METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄTEHO ~ METSÄTEOWSUUS 9/1993 MOTOMIT-MITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA. Kaarlo Rieppo"

Transkriptio

1 METSÄTEHO 9/ MOTOMITMITTALAITTEEN KÄYTTÖKELPOISUUS TILAVUUDEN MITTAUKSESSA Kaarlo Rieppo Motomitmittalaite on hakkuukoneissa käytettävä yleisesti saatavissa oleva puutavaran tilavuuden pätkittäin mittaava mittalaite. Mittaustarkkuutta koskeva aineisto kerättiin kolmesta mittalaitteesta, jotka oli asennettu erilaisiin hakkuukoneisiin. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn välisenä aikana. Tukkien pituuksista 8 %oli mitattu ± cm:nj a % ±5 cm:n tarkkuudella. 5 m pölkkyjen pituuksista 85 % mitattiin ± %:n ja 96 % ± %:n tarkkuudella. Pituuden mittauksen tarkkuus oli hyvä. Läpimitan mittauksen tarkkuus selvitettiin mittalaitteen tulostamia runkoprofiileja hyödyntäen. Mittalaite mittasi läpimitat keskimäärin liian suuriksi. Männyn läpimitoista koneen mittalaite oli mitannut 6 %ja koneen mittalaite 7 % ± mm:n tarkkuudella. Kuusen vastaavat osuudet koneittain olivat: kone 6 %, kone % ja kone 8 %. Kaiuulla koneen vastaava osuus oli %. Läpimitan mittauksen tarkkuus oli kohtuullinen. Tilavuuden mittauksessa kaikissa mitatuissa tukkiotoksessa saavutettiin vaadittu ± %:n mittaustarkkuus. Sen sijaan lwitup uuotosta 5:stä ei täyttänyt em. vaatimusta. Kaikista pölkyistä 7 % oli mitattu ± %:n ja % ± %:n tarkkuudella. Koko aineistossa virhe oli tukkien mittauksessa.9 %ja kuitup uun mittauksessa. %. Tilavuuden mittauksen tarkkuus oli kokonaisuutena kohtuullisen hyvä. Kuva. Yksi tutkituista Motomitmittalaitteista oli asennettu Logset 555 hakkuu laitteeseen. Kaikki valok. Metsäteho Motomitmittalaitteen tarkastusmittauksessa riittävä otoskoko on tämän tutkimusaineiston perusteella kuusi ja 5 mäntytukkia sekä kuusi, mänty ja 5 koivupölkkyä. ~ METSÄTEOWSUUS

2 MITTALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä Motomitmittalaitteen on kehittänyt ja sitä valmistaa sekä myy Forssassa toimiva elektroniikkayritys Mitron Oy, joka on perustettu 9. Mittalaite soveltuu yksioteharvestereihin. Syyskuun lopussa mittalaitteita oli käytössä 6. Suurin osa niistä on asennettu Lako ja Logsethakkuulaitteisiin (kuva ). Mittalaitteen hinta syksyllä oli mk varustuksen mukaan. Laitteen huollosta vastaa valmistaja, ja laitteelle annetaan vuoden takuu. Tekniikka ja toiminta Motomit on hakkuukoneen mittalaite, joka ohjaa hakkuukoneen toimintaa, mittaa rungon pituutta ja läpimittaa sekä tulostaa tiedot näytölle tai paperille. Motomit koostuu näppäimistöllisestä näyttökeskusyksiköstä (kuva ), erillisistä hallintanäppäimis. töistä, pituus ja läpimittaantureista ja kiijoittimesta. Näyttökeskusyksikön mitat ovat cm x cm x cm. Mittalaitteessa on myös ohjausosa samassa kotelossa näytön ja näppäimistön kanssa. Tällöin saadaan aikaan mahdollisimman yksinkertainen asennettavuus. Vanha Teometmittalaite saadaan päivitettyä uudeksi Motomitmittalaitt~eksi helpostj vain etukantta vaihtamalla. Mittaiaitteessa on vakiovarusteena kaksi erillistä muistipankkia, joilla kummallakin on omat leimikkotiedot. Lisämuistipiirillä saadaan muistipankkien määrä neljäksi.'.. Päänäyttö on x. merkin alfanumeerinen LCDnäyttö, jossa m erkkien korkeus on 8 nim. Pituus ja läpimittanäytöt ovat nelinumeroisia LCDnäyttöjä, joissa merkkien korkeus on.7 mm. Näytöissä on taustavalot. Kuva. Motomitmittalaitteen yhdistetty näyttökeskusyksikkö Mittalaitteessa on etupaneelin kalvon alla 6:sta erillisnäppäimestä koottu näppäimistö. Erillisiä hallintanäppäimistöjä on 5 kpl. Näistä kpl on valintanäppäimistöjä ja hakkuulaitteen ohjau skahvaa. Pituus mit~taan erillisellä mittapyörällä,joka on liitetty pulssi tai induktiiviseen anturiin. Anturilta saadaan pulssia/kierros. Mittalaite pystyy erottamaan pulssin vaiheet ja reunat, jolloin saadaan nelinkertainen erottelukyky. Tavanomainen mittapyörän halkaisija on 8 mm, jolloin pituusanturin erottelukyky on vajaa millimetri. Läpimitan mittaus perustuu yleensä syöttölaitteen asennon tunnistamiseen LVDT, RVDT, pulssi tai potentiometrianturilla. Läpimitan mittauksen erottelukyky riippuu valitusta anturista vaihdellen.:sta mm:iin. Tämän tutkimuksen kaikilla kolmella koneella läpimitan mittaus perustui syöttölaitteiden asennon tunnistamiseen. Mittalaite saa rungosta ensimmäisen läpimittahavainnon siltä korkeudelta, joka on sahan ja läpimitan mittauskohdan välinen etäisyys. Se vaihtelee hakkuulaitteen mukaan :stä 8:aan cm:iin. Kyseisen pätkän tilavuus lasketaan Metsäntutkimuslaitoksen laatiman tyven kaarevuustaulukon avulla. Tämän jälkeen rungosta saadaan läpimittahavainto pituuspulssin välein. Pölkyn tilavuus lasketaan enintään cm:n mittaisten pätkien tilavuuksien summana. Kunkin cm:n pituisen pätkän tilavuus lasketaan kartiona. Läpimitan mittauksessa on suodatusta, jota voidaan säätää. Mittalaitteessa on kuusi puulajirekisteriä. Kussakin on mahdollisuus tavaralajin erottel~~n. Kullekin tavaralajille voidaan määrittää tukkipituutta ja kuitu, laho tai raakkipituutta. Kullakin tavaralajilla on erilliset kappale, juoksumetri, tilavuus ja tukkiluettelotiedot. Tavaralajierottelua voidaan käyttää hyväksi esim. laatuluokittelussa. Automaattinen värimerkkaus voidaan valita mille puutavaralajille tahansa. Jokaiselle tavaralajille voidaan antaa maksimimitta erikseen pituuden ylitykselle ja alitukselle. Runko voidaan käsitellä Motomitmittalaitteella joko automaatti, puoliautomaattitai käsiajolla. Apteeraustavaksi voidaan valita joko jonoapteeraus, jossa apteerausmitat valitaan nuolinäppäimillä apteerauslistasta tai erillisapteeraus, jossa eri mitoilla on omat näppäimet. Apteerausta voidaan muuttaa syötön aikana, jolloin kone syöttää rungon asetettuun uuteen mittaan. Jokaiselle puulajille voidaan asettaa apteerausmittaa. Apteerausmitta sisältää pölkyn pituuden, minimiläpimitan ja puutavaralajin. Haluttaessa mittalaite voi muuttaa automaattisesti apteerausta syötön aikana, kun saavutetaan minimiläpimitta. Laitteeseen on valmistumassa arvoapteerausohjelma. e

3 Mittalaitteen mittaus ja asetustiedot tulostetaan yleensä kirjattimelia mittaustodistuksen muotoon. Vaihtoehtoisesti voidaan tiedot tulostaa näytölle. Lisäksi on mahdollista lähettää tiedot toiselle laitteelle tiedonsiirtona. Mittalaitteelta saatavia raportteja ovat: mittaustodistus, puutavaralajien erittely, tukkiluettelot, kalibroiiitituloste, runkoprofiili. m:n tai.5 m:n välein, sivumuisti tilavuuden tarkastukseen (kustakin pölkystä pituus, tilavuus ja latvaläpimitta), asetusarvotulos te, näppäimistötuloste ja apteeraustaulukot. Kalibrointi Pituusmittauksessa anturilta tulevan mittaussignaalinja mitatun pituuden vastaavuus on lineaarinen suora. Läpimitan mittauksessa tämä on käyrä, jonka muoto riippuu hakkuulaitteen mekaniikasta ja anturin ja vahvistimen säädöstä. Läpimittakäyrä muodostuu pisteestä, jotka on yhdistetty toisiinsa suorilla. Pisteet on taulukoitu puulajeittain. Yhdelle puulajille voi olla useampia taulukoita. Pituuskalibroinnissa asetetaan mittaussignaalille korjauskerroin, johon vaikuttaa mittapyörän painuminen puuhun, mittapyörän kuluminen, oksaisuus ym. Kalibroida voidaan joko muuttamalla suoraan korjauskerrointa tai syöttämällä mittalaitteelle oikea mittanauhalla mitattu pituus viimeksi tehdyn pölkyn pituuden näkyessä näytössä. Mittalaite laskee tällöin uuden korjauskertoimen. Läpimitta voidaan kalibroida kolmella tavalla: nostamalla tai laskemalla käyrää tai sen osaa mtiutta.m alla käyrän yhtä pistettä tavanomaisena kalibrointina, ts. hakkaamalla ru'n ko, mittaamalla se.5 m:n välein ja syöttämällä mittausarvot mittalaitteelle. Tässä kalibrointitnvassaja tarkastusotannassa mittausarvot v.oidaan siirtää standarditiedostona mittasaksilta. TUii<tl\lf'USMENETELMÄ JA AINEISTO Pätkittäin puutavaran tilavuuden mittaavan Moto\: mitmittalaitteen pituuden, läpimitan ja tilavuu..,: denmittaustarkkuutta puu ja puutavaralajeittain tutkittiin kolmen koneen osalta huhti, kesä ja syyskuussa. Työmaat sijaitsivat Pohjanmaan rannikolla, Lahden seudulla ja PohjoisSavossa. Kahdessa koneessa mittalaitteet oli asennettu AFM 6 hakkuulaitteeseen: koneen alustakoneena oli vanha Kockums 85 ja koneen Åkerman H7 kaivinkone (kuva ). Kolmas hakkuukone oli Oy Logset Ab:n Norcar 5H varustettuna Logset 555 hakkuulaitteella. Hakkuukoneiden kuljettajat olivat Kuva. Yksi tutkituista Motomitmittalaitteista oli asennettu AFM 6 hakkuu laitteeseen, jonka alustakoneena oli Åkerman H7 kaivinkone tottuneita sekä hakkuukoneen että mittalaitteen käyttöön. Valmistajan edustaja kalibroi mittalaitteet ennen aineistojen keruuta. Läpimitta mitattiin koneessa LVDT, koneessa pulssi ja koneessa potentiometrianturilla. Tarkastusmittauksessa pölkyistä mitattiin ristiinmittauksena elektronisilla mittasaksilla tyven ja latvan läpimitta sekä läpimitat.5 m:n välein mm:n erotuksella. Pituus mitattiin teräsmittanauhalla cm:n erotuksella. Pölkkyjen tilavuudet laskettiin mittausvälien pituisten katkaistujen kartioiden tilavuuksien summana. en aineistot kerättiin huhtikuussa, koneen huhti ja kesäkuussa ja koneen syyskuussa (taulukko ). ista ja saatiin aineistoa sekä kuusesta, männystä että koivusta, mutta koneesta vain kuusesta. Tukkiotoksissa oli keskimäärin 8 ja otoksissa 55 pölkkyä. TAULUKKO Aineiston määrä Erittely Tavaralaji m Pölkkyjä, kpl Otoksia, kpl Yhteensä

4 Pituuden mittauksen tarkkuus selvitettiin vertaamalla mittalaitteen mittaamaa pituutta mittanauhalla mitattuun pituuteen. Läpimitan mittauksen tarkkuuden selvittämiseksi mittalaitteen tulostamien runkokäyrien tuloksia verrattiin vastaavista kohdista mittasaksilla mitattuihin arvoihin. Tilavuuden mittauksen tarkkuutta tutkittiin sekä pölkyittäin että otoksittaisia tilavuuksia vertaamalla. TULOKSET Pituuden mittauksen tarkkuus Mittalaitteiden mittaamien tukkien ja pölkkyjen pituuksia verrattiin niiden todellisiin pituuksiin (taulukko ). Tukeista keskimäärin 8 % oli mitattu ± cm:n ja % ±5 cm:n tarkkuudella ja 5 m pölkyistä keskimäärin 85 % ± %:n ja 96 % ± %:n tarkkuudella. TAULUKKO Keskimääräiset pituuden mittausvirheet Puulaji ja puutavaralaji Virhe, cm Mänty Kuusi Koivu...8 Mänty Kuusi.9. Mänty Kuusi Koivu Läpimitan mittauksen tarkkuus TAULUKKO Puutavaralaji Tukkien ja pölkkyjen pituuden mittaustarkkuus Ero Keskim. % Kuusi +cm +5cm Mänty +cm +5cm Tukit yhteensä +cm + 5cm Kuusi + % +% Mänty +% +% Koivu +% +% Kuitupuu yhteensä +% +% Runkoprofiileista mitatun koko aineiston läpimitan mittauksen tarkkuuden jakauma on esitetty taulukossa. TAULUKKO Puulaji Läpimitan mittauksen tarkkuus Ero Keskimäärin % M änty + mm + 5 mm + mm Kuusi +mm +5 mm + mm Koivu Keskimääräisen pituusvirheen määrittämiseksi pituusmittausaineistosta poistettiin yli ± cm:n virheet (.5% koneen,. % koneen ja.6 % koneen aineistosta), koska ne ovat aiheutuneet muusta kuin tavanomaisesta pituuden mittauksen tarkkuudesta. Keskimääräiset pituuden mittausvirheet ilmenevät taulukosta. Kun runkoprofiileista mitatusta läpimitan mittauksen tarkkuusaineistosta poistettiin samalla perusteella kuin pituuden mittauksen yhteydessä yli ± mm:n virheet (7.5 % koneen,.5 % koneen ja 8.7 % koneen aineistosta) oli läpimitanmittausvirhe koneen mittalai~teella +.8 mm, konee~ mittalaitteella +. mm ja koneen mittalaitteella +. mm. Hajonnat vastaavassajärjestyksessä olivat. mm,.7 mm ja 5. 'mm. Sup!starii~tt~~a~ aineiston hajonnat olivat 7. mm, 6. mm]a9.7 mm. M änty, kuusi & koivu mm +5 mm + mm mm +5 mm + mm

5 Tilavuuden mittauksen tarkkuus 5 Ero (mlttalahe tarkastusmlttaus),% Tilavuuden mittauksessa lähes puolet pölkyistä oli mitattu ± %:n ja lähes yhdeksän kymmenestä ± %:n tarkkuudella. Mittaustarkkuus oli yleensä paras koneella. Koivun mittauksessa koneella oli ± %:n sisällä suurempi osuus pölkyistä kuin koneella (taulukko 5). TAULUKKO 5 Puulaji ja puutavaralaji Tilavuuden mittauksen tarkkuus pölkyittäin Ero ±% % Mänty + % Koivu Kuusi, mänty & koivu Tukit Kuitupuu 76 Keskimäärin % + % 6 9 +%. +% o~~~~wl~~~~~,~~~ ~r~~~~ % Kuusi 5 8 Kumulatiivisesti määritettyjen tilavuusvirheiden perusteella tilavuuden mittauksen virhe näytti tasoittuvan noin kuusitukin, 5 mäntytukin, kuusipölkyn, mäntypölkyn ja 5 koivupölkyn mittauksen jälkeen, Tilavuusvirhe oli kaikissa mitatuissa t\tkqf~tok sessa pienempi kuin sallittu ± % (kuva ). YI~isesti mittalaitteet mittasivat tukin tilavuuden liian pieneksi. Selvästi tarkimmin tukin tilavuuden mittasi koneen mittalaite. Mitatuista otoksista :ssä 5:stä tilavuuden mittausvirhe oli suurempi kuin sallittu ± %. Suurin poikkeama,. %, oli koneen mäntyotoksessa. Tämä aiheutui ilmeisesti j äisen puun sulamisesta päivän aikana. en keskimääräinen virhe oli tukeilla. %, lla. %ja tukeillaja llayhteensä.8 %. en vastaavat arvot olivat.9 %,.9 % ja. % sekä koneen. %,.7 % ja. %. Koko aineistossa tilavuuden mittauksen virhe oli tukeilla.9 % ja lla. %. Tukkien ja n tilavuuden mittauksen ero yhteensä kone ja tarkastusmittauksen välillä oli.5 % ~~ KuT KuK MäT MäK KoK 5., r~ PV X'VX:<.,;X>:X""""')V<.,I I.N',l\. ~>VVVV'I K><>OO<~><:I m,.... ~ ~ 5 6 7~~ KuT KuK 5r, r.. o~~~~~re=rmmr~~~ ~r 5 6 7~~ KuT KuK KoK MäK MäT Puutavaralajelttalset otokset Kuva. Tilavuuden mittausvirheet otoksittain. ella oli yksi koivuotos mitattu tarkalleen oikein 5

6 TULOSTEN TARKASTELU Keskimääräisten pituusvirheiden perusteella koneiden ja kalibrointi ei ollut aivan kohdallaan. Koivupölkyt mitattiin yleisesti cm pidemmiksi kuin havupuupölkyt. Kuitupuupölkyt mitattiin puolestaan pidemmiksi kuin ; ero vaihteli koneittain männyllä cm:stä cm:iin ja kuusella cm:stä cm:iin. Pituuden mittauksen tarkkuutta voitaisiin parantaa huolellisella puulajikohtaisella kalibroinnilla sekä huomioimaila eri rungonosien väliset systemaattiset mittauserot. iden ja pituuden mittauksen tarkkuus oli hyvä. en pituuden mittauksen tarkkuus ei aivan täyttänyt asetettuja vaatimuksia tukin osalta. Koivu oli yleisesti mitattu kohtuullisen tarkasti. et ja olivat runkoprofiileista määritetyn aineiston perusteella mitanneet läpimitan liian suureksi. mittasi sen sijaan läpimitan keskimäärin oikein. Hajonta läpimitan mittauksessa oli tavanomainen. Yllättävää oli läpimitan mittaustu loksenja tilavuuden mittaustuloksen yhteys koneilla ja ; vaikka läpimitta mitattiin liian suureksi, oli otoksittaiset tilavuudet lähes aina mitattu liian pieniksi. Yksittäisten pölkkyjen tilavuuden mittauksen tarkkuuksien perusteella kuusen mittaus oli luotettavampaa kuin männyn ja koivun. Puutavaralajeittain mitattujen otosten perusteella tukin mittaus Motomitmittalaitteella on luotettavaa. Sen sijaan pölkkyjen mittauksen tarkkuus oli osalla tämän tutkimuksen koneista vielä jonkin verran epäluotettavaa. Tämän, ehkä hakkuulaitekohtaisen, epäluotettavuuden poistamiseen on mittalaitteen jatkokehittämisessä vielä panostettava. Tämä on erityisen tärkeää Motomitin kaltaiselle mittalaitteelle, koska se on asennettavissa mihin tahansa hakkuulaitteeseen. Tutkimusaineistosta muodostettujen puutavaralajeittaisten kumulatiivisten tilavuusvirheiden perusteella riittävät otoskoot Motomitmittalaitteen tarkastusmittaukseen ovat kuusi ja 5 mäntytukkia sekä kuusi, mänty ja 5 koivupölkkyä. Tämä edellyttää koneen ja mittalaitteen moitteetonta kuntoa. Tarkastusmittauksessa on huolehdittava, ettäjokaista leimi~olla esiintyvää puutavaralajia on otoksessa riittävästi. Asiasanat: Hakkuukoneet Mittalaitteet Mittaus, tarkkuus Metsäteho Review 9/ APPLICABILITY OF MOTOMIT MEASUREMENT DEVICE IN MEASURING VOLUME Motomit measurement devices are readily available for installation onto harvesters for the measurement of timber volume by length section. The data on measurement accuracy were collected from three measurement devices installed onto different kinds of harvesters. This was done between the spring and autumn of. In regard to the length oflogs, 8 % ofthem had been measured to an accuracy of ± cm and % to an accuracy of ±5 cm. Pulpwood cut to 5 m lengths had been measured to an accuracy of ±% in the case of 85 % of the bolts and to an accuracy of ± % in the case of 96 % of the bolts. The accuracy of length measurement was good. The accuracy of diameter measurement was determined by referring to the stem profiles output by the measurement device. On average, the device gave diameters bigger than the actual. The measurement device mounted onto machine achieved an accuracy of ± mm with 6 % of the diameter measurements for pine; for machine, the corresponding figure was 7 %. In the case of spruce timber, the accuracy distribution figures per machine were as follows: machine, 6 %; machine, % and machine, 8 %. When measuring birch timber, the figure for machine was %. The accuracy of diameter measurement was fair. The required accuracy of ± % was achieved in all of twelve log measurement samples. Four of the fifteen pulpwood sample failed to fill this requirement. Of all the bolts measured 7 % had been measured to an accuracy of ± % and % to an accuracy of ± %. The measurement error for the entire materia! was.9 % in the case oflogs and. % in the case of pulpwood. On the whole, the accuracy of volume measurement was fairly good. In accordance with the data collected in connection with this study, sufficient sample sizes for check measurements are as follows: spruce and 5 pine logs, and spruce, pine and 5 birch pulpwood bolts. Key words: Harvesters Measuring device Measurement, accuracy METSÄTEHO ~ Postios: P., HELSINKI ISSN 58X Helsinki 9 Poinovolmisll! Kotuos: Unioninkatu 7, HELSINKI Foksi: (9) 659 Puhelin: (9) 5 A W'

METS.J1TEHO PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS

METS.J1TEHO PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Metsäteollisuuden tutkimus ja kehitysyksikkö METS.JTEHO /99 PL (Unioninkatu 7) HELSINKI PÄTKITTÄINMITTAAVA KAJAANI4 MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 4 on hakkuukoneen hallinta ja

Lisätiedot

METSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty.

METSJITEHO. e -0. 6 _ +3. 7 %. 5/1993 PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI KOIVUN HAKKUUKONEMITTAUS. Jussi Lemmetty. Metsäteollisuuden tutkimus- jo kehitysyksikkö METSJITEHO 5/993 PL 94 (Unioninkatu 7) 3 HELSINKI KOIVUN HKKUUKONEMITTUS Jussi Lemmetty Markku Mäkelä Tutkimus oli kaksiosainen: Koivun tilavuuden mittaustarkkuus

Lisätiedot

KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS

KAJAANI1024 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS 7/989 KAJAANI24 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo Kajaani 24 on mooroneen hatlint- ja rru;tt.a- au;toma;tilrral.a.u:e, joua ohja;tn mooroneen t.o..i..mirr;t ja m.i..taan val.m.iat.e;t.un

Lisätiedot

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa. LIITE 1 HAKKUUKONEMITTAUS 1(5) HAKKUUKONEMITTAUS 1 Määritelmä Hakkuukonemittauksella tarkoitetaan hakkuukoneella valmistettavan puutavaran tilavuuden mittausta valmistuksen yhteydessä koneen mittalaitteella.

Lisätiedot

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus Liite 1 - Hakkuukonemittaus Tämä ohje on MMM:n asetuksen nro 15/06, dnro 926/01/2006 liite 1. Asetus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. Hakkuukoneen, joka otetaan käyttöön 1 päivänä toukokuuta 2007

Lisätiedot

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta Puutavaranmittauksen neuvottelukunnan suosituksen 12.10.2017 taustamateriaali Suositusta muutettu

Lisätiedot

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi. Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi Tukkimittarimittauksessa tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen suunta -

Lisätiedot

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

a saus HARVEMETER MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo 13/1991 MI'ITALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä

a saus HARVEMETER MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo 13/1991 MI'ITALAITE JA SEN TOIMINTA Yleistä MITSATIHDN a saus /99 HARVEMETER 4000 -MITTALAITE JA SEN MITTAUSTARKKUUS Kaarlo Rieppo HarveHeter 4000 on yksioteha.rvestereihin soveltuva, yleisesti saatavissa oleva puunmittauslaite. Sillä ohjataan puun

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen

7/1995 METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS. Masser 35. Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen METSATEHO / METSURIMITTAUKSEN TARKKUUS Tapio Räsänen Jari Marjomaa Antti Ihalainen Masser Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukohteelta kerätyn aineiston perusteella metsurimittauksen tarkkuutta, kun käytettiin

Lisätiedot

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus

Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus 43 Monitoimikoneiden yleisimpien puunmittauslaitteiden tarkkuus ACCURACY OF THE MOST COMMON MEASUREMENT DEVICES ON MULTI-PURPOSE LOGGING MACHINES MARKKU HALINEN HELSINKI 99 Metsätehon tiedotus - Metsäteho

Lisätiedot

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala METSATEHO... ' 1 ~ ~.. ~ ' 1.. : 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE e Teppo Oijala Jari Terävä Metsätehossa on valmistunut metsäkoneiden ajanmenekkitutkimuksiin sekä PMP- ja VMI

Lisätiedot

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Mittaustarkkuus = Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys. 7.5.2015 HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO -OHJE 1. TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa. Ohjeessa

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEET. Kaarlo Rieppo 1/1990

HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEET. Kaarlo Rieppo 1/1990 1/1990 HAKKUUKONEIDEN MITTALAITTEET Kaarlo Rieppo Hakkuukoneiden miccalaicceica on parin kolmen viime vuoden aikana kehiceccy huomaccavasci. Lähes kaikki hakkuukoneiden valmiscajac ovac Cuoneec markkinoille

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen

HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU. Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen HAKKUUKONEMITTAUS UUDISTUU Asko Poikela, Samuli Hujo, Tapio Räsänen SISÄLTÖ NYKYTILANNE Ongelmat / haasteet KESKEISIMMÄT UUDISTUKSET Rungon tyviosan kuutiointi Mittaustarkkuuden seuranta UUSI ASETUS Voimaantulo

Lisätiedot

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa

... ,q----------+------------\ ----- OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS 4/1991. Jari Marjomaa /99 OTANTANIPPUJEN MITTAUKSEEN TARKOITETUN AVM2000-MITTALAITTEEN TARKKUUS Jari Marjomaa Otantanippujen mittaukseen tehtaalla tarkoitetun AVH2000-mittalaitteen tilavuudenmittaustarkkuutta tutkittiin TBpella

Lisätiedot

-: METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 10/1994 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS. Olli-Pekka Ahonen. Jari Marjomaa

-: METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 10/1994 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS. Olli-Pekka Ahonen. Jari Marjomaa METSATEHO 1/199 HAKKUUKONEMITTAUKSEN TARKKUUS Olli-Pekka Ahonen Jari Marjomaa Tavoitteena oli selvittää hakkuukoneen mittalaitteiden tilavuuden mittauksen tarkkuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä käytännön

Lisätiedot

Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI

Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Metsäteho Oy Tapio Räsänen 19.10.2009 Asko Poikela HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN SEURANNAN RAPORTOINTI Raportointisovelluksen toteutuksen kuvaus Versio 2009-10-19 Dokumenttihistoria ja muutosperusteet

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet

Lisätiedot

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705

Satunnaisotantamittaus. Satunnaisotantamittaus 4.705 KOULUTUS Ponsse Opti 4G Satunnaisotantamittaus Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus

Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Pinomittaus ajoneuvossa, projekti nro 241 1 Projektiryhmä Pinomittaus ajoneuvossa Ositettu kehysotantamittaus Tuomo Vuorenpää, proj.pääll. (kesäkuuhun

Lisätiedot

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa

Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Rungon kapenemisen ennustaminen hakkuukoneen mittalaitteella Ennustusmenetelmien vertailu Eero Lukkarinen Jari Marjomaa Metsätehon raportti 35 15.12.1997 Konsortiohanke: A.Ahlström Osakeyhtiö, Aureskoski

Lisätiedot

Digitech Professional. Motomit Skalman V6.8 Suomi

Digitech Professional. Motomit Skalman V6.8 Suomi Digitech Professional Motomit Skalman V6.8 Suomi SISÄLLYSLUETTELO Skalman-ohjelman käynnistäminen...4 Käyttövalikko...5 Digitech Professional -mittasaksien asentaminen telineeseen: seinäkiinnike...6 Tietojen

Lisätiedot

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen. METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO

HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO SUOSITUS 1 (5) 1. TARKOITUS HAKKUUKONEEN MITTAUSTARKKUUDEN YLLÄPITO Tämän suosituksen tarkoituksena on määritellä periaatteet ja toimenpiteet, joilla varmistetaan mittaustarkkuus hakkuukonemittauksessa.

Lisätiedot

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo PKM-tutkimuspäivä nro 2. Lahti, 4.10.05 Leimikon myyntiarvon vaihtelu Tavoitteena oli selvittää leimikon myyntiarvon eli kantorahatulon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,

Lisätiedot

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705

Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS. Satunnaisotantamittaus 4.705 Ponsse Opti 4G mittauksen ylläpito KOULUTUS Satunnaisotantamittaus 4.705 Satunnaisotantamittaus SATUNNAISOTANTA ASETUKSET Kaikki arvonta välilehdellä olevat asetukset vaikuttavat kuinka usein Opti 4G ehdottaa

Lisätiedot

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE 25/1970 KOCKUM PR0 CE S S 0 R 7 8 ATK -MON ITOI MIKONE Huhtikuussa 1970 Kockum Söderhamn AB esitti uuden karsinta-katkontakoneen prototyypin, joka suorittaa myös puutavaran lajittelun ja kasauksen. Sitä

Lisätiedot

Katkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla

Katkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla Metsätehon raportti 195 28.9.2006 ISSN 1459-773X (Painettu) ISSN 1796-2374 (Verkkojulkaisu) Katkontatarkkuuden ylläpito hakkuukoneilla Antti Korpilahti Samuli Hujo Asko Poikela Metsäteho Oy PL 101 (snellmaninkatu

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun käytännössä Herkko Hämäläinen 14.4.2018 Johdanto Puukauppa lähtee liikkeelle puunmyyntisuunnitelman laatimisella ja yleensä leimikko on tarkoitus myydä heti Tehdään

Lisätiedot

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

a saus HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Tapio Räsänen Jari Marjomaa 7/1991

a saus HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Tapio Räsänen Jari Marjomaa 7/1991 MITSATIHON a saus 7/99 HAKKUUN YHTEYDESSÄ SUORITETUN KOEPUIDENMITTAUKSEN AJANMENEKKI JA TARKKUUS METSURIMITTAUKSESSA Jari Marjomaa Tapio Räsänen Hakkuun yhteydessä suoritetun koepuiden käyttöosan pituudenmittauksen

Lisätiedot

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA METSÄTEHON KATSAUS 2/969 PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA Metsäteho suoritti kesällä 968 yhteistoiminnassa Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tutkimuksen pystymittau.ksen tarkkuudesta Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön

Lisätiedot

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015 Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Kalle Kärhä, Jari Ronkainen & Pekka T. Rajala, Stora Enso Oyj Metsä Joonas Mutanen & Teijo Palander, Itä-Suomen yliopisto Tapio Räsänen

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto Esityksen sisältö Katkonnan ohjauksen perusteet Tutkimustuloksia Laadun huomioon ottaminen katkonnassa Katkonnan ohjauksen

Lisätiedot

"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Karuselli, 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet. MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.

Lisätiedot

IT / PC LISÄOMINAISUUDET

IT / PC LISÄOMINAISUUDET Motomit IT / PC Arvoapteeraus Tiedonsiirto Saksikalibrointi Satunnaisrunko-otanta SISÄLLYSLUETTELO: Motomit PC Hakkuukoneen apteeraus- ja ohjausjärjestelmä 1 ARVO- JA JAKAUMA-APTEERAUS...3 1.1 Arvoapteeraus...3

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)

Lisätiedot

Hakkuukoneen mittalaite

Hakkuukoneen mittalaite Anna-Stina Lehtonen Hakkuukoneen mittalaite Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Tekniikka Tietotekniikan tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Tekniikka Tutkinto-ohjelma:

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS 1.5.1989 alkaen käyttöön hyväksytyt sahatukkien laatuvaatimukset sekä MTK:n ja metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet. YLEISOHJEIT A APTEERAUKSEST A Sahapuurunkojen

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

VALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys

VALKOHÄNTÄPEURA. CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä. Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys Odocoileus virgianus borealis Normaalisarvet CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmä TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu Tukitiedot 1. Piikkiluku oikea vasen 2. Kärkiväli 3. Suurin leveys MITTAUS Yht.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ Projektiryhmä Asko Poikela ja Heikki Alanne Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Pölkky Oy, Stora Enso Oyj ja UPM-Kymmene Oyj Kumppanit hanke toteutettiin

Lisätiedot

Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa

Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa ISBN 978-951-40-2488-7 (PDF) ISSN 1795-150X Mittausmenetelmien erot männyn tyviosan tilavuuden mittauksessa Esitutkimusraportti Jari Lindblad, Jukka Antikainen ja Tapio Wall www.metla.fi Metlan työraportteja

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

VA K 0 LA. 1960 Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 ) VA K 0 LA 4A' Helsinki Rukkila 2 Helsinki 43 48 12 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1960 Koetusselostus 371 Tehonmittauskoe 1

Lisätiedot

METSATEHO 1/1996 ~ METSÄTEOLLISUUS TUKIN MITTAUS OPTISELLA TUKKIMITTARILLA. Jari Marjomaa

METSATEHO 1/1996 ~ METSÄTEOLLISUUS TUKIN MITTAUS OPTISELLA TUKKIMITTARILLA. Jari Marjomaa METSATEHO 1/1996 TUKIN MITTAUS OPTISELLA TUKKIMITTARILLA Jari Marjomaa Tutkimuksessa selvitettiin optisten tukkimittareiden tarkkuutta läpimitan, pituuden ja tilavuuden mittauksessa. Tämän perusteella

Lisätiedot

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016

761121P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1. Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 2016 1 76111P-01 FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 Oulun yliopisto Fysiikan tutkinto-ohjelma Kevät 016 JOHDANTO Fysiikassa pyritään löytämään luonnosta lainalaisuuksia, joita voidaan mitata kokeellisesti ja kuvata

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

Metsätehon raportti 19 15.4.1997 1

Metsätehon raportti 19 15.4.1997 1 Metsätehon raportti 19 15.4.1997 1 SISÄLLYS Sivu TIIVISTELMÄ... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSAINEISTO... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tukkien halkeamat... 5 3.1.1 Halkeamien määrä... 5

Lisätiedot

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Mitä kalibrointitodistus kertoo? Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.

Lisätiedot

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa Tapio Räsänen Metsäteho Oy FOREST BIG DATA hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 Heureka, Vantaa Kehittämistavoitteet Tavoitteena on parantaa puutuoteteollisuuden arvoketjun

Lisätiedot

Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus. Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus. Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos Forestrix - Metsäkoneen aistinjärjestelmä (2005-2008) Konsortio

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN &CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella

Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Jouko Laasasenaho Jouko Laasasenaho, Jyrki Koivuniemi, Timo Melkas ja Minna Räty Puuston mittaus etäisyyden- ja kulmanmittauslaitteella Laasasenho, J., Koivuniemi,

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä Rungonosahinnoittelu 19.9.2016 Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä Perusperiaate Rungonosahinnoittelumenetelmässä runko jaetaan läpimitan perusteella rungonosiin (läpimittaositteisiin), jotka jokainen

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Postios. Helsinki Rukkila Puh. Helsinki 847812 Rautatieas. Pitäjänmäki Koetusselostus 112 1952 JO-BU-SENIOR polttomoottorisaha Ilmoittaja: Oy Seanpor t A b, Helsinki.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2

TIMBERLOG OHJEET 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2 1 (12) TimberLOG - Käyttöohje Versio 2.2 TimberVision 01.12.2017 2 (12) 1. Yleistä TimberLOG-sahaussimulaattori simuloi joko yhden tukin tai tukkiläpimittaluokan sahausta. Simulointi voidaan suorittaa

Lisätiedot

Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen

Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen Puutavaran uudet mittausmenetelmät ja laadun säilyttäminen PKM-TUTKIMUSOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 13.11.2008 LAHTI Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun

Joukkohakkuu aines- ja energiapuun Metsätehon raportti 137 20.9.2002 Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen Joukkohakkuu aines- ja energiapuun korjuussa Markku Mäkelä Asko Poikela Reima Liikkanen

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

~ ~ ETS.i1TEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA. Olli-Pekka Ahonen

~ ~ ETS.i1TEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA. Olli-Pekka Ahonen ,. ETS.iTEHO PUUN MUODON ENNUSTAMINEN RUNKOKÄYRILLÄ JA SIMULOIMALLA Olli-Pekka Ahonen Metsätehossa on rakennettu puun runkomuodon simulointiohjelmisto, joka avulla voidaan ennustaa yksittäisen rungon kaikki

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot