7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen"

Transkriptio

1 METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin Masser ja mittalaitteita ja Masserin laskentaohjelmia. Yksiuaiheisen metsurimittauksen tarhkuuteen vaikuttavat metsurin tekemät mittauhset ja laskennan eri vaiheiden tekijät. Mittausten kokonaistilauuusero tarkastusmittaukseen oli Masser kohteilla keskimäärin, % ja Masser kohteilla, %. Lähes kaihilla lwhteilla metsurimittaus antoi liian suuren tilavuuden tarhastuhseen verrattuna. Mittaustulohseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin erikseen. Metsurien tekemien mittausten vaikutus tilavuusvirheeseen oli melko vähäinen. Vain tukkikokoisten kuusien puidenluku aiheutti tilavuuden lievää yliaruiota. Tulohsen yliarvioon vaikuttaneita lashentatekijöitä oli etenhin Masser :llä. Suurin Valok. Metsäteho vaikutus tulokseen oli pituuskäyrän nwodostamisella ja koepuiden määrällä. Myös latuahukkapuun pituusmallilla ja Masser :llä käytetyillä runkohäyrämalleilla oli uaihutusta. Tulosten perusteella laskentamenetelmään tehtiin muutoksia. Niiden vaikutusta aineiston tilavuustuloksiin testattiin uusilla laskentaohjelmilla. Tilavuuserot olivat muutosten jälkeen Masser :llä, %ja Masser :llä, %. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Metsurimittausta käytetään miestyönä hakattavien kuitupuuvaltaisten leimikoiden työ ja luovutusmittaukseen. Mittaukset tehdään joko Masser tai Masser mittalaitetta käyttäen ns. yksivaiheisena metsurimittauksena, jossa metsuri lukee puut sekä mittaa koepuut hakkuun yhteydessä. Tiedot tallennetaan mittalaitteelle, josta ne siirretään muistimoduliin. Mittaustulos lasketaan PC:n tai keskustietokoneen Masserlaskentaohjelmistolla. Tutkimusaineisto kerättiin eri osista Suomea kahdeksalta Masser :llä ja yhdeksältä Masser :llä mitatulta kohteelta. Lisäksi mukana oli yksi kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaa, jossa Massermittalaitetta oli käytetty vain puidenluvussa. Tätä kohdetta ei käytetty tarkkuuteen vaiku ttavien tekijöiden tarkastelussa. Kultakin työmaalta mitattiin noin runkoa (taulukko ). Tarkastusmittausaineiston keräsivät metsäyhtiöiden työnjohtajat syysmarraskuussa. Metsurimittaustuloksen oikeellisuuteen vaikuttavat mittausten suoritus ja menetelmän tarkkuus. Menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. koepuiden määrä, pituuskäyrän laskentatapa, runkokäyräyhtälötja hukkalatvamalli. Metsurimittauksen tuloksissa oli havaittu eroja muihin menetelmiin verrattuna, minkä vuoksi Metsätehoa pyydettiin selvittämään metsurimittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Aineiston kuvaus TAU LUKKO, nro Yritys Paikkakunta Veitsiluoto Oy Veitsiluoto Oy Tarkastusmittauksen helpottamiseksi metsurit jättivät rungot kasaamatta. Rungonjokainen pölkky ja runkoon kuuluva latva voitiin siten yhdistää. Rungoista mitattiin puulaji, kannonkorkeus, hakkuussa tehdyn kannonkorkeuden ja oikean kannonkorkeuden (ylin kaatoa haittaavaj uurenniska) ero, rungon läpimitat,,, ja, metrin korkeudelta h ukka' latvan pituus, läpimitta hukkalatvan puolivälistä, käyttöosan päättymisläpimitta sekä Masser :n koepuista r ungon keskeltä mitattu läpimitta ja sen mittauskorkeus. Metsäliitto Salia Rovaniemen mlk Haapajärvi EnsoGutzeit Oy Ilomantsi EnsoGutzeit Oy Juankoski Runkoja, Keskikoko, dm/runko kpl Masser Pohjanmaan Puu Oy Reisjärvi!Pohjanmaan Puu Oy IReisjärvi ITehdaspuu Oy Yhteensä lsavonlinna mä Puulajisuhteet ku ko i Masser Veitsiluoto Oy Yhtyneet Pape ritehtaat Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yhtyn eet Pape ritehtaat Oy Längel mäki Tuulos Valkeakoski limajoki EnsoGutzeit Oy Varpaisjärvi Tehdaspuu Oy Lieksa Tehdaspuu Oy Sulkava Metsähallitus Lieksa Metsähallitus Kaksivaiheinen metsurimittaus Sotkamo Kaikki yhteensä Metsäliitto Yhteensä Vaala

3 Kustakin pölkystä kirjattiin puutavaralaji ja mitattiin läpimitat metrin välein (,,,,,,,,,,, ja, m) sekä pölkyn pituus. Pölkyn viimeinen läpimitta mitattiin tasametrin ylittävän pätkän puolivälistä. Kaikki tukkirungot mitattiin koepuina. Aineiston puutavaralajiosuudet on esitetty taulukossa. TAULUKKO Puutavaralajien osuudet aineistossa % Masser r. l J L o_oiln,= : keskim. Puutavaralaji Masser Osuus,% Masser Kaksivaiheinen % MÄT,,, MÄK,,, KUT,, KUK,, KOT, KOK,, MUU, Yhteensä, m Masser r :. ~n,, Lisäksi kerättiin aineisto koivun runkokäyräyhtälöiden tarkkuuden selvittämiseksi. Tässä aineistossa olivat läpimitta ja pituustiedot koivusta kohteelta (noin runkoa/kohde) eri puolilta Suomea. Läpimitat mitattiin koivujen tyveltä, metriin asti samoilta korkeuksilta kuin leimikkoaineistossa. Tästä ylöspäin läpimitat mitattiin metrin välein, mikäli puun pituus oli alle m ja kahden metrin välein, jos se oli yli m. ~ru._e:::::],. keskim. Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen kokonaistilavuuden erot Ero.% OM TULOKSET Metsurimittauksen kokonaistarkkuus Metsurimittauksen mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Metsurimittauksessa tilavuus oli yhtä kohdetta lukuun ottamatta suurempi kuin pätkittäin mitattu tilavuus (kuva ). Tilavuusero oli Masser :llä keskimäärin, % ja Masser :llä, %. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta Masser :n tilavuuserot olivat hyväksyttävissä rajoissa (enintään ±%). Sen sijaan puolessa Masser :n kohteista tilavuusero oli yli + %. Kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaan tilavuusero oli +, %. Puutavaralajeittaisia tilavuuseroja tarkasteltiin mittalaitteittain (kuva ). Tarkastelusta jätettiin pois ne puutavaralajit, joita aineistossa oli vähän. Puutavaralajien tilavuus oli mäntytukkiaja Masser :n kuusikuitupuuta lukuun ottamatta mitattu liian suureksi. Masser :llä kuitupuun tilavuuserot olivat selvästi suurempia kuin Masser :llä. Masser :n kuusikuitupuun tilavuusero oli noin, %. Kohteiden pääpuutavaralajien tilavuuserot olivat, +, %. lvät lväk KUT KUK KOT KOK Puutavaralap Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen tilavuuserot puutavaralajeittain Suoritustarkkuuden vaikutus tilavuuseroon Rinnankorkeusläpimitan mittaus Metsurimittauksen puidenluvussa mitataan rinnankorkeusläpimitta ja r ekisteröidään puulaji. Rinnankorkeusläpimitan mittauksessa on useita virhelähteitä. Mittauskorkeus voidaan arvioida väärin rinnemaaston, korkean juurenniskan tai rungon alaosan oksikkuuden vuoksi. Rungon epäpyöreys aiheuttaa

4 systemaattisen virheen, jos rungot mitataan aina samasta suunnasta. Jos mittalaite ei ole mitattaessa vaakasuorassa, mittaustulos on liian suuri. alan ero oli, %. Todennäköisin syy kuusien virheelliseen mittaukseen oli rungon alaosan oksikkuus, jonka vuoksi mittaus tehtiin liian alhaalta. Kuusiaineistossa oli runsaasti suuria runkoja, joissa läpimittavirhe vaikuttaa pohj apintaalaan enemmän kuin pienissä rungoissa. Rinnankorkeusläpimitan mittausvirhettä tarkasteltiin puulajeittain metsuri ja tarkastusmittauksen runkolukusarjojen perusteella pohjapintaalojen ja tilavuuksien eroina. Tarkastuksessa läpimitta mitattiin ylimmästä kaatoa haittaavasta juurenniskasta ja kirjattiin m etsurin virheellisesti määrittämä kannonkorkeus. Alkuperäisten pituuskäyrien ja yksikkötilavuuksien perusteella laskettiin tilavuudet sekä metsuriettä tarkastusmittauksen runkolukusarjoille ja tarkasteltiin puulajien kokonaistilavuuksien eroja. Tarkastelussa ei otettu huomioon rinnankorkeusläpimitan mittausvirheen vaikutusta pituuskäyriin ja tilavuuslukuihin. Masser :llä tilavuuserot olivat männyllä keskimäärin, %, koivulla, % ja kuusella, %. Masser :llä vastaavat erot olivat männyllä, % ja kuusella +, %. Koivulla tilavuuseroa ei syntynyt (kuva ). Pohjapintaalan ero oli yhteensä, %. Kohteittain se vaihteli, +, %. Männyt ja koivut mitattiin melko tarkasti, mutta Masser :tä käytettäessä kuusien rinnankorkeusläpimitat oli mitattu systemaattisesti liian suuriksi. Keskimäärin pohjapinta Masser Ero, /o ~mänty ml kuusi 'f Dkoivu keskim. Masser Ero, /o ~mänty l!llkuusi D koivu D keskim. Kuva. Rinnankorkeusläpimitan mittaustarkkuuden vaikutus tilavuuteen

5 Masser :n kuusilla runkolukusarjan mittauseroista johtuva tilavuusero oli satunnainen alle cm:n läpimittaluokissa. Pääosa tilavuusvirheestä syntyi cm:n läpimittaluokissa. Sitä suurempien puiden rinnankorkeusläpimitan mittauserot vaikuttivat tilavuuteen satunnaisesti eivätkä enää lisänneet tilavuuseroa. Masser s r~~~ Ero, mm ti~.j : mänty mkuusi Käyttöosan päättymisläpimitta s tmj koivu Käyttöosan päättymisläpimittaa käytetään metsurimittauksessa hukkalatvan pituuden laskentaan. Läpimitta syötetään Masser :n laskentaohjelmaan puulajikohtaisesti. Masser :llä se mitataan koepuista. Masser :llä rungon katkaisu muusta kuin ohjeellisesta käyttöosan päättymisläpimitasta aiheuttaa virhettä käyttöosan tilavuuteen. L Tutkimuksessa verrattiin ohjeellista käyttöosan päättymisläpimittaa todelliseen päättymisläpimittaan. Erot olivat kaikilla kohteilla melko pieniä (kuva ). Masser :n kohteilla tarkasteltiin puulajeittain luku ja koepuiden käyttöosan päättymisläpimittojen välistä eroa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ero oli alle ± mm. Käyttöosan päättymisläpimitan vaikutusta tilavuuseroon tarkasteltiin laskemalla runkokäyrien avulla käyttöosien tilavuudet eri päättymisläpimitoilla. Vertailutilavuutena käytettiin cm:n läpimittaan saakka laskettua käyttöosan tilavuutta. Käyttöosan päättymisläpimitan muutos vaikutti merkittävästi kuitupuurunkojen (d enintään cm) tilavuuteen, mutta tukkirunkojen tilavuuteen (d vähintään cm) sillä ei juuri ollut vaikutusta (kuva ). Esimerkiksi latvaläpimitan ollessa cm:n sijasta cm, tilavuusero oli kuitupuurungoilla %, mutta tukkirungoilla vain %. keskim. Kuva. Käyttöosan päättymisläpimitan katkontatarkkuus TIIavuusero,% Kuilupuurungot mänty kuusi koivu..... :.:~.:...,... ", ::,"'C.,: :~ J.... ',,,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm Käyttöosan pituuden mittauksen tarkkuus Metsurimittauksen koepuista mitataan käyttöosan pituus Masser :llä, metrin ja Masser :llä, metrin tarkkuudella. Samalla tarkkuudella mitataan tukkiosan ja tarvittaessa eri laatuisten rungonosien pituudet. Pituuden mittauksen tarkkuutta tarkasteltiin Masser :n koepuilla, joista metsurin tekemät mittaukset ja tarkastusmittaukset olivat yhdistettävissä. Keskimäärin erot olivat varsin vähäisiä, joskin useimmat metsurit mittasivat pituudet todellista hieman lyhyemmiksi. Mäntyjen pituuden mittaus onnistui parhaiten. Kuusella ja koivulla pituuden aliarvio oli keskimäärin noin cm, joka on puolet Masser :n rekisteröintitarkkuudesta. Yli cm:n pituuseroja oli, %:lla koepuista. Näillä pituuden mittauksen tarkkuuksilla ei juuri ollut vaikutusta tilavuuseroihin....:.,...,~ : :.., :.".,.: '.;,;;:~ ~~,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm :.~, Kuva. Kuitupuurunkojen (d ~ cm) ja tukkirunkojen (d ~ cm) tilavuuserot käyttöosan latvalapimitan suhteen

6 Laskentamenetelmän tarkkuus Ero, % ~mänty Pituuskäyrän muodostaminen ja koepuumäärät Puulajeittaiset pituuskäyrät muodostetaan koepuiden käyttöosan pituuksien mukaan. Yleisesti käytetty Näslundin pituuskäyrämalli () ei sovellu riittävän hyvin rungon käyttöosan pituuden tasoittamiseen. Malli antaa harhaisia tuloksia pienille puille. Masserlaskennassa mallia on muunnettu siten (), että puiden pienin läpimitta ja pienin käyttöosan pituus on otettu huomioon. Näslundin käyrän oikean muodon edellytyksenä on usein se, että koepuita on mitattu läpimittajakauman koko laajuudelta. Epälineaarisen mallin parametrit estimoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä. Laskennassa tarvittavat alkuarvot saadaan käyttämällä ensin mallin linearisoitua muunnosta (). h =.+( h =hmin+( d a+b*d ) ddmin ) a+b*(ddmin) Masser ~r====~ t W!!II kuusi Dkoivu, +~ _] kesklm. Ero, /o ~.====~ ( ) () ddmin =a+b* (ddmin) () keskim...jhhiri~n Kuva. Pituuskäyrien vaikutus tilavuuseroon Mikäli koepuita ei jostakin puulajista ole tarpeeksi (vähintään kpl), voidaan puulajit yhdistää laskennassa sillä edellytyksellä, että pituudet eivät poikkea toisistaan merkittävästi ja vähimmäislatvaläpimitta on sama. Pituuskäyrän tarkkuus riippuu ennen kaikkea koepuiden jakaantumisesta puulajin runkolukusarjan mukaan tasaisesti eri lä pimittaluokkiin. Suurten runkojen osuutta on usein syytä painottaa, sillä niiden keskinäinen pituuden hajonta on yleensä pieniä runkoja suurempaa. Koepuiden otannassa käytettiin Masser :llä m enetelmää, jossa kaikki tukkirungot olivat koepuita. Kuitupuurungoilla oli normaali kumulatiiviseen pohjapintaalaan perustuva otanta. Tällöin h avaittiin, että kuitukoepuita saatiin liian vähän. Tutkimuskohteille muodostettiin aluksi puulajeittain kolme erilaista pituuskäyrää: metsurin koepuumittausten mukainen, tarkastusmittausten mukainen ja pituuskäyrä, jossa kaikki puut olivat koe puita. Metsurin koepuumittausten ja tarkastuksen perusteella lasketut pituuskäyrät olivat yleensä yhteneväiset. Masser :llä ne poikkesivat kaikkien puiden pituuskäyrästä melko vähän. Muutamilla kohteilla pituuskäyrä yliarvioi pit uuden suuremmissa läpimittaluokissa, mikä johtui todennäköisesti vähäisestä koepuumäärästä. Masser :n pääpuulajeilla metsurin koepuumittausten j a kaikkien puiden pit uuskäyrät poikkesivat enemmän toisistaan. Pituuskäyrän alaosa antoi cm:n läpimittaluokkaan asti liian suuren pituuden kahdessa kolmesta pääpuulajin pituuskäyräst ä. Virheellinen pituuskäyrä johtui liian pienestä kuitukoepuiden määrästä, pituuskäyrän virheellisestä lähtöpisteestä ja siitä, että kaikki tukkirungot olivat mukana pituuskäyrän laskennassa. Tällöin ne painotuksenaan nostivat pituuskäyrän liian ylös. Pituuskäyristä johtuvat tilavuuserot on esitetty kuvassa. Kun otetaan huomioon aineiston määrä niin merkittävin pituuskäyristä johtuva tilavuuser~ oli Masser :n kuusella. Latvahukkapuun pituusmallin tarkkuus Masserlaskentaohjelmassa runkokäyrän muodostamista varten tarvittava puun pituus saadaan lisäämällä käyttöosan pituuteen latvahukkapuun pituusmallilla laskettu latvan pituus. Malli laskee latvan pituuden puulajeittain rinnankorkeusläpimitan, käyttöosan pituuden ja päättymisläpimitan perusteella.

7 e Aineiston koepuille laskettiin latvahukkapuun pituusmallilla pituudet,joita verrattiin tarkastuksessa mitattuihin latvojen pituuksiin. Mallin antama latvan pituus oli todellista selvästi lyhyempi alle cm:n männyillä. Muilla puulajeilla ei latvan pituuksissa ollut merkittävää eroa. Sen sijaan kaikilla puulajeilla olivat pituuserojen keskihajonnat melko suuret. Erikseen kerätystä koivun runkokäyräaineistosta laskettiin splineyhtälöllä, d,h ja d,d,hmallilla ja pätkittäin puun tilavuudet leimikossa. Mallien antamat runkotilavuuden erot pätkittäin mitattuun verrattuna olivat alueittain keskimäärin taulukon mukaiset. Tulokset eivät osoittaneet puutteita koivun runkokäyrämallien tarkkuudessa. Pienikokoisten mäntyjen latvahukkapuun pituuden aliarvio aiheutti aliarviota myös niiden käyttöosan tilavuuteen. Pituuden aliarvio oli suurimmillaan aivan pienillä, cm:n puilla, joilla sen vaikutus runkokäyrän perusteella laskettuun tilavuuteen oli kuitenkin vain, %. Suurimmillaan tilavuuden aliarvio oli cm:n männyillä,, %. Siten latvahukkapuun pituusmallista johtuva tilavuusvirhe vähensi hieman pienten mäntyrunkojen tilavuusvirhettä. TAULUKKO Runkokäyrämallit Runkokäyrämallit kuvaavat puun muotoa, ja niiden avulla lasketaan läpimittaluokittaiset yksikkötilavuudet ja yksittäisten koepuiden tilavuudet. Masser :n laskennassa käytetään vain rinnankorkeusläpimittaan ja puun pituuteen perustuvaa d,hmallia. Masser :llä käytetään lisäksi tukkikoepuiden tilavuuksien laskennassa edellistä tarkempaa d,hmallia. e d,hmallissa tarvitaan rinnankorkeusläpimitan ja puun pituuden lisäksi rungon keskeltä mitattu läpimitta ja käyttöosan päättymisläpimitta. Rungon keskeltä mitatun läpimitan tulee olla %:n ja ylimmän läpimitan %:n suhteellisella korkeudella rungon koko pituudesta. Lisäksi läpimittojen sijainnin suhteellisen eron tulee olla vähintään %. Mikäli ehdot eivät täyty, lasketaan rungon tilavuus d,hmallilla. Metsurin mittaamissa koepuissa keskiläpimitta oli mitattu männyllä keskimäärin %:n, kuusella %:n ja koivulla %:n suhteelliselta korkeudelta. Suositusten mukaan läpimitta oli useimmiten mitattu viimeisen tukin latvasta. Koivurungoista saadaan yleensä vain yksi tukki tyveltä, mikä johti usein liian alhaiseen läpimitan mittauskohtaan. Runkokäyrämallien mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Kannonkorkeutena käytettiin joko mitattua kannonkorkeutta, mallilla laskettua juurenniskan korkeutta tai kannonkorkeudeksi annettiin cm. Näistä arvoltaan suurin valittiin kannonkorkeudeksi. D,hmallilla laskettiin käyttöosan tilavuuserot aineiston kaikille puille. Keskimäärin malli antoi kaikille puulajeille pätkittäin mitattua suuremman tilavuuden. Männyllä tilavuusero oli, %, kuusella, % ja koivulla, %. Alue EteläSuomi Koivun runkotilavuuserot eri runkokäyrämalleilla LeimiPuita koita Tilavuusero (malli pätk.), % spline d,h d,d,h,!pohjanmaa, Pohjois, Pohjanmaa,,,,,, PohjoisSuomi,,, Kaikki,,, Metsurimittausaineistosta tilavuuseroja tarkasteltiin d,hmallilla myös pituuksittain. Runkokäyrämalli antoi yli % suuremman tilavuuden metrin pituisilla männyillä, muuten tilavuuserot olivat satunnaisia. Koivulla tilavuuserot olivat satunnaisia. Sen sijaan kuusella puun pituus vaikutti selvästi d,hmallin tarkkuuteen. Pituudeltaan alle metrin puilla tilavuuden aliarvio oli %, kun taas sitä suuremmilla kuusilla tilavuuden yliarviot olivat % (kuva ). Puille, joista oli mitattu d,hmallin tarvitsemat tiedot, laskettiin tilavuus eri runkokäyrämalleilla ja käyttäen eri tavoin saatuja latvan pituuksia. Tuloksia verrattiin pätkittäin mittaukseen perustuvaan tilavuuteen. Lähes kaikissa tapauksissa tarkin tulos saatiin d,d,hmallilla. KoivuHajajossain määrin myös männyllä d,hmalli antoi suuremman tilavuuden kuin d,d,hmalli. Myös kuusilla syntyi pieni TAULUKKO Runkojen kokonaistilavuuden erot runkokäyrämalleittain pätkittäin mittaukseen verrattuna Tilavuusero, % dh dd h d h ' ' ' ' Puulaji Latva Mänty mitattu,,, malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, n = Kuusi n= Koivu n= malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, malli,,, simuloitu,,,

8 Ero,% mänty ml kuusi D koivu f' ' ~ llli t f~ ~+~ ~ J~ u Pituus, m Kuva. Puun pituuden vaikutus d,hmallin ja pätkittäin mittauksen väliseen tilavuuseroon ero. Erot johtuivat ainakin osittain d,hmallin mittauskorkeuksien valintatavasta, eli ylemmät läpimitat oli mitattu liian paksusta kohdasta. Latvan pituus vaikutti eniten koivun tuloksiin; latvamalliin perustuva tilavuus oli suurempi kuin mitattuun tai simuloituun latvan pituuteen perustuva tilavuus. METSURIMITTAUSMENETELMÄÄN TULOSTEN PERUSTEELLA TEHDYT MUUTOKSET Tutkimuksen tulosten perusteella Masserilla tehtävän metsurimittauksen koepuiden mittaukseen ja mittaustulosten laskentaan tehtiin seuraavat muutokset :. Rungon keskiläpimitan, useimmiten tukkiosan päättymisläpimitan, sijaan Masser :llä mitataan läpimitta metrin kohdalta.. Valittaessa kaikki tukkirungot koepuiksi on kuiturunkojen koepuuotanta Masser :llä tehty tukkirunkojen otannasta riippumattomaksi.. Pieniläpimittaisten kuitu runkojen todennäköisyyttä osua koepuuksi on lisätty siten, että esim. cm:n puulla on sama todennäköisyys tulla koepuuksi kuin cm:n puulla.. Masser :llä pituuskäyrän laskennassa ovat mukana kuitukoepuiden lisäksi vain pituu skoepuuotannan kautta koepuiksi tulevat tukkipuut.. Latvahukkapuumallin sijasta käytetään rinnankorkeu slä pimitan sekä käyttöosan pituuden j a latvaläpimitan peru steella iteroitu a latvan pit uutta. Latvahukkapuumallilla saatu a latvaa käytetään ainoastaan silloin, kun iterointia ei voida käyttää.. Tukkipuiden tilavuuksien laskennassa Masser :llä käytetään d,d,hmallia. Uusia laskentaohjelmia testattiin laskemalla uudet tulokset aineistolle. Masser :llä koepuuotantaan ja mittau stunnuksiin ei tehty muutoksia, joten u uden laskentaohjelman tulosten tarkastelu antaa riittävän kuvan Masser :n tilavuuden tarkkuudesta muutosten jälkeen. Muutokset pienensivät puutavaralajien tilavu useroja lukuun ottamatta k uusikuitupuuta. Mäntykuitupuun tilavuu sero pieneni, %:sta, %:iin ja koivukuidun, %:sta, %:iin. Kuu sikuitupuun tilavuusero oli vähän suurempi k uin aikaisemmin. Koko Masser :n aineiston tilavuu sero pieneni, %: sta, %:iin. Kohteittain tilavuu sero oli, +, %. Masser :llä kaikkia laskentamenetelmään tehtyjä muutoksia ei voitu testata aineistolla. U u tta koepuuotantaa kokeiltiin aineistolla. Tarkastelussa käytettiin runkokäyrien laskennassa pelkästään d,hmallia. D,d,h mallia ei tässä yhteydessä testattu. Aineistona käytettiin tarkastuksen mukaisia runkolukusarjoja ja koepuutietoja.

9 Tilavuuserot pienenivät Masser aineistossa, %:sta, %:iin. Vain yhdellä kohteena yhdeksästä laskenta ei antanut merkittävästi parempaa tulosta. Kohteittain tilavuuserot olivat, +, %. Otanaa muuttamalla parannettiin pituuskäyrien tarkkuutta ja siten myös menetelmän kokonaistarkkuutta. PÄÄTELMÄT Metsurimittauksen tarkkuudesta saadut käytännön kokemukset osoittautuivat tutkimuksen perusteella oikeansuuntaiksi. Käytännössä tilavuuden yliarviot ovat olleet keskimäärin muutaman prosentin luokkaa, mutta leimikkokohtaisesti erot ovat voineet olla suuriakin. Runkomääriltään suuremmissa leimikoissa tilavuusvirheet ovat todennäköisesti olleet kuitenkin pienempiä kuin tutkimuskohteilla. Valtamenetelmänä olevan Masser mittauksen tilavuusvirhe oli varsin pieni, mutta Masser :llä mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden mukana virhelähteitä oli useampia. Tämän vuoksi tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti Masser :n mittaustulosten selvittämiseen. Puidenluku on tärkeä mittauksen osavaihe. Metsurit mittasivat rinnankorkeusläpimitan yleensä hyvin, mutta tukkipuukokoisten kuusien mittaus tehtiin jonkin verran liian alhaalta. Tilavuusvirheet johtuivat pääasiassa pituuskäyrän epätarkkuudesta. Tämän vuoksi Masser :n laskentaohjelmaan tehtiin muutoksia koepuiden otantaan ja tukkikoepuiden käyttöön pituuskäyrän tasoituksessa. Latvahukkapuun pituusmallin epätarkkuuden vuoksi se korvattiin hukkalatvan pituuden iteroinnilla. Runkokäyräyhtälöitä verrattaessa todettiin metrin korkeudelta mitattuun läpimittaan perustuvan d,d,hmallin antavan paremman t uloksen kuin rungon puolivälistä mitattuun läpimittaan perustuvan d,hmallin, jota on aiemmin käytetty Masser :n laskennassa. Tämän vuoksi Masser :n tukkikoepuista mitataan jatkossa läpimitta metrin korkeudelta. Metsurimittauksen tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota puidenluvun ja rungon käyttöosan päättymisläpimitan tarkastukseen. Puidenluvusta johtuva tilavuusero vastaa pohjapintaalaeroa Masser :llä, mutta on merkitykseltään pienempi Masser :llä. Käyttöosan päättymisläpimitan ero aiheuttaa suuren tilavuuseron Masser :llä, mutta Masser :llä sillä ei ole suurta merkitystä. Metsurimittauksen tarkastusrutiinia kehitetään jatkossa siten, että se on entistä helpommin toteutettavissa. Tällä tavoin varmistutaan metsurimittauksen tuloksen oikeellisuudesta käytännössä. Asiasanat: metsuri, puutavaranmittaus

10 Metsäteho Review ON THE ACCURACY OF THE STEM MEASUREMENT SYSTEM Tallying of trees to be felled and measurement of sample trees during the cutting is called stem measurement system. The study looked into the accuracy of the system in the light of data collected on timber harvesting operations where Masser and Masser measurement devices and Masser computation programs were used. The accuracy of the singlestage measurement is influenced by the measurements made by the chainsaw operator and the various factors involved in the computation. The gross volume difference between the results given by the measure.ments and the results provided by inspection measurements averaged at, % on the Masser sites and, % on the Masser sites. On nearly all the sites stem measurement system resulted in volume values in excess of the inspection measurement value. The factors influencing the measurement result were examined separately. The effect of measurements made by the chainsaw operator himself on the vol ume error was relatively small. Tallying of sawtimbersized spruce was the only work stage resulting in slight overestimation of volume. Computation factors resulting in overestimates ofthe result were particularly associated with Masser. The plotting of the height curve and the number of sample trees had the biggest influence on the results. The height model for the nonmerchantable top and the stem curve models used with Masser were also observed to influence the results. The results obtained were utilised when making changes in the computation method. Their effect on the volume results obtained from the data were tested using new computation programs. Following the changes, the volume differences were, % for Masser and, % for Masser. Key words: chainsaw operator, timber measurement METSÄTEHO ~ Postios: PL, HELSINKI Katuos: Unioninkatu, HELSINKI Faksi: () Puhelin: () ISSN X Helsinki Painovalmiste

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLUSUUS 6/1994 METSURIMITTAUKSEN AJANMENEKKI

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLUSUUS 6/1994 METSURIMITTAUKSEN AJANMENEKKI METSÄTEHO /14 METSURIMITTAUKSEN AJANMENEKKI Jari Marjomaa Tapio Räsänen Yksivaiheisen metsurimittauksen puidenluvun ja koepuiden mittauksen ajanmenekkiä Masser 2 ja mittalaitteita käytettäessä selvitettiin

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus 43 Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus ACCURACY OF THE MOST COMMON MEASUREMENT DEVICES ON MULTI-PURPOSE LOGGING MACHINES MARKKU HALINEN HELSINKI 99 Metsätehon tiedotus - Metsäteho

Lisätiedot

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Metsätehon raportti 35 15.12.1997 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski

Lisätiedot

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA METSÄTEHON KATSAUS 2/969 PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA Metsäteho suoritti kesällä 968 yhteistoiminnassa Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tutkimuksen pystymittau.ksen tarkkuudesta Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa /99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

-: METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 10/1994 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS. Olli-Pekka Ahonen. Jari Marjomaa

-: METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 10/1994 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS. Olli-Pekka Ahonen. Jari Marjomaa METSATEHO 1/199 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS Olli-Pekka Ahonen Jari Marjomaa Tavoitteena oli selvittää hakkuukoneen mittalaitteiden tilavuuden mittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä käytännön

Lisätiedot

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA

DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö Vesa Turunen DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Timo Melkas Metsäteho Oy Forest Big Data -hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 CHM Arbonaut Oy Melkas, T., Poikela,

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

RUNKOPANKKI JA K-MSN MENETELMÄ PUUSTOTIETOJEN JA PÖLKKYJAKAUMAN ENNUSTAMISESSA

RUNKOPANKKI JA K-MSN MENETELMÄ PUUSTOTIETOJEN JA PÖLKKYJAKAUMAN ENNUSTAMISESSA RUNKOPANKKI JA K-MSN MENETELMÄ PUUSTOTIETOJEN JA PÖLKKYJAKAUMAN ENNUSTAMISESSA Projektiryhmä Tapio Räsänen, Vesa Imponen ja Juha-Antti Sorsa Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsäliitto Osuuskunta,

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8]

[MATEMATIIKKA, KURSSI 8] 2015 Puustinen, Sinn PYK [MATEMATIIKKA, KURSSI 8] Trigometrian ja avaruusgeometrian teoriaa, tehtäviä ja linkkejä peruskoululaisille Sisällysluettelo 8.1 PYTHAGORAAN LAUSE... 3 8.1.1 JOHDANTOTEHTÄVÄT 1-6...

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

Calculus. Lukion PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Calculus Lukion 7 MAA Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i - -~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka

Kemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Henry Imponen HAKKUUKONEEN JA TUKKIMITTARIN TARKASTUSMITTAUS- MENETELMIEN VERTAILU MÄNNYN TYVIPÖLKKYJEN TILA- VUUDEN MÄÄRITYKSESSÄ Opinnäytetyö

Lisätiedot

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015 Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus

PERUSMITTAUKSIA. 1. Työn tavoitteet. 1.1 Mittausten tarkoitus Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio 1 PERUSMITTAUKSIA 1. Työn tavoitteet 1.1 Mittausten tarkoitus Tässä työssä määrität tutkittavaksesi annetun metallikappaleen tiheyden laskemalla sen suoraan tiheyden

Lisätiedot

Sädehoidon valvonnan tuloksia

Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoidon valvonnan tuloksia Sädehoitofyysikoiden 31. neuvottelupäivät 5.-6.6.2014 Billnäsin ruukki, Raasepori Petri Sipilä, STUK petri.sipila@stuk.fi Kammiovertailu 2013 Sairaalan annosmittauksen ero

Lisätiedot

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella

Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella TTS:n tiedote Metsätyö, -energia ja yrittäjyys 4/2011 (749) BIOENERGIA Ennakkoraivaus ja energiapuun hakkuu samalla laitteella Tutkijat Kaarlo Rieppo ja Arto Mutikainen, TTS TTS selvitti tutkimuksessa

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät

Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Heilurin heilahdusaikaan vaikuttavat tekijät Jarmo Vestola Koulun nimi Fysiikka luonnontieteenä FY-Projektityö 20.9.2000 Arvosana: K (9) 2. Tutkittava ilmiö Tehtävänä oli tutkia mitkä tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14

Lisätiedot

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-

Lisätiedot

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen

Joukkokäsittelyn työmallit. Heikki Ovaskainen Joukkokäsittelyn työmallit Heikki Ovaskainen Metsätehon tuloskalvosarja 8a/2014 Esityksen sisältö Taustaa Uusien joukkokäsittelyn työmallien kuvaus Aineisto ja menetelmät Tulokset - ajanmenekki ja tuottavuus

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot