Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena - selvityshanke

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Luonnos /JL/MMM/SANK Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena - selvityshanke 1 Yleistä Saaristoasiain neuvottelukunnan vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan sisältyy Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena - selvitysprojektin toteuttaminen. Jakamistaloutta voidaan pitää yhdistelmänä saaristo- ja vesistöalueiden vanhoja yhteisöllisiä tapoja toimia nykyteknologian mahdollistamilla moderneilla yhteydenpidon muodoilla. Jakamistalouden elvyttämisellä ja kehittämisellä vahvistetaan parhaimmillaan saaristo- ja vesistöalueiden elinvoimaa ottamalla alueiden vajaakäyttöisiä aineellisia ja henkisiä resursseja entistä paremmin käyttöön. Jakamistalouden hyödyntämisellä parannetaan parhaimmillaan saarten palvelutasoa, hallitaan kustannuskehitystä, lisätään tuloja, parannetaan yritystoiminnan kannattavuutta, säästetään ympäristöä, edistetään mahdollisuuksia saada palveluja ja tavaroita ja lujitetaan ihmisten välistä kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä sekä viihtyisyyttä. Jakamistalous on tapa jakaa, lainata tai vuokrata tavaroita omistamisen sijaan. Se on suureksi osaksi yhteisöllistä kuluttamista, käyttöä, vaihtamista ja lahjoittamista. Myös palveluiden jakaminen, erikoistuminen, työnjaon kehittäminen, palveluihin yhdessä osallistuminen ja yhteisten työvälineiden käyttö kuuluvat jakamistalouteen. Yhteiskuluttamisessa tavaran käyttöaste nousee ja käyttäjät osallistuvat kestävään kehitykseen. Jakamistaloudessa tavaroita käytetään uudelleen, kierrätetään ja korjataan. Käsitettä jakamistalous käytetään erityisesti silloin, kun Internet tai muu tietotekniikka mahdollistaa jakamisen, vaihtamisen, vuokraamisen tai vastaavan. Jakamistalous voi edesauttaa sellaisen tuotannon syntymistä, jonka tuotteet kestävät intensiivistä useamman ihmisen käyttöä. Tuotteiden tulisi olla muokattavissa eri käyttäjille, ja niiden tulisi olla helposti jaettavissa. Jakamistalouteen voi liittyä saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehityksen kannalta myös uhkia. Jakamistalous on toteutettava siten, ettei se johda puolipimeään harmaalla alueella tapahtuvaan liiketoimintaan, joka kilpailee epäreilusti lainsäädännön mukaan yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitavien yritysten kanssa polkuhinnoilla. Projektin raportin ohjeellinen sisällysluettelo on liitteenä 1.

2 2 Jakamistalouden mahdollisuuksia saaristo- ja vesistöalueilla Esimerkkejä jakamistalouden palveluista saaristo- ja vesistöalueilla ovat mökkien, veneiden, autojen ja työkoneiden yhteiskäyttö, vuokraus ja yhteisomistaminen. Elinkeinotoiminnassa jakamistalous voi edesauttaa yritysten kannattavuuden parantamista hankinta-, käyttö- ja markkinointikustannusten alentumisen, tuotteiden laadun noston, tarjonnan monipuolistamisen ja markkinoinnin vahvistumisen avulla. Mökit ja asunnot Suomessa on noin vapaa-ajan asuntoa. Vuokramökkejä kaupallisilla markkinoilla on noin Mökkien käytössä jakamistaloutta edustavat omistajien lasten, vanhempien,sukulaisten ja ystävien osallistuminen mökin käyttöön sekä perikuntien ja yritysten ja yhteisöjen omistamat mökit. Vapaa-ajan asunnoilla on mökkibarometrin 2016 mukaan keskimäärin neljä säännönmukaista ja kuusi satunnaista, yhteensä 10 käyttäjää. Ns vakinaisetkin asunnot voivat olla jakamistalouden piirissä. Monet saaristo- ja vesistöalueiden vakinaiset asunnot voivat olla suurten asutuskeskusten talouksien haluttuja asunnonvaihtokohteita loma-aikoina. Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste on mökkibarometrin 2016 mukaan keskimäärän 79 vrk/vuodessa, talviasuttavissa mökeissä 109 vrk vuodessa. 34 % mökeistä on talviasuttavia. Mökeissä on käyttöön soveltuvaa vapaata kapasiteettia usein vuorokautta vuodessa. 5 % mökin omistajista (50 000) olisikin valmis harkitsemaan mökkinsä vuokralle antamista. Jakamistalous voisi edesauttaa merkittävällä tavalla mökkeihin tehtyjen suurten panostusten parempaa hyödyntämistä saaristo- ja vesistöalueiden kehityksen hyväksi ja tuoda alueille ostovoimaa ja osaamista. Veneet Suomessa on noin rekisteröityä venettä, ja noin venettä joita ei ole rekisteröity. Näistä soutuveneitä on Seuraavaksi suurimman joukon muodostavat pienet, enintään 20 hevosvoiman moottoriveneet, joita on noin Veneiden käyttöaste on matala paitsi keväällä ja syksyllä, myös kesällä. Veneiden yhteisomistus on vähäistä. Yhteiskäyttöä perheen jäsenten kesken on huomattavasti. Vuokraveneitä kaupallisilla markkinoilla on Suomessa vähän verrattuna Euroopan maihin, vain noin 800. Sen lisäksi matkakohteissa on kuitenkin runsaasti soutuveneitä ja pienellä perämoottorilla varustettuja veneitä. Airbnbn hengessä on ryhtynyt aktivoimaan veneiden omistajia veneiden vuokralle antoon. Veneilyväki on ikääntynyttä. Nuorten vapaa-ajan vieton ajasta kilpailevat yhä useammat harrastukset. Veneily vaatii myös taloudellisia panostuksia, joiden tulisi olla kohtuullisessa suhteessa käyttökertoihin. Perinteisen tyyppinen vuokraveneily, venepoolit ja

3 jakamistaloustyyppinen veneily ja saanevatkin jatkossa lisääntyvää kannatusta nuorten keskuudessa. Trafin toimesta on tehty vuokraveneitä koskevien erityissäädösten, kuten CE-säädösten, tarkistamisen mahdollisuuksia. Parhaimmillaan muutokset voivat johtaa vuokraveneilyn voimakkaaseen kasvuun. Suomessa on noin 1100 veneilyn käyntisatamaa, joista 100 on täyden palvelun vierassatamia. Monia satamia pitävät yllä jakamistalouden hengen mukaisesti veneseurat. Suomen Purjehdus ja Veneily-järjestöön kuuluu 330 jäsenseuraa. Suomen melonta- ja soutuliitto hoitaa melonnan ja soudun harrastajien yhteisiä asioita. Kaikkiaan Suomessa toimii 600 yritystä veneiden valmistuksen, korjauksen ja huollon alalla. Veneklusteri on tärkeä talouden osa. Suomessa on ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa osa- tai koko aikaisesti asuttua saarta, joiden liikenneyhteyksien hoidossa jakamistaloudella voi olla erittäin suuri merkitys. Jakamistalous voi edesauttaa merkittävällä tavalla veneisiin tehtyjen ja tehtävien suurehkojen panostusten hyödyntämistä saaristo- ja vesistöalueiden kehityksen hyväksi, helpottaa suuresti liikkumista ja tavaroiden kuljetusta näillä alueilla sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa. Autot ja muut kulku- ja kuljetusvälineet Suomessa on noin 2,5 miljoonaa liikenteessä olevaa rekisteröityä henkilöautoa. Takseja kaupallisilla markkinoilla on noin Autovuokraamojen toiminta on keskittynyt suurimpiin asutuskeskuksiin. Suuri osa henkilöautoista on vähällä käytöllä. Raskaiden kulkuneuvojen kuljettaminen edellyttää erillistä ajolupaa tutkintoineen, minkä vuoksi yleisen jakamistalouden rooli raskaiden kuljetusten osalta lienee rajallinen. Kevyemmät kulku- ja kuljetusvälineet kuten esimerkiksi metsätöissä ja harrastuksissa tarvittavat mönkijät ja moottorikelkat sopivat hyvin jakamistalouden piiriin otettaviksi. Jakamistalous voi edesauttaa merkittävällä tavalla kuljetusvälineisiin tehtyjen panostusten hyödyntämistä saaristo- ja vesistöalueiden kehityksen hyväksi. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevien yhteysalussaarten asukkaille mantereen sataman pysäköintialueella sijaitsevien saarelaisten omistamien käytettävissä olevien autojen joustava keskinäinen käyttömahdollisuus parantaa saarelaisten liikkumispalveluja ja siten asiointia olennaisesti. Työkoneet Rakennustyökoneita päätyönään vuokraavat yritykset sijaitsevat pääasiassa suurehkoissa asutuskeskuksissa. Vuokrausyritysten asiakaskunnassa on yritysten osuus suuri ja kasvussa. Työkoneiden vuokraus on saaristo- ja vesistöalueilla etäisyyksistä johtuen keskimääräistä vaivalloisempaa ja kalliimpaa.

4 Talonrakennus-, maanrakennus- ja vesirakennustöiden, kiinteistöhuollon ja metsätöiden ja tarvitsemien koneiden ja laitteiden joustava yhteiskäyttö ja nykyistä nopeampi saatavuus saaristo- ja vesistöalueilla edistävät rakennus- ja korjaushankkeiden taloudellisuutta ja sujuvuutta ja vahvistavat näin alueiden elinvoimaa. Matkailu, maatalous, kalatalous ja jalostus Matkailun, jalostuksen, maatalouden ja kalatalouden yhteistyöverkostot, yritysten erikoistuminen, työnjako ja ns alihankinnat ovat laajasti ymmärrettynä osa jakamistaloutta. Nousevassa saaristo- ja vesistömatkailussa, jonka haasteena on usein matkailun huippusesongin suhteellinen lyhyys ja kannattavuus, tarjoaa jakamistalous mahdollisuudet kustannusten hallintaan, matkailupalvelujen monipuolistamiseen ja laadun nostoon, sesongin pidentämiseen ja kannattavuuden parantamiseen. Eurooppalaisittain pientilavaltaisen maatalouden ja pienimuotoisen kalastuksen Suomessa on tarkoituksenmukaista jakaa koneiden, tavaroiden ja palvelujen hankinta- ja käyttökuluja ja töiden suorittamiskuluja usean toimijan kesken ja organisoida yhteisneuvontaa ja yhteismarkkinointia. Suomen vahvan tuotanto-osuustoiminnan edelleen kehittäminen on jakamistalouden edistämistä. Niin on myös yritysperustainen erikoistuminen. Kalataloudessa kalastajat voivat parantaa kalastuksen kannattavuutta omistamalla yhdessä kalastusaluksia ja kalastusvälineitä ja harjoittamalla kalastusta yhdessä. Kalavesien hoito on yhteisöllisesti toimivien kalastusalueiden lakisääteinen tehtävä. Metsästys on virkistyskalastuksen ohella saaristo- ja vesistöalueiden tärkeä aktiviteetti. Sen vetovoima perustuu yhteisöllisesti organisoituun riistan hoitoon, edellytyksiä luovaan toimintaan ja yhdessä koettuihin metsästyselämyksiin. Suomessa on tuhansia metsästysseuroja, joista n kuuluu Suomen Metsästäjäliittoon. Monet metsästysseuroista pitävät yllä erikseen rakennettuja tiloja saaliin käsittelyä, osa myös majoitusta ja kokoontumisia varten. Metsästysseurojenkin haaste on jäsenistön ikääntyminen. Nuorten mukaan saamisen kynnystä toimintaan voitaneen madaltaa jakamistalouden avulla pudottamalla osallistumiskustannuksia. Tunnettuja jakamistalousyhteisöjä Jo 191 maassa ja yli kaupungissa toimiva asunnonvuokrauspalvelu AirBnb, matkustaja-majoittaja yhteisöllisyyttä luova Couchsurfing internetyhteisö ja paikoitustoimintaa hoitava Barking ovat nopeasti kasvaneita kansainvälisiä jakamistalouden yrityksiä. Niin on myös taxipalvelu Uber, joka tosin Suomessa on joutunut lopettamaan toimintansa juridisista syistä. Jakamistalous on vahvaa sosiaalista kanssakäymistä, jossa hyödynnetään esimerkiksi Facebookia ja nettihuutokauppojen ebaytä. Couchsurfing-yhteisön tavoitteena ei ole voiton teko majoittajille vaan luominen. Yhteisön tarkoitus on sekä majoittaa että tarjota sosiaalisia kontakteja matkaajille ja majoittajille. Jäsenten keskuudessa järjestetään tapahtumia. Jäsenet opettavat toisiaan nähtävyyksiä, kulttuuria ja tapoja koskevissa asioissa. Yhteisö verkostoi ihmisiä yli erilaisten kulttuurien ja maiden. Couchsurfing-yhteisössä on noin 10 miljoonaa ihmistä yli kaupungissa.

5 Jaetuista liikennepalveluista on esimerkki Uber kuljetuspalvelu. Palvelu perustuu mobiilisovelluksella tilattaviin kyyteihin ja kuljetuksiin. Palveluun voi rekisteröityä kuljettajaksi omalla ajoneuvollaan internetin kautta. Kuljetusta kaipaavalle tämä voi tarkoittaa kyydityksen saamista edullisesti ja nopeasti. Hinta määrittyy kuljettajan ajokulujen mukaan, mikä tekee sen hintatason taksikyytiä halvemmaksi. Uber -palveluun suhtaudutaan maailmalla ristiriitaisesti. Palvelu on herättänyt laillisuuskiistoja. Lisäksi se vie asiakkaita liiketoiminnastaan veroja maksavilta taksiyhtiöiltä. Paikoitustoimintaa hoitava Barking Palvelun avulla pysäköintipaikkojen haltijat voivat ansaita lisätuloja vuokraamalla pysäköintipaikkojaan silloin, kun he eivät itse niitä käytä. Palvelussa voidaan tasoittaa vuorokausi-, viikko- ja vuoden aikojen vaihteluja. Autoilijat saavat mobiilisovelluksen kautta käyttöönsä hyviä yksityisiä parkkipaikkoja taajamissa. Pysäköintipaikka voidaan varata etukäteen. Järjestelmä soveltuu lähes kaikenlaisiin kohteisiin. [9] 3 Jakamistalous saaristo- ja vesistöalueiden mahdollisuutena -hankkeen tarjouspyyntö 3.1 Hankkeen alustava aikataulu MMM lähettää asiaa koskevat tarjouspyynnöt tarjousten jättämisen määräajan ollessa MMM tekee hankintapäätöksen Konsultti aloittaa työnsä, aloituskokous pääsihteerin kanssa, Työsuunnitelman esittäminen SANKN kokouksessa klo eduskunnassa. Marraskuu- Kyselyjen laatiminen kokoaikaisille (N=1000)- ja osa-aikaisille asukkaille (N=1000) sekä veneilijöille (N=1000). joulukuu Tilastojen sekä tutkimus- ja selvitystiedon analysointia. Tammikuu- Kyselyjen toteuttaminen ja tulosten yhteen vetäminen. Helmikuu- Sank käsittelee tuloksia kahdessa kokouksessaan Konsultti luovuttaa raporttiluonnoksen, jota sank kommentoi mennessä. Tiivistelmät käännettäviksi Konsultti luovuttaa liitteenä olevan sisällysluettelon mukaisen valmiin projektiraportin VNKH:n graafisten ohjeiden mukaisesti SANK:lle ja VNK:lle. Raportti taitetaan VNKH:ssa (taittoon sillä taittoaika on 1 kk) ja julkistetaan MMM:n verkkojulkaisuna ja 300 kappaleen paperipainoksena. VNK maksaa kulut Hankkeen raportti julkistetaan ja luovutetaan MMM:n tiedotustilaisuudessa saaristopolitiikasta vastaavalle ministeri Jari Lepälle ministerille sopivana päivänä. 3.2 Raportti Noin 100 sivun raportti sisältää suorasanaista asiaa kuvaavaa ja analysoivaa tekstiä (60 sivua), taulukot ja liitteet (n. 40 s) suomenkielellä selvityksen keskeisistä tuloksista liitteenä olevan sisällysluettelon mukaisesti. Tiivistelmä ruotsiksi ja englanniksi. Loppuraportti toimitetaan word- muodossa ja tilastolliset tiedostot paikkatietomuodossa, mapinfo-tab sekä taulumuodossa xls-taulu.

6 Hankkeeseen on käytettävissä yhteensä enintään euron määräraha (+ alv 22 %). Määrärahan tulee kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kulut ml väestörekisterikeskuksen rekistereistä satunnaisotannalla koko- ja osa-aikaisille asukkaille ja venerekisteristä veneilijöille suunnatut kyselyt (suomeksi ja ruotsiksi) ja tiivistelmän käännöskulut (ruotsi ja englanti) sekä konsultin ja 3 hengen ohjausryhmän mahdolliset matka- ja tarjoilukulut. Tarjoukset, joihin on sisällytetty avoimia toimenpide- tai aikakohtaisia lisäeriä, hylätään. Teettäjä vastaa omien edustajiensa kuluista ja mm raportin julkistamisesta.

7 JAKAMISTALOUS SAARISTO-, RANNIKKO- JA VESISTÖALUEIDEN MAHDOLLISUUTENA - SELVITYSHANKE OHJEELLINEN SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Sammanfattning Summary (9 s) 1. Johdanto (3 s.) 1.1 Käsitemäärittely ja selvityksen tavoitteet (4 s) 1.2 Tehdyt jakamistalouskokeilut 1.3 Tehdyt selvitykset 2 Selvityksen menetelmät (3 s) 2.1 Tehtyjen kokeilujen ja selvitysten analysointi 2.2 Kysely osa- ja kokoaikaisille asukkaille ja veneilijöille 3 Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueet Suomessa(5 s) 3.1 Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat 3.2 Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret 3.3 Haja-asutusalueet Suomessa 3.4 Kehityshaasteet 4 Jakamistalouden mahdollisuudet saaristo-, rannikko- ja vesistöalueilla (35 s.) Kyselyjen tulokset. Tutkimus- ja tilastoanalyysit. Johtopäätökset. 4.1 Erot mahdollisuuksissa haja-asutusalueilla ja keskuksissa 4.2 Maa- ja metsätalous ja kalatalous 4.3 Matkailu ja palveluelinkeinot 4.4 Jalostus 4.5 Osa-aikainen ja kokoaikainen asuminen 4.6 Ulkoinen ja sisäinen liikenne, teleyhteydet 4.7 Sähkö, vesihuolto, jätehuolto 4.8 Luonnonsuojelu ja ympäristö 4.9 Muut asiat 5 Esitykset (10 s) 6 RAPORTIN LIITTEET (40) 6.1 Kokoaikaisille asukkaille tehdyn kyselyn tulokset 6.2 Vapaa-ajan asukkaille tehdyn kyselyn tulokset 6.3 Veneilijöille tehdyn kyselyn tulokset 6.4 Haja-asutus maakunnittain 6.5 Vapaa-ajan asuntojen määrät maakunnittain 6.6 Rekisteröidyt veneet maakunnittain 6.7 Osa-aikaisesti ja kokoaikaisesti asuttujen saarten määrät maakunnittain