7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

Transkriptio

1 METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin Masser ja mittalaitteita ja Masserin laskentaohjelmia. Yksiuaiheisen metsurimittauksen tarhkuuteen vaikuttavat metsurin tekemät mittauhset ja laskennan eri vaiheiden tekijät. Mittausten kokonaistilauuusero tarkastusmittaukseen oli Masser kohteilla keskimäärin, % ja Masser kohteilla, %. Lähes kaihilla lwhteilla metsurimittaus antoi liian suuren tilavuuden tarhastuhseen verrattuna. Mittaustulohseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin erikseen. Metsurien tekemien mittausten vaikutus tilavuusvirheeseen oli melko vähäinen. Vain tukkikokoisten kuusien puidenluku aiheutti tilavuuden lievää yliaruiota. Tulohsen yliarvioon vaikuttaneita lashentatekijöitä oli etenhin Masser :llä. Suurin Valok. Metsäteho vaikutus tulokseen oli pituuskäyrän nwodostamisella ja koepuiden määrällä. Myös latuahukkapuun pituusmallilla ja Masser :llä käytetyillä runkohäyrämalleilla oli uaihutusta. Tulosten perusteella laskentamenetelmään tehtiin muutoksia. Niiden vaikutusta aineiston tilavuustuloksiin testattiin uusilla laskentaohjelmilla. Tilavuuserot olivat muutosten jälkeen Masser :llä, %ja Masser :llä, %. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Metsurimittausta käytetään miestyönä hakattavien kuitupuuvaltaisten leimikoiden työ ja luovutusmittaukseen. Mittaukset tehdään joko Masser tai Masser mittalaitetta käyttäen ns. yksivaiheisena metsurimittauksena, jossa metsuri lukee puut sekä mittaa koepuut hakkuun yhteydessä. Tiedot tallennetaan mittalaitteelle, josta ne siirretään muistimoduliin. Mittaustulos lasketaan PC:n tai keskustietokoneen Masserlaskentaohjelmistolla. Tutkimusaineisto kerättiin eri osista Suomea kahdeksalta Masser :llä ja yhdeksältä Masser :llä mitatulta kohteelta. Lisäksi mukana oli yksi kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaa, jossa Massermittalaitetta oli käytetty vain puidenluvussa. Tätä kohdetta ei käytetty tarkkuuteen vaiku ttavien tekijöiden tarkastelussa. Kultakin työmaalta mitattiin noin runkoa (taulukko ). Tarkastusmittausaineiston keräsivät metsäyhtiöiden työnjohtajat syysmarraskuussa. Metsurimittaustuloksen oikeellisuuteen vaikuttavat mittausten suoritus ja menetelmän tarkkuus. Menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. koepuiden määrä, pituuskäyrän laskentatapa, runkokäyräyhtälötja hukkalatvamalli. Metsurimittauksen tuloksissa oli havaittu eroja muihin menetelmiin verrattuna, minkä vuoksi Metsätehoa pyydettiin selvittämään metsurimittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Aineiston kuvaus TAU LUKKO, nro Yritys Paikkakunta Veitsiluoto Oy Veitsiluoto Oy Tarkastusmittauksen helpottamiseksi metsurit jättivät rungot kasaamatta. Rungonjokainen pölkky ja runkoon kuuluva latva voitiin siten yhdistää. Rungoista mitattiin puulaji, kannonkorkeus, hakkuussa tehdyn kannonkorkeuden ja oikean kannonkorkeuden (ylin kaatoa haittaavaj uurenniska) ero, rungon läpimitat,,, ja, metrin korkeudelta h ukka' latvan pituus, läpimitta hukkalatvan puolivälistä, käyttöosan päättymisläpimitta sekä Masser :n koepuista r ungon keskeltä mitattu läpimitta ja sen mittauskorkeus. Metsäliitto Salia Rovaniemen mlk Haapajärvi EnsoGutzeit Oy Ilomantsi EnsoGutzeit Oy Juankoski Runkoja, Keskikoko, dm/runko kpl Masser Pohjanmaan Puu Oy Reisjärvi!Pohjanmaan Puu Oy IReisjärvi ITehdaspuu Oy Yhteensä lsavonlinna mä Puulajisuhteet ku ko i Masser Veitsiluoto Oy Yhtyneet Pape ritehtaat Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yhtyn eet Pape ritehtaat Oy Längel mäki Tuulos Valkeakoski limajoki EnsoGutzeit Oy Varpaisjärvi Tehdaspuu Oy Lieksa Tehdaspuu Oy Sulkava Metsähallitus Lieksa Metsähallitus Kaksivaiheinen metsurimittaus Sotkamo Kaikki yhteensä Metsäliitto Yhteensä Vaala

3 Kustakin pölkystä kirjattiin puutavaralaji ja mitattiin läpimitat metrin välein (,,,,,,,,,,, ja, m) sekä pölkyn pituus. Pölkyn viimeinen läpimitta mitattiin tasametrin ylittävän pätkän puolivälistä. Kaikki tukkirungot mitattiin koepuina. Aineiston puutavaralajiosuudet on esitetty taulukossa. TAULUKKO Puutavaralajien osuudet aineistossa % Masser r. l J L o_oiln,= : keskim. Puutavaralaji Masser Osuus,% Masser Kaksivaiheinen % MÄT,,, MÄK,,, KUT,, KUK,, KOT, KOK,, MUU, Yhteensä, m Masser r :. ~n,, Lisäksi kerättiin aineisto koivun runkokäyräyhtälöiden tarkkuuden selvittämiseksi. Tässä aineistossa olivat läpimitta ja pituustiedot koivusta kohteelta (noin runkoa/kohde) eri puolilta Suomea. Läpimitat mitattiin koivujen tyveltä, metriin asti samoilta korkeuksilta kuin leimikkoaineistossa. Tästä ylöspäin läpimitat mitattiin metrin välein, mikäli puun pituus oli alle m ja kahden metrin välein, jos se oli yli m. ~ru._e:::::],. keskim. Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen kokonaistilavuuden erot Ero.% OM TULOKSET Metsurimittauksen kokonaistarkkuus Metsurimittauksen mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Metsurimittauksessa tilavuus oli yhtä kohdetta lukuun ottamatta suurempi kuin pätkittäin mitattu tilavuus (kuva ). Tilavuusero oli Masser :llä keskimäärin, % ja Masser :llä, %. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta Masser :n tilavuuserot olivat hyväksyttävissä rajoissa (enintään ±%). Sen sijaan puolessa Masser :n kohteista tilavuusero oli yli + %. Kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaan tilavuusero oli +, %. Puutavaralajeittaisia tilavuuseroja tarkasteltiin mittalaitteittain (kuva ). Tarkastelusta jätettiin pois ne puutavaralajit, joita aineistossa oli vähän. Puutavaralajien tilavuus oli mäntytukkiaja Masser :n kuusikuitupuuta lukuun ottamatta mitattu liian suureksi. Masser :llä kuitupuun tilavuuserot olivat selvästi suurempia kuin Masser :llä. Masser :n kuusikuitupuun tilavuusero oli noin, %. Kohteiden pääpuutavaralajien tilavuuserot olivat, +, %. lvät lväk KUT KUK KOT KOK Puutavaralap Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen tilavuuserot puutavaralajeittain Suoritustarkkuuden vaikutus tilavuuseroon Rinnankorkeusläpimitan mittaus Metsurimittauksen puidenluvussa mitataan rinnankorkeusläpimitta ja r ekisteröidään puulaji. Rinnankorkeusläpimitan mittauksessa on useita virhelähteitä. Mittauskorkeus voidaan arvioida väärin rinnemaaston, korkean juurenniskan tai rungon alaosan oksikkuuden vuoksi. Rungon epäpyöreys aiheuttaa

4 systemaattisen virheen, jos rungot mitataan aina samasta suunnasta. Jos mittalaite ei ole mitattaessa vaakasuorassa, mittaustulos on liian suuri. alan ero oli, %. Todennäköisin syy kuusien virheelliseen mittaukseen oli rungon alaosan oksikkuus, jonka vuoksi mittaus tehtiin liian alhaalta. Kuusiaineistossa oli runsaasti suuria runkoja, joissa läpimittavirhe vaikuttaa pohj apintaalaan enemmän kuin pienissä rungoissa. Rinnankorkeusläpimitan mittausvirhettä tarkasteltiin puulajeittain metsuri ja tarkastusmittauksen runkolukusarjojen perusteella pohjapintaalojen ja tilavuuksien eroina. Tarkastuksessa läpimitta mitattiin ylimmästä kaatoa haittaavasta juurenniskasta ja kirjattiin m etsurin virheellisesti määrittämä kannonkorkeus. Alkuperäisten pituuskäyrien ja yksikkötilavuuksien perusteella laskettiin tilavuudet sekä metsuriettä tarkastusmittauksen runkolukusarjoille ja tarkasteltiin puulajien kokonaistilavuuksien eroja. Tarkastelussa ei otettu huomioon rinnankorkeusläpimitan mittausvirheen vaikutusta pituuskäyriin ja tilavuuslukuihin. Masser :llä tilavuuserot olivat männyllä keskimäärin, %, koivulla, % ja kuusella, %. Masser :llä vastaavat erot olivat männyllä, % ja kuusella +, %. Koivulla tilavuuseroa ei syntynyt (kuva ). Pohjapintaalan ero oli yhteensä, %. Kohteittain se vaihteli, +, %. Männyt ja koivut mitattiin melko tarkasti, mutta Masser :tä käytettäessä kuusien rinnankorkeusläpimitat oli mitattu systemaattisesti liian suuriksi. Keskimäärin pohjapinta Masser Ero, /o ~mänty ml kuusi 'f Dkoivu keskim. Masser Ero, /o ~mänty l!llkuusi D koivu D keskim. Kuva. Rinnankorkeusläpimitan mittaustarkkuuden vaikutus tilavuuteen

5 Masser :n kuusilla runkolukusarjan mittauseroista johtuva tilavuusero oli satunnainen alle cm:n läpimittaluokissa. Pääosa tilavuusvirheestä syntyi cm:n läpimittaluokissa. Sitä suurempien puiden rinnankorkeusläpimitan mittauserot vaikuttivat tilavuuteen satunnaisesti eivätkä enää lisänneet tilavuuseroa. Masser s r~~~ Ero, mm ti~.j : mänty mkuusi Käyttöosan päättymisläpimitta s tmj koivu Käyttöosan päättymisläpimittaa käytetään metsurimittauksessa hukkalatvan pituuden laskentaan. Läpimitta syötetään Masser :n laskentaohjelmaan puulajikohtaisesti. Masser :llä se mitataan koepuista. Masser :llä rungon katkaisu muusta kuin ohjeellisesta käyttöosan päättymisläpimitasta aiheuttaa virhettä käyttöosan tilavuuteen. L Tutkimuksessa verrattiin ohjeellista käyttöosan päättymisläpimittaa todelliseen päättymisläpimittaan. Erot olivat kaikilla kohteilla melko pieniä (kuva ). Masser :n kohteilla tarkasteltiin puulajeittain luku ja koepuiden käyttöosan päättymisläpimittojen välistä eroa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ero oli alle ± mm. Käyttöosan päättymisläpimitan vaikutusta tilavuuseroon tarkasteltiin laskemalla runkokäyrien avulla käyttöosien tilavuudet eri päättymisläpimitoilla. Vertailutilavuutena käytettiin cm:n läpimittaan saakka laskettua käyttöosan tilavuutta. Käyttöosan päättymisläpimitan muutos vaikutti merkittävästi kuitupuurunkojen (d enintään cm) tilavuuteen, mutta tukkirunkojen tilavuuteen (d vähintään cm) sillä ei juuri ollut vaikutusta (kuva ). Esimerkiksi latvaläpimitan ollessa cm:n sijasta cm, tilavuusero oli kuitupuurungoilla %, mutta tukkirungoilla vain %. keskim. Kuva. Käyttöosan päättymisläpimitan katkontatarkkuus TIIavuusero,% Kuilupuurungot mänty kuusi koivu..... :.:~.:...,... ", ::,"'C.,: :~ J.... ',,,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm Käyttöosan pituuden mittauksen tarkkuus Metsurimittauksen koepuista mitataan käyttöosan pituus Masser :llä, metrin ja Masser :llä, metrin tarkkuudella. Samalla tarkkuudella mitataan tukkiosan ja tarvittaessa eri laatuisten rungonosien pituudet. Pituuden mittauksen tarkkuutta tarkasteltiin Masser :n koepuilla, joista metsurin tekemät mittaukset ja tarkastusmittaukset olivat yhdistettävissä. Keskimäärin erot olivat varsin vähäisiä, joskin useimmat metsurit mittasivat pituudet todellista hieman lyhyemmiksi. Mäntyjen pituuden mittaus onnistui parhaiten. Kuusella ja koivulla pituuden aliarvio oli keskimäärin noin cm, joka on puolet Masser :n rekisteröintitarkkuudesta. Yli cm:n pituuseroja oli, %:lla koepuista. Näillä pituuden mittauksen tarkkuuksilla ei juuri ollut vaikutusta tilavuuseroihin....:.,...,~ : :.., :.".,.: '.;,;;:~ ~~,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm :.~, Kuva. Kuitupuurunkojen (d ~ cm) ja tukkirunkojen (d ~ cm) tilavuuserot käyttöosan latvalapimitan suhteen

6 Laskentamenetelmän tarkkuus Ero, % ~mänty Pituuskäyrän muodostaminen ja koepuumäärät Puulajeittaiset pituuskäyrät muodostetaan koepuiden käyttöosan pituuksien mukaan. Yleisesti käytetty Näslundin pituuskäyrämalli () ei sovellu riittävän hyvin rungon käyttöosan pituuden tasoittamiseen. Malli antaa harhaisia tuloksia pienille puille. Masserlaskennassa mallia on muunnettu siten (), että puiden pienin läpimitta ja pienin käyttöosan pituus on otettu huomioon. Näslundin käyrän oikean muodon edellytyksenä on usein se, että koepuita on mitattu läpimittajakauman koko laajuudelta. Epälineaarisen mallin parametrit estimoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä. Laskennassa tarvittavat alkuarvot saadaan käyttämällä ensin mallin linearisoitua muunnosta (). h =.+( h =hmin+( d a+b*d ) ddmin ) a+b*(ddmin) Masser ~r====~ t W!!II kuusi Dkoivu, +~ _] kesklm. Ero, /o ~.====~ ( ) () ddmin =a+b* (ddmin) () keskim...jhhiri~n Kuva. Pituuskäyrien vaikutus tilavuuseroon Mikäli koepuita ei jostakin puulajista ole tarpeeksi (vähintään kpl), voidaan puulajit yhdistää laskennassa sillä edellytyksellä, että pituudet eivät poikkea toisistaan merkittävästi ja vähimmäislatvaläpimitta on sama. Pituuskäyrän tarkkuus riippuu ennen kaikkea koepuiden jakaantumisesta puulajin runkolukusarjan mukaan tasaisesti eri lä pimittaluokkiin. Suurten runkojen osuutta on usein syytä painottaa, sillä niiden keskinäinen pituuden hajonta on yleensä pieniä runkoja suurempaa. Koepuiden otannassa käytettiin Masser :llä m enetelmää, jossa kaikki tukkirungot olivat koepuita. Kuitupuurungoilla oli normaali kumulatiiviseen pohjapintaalaan perustuva otanta. Tällöin h avaittiin, että kuitukoepuita saatiin liian vähän. Tutkimuskohteille muodostettiin aluksi puulajeittain kolme erilaista pituuskäyrää: metsurin koepuumittausten mukainen, tarkastusmittausten mukainen ja pituuskäyrä, jossa kaikki puut olivat koe puita. Metsurin koepuumittausten ja tarkastuksen perusteella lasketut pituuskäyrät olivat yleensä yhteneväiset. Masser :llä ne poikkesivat kaikkien puiden pituuskäyrästä melko vähän. Muutamilla kohteilla pituuskäyrä yliarvioi pit uuden suuremmissa läpimittaluokissa, mikä johtui todennäköisesti vähäisestä koepuumäärästä. Masser :n pääpuulajeilla metsurin koepuumittausten j a kaikkien puiden pit uuskäyrät poikkesivat enemmän toisistaan. Pituuskäyrän alaosa antoi cm:n läpimittaluokkaan asti liian suuren pituuden kahdessa kolmesta pääpuulajin pituuskäyräst ä. Virheellinen pituuskäyrä johtui liian pienestä kuitukoepuiden määrästä, pituuskäyrän virheellisestä lähtöpisteestä ja siitä, että kaikki tukkirungot olivat mukana pituuskäyrän laskennassa. Tällöin ne painotuksenaan nostivat pituuskäyrän liian ylös. Pituuskäyristä johtuvat tilavuuserot on esitetty kuvassa. Kun otetaan huomioon aineiston määrä niin merkittävin pituuskäyristä johtuva tilavuuser~ oli Masser :n kuusella. Latvahukkapuun pituusmallin tarkkuus Masserlaskentaohjelmassa runkokäyrän muodostamista varten tarvittava puun pituus saadaan lisäämällä käyttöosan pituuteen latvahukkapuun pituusmallilla laskettu latvan pituus. Malli laskee latvan pituuden puulajeittain rinnankorkeusläpimitan, käyttöosan pituuden ja päättymisläpimitan perusteella.

7 e Aineiston koepuille laskettiin latvahukkapuun pituusmallilla pituudet,joita verrattiin tarkastuksessa mitattuihin latvojen pituuksiin. Mallin antama latvan pituus oli todellista selvästi lyhyempi alle cm:n männyillä. Muilla puulajeilla ei latvan pituuksissa ollut merkittävää eroa. Sen sijaan kaikilla puulajeilla olivat pituuserojen keskihajonnat melko suuret. Erikseen kerätystä koivun runkokäyräaineistosta laskettiin splineyhtälöllä, d,h ja d,d,hmallilla ja pätkittäin puun tilavuudet leimikossa. Mallien antamat runkotilavuuden erot pätkittäin mitattuun verrattuna olivat alueittain keskimäärin taulukon mukaiset. Tulokset eivät osoittaneet puutteita koivun runkokäyrämallien tarkkuudessa. Pienikokoisten mäntyjen latvahukkapuun pituuden aliarvio aiheutti aliarviota myös niiden käyttöosan tilavuuteen. Pituuden aliarvio oli suurimmillaan aivan pienillä, cm:n puilla, joilla sen vaikutus runkokäyrän perusteella laskettuun tilavuuteen oli kuitenkin vain, %. Suurimmillaan tilavuuden aliarvio oli cm:n männyillä,, %. Siten latvahukkapuun pituusmallista johtuva tilavuusvirhe vähensi hieman pienten mäntyrunkojen tilavuusvirhettä. TAULUKKO Runkokäyrämallit Runkokäyrämallit kuvaavat puun muotoa, ja niiden avulla lasketaan läpimittaluokittaiset yksikkötilavuudet ja yksittäisten koepuiden tilavuudet. Masser :n laskennassa käytetään vain rinnankorkeusläpimittaan ja puun pituuteen perustuvaa d,hmallia. Masser :llä käytetään lisäksi tukkikoepuiden tilavuuksien laskennassa edellistä tarkempaa d,hmallia. e d,hmallissa tarvitaan rinnankorkeusläpimitan ja puun pituuden lisäksi rungon keskeltä mitattu läpimitta ja käyttöosan päättymisläpimitta. Rungon keskeltä mitatun läpimitan tulee olla %:n ja ylimmän läpimitan %:n suhteellisella korkeudella rungon koko pituudesta. Lisäksi läpimittojen sijainnin suhteellisen eron tulee olla vähintään %. Mikäli ehdot eivät täyty, lasketaan rungon tilavuus d,hmallilla. Metsurin mittaamissa koepuissa keskiläpimitta oli mitattu männyllä keskimäärin %:n, kuusella %:n ja koivulla %:n suhteelliselta korkeudelta. Suositusten mukaan läpimitta oli useimmiten mitattu viimeisen tukin latvasta. Koivurungoista saadaan yleensä vain yksi tukki tyveltä, mikä johti usein liian alhaiseen läpimitan mittauskohtaan. Runkokäyrämallien mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Kannonkorkeutena käytettiin joko mitattua kannonkorkeutta, mallilla laskettua juurenniskan korkeutta tai kannonkorkeudeksi annettiin cm. Näistä arvoltaan suurin valittiin kannonkorkeudeksi. D,hmallilla laskettiin käyttöosan tilavuuserot aineiston kaikille puille. Keskimäärin malli antoi kaikille puulajeille pätkittäin mitattua suuremman tilavuuden. Männyllä tilavuusero oli, %, kuusella, % ja koivulla, %. Alue EteläSuomi Koivun runkotilavuuserot eri runkokäyrämalleilla LeimiPuita koita Tilavuusero (malli pätk.), % spline d,h d,d,h,!pohjanmaa, Pohjois, Pohjanmaa,,,,,, PohjoisSuomi,,, Kaikki,,, Metsurimittausaineistosta tilavuuseroja tarkasteltiin d,hmallilla myös pituuksittain. Runkokäyrämalli antoi yli % suuremman tilavuuden metrin pituisilla männyillä, muuten tilavuuserot olivat satunnaisia. Koivulla tilavuuserot olivat satunnaisia. Sen sijaan kuusella puun pituus vaikutti selvästi d,hmallin tarkkuuteen. Pituudeltaan alle metrin puilla tilavuuden aliarvio oli %, kun taas sitä suuremmilla kuusilla tilavuuden yliarviot olivat % (kuva ). Puille, joista oli mitattu d,hmallin tarvitsemat tiedot, laskettiin tilavuus eri runkokäyrämalleilla ja käyttäen eri tavoin saatuja latvan pituuksia. Tuloksia verrattiin pätkittäin mittaukseen perustuvaan tilavuuteen. Lähes kaikissa tapauksissa tarkin tulos saatiin d,d,hmallilla. KoivuHajajossain määrin myös männyllä d,hmalli antoi suuremman tilavuuden kuin d,d,hmalli. Myös kuusilla syntyi pieni TAULUKKO Runkojen kokonaistilavuuden erot runkokäyrämalleittain pätkittäin mittaukseen verrattuna Tilavuusero, % dh dd h d h ' ' ' ' Puulaji Latva Mänty mitattu,,, malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, n = Kuusi n= Koivu n= malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, malli,,, simuloitu,,,

8 Ero,% mänty ml kuusi D koivu f' ' ~ llli t f~ ~+~ ~ J~ u Pituus, m Kuva. Puun pituuden vaikutus d,hmallin ja pätkittäin mittauksen väliseen tilavuuseroon ero. Erot johtuivat ainakin osittain d,hmallin mittauskorkeuksien valintatavasta, eli ylemmät läpimitat oli mitattu liian paksusta kohdasta. Latvan pituus vaikutti eniten koivun tuloksiin; latvamalliin perustuva tilavuus oli suurempi kuin mitattuun tai simuloituun latvan pituuteen perustuva tilavuus. METSURIMITTAUSMENETELMÄÄN TULOSTEN PERUSTEELLA TEHDYT MUUTOKSET Tutkimuksen tulosten perusteella Masserilla tehtävän metsurimittauksen koepuiden mittaukseen ja mittaustulosten laskentaan tehtiin seuraavat muutokset :. Rungon keskiläpimitan, useimmiten tukkiosan päättymisläpimitan, sijaan Masser :llä mitataan läpimitta metrin kohdalta.. Valittaessa kaikki tukkirungot koepuiksi on kuiturunkojen koepuuotanta Masser :llä tehty tukkirunkojen otannasta riippumattomaksi.. Pieniläpimittaisten kuitu runkojen todennäköisyyttä osua koepuuksi on lisätty siten, että esim. cm:n puulla on sama todennäköisyys tulla koepuuksi kuin cm:n puulla.. Masser :llä pituuskäyrän laskennassa ovat mukana kuitukoepuiden lisäksi vain pituu skoepuuotannan kautta koepuiksi tulevat tukkipuut.. Latvahukkapuumallin sijasta käytetään rinnankorkeu slä pimitan sekä käyttöosan pituuden j a latvaläpimitan peru steella iteroitu a latvan pit uutta. Latvahukkapuumallilla saatu a latvaa käytetään ainoastaan silloin, kun iterointia ei voida käyttää.. Tukkipuiden tilavuuksien laskennassa Masser :llä käytetään d,d,hmallia. Uusia laskentaohjelmia testattiin laskemalla uudet tulokset aineistolle. Masser :llä koepuuotantaan ja mittau stunnuksiin ei tehty muutoksia, joten u uden laskentaohjelman tulosten tarkastelu antaa riittävän kuvan Masser :n tilavuuden tarkkuudesta muutosten jälkeen. Muutokset pienensivät puutavaralajien tilavu useroja lukuun ottamatta k uusikuitupuuta. Mäntykuitupuun tilavuu sero pieneni, %:sta, %:iin ja koivukuidun, %:sta, %:iin. Kuu sikuitupuun tilavuusero oli vähän suurempi k uin aikaisemmin. Koko Masser :n aineiston tilavuu sero pieneni, %: sta, %:iin. Kohteittain tilavuu sero oli, +, %. Masser :llä kaikkia laskentamenetelmään tehtyjä muutoksia ei voitu testata aineistolla. U u tta koepuuotantaa kokeiltiin aineistolla. Tarkastelussa käytettiin runkokäyrien laskennassa pelkästään d,hmallia. D,d,h mallia ei tässä yhteydessä testattu. Aineistona käytettiin tarkastuksen mukaisia runkolukusarjoja ja koepuutietoja.

9 Tilavuuserot pienenivät Masser aineistossa, %:sta, %:iin. Vain yhdellä kohteena yhdeksästä laskenta ei antanut merkittävästi parempaa tulosta. Kohteittain tilavuuserot olivat, +, %. Otanaa muuttamalla parannettiin pituuskäyrien tarkkuutta ja siten myös menetelmän kokonaistarkkuutta. PÄÄTELMÄT Metsurimittauksen tarkkuudesta saadut käytännön kokemukset osoittautuivat tutkimuksen perusteella oikeansuuntaiksi. Käytännössä tilavuuden yliarviot ovat olleet keskimäärin muutaman prosentin luokkaa, mutta leimikkokohtaisesti erot ovat voineet olla suuriakin. Runkomääriltään suuremmissa leimikoissa tilavuusvirheet ovat todennäköisesti olleet kuitenkin pienempiä kuin tutkimuskohteilla. Valtamenetelmänä olevan Masser mittauksen tilavuusvirhe oli varsin pieni, mutta Masser :llä mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden mukana virhelähteitä oli useampia. Tämän vuoksi tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti Masser :n mittaustulosten selvittämiseen. Puidenluku on tärkeä mittauksen osavaihe. Metsurit mittasivat rinnankorkeusläpimitan yleensä hyvin, mutta tukkipuukokoisten kuusien mittaus tehtiin jonkin verran liian alhaalta. Tilavuusvirheet johtuivat pääasiassa pituuskäyrän epätarkkuudesta. Tämän vuoksi Masser :n laskentaohjelmaan tehtiin muutoksia koepuiden otantaan ja tukkikoepuiden käyttöön pituuskäyrän tasoituksessa. Latvahukkapuun pituusmallin epätarkkuuden vuoksi se korvattiin hukkalatvan pituuden iteroinnilla. Runkokäyräyhtälöitä verrattaessa todettiin metrin korkeudelta mitattuun läpimittaan perustuvan d,d,hmallin antavan paremman t uloksen kuin rungon puolivälistä mitattuun läpimittaan perustuvan d,hmallin, jota on aiemmin käytetty Masser :n laskennassa. Tämän vuoksi Masser :n tukkikoepuista mitataan jatkossa läpimitta metrin korkeudelta. Metsurimittauksen tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota puidenluvun ja rungon käyttöosan päättymisläpimitan tarkastukseen. Puidenluvusta johtuva tilavuusero vastaa pohjapintaalaeroa Masser :llä, mutta on merkitykseltään pienempi Masser :llä. Käyttöosan päättymisläpimitan ero aiheuttaa suuren tilavuuseron Masser :llä, mutta Masser :llä sillä ei ole suurta merkitystä. Metsurimittauksen tarkastusrutiinia kehitetään jatkossa siten, että se on entistä helpommin toteutettavissa. Tällä tavoin varmistutaan metsurimittauksen tuloksen oikeellisuudesta käytännössä. Asiasanat: metsuri, puutavaranmittaus

10 Metsäteho Review ON THE ACCURACY OF THE STEM MEASUREMENT SYSTEM Tallying of trees to be felled and measurement of sample trees during the cutting is called stem measurement system. The study looked into the accuracy of the system in the light of data collected on timber harvesting operations where Masser and Masser measurement devices and Masser computation programs were used. The accuracy of the singlestage measurement is influenced by the measurements made by the chainsaw operator and the various factors involved in the computation. The gross volume difference between the results given by the measure.ments and the results provided by inspection measurements averaged at, % on the Masser sites and, % on the Masser sites. On nearly all the sites stem measurement system resulted in volume values in excess of the inspection measurement value. The factors influencing the measurement result were examined separately. The effect of measurements made by the chainsaw operator himself on the vol ume error was relatively small. Tallying of sawtimbersized spruce was the only work stage resulting in slight overestimation of volume. Computation factors resulting in overestimates ofthe result were particularly associated with Masser. The plotting of the height curve and the number of sample trees had the biggest influence on the results. The height model for the nonmerchantable top and the stem curve models used with Masser were also observed to influence the results. The results obtained were utilised when making changes in the computation method. Their effect on the volume results obtained from the data were tested using new computation programs. Following the changes, the volume differences were, % for Masser and, % for Masser. Key words: chainsaw operator, timber measurement METSÄTEHO ~ Postios: PL, HELSINKI Katuos: Unioninkatu, HELSINKI Faksi: () Puhelin: () ISSN X Helsinki Painovalmiste