HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEIDEN TILAVUUDENMITTAUKSEN TARKASTUSMITTAUS

Transkriptio

1 / HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEIDEN TILAVUUDENMITTAUKSEN TARKASTUSMITTAUS Sami Perttola Kaarlo Rieppo Tutkimuksessa tarkasteltiln hakkuukoneiden mittalaitteiden tilavuudenmittauksen tarkastusmittausmenetelmiä sekä sitä, miten puutavaran tilavuuden laskentatapa ja mittaustarkkuus vaikuttavat tarkastusmittaustulokseen ja mikä on riittävä tarkastuserän koko. Mittalaitteissa käytetry mittausmenetelmä oli pätkittälnmittaus. Tarkastusmittausmenetelminä olivat muistissa olevat viimeiset r>ölkyt -menetelmä ja tarkastusmittaus varastolla -menetelmä. Edellisessä menetelmässä viimeksi tehdyt pölkyt pystytään jäljittämään kohtuullisen hyvln. Tarkastusmittaus varastolla -menetelmän haittana on se, että mittalaitteen arpomia koepölkkyjä ei saada täysln varmasti merkattua ja niitä joutuu tavalliseen varastoplnoon. Tarkastusmittauksen tilavuudenlaskentatavoista keskuskilntomittaus ei anna luotettavaa kuvaa tilavuusvirheestä. Kun tilavuus lasketaan pätkinä, antaa lieriön kaava keskimäärin vajaan prosentin verran pienempla tuloksia kuln katkaistua kartion kaava. Läpimitan mittauksessa tarkastuserän koko on pienln, kun pölkkyjen läpimitat mitataan pätkittäin millimetrin tarkkuudella ristiinmittausta käyttäen. Tarkastuserän koon ero oli verrattuna läpimitan mittaukseen yhdeltä puolen millimetrin tarkkuudella keskimäärin pölkkyä,. Jos käytettävissä ovat elektroniset mittasakset, ristiinmittaus millimetrin tarkkuudella on perusteltua. Eniten tarkastuserän kokoon vaikuttaa pölkyittäisten tilavuusvirheiden vaihtelu. Tukkien tilavuusvirheiden keskihajonta oli keskimäärin. ja kuitupuupölkkyjen.. Silloin, kun tilavuusvirhe halutaan selvittää :± l:n tarkkuudella ja l:n luotettavuustason mukaan, tukkien tarvittavat otoskoot olivat pölkkyä ja kuitupuun pölkkyä. Parhaan mittalaitteen osalta vastaavat hajonnat olivat. ja., ja otoskoot vastaavasti noin ja noin pölkkyä. JOHDANTO Hakkuukoneiden mittalaitteiden käyttö puuta varan mittauksessa - sekä työ- että luovutusmittauksessa - on selvästi yleistynyt mittalaitteiden tarkkuuden ja varmuuden parantuessa. Nykyisin useimmat mittalaitteet mittaavat tilavuuden pätkittäin. Hakkuukoneiden mittalaitteiden tilavuudenmittauksen tarkastusmittauksessa tarkastuserän poimintamenetelmät vaihtelevat suuresti ja mittaus on tarkkuudeltaan eritasoista. Tarkastusmittaus aiheuttaa myös varsin suuren työmäärän. Tulisi päästä yhtenäiseen, riittävän luotettavaan ja kustannukset minimoivaan käytäntöön. Tämä katsaus on lyhennelmä Sami Perttolan Helsingin yliopiston metsäteknologian laitokselle tekemä stä opinnäytetyöstä.

2 TUTKITUT TARKASTUSMITTAUSMENETELMÄT Tarkastuserän poimintamenetelmästä riippumatta pölkkyjen tilavuus voidaan määrittää samalla tavalla. Mittausneuvoston ohjeen mukaan: Pätkittäinmittauksessa puutavara mitataan m:p tai sitä lyhyempinä pätkinä, läpimitta mitataan kuoren päältä mm:n tai cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen ja pölkyn tilavuus on lieriöinä laskettujen pölkyn osien tilavuuksien summa. Keskuskiintomittauksessa läpimitta mitataan pölkyn puolivälistä kuoren päältä cm:n ja pituus cm:n tasaavaa luokitusta käyttäen, pölkyn tilavuus lasketaan lieriönä, ja mittauserän tulosta korjataan Metsäntutkimuslaitoksen selvityksiin perustuvilla keskusmuotoluvuilla. Tutkitut tarkastusmittausmenetelmät olivat muistissa olevat viimeiset pölkyt -menetelmä ja tarkastusmittaus varastolla -menetelmä. Muistissa olevat viimeiset pölkyt -menetelmä edellyttää, että mittalaitteelta on koska tahansa saatavissa tuloste viimeksi tehdyistä pölkyistä. Silloin tarkastusmittaus voidaan tehdä yllätyksellisesti. Tulosteelta tulee ilmetä kunkin pölkyn tilavuus, latvaläpimitta ja pituus, joiden perusteella pölkyt voidaan tarvittaessa yksilöidä. Kun tiedetään yksittäisen pölkyn tilavuus, voidaan pölkkyjä epäselvissä tapauksissa jättää pois tarkastusmlttauserästä. Menetelmässä hakkuukoneen kuljettajalta pyydetään tuloste, etsitään hakkuukoneen työjälkeä taaksepäin kulkien haluttua otoskokoa vastaava määrä pölkkyjä tai niin monta kuin on tunnistettavissa. Sen jälkeen pyydetään löytyneistä pölkyistä erillinen tuloste, josta selviävät puutavaralajeittain pölkkyjen kokonaistilavuus ja määrä, ja pölkyt mitataan mittasaksilla ja -nauhalla. Tarkastusmittaus varastolla -menetelmässä mittalaite arpoo annetun otosprosentin mukaisesti puutavaralaj ei ttain koepölkkyjä hakkuutyön yhteydessä. Arvotut pölkyt merkataan automaatti sesti värimerkkauslaitteella. Koepölkyt erotetaan muista lähikulj etuksessa. Ne sij oitetaan tarkastusmittauksen kannalta h elposti mitattavaan muodostelmaan välivarastolle tai muuhun sopivaan paikkaan ja mitataan. Kajaani -mittalaitte iden ohjelmistoon oli tehty muutos, jolloin mittalaitteista saatiin tulostettua useita satoja viimeksi tehtyjä pölkkyjä. Kajaani-mittalaitteella varustetuilta koneilta otettiin kahdeksan otosta, joissa pölkkymäärä oli -. Yksioteharvestereissa ei vielä tutkimusajankohtana, keväällä ja kesällä, ollut riittävän luotettavaa värimerkkauslaitetta. Siksi tarkastusmittaus varastolla -mene telmän lähikuljetusvaiheen onnistumista tutkittiin simuloimalla. Otoksia oli yhteensä kuusi, joista neljää ensimmäistä ajoi yksi kuljettaja ja kahta viimeistä kaksi kuljettajaa. Kunkin otoksen koepölkyt merkattiin sumutemaalilla - m suuren puutavaraerän pölkyistä systemaattista satunnaisotantaa käyttäen. Se tehtiin puutavaran valmistuksen jälkeen ennen lähikuljetusta. Puutavaralajeittain pölkyistä merkattiin - %. Laskentatapa-, mittaustarkkuus- ja otoskokoaineisto Aineisto kerättiin maalis -toukokuuss a. Metsätehon neljän jäsenyrityksen - Enso-Gutzeit Oy, Metsäliitto, Veitsiluoto Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy - työntekijät mittasivat yritysten leimikoista yhteensä pölkkyä. Tutkimuksessa oli mukana neljä mittalaitemerkkiä HarveMeter, Kajaani, Lokomatic ja Valmet MDVMU. Ne mittaavat ja laskevat pölkkyjen tilavuudet pätkittäin. HarveMeteria, Kajaania ja Lokomaticia edusti kutakin kaksi konetta. Kultakin koneelta mitattiin neljä erillistä otosta. Valmetia edusti kolme konetta, joista ensimmäiseltä mitattiin yksi otos, toiselta kolme ja k olmannelta kaksi otosta. Koneet sijaitsivat koko Suomen alueella. Koneiden kuljettajat olivat kokeneita ja tottuneita hakkuukoneen ja mittalaitteen käyttäjiä. TUTKIMUSAINEISTO Tarkastusmittausmenetelmäaineisto Muistissa olevat viimeiset pöl kyt - menetelmässä aineisto kerättiin kolmelta koneelta. HarveMeter -mittalaitteesta saatiin tulostetuksi maksimis saan pölkkyä yksilöityinä. HarveMeter-mittalaitteella varustetulta koneelta otettiin kolme otosta. Viimeisessä otoksessa ohjelmistonmuutoksen jälkeen voitiin tulostaa pölkkyä. Kuva L Laskentatapa-, mittaustarklruus- ja otoskokoaineiston keruu kaynnissa. Molemmat valok.. Metsäteho

3 ) Pölkkyjen läpimitat mitattiin millimetrin tarkkuudella ristiin. Ensimmäinen havainto mitattiin tyvestä, seuraava. m: n etäisyydeltä ja sen jälkeen metrin pätkinä. Tyvi pölkkyjen tyviläpimitta mitattiin c m:n pä ästä kaatoleikkauksesta tyvilaajeneman vaikutuksen eliminoimiseksi. Lisäksi mitattiin pölkkyjen keskusläpimitta. Pölkkyjen pituus mitattiin senttimetrin tarkkuudella. Tutkija mittasi lisäksi noin pölkkyä käyttäen. m:n havaintoväliä. Näistä pölkyistä ei mitattu keskusläpimittaa. TULOKSET Kuva. Kuitupuukasa, jonka pölkkyjen yksi!oiminen voi olla vaikeaa Otospölkkyjen löytyminen Muistissa o levat viimeiset pölkyt -menetelmän (taulukko ) otoksissa ja vastaan tulivat suuret koivukuitupuutavarakasat, joista ei kye nnyt sanomaan, mitkä pölkyt kuuluivat tulostettuihin pölkkyihin. Kun otoksia otettiin, tuloste pyydettiin vasta koneen tehtyä selkeää työjälkeä riittävän pitkälti. Selkeä kohta on esim. silloin, kun hakkuukone on kulkenut suoraa ajouraa m. TAULUKKO Muistissa olevat viimeiset pölkyt menetelmä Hakkuutapa Tuloste ttu, pölkkyj å Löytyi, pökkyj ä Harvennushakkuu Avohakkuu Otos Pölkyt yleensä löytyvät jälkikäteen. - Kun pölkyt yksilöitiin tarkasti, aikaa kului noin tunti sataa pölkkyä kohti. Jos pölkkyj ä ei tarvitse yksilöidä, niiden etsiminen helpo t tuu. Silloin riittää, että tiedetään j oh onkin maastokohtaan asti olevan tietty määrä kutakin puutavaralajia ja että pölkyt ovat s amoja kuin mittalaitteen tulosteessa. Siten t oimien pölkkyä löytyi noin min:ssa. Tilavuus voidaan silloinkin mitata puutavaralajeittain mittausneuvoston ohjeen mukaisesti. Tarkastusmittaus varastolla -menetelmällä t ehdyssä kuudessa simulointiotoksessa (taulukko ) perusjoukon tilavuus vaihteli otoks i t t a in v ä lillä - m Kaikki otokset otettiin lumettomissa olosuhteissa, ja niiden pölkyt ajettiin päivänvalossa paitsi otoksen pölkyistä osa pimeän aikana. Keskimääräinen tukkien hukkaprosentti oli ja kuitupuupölkkyj en. Kaikki kadonneet pölkyt eivät löytyneet tavallisesta varastopinosta; puuttuvien pölkkyj en pää saattoi olla näkymättömissä varastopinon sisällä tai maahan painuneena. Yhtään merkattua pölkkyä ei ollut jäänyt muutoin palstalle tai pudon nut kuormasta palstan ja varaston välille paitsi yksi ojan täy tteeksi joutunut pölkky. TAULUKKO Otos Ta r kastusmi ttaus varas tolla -menetelmä Puutavar al aj i Otos-\ Me r kattu, pöl kkyjå Löytyi, pöl kkyjå Hukka- \ Kuusituki t Kuusikuitupuu Månty tukit Måntykuitupuu Mä ntytukit Kuusi Mä ntykuitupuu Kuusi Mänty tuk it Kuusi Mä ntykui tupuu Kuusi Kuusitukit Kuusikuitupuu Kuusitukit Kuus ikuitupuu KAIKKI Mäntytukit Kuusi Mäntyku itupuu Kuusi Keskimäärin/ Yhteensä

4 Pölkyittäisten suhteellisten tilavuusvirheiden keskihajonnan vaikutus otoskokoon Kun pölkyittäisten suhteellisten tilavuusvirheiden keskihajonta kasvaa, otoskoko kasvaa (kuva ) suuren luotettavuustason mukaan jyrkemmin kuin pienen. Riskin pienentäminen nostaa si.ten nopeasti otoskokoa. Keskihajonnat Otoskoko Tukit ~< t KU I T UP UU Kuitupuu Tukit Kuitupuu t Mittalaitetta edustavissa otoksissa kuitupuun hajonta pieneni, kun otoksen koko kasvoi. Suuri hajonta saattoi aiheutua nilaaj asta. Muiden mittalaitteiden tuloksiin pölkkyjen määrä ei vaikuttanut. Tukkien keskihajontojen keskiarvo oli. % ja kuitupuupölkkyjen.% (kuva ). Tukkien tarvittava otoskoko %:n luotettavuustason mukaan oli siten koko aineistossa noin pölkkyä ja kuitupuun vastaavasti noin pölkkyä. Satunnaisessa järjestyksessä olevien mittalaitteiden vastaavat arvot olivat: Mittalaite T UK I T Keskihajonta, X r a t ~ i t ~ ~ ~ Mittalaite pölkkyä %.... Kuva. Yritysten keraamien otosten tuk:k:ien ja k:uitupuun poikyittaisten suhteellisten tilavuusvirheiden kesk:ihajonnat.... Mittaustarkkuuden ja tilavuudenlaskentatavan vaikutus suhteelliseen tilavuusvirheeseen ja otoskokoon Otoskoko, pölkkyjä /..... Luo t ettavuustaso : /..,../ / /_ z~ --- X..... Keskihajonta, X Kuva. POikyittaisten suhteellisten tilavuusvirheiden keskihajonnan vaikutus otoskokoon. %:n luotettavuustaso = tietyn poiidcymaaran tarkastusmittauksessa saadaan %:n todennakoisyydeua tilavuusvirheprosentti, jok:a eroaa korkeintaan sallitun ± %:n perusjoukon (esim. leimikon) todellisesta tilavuusvirheprosentista. Toisin sanoen on %:n riski, etta otok:seua saatu virheprosentti eroaa enemman kuin sallitun ± %:n todeuisesta virheprosentista Kuvissa - (s. - ) yritysten keräämistä otoksista on muodostettu puutavaralajeittain yhdistelmiä, yhteensä. Näiden otosyhdistelmien perusteella on tarkasteltu mittaustarkkuuden ja tilavuudenlaskentatavan vaikutusta tilavuusvirheeseen ja otoskokoon. Näissä kuvissa on mittausneuvoston ohjeen mukainen käytä ntö mukana yhtenä mittaustarkkuus- ja laskentatapakombinaationa. Kun pölkkyjen tilavuus lasketaan lieriön kaavalla, saadaan keskimäärin vajaan prosenttiyksikön verran pienempiä tuloksia kuin katkaistun kartion kaavalla (kuva ). Kun läpimitat mitataan millimetrin tarkkuudella, eivät ristiinmittaus ja yhdeltä puolen mit taus yleensä eroa merkittävästi toisistaan. Kun käytetään keskuskiintomittausta, ero pätkittäin laskentaan on usei t a prosenttiyk sikköjä (kuva ). Lisäksi lukuarvo voi olla joko huomattavasti suurempi tai huomattavasti pienempi kuin pä tkittä in laskien. Kun tilavuus lasketaan metrin pituisina katkaistuina kartioina, on syytä käyttää millimetrin mittaustarkkuutta (kuva ).

5 Suht eel linen t i lavuusero, X..... Suht eellinen t ilavuusero, X Otosyhdi stelmä Ot osyhdistelmä LÄPI MITAN MITTAUS : _._ ristiinmi ttaus, mm:n t arkkuus --o--- yhde l t ä puolen, mm : n tarkkuus --- yhdeltä puolen, cm : n tarkkuus LÄPI MITAN MITTAUS: --e- rist iinmi ttaus, mm : n t a rkkuus --o--- yhdeltä puolen, mm : n tarkk uus --- yhdel t ä puolen, cm : n t arkkuus Kuva. Metrin pituisina lieriöina lasketun tilavuuden ero metrin pituisina katkaistuina kartioina millimetrin tarkkuudella ristiin mita ten lasketluun tilavuuteen Kuva. Keskuskiintom.ittausta kayttaen lasketun tilavuuden ero metrin pituisina kalkaistuina kartioina millimetrin tarkkuudella ristiin mitaten lasketluun tilavuuteen. Keskuskiintom.ittauksessa kuitupuupölkkyjen tulosta korjattu muotoluvulla silloin, kun tyvia on vahintaan % tilavuudesta Kun arvioidaan mittaustarkkuuden vaikutusta otoskokoon (kuva ), tarvittava otoskoko on pienin, jos läpimitat mitataan millimetrin t a rkkuudella ristiin. Näissä otoksissa tarvitaan keskimäärin pölkkyä, vaihteluväli pölkkyä. Kun läpimitta mitataan yhde l tä puolen mi lli metrin tarkkuudella, otoskoko vaihtelee välillä - pölkkyä ja on keskimäärin pölkkyä. Suurimman otoskoen vaatii läpimitan mittaus yhdeltä puolen senttimetrin tarkkuudella, jolloin se on keskimäärin pölkkyä, vaihteluväli - pölkkyä. Suh t eellinen tilavuusero, X Otoskoko, pö l kkyjä T:i r:li i : LJl II: l...:....l...!._... l... l...:... L...:... J...:. Otosyhdistel ä Ot osyhdistelä LÄPIMITAN PII TT AUS: - - rist iin i ttaus,...:n tarkkuus --o--- yhdeltä puolen, : n tarkkuus -- yhdeltä puolen, c : n tarkkuus LÄPI KITA Ml TT AUS: _.,_ ristiinmittaus, am :n tarkkuus --o--- yhdeltä puolen,..: n tarkkuus - - yhdelt ä puolen, cm :n tarkkuus Kuva. Ybdelta puolen millimetrin ja senttimetrin tarkkuudella laskettujen tilavuulcsien ero ristiinmitaten millimetrin tarkkuudella lasketluun tilavuuteen katkaistun kartion kaavaa kayttaen Kuva. Mittaustarkkuuden vaikutus otoskokoon, kun luotettavuustaso on %. Kaikilla mittaustarkkuulcsilla tilavuus on laskettu katkaistuina kartioina metrin pituisina pat.kina

6 Otoskoko ei suuresti eroa, laskettiinpa pölkyn tilavuus metrin pituisina lieriöinä tai katkaistuina kartioina (kuva ). Kun käytetään keskuskiintomittausta, otoskoko sen sijaan kasvaa huomattavasti. Kyseisellä laskentatavalla mittaustarkkuuden parantaminen ei mainittavasti vaikuta otoskokoon. Otoskoko, pölkkyjä Läpimitan mittausvälin vaikutus suhteelliseen tilavuusvirheeseen ja otoskokoon Tutkijan keräämästä aineistosta tehtiin kuusi yhdistelmää (kuva ). Suhteellisissa tilavuusvirheissä suurin ero oli. prosenttiyksikköä, kun keskiarvo oli nolla. Otoskoko oli metrin pituista läpimitan mittausväliä käytettäessä keskimäärin pölkkyä ja. metrin mittausväliä käytettäessä pölkkyä. Ero oli keskimäärin. %. Suurin ero oli pölkkyä. m:n mittausvälin hyväksi. Toisaalta yhden kerran päästiin metrin mittausväliä käyttäen pölkkyä vähemmäll ä. Läpimitan mittausväli ei siis vaikuttanut merkittävästi suhteelliseen tilavuusvirheeseen tai otoskokoon. TULOSTEN TARKASTELU Muistissa olevat viimeiset pölkyt -menetel- Otosyhdistelmä TILAVUUDEN LASKENT A: met r in pätkinä, l ieriön kaava - - met r in pätkinä, katkaistun ka r tion kaava keskuskiintomittaus, tuloksen ko r jaus muotoluvulla, Läpimitta mm:n ta r kkuudella ristiin mi t a t en (kuitupuupölkkyjen tulosta ko r jattu muotoluvulla silloin, kun tyviä on vähi ntään X tilavuudesta) paitsi läpimitta mitattu yhdeltä puolel t a cm:n luokin Kuva. Tilavuudenlaslcentatavan vailrutus otoslcolcoon, kun luotettavuustaso on %. Ybdistelmassa tarvittava otoskoko laslcentatavalla on pölldcya ja laslcentatavalla --<>- pölldcya mässä pölkyt löytyvät kohtuullisen hyvin jälkikäteen ainakin silloin, kun niitä ei tarvitse yksilöidä. Pölkkyjen löytyminen kuitenkin edellyttää, että ne ovat suoralla ajouralla. Ajourien risteyksissä voi tulla kohtia, joissa puutavaraa on valmistettu samoihin kasoihin jo aiemmin. Silloin pölkkyjen jäljittäminen on mahdotonta. Kasoja ei tule levitellä ennen pölkkyjen etsimistä. Jos kasoja levitetään, menetetään tieto pölkkyjen tekojärjestyksestä, ja niiden jäljittäminen vaikeutuu huomattavasti. Harj aantuminen tehtävään nopeuttaa pölkkyj en löytämistä. varastolla -menetelmässä täytyy edellyttää, ettei yhtään koepölkkyä hukata. Tukkien koepölkyt voidaan huolellisella työllä löytää. Kuitupuupölkkyjen hukkaprosentti on huomattavan suuri. Talvella hukkaprosentti suurenee, koska pölkyt ja niiden päät lumcutuvat. Värimerkkauslaitteilla ei toistaiseksi kyetä merkkaamaan pölkkyjä sataprosenttisen varmasti. Vaikeuksia on pieniläpimittaisten pölkkyjen merkkauksessa, ja ennen katkaisusahausta poikkimurtuvaa pölkyn päätä on mahdoton saada merkatuksi nykyisien värimerkkausperiaatteiden mukaan. Varastollamittausta ei siis voi pitää käyttökelpoisena hakkuukonemittauksen tarkastusmittauksena. Tarkastusmittaus Suhteellinen Otoskoko, pö l kkyj ä tilavuusvi rhe, X Otosyhdistelmä Otoskoko, pölkkyjä tilavuus. m: n mittausväliä käyttäen tilavuus. m:n - - _. _ Suhteellinen tilavuusvirhe, X tilavuus. m: n mittausväliä käyttäen ---o--- tilavuus. m: n Kuva. Lapimitan m.ittausvalin vailrutus suhteelliseen tilavuusvirheeseen ja otoslcolcoon. Otosleoleo on laskettu %:n luotettavuustason mukaan ja tilavuudet lcatlcaistuina lcartioina Kun luotettavuustaso suurenee, otoskoko kasvaa selvästi. Läpimittavirheiden keskihajonta vaikuttaa eniten otoskokoon. Hajonta voi vaihdella suuresti koneittain ja mittalaitteittain. Keskuskiintomittauksella saatava suhteellinen tilavuusvirhe eroaa selvästi tarkemmilla mittaus- ja laskentatavoilla saaduista tuloksista. Siksi keskuskiintomittauksen käyttö tarkastusmittauksessa on epävarmaa. Kyseisessä menetelmässä tarvitaan myös suurempi (~ -'

7 otoskoko. kaan eroa lasketaan tioina. Otoskoot eivät sitä vastoin juuritoisistaan, kun pölkyn tilavuus lieriöinä tai katkaistuina kar- Läpimitan mittauksen tarkkuuden suhteen vähimmällä pölkkymäärällä selvitään, kun pölkyt mitataan pätkittäin millimetrin tarkkuudella ristiin. Ristiinmittausta kannattaa käyttää, jos käytettävissä on elektroniset mittasakset. Ristiinmittaus ei silloin hidasta mittaustyötä liikaa saavutettuun pölkkymäärän pienenemiseen nähden. Senttimetrin mittaustarkkuudella otoskoko on suurin. Lisäksi suhteellista tilavuusvirhettä laskettaessa voidaan saada millimetrin tarkkuuteen nähden liiaksi poikkeava tulos. Läpimitan mittausvälin lyhentämisellä metristä. m:iin ei saavuteta mainittavaa etua. Suhteelliset virheet tai otoskoot eivät juuri eroa toisistaan, olipa mittausväli puoli metriä tai metri. Kun käytetään metrin mittausväliä, on kuitenkin eduksi mitata tyvenjälkeinen läpimitta noin. m:n päästä tyvestä ja vasta sen jälkeen käyttää metrin mittausväliä. Asiasanat : Hakkuukoneet Mittalaitteet Tilavuudenmittaus, tarkastus

8 Metsäteho Review / CHECKING OF VOLUME MEASUREMENT ACCURACY OF HARVESTER-MOUNTED MEASUREMENT DEVICES The aim of the study was, firstly, to examine the checking methods for volume measurement accuracy of harvester-mounted measurement devices. Secondly, the study was undertaken in order to determine hoth the effect of the timher volume calculation method and the measurement accuracy on the check measurement resul t, and to find the appropriate sample size. Measurement hy length section was the method in use. Two checking methods were used: the last holts in memory method, and the checking at storfige pile method. The first method makes use of the fact that the last holts measured are fairly easy to track. The disadvantage of the checking at storage pile method is that the holts ehosen at random hy the measurement device are not always marked unequivocally, and some of them are lost in the storage pile. The mid-diameter solid volume measurement, which is one of the volume measurement methods for check measurement, does not provide reliahle data concerning the volume error. When volume is calculated on the hasis of length sections, the formula for calculation of a cylinder will give results an average of slightly less than one percent smaller than does the formula for calculating the volume of a cone frustum. METSÄTEHO ISSN - In diameter measurement, the size of the sample to he measured was smallest when the diameter was measured at an accuracy of one millimeter hy length section using crosswise measurement. The sample size difference as compared with diameter measurement from only one side at an accuracy of one millimeter was on average holts, %. If electronic measurement calipers are availahle, crosswise measurement at an accuracy of one millimeter is j us tified. The size of the sample is affected most hy the variation in volume errors hy holt. The standard deviation of volume errors of saw logs was.% and of pulpwood logs.% on average. Therefore the sample sizes necessary would he saw logs and pulpwood logs, if the volume error is to he checked at an accuracy of ± %, and a % reliahility level. For the hest measurement device, the standard deviation was. % and. %, and the sample sizes consequently ahout and ahout holts. Key words: Multifunction logging machines Measuring devices Volume measurement, checking SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N PUUNHANKINNAN JA -TUOTIAMISEN TUTKIMUS JA KEHITYSYKSIKKÖ PL (Fabianinkatu B) HELSINKI Puhelin () HELSINKI PAJNOVAI.MISTE