Valtuusto Sivu 1 / 91. Aika maanantai klo 17:30 - tiistai klo 0:10 Tauko

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 91 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30 - tiistai klo 0:10 Tauko Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Jyrki Kasvi, puheenjohtaja (Vihr.) Anitra Ahtola Olli Männikkö (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo Toni Seppänen (PerusS&Sit.), saapui klo Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP), saapui klo Henri Haaksiala (Kok.), poistui klo Carl Haglund Marita Backman (SFP) Heli Halava Päivi Salli (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.), saapui klo Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner Antti Aarnio (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.), poistui klo , tilalle Maija Saimalahti Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.), saapui klo Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi Kari Kuusisto (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Tiina Ahlfors (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo Ville Lehtola (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 91 Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme Harriet Klar-Nykvist (SDP), poistui klo , kun Jasminiitta Lumme saapui Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.), poistui klo Jouni Mykkänen Raija Meriläinen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist Liisa Kivekäs (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP), poistui klo Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui tauon aikana, tilalle Jussi Koskinen Muut saapuvilla olleet Nora Nevalainen Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Virpi Ala-aho Päivi Sutinen Jouni Majuri nuorisovaltuutettu kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja reviisori, :t 65-70, taukoon asti palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 91 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Simon Elo Carl Haglund Heli Halava Maria Jungner Laura Kiijärvi Kalevi Kivistö Jasminiitta Lumme Jouni Mykkänen Timo Soini Tarja Tallqvist Jan Holst Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Jussi Koskinen Jarmo Jääskeläinen Arto Turunen Asso Erävuoma Sami Suomalainen Tiina Thure-Toivanen Hannele Kerola Kari Pajunen Nina af Hällström Katariina Hellsten-Palomäki

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 91 Allekirjoitukset Jyrki Kasvi puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Kurt Byman Johanna Paattiniemi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 91 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 65 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 66 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 67 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston 8 jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Vuoden 2014 arviointikertomuksen hyväksyminen , 12 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen 12 hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittely Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja 22 tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta 72 7 Taltrikinmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , kaupunginosa Kurttila 73 8 Kaupungintalon säilyttämistä tai rakennuslain mukaista 41 suojelemista koskevan asian käsittely valtuuston koolle kutsumista koskevan vaatimuksen johdosta 74 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja 45 uhkiin varautumisesta 75 Valtuustokysymys Matinkylän jäähallin sisäilmasta Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja 50 automatisoinnista 77 9 Valtuustokysymys espoolaisten veneiden 55 talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä 63 Suomenojalla Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja 70 Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi 80 Valtuustoaloite maksuttomien pysäköintipaikkojen 78 lisäämiseksi ja edullisesti toteutettavan pysäköintitilan varmistamiseksi 81 Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen 82 julkaisemisesta 82 Ympäristölautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 84 täydennysvaali 83 Kokouksessa jätetyt aloitteet 86

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 65 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B Lisäksi kokouksessa pöydälle jaettiin valtuuston jatkoesityslistat nro:t 1 ja 2.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 66 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kurt Byman ja Johanna Paattiniemi.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto Sivu 8 / / /2012 Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Bjarne Häggmanin (PerusS&Sit.) tilalle Jouko Pirttimäen (PerusS&Sit.). Käsittely Huhta Lahtisen kannattamana ehdotti, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Bjarne Häggmanin (PerusS&Sit.) tilalle Leo Hiltusen (PerusS&Sit.) Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Huhdan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Bjarne Häggmanin (PerusS&Sit.) tilalle Leo Hiltusen (PerusS&Sit.). Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen Bjarne Häggman (PerusS&Sit.) pyytää saapuneella kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ryhmän sisällä sovittu tehtäväkierto ja siirtyminen ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakuntaan voidaan valita mies tai nainen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöasioiden jaoston varsinaiseksi jäseneksi Bjarne Häggmanin (PerusS&Sit.) tilalle Jouko Pirttimäen (PerusS&Sit.).

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 67 Valtuusto Sivu 9 / 91 Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Jaoston sihteeri - Bjarne Häggman

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto Sivu 10 / / /2015 Tarkastuslautakunta Vuoden 2014 arviointikertomuksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Riitta Björklund, puh Virpi Ala-aho, puh Aleksi Paananen, puh Anneli Tiainen, puh Ira Kaukanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2014, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnoit. Liite Selostus Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta Arviointikertomuksen oheismateriaalina raportti Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL:ssä ja HSY:ssä, PKS -yhteisarviointi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 68 Valtuusto Sivu 11 / 91 historia Tarkastuslautakunta ehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi esteellisyydet ja hyväksyy arviointikertomuksen vuodelta 2014 sekä antaa Ulkoisen tarkastuksen yksikölle oikeudet tehdä kertomukseen stilistisiä ja teknisiä korjauksia. Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi arviointikertomuksen vuodelta 2014, 2 velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset ja kuvaukset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle seurantaraportin käsittelyn yhteydessä, 3 antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnoit. Käsittely Esteellisyydestä muiden luottamustehtävien vuoksi ilmoittivat Marita Backman ja Maija Saimalahti. Marita Backman poistui käsiteltäessä palveluliiketoimen toimialan arviointia klo ja Maija Saimalahti poistui kokouksesta käsiteltäessä sosiaali- ja terveystoimen arviointia klo Tarkastuslautakunta käsitteli ja hyväksyi vuoden 2014 arviointikertomuksen toimitettavaksi valtuustolle kokouksessa tehdyin lisäyksin ja muutoksin. Arviointikertomuksen oheismateriaalina on PKS - yhteisarvioinnin raportti seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutumisesta HSL:ssä ja HSY:ssä. Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 12 / / /2015 Tarkastuslautakunta Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Tarkastuslautakunta Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta edellyttää, että kaupunginhallitus antaa valtuustolle viipymättä selvityksen tilintarkastuskertomuksessa esiin nousseista puutteista ja havainnoista sekä selvityksen siitä, miten ne on korjattu. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti neuvottelutoimikunnassa sovitun mukaisesti, että tämä ja seuraava asia keskustellaan yhdessä, päätöksenteko asioista erikseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: 3. kohdan jatkeeksi: , paitsi Olavi Loukolle ja Olli Isotalolle, joiden vastuuvapaus evätään kaupungin ja Joel Gärkmanin kuolinpesän välisen ns. Suurpellon maakaupan toteuttamisen johdosta, vaikka siihen tarkoitukseen määrärahan korotuspäätöksellä ei ollut lainvoimaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin ehdotuksen kannattamattomana raukeavan, ja koska muita ehdotuksia ei ollut tehty, tarkastuslautakunnan ehdotuksen tulleen hyväksytyksi.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 13 / 91 Valtuusto: Tarkastuslautakunnan ehdotus hyväksyttiin. Byman ilmoitti eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite 3 12 Tilintarkastuskertomus 2014 Bymanin eriävän mielipiteen perustelut liitteineen Selostus Kuntalain mukaan kunnan tilinpäätös on laadittava maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava edellisen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kuntalain mukaan tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Samassa yhteydessä käsitellään tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Tilinpäätöksen valmistelu kuuluu kaupunginhallitukselle ja tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapausasian valmistelu tarkastuslautakunnalle. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastajan on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään tarkastuksen tulokset. Tilintarkastuskertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenille ja johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Kuntalain 75 :n 3 kohdan mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuskertomuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisten selvitykset sekä kaupunginhallituksen lausunto. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. historia Tarkastuslautakunta ehdotus Kaupunginreviisori Virpi Ala-aho Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta Käsittely Kokouksessa jaettiin pöydälle tilintarkastuskertomus. Esittelijä teki seuraavan lisäyksen päätösehdotukseen:

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 Valtuusto Sivu 14 / 91 4 Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus antaa valtuustolle viipymättä selvityksen tilintarkastuskertomuksessa esiin nousseista puutteista ja havainnoista sekä selvityksen siitä, miten ne on korjattu. Tarkastuslautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen sekä kokouksessa tehdyn lisäyksen yksimielisesti Valtuusto 1 merkitsee tiedoksi tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta , 2 hyväksyy vuoden 2014 tilinpäätöksen, 3 myöntää vastuuvapauden toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville virkamiehille tilikaudelta edellyttää, että kaupunginhallitus antaa valtuustolle viipymättä selvityksen tilintarkastuskertomuksessa esiin nousseista puutteista ja havainnoista sekä selvityksen siitä, miten ne on korjattu. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 15 / / /2015 Kaupunginhallitus Vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh Vesa Kananen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen, 2 päättää vuoden 2014 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa ,68 euroa. - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa ,04 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,67 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,41 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,86 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,82 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilinpäätöksen yhteydessä rahastoa kartutetaan euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,58 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Vuoden 2014 tilinpäätös

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 16 / 91 Selostus Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen sisällytetään konsernitilinpäätös. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja. 1. Toimintaympäristö Espoon asukasmäärä kasvoi henkilöllä ja oli vuoden 2014 lopussa Suhteellinen väestönkasvu oli 1,9 prosenttia, mikä on suurin lisäys vuosikymmeneen. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä on lisääntynyt, heidän osuutensa syntyneistä on kasvanut merkittävästi. Näiden ilmiöiden yhteisvaikutuksesta vieraskielisten osuus koko väestönkasvusta on kasvanut olennaisesti. Joulukuun 2014 lopulla Espoossa oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna työttömiä oli 20 prosenttia enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuoden 2014 lopulla Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli lähes 30 prosenttia vuodentakaista suurempi. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli vuoden lopussa noin 4 142, eli vajaa kolmannes työttömistä. Kolmantena merkittävänä ryhmänä ovat korkeakoulutetut työttömät, joiden osuus on myös kolmannes kaikista Espoon työttömistä. 2. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan kaupunki teki lähes nollatuloksen kun vuosikatetta kertyi 117,1 milj. euroa ja vastaavasti poistot olivat 117,6 milj. euroa. Tilikauden tulos on noin 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi ja kokonaisuudessaan talousluvut kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. Tulos on kuitenkin noin 60 milj. euroa alle jo meneillään olevien investointihankkeiden vaatiman kestävän rahoitustason. Tilikauden tuloksen jälkeen käsiteltävät erät ovat lähinnä tilinpäätössiirtoja eli poistoero- ja rahastoeriä. Tilipäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 6,1 milj. euroa. Vuosikatteen tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio. Suurin osa rahoitustuotoista on rahastojen tuottoja, eivätkä siten ole suoraan käytettävissä investointien rahoitukseen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 17 / 91 Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Espoossa voimakkaana jatkuvan investointitason vuoksi vuosikatteen tulisi olla poistoja suurempi. Vuoden 2014 vuosikate 117,1 milj. euroa on 47,7 milj. euroa edellisvuotta vähemmän ja yli 60 milj. euroa alle tämän hetken vuosikatetarpeen. 3. Käyttötalous Varsinainen toimintakate (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa, paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) oli ,7 milj. euroa. Toimintakate toteutui 13,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana, mutta heikkeni 51,5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Toimintakate kertoo siitä, että toiminnasta saatavat tulot kattavat yhä pienemmän osan toiminnasta syntyvistä menoista eli ainoastaan 17,3 prosenttia. Tämä asettaa yhä suurempia paineita verokertymän kasvamiselle, jotta sillä voidaan rahoittaa päivittäiset palvelut sekä kaupungin yhä kasvavat investoinnit. Kaupungin käyttökate eli kate ennen rahoitustuottoja heikkeni 37 milj. euroa edellisen vuoden toteutumasta. Kate on heikentynyt, koska kulujen kehitys oli vuonna 2014 edelleen nopeampaa, kuin tuottojen ja verotulojen kehitys. Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 270,7 milj. euroa ja se laski edellisestä vuodesta 8 milj. euroa eli 2,9 prosenttia. Maksutuotot (104,5 milj. euroa) laskivat 5,2 prosenttia ja vastaavasti myyntituotot (64,5 milj. euroa) kasvoivat 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 627,8 milj. euroa. Kulut kasvoivat 54 milj. euroa eli 3,4 prosenttia. Kulujen kasvua on saatu jo useana vuonna pienennettyä, mutta silti niiden kasvu on edelleen liian korkeaa suhteessa verorahoitukseen sekä talouden tasapainoon. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 628 milj. euroa (kasvua 2,4 %) ja palvelujen ostot 713,1 milj. euroa (kasvua 4 %). Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin liittyvät kulut olivat 70,8 milj. euroa. Avustusten kulut olivat 150,4 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 5,9 prosenttia. Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 240 milj. euroa. Merkittävin avustusmuoto oli toimeentulotuki, jota maksettiin 53,5 milj. euroa. 4. Verorahoitus Verotulot alittivat alkuperäisen talousarvion noin 4 milj. eurolla. Verotuloja tilitettiin yhteensä 1 332,8 milj. euroa, mikä on 25,6 milj. euroa eli 2 prosenttia enemmän kuin vuonna Ansiotulojen kunnallisveroja tilitettiin milj. euroa, eli 7,9 milj. euroa (0,7 %) enemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveroa tilitettiin 121 milj. euroa, mikä on 12 milj. euroa (11 %) enemmän kuin edellisvuonna.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 18 / 91 Valtionosuudet jäivät alkuperäisestä talousarviosta noin 1,7 milj. euroa ja niitä tilitettiin yhteensä 29,8 milj. euroa eli 10,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvoi vain 1,1 prosenttia eli 15 milj. euroa. Verotuloon perustuva valtionosuuden tasausvähennys oli kaikkiaan 185,7 milj. euroa, mikä vastaa noin kolmen tuloveroprosentin tuottoa. 5. Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa henkilöä ja se kasvoi vuoden aikana maltillisesti 81:llä. Henkilöstömäärän kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimeen ja pienemmässä mittakaavassa myös sivistystoimeen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä laski vuoden aikana 48:lla. Henkilöstömittareiden perusteella, kaupungin asukas- ja asiakasmäärän kasvaessa, henkilöstön työn tuottavuus on parantunut. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on vuoden kuluessa laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkoarvioiden mukaan sairauspoissaolojen määrä on jatkanut laskuaan, tosin hitaammin kuin aiemmin. Kaupungin henkilöstökulut olivat 628 milj. euroa ja vuokratyövoiman käytön kustannukset 24,9 milj. euroa. 6. Investoinnit Kaupungin investointitaso oli ennätyksellisen korkea ja investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla. Kun huomioidaan Tilakeskuksen vanhoihin rakennuksiin ja maa-alueisiin kirjautunut kaupungin sisäinen omaisuusjärjestely, on ulkoisten investointien kokonaismäärä 320,2 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 95 milj. euroa. Rahoitusosuudet huomioiden kaupungin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 260,3 milj. euroa. Investointimäärän kasvu johtui pääosin Suurpellon alueella toteutetusta maa-alueen kaupasta (39 milj. ), metron ja sen asemaseutujen rakentamisen kiihtymisestä sekä meneillään olevista suurista tilahankkeista, mm. Leppävaaran uimahallin rakentamisesta. Lisäksi kaupunki toteuttaa tytäryhtiöiden kautta suuria rakennushakkeita, joista meneillään on mm. länsimetron, Espoon sairaalan ja Opinmäen koulun rakentaminen. Vuodenvaihteen yli jatkuvien talonrakennuksen ja kunnallistekniikan hankkeiden myötä vuodelle 2015 siirtyy noin 24 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä kunnallistekniikan investointimenot taseyksiköt mukaan lukien olivat yhteensä noin 123 milj. euroa. Merkittävimmät kokonaisuudet olivat alueellisen kunnallistekniikan

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 19 / 91 rakentaminen 19 milj. eurolla, liikenneväylien toteutus 14 milj. eurolla ja kunnallistekniikan sopimus- ja projektirakentaminen 62 milj. eurolla. Toimitilojen uudis- ja korjausrakentamiseen käytettiin 50 milj. euroa ja perusparannuskohteisiin 8,6 milj. euroa. Menot toteutuivat 25 milj. euroa budjetoitua alhaisempana. Koko kaupunkikonsernin investointitaso oli noin 720 milj. euroa. 7. Lainat Vuoden 2014 talousarvioon merkitty 117 milj. euron lainannostovaltuus käytettiin kokonaan ja lisäksi rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 42,5 milj. eurolla ja kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 355,6 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohti oli euroa. Kaupungin kassatilanne oli kireä vuonna Kassan vajetta paikattiin pitkin vuotta nostamalla lyhytaikaista kassalainaa. Konsernin lainakanta oli vuoden 2014 lopussa noin milj. euroa ja se kasvoi vuodessa 309 milj. euroa. Lainakanta asukasta kohden oli euroa kun se edellisvuonna oli euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetro Oy:n vieraasta pääomasta. Oikaistu lainakanta (Espoon Asunnot Oy:n ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lainat vähennettynä) oli milj. euroa eli 306 milj. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Oikaistu lainakanta asukasta kohden oli euroa, kun vuotta aikaisemmin se oli euroa. 8. Espoo-strategian tulostavoitteiden toteutuminen Espoo-tarinasta oli vuodelle 2014 johdettu yhteensä 30 tulostavoitetta, joista osa toistui kaupungin yhteisinä tulostavoitteina kaikkien toimialojen korteissa. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat olivat asettaneet tavoitteita, jotka eivät olleet valtuustoon nähden sitovia. Niiden toteutumisen eteneminen raportoitiin lauta- ja johtokunnille. Espoo-tarina koostuu kolmesta näkökulmasta: resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa oli merkittävin osa tulostavoitteista, yhteensä 18 kappaletta. Asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmissa oli molemmissa kuusi tulostavoitetta. Lokakuun lopun tilanteesta tuotiin valtuuston käsittelyyn tulostavoitteiden toteumatiedot sekä niiden poikkeamat. Tämän jälkeen yksi tulostavoite, Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen, on toteutunut. Tulostavoite koski koko kaupungin toimintakatetta. Lopullisten

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 20 / 91 tietojen mukaan kahdeksan tulostavoitetta ei toteutunut, joista työhyvinvointimatriisin lukuarvo sekä maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuuden tiedot saatiin vasta tilinpäätökseen. Eniten poikkeamia oli resurssit ja johtaminen -näkökulmassa. 9. Mahdolliset tarkistukset Tarkastuksessa mahdollisesti esiin nousevien tilipäätöksen tarkistusten tekemiseksi esitetään, että konserniesikunta oikeutetaan tekemään teknisiä tarkistukset tilinpäätökseen. Mahdolliset tarkistukset eivät voi muuttaa tilikauden tulosta tai päätöksessä esitettyä tilikauden tuloksen käsittelyä. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 allekirjoittaa Espoon kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja toimittaa sen tilintarkastajille tarkastettavaksi, 2 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi, 3 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään tilinpäätökseen mahdolliset tekniset tarkistukset. Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy Espoon kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen, 2 päättää vuoden 2014 tuloksen käsittelystä seuraavaa: - Tilakeskus-liikelaitos lisää poistoeroa ,68 euroa. - Logistiikka-liikelaitos vähentää poistoeroa ,04 euroa. - Peruskaupunki lisää poistoeroa ,67 euroa. - Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahaston ylijäämä ,41 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston ylijäämä ,86 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 70 Valtuusto Sivu 21 / 91 - Peruspalvelujen kehittämisrahaston ylijäämä ,12 euroa lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Peruspalveluiden kehittämisrahastoa on tilikauden aikana purettu ,00 euroa. - Sosiaalisen luototuksen rahaston alijäämä ,82 euroa vähennetään rahastopääomasta. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. Tilinpäätöksen yhteydessä rahastoa kartutetaan euroa. - Vahinkorahaston ylijäämä ,39 lisätään rahaston edellisten tilikausien ylijäämään. Summa sisältyy kaupungin ylijäämään. - Kaupungin tilikauden ylijäämä ,58 lisätään oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 22 / / /2014 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden organisoinnin vaihtoehtojen tarkastelu ja organisointitavan valinta Valmistelijat / lisätiedot: Jorma Valve, puh Mauri Suuperko, puh Olavi Louko, puh Reijo Tuori, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto kehottaa jatkamaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua seuraavien linjausten mukaisesti: - kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon ja kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon valmistelussa olleen peruskaupunki-vaihtoehdon pohjalta, - toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa, silloin kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on muutenkin tarkoituksenmukaista. Kilpailutukset määritellään siten, että myös pkyritysten osallistuminen on mahdollista. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 5 Vaikutusten arviointi vaihtoehdoittain 6 Vertailu nykyiseen - Lukuyhteenveto - Taustamateriaali Kiinteistökorjaus laskelma oma osto Kiinteistönhoidon laskelma oma osto Kunnallistekniikan rakentamisen säästöpotentiaalin laskelmat - Kunnossapidon yksikköhintaisten töiden EKA YKSITYISET hintavertailu 2015

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 23 / 91 - Laskelma aula- ja turvallisuuspalvelut säästöistä Laskelmia siivouspalvelut säästöistä Säästöerittely - Tuottavuuden kehitys EKI-EKA - Ylläpidon EKA YKSITYISET hintavertailu 2015 Selostus Taustaa ja lähtökohta Vuosien valtuustosopimuksessa on kirjaus, että selvitetään nykyisen tilaaja-tuottajamallin toimivuus ja liikelaitosten palveluiden hintataso suhteessa yksityisiin palvelumarkkinoihin ja tehdään tarvittavat päätökset. Valtuusto hyväksyi Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATUohjelma) hyötytavoitteet ja linjaukset ja ohjelmasuunnitelman Ohjelmasuunnitelmassa on linjattu ja määritetty toimenpiteeksi omistaja-tilaaja-tuottaja -roolien ja nykyisen toimintamallin arviointi sekä jatkokehittämisen kohteista ja aikataulusta sopiminen. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota vuoden 2013 arviointikertomuksessa kaupungin tilaaja-tuottajamalliin ja toteaa, että mallin kattava arviointi ja yhtenäisesti esitetyt tavoitteet mallin kehittämiseksi puuttuvat. Lisäksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan tilaaja-tuottajamallin toimivuutta mallin soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta sekä arvioimaan, onko mallilla saavutettu tavoiteltuja hyötyjä. Kaupunginhallitus käsitteli omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn arviointia, päätti linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään selvityksen, joka arvioi kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja ja tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi. Vaihtoehtojen ja vaikutusarvioinnin organisointi Kaupunginjohtaja nimesi organisoinnin vaihtoehtojen suunnittelua ja arviointia varten pääryhmän ja pääryhmälle työtä valmistelevan substanssiryhmän, joiden kokoonpanot ovat olleet seuraavat: Pääryhmä: Jukka Mäkelä, pj Jorma Valve, siht. Mauri Suuperko Olavi Louko Reijo Tuori Juha Lindqvist, henkilöstön edustaja Kai Liistokki, henkilöstön edustaja Substanssiryhmä: Mauri Suuperko, pj

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 24 / 91 Maija Lehtinen Anu Hilpi Carl Slätis Harri Tanska Olli Isotalo Kirsi Remes, siht. Reino Leimola, PALIn henkilöstön edustaja Toni Korjus TYTin henkilöstön edustaja Citha Dahl ja Ilkka Paalanen, viestintä Kari Sirviö, asiantuntija Yhteistoiminta Ennen kaupunginhallituksen joulukuun 2014 käsittelyä liiketoimintajohtaja piti kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin arvioinnin valmistelusta tiedotustilaisuuden sekä Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksessa että Kaupunkitekniikka -liikelaitoksessa. Tilaisuuksiin oli kutsuttu liikelaitosten koko henkilöstö. Tilaisuuksissa oli mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin liiketoimintajohtaja vastasi. Yhteistoimintasuunnitelmaa koskeva suunnittelukokous pidettiin yhdessä pääluottamusmiesten kanssa. Pääryhmässä ja substanssiryhmässä on kummassakin ollut kaksi henkilöstön edustajaa. Työryhmien työ on edennyt hyvässä yhteishengessä. Valmistelutyön etenemisestä on raportoitu kaupungin henkilöstötoimikunnalle 14.1., 11.2., ja Asiaa on käsitelty palveluliiketoimen toimialan henkilöstötoimikunnassa kuukausittain alkaen otsikolla tilaajatuottajamallin käsittelyn tilannekatsaus (kokoukset ja sekä 8.1., 21.1, 5.2., 17.2., 5.3., 17.3., 14.4., ja ) ja teknisen ja ympäristötoimen henkilöstötoimikunnassa Yhteistoimintaneuvottelu on pidetty Vaihtoehtojen ja vaikutusarvioinnin prosessi Pääryhmä aloitti työnsä ja se on pitänyt 12 kokousta: 7.1., 14.1., 29.1., 6.2., 16.2., 26.2., 9.3., 26.3., 15.4., ja Substanssiryhmän työ käynnistyi ja ryhmä on kokoontunut 15 kertaa: 12.1., 14.1., 16.1., 21.1., 28.1., 2.2., 5.2., 18.2., 23.2., 2.3., 9.3., 24.3., 30.3., ja Käyttäjätoimialoja, sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi, on kuultu ja

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 25 / 91 Kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulu oli Iltakoulussa käsiteltiin koottua taustamateriaalia ja alustavia organisointivaihtoehtoja. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoksen, palveluliikelaitosten johtokunnan ja teknisen lautakunnan yhteinen iltakoulu oli Iltakoulussa esiteltiin toteutettu prosessi ja käsiteltiin organisointivaihtoehdot ja niiden vaikutusarvioinnit. Vaihtoehtojen suunnittelun ja arvioinnin taustamateriaali Substanssiryhmä keräsi laajan taustamateriaalin, johon sisältyy seuraavat aineistot: - toiminnot luettelona - yhteenveto luvuista (menot, henkilöstö, ostopalvelun prosentti- ja euromäärät) - organisaatiokaaviot - kalustotiedot - järjestelmät - markkinatarkastelu - vaihtoehtojen avaus - karkea vastuunjakotaulukko eri vaihtoehdoista. Taustamateriaalia ja alustavia organisointivaihtoehtoja käsiteltiin kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa Tarkasteltaviksi toiminnoiksi rajattiin Espoo Kaupunkitekniikka - liikelaitoksen, Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen, Tilakeskusliikelaitoksen ja teknisen keskuksen seuraavat toiminnot, joissa on yhteensä 912 henkilöä: - kiinteistönhoito (108 henkilöä) - siivous (330 henkilöä) - korjaustoiminta; rakennusten pienkorjaukset, vuosikorjaukset ja pienet peruskorjaukset (85 henkilöä) - aula- ja vahtimestaripalvelut sekä turvaamistehtävät (84 henkilöä) - katujen ja viheralueiden ylläpito; puhtaanapito ja talvikunnossapito, kunnossapitokorjaukset ja peruskorjaukset) sekä päällysteet (172 henkilöä) - katujen ja viheralueiden rakentaminen; kadut, vesihuolto ja viheralueet (133 henkilöä). Tarkastelun ulkopuolelle rajattiin seuraavat toiminnot: puutyöpajatoiminta, kaupunginpuutarha, metsien ja viljelypalstojen hoito. Nämä toiminnot vaativat erillisen tarkastelun ja ne käsitellään kokonaisuutena, kun edellä mainittujen päätoimintojen organisointi on ratkaistu. Kaupungin omistukseen ja hallintaan jäävät siilot, puupankki, maan ja lumen vastaanotto.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 26 / 91 Organisointivaihtoehdot Alkuvaiheessa tarkastelussa oli useita erilaisia organisointivaihtoehtoja, jotka iltakoulun jälkeen rajattiin ja määritettiin seuraavasti: - Peruskaupunkimalli - Tuotantoliikelaitos - Kilpailutus ja ulkoistus liikkeenluovutuksena - Yhtiöittäminen (vapaasti markkinoilla toimiva yhtiö) Vaihtoehdoilla tarkoitetaan seuraavaa: Peruskaupunkimalli: Tuotantoliikelaitosmalli: Kaksi peruskaupunkiin kuuluvaa yksikköä (tilat ja infra), jotka vastaavat ko. toiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta. Suunnitteluvastuu ja tuotantovastuu on eriytetty johtosäännöillä toisistaan omiin yksiköihin. Kilpailutus ja liikkeenluovutusmalli: Toiminnot kilpailutetaan ja toiminta henkilöstöineen, kalustoineen ja varastoineen siirretään liikkeenluovutuksella kilpailun voittajalle/voittajille. Markkinoilla toimiva yhtiö: Kaupunki perustaa omistukseensa yhtiön (yhtiöt), jolle toiminta henkilöstöineen, kalustoineen ja varastoineen siirretään liikkeenluovutuksella. Organisointivaihtoehtojen vaikutusarviointi ja vertailu Selvityksessä on tehty vaikutusarvioita seuraavista näkökulmista: toiminta, henkilöstö, kaupungin kokonaistalous, sisäiset asiakkaat, kaupungin johtaminen ja organisaatio, sopimustoimittajat/markkinat ja kaupungin sisäiset tukipalvelut. Vaikutusarvioinnit on laadittu toiminnoittain, joiden pohjalta on muodostettu kokonaisarviot. Vaikutusarvioinnin jälkeen vaihtoehtoja on verrattu nykyiseen tilaajatuottaja -malliin siten, että vertailukriteereinä on käytetty kaupunginhallituksen asettamia seuraavia linjauksia: johtamisjärjestelmä selkiytyy, organisointi koko kaupungin näkökulmasta, toimivien markkinoiden hyödyntäminen, merkittävä tuottavuuden kasvattaminen, taloudelliset säästöt, palvelujen laadun parantaminen. Vertailun lisäksi on tehty riskitarkastelu, jossa on arvioitu kunkin vaihtoehtomallin olennaisimmat riskit vs. kaupunginhallituksen asettamat linjaukset. Tarkoituksena on identifioida riskit, jotta mallin toteutus voidaan suunnitella niin, että riskit eivät realisoidu.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 27 / 91 Vaikutusarvioinnit, vaihtoehtojen vertailu nykyiseen tilaaja-tuottaja -malliin nähden ja riskitarkastelu on koottu liitteenä oleviin taulukoihin. Seuraavassa on esitetty vaikutusten ydinkohdat. Henkilöstövaikutukset Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa kaupungin oma henkilöstömäärä säilyy ennallaan. Tuotantoliikelaitosmallissa arvioilta 43 henkilöä sijoittuu suunnitteluun ja loput 869 henkilöä tuotantoon. VES/TES, henkilöstöedut ja eläkevakuutusratkaisut säilyvät ennallaan. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena vaihtoehdossa kaupungille omistaviin yksiköihin jää 103 henkilöä tilaamista, valvomista ja teettämistä/rakennuttamista varten. Kilpailutetuille palvelutuottajille siirtyy yhteensä 809 henkilöä. Tukipalvelujen henkilöstötarpeen vähenemä on arviolta yhteensä 12 henkilöä. VES/TES, henkilöstöedut ja eläkevakuutusyhtiö vaihtuvat siirtyvällä henkilöstöllä kilpailutuksessa valittujen palveluntuottajien noudattamiin. Ns. kunnallinen lisäeläketurva poistuu. Yhtiöittämisvaihtoehdossa kaupungille omistaviin yksiköihin jää arviolta 103 henkilöä tilaamista, valvomista ja teettämistä/rakennuttamista varten. Yhtiöön siirtyy 809 henkilöä. Tukipalvelujen henkilöstötarpeen vähenemä on arviolta yhteensä 13 henkilöä. Yhtiölle siirtyvillä henkilöillä työehtosopimus vaihtuu. Espoon kaupungin henkilöstöedut vaihtuvat yhtiön henkilöstöetuihin, joista on erikseen neuvoteltava. Vaikutus kaupungin kokonaistalouteen Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa taloudellisen säästön arvioidaan vuositasolla olevan 0,3-1,0 milj. euroa. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena tuo vuositasolla arviolta milj. euron säästön. Arviolta samanlainen säästö tulee myös yhtiöittämisellä, mutta se realisoituu siirtymäkauden jälkeen ja diskontattuna säästön arvioidaan olevan 8-13 milj. euroa. Molemmat mallit mahdollistavat tilojen laajemman vuokrauksen päätoiminnan ulkopuolella siten, että sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut. Vaikutus sisäisiin asiakkaisiin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena ja yhtiöittäminen malleissa kontaktipinnat selkiytyvät ja sisäinen asiakkuus on nykyistä hallitumpaa. Sopimuskumppanit voivat tuottaa tiloissa tarvittavat tukipalvelut, jolloin tilojen laajempi hyötykäyttö mahdollistuu. Projekti ei sisältänyt sisäisten palvelujen käyttäjien vastuiden/roolien muutostarkastelua.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 28 / 91 Vaikutus kaupungin johtamiseen ja organisaatioon Peruskaupunkimallissa organisaatio yksinkertaistuu, mutta toimialarakenne tulee tarkistaa. Tuotantoliikelaitosmallissa vastuut määritellään johtosäännöissä eikä mallissa ole tilaajaa. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena sekä yhtiöittämismallissa on hankinta- ja osto-osaamista vahvistettava ja toimialarakenne tulee tarkistaa. Vaikutus sopimustoimittajiin / markkinoihin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleissa rajapinta sopimustoimittajiin selkiytyy. Kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena -mallissa sekä yhtiöittämismallissa noin 40 milj. euron liiketoiminta avautuu markkinoille, jossa hinnat määräytyvät. Tuotannollinen ketteryys lisääntyy, sillä tuottaja ei ole hankintalain alainen. Kaikissa neljässä mallissa toimittajahallinta yksinkertaistuu ja paranee. Vaikutus kaupungin sisäisiin tukipalveluihin Peruskaupunki- ja tuotantoliikelaitosmalleilla ei ole vaikutusta sisäisiin tukipalveluihin. Kilpailutus- ja ulkoistaminen liikkeenluovutuksena -mallissa kaupunki ei voi tuottaa ulkoisille palveluntuottajille tukipalveluja. Myöskään yhtiöittämismallissa peruskaupunki ei voi tuottaa tukipalveluja markkinoilla toimivalle yhtiölleen. Henkilöstön edustajien eriävät näkemykset Yhteisesti on todettu, että projektia on toteutettu hyvässä yhteistyössä, vaikka joistakin kohdista onkin erilainen näkemys. Kaikki osapuolet ovat hyväksyneet tarkastelussa noudatetun systematiikan. Eriäviä näkemyksiä on ainoastaan eri mallien vaikutuksesta kaupungin kokonaistalouteen. Tilakeskus-liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut - liikelaitoksen säästöarviot ovat yhtenevät. Teknisellä keskuksella ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksella ei ole kaikilta osin yhteneviä säästöarvioita. Henkilöstön edustajien kanssa näkemykset eivät ole yhteneviä vaihtoehtojen vaikutuksista kaupungin kokonaistalouteen, eri mallien riskeistä ja toimivien markkinoiden hyödyntämisestä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 29 / 91 Johtopäätökset Esitetyillä linjauksilla saavutetaan organisointityölle asetetut tavoitteet. Johtaminen, budjetointi ja talousohjaus selkeytyvät, kun toiminnot muodostavat kokonaisuuden ilman ylimääräisiä organisaatiorajoja. Lisäksi vastuurajat selkeytyvät, päällekkäiset työt poistuvat ja sisäiseen tilaajatuottaja -malliin liittyvät transaktiokustannukset poistuvat. Liikelaitosten henkilöstö on tehnyt hyvää työtä ja liikelaitosten tuottavuus on kehittynyt. Nykyinen tilaaja-tuottaja -malli ei kuitenkaan mahdollista enää Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman edellyttämää tuottavuuden kasvua. Toimivia markkinoita on pystyttävä hyödyntämään, mikä on edellytys, jotta Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa asetetut taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kaupungin on myös huolehdittava mahdollisuudesta reagoida markkinoiden muutoksiin. Esitetyillä linjauksilla markkinatuntemus kasautuu samaan paikkaan, mikä mahdollistaa kilpailutus- ja sopimusosaamisen vahvistumisen ja tehokkaan kilpailuttamisen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy linjaukset palveluliiketoimen ja sisäisten palvelujen tilaajayksiköiden kokonaisuuden kehittämiselle seuraavasti: - Johtamisjärjestelmää selkeytetään. - Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. - Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on taloudellisuus sekä palvelujen ja toiminnan laatu. Mahdollisia organisointitapoja omajohtoisen tuotannon (virastomalli) ohella ja vaihtoehtona ovat liikelaitos, kunnallinen osakeyhtiö, ulkoistaminen ja liikkeen luovutus. - Kaupunki keskittyy valtuuston määrittämiin tehtäviin toimivia markkinoita hyödyntäen - Kilpailutus- ja sopimuskäytäntöjä kehitetään siten, että palveluntuottajille syntyy houkuttimia palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseen. - Uudelleenorganisointiehdotusten vaikutuksista tehdään ennakkoarvioinnit. - Muutoksilla tavoitellaan merkittävää tuottavuuden kasvattamista, palvelujen laadun parantamista ja taloudellisia säästöjä. - Kehittämisvisiota kohti kuljetaan vaiheittain vuosien aikana. - Valmistelut tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 30 / 91 2 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään projektin arvioimaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtoja, suunnittelemaan yhteistoimintamenettelyt yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa, tekemään ehdotuksen valittavaksi organisointitavaksi ja tuomaan esityksen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi kokoukseen. 3 kehottaa valmistelemaan väliraportin käsiteltäväksi kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa Käsittely Asia käsiteltiin 344 pykälän jälkeen. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto kehottaa jatkamaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua seuraavien linjausten mukaisesti: - kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon ja kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon valmistelussa olleen peruskaupunki-vaihtoehdon pohjalta. - toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua, ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa toimivien markkinoiden hyödyntämisen. Jatkovalmistelussa tulee tarkastella sekä liikkeenluovutusta että kilpailutusta, ja toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Jatkovalmistelussa tulee huomioida Espoon kaupungin kasvu, markkinoiden toimivuus, henkilöstön luonnollinen poistuma ja eläköityminen sekä työtilanne. Valmistelua jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 31 / 91 3 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Toimialajaon muutostarpeisiin liittyvästä valmistelusta raportoidaan talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä. 4 päättää, että uudelleenorganisoinnin tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain raportoimalla siitä kaupunginhallitukselle tilinpäätöksen yhteydessä. Käsittely Asia käsiteltiin 148 pykälän jälkeen. Byman puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Bymanin ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Kaupunginhallitus: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 ehdottaa, että valtuusto kehottaa jatkamaan kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua seuraavien linjausten mukaisesti: - kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon ja kaupunkitekniikan ylläpidon ja rakentamisen omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon valmistelussa olleen peruskaupunki-vaihtoehdon pohjalta, - toimivilta kilpailluilta markkinoilta hankittavan työn määrää kasvatetaan sekä kiinteistöpalveluissa että kaupunkitekniikassa, silloin kun se parantaa laatua, pienentää kustannuksia ja on muutenkin tarkoituksenmukaista. Kilpailutukset määritellään siten, että myös pkyritysten osallistuminen on mahdollista. 2 kehottaa kaupunginjohtajaa jatkamaan valmistelua, ja tekemään talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä esityksen, joka mahdollistaa tuottavuuden parantamisen organisaatiota selkeyttämällä ja johtamista parantamalla sekä toimivien markkinoiden hyödyntämisen ostopalveluina.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 71 Valtuusto Sivu 32 / 91 Toteutus voidaan tehdä vaiheittain. Jatkovalmistelussa tulee huomioida Espoon kaupungin kasvu, markkinoiden toimivuus, henkilöstön luonnollinen poistuma ja eläköityminen sekä työtilanne. Valmistelua ja tuottavuuden parantamista jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstösopimuksen mukaisesti. Jatkovalmistelun tavoite on, että tuottavuus kasvaa vuositasolla vähintään 10 milj. euroa vuoden 2017 loppuun mennessä. Valmistelussa tulee ottaa toiminnoittain huomioon kokonaistaloudelliset vaikutukset ja vaikutukset muun muassa palveluiden laatuun ja työllisyyteen. 3 kehottaa kaupunginjohtajaa käynnistämään kohdan 1 edellyttämä toimialarakenteen ja muiden tarvittavien johtosääntömuutosten valmistelu siten, että ne ovat toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Valmistelua ohjaa valtuuston neuvottelutoimikunta. Toimialajaon muutostarpeisiin liittyvästä valmistelusta raportoidaan talousarviokehyksen käsittelyn yhteydessä. 4 päättää, että uudelleenorganisoinnin tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan seurantaraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto Sivu 33 / / /2015 Kaupunginhallitus Taltrikinmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , 45. kaupunginosa Kurttila Valmistelijat / lisätiedot: Outi Ruski, puh Markus Pasanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Taltrikinmäki - Tallriksbacken asemakaavan, piirustusnumero 6736, joka käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Käsittely Byman Huhdan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Taltrikinmäki-nimi muutetaan muotoon Lautasmäki. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatettu muutosesitys, jota ei voida yksimielisesti hyväksyä, on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Bymanin muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 62 äänellä 9 ääntä vastaan ja 2 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Liite Oheismateriaali Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. 7 Äänestyslista 72 - Taltrikinmäki, tapahtumaluettelo - Taltrikinmäki, kaavamääräykset - Taltrikinmäki, kaavakartta - Taltrikinmäki, havainnekuva - Taltrikinmäki, päätöshistoria

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 Valtuusto Sivu 34 / 91 Selostus Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin k-m 2 :stä noin k-m 2 :iin. Taltrikinmäki oli valmisteluaineistovaiheessa osa Kallvik I kaava-aluetta, joka jaettiin ehdotusvaiheessa kolmeen osaan: Kallvik I (eteläisin), Mäkitupa ja Taltrikinmäki (pohjoisin). Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymispäätöksen jälkeen kaavakarttaan tehtiin tarkistus, jossa Komutintien katualuetta kavennettiin kauttaaltaan pohjoisreunasta 1,5 metriä, kääntöpaikkaa lukuun ottamatta. Tehty tarkistus lisää kiinteistön 1:199 rakennusoikeutta 52 k-m 2. Tarkistuksesta kuultiin naapurikiinteistöjä. Muistutuksia ei jätetty. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Taltrikinmäki - Tallriksbacken asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6736, käsittää osat kortteleista ja ja korttelit sekä katu-, liikenne-, virkistys ja erityisalueet 45. kaupunginosassa (Kurttila), alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa nimikkeellä Kallvik I. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , päivitetty , ja täydennetty