7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen"

Transkriptio

1 METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin Masser ja mittalaitteita ja Masserin laskentaohjelmia. Yksiuaiheisen metsurimittauksen tarhkuuteen vaikuttavat metsurin tekemät mittauhset ja laskennan eri vaiheiden tekijät. Mittausten kokonaistilauuusero tarkastusmittaukseen oli Masser kohteilla keskimäärin, % ja Masser kohteilla, %. Lähes kaihilla lwhteilla metsurimittaus antoi liian suuren tilavuuden tarhastuhseen verrattuna. Mittaustulohseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin erikseen. Metsurien tekemien mittausten vaikutus tilavuusvirheeseen oli melko vähäinen. Vain tukkikokoisten kuusien puidenluku aiheutti tilavuuden lievää yliaruiota. Tulohsen yliarvioon vaikuttaneita lashentatekijöitä oli etenhin Masser :llä. Suurin Valok. Metsäteho vaikutus tulokseen oli pituuskäyrän nwodostamisella ja koepuiden määrällä. Myös latuahukkapuun pituusmallilla ja Masser :llä käytetyillä runkohäyrämalleilla oli uaihutusta. Tulosten perusteella laskentamenetelmään tehtiin muutoksia. Niiden vaikutusta aineiston tilavuustuloksiin testattiin uusilla laskentaohjelmilla. Tilavuuserot olivat muutosten jälkeen Masser :llä, %ja Masser :llä, %. ~ METSÄTEOLLISUUS

2 JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Metsurimittausta käytetään miestyönä hakattavien kuitupuuvaltaisten leimikoiden työ ja luovutusmittaukseen. Mittaukset tehdään joko Masser tai Masser mittalaitetta käyttäen ns. yksivaiheisena metsurimittauksena, jossa metsuri lukee puut sekä mittaa koepuut hakkuun yhteydessä. Tiedot tallennetaan mittalaitteelle, josta ne siirretään muistimoduliin. Mittaustulos lasketaan PC:n tai keskustietokoneen Masserlaskentaohjelmistolla. Tutkimusaineisto kerättiin eri osista Suomea kahdeksalta Masser :llä ja yhdeksältä Masser :llä mitatulta kohteelta. Lisäksi mukana oli yksi kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaa, jossa Massermittalaitetta oli käytetty vain puidenluvussa. Tätä kohdetta ei käytetty tarkkuuteen vaiku ttavien tekijöiden tarkastelussa. Kultakin työmaalta mitattiin noin runkoa (taulukko ). Tarkastusmittausaineiston keräsivät metsäyhtiöiden työnjohtajat syysmarraskuussa. Metsurimittaustuloksen oikeellisuuteen vaikuttavat mittausten suoritus ja menetelmän tarkkuus. Menetelmän tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. koepuiden määrä, pituuskäyrän laskentatapa, runkokäyräyhtälötja hukkalatvamalli. Metsurimittauksen tuloksissa oli havaittu eroja muihin menetelmiin verrattuna, minkä vuoksi Metsätehoa pyydettiin selvittämään metsurimittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Aineiston kuvaus TAU LUKKO, nro Yritys Paikkakunta Veitsiluoto Oy Veitsiluoto Oy Tarkastusmittauksen helpottamiseksi metsurit jättivät rungot kasaamatta. Rungonjokainen pölkky ja runkoon kuuluva latva voitiin siten yhdistää. Rungoista mitattiin puulaji, kannonkorkeus, hakkuussa tehdyn kannonkorkeuden ja oikean kannonkorkeuden (ylin kaatoa haittaavaj uurenniska) ero, rungon läpimitat,,, ja, metrin korkeudelta h ukka' latvan pituus, läpimitta hukkalatvan puolivälistä, käyttöosan päättymisläpimitta sekä Masser :n koepuista r ungon keskeltä mitattu läpimitta ja sen mittauskorkeus. Metsäliitto Salia Rovaniemen mlk Haapajärvi EnsoGutzeit Oy Ilomantsi EnsoGutzeit Oy Juankoski Runkoja, Keskikoko, dm/runko kpl Masser Pohjanmaan Puu Oy Reisjärvi!Pohjanmaan Puu Oy IReisjärvi ITehdaspuu Oy Yhteensä lsavonlinna mä Puulajisuhteet ku ko i Masser Veitsiluoto Oy Yhtyneet Pape ritehtaat Oy Yhtyneet Paperitehtaat Oy Yhtyn eet Pape ritehtaat Oy Längel mäki Tuulos Valkeakoski limajoki EnsoGutzeit Oy Varpaisjärvi Tehdaspuu Oy Lieksa Tehdaspuu Oy Sulkava Metsähallitus Lieksa Metsähallitus Kaksivaiheinen metsurimittaus Sotkamo Kaikki yhteensä Metsäliitto Yhteensä Vaala

3 Kustakin pölkystä kirjattiin puutavaralaji ja mitattiin läpimitat metrin välein (,,,,,,,,,,, ja, m) sekä pölkyn pituus. Pölkyn viimeinen läpimitta mitattiin tasametrin ylittävän pätkän puolivälistä. Kaikki tukkirungot mitattiin koepuina. Aineiston puutavaralajiosuudet on esitetty taulukossa. TAULUKKO Puutavaralajien osuudet aineistossa % Masser r. l J L o_oiln,= : keskim. Puutavaralaji Masser Osuus,% Masser Kaksivaiheinen % MÄT,,, MÄK,,, KUT,, KUK,, KOT, KOK,, MUU, Yhteensä, m Masser r :. ~n,, Lisäksi kerättiin aineisto koivun runkokäyräyhtälöiden tarkkuuden selvittämiseksi. Tässä aineistossa olivat läpimitta ja pituustiedot koivusta kohteelta (noin runkoa/kohde) eri puolilta Suomea. Läpimitat mitattiin koivujen tyveltä, metriin asti samoilta korkeuksilta kuin leimikkoaineistossa. Tästä ylöspäin läpimitat mitattiin metrin välein, mikäli puun pituus oli alle m ja kahden metrin välein, jos se oli yli m. ~ru._e:::::],. keskim. Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen kokonaistilavuuden erot Ero.% OM TULOKSET Metsurimittauksen kokonaistarkkuus Metsurimittauksen mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Metsurimittauksessa tilavuus oli yhtä kohdetta lukuun ottamatta suurempi kuin pätkittäin mitattu tilavuus (kuva ). Tilavuusero oli Masser :llä keskimäärin, % ja Masser :llä, %. Yhtä kohdetta lukuun ottamatta Masser :n tilavuuserot olivat hyväksyttävissä rajoissa (enintään ±%). Sen sijaan puolessa Masser :n kohteista tilavuusero oli yli + %. Kaksivaiheisen metsurimittauksen työmaan tilavuusero oli +, %. Puutavaralajeittaisia tilavuuseroja tarkasteltiin mittalaitteittain (kuva ). Tarkastelusta jätettiin pois ne puutavaralajit, joita aineistossa oli vähän. Puutavaralajien tilavuus oli mäntytukkiaja Masser :n kuusikuitupuuta lukuun ottamatta mitattu liian suureksi. Masser :llä kuitupuun tilavuuserot olivat selvästi suurempia kuin Masser :llä. Masser :n kuusikuitupuun tilavuusero oli noin, %. Kohteiden pääpuutavaralajien tilavuuserot olivat, +, %. lvät lväk KUT KUK KOT KOK Puutavaralap Kuva. Metsurimittauksen ja tarkastusmittauksen tilavuuserot puutavaralajeittain Suoritustarkkuuden vaikutus tilavuuseroon Rinnankorkeusläpimitan mittaus Metsurimittauksen puidenluvussa mitataan rinnankorkeusläpimitta ja r ekisteröidään puulaji. Rinnankorkeusläpimitan mittauksessa on useita virhelähteitä. Mittauskorkeus voidaan arvioida väärin rinnemaaston, korkean juurenniskan tai rungon alaosan oksikkuuden vuoksi. Rungon epäpyöreys aiheuttaa

4 systemaattisen virheen, jos rungot mitataan aina samasta suunnasta. Jos mittalaite ei ole mitattaessa vaakasuorassa, mittaustulos on liian suuri. alan ero oli, %. Todennäköisin syy kuusien virheelliseen mittaukseen oli rungon alaosan oksikkuus, jonka vuoksi mittaus tehtiin liian alhaalta. Kuusiaineistossa oli runsaasti suuria runkoja, joissa läpimittavirhe vaikuttaa pohj apintaalaan enemmän kuin pienissä rungoissa. Rinnankorkeusläpimitan mittausvirhettä tarkasteltiin puulajeittain metsuri ja tarkastusmittauksen runkolukusarjojen perusteella pohjapintaalojen ja tilavuuksien eroina. Tarkastuksessa läpimitta mitattiin ylimmästä kaatoa haittaavasta juurenniskasta ja kirjattiin m etsurin virheellisesti määrittämä kannonkorkeus. Alkuperäisten pituuskäyrien ja yksikkötilavuuksien perusteella laskettiin tilavuudet sekä metsuriettä tarkastusmittauksen runkolukusarjoille ja tarkasteltiin puulajien kokonaistilavuuksien eroja. Tarkastelussa ei otettu huomioon rinnankorkeusläpimitan mittausvirheen vaikutusta pituuskäyriin ja tilavuuslukuihin. Masser :llä tilavuuserot olivat männyllä keskimäärin, %, koivulla, % ja kuusella, %. Masser :llä vastaavat erot olivat männyllä, % ja kuusella +, %. Koivulla tilavuuseroa ei syntynyt (kuva ). Pohjapintaalan ero oli yhteensä, %. Kohteittain se vaihteli, +, %. Männyt ja koivut mitattiin melko tarkasti, mutta Masser :tä käytettäessä kuusien rinnankorkeusläpimitat oli mitattu systemaattisesti liian suuriksi. Keskimäärin pohjapinta Masser Ero, /o ~mänty ml kuusi 'f Dkoivu keskim. Masser Ero, /o ~mänty l!llkuusi D koivu D keskim. Kuva. Rinnankorkeusläpimitan mittaustarkkuuden vaikutus tilavuuteen

5 Masser :n kuusilla runkolukusarjan mittauseroista johtuva tilavuusero oli satunnainen alle cm:n läpimittaluokissa. Pääosa tilavuusvirheestä syntyi cm:n läpimittaluokissa. Sitä suurempien puiden rinnankorkeusläpimitan mittauserot vaikuttivat tilavuuteen satunnaisesti eivätkä enää lisänneet tilavuuseroa. Masser s r~~~ Ero, mm ti~.j : mänty mkuusi Käyttöosan päättymisläpimitta s tmj koivu Käyttöosan päättymisläpimittaa käytetään metsurimittauksessa hukkalatvan pituuden laskentaan. Läpimitta syötetään Masser :n laskentaohjelmaan puulajikohtaisesti. Masser :llä se mitataan koepuista. Masser :llä rungon katkaisu muusta kuin ohjeellisesta käyttöosan päättymisläpimitasta aiheuttaa virhettä käyttöosan tilavuuteen. L Tutkimuksessa verrattiin ohjeellista käyttöosan päättymisläpimittaa todelliseen päättymisläpimittaan. Erot olivat kaikilla kohteilla melko pieniä (kuva ). Masser :n kohteilla tarkasteltiin puulajeittain luku ja koepuiden käyttöosan päättymisläpimittojen välistä eroa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ero oli alle ± mm. Käyttöosan päättymisläpimitan vaikutusta tilavuuseroon tarkasteltiin laskemalla runkokäyrien avulla käyttöosien tilavuudet eri päättymisläpimitoilla. Vertailutilavuutena käytettiin cm:n läpimittaan saakka laskettua käyttöosan tilavuutta. Käyttöosan päättymisläpimitan muutos vaikutti merkittävästi kuitupuurunkojen (d enintään cm) tilavuuteen, mutta tukkirunkojen tilavuuteen (d vähintään cm) sillä ei juuri ollut vaikutusta (kuva ). Esimerkiksi latvaläpimitan ollessa cm:n sijasta cm, tilavuusero oli kuitupuurungoilla %, mutta tukkirungoilla vain %. keskim. Kuva. Käyttöosan päättymisläpimitan katkontatarkkuus TIIavuusero,% Kuilupuurungot mänty kuusi koivu..... :.:~.:...,... ", ::,"'C.,: :~ J.... ',,,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm Käyttöosan pituuden mittauksen tarkkuus Metsurimittauksen koepuista mitataan käyttöosan pituus Masser :llä, metrin ja Masser :llä, metrin tarkkuudella. Samalla tarkkuudella mitataan tukkiosan ja tarvittaessa eri laatuisten rungonosien pituudet. Pituuden mittauksen tarkkuutta tarkasteltiin Masser :n koepuilla, joista metsurin tekemät mittaukset ja tarkastusmittaukset olivat yhdistettävissä. Keskimäärin erot olivat varsin vähäisiä, joskin useimmat metsurit mittasivat pituudet todellista hieman lyhyemmiksi. Mäntyjen pituuden mittaus onnistui parhaiten. Kuusella ja koivulla pituuden aliarvio oli keskimäärin noin cm, joka on puolet Masser :n rekisteröintitarkkuudesta. Yli cm:n pituuseroja oli, %:lla koepuista. Näillä pituuden mittauksen tarkkuuksilla ei juuri ollut vaikutusta tilavuuseroihin....:.,...,~ : :.., :.".,.: '.;,;;:~ ~~,,,,, Käyttöosan latvaläpimitta, cm :.~, Kuva. Kuitupuurunkojen (d ~ cm) ja tukkirunkojen (d ~ cm) tilavuuserot käyttöosan latvalapimitan suhteen

6 Laskentamenetelmän tarkkuus Ero, % ~mänty Pituuskäyrän muodostaminen ja koepuumäärät Puulajeittaiset pituuskäyrät muodostetaan koepuiden käyttöosan pituuksien mukaan. Yleisesti käytetty Näslundin pituuskäyrämalli () ei sovellu riittävän hyvin rungon käyttöosan pituuden tasoittamiseen. Malli antaa harhaisia tuloksia pienille puille. Masserlaskennassa mallia on muunnettu siten (), että puiden pienin läpimitta ja pienin käyttöosan pituus on otettu huomioon. Näslundin käyrän oikean muodon edellytyksenä on usein se, että koepuita on mitattu läpimittajakauman koko laajuudelta. Epälineaarisen mallin parametrit estimoidaan pienimmän neliösumman menetelmällä. Laskennassa tarvittavat alkuarvot saadaan käyttämällä ensin mallin linearisoitua muunnosta (). h =.+( h =hmin+( d a+b*d ) ddmin ) a+b*(ddmin) Masser ~r====~ t W!!II kuusi Dkoivu, +~ _] kesklm. Ero, /o ~.====~ ( ) () ddmin =a+b* (ddmin) () keskim...jhhiri~n Kuva. Pituuskäyrien vaikutus tilavuuseroon Mikäli koepuita ei jostakin puulajista ole tarpeeksi (vähintään kpl), voidaan puulajit yhdistää laskennassa sillä edellytyksellä, että pituudet eivät poikkea toisistaan merkittävästi ja vähimmäislatvaläpimitta on sama. Pituuskäyrän tarkkuus riippuu ennen kaikkea koepuiden jakaantumisesta puulajin runkolukusarjan mukaan tasaisesti eri lä pimittaluokkiin. Suurten runkojen osuutta on usein syytä painottaa, sillä niiden keskinäinen pituuden hajonta on yleensä pieniä runkoja suurempaa. Koepuiden otannassa käytettiin Masser :llä m enetelmää, jossa kaikki tukkirungot olivat koepuita. Kuitupuurungoilla oli normaali kumulatiiviseen pohjapintaalaan perustuva otanta. Tällöin h avaittiin, että kuitukoepuita saatiin liian vähän. Tutkimuskohteille muodostettiin aluksi puulajeittain kolme erilaista pituuskäyrää: metsurin koepuumittausten mukainen, tarkastusmittausten mukainen ja pituuskäyrä, jossa kaikki puut olivat koe puita. Metsurin koepuumittausten ja tarkastuksen perusteella lasketut pituuskäyrät olivat yleensä yhteneväiset. Masser :llä ne poikkesivat kaikkien puiden pituuskäyrästä melko vähän. Muutamilla kohteilla pituuskäyrä yliarvioi pit uuden suuremmissa läpimittaluokissa, mikä johtui todennäköisesti vähäisestä koepuumäärästä. Masser :n pääpuulajeilla metsurin koepuumittausten j a kaikkien puiden pit uuskäyrät poikkesivat enemmän toisistaan. Pituuskäyrän alaosa antoi cm:n läpimittaluokkaan asti liian suuren pituuden kahdessa kolmesta pääpuulajin pituuskäyräst ä. Virheellinen pituuskäyrä johtui liian pienestä kuitukoepuiden määrästä, pituuskäyrän virheellisestä lähtöpisteestä ja siitä, että kaikki tukkirungot olivat mukana pituuskäyrän laskennassa. Tällöin ne painotuksenaan nostivat pituuskäyrän liian ylös. Pituuskäyristä johtuvat tilavuuserot on esitetty kuvassa. Kun otetaan huomioon aineiston määrä niin merkittävin pituuskäyristä johtuva tilavuuser~ oli Masser :n kuusella. Latvahukkapuun pituusmallin tarkkuus Masserlaskentaohjelmassa runkokäyrän muodostamista varten tarvittava puun pituus saadaan lisäämällä käyttöosan pituuteen latvahukkapuun pituusmallilla laskettu latvan pituus. Malli laskee latvan pituuden puulajeittain rinnankorkeusläpimitan, käyttöosan pituuden ja päättymisläpimitan perusteella.

7 e Aineiston koepuille laskettiin latvahukkapuun pituusmallilla pituudet,joita verrattiin tarkastuksessa mitattuihin latvojen pituuksiin. Mallin antama latvan pituus oli todellista selvästi lyhyempi alle cm:n männyillä. Muilla puulajeilla ei latvan pituuksissa ollut merkittävää eroa. Sen sijaan kaikilla puulajeilla olivat pituuserojen keskihajonnat melko suuret. Erikseen kerätystä koivun runkokäyräaineistosta laskettiin splineyhtälöllä, d,h ja d,d,hmallilla ja pätkittäin puun tilavuudet leimikossa. Mallien antamat runkotilavuuden erot pätkittäin mitattuun verrattuna olivat alueittain keskimäärin taulukon mukaiset. Tulokset eivät osoittaneet puutteita koivun runkokäyrämallien tarkkuudessa. Pienikokoisten mäntyjen latvahukkapuun pituuden aliarvio aiheutti aliarviota myös niiden käyttöosan tilavuuteen. Pituuden aliarvio oli suurimmillaan aivan pienillä, cm:n puilla, joilla sen vaikutus runkokäyrän perusteella laskettuun tilavuuteen oli kuitenkin vain, %. Suurimmillaan tilavuuden aliarvio oli cm:n männyillä,, %. Siten latvahukkapuun pituusmallista johtuva tilavuusvirhe vähensi hieman pienten mäntyrunkojen tilavuusvirhettä. TAULUKKO Runkokäyrämallit Runkokäyrämallit kuvaavat puun muotoa, ja niiden avulla lasketaan läpimittaluokittaiset yksikkötilavuudet ja yksittäisten koepuiden tilavuudet. Masser :n laskennassa käytetään vain rinnankorkeusläpimittaan ja puun pituuteen perustuvaa d,hmallia. Masser :llä käytetään lisäksi tukkikoepuiden tilavuuksien laskennassa edellistä tarkempaa d,hmallia. e d,hmallissa tarvitaan rinnankorkeusläpimitan ja puun pituuden lisäksi rungon keskeltä mitattu läpimitta ja käyttöosan päättymisläpimitta. Rungon keskeltä mitatun läpimitan tulee olla %:n ja ylimmän läpimitan %:n suhteellisella korkeudella rungon koko pituudesta. Lisäksi läpimittojen sijainnin suhteellisen eron tulee olla vähintään %. Mikäli ehdot eivät täyty, lasketaan rungon tilavuus d,hmallilla. Metsurin mittaamissa koepuissa keskiläpimitta oli mitattu männyllä keskimäärin %:n, kuusella %:n ja koivulla %:n suhteelliselta korkeudelta. Suositusten mukaan läpimitta oli useimmiten mitattu viimeisen tukin latvasta. Koivurungoista saadaan yleensä vain yksi tukki tyveltä, mikä johti usein liian alhaiseen läpimitan mittauskohtaan. Runkokäyrämallien mukaista tilavuutta verrattiin pätkittäin mitattuun tilavuuteen. Kannonkorkeutena käytettiin joko mitattua kannonkorkeutta, mallilla laskettua juurenniskan korkeutta tai kannonkorkeudeksi annettiin cm. Näistä arvoltaan suurin valittiin kannonkorkeudeksi. D,hmallilla laskettiin käyttöosan tilavuuserot aineiston kaikille puille. Keskimäärin malli antoi kaikille puulajeille pätkittäin mitattua suuremman tilavuuden. Männyllä tilavuusero oli, %, kuusella, % ja koivulla, %. Alue EteläSuomi Koivun runkotilavuuserot eri runkokäyrämalleilla LeimiPuita koita Tilavuusero (malli pätk.), % spline d,h d,d,h,!pohjanmaa, Pohjois, Pohjanmaa,,,,,, PohjoisSuomi,,, Kaikki,,, Metsurimittausaineistosta tilavuuseroja tarkasteltiin d,hmallilla myös pituuksittain. Runkokäyrämalli antoi yli % suuremman tilavuuden metrin pituisilla männyillä, muuten tilavuuserot olivat satunnaisia. Koivulla tilavuuserot olivat satunnaisia. Sen sijaan kuusella puun pituus vaikutti selvästi d,hmallin tarkkuuteen. Pituudeltaan alle metrin puilla tilavuuden aliarvio oli %, kun taas sitä suuremmilla kuusilla tilavuuden yliarviot olivat % (kuva ). Puille, joista oli mitattu d,hmallin tarvitsemat tiedot, laskettiin tilavuus eri runkokäyrämalleilla ja käyttäen eri tavoin saatuja latvan pituuksia. Tuloksia verrattiin pätkittäin mittaukseen perustuvaan tilavuuteen. Lähes kaikissa tapauksissa tarkin tulos saatiin d,d,hmallilla. KoivuHajajossain määrin myös männyllä d,hmalli antoi suuremman tilavuuden kuin d,d,hmalli. Myös kuusilla syntyi pieni TAULUKKO Runkojen kokonaistilavuuden erot runkokäyrämalleittain pätkittäin mittaukseen verrattuna Tilavuusero, % dh dd h d h ' ' ' ' Puulaji Latva Mänty mitattu,,, malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, n = Kuusi n= Koivu n= malli,,, simuloitu,,, mitattu,,, malli,,, simuloitu,,,

8 Ero,% mänty ml kuusi D koivu f' ' ~ llli t f~ ~+~ ~ J~ u Pituus, m Kuva. Puun pituuden vaikutus d,hmallin ja pätkittäin mittauksen väliseen tilavuuseroon ero. Erot johtuivat ainakin osittain d,hmallin mittauskorkeuksien valintatavasta, eli ylemmät läpimitat oli mitattu liian paksusta kohdasta. Latvan pituus vaikutti eniten koivun tuloksiin; latvamalliin perustuva tilavuus oli suurempi kuin mitattuun tai simuloituun latvan pituuteen perustuva tilavuus. METSURIMITTAUSMENETELMÄÄN TULOSTEN PERUSTEELLA TEHDYT MUUTOKSET Tutkimuksen tulosten perusteella Masserilla tehtävän metsurimittauksen koepuiden mittaukseen ja mittaustulosten laskentaan tehtiin seuraavat muutokset :. Rungon keskiläpimitan, useimmiten tukkiosan päättymisläpimitan, sijaan Masser :llä mitataan läpimitta metrin kohdalta.. Valittaessa kaikki tukkirungot koepuiksi on kuiturunkojen koepuuotanta Masser :llä tehty tukkirunkojen otannasta riippumattomaksi.. Pieniläpimittaisten kuitu runkojen todennäköisyyttä osua koepuuksi on lisätty siten, että esim. cm:n puulla on sama todennäköisyys tulla koepuuksi kuin cm:n puulla.. Masser :llä pituuskäyrän laskennassa ovat mukana kuitukoepuiden lisäksi vain pituu skoepuuotannan kautta koepuiksi tulevat tukkipuut.. Latvahukkapuumallin sijasta käytetään rinnankorkeu slä pimitan sekä käyttöosan pituuden j a latvaläpimitan peru steella iteroitu a latvan pit uutta. Latvahukkapuumallilla saatu a latvaa käytetään ainoastaan silloin, kun iterointia ei voida käyttää.. Tukkipuiden tilavuuksien laskennassa Masser :llä käytetään d,d,hmallia. Uusia laskentaohjelmia testattiin laskemalla uudet tulokset aineistolle. Masser :llä koepuuotantaan ja mittau stunnuksiin ei tehty muutoksia, joten u uden laskentaohjelman tulosten tarkastelu antaa riittävän kuvan Masser :n tilavuuden tarkkuudesta muutosten jälkeen. Muutokset pienensivät puutavaralajien tilavu useroja lukuun ottamatta k uusikuitupuuta. Mäntykuitupuun tilavuu sero pieneni, %:sta, %:iin ja koivukuidun, %:sta, %:iin. Kuu sikuitupuun tilavuusero oli vähän suurempi k uin aikaisemmin. Koko Masser :n aineiston tilavuu sero pieneni, %: sta, %:iin. Kohteittain tilavuu sero oli, +, %. Masser :llä kaikkia laskentamenetelmään tehtyjä muutoksia ei voitu testata aineistolla. U u tta koepuuotantaa kokeiltiin aineistolla. Tarkastelussa käytettiin runkokäyrien laskennassa pelkästään d,hmallia. D,d,h mallia ei tässä yhteydessä testattu. Aineistona käytettiin tarkastuksen mukaisia runkolukusarjoja ja koepuutietoja.

9 Tilavuuserot pienenivät Masser aineistossa, %:sta, %:iin. Vain yhdellä kohteena yhdeksästä laskenta ei antanut merkittävästi parempaa tulosta. Kohteittain tilavuuserot olivat, +, %. Otanaa muuttamalla parannettiin pituuskäyrien tarkkuutta ja siten myös menetelmän kokonaistarkkuutta. PÄÄTELMÄT Metsurimittauksen tarkkuudesta saadut käytännön kokemukset osoittautuivat tutkimuksen perusteella oikeansuuntaiksi. Käytännössä tilavuuden yliarviot ovat olleet keskimäärin muutaman prosentin luokkaa, mutta leimikkokohtaisesti erot ovat voineet olla suuriakin. Runkomääriltään suuremmissa leimikoissa tilavuusvirheet ovat todennäköisesti olleet kuitenkin pienempiä kuin tutkimuskohteilla. Valtamenetelmänä olevan Masser mittauksen tilavuusvirhe oli varsin pieni, mutta Masser :llä mittaustulokseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden mukana virhelähteitä oli useampia. Tämän vuoksi tutkimuksessa paneuduttiin erityisesti Masser :n mittaustulosten selvittämiseen. Puidenluku on tärkeä mittauksen osavaihe. Metsurit mittasivat rinnankorkeusläpimitan yleensä hyvin, mutta tukkipuukokoisten kuusien mittaus tehtiin jonkin verran liian alhaalta. Tilavuusvirheet johtuivat pääasiassa pituuskäyrän epätarkkuudesta. Tämän vuoksi Masser :n laskentaohjelmaan tehtiin muutoksia koepuiden otantaan ja tukkikoepuiden käyttöön pituuskäyrän tasoituksessa. Latvahukkapuun pituusmallin epätarkkuuden vuoksi se korvattiin hukkalatvan pituuden iteroinnilla. Runkokäyräyhtälöitä verrattaessa todettiin metrin korkeudelta mitattuun läpimittaan perustuvan d,d,hmallin antavan paremman t uloksen kuin rungon puolivälistä mitattuun läpimittaan perustuvan d,hmallin, jota on aiemmin käytetty Masser :n laskennassa. Tämän vuoksi Masser :n tukkikoepuista mitataan jatkossa läpimitta metrin korkeudelta. Metsurimittauksen tarkastuksessa tulee kiinnittää huomiota puidenluvun ja rungon käyttöosan päättymisläpimitan tarkastukseen. Puidenluvusta johtuva tilavuusero vastaa pohjapintaalaeroa Masser :llä, mutta on merkitykseltään pienempi Masser :llä. Käyttöosan päättymisläpimitan ero aiheuttaa suuren tilavuuseron Masser :llä, mutta Masser :llä sillä ei ole suurta merkitystä. Metsurimittauksen tarkastusrutiinia kehitetään jatkossa siten, että se on entistä helpommin toteutettavissa. Tällä tavoin varmistutaan metsurimittauksen tuloksen oikeellisuudesta käytännössä. Asiasanat: metsuri, puutavaranmittaus

10 Metsäteho Review ON THE ACCURACY OF THE STEM MEASUREMENT SYSTEM Tallying of trees to be felled and measurement of sample trees during the cutting is called stem measurement system. The study looked into the accuracy of the system in the light of data collected on timber harvesting operations where Masser and Masser measurement devices and Masser computation programs were used. The accuracy of the singlestage measurement is influenced by the measurements made by the chainsaw operator and the various factors involved in the computation. The gross volume difference between the results given by the measure.ments and the results provided by inspection measurements averaged at, % on the Masser sites and, % on the Masser sites. On nearly all the sites stem measurement system resulted in volume values in excess of the inspection measurement value. The factors influencing the measurement result were examined separately. The effect of measurements made by the chainsaw operator himself on the vol ume error was relatively small. Tallying of sawtimbersized spruce was the only work stage resulting in slight overestimation of volume. Computation factors resulting in overestimates ofthe result were particularly associated with Masser. The plotting of the height curve and the number of sample trees had the biggest influence on the results. The height model for the nonmerchantable top and the stem curve models used with Masser were also observed to influence the results. The results obtained were utilised when making changes in the computation method. Their effect on the volume results obtained from the data were tested using new computation programs. Following the changes, the volume differences were, % for Masser and, % for Masser. Key words: chainsaw operator, timber measurement METSÄTEHO ~ Postios: PL, HELSINKI Katuos: Unioninkatu, HELSINKI Faksi: () Puhelin: () ISSN X Helsinki Painovalmiste

METSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.

METSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty. Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo

METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo METSÄTEHO 9/ MOTOMITMITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA Kaarlo Rieppo Motomitmittalaite on hakkuukoneissa käytettävä yleisesti saatavissa oleva puutavaran tilavuuden pätkittäin mittaava

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

~ ~ ETS.i1TEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA. Olli-Pekka Ahonen

~ ~ ETS.i1TEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA. Olli-Pekka Ahonen ,. ETS.iTEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA Olli-Pekka Ahonen Metsätehossa on rakennettu puun runkomuodon simulointiohjelmisto, joka avulla voidaan ennustaa yksittäisen rungon kaikki

Lisätiedot

KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS

KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS 7/989 KAJAANI24 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 24 on mooroneen hatlint- ja rru;tt.a- au;toma;tilrral.a.u:e, joua ohja;tn mooroneen t.o..i..mirr;t ja m.i..taan val.m.iat.e;t.un

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705 KOULUTUS Ponsse Opti 4G Satunnaisotantamittaus Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus 43 Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus ACCURACY OF THE MOST COMMON MEASUREMENT DEVICES ON MULTI-PURPOSE LOGGING MACHINES MARKKU HALINEN HELSINKI 99 Metsätehon tiedotus - Metsäteho

Lisätiedot

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa /99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705 Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G ehdottaa

Lisätiedot

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Metsätehon raportti 35 15.12.1997 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski

Lisätiedot

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Jouko Laasasenaho Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas ja Minna Räty Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella Laasasenho, J., Koivuniemi,

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys. 7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOIS-SUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA. Risto Lilleberg METSÄTEHO 2/1994 JOUKKOKÄSITTELYHARVESTERI POHJOISSUOMEN PÄÄTEHAKKUISSA Risto Lilleberg FMG 991756 H hakkuukoneeseen kehitettyä joukkokäsittelylaitetta tutkittiin PohjoisSuomen päätehakkuissa ja selvitettiin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa

Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa ISBN 978-951-40-2488-7 (PDF) ISSN 1795-150X Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa Esitutkimusraportti Jari Lindblad, Jukka Antikainen ja Tapio Wall www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA

DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö Vesa Turunen DOS (DIAMETER OVER STUBS) -CALIBER- OPTISEN YLÄLÄPIMITTALAITTEEN TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS METSÄNMITTAUKSESSA Työn ohjaaja:

Lisätiedot

Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa

Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Lauri Kuusisto Lauri Kuusisto ja Annika Kangas Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskenta ketjussa Kuusisto, L. &

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI

Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Raportointisovelluksen toteutuksen kuvaus Versio 2009-10-19 Dokumenttihistoria ja muutosperusteet

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista

Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista Havaintoja ja tuloksia kuusikokeiden korovaurioista Marja-Leena Napola Luonnonvarakeskus (Luke) Haapastensyrjä Esitys Taimitarhapäivillä 21.1.2015 Ensimmäiset korohavainnot vuodelta 2001 Jälkeläiskoe 976/01

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä

Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä Ryhmähanke Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä Tapio Räsänen Vesa Imponen Jarmo Lindroos Jukka Malinen Juha-Antti Sorsa Metsätehon raportti 94 19.6.2000 Runkopankki puunhankinnan ohjauksen välineenä

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa

Lisätiedot

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

OSA 1 OHJELMAN KÄYTTÖOHJEET

OSA 1 OHJELMAN KÄYTTÖOHJEET 1998 2009 ForestCalc Consulting Oy, Joensuu, Finland 5.5.2009 1 OSA 1 OHJELMAN KÄYTTÖOHJEET Puuanalyysi Puun tilavuus Puujoukon laskenta Metsikkökoeala Kuviotiedon laskenta 2 ForestCalc - Ohjelma metsänmittaustulosten

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen

Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen Timo Hokka Tapio Räsänen Metsätehon raportti 86 8.2.2000 Menetelmä

Lisätiedot

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET

RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET RUNKOPANKIN KÄYTTÖSOVELLUKSET Projektit Projekti 202 Leimikoiden korjuuohjelman ja apteerausvaihtoehtojen optimointi suunnattiin runkopankin käyttösovellusten kehittämistä tukevaksi ja toteutettiin yhdessä

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Henry Imponen HAKKUUKONEEN JA TUKKIMITTARIN TARKASTUSMITTAUS- MENETELMIEN VERTAILU MÄNNYN TYVIPÖLKKYJEN TILA- VUUDEN MÄÄRITYKSESSÄ Opinnäytetyö

Lisätiedot

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

~ ~ ETS}JTEHO AVM-1 000-KEHYSKUVAMITTAUSASEMA. Jari Marjomaa. Pentti Sairanen. AVM-1000-mittausasemaja siinä käytettävä kehyskuvamittausmenetelmä

~ ~ ETS}JTEHO AVM-1 000-KEHYSKUVAMITTAUSASEMA. Jari Marjomaa. Pentti Sairanen. AVM-1000-mittausasemaja siinä käytettävä kehyskuvamittausmenetelmä r ~ ~ ETS}JTEHO AVM1 000KEHYSKUVAMITTAUSASEMA Jari Marjomaa Pentti Sairanen AVM1000mittausasemaja siinä käytettävä kehyskuvamittausmenetelmä toteutettiin EnsoGutzeit Oy:n Kaukopään puuterminaalissa. Mittausjärjestelmä

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen, Teemu Kallio & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Projektin tavoitteet Kartoittaa, miten erilaiset

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 7.6.2005 Nimi: Henkilötunnus: Sain kutsun kokeeseen Hämeen amk:lta Jyväskylän amk:lta Kymenlaakson amk:lta Laurea amk:lta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Metsätehon raportti 230 5.2.2014 Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) METSÄTEHO OY Vernissakatu 4 01300

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät. Tapio Räsänen Eero Lukkarinen

Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät. Tapio Räsänen Eero Lukkarinen Puuston ennakkotiedon hankintamenetelmät ja käyttö Tapio Räsänen Eero Lukkarinen Metsätehon raportti 43 10.2.1998 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski Oy, Enso Oyj, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki

Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki Metsätehon raportti 152 4.8.2003 Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki Jouni Kalliovirta Tapio Räsänen Laserrelaskooppimittauksen tarkkuus ja ajanmenekki Jouni Kalliovirta Tapio Räsänen Metsätehon

Lisätiedot

Runkopankin käyttösovellukset

Runkopankin käyttösovellukset Metsätehon raportti 180 25.8.2004 Rajoitettu jakelu A. Ahlström Osakeyhtiö Koskitukki Oy Metsäliitto Osuuskunta Metsäteollisuus ry Pölkky Oy Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Vapo Timber Oy Runkopankin käyttösovellukset

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13. Päivämäärä 17.6.2013. Dnro 1323/13/2013. Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 12/13 Päivämäärä 17.6.2013 Dnro 1323/13/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) 13 :n 3 mom., 14

Lisätiedot

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmakanaviston äänenvaimentimien (d=100-315 mm) huoneiden välisen ilmaääneneristävyyden määrittäminen TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-02258-06 1 (2) Tilaaja IVK-Tuote Oy Helmintie 8-10 2 Jyväskylä Tilaus Tuomas Veijalainen, 9.1.2006 Yhteyshenkilö VTT:ssä VTT, Valtion teknillinen tutkimuskeskus Erikoistutkija

Lisätiedot

KAUPIN METSÄTAITORATA

KAUPIN METSÄTAITORATA KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot