Merellinen saaristomatkailu ja järvimatkailu ovat Suomen matkailun kehittämisen kärkihankkeita.

Transkriptio

1 Projektisuunnitelmaluonnos /SANK/MMM/jl SAARISTO-, RANNIKKO- JA VESISTÖMATKAILUN BEST PRACTISES - SELVITYS- JA KEHITTÄMISHANKE Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) toimintasuunnitelmaan 2017 sisältyy saaristo-, rannikkoja vesistömatkailun best practises - selvitys- ja kehittämishankkeen toteuttaminen. Hankkeen tavoitteena on etsiä, analysoida ja nostaa esiin Suomen ja valittujen ulkomaiden saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun toteutettuja tai suunnittelun kohteena olevia parhaita tuotteita sekä liiketoiminnan, tuotekehityksen, markkinoinnin ja yhteistyön toimintatapoja yritystasolla ja välittää niitä tiedotuksen keinoin alan toimiville yrityksille ja mahdollisille uusille alan yrittäjille otettavaksi huomioon yritystoiminnan kehittämisessä. Hanke toteutetaan yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa Hanketta varten asetettaisiin ohjausryhmä, johon pyydettäisiin edustus FinnProlta, alueellisilta matkailuorganisaatioilta, maakunnan liitoilta, seudullisilta kehittämisyhtiöiltä sekä TEM:ltä ja MMM:ltä. Edellä mainituilta matkailun toimijaorganisaatioilta, kunnilta, yrityksiltä ja suurelta yleisöltä pyydetään asiaa koskevia esityksiä, joista ohjausryhmä valitsisi edustavimmiksi katsomansa noin 40 tuotetta tai tuoteryhmää ja 10 toimintatapaa. Tuloksista tehdään kirjallinen raportti ja verkkoon asetettava video. Asia viestitetään yrityskentälle ja suurelle yleisölle alan organisaatioiden ja MMM:n viestintää hyödyntäen. Selvitetään, onko asiasta mahdollista saada aikaan Suomen saaristo- ja vesistömatkailun mielenkiintoisimpia osia esittelevä sarja TV 1:een MMMn ja YLEn tai MMMn ja muun TV-kanavan tai MMMn ja kattavan radiokanavan yhteistyöhankkeena projektin valmistumisen jälkeen. Hankkeessa tulee hyödyntää mm saaristoasiain neuvottelukunnan teettämää vuonna 2017 valmistunutta saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehittämisselvitystä Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä (MMM:n julkaisuja 3/2017) ja Saaristoohjelmaa Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitystekijöinä. (MMM:n julkaisuja 6/2017). Vuosina toteutettavalle hankkeelle valitaan tekijä kohdennetulla kilpailutuksella tai suorahankinnalla. Rahaa tarkoitukseen on käytettävissä euroa ml alv saaristoasiain neuvottelukunnan vuoden 2017 toimintarahasta. Mahdolliseen useampiosaiseen saaristomatkailun mielenkiintoisimpia osia kuvaavaan TV-sarjaan osoitetaan erikseen euroa kuitenkin korkeintaan 50 % ohjelman kuluista. Merellinen saaristomatkailu ja järvimatkailu ovat Suomen matkailun kehittämisen kärkihankkeita. Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun Best practises - hankkeen tuloksia esittelevä seminaari keväällä Best Practises selvitys- ja kehittämishankkeen kohteena ovat vesistöihin, mereen ja saaristoihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta, sisävesi-, rannikko- ja perinnelaivamatkailu, veneily, melonta, soutu, sukellus, uinti, pyöräily ja muu liikuntamatkailu, hyvinvointimatkailu kuten vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirjot ja pyhiinvaellustapahtumat,

2 matkailu- ja virkistyskalastus, kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden matkailu, muu vesistöluontomatkailu kuten lintujen, hylkeiden, norppien, perhosten ja kasvien tarkkailu, kulttuurimatkailu kuten saaristo- ja järvikyliin tai kaupunkeihin tutustuminen, saaristokirkot, kulttuuri-, liikunta-, kalastus- ja muut tapahtumat, matkailukäyttöön otetut majakat, linnakkeet ja luotsiasemat sekä mökkeily. Luonnos hankkeen loppuraportin sisällysluetteloksi on liitteenä. Sisällysluettelo sisältää johtopäätösten teon osuuden. Saaristo- ja vesistömatkailulla Suomessa hyvät fyysiset edellytykset Suomen fyysiset edellytykset kehittää saaristo- ja vesistömatkailua ovat erinomaiset. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan suurimpia saaristomaita. Maassa on saarta (yli puoli hehtaaria), km2 merialueita, järveä (yli hehtaari) ja km2 sisävesiä, 647 jokea ja km rantaviivaa. Euroopan mailla on yleensä murto-osa Suomen rantaviivasta, joka lisäksi on monipuolisesti hyödynnettävissä esim. Norjan vuonojen ja järvien jyrkkiin kalliorantoihin tai valtamerten suurten vuorovesivaihteluiden rantoihin verrattuna. Suomen saarista yli puolet sijaitsee järvissä ja joissa. Suomen saaristoisimpia ja vesistöisimpiä maakuntia ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä- Savo ja Lappi. Myös pienimmissä saaristo- ja vesistömaakunnissa on runsaasti saaria ja vesistöjä verrattuna yleensä Euroopan muihin maihin kokonaisuudessaankin. Matkailullisiin myönteisiin edellytyksiin kuuluvat myös luonnonolojen ja yhteiskunnallisten olojen vakaus ja turvallisuus ja vaihtelevat vuodenajat. Ilma, vesi ja muu ympäristö ovat kansainvälisesti tarkasteltuna puhtaudessaan laadukkaimpia maailmassa. Suomen alueiden saavutettavuus on hyvä maan kehittyneen liikenneinfrastruktuurin vuoksi. Suomen suurimmilla saaristo- ja vesistöalueilla on yhteiskunnan järjestämää maksutonta lautta-, lossi- ja yhteysalusliikennettä ja monilla muilla alueilla yritysten järjestämää kohtuuhintaista risteily- ja tilausliikennettä. Suomen saaristo- ja vesistömatkailu jo nyt merkittävää Saaristoalueet ovat kaikkialla maailmassa vetovoimaisimpia matkailualueita. Suomessa Ahvenanmaa, Helsinki, Turun saaristo, sekä Saimaan ja Päijänteen alueet ovat edenneet muita alueita pidemmälle saaristomatkailun kehittämisessä. Tarjonta on varsin monipuolista. Suomen monet vetovoimaisimmat matkailukohteet, kuten Helsingin Suomenlinna, Korkeasaari ja Seurasaari, Naantalin Muumimaailma, Savonlinnan Olavinlinna, Lieksan saaristo-osa Koli ja Ruunaankosket, Imatrankoski, Tervon Lohimaa, Lapin Tenojoki ja muut matkailukalastuskohteet tukeutuvat saaristoisuuteen tai vesistöisyyteen. Oulujärven Manamansalon saari, Hailuoto ja kaukana ulkosaaristossa sijaitseva Bengskärin majakkasaari ja Utö ovat yleisesti tunnettuja menestyneitä matkailukohteita. Uusina suurina kohteina Kemiönsaaren Örön, Kotkan Kirkonmaan ja Rankin sekä Helsingin Lonnan, Vallisaaren ja Isosaaren linnakesaaret ovat esimerkkejä hyvin liikkeelle lähteneistä saaristomatkailukohteista. Rannikolla Porin Yyteri, Kalajoki, Hanko, Turun Ruissalo ja ovat vanhoja tunnettuja paikkoja. Useimmat suuriksi kasvaneista talvimatkailukeskuksista, jotka ovat nykyään ympärivuotisia matkailukeskuksia, kuten Kuopion Tahkovuori, Lieksan Koli tai Jämsän Himos, tukeutuvat kesämatkailussaan osaksi vesistöihinsä.

3 Saaristo- ja vesistöteemaa edustavia tapahtumia ovat n. 50 kalamarkkinatapahtumaa, joissa käy puoli miljoonaa ihmistä. SANK toteutti tätä koskevan erillisen kehittämisprojektin Maailman ehkä suurimmassa soututapahtumassa Sulkavan souduissa Partalansaaren ympäri on soutanut vuosien saatossa satoja tuhansia soutajia. Talvisia tapahtumia ovat sadat pilkkitapahtumat. Jään hyödyntämistä vahvuutena edustavat mm kansainvälinen Finnish Ice Marathonluistelutapahtuma saaristo-osakunta Kuopiossa. Kansainvälinen hiekkaveistosrakentamistapahtumia on mm Lappeenrannassa ja Enonkoskella. Vesistöteemaan tai -ympäristöön liittyviä suuria ja pienempiä kulttuuritapahtumia on saaristo-, rannikko- ja vesistöalueilla suuri määrä. Näistä mainittakoon Kotkan meripäivät, Ruissalo Rock, Pori Jazz, Baltic Jazz Dragsfjärdissä, Korpo Jazz ja Volter Kilpi-päivät Kustavissa. Metsähallituksen pitämät lukuisat edustavat luontokeskukset suurine kävijämäärineen vesistöisten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä vetävät yhteenlaskettuina miljoonia kävijöitä. Turun Merikeskus Forum Marinum, Suomen Merimuseo ja suurakvaario Maretarium Kotkassa, Porin Reposaareen Merimesta ja Korppoon Korppoströmin saaristokeskus ovat tunnettuja vetovoimaisia keskuksia. Sisävesi- ja rannikkoristeilylaivamatkailu (4,5 miljoonaa asiakasta), veneily ( venettä), kalastusmatkailu (lähes 2 miljoonaa virkistyskalastajaa) ja vuokramökkimatkailu (n vuokramökkiä) ovat saaristo- ja vesistömatkailun tunnetuimpia osia. Vapaa-ajan asuminen eli omistusmökkeily ( vapaa-ajan asuntoa, 2,4 miljoonaa mökkien säänönmukaista käyttäjää) on pääsääntöisesti osa ihmisten kokonaisasumisesta, mutta sitä voidaan tarkastella myös matkailun näkökulmasta. Vuokramökeistä valtaosa sijaitsee rannoilla. Omistusmökkiläiset ja vuokramökkiläiset ovat matkailupalvelujen merkittäviä käyttäjiä. Saaristo- ja vesistömatkailun tunnuslukujen valossa pääkaupunkiseudulla sekä maakunnallisilla ja seudullisilla keskuksilla on keskeinen asema saaristossa liikkuvien lähtöpaikkoina. Keskuksilla on myös tärkeä asema ulkomaisten matkailijavirtojen ohjaajana saaristo- ja vesistöalueille. Saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä tarvitaan hyvää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, joka hyödyttää molempia. Saaristopolitiikan tavoitteena on saada saaristo- ja vesistömatkailusta hyötyjä saaristolaissa tarkoitetuille saaristo- ja vesistöalueille ja turvata niiden tasapainoinen kehitys. Saaristo- ja vesistömatkailuyritykset ja tapahtumat ovat enemmän tai vähemmän yhteistoiminnassa matkailun muihin toimijoihin omilla alueillaan ja sektoreillaan. Yhteistyön kehittäminen matkailuyritysten ja tapahtumien välillä on välttämätöntä uusien tuotteiden aikaan saamiseksi, tuotteiden laadun parantamiseksi ja tarjonnan laajentamiseksi sekä tehokkaan markkinoinnin aikaansaamiseksi, mikäli saaristo- ja vesistömatkailusta halutaan kehittää eurooppalainen vetovoimatekijä. Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun best practises - selvitys- ja kehittämishanke juhlistaa osaltaan saaristoasiain neuvottelukunnan 50 vuotisjuhlavuotta 2018 ja vuonna vuotta täyttävää Suomen saaristopolitiikkaa.

4 Alustava aikataulu Saaristoasiain neuvottelukunta hyväksyy hanketta koskevan muistion MMM lähettää asiaa koskevat tarjouspyynnöt tarjousten jättämisen määräajan ollessa MMM tekee hankintapäätöksen Konsultti aloittaa työnsä ja esittäytyy SANKN kokouksessa klo eduskunnassa Esitysten pyyntökirjeet matkailun toimijoille määräaikana Konsultointia Saaristo- ja vesistömatkailun best practises - seminaari Matka- messuilla Helsingin Messukeskuksessa Ohjausryhmä käsittelee tehtyjä esityksiä kolmessa kokouksessa Ohjausryhmä hyväksyy best practises - tuotteet ja toimintatavat Maaliskuu Saaristoasiain neuvottelukunta hyväksyy projektin esityksen Maaliskuu- Konsultti valmistuttaa verkkoon asetettavan suomenkielisen videoaineiston ja toukokuu liitteenä olevan sisällysluettelon mukaisen projektiraportin, joka taitetaan VNK:ssa (taittoon 13.4, sillä taittoaika on 1 kk) ja julkistetaan MMM:n verkkojulkaisuna ja 300 kappaleen paperipainoksena. VNK maksaa kulut Hankkeen raportti luovutetaan MMM:n tiedotustilaisuudessa saaristopolitiikasta vastaavalle ministeri Jari Lepälle ministerille sopivana päivänä.

5 Saaristo- ja vesistömatkailun best practise - selvitys- ja kehittämisprojekti 2017 OHJEELLINEN LOPPURAPORTIN SISÄLLYSLUETTELO (VOIDAAN MUUTTAA TOIMEKSIANTAJAN HYVÄKSYNNÄLLÄ) TIIVISTELMÄ 1. TAUSTA HANKKEEN TOTEUTUKSEN MENETELMÄT VALINNAN KRITEERIT 2.2 KYSELY MATKAILUN TOIMIJOILLE JA YLEISÖLLE SUOMESSA ULKOMAISTEN ESIMERKKIEN HAKU VERKOSSA 2.4 BEST PRACTISES - SEMINAARI MATKAMESSUILLA HANKKEEN TULOSTEN TIEDOTTAMINEN 3. SAADUT ESITYKSET Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Rannikko-, saaristo- ja sisävesiristeilyt 3.3 Veneily, veneilysatamat, tapahtumat 3.4 Liikunnallinen matkailu: melonta, soutu, uinti, patikointi, pyöräily, sukellus, surffaus, muu liikunta, vesistöihin tukeutuvat liikuntatapahtumat 3.5 Hyvinvointimatkailu: vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirkot pyhiinvaellustapahtumat 3.6 Luontomatkailu: kansallispuistot, retkeilyalueet, luonnon tarkkailu, tapahtumat 3.7 Kulttuurimatkailu: entiset majakat, linnakkeet, luotsiasemat, saaristokylät, museot, kesäteatterit, elokuvien tekopaikat, tapahtumat 3.8 Matkailu- ja virkistyskalastus, tapahtumat, metsästys, marjastus ja sienestys 3.9 Talviaktiviteetit jäällä: luistelu, hiihto, talvikalastus, surffaus, koira- ja hevosvaljakot, tapahtumat 4. ULKOMAISET BEST PRACTICE - LÖYDÖT Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Sisävesi-, rannikko- ja saaristoristeilyt 4.3 Veneily, veneilysatamat, tapahtumat 4.4 Liikunnallinen matkailu: melonta, soutu, uinti, patikointi, pyöräily, sukellus, surffaus, muu liikunta, vesistöihin tukeutuvat liikuntatapahtumat 4.5 Hyvinvointimatkailu: vesistöihin tukeutuvat kylpylät, saunat ja hiljentymispaikat, kirkot pyhiinvaellustapahtumat 4.6 Luontomatkailu: kansallispuistot, retkeilyalueet, luonnon tarkkailu, tapahtumat 4.7 Kulttuurimatkailu: entiset majakat, linnakkeet, luotsiasemat, saaristokylät, museot, tapahtumat 4.8 Matkailu- ja virkistyskalastus, tapahtumat, metsästys, marjastus ja sienestys 4.9 Talviaktiviteetit jäällä: luistelu, hiihto, talvikalastus, surffaus, koira- ja hevosvaljakot, tapahtumat 4. BEST PRACTISE - TUOTTEIKSI JA TOIMINTATAVOIKSI VALITUT (30 s) Tuotteet 4.2 Toimintatavat LIITTEET Liite 1. Kyselykirje matkailun toimijoille... Liite 2. Vastaajien kuvaus

6