a saus HARVEMETER MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo 13/1991 MI'ITALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä

Transkriptio

1 MITSATIHDN a saus /99 HARVEMETER MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo HarveHeter 4000 on yksioteha.rvestereihin soveltuva, yleisesti saatavissa oleva puunmittauslaite. Sillä ohjataan puun karsintaa ja katkontaa sekä määritetään puutavaran pituus, läpimitat ja tilavuus. Tilavuus määritetään pätkittäin. Tässä tutkimuksessa Keto-monitoimiosiin asennetun mittalaitteen sekä pituudenmittausettä katkontatarkkuus olivat hyvät; 87 % tukeista oli mitattu i cm:n ja % i5 cm:n tarkkuudella, ja 77 % niistä oli katkaistu i cm:n ja % i5 cm:n tarkkuudella moduulipituuksista. Läpimitan mittauksen tarkkuutta selvitettiin latvaläpimitan mittauksen osalta. Siinä noin puolet parasta konetta koskevista havainnoista oli ± mm:n sisällä. Huiden koneiden läpimitan- samoin kuin tilavuudenmittaustarkkuutta huononsivat niiden syöttötelojen isot piikit. Se kone, jonka telojen piikkejä pienennettiin, saavutti tilavuuden mittauksen tarkkuudessa hyvän tuloksen; yksittäisistä pölkyistä 69 % oli ±4 %:n ja 9 % ±0 %:n rajolssa. Koko aineistossa tämän koneen tekemä virhe oli tukkien mittauksessa -.4 % ja n mittauksessa - 0. %. tettu 8. Yksioteharvestereiden ohjaus- ja mittauslaitteita yritys on valmistanut vuodesta 985 lähtien. Ensimmäinen tilavuuden mittaava HarveMeter 4000 asennettiin kesäkuussa 9. Kesäkuun loppuun 99 mennessä laitteita oli käytössä 4. Mittalaitteen hinta kesäkuussa 99 oli mk. Laitteen huollosta vastaa valmistaja, ja sille annetaan vuoden takuu. Mittalaite soveltuu yksioteharvestereihin. Se voidaan asentaa mittaamaan läpimittaa syöttötelojen, -rullien tai karsintaterien asennon perusteella. Tässä tutkimuksessa läpimitan mittaus perustui Keto-monitoimiosan (kuva ) telojen asennon tunnistamiseen. MI'ITALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä HarveMeter mittalaitteen on kehittänyt ja sitä valmistaa sekä myy Seinäjoella toimiva metsä- ja maatalouden automaatioratkaisuihin keskittynyt E-P Elektroniikka Oy. Yritys kuuluu osana EPEC-yhtiöihin, ja se on perus- Kuva. Keto ISO -monitoimiosa. Valok. Metsateho

2 Se r~~ppuu monitoimiosasta ja siitä, mitataanko läpimitta karsintaterissä vai syöttölaitteessa. Tämän pätkän tilavuus lasketaan katkaistuna kartiona, jossa tyven kartiokkuus metriä kohti on. x ensimmäinen läpimittahavainto. Sen jälkeen kappaleen läpimitta mitataan eteenpäin syötettäessä 0 cm:n välein ja vain edellistä läpimittaa pienempi lukema tallennetaan tilavuuden laskemista varten. Läpimitta-anturin erottelukyky on mm. Katkaisun yhteydessä kappaleen tilavuus lasketaan tallennetuista pituus- ja läpimittatiedoista katkaistun kartion kaavalla (kuva ). Puu pitää käsitellä tyvestä latvaan päin. Kuva. HarveMeter mittalaite, esivalintanappaimistö, koneenohjausyksikkö ja kirjoitin. Valok. E-P Elektroniikka Oy Mittaustietojen laskentaa ja tallennusta varten mittalaitteessa on muistia kb - MB mittaustarpeen mukaan. Tekniikka Toiminta Laitteistoon kuuluvat HarveMeter-mittalaite, esivalintanäppäimistö, koneenohjausyksikköja kirjoitin. HarveMeterissä on oma ohjelmointinäppäimistönsä, jonka vasemmalla puolella on ohje yleisimmille näppäilyille ja kaksi LCD-näyttöä asetuksia ja mitan seuraamista varten (kuva ). Esivalintanäppäimistö on aivan koneenohjausvivuston lähellä, ja sillä valitaan puulaji ja haluttu pituusmitta ja samalla puutavaralaji. Syöttötavaksi voidaan valita käsi-, automaatti- tai jatkuva s yöttö. Kun käsisyöttö on voimassa, voidaan puuta syöttää vain koneenohjauksen syöttöpainikkeista ja syöttö pysähtyy ennaltavalittuun mittaan. Automaattisyötön ollessa voimassa syöttö alkaa automaattisesti, kun painetaan jotain pituudenvalintapainiketta esivalintanäppäimistöltä. Jatkuvassa syötössä syöttö alkaa automaattisesti myös katkaisusahauksen jälkeen (ei kaatosahauksen) ja runkoa syötetään samaan ennaltavalittuun mittaan kuin edellistä pölkkyä. Esivalinta voidaan tehdä uudelleen vapaasti; mittalaite syöttää aina uuteen mittaan. Kaatosahauksen jälkeen puulaji ja mitta pitää valita uudelleen. Se varmistaa puulajin oikean valinnan. Perustilassaan mittalaite näyttää vasemmassa näytössä läpimittaa ja oikeassa pituusmittaa. Pituusmitta nollautuu sahattaessa. Kun läpimitta on mittausalueen ulkopuolella - monitoimiosa täysin auki - näytetään esivalintaa. Pituus mitataan rungon yläpuolisella mittapyörällä, jota vasten runko syötön aikana puristetaan. Pituusmitta-anturi antaa 40 pulssia kutakin mittapyörän.kierrosta kohti. Keto-monitoimiosissa mittapyörä on terästä. Se on hammastettu, ja sen leveys on noin 0 mm. Mittapyörän kehän pituus on 400 mm, joten pituudenmittauksen erottelukyky on 0 millimetriä. Mittalaite saa rungosta ensimmäisen läpimittahavainnon siltä korkeudelta, joka on sahan ja läpimitan mittauskohdan välinen etäisyys. 0 cm V = Vl + V + V + V4 + VS + V6 0 ))) )))) )))))) \-v-~~''--..j ~\,..J ~ Vl V V) V4 vs \,..J V6 Kuva. HarveMeter mittalaitteen tilavuudenlaskennan periaate Mittalaitteessa on valittavana 0 puulajia. Ennalta voidaan valita kerrallaan neljä puulajia, joilla kullakin on ennaltavalittavaa pituusmittaa. Mitat asetellaan cm:n tarkkuudella. Tukkien ja n läpimittarajat asetellaan puulajeittain mm:n tarkkuudella. Mittalaitteen näytöltä voidaan tarkastaa kaikkien puulajien tilavuudet puutavaralajeittain ja niiden yhteismäärä. Mittaustiedot tulostetaan koneessa paperinauhalle. Mittalaitteelta saadaan 8 erilaista paperinauhatulostetta. Lisäksi toimistotietokoneella saadaan mittaustodistus. Paperinauhatulosteet ovat seuraavat: - Kokonaistulostus; työnumerolle kertyneet puutavaramäärät ym. tiedot tulostuvat. - Yhdistelmätulostus; puutavaralajien yhtei smäärät tulostuvat. Puulajikohtainen tulostus; vain valitun puulajin erittely tulostuu.

3 Tarkastuserän yhdistelmätulostus; tarkastuserän puutavaralajeittaiset tilavuudet ja määrät tulostuvat. - Viimeisten kappaleiden tulostus; 40 viimeisen pölkyn tiedot tulostuvat. - Tarkastuserän kappaletulostus; tarkastuserän jokainen pölkky tulostuu kirjoittimella heti pölkyn sahauksen jälkeen. - Runkoprofiilin tulostus (millimetritulostus). - Kalibrointitietojen tulostus. Mittalaitteelta voidaan tiedot siirtää muihin tietojärjestelmiin luottokortin kokoisella tiedonsiirtomoduulilla tai suoraan hakkuukoneesta autopuhelimen välityksellä. HarveMeter laitteet voidaan laajentaa keräämään tietoja koko puunkorjuutapahtumasta. Tiedot koneen toiminnasta ja korjatuista puista tarkkoine aikatietoineen tallennetaan tiedonsiirtomoduuliin. Moduulilta tiedot voidaan lukea toimistotietokoneelle tietojen lajitteluaja tulostusta varten. Kalibrointi Pituuden kalibroinnissa puuta syötetään sopiva matka (esim. n. 5 m), mitataan matka tarkasti mittanauhalla ja kerrotaan se mittalaitteelle, jolloin mittalaite itse laskee pulssimäärän ja pituuden vastaavuuden. Tarkin tulos saadaan kuitenkin mittaamalla suurempi erä tukkeja ja laskemalla niiden keskimääräinen mittapoikkeama. Sen jälkeen puuta syötetään niin, että pituuden näyttöön tulee esim. 460 ja HarveMeterille syötetään mittapoikkeamalla korjattu pituus millimetreinä - es im jos tukit ovat keskimäärin cm liian lyhyitä. Läpimitan peruskalibrointi tehdaän yleensä asennuksen yhteydessä käyttäen apuna valmiita metalliputkia (5-0 kpl), eikä peruskalibrointia tarvitse tehdä uudelleen, ellei moni toimiosa muutu ratkaisevasti tai vioitu. Läpimitan pikakalibrointi tehdään yleensä tilavuuden tarkastusmittauksen perusteella. Läpimittaa voidaan korjata ala- ja yläpäässä erikseen enintään mm kerrallaan. vaihdellessa muutaman mnus- ja plusasteen välillä. Mittalaite oli asennettu Keto 50 -moni toimiosaan (kone ). Toinen aineisto kerättiin joulukuussa 9, jolloin olosuhteet olivat samankaltaiset kuin ensimmäisen aineiston keruun yhteydessä. Nyt mittalaite oli asennettu Keto 500 -monitoimiosaan (kone ). Kolmas aineisto kerättiin tammikuussa 99 samasta koneesta kuin ensimmäinen. Sen keruun aikana oli pakkasta. Kolmas aineisto käsitellään o.m ana konenumeronaan (kone ), koska se Keto 50 -monitoimiosan telojen piikkien muuttamisen vuoksi eroaa oleellisesti ensimmäisestä aineistosta. Aluksi monitoimiosan telat oli varustettu noin mm:n pitoa parantavilla suorakulmien muotoisilla telalapuilla. Telalaput puristuivat aina kuoren sisään, mistä aiheutui ongelmia mittaustarkkuuteen. Kun käsiteltiin paksukuorista puuta, varsinaiset telat kulkivat puun kuoren pintaa pitkin. Kun käsiteltiin ohutkuorista puunosaa, telalaput kulkivat puun pintaa myöten, jolloin teloj en ja kuoren väliin jäi tyhjää. Tällaista ominaisuutta läpimitan mittausanturi ei voi ottaa huomioon, eikä kalibrointi poista ongelmaa. Kummankin koneen kuljettajat olivat tottuneita hakkuukoneen ja mittalaitteen käyttöön. Olosuhteiden vaihtelun vuoksi koneen ja aineistojen keruun yhteydessä mittalaitteita kalibroitiin useasti. Laitteet kalibroi joko mittalaitteen edustaja tai kuljettaja tahi molemmat yhdessä. Tutkimuksessa selvitettiin HarveMeter mittalaitteen pituuden-, läpimitan- ja tilavuudenmittaustarkkuutta. Koneesta kerättiin, koneesta 9 ja koneesta 5 otosta. Otoksien koot vaihtelivat 6:sta 8:aan pölkkyyn, ja niiden keskimääräinen koko oli 44 pölkkyä. Mittalaitteen tulosteelta selvisi kunkin pölkyn pituus ja latvaläpimitta millimetrin sekä tilavuus desilitran (0. dm :n) tarkkuudella. Lisäksi tulostuivat kunkin otoksen puutavaralajeittaiset määrät (pölkkyä) ja tilavuudet dm :n tarkkuudella. Tarkastusmittauksessa pölkyistä mitattiin millimetrijakoisilla mittasaksilla tyven ja latvan läpimitta sekä läpimitta 0.5 m:n kohdalta ja sen jälkeen metrin välein. Tyvipölkyistä mitattiin edellisten lisäksi läpimitat 0. ja 0.7 m: n kohdilta. Lisäksi mitattiin pölkyn pituus teräsmittanauhalla senttimetrin erotuksella. Aineistoa kertyi seuraavasti: TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO HarveMeter mittalaitteen tarkkuutta tutkittiin n e ljällä Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ja kahdella Visuvesi Oy:n työmaalla Keski-Suomessa. Ensimmäinen aineisto kerättiin marras-joulukuussa 9 olosuh teiden pölkkyjä Kone Kone 56 4 Kone 76

4 Pituuden mittauksen tarkkuus selvitettiin vertaamalla mittalaitteen mittaamaa pituutta mittanauhalla mitattuun pituuteen. Tukkien katkonnan tarkkuutta tutkittiin vertaamalla niiden todellista pituutta leimikossa käytössä olleisiin moduulipituuksiin. Läpimitan mittauksen tarkkuuden selvittämiseksi mittalaitteen tulostamaa kunkin pölkyn latvaläpimittaa verrattiin mittasaksilla mitattuun latvaläpimittaan. Tämä vertailutapa antanee mittalaitteen läpimitanmittaustarkkuudesta todellista huonomman kuvan, koska mittalaite tulostaa latvasta siihen asti mitatuista läpimitoista pienimmän. Se johtuu siitä, että mittalaite ei "hyväksy" ollenkaan rungon paksuneroista latvaan päin. Tilavuuden mittauksen tarkkuutta tutkittiin sekä pölkyittäin että kokonaistilavuuksia vertaamalla. Pölkynvertailutilavuus laskettiin mittausvälien (maksimi m) pituisten katkaistujen kartioiden summana. Kun koko aineistosta poistettiin havainnot, joissa pituuden mittauksen ero oli yli ±0 cm (.% aineistosta), oli pituudenmittauseron keskiarvo sekä kuusi- että mäntytukkien mittauksessa 0 cm. Kuusipölkkyjen pituuden mittausero oli + cm ja mäntyk uitupuupölkkyjen 0 cm. Kuusipölkyt mi tattiin keskimäärin siis senttimetrin l iian pitkiksi. Katkonnan tarkkuus Keskimäärin 77 % tukei sta oli katka is t u ± cm:n ja % ±5 cm:n tarkkuudella moduulipituuksiin verrattuna. Koneiden ja katkootatarkkuus oli parempi kuin koneen ( kuva 4). Kuitupuupölkkyjen k atkonnan tarkkuutta ei määri te tty. X 00 D + cm - +5 cm TUWKSET 80 Pituuden mittauksen tarkkuus Tutkimuksessa verrattiin koneittain mittalaitteen mittaamien tukki- ja pölkky jen pituuksia niiden todellisiin pituuksiin (taulukko ). Tukeista keskimäärin 87% ol i mitattu ± cm : n ja % ±5 cm:n tarkkuudella. Kuusitukit oli mitattu keskimäärin tar kemmin kuin mäntytukit. Kuitupuupölkyistä ( m) keskimäärin % oli mitattu ± %:n ja % ± %:n tarkkuudella. Myös kuusipölkyt oli mitattu tarkemmin kuin mäntypölkyt. Koneittain tukkien pituuden mittaustarkkuudessa ei ollut kovin merkittä viä eroja. Kone ei mitannut varsinkaan mäntykui t upuupölkkyj e n pituutta yhtä tarkast i kuin muut koneet Kone Kone Kone Yhteensä Kuva 4. HarveMeter mittalaitteen katkontatarklruus tuklcien mittauksessa Läpimitan mittauksen tarkkuus TAULUKKO Tukkien ja pölkkyjen pituuden mittaustarkkuus Kone Puutavara Yhteensä Ero Kuusitukit ± cm ±5 cm MAntytukit ± cm ±5 cm Kuusitukit & mantytukit ± cm ±5 cm Kuusi ± ' ± ' !Ulnty ± ' ± ' Kuusi & ± ' måntykui tupuu ± ' laji ' 4 Latvaläpimitan mittauksen tarkkuudesta s aatiin kaikkiaan 06 havain t o a. Koko aineistossa mittalaite oli mitannut latvaläpimitan keskimäärin mm liian pien eksi. Latvaläp imitan mittauksen tarkkuuden hajonta o li 5 mm. Puulajien välillä oli eroa; kuusien latvaläpimittaero oli keskimäärin - mm ja mäntyjen 0 mm. Vastaavat hajonnat ol ivat 4 ja 6 mm. Myös koneiden välillä oli eroja. Koneiden ja välillä se oli luonnollistakin, koska kyseessä oli sama kone, jonka monitoimiosan syöttö teloj en piikkejä muutettiin tutkimuksen aikana. Kone mittasi l atvaläpimitan 4 mm pienemmäksi kuin kone. Haj onnat olivat yhtä suuria, 4 mm. Kone puolestaan mittasi latvaläpimitan mm:n pienemmäksi kuin kone. Tämän koneen mittausvirheiden hajonta (6 mm) oli suurempi kuin koneiden ja.

5 7. D Kuusi - Ero (mittalaite- tarkastusmittaus), 7. Mänty ,... r -...:., ) : :- o:...,...,... (..; :, , : Tarkastusmittaus, m Kuva 5. Latvalapimitan mittauksen tarkkuus, kone Kuva 6. Yksittain mitattujen puutavarapoiic:lcyjen tilavuuden mittauserot, kone Koneen - jossa ss korjatut telan piikit mittalaitteen laskennassa käyttämä latvaläpimitan ero tarkastusmittaukseen verrattuna oli kuusien mittauksessa 5 %:ssa ± mm:n, 95 prosentissa ±5 mm:n ja 00 %:ssa ±0 mm:n rajotssa. Vastaavat arvot mäntyjä mitattaessa olivat 46, 7 ja 9% (kuva 5). Tilavuuden mittauksen tarkkuus Kaikista pölkyistä tilavuus oli mitattu 45 prosentissa ±4 %:n ja %:ssa ±0 %:n tarkkuudella. Yksittäiset kuusipölkyt oli mitattu keskimäärin tarkel"ll"lin kuin mäntypölkyt. Tukit oli mitattu k:skimäärin tarkemmin kuin pölkyt (taulukko ). TAULUKKO mm +5 mm + mm Koneen tilavuudenmittaustarkkuutta tarkasteltiin myös kumulatiivisesti otoksittain (kuva 7). Tämä tarkastelutapa antaa kuvan siitä, kuinka monta pölkkyä on otoksessa oltava, jotta tarkastusmittaus antaisi mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuudesta riittävän luotettavan tuloksen. Tilavuuden mittauksen virhe näyttää vakiintuvan tietylle tasolle otoksittain vähän yli 0 pölkyn mittauksen jälkeen. Kuvasta 7 nähdään, että mittalaite on mitannut saman puulajin eri otoksissa hyvin samanlaisesti. Puulajien välillä on ollut eroa; kuusien mittauksen kokonaisvirheet otoksissa olivat noin 0 % ja mäntyjen noin - %. Tilavuuden mittauksen tarkkuus pölkyittäin Kone Puulaji ja puutavaralaji Yhteensä Ero 5 % 4 Kuusi ±4 % ±0 % Mänty ±4 ' ±0 ' Kuusi & mänty ±4 ' ±0 % Tukit ±4 ' ± Kuitupuu ±4 ' ±0 % ' o ~ ~~~~=-~ Koneen tilavuudenmittaustarkkuus oli paras; yksittäisistä pölkyistä 69 % oli mitattu ±4 %:n ja 9 % ±0 %:n rajoissa (kuva 6). Tämän koneen suurimmat pölkyittäiset tilavuudenmittauserot olivat mäntyjen mittauksessa 5 %ja kuusien mittauksessa 7 %. Koneet l ja tekivät suurempia virheitä ~~~~~~--~~-LLL----r-----~~--~ Pöl kky jä Kuva 7. Kumulatiivinen tilavuudenmittausvirbe, kone ; lc:alc:si yliota lc:ayraa koskee lc:uusia ja muut mantyja 5

6 Ero (mittalaite - tarrastusmittaus), Y. TULOSTEN TARKASTELU HarveMeter mittalaitteen pituudenmittaustarkkuus oli hyvä: tukkien mittauksessa tarkkuusvaatimukset täyttyivät selvästi, ja pölkkyjen mittauksessa vaatimuksen 70 % mittauksista ± %:n sisällä saavuttivat mäntyaineistossa kaikki koneet paitsi yksi. Pituuden mittauksen luotettavuus oli hyvä, sillä yli ±0 cm:n eroja oli vain hieman yli kahdessa mittauksessa sadasta Piikkien lyhentäminen paransi läpimitan ja tilavuuden mittauksen tarkkuutta. Kun arvostellaan läpimitan mittauksen tarkkuutta, on myös otettava huomioon se, että tämä tutkimustapa antaa tarkkuudesta todellista huonomman kuvan Kone Kone CJ CJ Tu kit Kone Otos Kuitupuu Yhteensä l!illm Tukit + Kuitupuu Kuva 8. HarveMeter mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuudet Mäntyjen latvaläpimitan mittauksessa hajonta oli suurempi kuin kuusien vastaavassa mittauksessa. Kuusien läpimitan mittaus oli ss tämän perusteella luotettavampaa kuin mäntyjen. Siihen vaikuttanee mäntyjen paksuoksaiset latvaosat sekä se, että mäntyjen kuoren paksuus vaihtelee enemmän kuin kuusien. Keskimäärin tämän t utkimuksen aineistoissa latvaläpimitanmittauseroj en haj onnat olivat suhteellisen pieniä. Pieni hajonta kuvastaa mittauksen l uotettavuutta. Kaikki koneet mittasivat sekä tukkien että n tilavuudet liian pieniksi (kuva 8). Otoksittain koneen mittaamissa puutavaralajessa oli eniten sisäistä vaihtelua (taulukko ) ; sen aineistossa oli kaikkiaan 6 sellaista puutavaralajeittaista otosta, joissa oli ollut vähintään 5 pölkkyä. Niistä otoksista S:ssä poikkeama puutavaralajeittaiseen keskiarvoon oli suurempi kuin ±4 %. Koneen vastaavia otoksia oli yhteensä, ja niistä : ssa poikkeama puutavaralaj ei ttaiseen keskiarvoon oli suurempi kuin ±4 %. Molemmat poikkeamat olivat kuusiotoksissa. Koneesta saatiin 0 tällaista otosta, eikä niissä ollut yhtään yli ±4 %:n poikkeamaa puutavaralajeittaisesta keskiarvosta. Suurimmat poikkeamat, -.0 % ja +4.0 %, olivat mäntyn mittauksessa. Tutkimus osoitti, että laitteella on mahdollista päästä hyvään tilavuudenmittaustarkkuuteen, kun myös monitoimiosan ominaisuudet on otettu huomioon mittausjärjestelmää rakennettaessa. Kun tarkan läpimitanmittauksen edellytykset olivat voimassa, näytti tilavuudenmittausero vakiintuvan vähän yli 0 pölkyn mittauksen jälkeen. Sen perusteella riittävä otoskoko j TAULUKKO Puutavaralajeittaisten otosten poikkeamat puutavaralajin keskivirheesta; mukana ne otokset, joissa kyseessä olevaa puutavaralaj ia on ollut otoksessa vahintaan 5 pö lkkya Otos Kone Puutavaralaji 4 5 Yh 6 Tilavuusero, 6 Kuusitukit n Mllntytukit n kui tupuu Kuusitukit n Mantytukit n Kuusitukit Mllntytukit teenså -. '

7 tarkastusmittaukseen olisi noin 5, kun määrätään puutavaraerän kokonaisvirhettä. Käytännössä, kun mittaustarkkuus selvitetään puutavaralajeittain, tarvittaneen em. määrä kutakin puutavaralajia kohti. Toisin sanoen neljän puutavaralajin tarkastusmittauserän koon tulisi olla noin 00 pölkkyä. Tarvittavan otoskoon suuruus riippuu ennen kaikkea koneyksikössä olevan mittalaitteen mittausluotettavuudesta (hajonnasta). Otoskoko riippuu myös tarkastusmittauksen tarkkuudesta. Edellä mainitut luvut pätevät siten vain, kun mittaukset tehdään metrin pätkissä millimetrin tarkkuudella ja pätkien tilavuudet lasketaan katkaistuina kartioina. Tässä tutkimuksessa HarveMeter mittalaite oli asennettu Keto 50- ja Keto 500 -monitoimiosiin. Kaikki Keto-monitoimiosat pienimmästä suurimpaan ovat rakenteellisesti samanlaisia. Tämän tutkimuksen tulokset pätenevät kaikkiin Keto-monitoimiosiin asennettuihin mittalaitteisiin. Tulokset eivät sen sijaan välttämättä päde muuntyyppisiin monitoimiosiin asennettuihin mittalaitteisiin. Asiasanat: Hakkuukoneet Mittalaitteet Mittaus, tarkkuus Metsäteho Review /99 THE HARVEMETER 4000 MEASURING DEVICE AND ITS MEASUREMENT ACCURACY The HarveMeter 4000 is a timber measurement device suitable for use with.various one-grip harvesters. It is used for controlling delimbing and bucking and for determining the length, diameter and volume of the logs. The volume is calculated by length section. The measurement device was installed on Keto harvester heads. Both the length measurement and bucking accuracy were good; 8 7 % of the sawlogs were measured at ± cm accuracy and % at ±5 cm accuracy, and when bucking, 77 % were within ± cm of the module lengths and % within ±5 cm. Top diameter was used for determining the accuracy of diameter measurement. About one half of those results, concerning the most accurate machine, were within ± mm. As for the other machines, the accuracy of diameter and volume measurement was poorer due to the long spikes of the feeding tracks. The volume results for the machine the spikes of which were made shorter were good; of the single logs 69 % were within ±4 % and 9 % were within ±0 %. For the entire research material, the error of this machine was -.4 % when measuring sawlogs, and -0. % when measuring pulpwood. Key words: Multifunction logging machines Measuring equipment Measurement, accuracy 7

8 METSÄTEHO SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIIITO RY:N PUUNHANKINNAN JA -TUOITAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKO PL 94 (Fabianinkatu 9 B) 00 HELSINKI Puhelin () 6589 ISSN HELSINKI 99 PAJNOVALMISTE