10,5 Pohjanmaa 12,8 10,2 6,9 6,1 6,3 6,6 Pohjois-Karjala 17,3 15,8 11,3 9,9 10,4 11,2 Pohjois-Pohjanmaa 16,2 13,3 10,0 9,1 10,3 11,1 Pohjois-Savo 16,5 15,0 11,2 9,3 9,4 10,0 Päijät-Häme 18,3 15,3 11,4 10,4 11,3 12,1 Satakunta 16,0 13,5 11,0 8,9 9,2 9,8 Uusimaa 14,0 10,7 7,8 7,6 8,2 8,8 Varsinais-Suomi 13,9 11,8 8,8 7,4 8,5 8,9 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere 2016.

9

10 Osallisuus Mistä tiedätte osallisuuden vahvistuneen?

11 Ihminen on osallinen, kun hän kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

12 Osallisuus Osallisuuden teoriaperustasta on johdettu kolme osallisuuden edistämisen osa-aluetta: 1) Osallisuus omassa elämässä 2) Vaikuttaminen ja vaikuttuminen a) Palvelujen yhteiskehittäminen b) Omaehtoinen ja yhteinen toiminta 3) Paikallinen hyvä eli sellaisen paikallisen toiminnan, tilan tai yhteiskuntaryhmät ylittävän vuorovaikutuksen luominen, jossa pääsee osoittamaan osaamistaan ja joka on eettisesti kestävää 12 TULOSSA : Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa THL Työpapereita Etunimi Sukunimi

13 Asiakasosallisuus? Lähde: Peter Beresford

14 14 Etunimi Sukunimi

15 Osallisuutta lisäävät Matala kynnys / kynnyksettömyys / etsivä ja löytävä työ Arvostava kohtaaminen Luottamus Rinnalla kulkeminen Kannustaminen Onnistumisen kokemukset Yhdessä tekeminen Vertaistoiminnan vahvistaminen Sosiaalisten verkostojen mukaan ottaminen Mies- (Nais-)sensitiivistä työtä Tukihenkilöt, palveluohjaus Vuorovaikutus 15 Etunimi Sukunimi

16 16 Etunimi Sukunimi

17 17 Etunimi Sukunimi

18 18 Etunimi Sukunimi

19 Osallisuuden edistämistä - monella tavalla Yhdessä tekemällä hyvinvointi lisääntyy Viranomaisten toimesta: - Nuorten hyvinvointikertomus (Helsinki) - Järjestöjen kokemustiedon keruu hyvinvointikertomuksen osana (Oulu) - Hoitava liikunta-aktivointi (Pieksämäki) Asukaslähtöisen kehittämisen keinoin: - Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen (Oulu), Joensuun Kake, Pallo haltuun (Kuopio), Petosen pömpeli (Kuopio) Lähidemokratiaa ja avoimia tiloja: - Asukastupien ja kylätalojen toimintaa kehittämällä - Osallistava budjetointi välineenä Luonto, taide ja kulttuuri osana toimintakyvyn edistämistä: - Tenho: elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin -hanke - Kujelma (Suomussalmi), Hyvän mielen paikat, Luontoa elämään Heikoimpien osallisuus huomioon: - Naksu-hanke, Valpas

20 Huono-osaisuudesta pois pääsy edellyttää Luottamusta Tekemistä Vuorovaikutusta muiden kanssa Yhdessä tekemistä Haastavampaa tekemistä Työtä Elintapojen muutosta 20 Etunimi Sukunimi

21 21 Etunimi Sukunimi

22 Tämän päivän ongelmien taustat ovat kaukana - ongelmat syntyvät usein jo lapsena 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei psyk dg 1. psyk dg alle 18v ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25- vuotiaana psyk dg 1. kerran 18-25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana 120% 100% 80% 60% 40% 20% 0% ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v

23 Perheen ongelmat heijastuvat lapsiin 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% muut 1987 syntyneet 300 pv työttömyyttä, ei jatkotutkintoa vanhemmilla vain perusasteen koulutus vanhemmilla toimeentulotukea vanhemmilla psykiatrinen sairaus Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Live Fast, die Early

24 Vanhempien kanssa kotona Koettu hyvinvointi Yksinäisyys 24 Lähde: HS Yksinäisyyskysely

25 Työttömyys ja kouluttamattomuus kertovat huonoosaisuuden kasautumisesta TALOUDELLINEN Ei toimeentulotukea, 10 % Pitkäaikaisesti (väh. 20kk) toimeentulotukea vuotiaana, 29 % Kansallinen syntymäkohortti 1987, N=59476, Paananen ym. 2017, tulossa Ei psykiatrist a diagnoosia, 52 % Päihdediagnoosi, 18 % Muu psykiatrinen diagnoosi, 36 % INHIMILLINEN Toimeentulotuke a alle 25- vuotiaana 90 % 1987 syntyneet, 300 päivää työttömyyttä, ei jatkotutkintoa vuotiaana (3,7 % ikäluokasta, 2186 henkilöä, 1371 miestä, 815 naista) Ei rikostuomiot a alle 25-v, 50 % Rikostuomio alle 25-v, 50 % SOSIAALINEN

26 Eikö ongelmiin reagoida tarpeeksi ajoissa? jatkotutkinto, ei pitkittynyttä työttömyyttä vähintään 300 päivää työttömänä eikä jatkotutkintoa 2012 Ensimmäinen kodin ulkopuolelle sijoitus Ensimmäinen rangaistusmääräy s tai tuomio Ensimmäinen psykiatrinen diagnoosi Päihdeongelma n ensimmäinen hoitojakso 9,7 19,3 15,2 19,6 11,8 18,7 16,1 20,7 Kouluttamattomilla ja pitkittyneesti työttömillä paljon palvelujärjestelmäkohtaamisia Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä kouluttamattomilla ja pitkittyneesti työttömillä kaksinkertainen määrä muihin verrattuna Lääkeostoja 53 %:lla (muilla 18 %) 11 %:lla Kelan kuntoutuspsykoterapiaa (muista 1,4 %:lla) kaikkiaan 11 % on saanut kuntoutusta (muista 4,5 %)

27 Tulottomuus kroonistuu %

28 Maakunnan kehittämisessä ja hyvinvoinnin vahvistamisessa järjestöjen ja hankkeiden rooli on merkittävä Vahvistamalla ihmisten autonomiaa ja toimijuutta Liittämällä yksilöitä ryhmiin ja yhteisöihin Saattamalla palveluiden ääreen Tarjoamalla vaikuttamisen mahdollisuuksia ja merkityksellisyyden kokemuksia Myös rakenteiden on muututtava mahdollistamaan ihmisten osallisuus

29 Tiedolla johtamisen ja kehittämisen kehä - Mihin hankkeet ovat sijoittuneet?

30 Mitä ovat tulokset? Kenessä muutosten tulisi näkyä? Miten muutokset voidaan osoittaa? 30 Etunimi Sukunimi

31 31 Etunimi Sukunimi

32 32 Etunimi Sukunimi

33

34

35 Vaikutukset saatava näkyviin Tulokset suhteessa tavoitteisiin Mitä huono-osaisempi, sitä selkeämpi mittari Mitä huono-osaisempi, sitä useampi mittaus (ennen jälkeen ei riitä) Mitä pidemmältä ajalta ongelmia, sitä pidempi muutos Muutokset ovat alussa pieniä Yksilön muutos, sosiaaliset suhteet, sosiaaliset ongelmat Myös laadullinen seuranta mahdollista Vaatii systemaattista seurantaa => viitekehys Vaatii vertailtavaa tietoa => yleiset mittarit Kustannus-vaikuttavuus 35

36 Hyvät käytännöt Hyvän käytännön kriteereitä Tarve- ja kysyntälähtöisyys sekä käytettävyys Toimivuus ja tuloksellisuus Mallinnettavuus ja tuotteistaminen Siirrettävyys ja levitettävyys Prosessimaisuus Tarkennuksia kriteereihin - sosiaalinen tilaus, syntynyt arjen ongelmista (tarvelähtöisyys) - käyttäjien palaute on ollut myönteistä ja käytäntö on koettu hyödylliseksi ja tarpeelliseksi - käytäntö on normaalissa arjessa käyttökelpoinen - käytännön toimivuus ja tuloksellisuus on arvioitu - käytäntö on dokumentoitu ja siirrettävissä - kuka tahansa pystyy ymmärtämään, mistä on kysymys - käytännöstä on mahdollista tehdä malli tai tuotekuvaus - käytäntö ei ole sidoksissa yhteen tilanteeseen tms. - levittämiseen on varattu aikaa, osaamista ja välineitä - käytännön tekemisessä on opittu, saatu palautetta, reflektoitu ja analysoitu sitä, mikä toimii, mikä ei toimi ja miksi 36 Etunimi Sukunimi

37 Palvelumuotoilu on helppoa! Ideoi ja määrittele palveluvisio Muodosta suunnitelma Kiteytä palvelukonsepti Tarkenna palvelumalli Testaa, toteuta ja arvioi

38 Tarvitaan kuitenkin rautalankaa

39

40 Viinapiru:

41 Johtopäätöksiä Maakunnan kehittämisen tulee perustua asukkaiden tarpeisiin Tarvitaan yhteistä tietoa ruohonjuuritasolta päättäjiin : tiedon tulee syntyä yksilön (asiakkaan) tasolla ja summautua maakunnan tasolle Kehittämisen tulee pohjautua tiedolle asukkaiden tarpeista Kehittämisen pitää rikkoa hallinnollisia siiloja Kansalaisyhteiskunnan, kunnan ja maakunnan yhteistyö keskeistä: - hyvinvointi rakentuu yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja rakenteellisista tekijöistä - huono-osaisuus on luonteeltaan sitkeää ja kuntoutuminen vaatii aikaa sekä erilaisia portaita nousta

42 ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio VALTAKUNNALLISET HANKKEET Tytti Tuulos ETELÄ-SUOMI Veera Laurila ALUEKOORDINAATIO ITÄ-SUOMI Marjo Pulliainen KESKI-SUOMI JA LÄNSI-SUOMI Tanja Hirschovits-Gerz POHJOIS-SUOMI Ritva Sauvola TUOTTEISTAMINEN Piritta Hiltunen asiantuntija TUTKIMUS Raija Lääperi arviointitutkija Henna Puromäki tutkija Anna-Maria Isola erikoistutkija Lars Leemann tutkija Reija Paananen Pohjois-Suomen tutkija Anne Surakka Itä-Suomen tutkija VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO Anna Keto-Tokoi projektipäällikkö Salla Valtari viestintäsuunnittelija Minna Kukkonen suunnittelija Sakari Kainulainen erityisasiantuntija Ville Grönberg asiantuntija Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio Sokra thl.fi/sokra