ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120ov Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa Ammatillisen koulutuksen johtaja Päivitys Voimassa alkaen

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO PERUSTUTKINNON OPISKELU TUTKINNON KUVAUS, ARVOPERUSTA JA ALAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ALAN OSAAMISTARPEET PIRKANMAAN ALUEEN TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA-ALAN PAINOPISTEET JA YHTEISTYÖ ELINKEINOELÄMÄN KANSSA ELEKTRONIIKKA-ASENTAJAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINNON ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA OPINTO-OHJAUS NÄYTTÖTOIMIKUNTA JA AMMATILLINEN NEUVOTTELUKUNTA, TOIMINTATAVAT TUTKINTOKOHTAISET MUUT ERITYISVAATIMUKSET TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN TUTKINNON RAKENNE JA OPINTOJEN ETENEMINEN TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN LIITTYVIÄ ASIOITA KOULUTUSOHJELMAN VALINTA ELEKTRONIIKKA-ASENTAJAN KOULUTUSOHJELMA TAMPEREEN TOIMIPISTEESSÄ 120 OV ELEKTRONIIKKA-ASENTAJAN KOULUTUSOHJELMA TAMPEREEN TOIMIPISTEESSÄ 120 OV. YO MALLIN KOULUTUSOHJELMA ELEKTRONIIKKA-ASENTAJAN KOULUTUKSESSA YRITTÄJYYS AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 OV KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 30 ov TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA 40 OV Ammattielektroniikka, 20 ov Sulautetut sovellukset ja projektityöt, 20 ov (sisältää opinnäytetyön sekä yrittäjyyttä 4 ov) Elektroniikkatuotanto, 20 ov (sisältää opinnäytetyön sekä yrittäjyyttä 3,5 ov) KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat (toimialakohtainen osaamisen syventäminen) OPINNÄYTETYÖ AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA, 2 OV VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OV OMAN ALAN TYÖKURSSI 4 OV (SISÄLTYY ELEKTRONIIKKA-RYHMIEN PAKOLLISIIN OPINTOIHIN) DIGITAALINEN VALOKUVAUS JA MULTIMEDIA 2 OV D-MALLINNUS 2 OV SÄHKÖPIENKONEKORJAUS 2 OV AJONEUVOTEKNIIKKA 2 OV TIETOKONEET JA TIETOVERKOT 2 OV HARRASTA ELEKTRONIIKKAA 2 OV

3 6.8 SÄHKÖISET VALVONTALAITTEET 2 OV METALLITEKNISET TYÖT 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS 2 OV LIITE 1. NÄYTÖN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT SEKÄ TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN. ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT, 30 OV LIITE 2. NÄYTÖN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT SEKÄ TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN. AMMATTIELEKTRONIIKKA, 20 OV LIITE 3. NÄYTÖN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT SEKÄ TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN. SULAUTETUT SOVELLUKSET JA PROJEKTITYÖT, 20 OV. YO-RYHMÄ LIITE 4. NÄYTÖN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT SEKÄ TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN. ELEKTRONIIKKATUOTANTO, 20 OV LIITE 5. NÄYTÖN TOTEUTUS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAT SEKÄ TUTKINNON OSIEN ARVOSANOJEN MUODOSTUMINEN. PAIKALLISESTI TARJOTAVAT TUTKINNON OSAT, OV (TOIMIALAKOHTAISEN OSAAMISEN SYVENTÄMINEN) LIITE 6. NÄYTTÖ JA ARVIOINTISUUNNITELMAN KOONTILOMAKE

4 1 JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 3

5 2 PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 23/011/2009, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto 2009, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Tieto- ja tietoliikenneala vastaa yhteiskunnan toimintoja tukevien tieto- ja tietoliikennejärjestelmien rakentamisesta, ylläpidosta ja niiden laadukkaasta toiminnasta. Alan innovaatiot valtaavat yhä uusia alueita. Eri palvelualoille suunnatut sovellukset vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja sen laatuun. Tieto- ja tietoliikennealan laitteistojen avulla hoidetaan yhä suurempi määrä kansalaisten henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja taloudenpitoon liittyviä asioita. Tietoa siirretään yhä laajemmissa koko maapallon kattavissa tietoverkoissa. Alalla työskenteleviltä edellytetään suurta ammattietiikkaa sekä ehdottomia salassapitovaatimuksia hänen käsitellessään laitteistoja ja järjestelmiä, joissa kansalaisten henkilökohtaisia tietoja säilytetään tai siirretään. Tuotteiden lyhyet elinkaaret sekä eri laitesukupolvien nopea uudistuminen asettavat myös alalla työskentelevän asiakaspalvelukyvylle entistä suuremmat vaatimukset. Kansalaisilla on tarve saada neuvoa ja opastusta uusien sovellusten ja toimintojen käyttöönotossa niin kotona kuin myös kodin ulkopuolella. Alan laitteistot ovat pääasiallisesti sähkötoimisia ja siten turvallisuutta tulee korostaa niin alalla työskentelevien kuin alan laitteistoja käyttävien henkilöiden osalta. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilaiset työskentelevät teknologian alueella, jossa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Nopea uudistuminen vaatii alalla työskenteleviltä jatkuvaa itsenä kehittämistä. Alan nopea globalisoituminen edellyttää teknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen lisäksi myös kielitaidon kehittämistä. Alan ammattikieli on englanti ja lähes kaikki, myös Suomessa tuotettujen laitteiden ja palveluiden dokumentointi, ovat englanninkielisiä. Laitesukupolvien nopea uudistuminen vaatii myös käytöstä poistuvan laitesukupolven kierrätykseen liittyvää osaamista. Avainaiheita/sanoja: tietoturva sähköturvallisuus asiakaspalvelu, neuvonta tiedon luotettava käsittely ja siirtäminen tekniikan nopea kehitys, itsensä kehittämisen tarve 4

6 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä sekä henkistä kestävyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli näkökyky tai värinäkö on heikentynyt. 2.2 Alan osaamistarpeet Työtehtävissä korostuvat: monialaosaaminen, muutoskestävyys, tietotulvan sietokyky, paineensietokyky, kestävyys, joustavuus sekä erityisosaaminen asikakkaiden ja loppukäyttäjien toiminnan ja tarpeiden ymmärtäminen kestävän kehityksen tuominen toimintaan vastuullisuuden ja oikean asenteen säilyttäminen sekä kommunikaatiotaidot kielitaito sekä kulttuuri ja käytösosaaminen asenne joka pitää sisällään mm. sitoutumisen tavoitteisiin, positiivisen ajattelun ja yrittäjähenkisyyden sopeutumis ja oppimiskyvyt 2.3 Pirkanmaan alueen tieto- ja tietoliikennetekniikka-alan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Pirkanmaa on koulutuksen, tutkimuksen ja korkeatasoisen teknologian sovellusten maakunta. Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen sen kaikilla tasoilla ja tasokas tieteellinen tutkimus ovat maakunnan menestymisen avaintekijöitä. Koulutus ja tutkimus parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja lisäävät Pirkanmaan vetovoimaa ja kilpailukykyä. Alueellisesti kattava oppilaitosverkko ja paikallisia sekä alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt ovat perustana osaamiselle, jonka varaan kehitystä voi rakentaa. Maakunnallisesti kattava oppilaitosverkko varmistaa sen, että lahjakkaille riittää opiskelupaikkoja ja opiskelijat saavat tasa-arvoiset edellytykset edetä kouluttautumisen eri tasoilla. Kehittämistä tukevat yhteydet globaaleihin tietoverkostoihin. Nämä varmistavat, että maakunta pysyy tietoon pohjautuvan yhteiskuntakehityksen eturintamassa. Koulutustarpeen ennakointi on osa maakunnan strategista suunnittelutehtävää (Maakuntaliitto ry). Maakuntaliitto suorittaa ennakointia yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten, viranomaisten sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tampereen seudun ammattiopiston yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa kaikilla koulutusaloilla on tiivistä. Työ- ja elinkeinoelämän tarpeita kuunnellaan monella eri tavalla. Koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia työ- ja elinkeinoelämän kanssa järjestetään erilaisten projektien, toimielimien ja yhteisien tapaamisien yhteydessä. Pirkanmaan alueella toimii runsaasti elektroniikka-alan laitteita ja sovelluksia suunnittelevia ja valmistavia yrityksiä. Kummallakin sekä elektroniikan että ICT:n osaamisalueella on tarjolla näihin liittyviä huolto-, asennus- ja asiakaspalvelutöitä sekä erilaisten elektronisten laitteiden konfigurointeja ja kokoonpano tehtäviä käyttäjän 5

7 vaatimusten mukaisesti. Pirkanmaan alueella on runsaasti tieto- ja tietoliikennealan yrityksiä, jotka tekevät elektroniikkatuotantoon liittyviä testaus-, korjaus- ja käyttöönottotehtäviä Tampereen seudun ammattiopisto tekee yhteistyötä Pirkanmaan alueen elektroniikka-, ict- ja automaatioalan yritysten kanssa mm. työssäoppimisessa, jolloin opiskelijat opiskelevat osan alan opinnoista yrityksissä alan työtehtävissä. Työssäoppimalla osa koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista siirretään työ- ja elinkeinoelämään. Työssäoppimisen yhteydessä suoritetaan yleensä myös ammattiosaamisen näyttö, jonka suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä yrityksen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksia järjestetään yrityksien työpaikkaohjaajille räätälöidyillä menetelmillä. Työssäoppimisen on edelleen tiivistänyt yhteistyötä sekä tehnyt yhteistyön työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhä tavoitehakuisemmaksi. Opettajien suorat kontaktit työpaikkaohjaajiin toimivat hyvin. Työ- ja elinkeinoelämä pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin ja -järjestelyihin näiden yhteistyökanavien välityksellä. Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon opetussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Monet opiskelijat saavat kesätyöpaikkoja alan yrityksissä. Tampereen seudun ammattiopisto järjestää opiskelijoille tutustumisvierailuja erilaisiin yrityksiin. Yrityksillä on mahdollisuus markkinoida tuotteitaan ja myös esitellä mahdollisia avoimia työpaikkoja sekä työssäoppimispaikkoja tutustumiskäyntien ja työssäoppimisen yhteydessä. Muita yhteistyön muotoja ovat mm. opettajien työelämäjaksot alan yrityksissä sekä erilaiset henkilökohtaiset yhteydet alan. 2.4 Elektroniikka-asentajan perustutkinnon ja koulutusohjelman tavoitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon suorittaneella on monipuoliset ammattivalmiudet. Hän on luotettava, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen. Hän osaa soveltaa oppimiaan taitoja ja tietoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Hän pystyy näkemään työnsä osana suurempia tehtäväkokonaisuuksia ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa työssään. Tieto- ja tietoliikennealan ammattilainen tekee työnsä alan laatuvaatimusten mukaisesti sekä käsittelee laitteita ja materiaaleja huolellisesti sekä taloudellisesti. Hän osaa suunnitella työnsä piirustuksien ja työohjeiden avulla, osaa tehdä työhönsä liittyviä materiaali- ja työkustannuslaskelmia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Elektroniikka-asentajan työtehtävissä korostuvat monialaosaaminen sekä paineensieto- ja ongelmanratkaisukyky. 2.5 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon elektroniikka-asentaja Elektroniikka-asentajan perustutkinto antaa tutkinnonsuorittajalle tarvittavan perusosaamisen alan tuotanto-, asennus-, huolto- ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä työ-, sähkö-, ja sähkötyöturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen. Hänen on osattava käsitellä laitteita ja komponentteja ESD- suojausvaatimukset huomioiden. Hänen on ymmärrettävä tietojenkäsittelyyn liittyvän salassapitomääräykset ja hallittava tietotekniikan perusteet. Elektroniikka-asentajan opinnoissa perehdytään elektronisten laitteiden valmistukseen, testaukseen, asentamiseen ja huoltoon. Elektroniikka-asentajat työskentelevät teknologian eri alueilla ja kehittävät sekä valmistavat elektronisia laitteita ja sovelluksia. Työtehtävät voivat liittyä myös kodin elektroniikkalaitteiden myyntiin, huoltoon ja korjaukseen. 6

8 Tieto- ja tietoliikennetekniikan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet itsensä ja ammattitai-tonsa edelleen kehittämiseen sekä tietoyhteiskunnassa toimimiseen. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Elinikäisen oppimisen painotusalueina ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö sekä teknologia ja tietotekniikka. Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisissä tehtävissä tarvittavia taitoja ovat vieraiden kielten, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. 2.6 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 7

9 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.7 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/ a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Tieto- ja tietoliikennealan perustutkintoa koskevat asiat valmistellaan tieto-ja tietoliikennealan ammatillisessa neuvottelukunnassa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit. 2.8 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Pääsy ja soveltuvuuskokeet voidaan järjestää tarvittaessa. Kokeesta ja sen toteuttamistavasta päätetään erikseen vuosittain. 8

10 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 40 ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Lukio-opinnot Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisen osan on hyväksynyt ammatillisen koulutuksen johtaja OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Tieto- ja tietoliikennetekniikan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Tieto- ja tietoliikennetekniikan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään myös koulutuksen järjestäjän tarjoamat opinnot muista tutkinnoista sekä opiskelijan mahdollisuudet suorittaa useampia kuin yksi tutkinto. Siinä päätetään ammatillisten ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien arviointisuunnitelma, joka sisältää ammattiosaamisen näytöt ja muun osaamisen arvioinnin. 9

11 3.1 Tutkinnon rakenne ja opintojen eteneminen Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto sisältää opintoja 120 opintoviikkoa (ov), josta opinto-ohjausta vähintään 1,5 ov. Tutkinto sisältää ammatillisia opintoja 90 ov, mukaan lukien työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte 2 ov. Lisäksi tutkinto sisältää ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov (valinnaisia 4 ov) sekä vapaasti valittavia opintoja 10 ov. Ammatilliset opinnot koostuvat kaikille pakollisista tutkinnon osista, valinnaisesta koulutusohjelmasta sekä valinnaisista tutkinnon osista. Opiskelijan toimialakohtaisesta suuntautumisesta riippuen elinikäisen oppimisen avaintaidoista vahvistuvat oppiminen ja ongelman ratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakykykestävä. 3.2 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Tieto- ja tietoliikennetekniikan työssäoppiminen tapahtuu Pirkanmaan alueen yrityksissä. Pääsääntöisesti työssäoppiminen toteutetaan kahden viimeisen opintovuoden aikana. Työssäoppimispaikan hankinta toteutetaan opiskelijan toimesta tai ammattiopiston toteuttamana keskitettynä hankintana. Jos opiskelija hankkii työssäoppimispaikan itse, työssäoppimista ohjaava opettaja avustaa häntä tarvittaessa oppimistavoitteita parhaiten vastaavan työssäoppimispaikan hankinnassa. Työssäoppimista on vähintään 20 opintoviikkoa. Ensimmäisen opintovuoden opintoihin ei sisälly työssäoppimista. Tarvittavat työturvallisuuteen liittyvät opinnot, kuten ensiapu-, tulityö, työturvallisuus- ja mahdollinen sähkötyöturvallisuuskortti suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja ovat edellytyksenä työssäoppimiseen pääsyssä. Ammatinopettaja hyväksyy opiskelijoiden työssäoppimispaikat ja niiden soveltumisen tutkinnon osan tavoitteisiin. Ammatinopettaja varmistaa opiskelijan riittävän osaamisen ennen työssäoppimisen aloittamista.työssäoppimispaikan valinnassa painotetaan opiskelijan henkilökohtaista suuntautumista eri toimialoille. Toimialat on kirjattu kohdassa paikallisesti valittavat tutkinnon osat: toimialakohtainen osaamisen syventäminen. Työssäoppimispaikkoina voivat toimia ne yritykset, julkisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt, joiden kanssa ammattiopisto on tehnyt järjestämissopimuksen. Poikkeustapauksissa työssäoppimista voidaan toteuttaa myös muissa tarkoitukseen sopivissa paikoissa, joissa opiskelijan työturvallisuus ja sen valvonta on varmistettu. Ennen työssäoppimisjaksoa ohjaava opettaja varmistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden työssäoppimiseen. Työpaikkaohjaaja suunnittelee yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa oppimistavoitteita tukevat työtehtävät ja mahdolliset näytöt, antaa opiskelijalle säännöllisesti palautetta ja osallistuu jakson arviointiin. Ohjaava opettaja tekee jakson aikana ohjauskäyntejä työssäoppimispaikkaan. Työssäoppiminen toteutetaan ylioppilasryhmillä ensimmäisellä (5ov) ja toisella (15ov) vuosiluokalla paikallisesti tarjottavan tutkinnon osan sisällä. Toimialoja on määritelty neljä: elektroniikkatuotannon kokoonpano ja/tai testaus, elektroniikkalaitteiden huolto ja kunnossapito elektroniikkasuunnittelun tukipalvelut tietokonelaitteiden ja järjestelmien asennukset 10

12 Työssäoppimispaikkaansa valitessaan opiskelija valitsee jonkin edellisistä toimialoista ja sille opetussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Työssäoppiminen toteutetaan ylioppilasrymillä ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana. Peruskoulupohjaisella ryhmällä työssäoppiminen suoritetaan toisena (10 ov) ja kolmantena (10 ov) vuotena. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on pääosin sijoitettu ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin. Vapaasti valittavat tutkinnon osat on sijoitettu toisen ja kolmannen vuoden opintoihin. Tämä mahdollistaa ns. 2+1 mallin, jolloin kahden vuoden opintojen jälkeen ammattiopistossa, opiskelija voi siirtyä kolmanneksi vuodeksi oppisopimuskoulutuksen piiriin. Oppisopimusopiskelijaksi voi siirtyä, kun Atto-opinnot 20 ov on suoritettu ja opiskelija hallitsee ammatin perustiedot ja- taidot. Oppisopimuksen kesto on 4-12 kk. Vuosittain kahdella päättävän luokan opiskelijalla on mahdollisuus kansainväliseen työssäoppimiseen. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka koostuu pakollisista opinnoista ja opiskelijan valinnaisista ammatillisista opinnoista perustutkintojen perusteiden määrittämien linjausten mukaisesti. Perustutkintoa 20 ov laajentavat opinnot. Tutkintoa laajentava koulutus toteutetaan niissä toimipisteissä, missä koulutusryhmässä on tilaa. Osaamisen tunnustamisessa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (30 ov) korvaa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (30 ov) tutkinnon osan. Matemaattiset opinnot pyritään integroimaan ammatillisiin opintoihin tukemaan ammatillista kasvua. 3.4 Koulutusohjelman valinta Tampereen seudun ammattiopistossa järjestetään tieto- ja tietoliikennealan koulutusta ammatillisena peruskoulutuksena Tampereen ja Kangasalan toimipisteissä. Elektroniikka-asentajaksi voi opiskella Tampereella. Tieto- ja tietoliikenteen perustutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma. Ottaessaan opiskelupaikan vastaan opiskelijat esittävät toiveensa tutkintonimikkeeksi ICT-asentajan tai elektroniikka-asentajan. Opiskelijat valitaan opetusryhmiin toiveidensa ja yhteisvalintapisteiden mukaisessa järjestyksessä. Valitessaan yhteishakuvaiheessa lukiovaihtoehdon opiskelija opiskelee ICT-asentajaksi (tietokonetekniikka). Lukio-opinnot valinnut opiskelee ammattiaineet Santalahdentien/Hepolamminkadun toimipisteessä. Lukio-opintoja on mahdollista valita myös myöhemmässä vaiheessa. 11

13 3.5 Elektroniikka-asentajan koulutusohjelma Tampereen toimipisteessä 120 ov PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 30 ov KOULUTUS- OHJELMA OPINNOT 40 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT, ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov Ammattielektroniikka, 20 ov (sisältää 5 ov työssäoppimista sekä yrittäjyyttä 1 ov) Elektroniikkatuotanto, 20 ov (sisältää 5 ov työssäoppimista sekä 3,5 ov yrittäjyyttä) Toimialakohtaisen osaamisen syventäminen, 20 ov (sisältää 10 ov työssäoppimista) Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov (sisältää 0,5 ov yrittäjyyttä) Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opintoihin 10 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opintoihin Opintojen jakautuminen opiskeluajalle TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikka-asentaja Elektroniikka-asentajan opintopolku Tampereen toimipisteessä 120 ov. opiskeluvuosi Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 1: työpaikalla tai koululla) Sähkötekniikka 5 Elektroniikka 9 Digitaalitekniikka 4 Elektroniikka, juotokset 2 Sähköpiirustus ja asennustekniikan perusteet 4 Tietotekniikka 2 Mekaaniset perusteet 4 (sis. tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä EA1-koulutuksen) X 12

14 4.2 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikkaasentaja 40 ov ov Ammattielektroniikka (sisältää yrittäjyyttä 1ov) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 2: työpaikalla ja/tai koululla) Elektroniikan virtapiirit ja rakentaminen 5 Sulautettujen järjestelmien toteutus 5 Tietokonelaite ja -järjestelmäasennukset 2 Tietoliikennetekniikan työt 3 Ammattielektroniikka, TOP ov Elektroniikkatuotanto (sis. opinnäytetyön sekä yrittäjyyttä 3,5ov) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 3: työpaikalla ja/tai koululla) Smd- ja konejuotokset 4 Tuotannon laitteet, huolto ja säädöt 4 Standardit ja suunnitteluohjelman käyttö ja 6 opinnäytetyö Työelämä ja yrittäjyys 1 Paikallisesti tarjoittavat tutkinon osat (toimialakohtainen osaamisen syventäminen), TOP X X Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, ov ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat (toimialakohtaisen osaamisen syventäminen) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 4: työpaikalla ja/tai koululla) Kaikki ammatin toimialoihin liittyvät opinnot: Toimialakohtainen osaamisen syventäminen (vaihdannainen lukio-opintojen kanssa) Elektroniikkatuotannon kokoonpano ja/tai testaus Elektroniikkalaitteiden huolto ja/tai kunnossapito Elektroniikkasuunnittelun tukipalvelut Tietokonelaitteiden ja järjestelmien asennukset Paikallisesti tarjoittavat tutkinon osat (toimialakohtainen osaamisen syventäminen), TOP X

15 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa Lukio-opinnot 4.6 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (yli 120 ov) 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov (yhteiset opinnot) ov Äidinkieli ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi ov Vieras kieli ov Matematiikka ov Fysiikka ja kemia ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto ov Liikunta ov Terveystieto ov Taide- ja kulttuuriopinnot Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov 4 6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat ov yhteensä

16 3.6 Elektroniikka-asentajan koulutusohjelma Tampereen toimipisteessä 120 ov. YO PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 30 ov KOULUTUS- OHJELMA OPINNOT 40 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT 20 ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov Ammattielektroniikka, 20 ov (sisältää 5 ov työssäoppimista sekä yrittäjyyttä 1 ov) Sulautetut sovellukset ja projektityöt, 20 ov (sisältää 5 ov työssäoppimista sekä 4 ov yrittäjyyttä) Toimialakohtaisen osaamisen syventäminen, 20 ov (sisältää 10 ov työssäoppimista sekä osaaminen tunnustetaan lukioopinnoista) 20 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opinnoista 10 ov Osaaminen tunnustetaan lukio-opinnoista Opintojen jakautuminen opiskeluajalle TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikka-asentaja. YO Elektroniikka-asentaja opintopolku Tampereen toimipisteessä 120 ov. YO opiskeluvuosi 1 2 Hyväksi luetut opinnot 4 Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät Näyttö ja arviointisuunnitelma. X (Näyttö 1: työpaikalla tai koululla) Sähkötekniikka 5 Elektroniikka 9 Digitaalitekniikka 4 Elektroniikka, juotokset 2 Sähköpiirustus ja asennustekniikan perusteet 4 Tietotekniikka 2 Mekaaniset perusteet 4 (sis. tulityö- ja työturvallisuuskortit sekä EA1-koulutuksen) 15

17 4.3 Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Elektroniikkaasentaja 40 ov ov Ammattielektroniikka (sisältää yrittäjyyttä 1ov) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 2: työpaikalla ja/tai koululla) Elektroniikan virtapiirit ja rakentaminen 3 2 Sulautettujen järjestelmien toteutus 5 Tietokonelaite ja -järjestelmäasennukset 2 Tietoliikennetekniikan työt 3 Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat 5 (toimialakohtainen osaamisen syventäminen), TOP ov Sulautetut sovellukset ja projektityöt (sisältää opinnäytetyön ja yrittäjyyttä 4 ov) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 3: työpaikalla ja/tai koululla) Sulautettujen järjestelmien rakentaminen 8 Sulautettujen järjestelmien ohjelmointi 6 Työelämätieto ja yrittäjyys 1 Paikallisesti tarjoittavat tutkinnon osat (toimialakohtainen osaamisen syventäminen), TOP X X Kaikille valinnaiset tutkinnon osat, ov ov Paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat (toimialakohtaisen osaamisen syventäminen) Näyttö ja arviointisuunnitelma. (Näyttö 4: työpaikalla ja/tai koululla) Kaikki ammatin toimialoihin liittyvät opinnot: (Toimialakohtainen osaamisen syventäminen (Osaaminen tunnustetaan lukio-opinnoista) Elektroniikkatuotannon kokoonpano ja/tai testaus Elektroniikkalaitteiden huolto ja/tai kunnossapito Elektroniikkasuunnittelun tukipalvelut Tietokonelaitteiden ja järjestelmien asennukset Paikallisesti tarjoittavat tutkinnon osat (toimialakohtainen osaamisen syventäminen), TOP X

18 4.5 Muut valinnaiset tutkinnon osat peruskoulutuksessa Lukio-opinnot 4.5 Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat 5 Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov lukiotutkinnosta 20 6 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov lukiotutkinnosta ov yhteensä

19 mallin koulutusohjelma elektroniikka-asentajan koulutuksessa PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 30 ov KOULUTUS-OHJELMA OPINNOT 40 ov KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT 20 ov AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT ov VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov Ammattielektroniikka, 20 ov (sisältää 5 ov työssäoppimistaja yrittäjyyttä 1 ov) Toimialakohtaisen osaamisen syventäminen, 20 ov OPSO Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov 10 ov OPSO JA Elektroniikkatuotanto, 10 ov + 10 ov OPSO (sisältää 3,5 ov yrittäjyyttä) OPSO= Oppisopimuskoulutus 18

20 3.8 yrittäjyys Koulutukseen sisältyy asiakas- ja työelämälähtöistä projektioppimista, jossa opiskelijan oma-aloitteisuus, yhteistyökyky ja kyky saattaa aloitetut työt valmiiksi ovat keskeisiä taitoja. Elektroniikka-alan kehitysnäkymät vaativat opiskelijalta kasvavia valmiuksia asiakaslähtöisyyteen, palveluiden kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Näitä taitoja opiskelija voi hioa erityisesti projekti- ja työssäoppimisen kautta. Yrittäjyys tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa Yrittäjyys 5 ov on sisällytettynä ammatillisiin että atto-opintoihin. Opinnoissa kehitetään opiskelijan yrittäjämäistä asennetta ja liikeidean mukaista kustannusrakenteen tuntemusta. Tredussa ja alan tutkinnossa yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista ( sivulta Sisäinen yrittäjyys Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. Arviointikriteerit tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista ( sivulta Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. Arviointikriteerit löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan mukaisesti. 19

21 Tieto- ja tietoliikennealan perustutkinnossa yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla. Tutkinnon osa Tutkinnon osan laajuus / josta yrittäjyyden osuus Arviointikriteerit Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) Yhteiskunta-, yritysja työelämätieto / Atto 1 ov / 0,5 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä Ammattielektroniikka 20 ov / 1,5 ov 20 ov / 2 ov (YO-ryhmä) Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen. Yritys- ja yrittäjävierailut, toimeksiannot, asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, oman tuotteen myynti, ajan, asiakaspalvelu, tarjouspyyntö ja hinnoittelu, työskentelyn tehokkuus, kirjalliset tuotetiedustelut asiakkaan näkökulmasta, haamuasiakaskäynnit. Oikeat tai simuloidut tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit. Elektroniikkatuotanto - työelämä ja yrittäjyys Sulautetut sovellukset ja projektityöt, YO - työelämä ja yrittäjyys Toimialakohtaisen osaamisen syventäminen 20 ov / 1 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut ov / 2 ov Tutkintokohtaisen opetussuunnitelman sivut Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys, kilpailijoiden toiminnan selvittäminen. Yritys- ja yrittäjävierailut, toimeksiannot,

22 asiakkaan kohtaaminen, tapahtumien järjestäminen, oman tuotteen myynti, ajan, asiakaspalvelu, tarjouspyyntö ja hinnoittelu, työskentelyn tehokkuus, kirjalliset tuotetiedustelut asiakkaan näkökulmasta, haamuasiakaskäynnit. Oikeat tai simuloidut tuotetilaukset asiakkailta, tilaukseen liittyvät dokumentit. 21

23 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 90 ov 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät, 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia) osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja osaa dokumentoida työtehtäviään suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen Opiskelija osaa sähköturvallisuustutkinto 3 koulutusvaatimusten edellyttämiä sisältöjä 15 ov:n laajuisesti seuraavasti: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka: hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait sekä vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita Turvallisuus: 22

24 suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot Sähkötyöturvallisuus: suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen Rakennuksen sähköverkko: osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita sekä kaapeleita. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: Opintoviikkojen määrä sähköasennustekniikan ja työturvalisuuden sisältöjen kohdalta voi vaihdella +/- 1 ov opintojakson kokonaismäärän pysyessä määrättynä (10 ov). TUTKINNON OSA SISÄLTÄÄ yritteliäs ja työturvallisuuden mukainen toiminta kestävän kehityksen mukainen toiminta käsi- ja sähkötyökalujen käyttö piirilevyvalmistuksen perusteet ammattialan perusohjelmistojen käyttö sekä dokumentointi ESD-suojaukset TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN Sähkötekniikka, 5 ov osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. Elektroniikka, 9ov tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. 23

25 Digitaalitekniikka, 4 ov tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti. Elektroniikka, juotokset, 2 ov osaa suunnitella ja valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly) osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden. Sähköpiirustuksen ja asennustekniikan perusteet, 4 ov osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen. Tietotekniikka, 2 ov suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja osaa dokumentoida työtehtäviään. Mekaaniset perusteet, 4 ov osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja suorittaa tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot. suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapukoulutuksen OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimisympäristöt: Ammattiopisto, muut oppilaitokset, työelämä, verkkoympäristöt. OPPIMISEN ARVIOINTI Oppimista arvioidaan havainnoimalla työskentelyä (verrataan osaamisen tasoihin) sekä vastuullisuutta annettujen tehtävien suorituksissa. Arvioinnin apuna käytetään opiskelijan tekemiä oppimistehtäviä ja havainnointia opiskelijan vuorovaikutustaidoista oppimisen aikana. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä. 24

26 Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S). Opintojakso jatkuu mutta tähän mennessä kaikki kunnossa (J). Arviointi täydennettävä (T). Opintojakson aikana opettaja antaa jatkuvaa palautetta siitä, mitä opiskelija jo osaa ja mitä vielä pitää oppia sekä kannustaa ja motivoi. OSAAMISEN ARVIOINTI (= tutkinnon osan arvosanan määräytymisen perusteet) Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Osaamisen arviointi on kuvattu ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmassa. (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) Oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa opiskelija oppii tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Opiskelija osoittaa osaamisensa työtä tekemällä (ammattiosaamisen näytöt) Arvioitava osaaminen ja arvioinnin tavoitteet Oppimistulosten arvioinnissa on kyse tulkinnallisesta analyysista, jolla pyritään osoittamaan, onko opiskelijalla työelämän edellyttämä ammattitaito. Arviointitieto kootaan ammattiosaamisen näytöistä. Opiskelijan osaamisen arviointi on kriteeriperusteista. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen an. Arviointitieto tallennetaan näytöistä tutkinnoittain, tutkinnon osittain ja arviointikohteittain opiskelijakohtaisesti. Oppimistulosten arvioinnin tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja oppimistulosten jatkuva kehittäminen sekä koulutuksellisen tasa-arvon varmistaminen. Arvioidaan, kuinka hyvin on saavutettu tutkinnossa edellytetty osaaminen (ammattitaitovaatimukset tutkinnon perusteiden mukaisesti) 25

27 Kaikille pakolliset ammatillisen tutkinnon osat, 30ov Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät tutkinnon osan arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden Aloitekyky ja yrittäjyys Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija ohjattuna työskentelee suunnitelman mukaan osaa suorittaa työkokonaisuuksia henkilökohtaisen ohjauksen avulla toimii annettujen ohjeiden mukaisesti, kysyy tarvittaessa neuvoa. työskentelee suunnitelman mukaan hallitsee työkokonaisuuden, mutta tarvitsee ohjausta työskentelee pääosin omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tai sitä muuttaen ja soveltaen hallitsee työkokonaisuuden ja kykenee työskentelemään itsenäisesti ja laadukkaasti työskentelee omaaloitteisesti, taloudellisesti ja joutuisasti. Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Mittaukset ja työvälineet Elektroniikan rakentaminen Sähkö ja elektroniikkaasennukset Työvälineiden käyttö Opiskelija 26 Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 osaa suorittaa mittauksia ohjeiden mukaisesti osaa tehdä mallinmukaisia elektronisia laitteita ja osaa ladata ohjelman sulautettuun järjestelmään osaa kiinnittää sähköiset laitteet ja elektroniikan komponentit oikein käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti osaa suorittaa mittauksia ja ohjeistettuna säätää mittalaitteita tarpeiden mukaisesti etenee melko itsenäisesti työskentelyssään, tarvitsee silti ohjausta käyttää hyväksyttyjä elektroniikan komponenttien, kaapeleiden ja johtimien asennustapoja osaa valita tarkoituksenmukaiset työvälineet eri työ tilanteissa osaa suorittaa mittauksia, jotka vaativat mittareiden asetuksien muuttamista osaa ratkaista ongelmia elektronisia laitteita rakentaessaan sekä tehdä niissä itsenäisiä komponentti- ja työmenetelmävalintoja saa itsenäisesti aikaan oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset käyttää työvälineitä tehokkaasti