Saariselvityksen 2018 laatiminen

Transkriptio

1 1(16) Päivämäärä Dnro / /2017 Viite Asia Saariselvityksen 2018 laatiminen TARJOUSPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä Tilaaja ) pyytää tarjousta tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti viitekohdassa mainitusta selvityksestä kustannusarvioineen (jäljempänä Selvitys ). 1. HANKINNAN TAVOITE JA KOHDE Hankintasopimuksen tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen ilman kiinteää tieyhteyttä olevia kokoaikaisesti (ns vakinaisen asumisen saaret) ja osa-aikaisesti (ns vapaa-ajan asumisen saaret) saariselvitys Hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuvattu liitteessä 1. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä. Kaksi tai useampi tarjoaja voi jättää yhteisen tarjouksen. Yhden organisaation on kuitenkin otettava vastuu selvityksestä kokonaisuutena ja toimittava tilaajaan nähden yhteystahona hankintamenettelyn ja työn tekemisen aikana. Tilaaja valitsee yhden toimijan, jonka kanssa se tekee sopimuksen. 2. SOPIMUSKAUSI Sopimuskausi alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta ja on voimassa, kunnes sopimusvelvoitteet on suoritettu. Sopimuskauden arvioitu alkamisajankohta on HANKINNAN ARVO Hankinnan enimmäiskustannukset eivät saa ylittää euroa ilman arvonlisäveroa. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden hylätä tarjoukset, joiden hinta ylittää toimeksiantoa varten varatun määrärahan. 4. HANKINTAMENETTELY Tarjouskilpailussa on kysymys pienhankinnasta, johon ei sovelleta hankintalakia. Tarjouspyyntö toimitetaan neljälle yritykselle sähköpostilla. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden olla hyväksymättä mitään saaduista tarjouksista. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä tilaajan edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei tilaaja voi hyödyntää tarjouskilpailun tuloksia, tilaaja voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjousasiakirjat ovat saatavissa suomen kielellä.

2 2 5. TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Hankinta-asiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan osallistuvan yrityksen toimittamat tarjousasiakirjat ja tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintaprosessin yhteydessä. Tarjousasiakirjat tulevat julkisiksi asianosasille eli toisille tarjoajille, kun hankintaa koskeva päätös on tehty. Tarjoajan on merkittävä toimittamaansa aineistoon selkeästi, mitkä tiedot se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin ja erotettava nämä tiedot selvästi muusta aineistosta tarjouksessaan. Tilaaja tekee erillisen päätöksen mahdollisesta salassapidosta. Vertailuhinta ei kuitenkaan voi olla liike- tai ammattisalaisuus. Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen. 6. TARJOUKSEN LAATIMINEN Tarjouksen on oltava sisällöltään tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukainen sekä sisällettävä kaikki tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa ja vertailussa tarvittavat pyydetyt tiedot. Tarjoukseen ei saa liittää tarjoajan omia tarjouspyynnön vastaisia ehtoja. Tilaajalla on velvollisuus hylätä tarjous, joka on tarjouspyynnön vastainen ja vertailukelvoton. Tarjous laaditaan tämän kohdan mukaisessa järjestyksessä. Kaikkiin kohtiin on annettava vastaus ja tarjoukseen on liitettävä kaikki pyydetyt selvitykset. Tarjous, tarjouspyynnön liitteinä olevat lomakkeet ja pyydetyt selvitykset annetaan suomen kielellä Tarjoajan soveltuvuus Tarjoajan tulee täyttää liitteessä 2 olevaan taulukkoon tekijöiden ansioluettelo. Tarjoajan on liitettävä tarjoukseensa allekirjoitettu vakuutus velvoitteiden täyttämisestä (liite 3). Sopimuskumppaniksi valittavan tarjoajan on toimitettava vakuutuksessa mainitut todistukset tilaajalle hankintapäätöksen jälkeen ennen sopimuksen allekirjoittamista. Mikäli kaksi tai useampi tarjoaja jättää yhteisen tarjouksen, tulee vakuutus toimittaa erikseen jokaisen organisaation osalta. Lisäksi tarjoajan tulee tarvittaessa tilaajan erillisestä pyynnöstä osoittaa, ettei se ole konkurssissa tai muussa hankintalain (348/2007) 54 :ssä poissulkemisperusteena mainitussa tilassa. Selvityksen tekemistä varten tarjoajan on nimettävä vastuullinen tekijä, jolla on vähintään ylempi korkeakoulututkinto Tarjousten sisältö Tarjousten tulee sisältää seuraavat tiedot: 1) Tarjoajan nimi ja Y-tunnus 2) Tarjoajan sähköinen yhteystieto, johon hankintapäätös voidaan antaa tiedoksi 3) Tarjoajan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot 4) Ehdotus selvityksen toteuttamisesta eli työsuunnitelma, josta käy ilmi - vastaus hankinnan kohteen kuvaukseen (liite 1); - aikataulutus; - arvio henkilötyöpanoksesta ja toiminnan muu resursointi; - vastuulliset tekijät ja muut nimetyt henkilöt; sekä - mahdollinen alihankkijoiden käyttö. 5) Tarjouksen kiinteä kokonaishinta ilman arvonlisäveroa, lisäksi tarkemmin eriteltyinä: - työpanos (työpäivän hinta ja työpanos ko. päivänä)

3 3 - matkakulut - muut kulut 6) Ansioluettelo (liite 2) 7) Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä (liite 3) 7. TARJOUSTEN KÄSITTELY Menettelyn vaiheet ovat seuraavat: 1) Tarjousten avaaminen 2) Tarjoajan soveltuvuuden tarkistaminen 3) Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen 4) Tarjousten vertaaminen 5) Hankintapäätöksen teko ja päätöksestä ilmoittaminen 6) Hankintasopimuksen solmiminen. Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. 8. TARJOUSTEN VALINTAPERUSTEET JA VERTAILU Tarjousten valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus. Arvioinnissa tilaaja käyttää seuraavia kriteereitä ja painoarvoja (suluissa): 1) Tekijöiden yhteen laskettu erityisosaaminen ja kokemus selvityksen alalta (50 %) - Kokemus ja referenssit aikaisemmista vastaavankaltaisista selvityksistä. Huomiota kiinnitetään erityisesti saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehittämisen tuntemukseen. 2) Tarjouksen hinta (50 %) - Halvin tarjous saa täydet pisteet (5 pistettä) ja muut tarjoukset pisteytetään suhteessa halvimpaan tarjottuun hintaan (kaavalla 5*halvin hinta/tarjottu hinta). Kullekin edellä mainitulle kriteerille voidaan antaa 0-5 pistettä. Kunkin kriteerin saama pistemäärä kerrotaan painoarvolla. Näin saadut kunkin kriteerin kokonaispisteet lasketaan yhteen, jolloin saadaan tarjouksen kokonaispistemäärä. 9. TILAAJAN ASETTAMAT SOPIMUSEHDOT Tilaajan asettamat keskeiset sopimusehdot on määritelty liitteessä 4 olevassa sopimusmallissa. Siltä osin kuin sopimusmallissa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja (liite 5). Edellä mainittujen sopimusehtojen vastaiset varaumat johtavat todennäköisesti tarjouksen hylkäämiseen. 10. TARJOUKSEN JÄTTÄMINEN, VOIMASSAOLO JA KÄSITTELYAIKATAULU Hankintayksikölle osoitettu tarjous suljetussa kirjekuoressa paperiversiona allekirjoitettuna on toimitettava viimeistään klo Lisäksi tarjous on toimitettava sähköisenä versiona USB-muistitikulla samassa kirjekuoressa paperiversion kanssa. Jos sähköisen ja paperiversiona toimitun tarjouksen välillä on ristiriita, noudatetaan tarjouksen paperiversiota. Tarjousmerkintä Tarjouskilpailu / RO / Jorma Leppänen, Dnro 1408/ /2017 pyydetään mainitsemaan kirjekuoressa. Tarjouksen tulee olla voimassa kaksi kuukautta jättöpäivästä. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. Postiosoite: Maa- ja metsätalousministeriön kirjaamo, PL 30, VALTIONEUVOSTO Käyntiosoite: Valtioneuvoston jakelukeskus, Ritarikatu 2 b, HELSINKI

4 4 11. YHTEYDENPITO JA LISÄTIEDOT TARJOUSKILPAILUN AIKANA Tarjoaja voi tarjouskilpailun aikana pyytää lisätietoja sähköpostitse lähettämällä kysymykset osoitteeseen Sähköpostin aihekenttään kirjoitetaan Tarjouskilpailu / RO / Jorma Leppänen, Dnro 1408/ /2017. Suomenkieliset kysymykset on lähetettävä klo 9.00 mennessä. Tarjoajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi muulla tavoin esitettyihin kysymyksiin ei voida vastata. Kysymykset ja vastaukset lähetetään samansisältöisenä kaikille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Tavoitteena on lähettää kysymykset ja vastaukset mennessä. Tarjoaja on velvollinen huomioimaan kysymykset ja niihin annetut vastaukset sekä käyttämään hyväkseen mahdollisia täsmennettyjä tietoja tarjousta antaessaan. 12. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Helsingissä, 25. päivänä syyskuuta 2017 Yksikön päällikkö maatalousneuvos Taina Vesanto Neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen LIITTEET Liite 1. Hankinnan kohde Liite 2. Ansioluettelo Liite 3. Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä Liite 4. Sopimus Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palvelu- ja tavarahankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) Liite 6. Valtioneuvoston hallintoyksikön VNHY:n julkaisutuotannon aineisto-ohje julkaisujen tekijöille

5 5 Liite 1. Hankinnan kohde Saariselvitys Yleistä Saaristoasian neuvottelukunta julkisti vuonna 2009 selvityksen ilman kiinteää tieyhteyttä olevista ns vakinaisesti asutuista saarista ( Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asumissaaret. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Alueiden kehittäminen.26/2010 ) ja vuonna 2011 ilman kiinteää tieyhteyttä olevista vapaa-ajan asumissaarista ( Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asumissaaret.tem. Dimenteq ). Lisäaineistoa löytyy verkosta kohdasta ja sieltä kohdasta julkaisut, selvitykset Näiden selvitysten tiedot on tarkoitus tässä Saaripäivitys-projektin projektisuunnitelmassa määriteltävältä osin päivittää, tarvittaessa tarkistaa ja tarkentaa sekä osin laajentaa. Tiedostoista laaditaan vuosien käytännöstä poiketen yksi raportti, joka käsittää sekä ns vakinaisesti asuttuja että vapaa-ajan asumissaaria koskevat osuudet. Raportin ohjeellinen sisällysluettelo on liitteenä 1. 2 Ilman kiinteää tieyhteyttä olevia vapaa-ajan asumissaaria koskeva osuus. 2.1 Taustaa Ilman kiinteää tieyhteyttä olevilla vapaa-ajan asumissaarilla tarkoitetaan saaria, joihin ei johda siltaa tai pengertietä mantereelta ja joissa on vähintään yksi vapaa-ajan asunnoksi (lomarakennus) alkujaan rakennettu asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinkäytössä oleva vakinainen asunto tai muun käyttötarkoituksen rakennus, jossa ei asuta vakinaisesti. Sellaiset saaret, joissa on vain vapaa-ajan asuinrakennuksia, mutta joista johonkin on henkikirjoitettu vakinaiseksi asukkaaksi, siirretään tässä saaripäivitys-projektissa vakinaisesti asuttujen saarten kategoriaan. Maistraatit hyväksyivät aiemmin usein henkikirjoittautumisen vapaa-ajan asuntoon kotikuntalaissa (201/1994) säädettyjen perusteiden pohjalta. Nyttemmin käytäntö on tiukentunut KHO:n ennakkopäätöksen johdosta. Yli vapaa-ajan asunnolla asutaan kuitenkin vakinaisesti. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Selvitys antaa tietopohjaa saaristoa koskevalle päätöksenteolle valtakunnallisella, alueellisella ja kuntatasolla ennen kaikkea vapaa-ajan asumisen hyödyntämiselle alueellisena kehitystekijänä. Selvityksen teko on tarpeen siksi, että vapaa-ajan asumisen merkitys aluekehitystekijänä on kasvussa. Vapaa-ajan asumissaarten määrittelyn pohjana olevaksi maan saarten kokonaismääräksi maastotietokannasta saatiin vuoden 2011 vapaa-ajan saariselvityksessä saarta, mikä käsittää suuremmat kuin x m2:n saaret. Yli 0.5 hehtaarin saarien määräksi saatiin Vapaa-ajan asumisen muuttuminen ympärivuotiseksi asumiseksi, henkikirjoittauduttiinpa mökille tai ei, tukee saariston elinvoimaa. Vapaa-ajan asuminen tuo alueille ostovoimaa ja henkistä pääomaa, turvaa työpaikkoja, tuo kunnille vero- ja muita tuloja sekä edesauttaa palveluiden ja infrastruktuurin säilymistä ja kehittämistä. Vapaa-ajan asumissaariselvitykseen 2011 sisältyivät ne pysyvästi asuttuja saaria koskevan selvityksen saaret, joissa ei ole asutusta vakinaisissa asunnoissa vaan vain vapaa-ajan asunnoissa. Toisaalta pysyvästi

6 asuttuja saaria koskevan selvityksen saarissa oli paljon vapaa-ajan asuntoja ja niiden käyttäjiä. Merkittävässä osassa (360) niiden vapaa-ajan asunnoista asuttiin vakinaisesti. 2.2 Menetelmät Vapaa-ajan asumissaariselvitys 2011 perustui kvantitatiiviseen paikkatietoaineistopohjaiseen analyysiin. Paikkatietoanalyyseissä käytetyt aineistot olivat Tiehallinto/Digiroad 2/2010,Maanmittauslaitos/Maastotietokanta 3/2010, Paikannimirekisteri 2/2010,Postinumeroalueet 2010 sekä Rakennus- ja huoneistorekisteri/väestötietojärjestelmä Tuloksiin saattaa sisältyä menetelmistä johtuvia epätarkkuuksia, joita aineiston suuruuden vuoksi ei ole voitu yksityiskohtaisesti tarkistaa. 2.3 Selvityksen tulokset Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat vapaa-ajan asumissaaret Vapaa-ajan asumissaaria koskevan selvityksen 2011 pääpaino oli saarten identifioinnissa ja niiden määrän selvittämisessä. Selvitys kuvasi saarten sijainnin, pinta-alan, vapaa-ajan asuntojen määrän, vakinaisesti asuttujen vapaa-ajan asuntojen määrän, yritystoiminnan rakennusten määrän, sisäisen tieverkon, sekä luonnonsuojelualueet. Selvitys koski koko Suomea Ahvenanmaa mukaan lukien. Selvityksen 2011 mukaan Suomessa oli ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta, jossa on vapaaajan asuntoja. Maakunnittainen ja kunnittainen luettelo niiden saarten määristä, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä ja joissa on vapaa-ajan asuntoja, samoin kuin yksityiskohtainen saaritiedosto on verkossa osoitteessa Maakunnista eniten saarissa olevia lomarakennuksia on Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Vastaavasti vähiten saarissa olevia lomarakennuksia on Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Kanta-Hämeessä. Saarilla oli yhteensä lomarakennusta, joilla oli n säännönmukaista käyttäjää. Mökkibarometrin mukaan vapaa-ajan asunnolla on keskimäärin 4 säännönmukaista käyttäjää. 517 vapaaajan asunnolle on kirjoittauduttu asumaan vakinaisesti. Noin 60 %:lla saarista oli vain 1 vapaa-ajan asunto. Yli 50 lomarakennuksen saaria on 147. Kaikille saarille annettiin koodinumero ja määriteltiin koordinaatit. Saarille pyrittiin myös määrittämään nimi mahdollisuuksien mukaan. Kuitenkin 19,8 %:lla eli saarella ei paikkatietoanalyysissä käytetyllä menetelmällä saatu yhdistettyä nimeä. Näillä yleensä pienillä saarilla ei välttämättä olekaan lainkaan virallista paikannimirekisteriin tallennettua nimeä tai nimen viitepiste ei osu saaren alueen sisälle. Saarista n. 40 % on alle 1 hehtaarin saaria ja n. 20 % yli 10 hehtaarin saaria. Saarten yhteenlaskettu pintaala oli km2. Jonkinlainen ajoneuvolla kuljettavissa oleva tieverkko on saarella, yksityistie 217 saarella. Luonnonsuojelualueita oli vapaa-ajan asumissaarella. Vapaa-ajan asumissaarissa oli yhteensä yritystoimintaan käytettyä rakennusta yhteensä 151 saarella. Näistä 86 saarella oli enemmän kuin yksi yritystoimintaan tarkoitettu rakennus. Vapaa-ajan asumissaariselvitys 2011 on verkossa osoitteessa Selvityksen laati Dimenteq Oy saaristoasiain neuvottelukunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret 6

7 Saaristoasian neuvottelukunnan 2009 teettämä pysyvästi asuttuja saaria koskeva saariselvitys ajantasaisti aikaisemmat saaritilastot, kuvasi pysyvästi asutun ilman kiinteää tieyhteyttä olevan saariston elinoloja ja niissä tapahtuneita muutoksia viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana sekä hahmotti saarten tulevaisuudennäkymiä. Selvityksen aineisto kerättiin paikkatietopohjaisen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) ja kunnille lähetetyn kyselyn avulla. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ovat pieni mutta tärkeä osa saaristolain mukaisista saaristoalueista. Selvitys ei koske itsehallintomaakunta Ahvenanmaata. Tietosuojalaki rajoittaa saarikohtaisten tietojen julkaisemista. Ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret ovat asukasluvultaan pienehkö, mutta hyvin tärkeä osa, valtioneuvoston saaristoalueasetuksella nimeämistä ja muista maan saaristoalueista. Saaristolain (494/81) mukainen saaristokäsite käsittää paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat pysyvästi asutut saaret myös kiinteän tieyhteyden saaria sekä saaristomaisia vesistöjen ja meren rikkomia alueita. Selvityksen mukaan Suomen mannermaalla oli selvityksen mukaan 551 pysyvästi asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta 112 kunnassa. Pysyviä asukkaita oli näillä saarilla ja vapaa-ajan asukkaita Saaret olivat kooltaan yleensä suuria (309 yli 50 hehtaarin saarta), joten maapohjaa yrittämiseen, asumiseen, mökkeilyyn, virkistykseen ja luonnonsuojeluun oli periaatteessa runsaasti. Siltarakentamisen vaikutus neutraloiden saarilla ei ollut pysyvä ja osa-aikainen asutus yhteen laskettuna koskaan asunut niin paljon ihmisiä kuin Niinikään vuodesta 1990 lähtien saarten vakinainen väestö oli pienentynyt todellisuudessa vain 8 %, kun se on haja-asutusalueilla pienentynyt keskimäärin 20 %. Tämä kertoi saariston vetovoimasta ja saaristopolitiikan toimivuudesta. 3 Saaripäivitys projektin tarjouspyyntö Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kohdennetulla tarjouspyyntömenettelyllä mennessä tarjouksia ilman kiinteää tieyhteyttä (siltaa tai pengertietä) olevia kokoaikaisesti (ns. vakinaisesti) ja osaaikaisesti (ns mökkisaaret) asuttuja saaria koskevan selvityksen laatimisesta. Myöhemmin tässä tarjouspyynnössä näistä saarista käytetään yhteisnimikettä kohdesaaret. 3.1 Projektin aikataulu 7 Ohjelman valmistelun aikataulu on seuraava: MMM lähettää kohdennetut tarjouspyynnöt kolmelle konsulttiyritykselle selvityksen laatimisesta. Määräaika on MMM tekee hankintapäätöksen konsultin valinnasta Konsultti aloittaa työnsä. Aloituskokous pääsihteerin kanssa Selvitys työn etenemisestä SANK:n kokouksessa.. Helmikuu 2018 Selvitys työn etenemisestä SANK:n kokouksessa Konsultti luovuttaa raporttiluonnoksen SANK:lle SANK antaa kommenttinsa raporttiluonnokseen Konsultti luovuttaa sisällöllisesti viimeistellyn selvityksen SANK:lle ja VNK:lle taitettavaksi, painettavaksi ja julkaistavaksi MMM:n julkaisusarjassa. (VNKn tarvitsema taittoaika 1 kk) Huhtikuu 2018 SANK julkistaa saariraportin. 3.2 Työn vaiheet Tarkistetaan ja korjataan ja laajennetaan paikkatietomenetelmillä ne sekä vakinaisesti asuttuja että vapaa-ajan asumissaaria koskevat tiedot, jotka on tarpeen ja mahdollista päivittää ja saada.

8 a) Tarkistetaan, voidaanko antaa niille saarille yksilöivä koordinaattitunnus, joilta se puuttuu. Hyödynnetään olemassa olevia koordinaattitietoja. 8 b) Tarkistetaan, voidaanko löytää nimi niille saarille, joilta se puuttuu. Pääsääntöisesti suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi ja myös mahdollinen saamenkielinen nimi. Nimet tallennetaan kielikoodin mukaan. Päivitetään kuntatunnukset kunnissa joissa on tapahtunut kuntaliitos vuoden 2011 jälkeen, numero ja nimi. Mikäli saari jakautuu edelleen kahden kunnan kesken, annetaan saarelle kaksi kuntatunnusta. Päivitetään saaren maakuntatunnus, mikäli muutoksia on tapahtunut vuoden 2011 jälkeen, numero ja nimi. Maakuntatunnus käsitellään kuten kuntatunnus. c) Päivitetään saaren postinumerotunnus niissä tapauksissa joissa on tapahtunut muutoksia. d) Päivitetään saaren pinta-alatieto, mikäli niissä voidaan epäillä virheitä. e) Päivitetään vakinaisesti asuttujen asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen lukumäärä. Jos yhdessä vapaa-ajan asunnossa on useampi vapaa-ajan asunto, ne lasketaan erillisiksi vapaa-ajan asunnoiksi. f) Päivitetään sellaisten vapaa-ajan asuntojen määrä, joihin on kirjoittauduttu asumaan vakinaisesti. g) Päivitetään yritystoiminnan rakennusten määrä. h) Päivitetään saaren liikennöintiyhteys mantereeseen. Jos silta tai pengertieyhteys on, saari jätetään selvityksen ulkopuolelle. i) Tarkistetaan, jos on syytä epäillä päivityksen tarvetta, sijaitseeko saaressa maantie (K/E), yksityistie (K/E) ja metsäautotie (K/E) j) Tarkistetaan, jos on syytä epäillä päivityksen tarvetta, onko saaressa kansallispuistoaluetta tai muuta luonnonsuojelualuetta. (K/E) k) Kootaan tiedot mahdollisuuksien mukaan saarten työpaikoista sekä julkisista ja yksityisistä palveluista Laaditaan ja lähetetään vakinaisesti asuttuja saaria koskeva sähköinen kysely paikkatietomenetelmillä päivitettyine pohjatietoineen tarkistamista ja osin päivittämistä varten niille kunnille ja maistraateille, joiden alueella vakinaisesti asuttuja saaria on. Kaksi muistutuskierrosta niille, jotka eivät ole vastanneet Laaditaan raporttiluonnos Noin 100 sivun raportti sisältää suorasanaista asiaa kuvaavaa ja analysoivaa tekstiä (60 sivua), taulukot ja liitteet (n. 40 s) suomenkielellä selvityksen keskeisistä tuloksista liitteenä olevan sisällysluettelon mukaisesti. Tiivistelmä ruotsiksi ja englanniksi.

9 Loppuraportti toimitetaan word- muodossa ja tilastolliset tiedostot paikkatietomuodossa, mapinfo 32 bittiä sekä taulumuodossa xls-taulu. Hankkeeseen on käytettävissä yhteensä enintään euron määräraha (+ alv 22 %). Määrärahan tulee kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kulut ml kunta- ja maistraattikyselyn (ruotsi) ja tiivistelmän (ruotsi ja englanti) käännöskulut, sekä konsultin ja ohjausryhmän matka- ja tarjoilukulut. Kokouksia on neljä ja ne pidetään MMM:ssä Helsingissä.Tarjoukset, joihin on sisällytetty avoimia toimenpide- tai aikakohtaisia lisäeriä, hylätään. Teettäjä vastaa omien edustajiensa kuluista ja mm raportin julkistamisesta. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa jättöpäivästä kaksi kuukautta. Maa- ja metsätalousministeriö pidättää itselleen oikeuden olla hyväksymättä mitään annetuista tarjouksista. Myöhästyneitä tarjouksia ei oteta huomioon. Hankinnan kohteena olevan loppuraportin luonnos tulee luovuttaa teettäjälle mennessä kommentteja varten, jotka on esitettävä mennessä ja työn tulee olla teettäjän hyväksymänä valmis mennessä, jolloin konsultti luovuttaa lopullisen raportin ja tiedostot saaristoasiain neuvottelukunnalle ja VNK:lle taitettavaksi ja painettavaksi VNK:n liitteenä olevan ohjeistuksen mukaisesti. 9 Liite 2. Ansioluettelo Tällä ansioluettelolomakkeella tarjoaja esittää selvityksen nimettävien asiantuntijoiden koulutuksesta, työkokemuksesta ja muusta hankinnan kohteeseen liittyvästä osaamisesta. Lomakkeessa annetut tiedot vaikuttavat tarjousvertailuun tarjouspyynnön kohdassa 6.2 ja 8 kuvatulla tavalla. Tehdyistä selvityksistä otetaan vertailussa huomioon viimeiset 10 vuotta. Yksilöimättömiä referenssejä ei huomioida. Pyydämme huomioimaan, että vertailussa arvioidaan erityisesti referenssien sisältöä, joten pelkkä referenssitahon nimi ja hankkeen nimi ei riitä, vaan referenssien sisältö tulee avata. Kustakin asiantuntijasta toimitetaan erillinen ko. ansioluettelolomake. Taulukko korvaa erillisten cv:eiden ja työtodistusten toimittamisen eli muita kuvauksia koulutuksesta tai työkokemuksesta ei tarvita. Tilaaja voi kuitenkin myöhemmin erikseen pyytää todistuksia. Asiantuntijan nimi: Tehtävänimike: Asiantuntijan koulutus. Vastuullisista tekijöistä ainakin yhdellä on oltava vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Asiantuntijan erityisosaaminen ja kokemus selvityksen alalta: Kokemus aiemmista vastaavista hankkeista, ilmoita referenssiasiakkaan nimi ja referenssin yhteystieto Lyhyt kuvaus toimeksiannon sisällöstä Ajankohta, jolloin kuvatut tehtävät suoritettu (ilmoita vuodet esim ) Toimeksiannon kesto kuukausina tai päivinä ilmoitettuna

10 10 Liite 3. Vakuutus velvoitteiden täyttämisestä Vakuutamme tällä ilmoituksella, että - yrityksemme/organisaatiomme on sijoittumismaassaan merkitty ammatti- ja elinkeinorekisteriin - organisaatiomme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa Suomen lainsäädännön mukaiset ja/tai sijoittumismaansa mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut taikka, jos organisaatiolla on verovelkaa tai maksamattomia sosiaaliturvamaksuja, se on liittänyt tämän vakuutuksen liitteeksi selvityksen verovelasta ja/tai maksamattomista sosiaaliturvamaksuista sekä maksusuunnitelmasta - organisaatiotamme tai sen johtohenkilöä taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävää henkilöä ei ole tuomittu yritystoimintaan liittyvästä rikoksesta - organisaatiomme on ottanut huomioon verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevat lakisääteiset velvoitteet. Tarjouskilpailussa valituksi tulleen tarjoajan on esitettävä seuraavat todistukset: - kaupparekisteriote - tilinpäätöstiedot viimeksi päättyneeltä tilikaudelta - todistus verojen maksamisesta - todistus sosiaaliturvamaksujen maksamisesta Todistusten tulee olla enintään kolme kuukautta vanhoja. Tämä ilmoitus korvaa varsinaiset ilmoitukset sopimusneuvotteluiden aloittamiseen saakka. Yrityksen/organisaation virallinen nimi ja Y-tunnus Paikka ja päiväys Vakuutuksen antajan nimi ja asema yrityksessä/organisaatiossa

11 11 Liite 4. Sopimus SOPIMUS VALTAKUNNALLISEN SAARISTO-OHJELMAN LAADINNASTA 1. OSAPUOLET JA YHTEYSHENKILÖT Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö (jäljempänä Tilaaja) Ruokaosasto / Maaseudun kehittämisyksikkö PL VALTIONEUVOSTO Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioinnissa: neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen puh Palveluntuottaja: xx (jäljempänä Palveluntuottaja) Y-tunnus: xx Palveluntuottajan yhteyshenkilö sopimusasioinnissa: xx, puh. Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. 2. SOVELLETTAVAT YLEISET SOPIMUSEHDOT Siltä osin kuin tässä Sopimuksessa ei nimenomaisesti ole toisin sovittu, sopimukseen sovelletaan JYSE 2014 Palvelut (jäljempänä JYSE) -ehtoja. 3. MÄÄRITELMÄT JYSE-kohdan 1 lisäksi sopimuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä: - Palvelu tarkoittaa tässä Sopimuksessa yksilöityä palvelua. - Sopimus tarkoittaa tätä Palvelusopimusta. 4. SOPIMUKSEN KOHDE Sopimuksen kohteena on päivätyn tarjouspyynnön ja Palveluntuottajan pp.kk.2017 päivätyn tarjouksen mukaisen valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadinnan hankinta (jäljempänä Palvelu ). 5. ALIHANKKIJAT JYSE-kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijasta todetaan, että Palveluntuottaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Palveluntuottajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa tai vaihtaa tarjouskilpailussa ilmoittamaansa alihankkijaa.

12 12 6. PALVELUN SISÄLTÖ JA LAATU Palvelun tarkempi sisältö ilmenee liitteenä olevasta Tilaajan tarjouspyynnöstä xxxx/xx.xx.xx/2016 ja Palveluntuottajan tarjouksesta [xx] sekä näiden pohjalta tehdyistä tällä sopimuksella sovituista tarkennuksista. Ohjelmatyön kulkua on esiteltävä saaristoasiain neuvottelukunnan kokoukselle , raporttiluonnos on luovutettava tilaajalle kommentteja varten ja lopullinen sisällöllisesti viimeistelty ohjelma tilaajalle ja VNK:lle sen edellyttämässä muodossa mennessä. Sopimus ei sisällä määräostovelvoitetta eikä tuota Palveluntuottajalle yksinoikeutta myydä palvelua tilaajalle. Palvelu tulee tuottaa suomen kielellä. Palveludokumentaation tulee olla suomenkielistä. Tiivistelmän tulee olla käännetty myös ruotsin- ja englannin kielille. Tilaaja käännättää kustannuksellaan loppuraportin ruotsinkielelle. Palvelun kohteena oleva selvitys laaditaan sekä Word- että pdf- tiedostoina. JYSE-kohdassa 13.1 tarkoitettu kohtuullinen aika virheilmoituksen tekemiselle on 21 päivää. JYSEkohdassa 13.8 mainittu kohtuullinen korjausaika on 10 päivää. Mikäli Palvelun virheet ovat olennaisia tai toistuvia, tilaajalla on oikeus päättää sopimus JYSE-kohdan 13.6 mukaisesti. Tilaajalla on oikeus saada pyytäessään haltuunsa kopiot/kaikki kappaleet JYSE-kohdassa 6.3 tarkoitetusta dokumentaatiosta viikon toimitusajalla. 7. PALVELUN TUOTTAMISEEN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Palveluntuottajan tulee käyttää palvelun tuottamisessa tarjouksessaan nimeämiään henkilöitä. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta vaihtaa palvelujen tuottamiseen nimettyjä henkilöitä ennen sopimuksen tekemistä tai kesken sopimuskauden ilman tilaajan suostumusta. Edellä mainittu ei estä sairaudesta, perhevapaasta tai henkilön irtisanoutumisesta johtuvia palveluntuottajasta riippumattomia henkilövaihdoksia, mutta palveluntuottajan on todennettava tilaajalle em. itsestään riippumattomat syyt. Tällöin palveluntuottajan tulee esittää tilalle vastaavan pätevyyden ja kokemuksen omaavaa henkilöä. Uuden henkilön nimeäminen edellyttää tilaajan hyväksyntää. Palveluntuottajalla on oman henkilöstönsä työnjohto- ja valvontavastuu. 8. TILAAJAN MYÖTÄVAIKUTUSVELVOLLISUUS Palveluntuottajalla on velvollisuus myötävaikuttaa siihen, että Tilaaja toimittaa riittävät tiedot, mm. esittämällä kysymyksiä ja toimittamalla Tilaajalle listan tarvittavista tiedoista. 9. IMMATERIAALIOIKEUDET Palveluntuottajalla on tekijänoikeus kaikkeen Palveluntuottajan aikaansaamaan Palvelun toimittamisen yhteydessä syntyvään materiaalin. Tilaajalla on vapaa ja rajoitukseton käyttöoikeus kaikkeen Palveluntuottajan aikaansaamaan materiaaliin tämän Sopimuksen käyttötarkoituksessa määrättömän ajan sisältäen oikeuden käyttää, kopioida ja tehdä tai teettää muutoksia sekä luovuttaa materiaalia kolmansille osapuolille. Tilaajalla on oikeus asettaa palveluntuottamisen yhteydessä syntyneitä tuloksia nähtäväksi julkisesti valitsemallaan tavalla, esimerkiksi Tilaajan internetsivuilla.

13 JYSE-kohtien ja lisäksi todetaan, että mikäli Osapuolet toteavat tai lainvoimaisella päätöksellä todetaan, että Sopimuksen mukainen Palvelun käyttö loukkaa kolmannen osapuolen immateriaalioikeuksia, Palveluntuottaja hankkii kustannuksellaan Tilaajalle oikeuden käyttää Palvelua jatkossakin Sopimuksen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti Palveluntuottaja voi toimittaa veloituksetta korvaavan Palvelun tai muuttaa Palvelua niin, ettei sen käyttö enää loukkaa kolmannen oikeuksia. 10. HINNAT Palvelun kokonaishinta on [x + alv] euroa. Hinta on kiinteä. Palvelun hinnat sisältävät kaikki palvelun tuottamisesta Palveluntuottajalle aiheutuvat kulut, kuten henkilötyö-, kopiointi-, tulostus-, ja laitekulut sekä muut mahdolliset toimistokulut. Tilaaja ei korvaa mitään lisiä sovittujen hintojen lisäksi eikä matka- tai majoituskustannuksia. Mikäli Tilaaja poikkeuksellisesti korvaa matkakuluja, noudatetaan valtion matkustussääntöä. Matkakulujen korvaamisesta on aina sovittava Tilaajan kanssa ennen matkaa kirjallisesti. Sopimuksen hinnat on ilmoitettu ilman arvonlisäveroa. 11. MAKSUEHDOT JYSE kohtien 10.2, 10.3 ja 10.4 selvennykseksi todetaan, että maksuaika alkaa kulua laskua vastaan vasta, kun Palvelu on toimitettu hyväksytysti ja sopimuksenmukaisesti. Myös toistuvaismaksua koskevan suorituksen on oltava sopimuksenmukainen, ennen kuin siihen liittyvien laskujen maksuaika alkaa kulua. Sopimuksenmukainen raportointi on edellytys laskujen maksamiselle. Mikäli Palvelussa on sovittu kokonaishinta, hintaa ei saa ylittää ilman Tilaajan kirjallista suostumusta. Maksut suoritetaan laskua vastaan kolmessa (3) erässä seuraavasti [Maksuaikataulu määritellään sopimusneuvotteluiden yhteydessä]: 1. erä, x euroa (+alv) maksetaan kun sopimus on allekirjoitettu. 2. erä, x euroa (+alv) maksetaan kun saaristo-ohjelman luonnos on sopimuksen mukaisesti luovutettu Tilaajalle ja Tilaaja on sen hyväksynyt. 3. erä x euroa (+alv) maksetaan, kun palvelun kohteena oleva selvitys on luovutettu Tilaajalle ja Tilaaja on sen hyväksynyt. Maa- ja metsätalousministeriön verkkolaskutuksen tiedot: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus: Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy) Y-tunnus: ALV-tunnus FI Laskuun on merkittävä laskutusosoite: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 5462, Laskut. 12. VAHINGONKORVAUS JYSE-kohtaan 16 lisätään seuraavaa: Välitöntä vahinkoa ovat vahingosta aiheutuneet suorat kulut, kuten reklamaatio- ja korjauskustannukset sekä hinnanero eli kateoston korvaus. 13

14 Välillistä vahinkoa on vahinko, joka johtuu tuotannon tai liikevaihdon vähentymisestä tai keskeytymisestä, muu vahinko, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla, voitto, joka on jäänyt saamatta sen vuoksi, että sopimus sivullisen kanssa on rauennut tai jäänyt täyttämättä oikein, vahinko, joka johtuu muun omaisuuden kuin myydyn tavaran vahingoittumisesta sekä muu samankaltainen, vaikeasti ennakoitava vahinko. 13. SOPIMUSKAUSI Tämä Sopimus tulee voimaan allekirjoitushetkellä. Tämä Sopimus on voimassa määräaikaisena ja päättyy ilman eri irtisanomista kun Palveluntuottaja on suorittanut Palvelun sopimuksenmukaisesti, Tilaajan hyväksymällä tavalla. Ne sopimusehdot, jotka luonteensa vuoksi on tarkoitettu pysymään voimassa, jäävät voimaan Sopimuksen muuten päätyttyä. Tällaisia ovat ainakin salassapitoa ja immateriaalioikeuksia koskevat sopimuskohdat. 14. SALASSAPITO Sen lisäksi mitä JYSE-kohdassa 21 sovitaan, todetaan, että salassapitoa koskevia määräyksiä noudatetaan sopimuskauden päätyttyäkin. 15. SOPIMUSMUUTOKSET JYSE-kohdassa 22 tarkoitettuja sopimusmuutoksia voivat tehdä ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on Tilaajan ja Palveluntuottajan organisaatiossa allekirjoitusoikeus. Sopimuksen yhteyshenkilöillä ei ole oikeutta muuttaa sopimusta. 16. ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS JA SOPIMUKSEN LIITTEET Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Jos sopimusasiakirjat ovat keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa järjestyksessä (pienempinumeroinen on ensisijainen): 1. Sopimus 2. Tarjouspyyntö 3. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, JYSE 2014 Palvelut 4. Tarjous Liitteet Tarjouspyyntö [xx] Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2014) Tarjous [xx] Hankintapäätös 17. ALLEKIRJOITUKSET JA SOPIMUSKAPPALEET Tätä Sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin Osapuolelle. Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö Helsingissä pp.kk.2017 Palveluntuottaja: XX Kaupungissa pp.kk

15 Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palvelu- ja tavarahankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) 15 Liite 6. Valtioneuvoston hallintoyksikön VNHY:n julkaisutuotannon aineisto-ohje julkaisujen tekijöille Valtioneuvoston hallintoyksikön tietotuki- ja julkaisuyksikkö vastaa ministeriöiden julkaisusarjoissa ilmestyvien julkaisujen julkaisutuotannosta. Ole ajoissa yhteydessä julkaisutuotantoon, jotta varmistat julkaisusi ilmestymisen toivomanasi ajankohtana. Viimeistään kaksi viikkoa ennen käsikirjoituksen, julkaisun kuvailulehden ja muun taittoaineiston valmistumista täytä ministeriökohtainen tilauslomake ja lähetä se osoitteella Otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian! Ministeriökohtaiset tilauslomakkeet löytyvät osoitteesta: Tilauslomakkeen saavuttua julkaisutuotantotiimiin sinuun otetaan yhteyttä! Julkaisun taittaja sopii kanssasi tarkemmin julkaisun taittamiseen ja painattamiseen liittyvistä yksityiskohdista. Julkaisun taittoa varten sinun tulee toimittaa: 1) viimeistelty, tarkistettu ja oikoluettu käsikirjoitus ml. mahdollinen esipuhe/alkusanat, tiivistelmä 2) erilliset kuvatiedostot 3) suomenkielisen kuvailulehden tekstit (julkaisutuotantotiimi toimittaa kuvailulehden käännettäväksi) Tiivistelmän pituus max merkkiä. 4) asiasanat (3-10) JUHO julkishallinnon ontologia osoitteessa 5) kannen tekstit (etukannen otsikko, mahdollinen takakannen teksti) 6) painettavalle julkaisulle toimitusosoitteet Käsikirjoitus Käsikirjoitus toimitetaan taittoon word-tiedostona, kuvien ja kuvioiden paikat merkittyinä, sisältäen taulukot ja kuvatekstit. Taittoon lähetettävän käsikirjoituksen, graafien ja taulukoiden tulee olla tarkistettu ja oikoluettu. Kuvat ja graafit voi sijoittaa tekstin joukkoon oikeisiin kohtiin, mutta taittoa varten ne tarvitaan myös omina, erillisinä alkuperäisinä kuvatiedostoina. Valokuvat Valokuvat toimitetaan originaaleina taittajalle. Suuren kuvan voi pienentää, mutta pientä kuvaa ei voi suurentaa laadun kärsimättä. Kuvituksena käytettävän kuvan tulee olla terävä. Kuvaajan nimi mainitaan kuvan yhteydessä. Verkkosivuilta tallennetut tai wordiin sijoitetut kuvat eivät ole painokelpoisia. Taittoon toimitettujen kuvien tekijänoikeus- ja lupa-asiat tulee olla kunnossa. Julkaisutuotanto avustaa kuvatoimituksessa tarvittaessa. Tiedostomuoto voi olla: tiff, jpg, eps tai psd. Taulukot Taulukot voi tehdä wordin taulukkotyökalulla tai excel-tiedostona. Jos taulukko on kuvana (eli jossain muussa ohjelmassa tehty tiedosto, joka on sijoitettu tai kopioitu word-tiedostoon) tarvitaan siitä alkuperäinen tiedosto taittajalle. Tiedostomuodot: doc tai xls.

16 Tilastografiikka (graafit) Graafit toimitetaan alkuperäisinä tiedostoina, joissa on mukana sekä data että graafi. Tiedostomuodot: xls tai ai. Kuviot ja viivapiirrokset Tiedostomuodot: ai, xls, ppt, jpg, eps, tiff tai psd. Kartat Vektorikartat karttaohjelmasta jpg- tai PDF-muotoon tallennettuna. Logot Julkaisuun sijoitettavat logot tulee toimittaa korkearesoluutiokuvina, mieluiten vektorigrafiikkana. Eri tahojen viestintämateriaaleista löytyy yleensä laadukkaat logo-originaalit. Senaattorin palvelusivuilta löydät lisää tietoa julkaisutuotannosta Julkaisutuotannon henkilöstö neuvoo ja opastaa mielellään julkaisujen tekemisessä! Ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin asia mietityttää! 16