PORVOON KAUPUNKI VÄSTRA ENHETSSKOLA HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNKI VÄSTRA ENHETSSKOLA HANKESUUNNITELMA

2 VÄSTRA ENHETSSKOLA, HANKESUUNNITELMA YHTEENVETO HANKKEESTA HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Hankesuunnitteluryhmä Käytössä olleet asiakirjat Pinta-alakäsitteet HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS Hankkeen perustelut Oppilasmäärä Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Imago Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Henkilökuntasuunnitelma RAKENNUSPAIKKA Sijainti ja omistus Nykyinen rakennuskanta Alueen ominaisuudet Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Väestönsuojelu TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET Yleistä Tilaratkaisut Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Ylläpito Erityishuomioita VIRANOMAISVAATIMUKSET HANKKEEN KUSTANNUKSET Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset RAHOITUS JA AIKATAULU Rahoitus Hankeaikataulu LIITTEET LIITTEET 1. Asemapiirros, toiminnallinen maankäyttökaavio 2. Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteitä 4. Toiminnalliset skenaariot 5. Kasvukausi, osallistavan prosessin yhteenveto, analyysiosa 6. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 7. Sijaintikartta 8. Liikennekaavio 9. Kustannusarvio

3 1 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Perustiedot Oppilaitoksen / hankkeen nimi Västra enhetsskola, uudisrakennus Oppilaitoksen ylläpitäjä Porvoon kaupunki, sivistystoimi Kiinteistön omistaja / hankkeen toteuttaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Kiinteistön osoite Opistokuja Porvoo Suunniteltu toiminta Ruotsinkielinen yhtenäiskoulu (luokka-asteet 1-9) ja esikoulu. Esitys Tässä hankesuunnitelmassa esitetään uuden Västra Enhetsskolan toiminnan järjestämistä siten, että tontille rakennetaan uudisrakennus. Rakennukseen sijoitetaan myös esikoulu. Laajuudeksi tulee yhteensä brm2. Laajuus Tilaohjelman ohjelma-ala Tavoitebruttoala ohm brm2 Kustannusarviot (alv 0%) Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Vuokra n /vuosi Aikataulu Toteutussuunnittelu: 6 / / 2017 Rakentaminen: 1 / / 2019 Käyttöönotto: 8 / 2019 LIITE 1, Asemapiirros, toiminnallinen maankäyttökaavio

4 2 2. HANKESUUNNITELMAN LAADINTA 2.1 Hankesuunnitteluryhmä Porvoon kaupunki, toimitilajohto örje oström toimitilajohtaja Tony Lökfors projektipäällikkö Markku Partanen kaupunginarkkitehti Annica Matilainen suunnittelupäällikkö Porvoon kaupunki, rahoitusjohto Tarja Juvonen hankintasihteeri Porvoon kaupunki, sivistystoimi Carola Wiksten rehtori, Stömborgska skolan Käyttäjien osalta hankesuunnittelussa on osallistettu henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia. Rakennuttajakonsultti Juuso Hämäläinen Juha Virtavuori Hilla Rudanko Suunnittelijat Tomi Perko Kaisa Sormunen Riikka Juvonen Jouni Ikäheimo Jari Salminen Jussi Karhu Micael Wicksröm projektinjohtaja projektipäällikkö kaavasuunnittelun konsultti pääsuunnittelija arkkitehtisuunnittelija tilasuunnittelija liikennesuunnittelija rakennesuunnittelija lvi-suunnittelija sähkösuunnittelija Ruokahuollon ratkaisuista on keskusteltu Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen ruokapalvelupäällikkö irgitta Creutzigerin kanssa. Lisäksi on oltu yhteydessä väestönsuojeluviranomaiseen ja kunnallistekniikan edustajiin. LIITE 2, Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat: Porvoon kouluverkkoselvitys Utredning av svenska skolnätet i orgå Tilläggsutredning över södra delen, behandlats av fullmäktige 11 juni 2014 Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Pohjakartta Kiinteistökartta 2.3 Pinta-alakäsitteet Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: hyötyala (hym²), huoneala (hum²), huoneistoala (htm²), kerrosala (kem²),bruttoala (brm²). LIITE 3, Pinta-alakäsitteitä

5 3 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS 3.1 Hankkeen perustelut Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan ( 159), että Västra Enhetsskola sijoitetaan sille varatulle tontille siten, että rakennuksessa toimii sekä esiopetus että perusopetuksen vuosiluokat 1-9. Koulun yhteyteen rakennetaan 660 m² suuruinen liikuntasali. Albert Edelfeltin koulun pienluokkien tilan käyttö jatkuu nykyisellään. Näsin tulevan päiväkodin suunnittelua edistetään enintään 240 hoitopaikan kokoisena ottaen huomioon nykyisen Point Collegen tontin käyttömahdollisuus. Vaihtoehtoisesti tutkitaan myös muut vastaavat sijaintivaihtoehdot joen länsipuolisella alueella. Strömborgska skolan ja Saxby skolan rakennukset ovat varsin huonossa kunnossa. Niiden peruskorjaus ei ole taloudellisesti järkevää. Nykyisistä rakennuksista luovutaan ja koulujen toiminta yhdistetään Västra enhetsskolaniksi. Toimintaan yhdistetään myös Näse skolan, joka toimii tällä hetkellä väistötiloissa. Västra enhetsskolan mitoitusoppilasmäärä on 505. Alakoulussa on yhteensä 240 oppilaspaikkaa, yläkoulussa 240 oppilaspaikkaa ja harjaantumisoppilaspaikkoja on 25. Lisäksi kouluun sijoitetaan kaksiryhmäinen esikoulu, jossa hoitopaikkoja on yhteensä 48. Hankkeen taustaa Västra Enhetsskolasta tehtiin 2010 hankesuunnitelma ja kustannusarvio, jonka Porvoon kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Hankkeen tarkoituksena oli rakentaa uudet tilat Strömborgska högstadieskolan toiminnalle Näse skolan yhteyteen. Samassa yhteydessä Näse skola peruskorjattaisiin. Hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen Näse skolan rakennuksessa ilmeni kosteusvaurioista johtuva sisäilmaongelma. Rakennuksessa tehtiin tarkempia tutkimuksia vuonna 2011, ja vuonna 2012 tehtiin korjauksia sisäilmaongelmien poistamiseksi. Korjaustyössä ei kaikilta osin onnistuttu, ja yhdessä saatujen tutkimustulosten ja riskiarvioinnin perusteella tultiin siihen tulokseen, että rakennusta ei ole järkevää korjata, vaan se tulisi korvata uudisrakennuksella. Vuonna 2012 ryhdyttiin selvittämään, soveltuisiko Point Collegen rakennus peruskorjattuna uudeksi yhtenäiskouluksi, jossa yhdistyisivät Näse skolan ja Srömborgska högstadieskolan toiminnat. Taloudelliset laskelmat kuitenkin osoittivat, että peruskorjausvaihtoehto oli käytännössä yhtä kallis kuin uudisrakennus, kun huomioitiin investointikustannusten lisäksi rakennuksen hoitokustannukset 20 vuoden aikana. Päätökseen luopua tästä vaihtoehdosta vaikutti myös korjaustöiden epäonnistumisen riski. Vuoden 2014 alussa ryhdyttiin selvittämään, miten uudisrakennus voitaisiin sijoittaa Näsin koulualueelle. Tällöin hankkeeseen oli kytkeytynyt vielä uusiakin tarpeita: Näsin koulualueella sijaitsevasta Näsin päiväkodin rakennuksesta oli vuonna 2010 tehty päätös, jonka mukaan sen olemassa olevaa tilaelementtirakenteista ja useassa otteessa vesi- ja kosteusvaurioista kärsinyttä rakennusta ei peruskorjata. Rakennusta käytetään niin pitkään kuin se on mahdollista ja korvataan tämän jälkeen uudisrakennuksella. Päiväkoti suljettiin 2013 ja rakennus purettiin Vuonna 2014 tehtiin päätös Saxby skolan lakkauttamisesta ja toiminnan siirtämisestä Näsin koulualueelle valmistuviin uusiin tiloihin. Näin ollen vuonna 2014 suunnittelun lähtökohtana oli ratkaisu, jossa yhdistyisivät Strömborgska högstadieskolan, Näse skolan ja Saxby skolan toiminta. Tämän lisäksi alueelle tuli sijoittaa Näsin päiväkodin toiminta, ensisijaisesti samaan rakennukseen yhtenäiskoulun kanssa. Lisäksi hankesuunnittelun valmisteluvaiheessa koulun toimintaa ja oppilasmäärää tarkistettiin vielä siten, että uuteen yhtenäiskouluun sijoitetaan 70 nykyisen Gammelbacka skolan oppilaspaikkaa. Ratkaisuvaihtoehdot Mahdollisia ratkaisuja tutkittiin useiden massoitteluvaihtoehtojen ja toiminnallisen analyysin avulla. Näsin koulualuetta tarkasteltiin hankesuunnitelmassa ja sen esitöissä laajempana, monen toimijan kokonaisuutena, oppilaaksona. Toiminalliseksi ratkaisuksi hahmotettiin viisi eri vaihtoehtoa, toiminnallista skenaariota (Liite 4), joiden pohjalta kaupunginhallitus valitsi tässä esitetyn ratkaisun hankesuunnittelun pohjaksi.

6 4 Hankesuunnitelma valmisteltiin työryhmässä, johon kuului Porvoon kaupungin toimitilajohdon, koulutuspalveluiden, kuntatekniikan ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijoita. Hankejohtamisesta vastasi rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy ja suunnittelusta moniammatillinen suunnitteluryhmä. Myös opettajat ja oppilaat osallistuivat suunnittelutyöhön (Liite 5). LIITE 4, Toiminnalliset skenaariot LIITE 5, Kasvukausi, osallistavan prosessin yhteenveto, analyysiosa 3.2 Hankkeen toteutusmalli Hanke tullaan toteuttamaan projektijohtourakkana siten että projektiurakoitsijalle kuuluu myös kohteen toteutussuunnittelu. Tällä toteutusmallilla pystytään hyödynnetty urakoitsijoiden osaaminen ja näkemykset jo suunnitteluvaiheessa. Tällä mallilla voidaan myös lyhentää hankkeen kokonnaisaikataulu koska suunnittelu- ja rakennustyöt voidaan osittain tehdä samanaikaisesti. Projektijohtourakkaan asetetaan sekä tavoite- että kattohinta. Vastuujako hankkeessa on seuraavaa: Maksuvelvoite tilaaja Hankesuunnitelma tilaaja Luonnospiirustukset tilaaja Laatukriteerit tilaaja Lämmitysmuoto ja energialuokka tilaaja Rakennuslupa tilaaja Toteutussuunnittelu projektijohtourakoitsija Rakennusurakka projektijohtourakoitsija LVISA-urakka projektijohtourakoitsija Takuuajan velvoitteet projektijohtourakoitsija Takuuaika on Rakennusalan yleisessä sopimusehdoissa kaksi vuotta mutta tilaaja tulee tässä vaatimaan pidennetty takuuaika vähintään viideksi vuodeksi. Hanke toteutetaan Terve talo - konseptilla ja vesikatto- ja julkisivutyöt tehdään sääsuojan sisällä. 3.3 Oppilasmäärä Koulun mitoituksellinen oppilas- ja hoitopaikkamäärä on 553. Näistä on luokka-asteilla oppilaspaikkaa, luokka-asteilla oppilaspaikkaa ja lisäksi 25 harjaantumisoppilaspaikkaa. Esikoulussa on kaksi esiopetusryhmää, yhteensä 48 hoitopaikkaa. 3.4 Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta Västra Enhetsskola korvaa toimintansa lopettavien Saxby skolan ja Gammelbacka skolan sekä Strömborgska högstadieskolan toiminnat. Samalla näiden käyttämien rakennusten käyttö Porvoon kaupungin kouluina lakkaa. Mikäli Västra enhetsskola-hanketta ei toteuteta, tulee ruotsinkielisten koulu- ja esiopetuspaikkojen tarve täyttää jollakin muulla tavalla. Koulun toiminnalle tulee osoittaa tilat muualta tai sijoittaa oppilaat muihin Porvoon kouluihin. Sijainniltaan ja kooltaan tähän tarkoitukseen soveltuvia kaavoitettuja tontteja ei ole käytettävissä kaupungin keskustan läheisillä alueilla. 4. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago Västra Enhetsskola luo vuorovaikutusta luonnon ja kulttuurin välille. Uuden pedagogisen ajattelutavan rinnalla toteutamme ekologisia ja energiaa säästäviä ratkaisuja. Esteettiset opetusmenetelmät edistävät mielekästä oppimista, ja Porvoonjokilaakson läheisyys luo koululle luonnonläheisen oppimisympäristön. Yhteishengen toivotaan säilyvän yhtä saumattomana ja hyvänä kuin tähänkin asti ja kyläkoulumaisen tunnelman toivotaan pysyvän ja luovan lämpimän ilmapiirin kaikille sen käyttäjille.

7 5 Koulun toiminta perustuu vuonna 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman (OPS) linjaamien tavoitteiden toteuttamiselle. Toiminnassa tapahtuvien muutosten tulee luonnollisesti heijastua myös koulun tilaratkaisuihin. Koulun tilojen ja kokonaishahmon tulee viestiä myönteisellä tavalla uudesta toimintatavasta sekä luoda oppimiseen ja työntekoon kannustava miljöö. Avoimuus ja yhteistoiminnallisuus näkyvät koulun toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä. Opinlaakson muiden toimijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja yhteistyö huomioidaan tilojen suunnittelussa. 4.2 Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Yhtenäiskoulu mahdollistaa ala- ja yläkoulun välille luonnollisen jatkumon ja turvallisen oppimispolun. Porvoon muiden ruotsinkielisten alakoulujen (Tolkis, Hindhår, Kullo) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, mikä helpottaa alakoulujen oppilaiden siirtymistä Västra Enhetsskolan yläkouluun. Yläkouluun muista alakouluista tulevat oppilaat mahdollistaa pedagogisesti toimivien ryhmien muodostamisen. Tavoitteena on ehyt koulutie kaikille oppilaille esikoulusta yhdeksännelle luokalle. Yhteistyö ympäröivien koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa on tiivistä. Yhteiset kehittämishankkeet ja kokeilut ovat mahdollisia ja koulun toimintakulttuuri kannustaa niihin. Yhteistyö Albert E -koulun kielikylpy- ja pienluokkien kanssa on luontevaa. Oppilailla on esi- ja alakoulussa omat kotiluokkatilat, joissa opetus toimii pääosin. Yläkoulussa oppiminen tapahtuu ainekohtaisissa tiloissa, joissa oppilaat vaihtuvat koulupäivän aikana. Tiimiopettajuuden ja ilmiöoppimisen myötä ryhmät voivat kuitenkin sekoittua keskenään, ja tilojen tuleekin tukea isojen ryhmien sekä pienryhmien työskentelyä muuntojoustavasti. Ala- ja yläkoulun oppimistilat suunnitellaan siten, että niitä voi hyödyntää tarvittaessa kaikki käyttäjäryhmät. Kaikilla vuosiasteilla on mahdollisuus luontevasti hyödyntää koulun yhteis- ja erikoisopetustiloja. Oppilashuolto- ja erityisopetustilat sijoitetaan niin, että niihin on kaikkien helppo tulla. Erityisopetus Erityisopetus seuraa polkuajattelua ts. erityisopettaja seuraa oppilasta mukana mahdollisimman aikaisesta kouluvaiheesta lähtien perusopetuksen loppuun. Opinto-ohjaaja tapaa oppilaita jo luokilla, mutta pääpaino työssä sijoittuu luokille Luokanopettajalla on ohjausvastuu luokilla Erityisopetuksen lisäksi koulussa toimii ns JOPO-luokka (joustava perusopetus) joka on pienluokka 8-9 luokilla. Jopo-luokassa pyritään ehkäisemään peruskoulun keskeyttämistä ja nuorten jäämistä vaille päättötodistusta. Nuorten koulunkäynnin tukemiseksi tarjotaan oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä noudattaen kuitenkin perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Ruotsinkieliset pienluokat Pienluokat (träningsklassen) kuuluvat Västra enhetsskolaan omana kokonaisuutenaan. Ne huolehtivat opetuksesta esikoulusta vuosikurssille 9 sekä tarvittaessa yhden lisävuoden. Oppilailla on pääasiassa pidennetty oppivelvollisuus. Pienluokissa opiskelevat oppilaat voivat saada kokopäiväistä opetusta tai osallistua ajoittain integroituun yleisopetukseen. Tilasuunnittelussa ja opetuksessa huomioidaan oppilaiden vaikeudet ja tarpeet. Siksi pienluokkien tilojen tulee olla selkeät, mutta niiden on myös oltava rajattavissa pienemmiksi yksiköiksi ja työtiloiksi. Pienopetuksen tämän hetkinen tarve on kaksi luokkahuonetta, joissa molemmissa on pienempi huone yksilötyöskentelylle ja tunteiden purkamiselle. Albert E:n Tulliportin koulun läheisyys mahdollistaa sen liikuntasalin, kotitalousluokan ja uimaaltaan yhteiskäytön. Pedagogisena tavoitteena on toteuttaa Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka täydentää alla olevin lisäyksin valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (Liite 6). Perusopetuksen arvoperusta Porvoon koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kaksi paikallista perusopetuksen arvoperustan painotusta:

8 6 oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen hyvä opetus Oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen Ohjataan arvostavaan ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen arjen keskellä. Käydään avointa keskustelua. Opitaan ottamaan vastuuta omista ja yhteisistä asioista. Kodit otetaan entistä vahvemmin mukaan yhteiseen kasvatustehtävään. Oppilaskunnan roolia korostetaan kouluyhteisöissä. Luodaan erilaisia yhteistyömuotoja ja -verkostoja. Koulujen toimintaan kuuluvat esim. erilaiset teemapäivät (kansainvälisyyspäivät, Pakolaisen polku jne.), kummi- ja tukioppilastoiminta, vertaissovittelutoiminta sekä erilaiset ohjelmat ja projektit (esim. KiVa-koulu, Hyvää mieltä yhdessä ja Kaikille kaveri). Hyvä opetus Keskeistä on oppilaiden kiireetön kohtaaminen, vuorovaikutus ja läsnäolo. Henkilökunnalla tulee olla aikaa kuunnella ja ottaa vastaan oppilaiden antamaa palautetta. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia yhteistyössä. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen mahdollistava koulun arki. Perusopetuksen oppimiskäsitys Porvoon koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kolme paikallista perusopetuksen oppimiskäsityksen painotusta: luovuus ja oppimisen ilo myönteisten kokemusten ja tunteiden syntyminen oman tavan oppia tunnistaminen ja oppimisstrategioiden kehittäminen Oppimiskäsityksen painotukset käytännössä Kehitetään laaja-alaista osaamista. Kouluyhteisön jäsenille syntyy osallisuuden kokemuksia. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen mahdollistava koulun arki. LIITE 6, Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 4.3 Henkilökuntasuunnitelma Opetustehtäviä varten tarvitaan noin 28 päätoimista aineen- ja erityisopettajaa sekä rehtori ja vararehtori. Strömborgska skolanin opettajat siirtyvät Västra enhetsskolaniin. Näse, Saxby ja Gammelbacka skolanista siirtyy 10 luokanopettajaa, jotka on valittu yt-neuvottelujen perusteella. Pienryhmissä työskentelee 3-4 koulukäynninohjaajaa ja yleisopetuksessa 7 ohjaajaa, jotka on myös valittu yt-neuvottelujen perusteella. Oppilashuollon tehtävissä työskentelee kolme henkilöä. Koulun henkilökunnan kokonaismäärä on näin yhteensä noin 60 henkeä. Esikoulun hoitohenkilöstön määrä on 6. Siivoustyöhenkilökunnan määrä on 4, keittiöhenkilökunnan 2 ja kiinteistöpalveluhenkilökunnan 1 henkilöä..

9 7 5. RAKENNUSPAIKKA 5.1 Sijainti ja omistus Rakennuspaikka sijaitsee Näsin koulualueella, noin 1,3 kilometriä kaupungin keskustasta lounaaseen. Alue rajautuu pohjoisessa-koillisessa Opistokujaan, idässä Tolkkistentiehen, etelässälounaassa Peippolantiehen ja luoteessa Gammelbackantiehen. Kiinteistö on Porvoon kaupungin omistuksessa. LIITE 7, Sijaintikartta 5.2 Nykyinen rakennuskanta Tontilla ei ole rakennuksia. 5.3 Alueen ominaisuudet Maasto ja maisema Rakennuspaikka sijaitsee taajama-alueella, mäkiseen maaston muodostuvassa laaksossa. Tontin luoteis- ja itäosa on jyrkähköä rinnettä. Koillispuolella on jyrkkä metsäinen mäki ja kaakossa loivempi rinne. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä on muita koulurakennuksia ja niihin liittyviä ulkoilualueita. Lounaassa, oppilaakson toisella puolella sijaitsee vuonna 2009 valmistunut kolmikerroksinen Albert Edelfeltin koulu, ja keskellä oppilaaksoa on vuonna 1992 rakennettu yksikerroksinen Tulliportin koulu. Tulliportin koulun lounaispuolelta on purettu Näsin koulu. Alueen länsireunassa on Point Collegen rakennus, joka tullaan purkamaan. Oppilaakson itäpuolella on pientaloaluetta ja lännessä kerrostaloja sekä kauppakeskus. Etelässä jyrkän rinteen ja metsikön takana sijaitsee terveyskeskus. Kunnallistekniikka Alue liittyy rakennettuun kaupungin vesi-, viemäri- ja energiaverkostoon. Rakennuksen lämmitys järjestetään maa- ja kaukolämmöllä. Pohjaolosuhteet Maan pintakerroksena koulujen ympäristössä on kivituhkaa, hiekkaa, asfalttia sekä nurmikkoa ja metsikössä luonnonmukaista aluskasvillisuutta. Pintamaakerroksen alla on lähes koko alueella löyhä hiekkakerrosuma tai löysä savikerrostuma. Löysän kerrostuman alla on tiiviitä ja erittäin tiiviitä kerroksellisia hiekka- ja sorakerrostumia. Puretun Näsin koulun paikalla maaperä on keskitiivistä hiekkaa maanpinnasta lukien. Löyhien kerrostumien päälle voidaan rakentaa paalujen varaan. Paikoissa, joissa löysät savikerrostumat ulottuvat noin kolmen metrin syvyyteen, voidaan rakennus myös perustaa massanvaihdon varaan maanvaraisesti. Puretun Näsin koulun alueella voi olla mahdollista perustaa raskaampiakin rakennuksia maanvaraisesti. Liikennejärjestelyt Koulualue sijaitsee Tolkkistentien ja Gammelbackantien välisellä alueella. Ajoyhteydet tontille ovat Tolkkistentieltä Näsin koulukadun kautta sekä Gammelbackantieltä Opistokujan tai Peippostentien kautta. Suurin osa oppilaista saapuu lännen suunnasta Läntistä Mannerheiminväylää sekä etelästä Tolkkistentietä. Alueen koulujen oppilaaksiottoalueiden laajuus vaikuttaa oppilaiden kulkutapajakaumaan, joka tulee huomioida mm. saattoalueiden suunnittelussa. 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Alueella on voimassa oleva asemakaava numero 88 / Asemakaavamääräyksiin haetaan poikkeusta siitä, mitä määrätään rakennusalasta, kerrosluvusta, istutettavasta tontin osasta ja pysäköintipaikkojen sijoituksesta.

10 8 5.5 Väestönsuojelu Koulun yhteyteen tulee rakentaa väestönsuojatilat, sillä uudisrakennuksen tavoitekerrosala on yli m2. 6. TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Koulun tilaohjelma perustuu Porvoon kouluissa käytettäviin mitoitusperiaatteisiin ja niiden soveltamisesta koulutoimen edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Tilojen mitoituksessa on pyritty mahdollisimman tehokkaisiin, toiminnan mukaan joustaviin ja monikäyttöisiin ratkaisuihin. Ohjelman laadinnassa on sovellettu yleisiä rakennusmääräyksiä ja - ohjeita. Yhteenveto tilaohjelmasta (ohm2): Oppimisen tilat Liikuntatilat Oppilashuolto Keittiö ja ruokailu Henkilökunta ja hallinto Aulat, kirjasto, oppilaskunta Näyttämötilat Oppilaiden sosiaalitilat Huoltotilat Esikoulu m m2 74 m2 354 m2 360 m2 174 m2 45 m2 236 m2 38 m2 260 m2 Tilaohjelman mukainen ohjelma-ala: ruttoala m m2

11 9 7. TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 7.1 Yleistä Koulurakennuksen tuleen olla turvallinen ja terveellinen, suunniteltua toimintaa hyvin palveleva, muuntojoustava ja mittakaavaltaan ympäristöönsä sopiva ja arkkitehtonisesti laadukas. Käyttäjät toivovat tilojen olevan jaettavissa pienemmiksi tiloiksi ja tarpeen mukaan taas avattavissa isommaksi yhteiseksi oppimisympäristöksi. Koulun toivotaan luovan hyvän pohjan monenlaisen harrastus-, kerho- ja tapahtumatoiminnalle. Tilojen tulee tukea monenlaista toimintaa ja elävöittää ja virkistää alueen toimintaa. Käyttäjät toivovat erityisesti luonnonmukaisia ja kestäviä ratkaisuja sekä materiaalivalinnoissa että arkkitehtuurissa. Kokonaisuuden tulee olla maisemaan ja luontoon sopiva ja rakennuksen tukevan arkkitehtuurillaan ja muotokielellään luonnon muotoja ja materiaaleja. Toimiva akustiikka sekä ilmanvaihto ja tarkoituksenmukainen valaistus huomioidaan kaikissa tiloissa. Suunnittelun ja toteutuksen peruslähtökohtia ovat rakennuksen koko elinkaaritalous, jossa huomioidaan tilalliset, toiminnalliset ja energiataloudelliset ratkaisut, rakennuksen sijoittelu, suuntaus ja massoittelu, tarkoituksenmukaiset ja turvalliset rakenne- ja materiaaliratkaisut sekä huollon ja kunnossapidon vaatimukset. Rakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien turvallisuus esim. materiaalien ja poistumisreittien huomioinnilla. Materiaalivalinnat ja rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella niin, että rakennuksen huolto ja korjaaminen on vaivatonta ja materiaalien esteettinen laatu säilyy. Pintamateriaalien ja kalusteiden on tuettava toimintaa, mutta myös oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia, ja helposti puhtaana pidettäviä. Kengätön koulu osaltaan vähentää materiaalien kulumista. Tilaratkaisut Koulun suunnittelussa tilat tulee suunnitella nykyisten pedagogisten tavoitteiden mukaan. Opetus ei enää tapahdu yksinomaan omassa luokkatilassa, vaan koko koulurakennus piha-alueineen tulee käsitellä oppimisympäristönä. Oppimisessa tehdään yhteisiä projekteja ja opiskellaan yli oppiaine- ja luokkarajojen. Oppilaiden välistä yhteistyötä halutaan edistää luomalla yhteisiä oleskelu- ja oppimistiloja sekä yhteisiä oppimistilaisuuksia, joissa esim. ylempien luokkien oppilaat voisivat opettaa nuorempia oppilaita. Tilaa eriyttämiseen ja yksilötyöhön tarvitaan erityisherkät huomioiden. Suunnittelussa painotetaan muuntojoustavaa oppimisympäristöä, jossa korostuvat oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä uuden informaatioteknologian hyödyntäminen. Opettajilla tulee olla riittävät työskentelytilat ja tilaratkaisujen tulee johdattaa opettajat käyttämään monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muunneltavia. Käytävätilojen tulee toimia osana toimintatilaa: pitkiä monotonisia käytävänäkymiä tulee välttää. Näkymiä tilasta toiseen ja käytävätiloihin esimerkiksi lasiseinien ja väli-ikkunoiden kautta tulee suosia turvallisuus huomioiden. Kalusteet Kalusteiden ja varusteiden tulee olla helposti liikuteltavia ja säädettäviä. Niiden toivotaan olevan myös mukavia ja luovan paljon uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisten oppimistilojen ja työskentelymuotojen suhteen. Modernius, toimivuus, kestävyys ja laadukkuus ovat käyttäjien päällimmäiset toiveet. Kalusteet ja toiminta voivat myös tukea luontaista liikkumisen tarvetta, mikä vähentää rauhattomuutta. Joustavuuden ja muunneltavuuden vuoksi pyritään kiinteiden kalusteiden sijaan suosimaan helposti liikuteltavia irtokalusteita, joilla luokissa voidaan toteuttaa erilaisia opetus- ja oppimisympäristöjä sekä jakaa ja jäsennellä myös yleisiä tiloja eri tarkoituksiin. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja esteettisesti kouluympäristöön sopivia. Kalusteiden mitoituksessa on huomioitava erikokoiset ja -ikäiset oppilaat. Oppilaat ja opettajat toivovat mukavia oppimisympäristöjä, ja rentoja yhteistyöalueita yhteisiin tiloihin.

12 10 Henkilökunnan tilat Koulun henkilökunnan tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla ja olla helposti oppilaiden tavoitettavissa. Henkilökunnalla on yksi yhteinen työtila. Työpisteitä tulee olla riittävästi myös opettajille. Tietotekniikka Koulun ratkaisujen ja varustetason tulee antaa mahdollisuus nykytekniikan laajaan hyväksikäyttöön. Latauspisteitä laitteille suunnitellaan riittävästi käyttö huomioiden. Rakennuksessa on hyvin toimiva langaton verkko. TVT ratkaisut tukevat digitaalisten työvälineiden ja sisältöjen helppokäyttöisyyttä ja jakamista. Rinnakkaiskäyttö Koulun ulkopuolisen toiminnan iltapäivätoiminta, iltakäyttö ja erilaiset tilaisuudet - on oltava rakennuksessa mahdollista. Tämä huomioidaan mahdollistamalla rakennuksen jakaminen toiminnallisiin osiin, kulunvalvonnassa, lukituksessa ja talotekniikan ratkaisuissa. Esteettömyys Koulurakennuksen tulee olla esteetön ja itsenäiseen toimintaan kannustava kaikille käyttäjäryhmille. Olosuhdetekijät Tilojen taloteknisten, valaistuksellisten ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa on huomioitava normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset. Hankkeessa noudatetaan mm. valaistukseen ja ilmanvaihtoon liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Piha Piha on osa koulun oppimisympäristöä. Sitä käytetään oppimiseen, virkistykseen ja liikuntaan. Piha-alueen tulee olla monipuolinen ja sisältää istutusalueita, luonnonvaraista aluetta sekä hiekkaja kestopäällystepintaisia alueita. Suunnittelussa huomioidaan näkymät, aurinkoisuus, valoisuus ja tuulensuojaisuus. Pihavarusteiden ja leikkivälineiden tulee olla turvallisia ja alueiden valaistus riittävä. Pihan valaistuksessa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat ja suomalaiset vuodenajat. Valaistukseen ei saa jäädä katvealueita. Käyttäjät toivovat pihaan paljon erilaisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia sekä mahdollisuutta järjestää tapahtumia esim. ruokaan tai kulttuuriin liittyen. Pihan tulee toimia luontevasti oppimisympäristönä. Pihan tulee olla mielenkiintoinen ja monipuolinen, mutta kuitenkin yksinkertaisesti valvottava. Piha jaetaan eriluonteisiin osiin, leikki- ja liikuntapaikat sekä välineet sijoitetaan helposti valvottaville alueille. Piha-aluetta jäsennellään eri vuodenaikoja ajatellen. Sateen- ja auringonsuojaus on järjestettävä. Piha-aluetta tulee varata noin 20m2/oppilas. Liikenne Liikenteen järjestelyissä keskeistä on oppilaiden turvallisuus. Ratkaisuja, jossa oppilasliikenne ja ajoneuvoliikenne risteytyvät tai käyttävät samaa väylää tulee sallia vain poikkeuksellisesti ja perustelluista syistä. Ajoteiden ylityksien kohdalla tulee varmistaa riittävä näkyvyys ja ajoneuvojen peruuttamistarve on pyrittävä minimoimaan ja sijoittamaan alueelle, jossa oppilaat eivät liiku. Suunnittelussa kiinnitetään huomio jalan ja eri kulkuvälineillä liikkuvien oppilaiden tulosuuntiin sekä polkupyöräpaikkojen sijoitukseen. Saatto- ja huoltoliikenne samoin kuin henkilökunnan ajoneuvoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä sujuvaksi, mutta erotettava selkeästi oppilaiden sisääntuloväylistä ja välituntipihasta. Pysäköintipaikalta tulisi olla selkeä yhteys sisäänkäynteihin ja esim. liikuntatilojen iltasisäänkäyntiin

13 11 Huoltoliikennettä syntyy keittiön tavaran ja ruuan kuljetuksista, jätehuollosta, siivouksen tavarahuollosta ja muusta koulun huollosta. Näille tulisi järjestää omat sisäänkäyntijärjestelynsä lastaustiloineen ja kääntymisvarauksineen. Autopaikat Henkilökunnalle ja vieraille tulee järjestää riittävä määrä autopaikkoja kaavamääräysten tai arvioidun todellisen tarpeen mukaisesti. Polkupyörien säilytys Polkupyörien säilytyspaikat on sijoitettava helposti käytettäviksi ja niin, etteivät ne haittaa kulkemista ja välitunnin viettoa. Rakenteet Rakennuksen kantava runko toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erillisenä siten, että nyt rakennettavat väliseinät voidaan poistaa ja sijoittaa myöhemmin haluttuihin paikkoihin. Rakennuksen ikkunat ja julkisivujaot on sijoitettava samoin siten, että muuntelu ja eri variaatiot väliseinien sijoituksiksi myöhemmin ovat mahdollisia. Materiaalit Materiaali- ja komponenttivaatimus on pääosin luokkaa M1 (mm. raja-arvoja emissiotestatuille materiaaleille). Rakennustöiden puhtausluokka pääosin luokkaa P1. Energiatehokkuus Rakennukset toteutetaan matalaenergiaperiaatteen mukaisesti ja uusiutuvien energianlähteiden (aurinko, tuuli, maalämpö, bioenergia) käyttömahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Ylläpito ja huolto Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Jätehuolto Jätehuoltotilat rakennetaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (biojäte, paperi, nestekartonki, pahvi, puu, lasi, muovi, metalli, ongelmajätteet). 7.2 Tilaratkaisut Tavoitteena on luoda pienet rauhalliset yksiköt ison koulun sisään. Rakennus suunnitellaan siten, että oppilasryhmille varataan useampi sisäänkäynti yhden ison sisäänkäynnin sijaan. Oppilasryhmien omien tilojen sisällä ja ryhmätilojen välillä olevat tilat ja väliseinät ovat helposti muunneltavia ja mahdollistavat tilojen muokkauksen muuntojoustavasti tarpeen mukaan. Rakennuksen tiloja ja monikerroksisuutta hyödynnetään luovasti esim. portaikot voivat toimia katsomona, ja yleiset tilat

14 12 oppimistiloina. Hissit ovat esteettömiä. Tilaratkaisut kannustavat myös erityisoppilaita omatoimisuuteen. Oppimisen tilat Tilat mahdollistavat teema- ja projektiopintoja, joissa opitaan työskentelemään erilaisissa ryhmissä. Tilojen tulee sijaita toistensa lähellä siten, että on mahdollista muodostaa yhtenäinen alue, joka on eri tavoin muunneltavissa, yhdistettävissä ja jaettavissa. Esim. kädentaitoaineilla on omat yhteiset tilansa, ja myös luonnontieteet voivat jakaa keskenään yhteisiä tiloja. Esikoululle varataan omat tilat, jotka ovat 1-3 luokkien ryhmätilan yhteydessä. Esikoulun sisäänkäynnin yhteyteen suunnitellaan oma kuraeteinen ja pesu- sekä wc-tilat. Oppilashuollon tilat Oppilashuollon tilat (terveydenhoito, kuraattori ja koulupsykologi) sijoitetaan lähelle opettajien työtiloja siten, että ne ovat helposti oppilaiden ja vanhempien käytettävissä, mahdollisimman lähellä sisäänkäyntiä, ja mahdollistavat yksityisyyden säilyttämisen. Opettajien tilat Opettajien tauko- ja työ- ja sosiaalitilat ryhmitellään omaksi kokonaisuudekseen siten, että ne sijaitsevat keskeisesti ja helposti saavutettavasti, mutta kuitenkin erillään varsinaisista opetustiloista. Tila on yhteinen koko henkilökunnalle. Vaatesäilytystilat Koulusta suunnitellaan kengätön koulu. Koulun sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaan tilat oppilaiden ulko- ja sisäkenkien vaihtoa ja säilytystä varten. Kädentaidot ja kotitalous Kotitalous, kuvaamataito, tekstiilityö ja tekninen työ muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Kotitalous sijoitetaan koulun ravintolan läheisyyteen. Kotitaloustilaan toivotaan samaa perinteistä henkeä, mitä Ströhön kotitaloustiloissa on. Liikuntatilat, näyttämö, musiikki Liikuntasali on mahdollista jakaa 3 osaan. Osien välisten seinien tulee eristää ääntä riittävästi, siten että erityyppisiä liikuntatunteja voidaan pitää yhtäaikaisesti ilman häiriötä. Liikuntatilojen iltakäyttöä varten on oma sisäänkäynti. Musiikkiluokka on liikuntasalin läheisyydessä. Liikuntasalin ja musiikkiluokan yhteyteen suunnitellaan näyttämö, joka on käytettävissä molempien tilojen kautta. Liikuntavälinevarasto ja pukuhuoneet sijoitetaan siten, että jokaisesta osasta on niihin suora yhteys. Keittiö ja kouluravintola Kouluravintola on viihtyisä, monikäyttöinen tila, joka on jaettavissa väliseinien ja kalusteiden avulla pienempiin tiloihin. Käyttäjät toivovat ravintolan olevan yhden kerroksen korkuinen, tunnelmallinen tila. Ravintolaa käyttää eri-ikäiset ja -kokoiset koululaiset ja henkilökunta, mikä on huomioitava ergonomiassa ja palveluiden saavutettavuudessa. Ruoan jakelu ja astioidenpalautus järjestetään niin, että ruuhkautuminen on mahdollisimman pientä ja ruokailu sujuvaa. Ruokailuajan ulkopuolella ruokailutilaa käytetään osana oppimisen tiloja. Säilytys- ja varastointi Huomioidaan opetusvälinevarastojen riittävyys. Ulkoliikunnan varusteille varataan omat helposti saavutettavat säilytystilat. Piha Pihaa hyödynnetään oppimistilana, joka on luonnollinen jatkumo rakennuksen sisätiloille. Pihalla on oppimista tukevia toiminnallisia alueita, kuten eri lajikkeita esiin tuova arboretumhyötykasvipuutarha tai kivilajikokoelma. Piha on esteetön. Piha- ja ulko-oleskelualueet muodostavat suojaisan ulkotilan, joka hyödyntää tontin muotoja luoden monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Liikenne ja pysäköinti Koulualue tulee toteuttaa siten, ettei ajoneuvoliikennettä ohjaudu koulualueelle lukuun ottamatta välttämätöntä liikkumisesteisten saattoliikennettä, huolto- tai pelastusliikennettä (liite 9).

15 13 Koulualueen sisäinen kevyenliikenteenverkko tulee yhdistää sujuvasti ja turvallisesti aluetta ympäröivään verkkoon huomioiden yhteydet linjaliikenteen pysäkeille. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää mahdolliset turvallisuuden parantamistoimenpiteet jalankulku- ja pyöräilyreiteille. Polkupyörien pysäköintipaikkojen määrä ja laatu tulee vastata koulun tarpeita ja niiden sijoituspaikassa tulee huomioida saapumissuunnat sekä sisäänkäyntien sijainnit (Liite 8). Ajoneuvojen pysäköintipaikkoja tulee järjestää kaavamääräysten sekä koulualueen tarpeiden ja toimintojen mukaisesti huomioiden henkilökunta, iltatoiminnot, oppilaiden mopoautot sekä muut moottoriajoneuvot. Koulujen saattoalueiden mitoituksen ja järjestelyiden tulee vastata uusien koulutoimintojen tarpeisiin. Nykyisen Näsin koulukadun saattoalueen liikennejärjestelyitä tulee selkeyttää sekä laajentaa. Uusien saattoalueiden järjestämistä Opistokujan ja Askolinintien yhteyteen tutkitaan jatkosuunnittelussa. Koulun huoltoliikenteen ajoyhteys ja huoltopiha tulee mitoittaa koulun huoltoliikenteen tilantarpeiden mukaisesti. Henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan Peippolantien varteen, jonne on yhteys Gammelbackantieltä. väliselle alueelle siten, että ajoyhteys ei risteä tontin sisäisen kevyen liikenteen kanssa. Liikennejärjestelyissä tulee erityisesti huomioida harjaantumisoppilaiden ja erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden tarpeet saattoliikenteen ja esteettömyyden suhteen. Asemakaavaan merkityn Tolkkistentien alikulkuyhteyden toteuttaminen tulee tutkia jatkosuunnittelussa. Ylläpito ja huolto Valmiille rakennuksille laaditaan huoltokirja ja käyttäjä opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. LIITE 8, Liikennekaavio 7.3 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Tiloihin kuuluvia LVIA- ja sähköteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa: - kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmä - taloautomaatiojärjestelmä - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - palovaroitusjärjestelmä - yleinen äänentoisto- ja merkinantojärjestelmä - antenniverkko, tietoliikenne- / puhelinverkko - ajannäyttöjärjestelmä - sisäilmasto-olosuhteet pääasiassa luokkaa S2 (ei jäähdytystä) - aurinkosähköjärjestelmä - AV-tekninen varustus - näyttämötekninen varustus Koulun kaikissa tiloissa on nykyaikaiset tietotekniset valmiudet. 7.4 Ylläpito Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden.

16 14 Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. 7.5 Erityishuomioita Radon ja pohjavesi Rakennushankkeen yhteydessä selvitetään radonsäteilyn edellyttämä alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa sekä ilmanvaihdon mahdollinen tehostamistarve. VIRANOMAISVAATIMUKSET Väestönsuoja Rakennukseen tulee sijoittaa väestönsuoja, sillä uudisrakennuksen kerrosala on yli m2. Pelastustiet ja paloturvallisuus Toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti, paikallisviranomaisten kanssa neuvotellen ja ohjeita noudattaen. Esteettömyys Rakennus suunnitellaan esteettömäksi, itsenäistä toimintaa tukevaksi, helposti saavutettavaksi ja käyttöturvalliseksi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaisesti. 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET 8.1 Rakennuskustannukset Hankkeesta on laskettu tilaohjelmaperusteinen tavoitehinta. Hankkeen laajuudet tavoitehintalaskelmassa ovat olleet: Ohjelma-ala: ohm2 ruttoala: brm2 Hankkeen veroton hinta (alv.0 %): LIITE 9, Kustannusarvio 8.2 Toiminnan käynnistämiskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, varusteet ja laitteet. Niihin ei kuulu kiintokalusteita tai vastaavia kiinteitä teknisiä järjestelmiä, jotka toteutetaan rakennushankkeeseen varatuilla varoilla ja sisältyvät rakennuskustannuksiin. Toiminnan käynnistämisen kustannuspuitteeksi on asetettu (alv 0%) eli n euroa/oppilas- tai hoitopaikka. LIITE 9, Kustannusarvio

17 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista vastaa Porvoon kaupungin toimitilajohto, joka vuokraa tilat sivistystoimelle lukuun ottamatta keittiötiloja, jotka vuokrataan Porvoon kaupungin liikelaitos Tilapalveluille. Vuokra laskettuna tämän hetken kustannusarvion perusteella on n /vuosi. 9. RAHOITUS JA AIKATAULU 9.1 Rahoitus 9.2 Hankeaikataulu Hankkeelle on varattu rahaa Porvoon kaupungin talousarviossa seuraavasti: TA TA TA Yhteensä Lopullinen kustannusarvio tehdään kun urakkavaiheen tarjoukset on saatu. Toteutussuunnittelu: 6 / / 2017 Rakentaminen: 1 / / 2019 Käyttöönotto: 8 / 2019 LIITTEET 1. Asemapiirros, toiminnallinen maankäyttökaavio 2. Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteitä 4. Toiminnalliset skenaariot 5. Kasvukausi, osallistavan prosessin yhteenveto, analyysiosa 6. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 7. Sijaintikartta 8. Liikennekaavio 9. Huonetilaohjelma 10. Kustannusarvio

18 Servicest. Liite 1 Veteranvägen Frontmannavägen Näsevägen Gammelbackavägen ALIKULKU Näse TULLIPORTIN OPPILASKULJETUKSET SEKÄ HUOLTO + VE:N/AE:N SAATTO (PÄIVÄKODIN SAATTO) 501 Tolkisvägen Ratsumiehentie ALERT EDELFELTIN PIHA Patrullvägen Veteraanintie P Näse Gammelbackantie Peippolantie VARAUS VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + VE:N MOPOAUTOT PÄIVÄKODILLE TAI ASUMISELLE VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE PYSÄKÖINTI N. 95 PAIKKAA Pepotvägen Opistokuja Institutgränd URHEILUKENTTÄ HUOLTO VÄSTRA ENHETSSKOLA LÄHILIIKUNTA TULLIPORTIN KOULU HUOLTO kenttä plan VARAUS HARJAAN- TUMIS- KOULULLE ALERT EDELFELTIN KOULU HUOLTO PYSÄKÖINTI N. 75 PAIKKAA 502 AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO Näsin koulukatu Näse skolgatan TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI sp PYSÄKÖINTI N. 85 PAIKKAA VÄSTRA ENHETSSKOLAN PIHA VE:N SAATTO, TAVOITE SÄILYTETTÄVÄ METSIKKÖ Tolkisvägen M 1:607 TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO Terveyskeskus AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO Askolinintie Askolins väg Hälsovårdscentral kt entie arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola Asemapiirros 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

19 Liite YHTEYSHENKILÖLUETTELO Västra Enhetsskola Toiminimi Osoite Puhelin/gsm Sähköposti Yht. Henkilö Loma-ajat/viikot Piirustusjakelu Tilaaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari Porvoo borje.bostrom@porvoo.fi örje oström Toimitilajohtaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari Porvoo tony.lokfors@porvoo.fi Tony Lökfors Projektipäällikkö Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari Porvoo annica.matilainen@porvoo.fi Annica Matilainen Suunnittelupäällikkö Porvoon kaupunki, toimitilajohto Tekniikankaari Porvoo markku.partanen@porvoo.fi Markku Partanen Kaupunginarkkitehti Porvoon kaupunki / orgå stad Hankintapalvelut / Upphandlingstjänster Raatihuoneenkatu Porvoo tarja.juvonen@porvoo.fi Tarja Juvonen Hankintasihteeri Porvoon kaupunki / kaupunkisuunnittelu Rihakamtori Porvoo olga.airaksinen@porvoo.fi Olga Airaksinen Kaavoitusarkkitehti Porvoon kaupunki / kaupunkisuunnittelu Rihakamtori Porvoo pekka.mikkola@porvoo.fi Pekka Mikkola Kaavoittaja Porvoon kaupunki / kuntatekniikka Rihakamtori Porvoo hanna.linna-varis@porvoo.fi Hanna Linna-Varis Liikenneinsinööri Porvoon kaupunki Raatihuoneenkatu Porvoo aino-marja.kontio@porvoo.fi Aino-Marja Kontio Viestintäpäällikkö Porvoon kaupunki Raatihuoneenkatu Porvoo sari.hilska@porvoo.fi Sari Hilska Viestinnän suunnittelija Käyttäjä Stömborgska skolan Lundinkatu Porvoo carola.wiksten@porvoo.fi Carola Wiksten Rehtori Stömborgska skolan Lundinkatu Porvoo dick.kullberg@edu.porvoo.fi Dick Kullberg Opettaja Albert Edefeltin koulu Opistokuja Porvoo juha.levanen@porvoo.fi Juha Levänen Rehtori Tulliportin päivähoito Opistokuja Porvoo miia.koivisto@porvoo.fi Miia Koivisto Päivähoidon vastaava ohjaaja Porvoon kaupunki / varhaiskasvatuspalvelut Taidetehtaankatu Porvoo eva-lotta.skogberg@porvoo.fi Eva-Lotta Skogberg Varhaiskasvatuksen ohjaaja Sivu 1 / 2

20 Toiminimi Osoite Puhelin/gsm Sähköposti Yht. Henkilö Loma-ajat/viikot Piirustusjakelu Rakennuttajakonsultti Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie Helsinki juuso.hamalainen@valvontakonsultit.fi Juuso Hämäläinen Projektinjohtaja Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie Helsinki juha.virtavuori@valvontakonsultit.fi Juha Virtavuori Projektipäällikkö Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy Panuntie Helsinki miikka.kotola@valvontakonsultit.fi Miikka Kotola Projekti-insinööri Arkkitehdit Rundako + Kankkunen Oy Abrahaminkatu Helsinki hilla@rudanko-kankkunen.com Hilla Rudanko Kaavasuunnittelun konsultti Mainostoimisto Taskut Oy Vilhonvuorenkatu 11 A Helsinki lotta.suistoranta@taskut.fi Lotta Suistoranta Viestintäkonsultti Suunnittelijat Tilassa Oy Töölönkatu Helsinki riikka.juvonen@tilassa.fi Riikka Juvonen Tilasuunnittelija Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu Helsinki tomi.perko@arkperko.fi Tomi Perko Pääsuunnittelija Palotekninen suunnittelija Tietomallikoordinaattori Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu Helsinki kaisa.sormunen@arkperko.fi Kaisa Sormunen Arkkitehtisuunnittelija Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu Helsinki timo.isotalo@arkperko.fi Timo Isotalo Arkkitehtisuunnittelija (varalla) Wise Group Oy Kyminlinnantie Kotka jussi.karhu@wisegroup.fi Jussi Karhu LVI-suunnittelija Insinööritoimisto Stacon Oy Pukinmäenaukio Helsinki kalevi.hamalainen@stacon.fi Kalevi Hämäläinen Sähkösuunnittelija Insinööritoimisto Stacon Oy Pukinmäenaukio Helsinki micael.wickstrom@stacon.fi Micael Wickström Sähkösuunnittelija (avustava) Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy Pukinmäenaukio Helsinki jari.salminen@kaitila.fi Jari Salminen Rakennesuunnittelija Arkkitehtitoimisto Alpo Halme Oy Norotie Vantaa eija.halme-salo@halmeacoustics.fi Eija Halme-Salo Akustiikkasuunnittelija Trafix Oy Panorama Tower 7.krs Hevosenkenkä Espoo jouni.ikaheimo@trafix.fi Jouni Ikäheimo Liikkenne- ja kaupunkisuunnittelija Trafix Oy Panorama Tower 7.krs Hevosenkenkä Espoo nora.kumpulainen@trafix.fi Nora Kumpulainen Liikkenne- ja kaupunkisuunnittelija Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Nuijamiestentie Helsinki juha.pulkka@pohjatekniikka.fi Juha Pulkka Geosuunnittelija Sivu 2 / 2

21 LIITE 3 22 PINTA-ALAKÄSITTEITÄ Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä; hum² HUONEALA = huoneen pinta-ala, jonka rajoina huonetta ympäröivien seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke. Huonealoja ja yhteenlaskettua huonealaa käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. ohm² OHJELMA-ALA = toimintaan tarvittavien huoneitten ja tilojen pinta-ala. Käsitettä käytetään vain ohjelmointivaiheessa, kun ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia. Ohjelma-alaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. hym² HYÖTYALA (= ohjelma-ala) Suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, toimintaan tarvittavien, huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. htm² HUONEISTOALA = hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät ja sisäiset portaat. (usein sama kuin vuokrapinta-ala) brm² RUTTOALA = hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala. Kuvaa koko rakennuksen laajuutta. ruttoala voidaan laskea kerrostasoalojen summana. ktm² KERROSTASOALA = kerrostason pinta-ala, jonka rajoina ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke. Kerrostasoala lasketaan rakennuksen kaikille kerrostasoille niiden sijainnista ja käyttötarkoituksista riippumatta. Ullakolla ja kellarikerroksessa kerrostaso muodostuu vain niiden huoneiden osalta, joilla on suunniteltu käyttötarkoitus esim. ilmanvaihtokonehuone. Esim. yläpohjan ja vesikaton väliin jäävä käyttämätön tila korkeudesta riippumatta ei ole kerrostasoa. kem² KERROSALA = käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettaviksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 132/1999, 115, 1. mom.). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pinta-alan verran (3. mom.). Momentti 3. koskee jälkeen vahvistettuja asemakaavoja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistöjen arviokirjoissa, jne.

22 Liite 4 Västra Enhetsskola ja Näsin päiväkoti Lärodalen / Oppilaakso Kartoitetut vaihtoehdot

23 LÄHTÖTIEDOT OPPILAAKSON TOIMIJAT Uusi Västra Enhetsskola (505 op) + Uusi Näsin päiväkoti (240 op) + Uusi esikoulu (48 op) + Nykyinen Albert Edelfeldtin koulu (n.660 op) + Nykyinen Tulliportin koulu (n.40 op) + kansalaiskäyttö? + asuminen?

24 LÄHTÖTIEDOT SIDOSRYHMÄKARTTA Ympärystön asukkaat Lapset Ympärystön muut palvelut Lähiliikuntapalvelujen käyttäjät Kehittyvä koulu- ja päiväkotialue Päättäjät Lasten ja nuorten vanhemmat Palvelurakennusten henkilökunta Koulujaostot (suomen- ja ruotsinkielinen) Kaupunginvaltuusto Lautakunnat Kaupunginhallitus Kaupungin johtoryhmä Sivistystoimen johtoryhmä

25 LÄHTÖTIEDOT ALUEEN REUNAEHDOT Uusi koulurakennus (kaavan mukainen tontti) Asuintalojen sijoittaminen mahdollista Gammelbackantien varteen Säilytettävä männikkö Puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan Puusto säilytetään mahdollisuuksien mukaan Kevyenliikenteen yhteydet Kerroskorkeudet roomalaisilla numeroilla

26 LÄHTÖTIEDOT TAVOITTEET ALUESUUNNITTELUN KYSYMYKSET RAKENNUSHANKKEEN TAVOITTEET UUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖN TAVOITTEET Päiväkodin sijoittuminen Näsin koulualueelle vai Länsirantaan? Tulliportin koulurakennuksen säilyminen? Asumisen mahdollinen sijoittuminen alueelle? Toiminnallisuus Muuntojoustavuus Olosuhdehallinta Tilojen käytön tehostaminen Viihtyisyys Turvallisuus Pitkäkestoiset päätökset Turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö Ajanmukaiset joustavat oppimistilat Oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat Uuden informaatioteknologian hyödyntäminen

27 LÄHTÖTIEDOT TILANTARVE Västra enhetsskola 4989 hym2 Näsin uusi päiväkoti 1683 hym2 / koulun yhteydessä 1443 hym2 eskari 260 hym2 Koulun tilantarve Päiväkodin tilantarve Esikoulun tilantarve

28 LÄHTÖTIEDOT TILAOHJELMA Västra enhetsskola Näsin uusi päiväkoti TILANTARVE, tarkennettu päiväkodin tilat koulun yhteydessä esikoulun tilat joko koulun tai päiväkodin yhteydessä m 2 alakoulu yläkoulu taideaineet ja kotitalous fy-ke + ma-bi erityisopetus opp. huolto hallinto ja henkilökunta iset tilat (mm. aula, kirjasto) liikuntatilat näyttömötilat keittiö ja ruokailu opp. sosiaalitilat huolto tekniset tilat ryhmäkohtaiset tilat yhteiset tilat hallinto ja henkilökunta keittiö ja ruokailu tekniset tilat ryhmäkohtaiset tilat yhteiset tilat sosiaalitilat

29 YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET KOULUJEN VÄLILLÄ Mitä AE:n ja Tulliportin haasteita voidaan ratkoa yhteistyöllä Oppilaaksossa? ALERT EDELFELDTIN KOULU HAASTEET: - Alun perin 440 oppilasta, nyt Alueen imu on kova, ja tilanne näyttää jatkuvan samana vuosia - Aineopetuksesta on otettu tiloja muuhun opetukseen - Ongelmina melu, ahtaus ja ilmanvaihto - Iltapäivähoito on haaste klo 12 alkaen päivittäin, oppilaita n AE ruokala on käytössä ahkerasti, päivittäin klo alkaen - Liikenne on tällä hetkellä iso vaaratekijä, ei riittävän turvallista liikkua itsenäisesti vilkkaan kadun varrella, saattoliikennettä paljon ja ahta asti järjestettynä MAHDOLLISUUDET: - Kielikylpy (ei vaikuta tilaohjelmaan) - Metallityössä yläkoulun osalta väljää, muuten tilat käytössä - Nykyiset AE oppilashuollon tilat muutettavissa Tulliportin henkilökunnan hallinnon tiloiksi, jos Tulliportin rakennus muutetaan oppilashuollon tiloiksi - Autoton ulkoilualue kaikille yhteinen, tuo alueelle merkittävästi lisää mahdollisuuksia turvalliseen ulkoiluun TULLIPORTIN OPPILAAT HAASTEET: - Apuvälineet vievät tilaa, tällä hetkellä tila on ahdas - Inkluusio ei toteudu MAHDOLLISUUDET: - Integraatio tavoitteena, olisi lasten etu että AE ja Tulliportti yhdistyvät samaan rakennukseen - Erityisen tuen tarpeessa olevat lapset mukana yleisopetuksessa, ruokailussa ja välitunneilla - n. 55m2 kokoinen oppimistila on koettu sopivaksi erityisen tuen oppilaille

30 LIIKENNEKAAVIO 1 EI AJONEUVOJA LÄNTINEN MANNERHEIMINVÄYLÄ OPPILAAKSOSSA LIIKENNEKAAVIO 1, EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ OPPILAAKSOSSA TOLKKISTENTIE AUTOLIIKENTEEN REITIT MAHDOLLINEN UUSI AUTOLIIKENTEEN REITTI JALANKULUN JA PYÖRÄILYN REITIT NYKYINEN JALANKULUN JA PYÖRÄILYN SILTA / ALIKULKU MAHDOLLINEN UUSI ALIKULKU, GAMMELACKANTIE HUOLTO, PYSÄKÖINTI MAHDOLLINEN ASUINRAKENTAMINEN P SAATTO VÄSTRA ENHETSSKOLA (JA NÄSIN PÄIVÄKOTI) HUOL- TO SÄILYVÄ TAI PURETTAVA RAKENNUS ALERT EDELFELTIN KOULU AUTOTON OPPILAAKSO SAATTO P UUSI OPISKELIJATALO ALEKSANTERINKAARI TAVOITE LINJA-AUTOPYSÄKKI P MAHDOLLINEN AJOREITTI SAATTO TERVEYS- ASEMAN P ASKOLININTIE arkkitehti toimisto Västra Enhetsskola perko LIIKENNEKAAVIO 1:3000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

31 LIIKENNEKAAVIO 2 HARJAANTUMISKOULUN AJONEUVOLIIKENNETTÄ LÄNTINEN MANNERHEIMINVÄYLÄ OPPILAAKSOSSA TOLKKISTENTIE LIIKENNEKAAVIO 2, HARJAANTUMISKOULUN HUOLTO- JA SAATTOLIIKENNETTÄ OPPILAAKSOSSA AUTOLIIKENTEEN REITIT MAHDOLLINEN UUSI AUTOLIIKENTEEN REITTI JALANKULUN JA PYÖRÄILYN REITIT NYKYINEN JALANKULUN JA PYÖRÄILYN SILTA / ALIKULKU MAHDOLLINEN UUSI ALIKULKU, GAMMELACKANTIE HUOLTO, PYSÄKÖINTI MAHDOLLINEN ASUINRAKENTAMINEN P SAATTO VÄSTRA ENHETSSKOLA (JA NÄSIN PÄIVÄKOTI) HUOL- TO HUOLTO + SAATTO, JOS HARJAANTUMISKOULU PYSYY NYK. RAKENNUKSESSAAN SÄILYVÄ TAI PURETTAVA RAKENNUS ALERT EDELFELTIN KOULU AUTOTON OPPILAAKSO SAATTO P UUSI OPISKELIJATALO ALEKSANTERINKAARI TAVOITE LINJA-AUTOPYSÄKKI P MAHDOLLINEN AJOREITTI SAATTO TERVEYS- ASEMAN P ASKOLININTIE arkkitehti toimisto Västra Enhetsskola perko LIIKENNEKAAVIO 1:3000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

32 SYNERGIATAULUKKO, yleiskuva Suunnitelman osa-alueiden ratkaisuvaihtoehdot vertailussa Vähän synergiaa 40% Kohtuullisesti synergiaa 60% Paljon synergiaa 80%, VE1 Paljon synergiaa 80%, VE2 Maksimaalinen synergia 100% Aluesuunnittelu - Alueen identiteetti "Perinteinen koulualue" "Viihtyisä koulualue, hyvät liikuntamahdollisuudet kaupunkilaisille" "Vehreä oppilaakso, tilojen käyttömahdollisuuksia kaupunkilaisille sisä- ja ulkotiloissa" "Rauhoitettu vehreä oppilaakso elinikäiseen oppimiseen kaikenikäisille kaupunkilaisille" - Alueen opetusrakennukset Erilliset opetusrakennukset Erilliset opetusrakennukset, mutta yhteiset fasiliteetit (ulkotilat, liikenne) Monikäyttöinen opetusrakennus, jossa hyvät mahdollisuudet kansalaiskäyttöön Täydellisen synerginen uusi opetusrakennus, jossa toimijat jakavat tiloja joustavasti, yhteinen kampus - Tulliportin koulu Tulliportin koulu säilyy nykyisellään, uudisrakennukset väistävät sitä Tulliportin koulu säilyy nykyisellään, uudisrakennukset väistävät sitä, mahdollisesti jakavat pihatiloja ja liikenneyhteyksiä Tulliportin koulu muutetaan Västra Enhetsskolan käyttöön esimerkiksi kielikylpyluokiksi. Harjaantumisoppilaiden tilat siirretään AE-koulun yhteyteen uusiin tiloihin. Tulliportin koulu puretaan, vapautuu tilaa uudisrakentamiseen. Harjaantumisoppilaille tilat AE-koulun oleviin tiloihin, joita vapautuu kun AE-koulu saa taito- ja taidetiloja uuteen Västra E:hen. - Päiväkodin sijoittuminen Päiväkoti ei sijoitu alueelle Päiväkoti sijoittuu alueelle, mutta ei koulun yhteyteen tai ei jaa tiloja sen kanssa Päiväkoti sijoittuu alueelle ja jakaa keittiön koulun kanssa Päiväkoti ei sijoitu alueelle Päiväkoti sijoittuu alueelle ja jakaa yhteisiä tiloja koulun kanssa - Point College Rakennuksen säilymiseen ei oteta kantaa Rakennus puretaan Rakennus puretaan Rakennus puretaan - Asuminen Ei asumista Ei asumista Asumista omana erillisenä hankkeenaan Point Collegen paikalle Oppilaakson teemaan sopivaa seniorisumista Point Collegen paikalle, hyödyntää ja tukee koulun palveluja - Kaavaprosessi Ei kaavamuutosta, ei poikkeamista, edetään olevalla kaavalla Ei kaavamuutosta, poikkeamislupa pieniin poikkeamisiin Kaavoittajan kanssa suunniteltu kaavapoikkeaminen kompaktin (III-IV krs) koulurakennuksen luomiseksi, tilaa asumiselle, kaavamuutos myöhemmin asuintontille - Huoltoliikenne AE:n koulun ja Tulliportin huolto- ja saattoliikenne käyttävät nykyisiä ajoyhteyksiä. Västra E:n huolto Gammelbackantien ja Peippolantie tai Opistokujan kautta. AE-koulun ja Tulliportin huolto- ja saattoliikenne käyttävät nykyisiä ajoyhteyksiä. Västra E:n ja päiväkodin huolto Gammelbackantien ja Peippolantien tai Opistokujan kautta. - Saattoliikenne Näsin Koulukadun saattoliikennealue sekä pysäköintialue on laajennettu vastaamaan uuden koulun tarpeisiin. Näsin Koulukadun saattoliikennealue sekä pysäköintialue on laajennettu vastaamaan uuden koulun tarpeisiin. Päiväkodin saattoliikennettä varten on parannettu Opistokujan saattopaikoitus ja kääntöalue. - Pysäköinti Henkilökunnan AP-tarve: AP (AE:n koulun edustalla ja Peippolantien päädyssä sekä katujen (Peippolantie ja Opistokuja) varsilla) Mopoautopaikkatarve: 100 M-AP (AE:n koulun edustalla laajennetulla pysäköintialueella) - Kevyt liikenne Näsin Koulukadun jalankulkureittejä on paranneltu ja Lääkärintalon länsipuolelta on järjestetty uusi jk/pp yhteys. Alueen muut jk/pp-reitit säilyvät nykyisinä. Henkilökunnan AP-tarve: AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien päädyssä) Mopoautopaikkatarve: 100 M-AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien päädyssä) Näsin Koulukadun jalankulkureittejä on paranneltu ja Lääkärintalon länsipuolelta on järjestetty uusi jk/pp yhteys. Päiväkodin ympäristön sekä saattoalueiden jalankulkureittejä on paranneltu. Alueen muut jk/pp-reitit säilyvät nykyisinä. Uudella koululla sekä päiväkodilla on yhteinen huoltopiha. Huoltoliikenne saapuu Gammelbackantien ja Peippolantien kautta. AE:n huoltoliikenne säilyy nykyisellään. Koulualueen keskiosa on rauhoitettu huoltoliikenteeltä. Näsin Koulukadun saattoliikennealue sekä pysäköintialue on laajennettu vastaamaan uuden koulun tarpeisiin sekä parannettu Opistokujan saattopaikoitus ja kääntöalue. Henkilökunnan AP-tarve: AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien varrella ja päädyssä) Mopoautopaikkatarve: 100 M-AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien varrella ja päädyssä) Asumisen autopaikkatarve: n.100 AP (Peippolantien varrella) Näsin Koulukadun, Opistokujan ja Peippolantien jalankulkureittejä on paranneltu ja Lääkärintalon länsipuolelta on järjestetty uusi jk/pp yhteys. Päiväkodin ympäristön sekä saattoalueiden jalankulkureittejä on parannettu. Jalankulkureittien turvallisuutta ja laatua linja-autopysäkeiltä koulu-alueelle on parannettu. Uudella koululla oma huoltopiha. Huoltoliikenne saapuu Gammelbackantien ja Peippolantien kautta. AE:n huoltoliikenne säilyy nykyisellään. Koulualueen keskiosa on rauhoitettu huoltoliikenteeltä. Henkilökunnan AP-tarve: AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien varrella ja päädyssä) Mopoautopaikkatarve: 100 M-AP (AE:n koulun edustalla sekä Peippolantien varrella ja päädyssä) Asumisen autopaikkatarve: n.100 AP (Peippolantien varrella) Muutoin sama, mutta oleva puukuja voidaan säilyttää. Kaavoittajan kanssa suunniteltu kaavapoikkeaminen kompaktin (III-IV krs) koulurakennuksen luomiseksi, tilaa asumiselle, kaavamuutos myöhemmin asuintontille Uudella koululla sekä päiväkodilla on yhteinen huoltopiha. Huoltoliikenne saapuu Gammelbackantien ja Peippolantie tai Opistokujan kautta. AE:n huoltoliikenne säilyy nykyisellään. Koulualueen keskiosa on rauhoitettu huoltoliikenteeltä. Näsin Koulukadun saattoliikennealue sekä pysäköintialue on laajennettu vastaamaan uuden koulun tarpeisiin. Päiväkodin saattoliikennettä varten on parannettu Peippolantien saattopaikoitus ja kääntöalue. Henkilökunnan AP-tarve: AP (AE:n koulun edustalla sekä Opistokujan vierellä) Mopoautopaikkatarve: 100 M-AP (AE:n koulun edustalla sekä Opistokujan vierellä) Asumisen autopaikkatarve: n.100 AP (Opistokujan vierellä/varrella) Näsin Koulukadun, Opistokujan ja Peippolantien jalankulkureittejä on paranneltu ja Lääkärintalon länsipuolelta on järjestetty uusi jk/pp yhteys. Koulualueen sisäiset jalankulkureitit muodostavat kattavan ja toimivan kokonaisuuden ja palvelevat ympäristön liikkujia. Jalankulkureittien turvallisuutta ja laatua linja-autopysäkeiltä koulu-alueelle on parannettu. Tilatarpeet - Tilaohjelma Koulun tilaohjelma on laajimmillaan, alkuperäinen laajuus vähän muokattuna, ei päiväkotia Koulun tilaohjelma on lajimmillaan, alkuperäinen laajuus vähän muokattuna, päiväkodin tilaohjelma alkuperäisenä Päiväkodin tilaohjelmasta häviää neliöitä ( ), koulun tilaohjelmaan mahdollisesti säästöjä Tulliportin Koulun tilaohjelmaan mahdollisesti säästöjä Tulliportin koulun tilojen hyötykäytön myötä. Päiväkodin tilaohjelmasta häviää neliöitä (jopa 240 m2), koulun tilaohjelmaan säästöjä yhteisen "hubin" ansiosta. koulun tilojen hyötykäytön myötä. - Tilojen yhteiskäyttö Ei Ei Koululla ja päiväkodilla yhteinen keittiö, mahdollisesti yhteiset liikuntatilat ja hallintotilat. Ei koulun ja päiväkodin yhteiskäyttöä. Koululla ja päiväkodilla yhteinen keittiö, mahdollisesti yhteiset liikuntatilat ja hallintotilat. VE.:n ja AE.:n synergiaedut taito- ja taideaineiden yhdistämisestä. Taito- ja taideaineiden tiloja käsittävän yhteisen "hubin" ansiosta AE:stä vapautuu tilaa harjaantumisoppilaille. - Ruokailu ja keittiö Koulun ruokailu ja keittiö tilaohjelman mukaan Koulun ja päiväkodin ruokailu ja keittiö tilaohjelmien mukaan Koulun keittiö palvelee myös päiväkotia (suurennettava hiukan), molemmilla omat ruokailutilat Koulun ruokailu ja keittiö tilaohjelman mukaan. Koulun keittiö palvelee myös päiväkotia (suurennettava hiukan), molemmilla omat ruokailutilat - Liikuntatilat Koulun liikuntatilat tilaohjelman mukaisina (toinen vaihtoehto rakentaa laajemmat iltakäyttöä ym. varten, valtionavustusmahdollisuus) - Iltakäyttö Koulun liikuntatiloille tarvetta. Taito- ja taideaineiden tiloja ei välttämättä tarvita iltakäyttöön (AE.:n tilat vajaakäytöllä iltaisin). Koulun liikuntatilat tilaohjelman mukaisina (toinen vaihtoehto rakentaa laajemmat iltakäyttöä ym. varten, valtionavustusmahdollisuus) Koulun liikuntatiloille tarvetta. Taito- ja taideaineiden tiloja ei välttämättä tarvita iltakäyttöön (AE.:n tilat vajaakäytöllä iltaisin). Päiväkodin sali voidaan ottaa iltakäyttöön. Koulun liikuntatilat tilaohjelman mukaisina (toinen vaihtoehto rakentaa laajemmat iltakäyttöä ym. varten, valtionavustusmahdollisuus). Päiväkodin mahdollisuutta käyttää koulun liikuntatiloja tutkittava. Koulun liikuntatilat iltakäytössä. Taito- ja taideaineiden tiloja ei välttämättä tarvita iltakäyttöön (Albert E.:n tilat vajaakäytöllä iltaisin). Päiväkodin sali voidaan ottaa iltakäyttöön. Koulun liikuntatilat tilaohjelman mukaisina (toinen vaihtoehto rakentaa laajemmat iltakäyttöä ym. varten, valtionavustusmahdollisuus). Päiväkodin mahdollisuutta käyttää koulun liikuntatiloja tutkittava. Koulun liikuntatilat iltakäytössä. Koulun liikuntatilat tilaohjelman mukaisina (toinen vaihtoehto rakentaa laajemmat iltakäyttöä ym. varten, valtionavustusmahdollisuus). Päiväkodin mahdollisuutta käyttää koulun liikuntatiloja tutkittava. Jos "hubiin" tulee kuntosali, se täydentää molempien koulujen liikuntatiloja. Koulun liikuntatiloille tarvetta. Taito- ja taideaineiden tiloja ei välttämättä tarvita iltakäyttöön (AE.:n tilat vajaakäytöllä iltaisin). Päiväkodin sali voidaan ottaa iltakäyttöön. "Hubi" sopii iltakäyttöön kaikille kaupunkilaisille (esim. taide- ja luonnontiedekerhot). "Hubi" lähympäristöineen voi olla käytössä ympäri vuoden: siellä voidaan järjestää esim. luonnontiede- tai taidepainotteisia kesäleirejä. - Taito- ja taideaineet Muokatun tilaohjelman mukaiset Muokatun tilaohjelman mukaiset Muokatun tilaohjelman mukaiset. Voidaan tutkia yhteiskäyttöä AE:n koulun kanssa. Suurin osa taito- ja taideaineista on uudessa "hubissa" (sekä VE:n että AE:n). Jos kahden koulun tilat yhdistetään, säästetään neliöitä ja voidaan rakentaa erikoistuneempia opetustiloja (esim. studiotiloja). - Luonnontieteet Muokatun tilaohjelman mukaiset Muokatun tilaohjelman mukaiset Muokatun tilaohjelman mukaiset Synergiaetuja: AE:stä voidaan jättää pois luonnontiedetiloja, jos niitä sijoitetaan "hubiin". Seurauksena AE:n luonnontiedetiloista voidaan tehdä yleisopetustiloja, joista on vajausta. Jos kahden koulun tilat yhdistetään, säästetään neliöitä ja voidaan rakentaa erikoistuneempia opetustiloja (esim. 3D-tulostus, robotiikka, VR, AR, keksintölabra pienille lapsille). Myös päiväkoti-ikäiset voisivat käyttää "hubin" tiloja. Tekninen suunnittelu - Käyttöikä Tulliportin koulu säilyy nykyisellään -> käyttöikä lyhyempi kuin uudisrakennuksilla Tulliportin koulu säilyy nykyisellään -> käyttöikä lyhyempi kuin uudisrakennuksilla Tulliportin koulu remontoidaan -> käyttöikää saadaan pidennettyä. Tulliportin koulun tullessa käyttöikänsä Tulliportin koulu puretaan ja rakennetaan uusi -> maksimaalinen käyttöikä päähän Västra E:llä on luonteva laajennussuunta. - Energiatehokkuus Normien mukaiset minimiratkaisut. E-luku 170 kwh/m2. Minimitasoa laadukkaampi toteutus, E-luku alle 130 kwh/m2. E-luvun todentaminen. Paikallisen energian tuoton huomioiva keskinkertaista laadukkaampi kokonaisenergia ratkasiu. E-luku alle 100 kwh/m2. E-luvun käytönaikainen todentaminen. Laajat energiansäästöä tukevat erikoisratkasut.alhainen E luku- Nollaenegiatalo - Terve talo Perinteinen, tavanomainen rakennus. Sisäilmaluokka s3. Sisäilmaluokka s2, Kosteustekninen suunnittelu ja toteutuksen valvonta. Hyvä tavoiteltava taso: sisäilmaluokka s1, puhtaussuunnittelu, M1 rakennusmateriaalit, kosteustekninen suunnittelu ja toteutus. Aurinkopaneelit ja aurinkokerääjät. Kaksisuuntainen kaukolämpö ( referenssikohteen perusteella ). - Sähkö- ja telejärjestelmät Hajautettu rakennusmassa (monta erillistä rakennusta) jossa myös Tulliportin koulu säilytetään. Tarvitaan monta telejärjestemien keskuslaitetta ja pääkeskusta. Paras tas: Sisäilmaluokka S1, hyvä valaistus, P1 ilmavaihto, M1 materiaalit, M1 iv laitteet. Huomioidaan energiatehokkuusasetus. Aurinkopaneelit ja aurinkokerääjät. Kaksisuuntainen kaukolämpö ( referenssikohteen perusteella ). Erillinen koulurakennus jossa esikoulu sekä oma päiväkotirakennus. Tulliportin koulu säilytetään. Erillinen koulurakennus jossa esikoulu ja tulliportin toiminnot. Oma päiväkotirakennus. Erillinen koulurakennus jossa esikoulu ja tulliportin toiminnot. Yhden rakennuksen malli jolloin tarvitaan vai 1kpl pääkeskus ja telejärjestelmien keskuslaitetta. Tulliportin koulun tominnot siirretään uuteen koulurakennukseen. - Ympäristöluokitus Ei tehdä ympäristöluokitusta. Tehdään joku osa ympäristöluokituksesta: käyttäjien terveys ja ympäristöristkit. Tehdään osa ympäristöluokituksesta: käyttäjien terveys, ekologiset vaikutukset ja ympäristöriskit. Tehdään täysi luokitus: Promise / reeam/leed. Erillinen energiasiantuntija v PTS Tulliportin koulu Suunnitelmien ja ratkaisujen varmennus. Lisäksi pölynhallintasuunnitelma, kosteudenhallintasuunnitelma, erilliset suunnittelijat. Rakenneratkaisut valitaan siten, että ne ovat toteutukseltaan varmoja, tunnettuja ratkaisuja ja ovat ylläpitoaikana helppohoitoiset. Tunnistetaan kriittiset tekijät. Pölyntorjunta toteutetaan tavoitetasolla. Kosteudenhallinta tunnistetaan ja toteutetaan. Kiinteistön kuntoa seurataan. Kustannukset ja hankinnat - Rakentamiskustannukset Kokonaiskustannuksia ei tiedetä, eikä pysytä budjetissa. Laatutasoa ei saavuteta. Useampi erillinen työmaa ja erilliset rakennukset (päiväkoti eri alueelle) - ei säästöjä mm. työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksissa eikä tilatehokkuudesta. Kokonaiskustannukset tiedetään, mutta ne ylittyvät. laatutaso saavutetaan. Kustannussäästöjä mm. työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksissa toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle). Ei kustannussäästöjä tilatehokkuudesta (erilliset rakennukset). Kokonaiskustannukset tiedetään riittävän tarkasti ja hallitaan tavoitehinnalla. Laatutaso saavutetaan. Hankkeen aikana voidaan tehdä muutoksia. Kustannussäästöjä muodostuu tilatehokkuudesta ja tilojen yhteiskäytöstä sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle). Erillinen sisäilma-, energia-ja elinkaariasiantuntija. Systemaattinen tavoitteiden asettaminen ja hyväksyttäminen. Suunnitelmien ja ratkaisujen varmennus,ohjaavat ja korjaavat toimenpiteet jo suunnitteluvaiheessa. Ongelmakohtien esille nosto suunnitteluryhmässä. Varmennus rakentamisvaiheessa ja käyttöjaksolla. Ennalta sovittu kokonaishinta ja laatutaso. Pysytään budjetissa Kustannussäästöjä muodostuu tilatehokkuudesta ja tilojen yhteiskäytöstä sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle). - Toteutusmalli Projektinjohtourakka, tavoitehinta. Rakennuttajan hankinnat. Hankintajako ajoissa päätetty.

33 ALUEEN LUONNE Poimintoja ratkaisuvaihtoehdoista Vähän synergiaa 40% Kohtuullisesti synergiaa 60% Paljon synergiaa 80%, VE1 Paljon synergiaa 80%, VE2 Maksimaalinen synergia 100% ALUEEN IDENTITEETTI Perinteinen koulualue Viihtyisä koulualue, hyvät liikuntamahdollisuudet kaupunkilaisille Vehreä, turvallinen oppilaakso, tilojen käyttömahdollisuuksia kaupunkilaisille sisä- ja ulkotiloissa Sama Rauhoitettu vehreä oppilaakso elinikäiseen oppimiseen kaikenikäisille kaupunkilaisille UUDET OPPIMIS- RAKENNUKSET Erilliset opetusrakennukset Erilliset opetusrakennukset, mutta yhteiset fasiliteetit (ulkotilat, liikenne) Monikäyttöinen opetusrakennus, jossa hyvät mahdollisuudet kansalaiskäyttöön Sama Täydellisen synerginen uusi opetusrakennus, jossa toimijat jakavat tiloja joustavasti, yhteinen kampus

34 PÄIVÄKOTI, TULLIPORTIN KOULU JA ASUMINEN Poimintoja ratkaisuvaihtoehdoista PÄIVÄKODIN SIJOITTUMINEN Vähän synergiaa 40% Päiväkoti ei sijoitu alueelle Kohtuullisesti synergiaa 60% Päiväkoti sijoittuu alueelle, mutta ei koulun yhteyteen tai ei jaa tiloja sen kanssa Paljon synergiaa 80%, VE1 Päiväkoti sijoittuu alueelle ja jakaa vähintään keittiön koulun kanssa Paljon synergiaa 80%, VE2 Päiväkoti ei sijoitu alueelle Maksimaalinen synergia 100% Päiväkoti sijoittuu alueelle ja jakaa useita yhteisiä tiloja koulun kanssa TULLIPORTIN KOULU Tulliportin koulu säilyy nykyisellään, uudisrakennukset väistävät sitä Tulliportin koulu säilyy nykyisellään, uudisrakennukset väistävät sitä, mahdollisesti jakavat pihatiloja ja liikenneyhteyksiä Tulliportin koulu muutetaan uuteen käyttöön esimerkiksi kielikylpyluokiksi tai oppilashuollon tiloiksi. Harjaantumisoppilaiden tilat siirretään AE-koulun yhteyteen uusiin tiloihin. Sama Tulliportin koulu puretaan, vapautuu tilaa uudisrakentamiseen. Harjaantumisoppilaille tilat AE-koulun tiloihin, joita vapautuu kun AE-koulu saa taito- ja taidetiloja uuteen Västra E:hen. ASUMINEN ALUEELLA Ei asumista Ei asumista Asumista omana erillisenä hankkeenaan Point Collegen paikalle Asumista omana erillisenä hankkeenaan Point Collegen paikalle, laajuus voi olla hieman suurempi kun alueella ei päiväkotia Oppilaakson teemaan sopivaa seniorisumista Point Collegen paikalle, hyödyntää ja tukee koulun palveluja

35 TILATARPEET Poimintoja ratkaisuvaihtoehdoista TILAOHJELMA TILOJEN YHTEISKÄYTTÖ Vähän synergiaa 40% Koulun tilaohjelma on laajimmillaan, ei päiväkotia Kohtuullisesti synergiaa 60% Koulun ja päiväkodin tilaohjelmat lajimmillaan, täysin erillisinä Paljon synergiaa 80%, VE1 Päiväkodin tilaohjelmasta säästetään m2, koulun tilaohjelmaan mahdollisesti säästöjä Tulliportin koulun tilojen hyötykäytön myötä. Ei Ei Koululla ja päiväkodilla yhteinen keittiö, mahdollisesti yhteiset liikuntatilat ja hallintotilat. Ei Paljon synergiaa 80%, VE2 Koulun tilaohjelmaan mahdollisesti säästöjä Tulliportin koulun tilojen hyötykäytön myötä. Maksimaalinen synergia 100% Päiväkodin tilaohjelmasta säästetään m2, koulujen tilaohjelmiin säästöjä yhteisen taito-ja taidehubin ansiosta. Koululla ja päiväkodilla yhteinen keittiö, mahdollisesti yhteiset liikuntaja hallintotilat. VE.:n ja AE.:n taito- ja taideaineiet yhteisessä hubissa.. KANSALAIS- KÄYTTÖ VE:n liikuntatilat iltakäyttöön. Taito- ja taidetiloja ei välttämättä tarpeen, (AE.:n tilat vajaakäytöllä iltaisin). VE:n liikuntatilat ja päiväkodin sali voidaan ottaa iltakäyttöön. VE:n liikuntatilat ja päiväkodin sali voidaan ottaa iltakäyttöön. VE:n liikuntatilat iltakäyttöön. VE:n liikuntatilat ja päiväkodin sali iltakäytössä. Taito-ja taidehubi iltaisin kaikille kaupunkilaisille (esim. taide- ja luonnontiedekerhot ja leirit).

36 RAKENNUSTEN KÄYTTÖIKÄ JA KUSTANNUSTEHOKKUUS Poimintoja ratkaisuvaihtoehdoista Vähän synergiaa 40% Kohtuullisesti synergiaa 60% Paljon synergiaa 80%, VE1 Paljon synergiaa 80%, VE2 Maksimaalinen synergia 100% RAKENNUSTEN KÄYTTÖIKÄ Tulliportin koulu säilyy nykyisellään -> käyttöikä lyhyempi kuin uudisrakennuksilla Tulliportin koulu säilyy nykyisellään -> käyttöikä lyhyempi kuin uudisrakennuksilla Tulliportin koulu remontoidaan -> käyttöikää saadaan pidennettyä. Tulliportin koulun tullessa käyttöikänsä päähän Västra E:tä laajennettava. Tulliportin koulu remontoidaan -> käyttöikää saadaan pidennettyä. Tulliportin koulun tullessa käyttöikänsä päähän Västra E:llä on luonteva laajennussuunta, kun päiväkoti ei sijoitu alueelle. Tulliportin koulu puretaan ja rakennetaan uusi -> maksimaalinen käyttöikä KUSTANNUS- TEHOKKUUS Erilliset rakennukset ja työmaat (päiväkoti eri alueelle). Ei säästöjä tilatehokkuudesta eikä yhteisestä työmaasta. Kustannussäästöjä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksissa toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle). Ei säästöjä tilatehokkuudesta (erilliset kouluja päiväkotirakennukset). Säästöjä muodostuu tilatehokkuudesta ja tilojen yhteiskäytöstä sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle). Säästöjä tilatehokkuudesta, kun koulun tilaohjelmaan voidaan hyödyntää Tulliporttia. Ei säästöjä yhteisestä työmaasta (erilliset koulu- ja päiväkotirakennukset eri alueilla) Tehokas yhden rakennuksen malli. Säästöjä muodostuu tilatehokkuudesta ja tilojen yhteiskäytöstä sekä työmaan käyttö- ja yhteiskustannuksista toteuttamalla päiväkoti ja koulu samalle alueelle (työmaalle).

37 ALUESKENAARIO VÄHÄN SYNERGIAA 40 % ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT 40% USSIPYSÄKKI TOLKKISTENTIE GAMMELACKANTIE VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + VE:N MOPOAUTOT VE:N/AE:N SAATTO + TULLIPORTIN HUOLTO JA OPPILASKULJETUKSET N. 65 PAIKKAA VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE HUOLTO VÄSTRA ENHETSSKOLA, 3 KERROSTA N. 85 PAIKKAA AJONEUVO- LIIKENNETTÄ OPPILAAKSON KESKELLÄ, TURVALLISUUS- RISKI LÄHILIIKUNTA TULLIPORTTI ENNALLAAN JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA URHEILUKENTTÄ RAKENTAMISEN RAJA KOULUN PIHA VARAUS HARJAAN- TUMIS- KOULULLE URHEILUKENTTÄ VE:N SAATTO, TAVOITE HYVÄT PUOLET - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA AJOREITTIEHDOTUS TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO - LIIKENNETTÄ EI NIIN PALJON KUIN VAIHTOEHDOSSA, JOSSA TONTILLA MYÖS PÄIVÄKOTI - RAKENNUS JA LIIKENNE HELPOIN SIJOITTAA SITEN, ETTÄ KORKEUSEROT EIVÄT HÄIRITSE LIIKAA - MAHDOLLISELLE ASUMISELLE RUNSAASTI TILAA - KOULUN LAAJENTAMINEN MYÖHEMMIN LUONTEVAA - SAIRAALA-ALUE OMASSA RAUHASSAAN - VIHERYHTEYS PUUKUJINEEN SÄILYTETTÄVISSÄ + PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI HUONOT PUOLET - HARJAANTUMISKOULUN JA ALERT EDELFELTIN KOULUN VÄLILLÄ EI SISÄYHTEYTTÄ - TULLIPORTIN HUOLTO KAMPUSALUEEN KESKELLÄ - MYÖHEMMIN KAMPUSALUEELLA UUSI TYÖMAA (TULLIPORTIN PURKAMINEN, HARJAANTUMISKOULUN UUDET TILAT) EHDOTUKSEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA: JOS TULLIPORTTI PURETTAISIIN HETI, UUTTA TYÖMAATA EI TULISI HÄIRITSEMÄÄN KAMPUSALUEEN TOIMINTAA. EI LÄPIAJOA VAALITTAVA MÄNNIKKÖ HARJAANTUMISKOULUN TILAT VOITAISIIN RAKENTAA ALERT EDELFELTIN VIEREEN. TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

38 ALUESKENAARIO KOHTUULLISESTI SYNERGIAA 60 % ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT 60%- VE1 USSIPYSÄKKI HYVÄT PUOLET TOLKKISTENTIE - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN GAMMELACKANTIE PÄIVÄKODIN JA VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + VE:N MOPOAUTOT PÄIVÄKODIN SAATTO + TULLIPORTIN OPPILASKULJETUKSET SEKÄ HUOLTO + VE:N/AE:N SAATTO N. 95 PAIKKAA VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE PÄIVÄKOTI HUOLTO PÄIVÄKODIN PIHA AJONEUVO- LIIKENNETTÄ OPPILAAKSON KESKELLÄ, TURVALLISUUS- RISKI VÄSTRA ENHETSSKOLA N. 85 PAIKKAA LÄHILIIKUNTA JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA URHEILUKENTTÄ TULLIPORTTI ENNALLAAN RAKENTAMISEN RAJA KOULUN PIHA VARAUS HARJAAN- TUMIS- KOULULLE URHEILUKENTTÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ - PÄIVÄKODIN JA KOULUN HUOLTO YHDISTETTÄVISSÄ - VARHAISKASVATUS KAMPUSALUEELLA, LUONTEVA SIIRTYMÄ KASVUN MYÖTÄ VIEREISEEN KOULUUN - KOULUN PIHA MONIMUOTOINEN, VIRIKKEELLISTÄVÄT KORKEUSEROT, MYÖS TASAISEHKOA - PÄIVÄKODIN PIHA EI JYRKIMMÄLLÄ ALUEELLA HUONOT PUOLET - HARJAANTUMISKOULUN JA ALERT EDELFELTIN KOULUN VÄLILLÄ EI SISÄYHTEYTTÄ - TULLIPORTIN HUOLTO KAMPUSALUEEN KESKELLÄ - MYÖHEMMIN KAMPUSALUEELLA UUSI TYÖMAA (TULLIPORTIN PURKU, HARJAANTUMISKOULUN UUDET TILAT) - ASUMISELLE NIUKALTI TILAA - PÄIVÄKODIN TAKIA LISÄÄ LIIKENNETTÄ - PÄIVÄKODIN JA KOULUN VÄLILLÄ EI TILASYNERGIAA - VIHERYHTEYS SIIRTYNEE (PUUKUJA EI SÄILY, PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI SIIRRETTÄVÄ) - KAIKISSA 4:SSÄ RAKENNUKSESSA OMAT TILAT, VAIKKA VOISI OLLA YHTEISKÄYTTÖÄ - RINNE VAIKEUTTAA JÄRJESTELYITÄ JONKIN VERRAN EI LÄPIAJOA EI LÄPIAJOA VE:N SAATTO, TAVOITE VAALITTAVA MÄNNIKKÖ EHDOTUKSEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA: JOS TULLIPORTTI PURETTAISIIN HETI, UUTTA TYÖMAATA EI TULISI HÄIRITSEMÄÄN KAMPUSALUEEN TOIMINTAA. HARJAANTUMISKOULUN TILAT TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO VOITAISIIN RAKENTAA ALERT EDELFELTIN VIEREEN. REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

39 ALUESKENAARIO KOHTUULLISESTI SYNERGIAA 60 % VAIHTOEHTO 2 ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT 60%- VE2 USSIPYSÄKKI TULLIPORTIN OPPILASKULJETUKSET SEKÄ HUOLTO + VE:N/AE:N SAATTO (PÄIVÄKODIN SAATTO) TOLKKISTENTIE HYVÄT PUOLET - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ GAMMELACKANTIE VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + VE:N MOPOAUTOT PÄIVÄKOTI / ASUMINEN N. 95 PAIKKAA VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE URHEILUKENTTÄ HUOLTO VÄSTRA ENHETSSKOLA N. 85 PAIKKAA AJONEUVO- LIIKENNETTÄ OPPILAAKSON KESKELLÄ, TURVALLISUUS- RISKI LÄHILIIKUNTA TULLIPORTTI ENNALLAAN JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA RAKENTAMISEN RAJA KOULUN PIHA VARAUS HARJAAN- TUMIS- KOULULLE URHEILUKENTTÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO - KOULUN PIHA MONIMUOTOINEN, VIRIKKEELLISTÄVÄT KORKEUSEROT, MYÖS TASAISEHKOA - KAUPUNKI SAA TULOJA, JOS POINT COLLEGEN PAIKALLE RAKENNETAAN ASUNTOJA. HUONOT PUOLET - HARJAANTUMISKOULUN JA ALERT EDELFELTIN KOULUN VÄLILLÄ EI SISÄYHTEYTTÄ - TULLIPORTIN HUOLTO KAMPUSALUEEN KESKELLÄ - MYÖHEMMIN KAMPUSALUEELLA UUSI TYÖMAA (TULLIPORTIN PURKU, HARJAANTUMISKOULUN UUDET TILAT) - PÄIVÄKODIN JA KOULUN VÄLILLÄ EI TILASYNERGIAA - VIHERYHTEYS SIIRTYNEE (PUUKUJA EI SÄILY, PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI SIIRRETTÄVÄ) - KAIKISSA 4:SSÄ RAKENNUKSESSA OMAT TILAT, VAIKKA VOISI OLLA YHTEISKÄYTTÖÄ EHDOTUKSEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA: JOS TULLIPORTTI PURETTAISIIN HETI, UUTTA TYÖMAATA EI TULISI HÄIRITSEMÄÄN KAMPUSALUEEN TOIMINTAA. HARJAANTUMISKOULUN TILAT EI LÄPIAJOA VOITAISIIN RAKENTAA ALERT EDELFELTIN VIEREEN EI LÄPIAJOA VE:N SAATTO, TAVOITE VAALITTAVA MÄNNIKKÖ TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

40 ALUESKENAARIO PALJON SYNERGIAA 80 % ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT 80% - VE1 USSIPYSÄKKI HYVÄT PUOLET - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY TOLKKISTENTIE - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ - PÄIVÄKODIN JA KOULUN HUOLTO YHDISTETTÄVISSÄ GAMMELACKANTIE ASUMINEN N. 145 PAIKKAA, JOISTA 50 ASUMISELLE PÄIVÄKODIN JA VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + VE:N MOPOAUTOT + ASUMISEN PYSÄKÖINTI PÄIVÄKODIN JA VE:N/AE:N SAATTO HUOLTO VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE PÄIVÄKOTI, 2 KERROSTA VÄSTRA ENHETSSKOLA, 3 KERROSTA PÄIVÄKODIN PIHA N. 85 PAIKKAA LÄHILIIKUNTA KOULUN PIHA JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ OPPILAAKSOSSA, TURVALLINEN ALUE UUSI KÄYTTÖ- TARKOITUS URHEILUKENTTÄ RAKENTAMISEN RAJA HARJAAN- TUMIS- KOULU URHEILUKENTTÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO - VARHAISKASVATUS KAMPUSALUEELLA, LUONTEVA SIIRTYMÄ KASVUN MYÖTÄ VIEREISEEN KOULUUN - PÄIVÄKODILLA JA VÄSTRA ENHETSSKOLALLA SYNERGIAA (YHTEINEN KEITTIÖ, EHKÄ YHTEINEN LIIKUNTATILA, HALLINTOTILAT OSITTAIN YHTEISET) - HARJAANTUMISKOULULLA JA ALERT EDELFELTIN KOULULLA SISÄYHTEYS - TULLIPORTIN KOULU PURETTAVISSA MYÖHEMMIN ILMAN PAKOTTAVAA TARVETTA RAKENTAA UUTTA - HARJAANTUMISKOULUN SIIRRON ANSIOSTA EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ KAMPUSALUEELLA, TURVALLINEN OPPILAAKSO - KOULUN PIHA MONIMUOTOINEN, VIRIKKEELLISTÄVÄT KORKEUSEROT, MYÖS TASAISEHKOA - PÄIVÄKODIN PIHA EI JYRKIMMÄLLÄ ALUEELLA HUONOT PUOLET - MYÖHEMMIN KAMPUSALUEELLA UUSI TYÖMAA (TULLIPORTIN PURKAMINEN) - ASUMISELLE NIUKALTI TILAA - PÄIVÄKODIN TAKIA LISÄÄ LIIKENNETTÄ - VIHERYHTEYS SIIRTYNEE (PUUKUJA EI SÄILY, EI LÄPIAJOA VE:N SAATTO, TAVOITE VAALITTAVA MÄNNIKKÖ PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI SIIRRETTÄVÄ) - KOULUJEN TILASYNERGIA VÄHÄISTÄ - RINNE VAIKEUTTAA JÄRJESTELYITÄ JONKIN VERRAN TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO EHDOTUKSEN KEHITTÄMISVAIHTOEHTOJA: JOS TULLIPORTTI PURETTAISIIN HETI, UUTTA TYÖMAATA EI TULISI HÄIRITSEMÄÄN KAMPUSALUEEN TOIMINTAA. SIINÄ TAPAUKSESSA PITÄISI REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO TUTKIA ERI KOULUJEN TILOJEN RIITTÄVYYS. arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

41 ALUESKENAARIO PALJON SYNERGIAA 80 %, VAIHTOEHTO 2 ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT 80% - VE2 USSIPYSÄKKI HYVÄT PUOLET - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY TOLKKISTENTIE - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ - HARJAANTUMISKOULULLA JA ALERT EDELFELTIN KOULULLA GAMMELACKANTIE ASUMINEN VE:N HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + ASUMISEN PYSÄKÖINTI + VE:N MOPOAUTOT VE:N/AE:N SAATTO N. 125 PAIKKAA, JOISTA 60 ASUMISELLE ASUMINEN HUOLTO VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE VÄSTRA ENHETSSKOLA, 3 KERROSTA N. 85 PAIKKAA LÄHILIIKUNTA JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ OPPILAAKSOSSA, TURVALLINEN ALUE UUSI KÄYTTÖ- TARKOITUS URHEILUKENTTÄ RAKENTAMISEN RAJA KOULUN PIHA HARJAAN- TUMIS- KOULU URHEILUKENTTÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA AJOREITTIEHDOTUS TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO SISÄYHTEYS - HARJAANTUMISKOULUN SIIRRON ANSIOSTA EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ KAMPUSALUEELLA, TURVALLINEN OPPILAAKSO - KOULUN PIHA MONIMUOTOINEN, VIRIKKEELLISTÄVÄT KORKEUSEROT, MYÖS TASAISEHKOA - VÄLJYYTTÄ ULKOTILOISSA, LÄHILIIKUNNAN SIJOITTAMINEN JOUSTAVAA - VE:N SIJOITTAMINEN TASAISEHKOLLE ALUEELLE MAHDOLLISTA - EI PÄIVÄKODIN AIHEUTTAMAA LISÄLIIKENNETTÄ - VIHERYHTEYS PUUKUJINEEN SÄILYTETTÄVISSÄ + PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI - TULLIPORTIN PURKU SAMAAN AIKAAN MUIDEN TYÖMAIDEN KANSSA, EI UUTTA TYÖMAATA HÄIRITSEMÄSSÄ KAMPUSALUETTA MYÖHEMMIN HUONOT PUOLET - KOULUJEN TILASYNERGIA VÄHÄISTÄ - RINNE VAIKEUTTAA JÄRJESTELYITÄ JONKIN VERRAN EI LÄPIAJOA VE:N SAATTO, TAVOITE VAALITTAVA MÄNNIKKÖ TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO arkkitehti toimisto perko Västra Enhetsskola TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

42 ALUESKENAARIO MAKSIMAALINEN SYNERGIA 100 %, VAIHTOEHTO 1 100% ALIKULKU KEVYEN LIIKENTEEN REITTI RAKENTAMISEN RAJAT USSIPYSÄKKI HYVÄT PUOLET TOLKKISTENTIE - 3 RUOTSINKIELISTÄ KOULUA YHDISTYY - LÄHILIIKUNTAPAIKKA JA URHEILUKENTÄT MOLEMPIEN GAMMELACKANTIE ASUMINEN VE:N + PÄIVÄKODIN HUOLTO SEKÄ HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + ASUMISEN PYSÄKÖINTI + VE:N MOPOAUTOT + PÄIVÄKODIN SAATTO VE:N/AE:N SAATTO N. 125 PAIKKAA, JOISTA 60 ASUMISELLE ASUMINEN HUOLTO VIHERYHTEYS / KEVYT LIIKENNE VÄSTRA ENHETSSKOLA, 3 KERROSTA PÄIVÄKOTI, 2 KERROSTA N. 85 PAIKKAA KOULUN PIHA JYRKIN RINNE ALERT EDELFELTIN PIHA EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ OPPILAAKSOSSA, TURVALLINEN ALUE KOULUJEN YHTEISET TAITO- JA TAIDEAINETILAT, 2 KERROSTA RAKENTAMISEN RAJA LÄHILIIKUNTA URHEILUKENTTÄ ALERT EDELFELT ENNALLAAN SAATTO N. 75 PAIKKAA AJOREITTIEHDOTUS AE:SSÄ HARJAANTUMISKOULU, OSA TAITO- JA TAIDEAINEISTA UUDESSA RAKENNUKSESSA TULEVA ALIKULKU, TAVOITE UUSI OPISKELIJATALO TULEVA ALIKULKU, TAVOITE TAVOITTEENA KEVYEN LIIKENTEEN ALIKULUT TURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI AE:N HUOLTO + HENKILÖKUNNAN AJONEUVOLIIKENNE + AE:N MOPOAUTOT + MOLEMPIEN KOULUJEN SAATTO KOULUJEN KÄYTETTÄVISSÄ - PÄIVÄKODIN JA KOULUN HUOLTO YHDISTETTÄVISSÄ - VARHAISKASVATUS KAMPUSALUEELLA, LUONTEVA SIIRTYMÄ KASVUN MYÖTÄ VIEREISEEN KOULUUN - PÄIVÄKODILLA JA VÄSTRA ENHETSSKOLALLA SYNERGIAA (YHTEINEN KEITTIÖ JNE.) - PÄIVÄKODIN PIHA VIRIKKEELLINEN (KORKEUSEROT) - EI UUTTA TYÖMAATA NÄKÖPIIRISSÄ KAMPUSALUEELLE (TULLIPORTTI PURETTU) - EI AJONEUVOLIIKENNETTÄ KAMPUSALUEELLA, TURVALLINEN OPPILAAKSO - VIHREYHTEYS PUUKUJINEEN SÄILYTETTÄVISSÄ + PUISTOMUUNTAMO JA VOIMANSIIRTOKAAPELI - KOULUILLA TILASYNERGIAA (TAITO. JA TAIDEAINETILAT) HUONOT PUOLET - PÄIVÄKODIN TAKIA LISÄÄ LIIKENNETTÄ - RINNE VAIKEUTTAA JÄRJESTELYITÄ JONKIN VERRAN - PÄIVÄKODIN PIHASTA VAIN MELKO PIENI OSA ESTEETÖNTÄ PÄIVÄKODIN PIHA EI LÄPIAJOA VE:N SAATTO, TAVOITE VAALITTAVA MÄNNIKKÖ TERVEYSASEMAN PAIKOITUS JA SAATTO REITTI ALIKULUSTA AJO TERVEYSASEMALLE, TAVOITE MYÖS VE:N SAATTO * Maksimaalisen synergian ratkaisusta on olemassa myös toinen aluesuunnitelmavariaatio, jossa taito-ja taideaineiden hubi omana rakennuksenaan. Västra Enhetsskola arkkitehti toimisto perko TONTINKÄYTTÖKAAVIOT 1:2000 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p

43 HANKKEEN AIKAJANA HANKESUUNNITTELU > LUONNOSSUUNNITTELU (PJU HANKINTA- SUUNNITTELU) > MAHDOLLINEN POIKKEAMINEN ASEMAKAAVASTA > 04/2017 HANKEPROSESSIN ESITTELY - Kaupunginhallitukselle, kaupungin johtoryhmälle, sivistyksen johtoryhmälle ja koulujaostoille tiedote ja tietopaketti 05/ / /2017 SKENAARIOIDEN ESITTELY - Kaupunginhallitus, epävirallinen esittely / iltakoulu - Lautakunnat, Infotilaisuus - Medialle tiedotustilaisuus - Henkilökunnalle esittely - Kaupunginhallituksen esityslista - Kaupunginhallitus päättää hankesuunnitelmasta Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa 7.6. Poikkeamishakemus: - asemapiirros - naapurien kuuleminen Poikkeaminen ei saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen, esim. virkistysalueelle rakentaminen olisi tutkittava asemakaavalla. RAKENTAMISEN VALMISTELU > TOTEUTUSSUUNNITTELU > RAKENNUSLUPAHAKEMUS 08/ / / / /2017 Mahdollisen poikkeamispäätöksen valmistelu: - vaikutukset - mielipiteet - perustelut - mahdolliset ehdot Mahdollinen poikkeamispäätös kaupunkikehityslautakunnassa Lainvoimainen poikkeamispäätös asemakaavasta: - oikaisuvaatimusaika lautakunnan päätöksestä n 5 vko - jos valituksia ei jätetä, päätös saa lainvoiman - poikkeamispäätös on voimassa kaksi vuotta - poikkeamispäätöksen voimaan tultua kohteelle voi hakea rakennuslupaa Rakennusluvan haku RAKENTAMINEN 01/ /2019 VÄSTRA ENHETSSKOLAN KÄYTTÖÖNOTTO 08/2019

44 Liite 5 Västra E Kasvukausi osallistavan prosessin yhteenveto ja analyysi 2/2017 Tilassa Oy Töölönkatu 7, Helsinki, Finland

45 Analysointi Västra Enhetsskolan suunnittelu Kasvukausi osallistava prosessi 1/2017 Kasvukauden korjuu eli analysointivaihe kokoaa tarkasteluun kaikkien käytettyjen osallistavien metodien tuottaman tiedon. Materiaalia tarkastellaan seuraavista näkökulmista: käyttäjät, toiminta, ympäristö, yhteistyö ja objektit. Analyysissa tarkastellaan erityisesti lähtökohtia ja toiveita. Lopputuloksena on objektiivinen analyysi, joka auttaa ottamaan suunnittelussa huomioon tila- ja varustetarpeiden lisäksi myös prosessien kehittämisen, käyttäjien kouluttamisen ja opastamisen tarpeet, eli nk. Design Driverit. Tilassa Oy 2017

46 Västra Enhetsskolanin käyttäjiä ovat pääasiassa koulun tulevat oppilaat, esiopetuksessa olevat lapset sekä koulun henkilökunta. Muita käyttäjiä tulevat olemaan mahdollisesti alueelle rakennettavan päiväkodin lapset sekä henkilökunta, alueen asukkaat ja esim. nuorisotoimen sekä kirjaston asiakkaat ja henkilökunta. KOKEMUS Valoisa, avara, TERVE, kotoisa, puurakenteinen, muunneltava, mukautuva, luonnonläheiset materiaalit ja värikäs olematta räikeä. Tila, joka toivottaa tervetulleeksi ja kutsuu viihtymään ja innostaa oppimaan. PROFIILIT Oppilaat esikoulusta yläasteelle, opettajat, muu henkilökunta. Lähialueen asukkaat: eläkeläiset, aikuiset, nuoret, lapset, kulttuuripalveluiden sekä liikuntapalveluiden tuottajat ja asiakkaat. Tulevasta Västra E:n koulusta on mahdollista muodostaa moderni ja kutsuva kohtaamispaikka, joka edistää alueen yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta. Osallistamisessa kävi ilmi, että erityisesti lapset sekä heidän vanhempansa toivoisivat alueelle paljon harrastustoimintaa ja niitä tukevia tiloja. Paljon toivottiiin sekä ulko-, että sisätiloja eri urheilulajeille ja mahdollisuutta vuokrata sisätiloja erilaisten kerhojen ja tapahtumien järjestämistä varten. Myös yhteistä kulttuuritoimintaa toivottiin sekä sen mahdollistavia ulkotiloja ja esittelykelpoista juhla/liikuntasalia. Olika kulturella evenemang och sportaktiviteter samt sk SKOLJIPPON med många aktiviteter...scenframtrödanden, spel, mat etc ARVOMAAILMA Yhteisöllisyys, tasa-arvoisuus, yhdessä tekeminen, aikaa kestävät päätökset, materiaalit ja ratkaisut, terveellinen ympäristö, luonnollisuus ja luonnon huomioiminen TOIMINTA TOIMINTATAVAT Yhteishengen ja yhteistyön ylläpitäminen ja edistäminen Muunneltavuus, luontaisen liikkumisen tukeminen kalustuksessa ja tilaratkaisuissa, luovuus, välittömyys, yhdessä tekeminen, ystävällisyys ja myönteisyys. Tilassa Oy 2017

47 KOKEMUS RYTMI Västra Enhetsskolanin toivotaan olevan moderni, selkeä ja ympäristöä sekä kestäviä materiaaleja kunnioittava ja inspiroiva oppimisympäristö. Uudet tilat nähdään mahdollisuutena luoda kodikas ja kutsuva tunnelma, jossa kaikkien olisi hyvä olla ja viihtyä. Oppimisen toivotaan olevan vaivatonta ja yhteishengen pysyvän yhtä hyvänä kuin mistä pienissä kyläkouluissa on totuttu nauttimaan. Tärkeänä koetaan, että kouluun ei muodostu liikaa, tai ollenkaan ahtaita käytävätiloja, vaan että arkkitehtuurissa otetaan huomioon uudenmallinen solurakentaminen. Näin opetuksen tai työskentelyn voisi tarvittaessa järjestää pienemmissä rauhallisissa tiloissa, jotka voisi tilanteen mukaan myös avata yhteisölliseksi ja avaraksi oppimisympäristöksi. Ruokalasta halutaan luoda viihtyisä ja ravintolamainen ympäristö ja suuria lasiseiniä ja kolkkoja kaikuvia tiloja ei toivota rakennukseen ollenkaan. Koulun toivotaan mahdollistavan monenlaisen toiminnan järjestämisen ja ylläpitämisen. Sen toivotaan luovan alueelle yhteisöllisyyttä ja uudenlaista tapahtuma- ja harrastustoimintaa kaikki käyttäjät huomioiden. Hoppas på en fin och trevlig skola där man har tagit eleven och pedagogiken i beaktande. Riittävästi tiloja erilaisiin tarpeisiin, tilaa liikkua ja mahdollisuus muuttaa tilaa tarpeen mukaan, helposti liikuteltavia kalusteita ja sermejä. Yhteistyö ja yhteinen kulttuuri ovat tärkeitä. Akustisesti ja visuaalisesti rauhallinen ympäristö. Ei liian kirkkaita värejä. TAVOITE Pienryhmissä työskentelylle on tarvetta, mutta myös yksilötyö ja perinteinen luentotyyppinen opetus ovat kaikki mahdollisia. Hyvin toimiva ja tulevaisuuteen suuntaava tekniikka. Mahdollisuus jakaa tiloja. Kalusteet ovat liikuteltavia, eri käyttäjien mukaan säädettäviä sekä muuntojoustavia. TOIMINTA Oppimisen halutaan olevan mukavaa ja viihtyisää ja uuteen OPS.iin yritetään päästä sisälle rauhallisin askelin. Luokkatilojen toivotaan olevan riittävän suuria, jotta jokaiselle oppilaalle löytyisi juuri hänen oppimistaan tukeva ja keskittymään auttava opiskelupaikka. SUJUVUUS Tilat tukevat ryhmätyötä ja useita ryhmiä. Oppimistiloja on erilaisia, ja niitä voidaan helposti muunnella tilanteen ja pedagogisen tarpeen perusteella. Kouluaikojen ulkopuolella koulun ulkopuoliset tahot voivat myös hyödyntää oppimistiloja. Tilat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Tilassa Oy 2017

48 Uusi koulurakennus sijoittuu Näsin alueelle paljon korkeuseroja sisältävälle tontille, jota ympäröi kauniit maisemat ja luonto. Käyttäjät toivovat luonnon näkyvän myös rakennuksen rakenteellisina ratkaisuina, sekä avarina näkyminä kauniiseen ympäristöön. Liikennejärjestelyt täytyy saada toimiviksi ja turvallisiksi. Monet oppilaat tulevat kouluun taksikyydeillä tai muilla liikennevälineillä, jolloin pysähtymisen ja siirtymien tulee olla hyvin valvottuja ja turvallisia. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa toivotaan otettavan huomioon ympäröivä luonto ja maaston haasteet ja kunnioitettavan niitä. Myös mahdollisten oppimistilanteiden järjestäminen koulun ympäristössä koettiin tärkeäksi. Muita esille nousseita asioita olivat mm. harrastus ja liikuntatoiminnan edistäminen sekä turvallisuus Piha-alueelle toivotaan luonnollista ja puutarhamaista tunnelmaa, jossa olisi mukava viettää aikaa. Pihalla tulisi olla pelejä ja aktiviteetteja. Pihalle toivotaan myös mahdollista esiintymislavaa, jolloin kulttuuritapahtumien järjestäminen onnistuisi luontevammin. Myös oppilaiden toiveissa toistunut oma kioski tukisi hyvin tapahtumajärjestystä. En lummig gård med klätterställningar, sportplan(korgboll, fotboll). Planteringar med nyttoväxter(kryddor etc) KOKEMUS Kaunis, kutsuva, puutarhamainen piha, jossa mahdollista seurustella mukavasti, harrastaa liikuntaa, urheilla sekä järjestää tapahtumia. Luonnollinen ympäristöä kunnioittava virkistysalue, joka toimii hyvin myös oppimisympäristönä. ELÄMYKSELLISYYS Rauhoittava ja virkistävä tunnelma. Luonnonmukaiset ja esteettiset materiaalit ja muotoilu. Kestävyys ja tyylikkyys. Luonnon kunnioittaminen ja tontin monipuolinen hyödyntäminen. Viihtyisyys, kutsuvuus ja yhteisöllisyys. YMPÄRISTÖ TOIMIVUUS Omat piha-alueet esikoululle sekä ala- ja ylä-asteille. Erilaisia toimintamahdollisuuksia esim. kiipeily/ keinu alue, kuntoiluvälineitä, urheilukenttiä, puutarha ja oleskelu. Alueiden selkeä suunnittelu, jotta valvonta olisi helppoa ja turvallisuus säilyisi. Turvallinen liikennejärjestely ja riittävät parkkitilat. IDENTITEETTI Tasa-arvoinen, yhteisöllinen, kaikilla käyttäjillä on hyvä olla, sopii kaikenikäisille, mukavaa, rentoa, kotoisaa, terveellinen ympäristö, luonnollisuus, kestävä, avoin, mukautuva. Tilassa Oy 2017

49 KOKEMUS ERGONOMIA Kalusteiden tulee olla helposti liikuteltavia ja korkeussäädettäviä. Oppilaat ja opettajat toivovat mukavia oppimisympäristöjä, mm. sohvia myös luokkiin. Rentoja yhteistyöalueita toivottiin myös aulaan, käytäviin ja muihin yhteisiin tiloihin. Opetustarvikkeille tarvitaan säilytystilaa lähelle toimintaa. Oppilaiden tavaroiden säilytys on myös huomioitava mm. lukittavilla kaapeilla. Säilytystilaa oppimisvälineille ja oppilaiden tavaroille, säädettävät ja muuntuvat kalusteet, erilaisia kestäviä istuimia, kivaa tekemistä kuten pingi. Wi-fi ja tekniikka toimii hyvin, käyttäjillä tekninen tuki lähellä ja nopeasti saatavilla. OJEKTIT Hyvä valaistus, akustiikka ja sisäilma. Terve koulu. Säätömahdollisuus kaikkiin kalusteisiin, selkeä opastus, mukavia sohvia. Kouluravintolaan viihtyisä ja rauhoittava ilmapiiri. Tarvikkeiden ja varusteiden halutaan olevan moderneja, laadukkaita ja kestäviä. Kotitaloustilat ovat tällä hetkellä upeat ja niihin toivotaan panostettava jatkossakin. Monikäyttöisten yhteisten tilojen kalusteiden ja varusteiden tulee tukea monenlaista toimintaa ja käyttäjiä. Pinottavuus, liikuteltavuus ja keveys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Luokkiin toivotaan tilanjakajia ja mahdollisesti avattavia ja siirreltäviä seiniä, jolloin tilat saisi muodostettua moniin eri tarpeisiin sopivaksi helposti ja vaivattomasti. Tillgång till material (böcker, Internet, åskådningsmaterial), varierande magående möblering, storlek osv. KONTAKTIPINNAT Latauspisteitä, opastus selkeä, infotaulu, omat sisäänkäynnit eri kouluasteille. Viihtyisyys, hyvä yhteishenki tuodaan esiin. Luodaan pienten koulujen tunnelma isoon kouluun. TARKOITUS Modernit tekniset ja muut työvälineet sekä kalusteet. Toimivuus, muunneltavuus ja liikuteltavuus. Työvälineet lähellä toimintaa ja helposti saatavilla. Kalusteet sopivat moniin metodeihin ja monille eri käyttäjille. Tilassa Oy 2017

50 KOKEMUS VUOROVAIKUTUS Tilaratkaisujen tulee tukea uuden opetussuunnitelman mukaisia pedagogisia tarpeita ja luoda mahdollisuuden tulevaisuuden koulunkäynnille. Eri koulujen yhdistyessä halutaan luoda vahva yhteishenki ja tilat, joissa koululaiset voivat tuntea edistyvänsä ja kasvavansa seinien sisällä. (Esim. eri kerrokset eri luokka-asteille tms.) Oppilaiden välistä yhteistyötä halutaan edistää luomalla yhteisiä oleskelu- ja oppimistiloja sekä yhteisiä oppimistilaisuuksia, joissa esim. ylempien luokkien oppilaat voisivat opettaa nuorempia oppilaita. Ei kiusaamista, mukavaa, sujuvaa ja helppoa oppimista ja oleskelua. Yhteisiä tiloja ja oleskelupaikkoja. käytävät ja aulatilat hyödynnetään. Käyttäjien välinen saumaton yhteistyö ja hyvä henki. YHTEISTYÖ Tilat käytettävissä muille kouluajan ulkopuolella, avoin kaikelle toiminnalle, urheilu, kerhotoiminta, nuorisotoiminta yms. Uudet ideat ja toimijat tervetulleita. Luodaan tapahtumia ja yhteisöllisyyttä. Kutsuva ympäristö. Työpisteitä tulee olla riittävästi myös opettajille. Tilaa eriyttämiseen ja yksilötöihin tarvitaan erityisherkät huomioiden. KOHTAAMISET VIESTINTÄ Tietotekniikan käyttö huomioidaan. Tilaratkaisujen pitää tukea tekniikan nopeaa kehittymistä. Latauspisteitä tulee olla kaikissa tiloissa riittävästi. Rakennuksen halutaan luovan yhteisöllisyyden tunnetta alueelle ja toimivan turvallisena ja mukavana oppimis- ja työympäristönä kaikille sen käyttäjille. Samarbete mera fast i personer än i planlösning, men det behöver säkert finns även större utrymmen där t.ex. två elevgrupper kan vara samtidigt. Avoin, myönteinen ilmapiiri ja hyvä yhteishenki toivottaa tervetulleeksi. Kotoisa olo. Oppilaat ja opettajat viihtyvät ja löytävät toisensa helposti. Hyvät yhteiset tilat, joissa on mukava tutustua, oleilla ja tehdä ryhmätöitä. Tiedotus uusista mahdollisuuksista ja tilaisuuksista. Osallistetaan lähipiirin asukkaat ja toimijat toimintaan ja sen suunnitteluun. Avoimuus ja sujuva tiedotus koulun tapahtumista ja tilojen hyödyntämismahdollisuuksista. Tilassa Oy 2017

51 Tiivistelmä - Västra Enhetsskolan suunnittelu Kasvukausi osallistava prosessi 1/2017 Käyttäjät Objektit Ensisijaisia käyttäjiä ovat koulun oppilaat ja henkilökunta. Muita mahdollisia käyttäjiä ovat alueen muiden koulujen oppilaat, asukkaat, seniorit, nuorisotoimen sekä kirjaston asiakkaat ja henkilökunta sekä alueellle mahdollisesti rakennettavan päiväkodin käyttäjät. Toiminta Kalusteiden ja tarvikkeiden tulee olla helposti liikuteltavia ja säädettäviä. Niiden toivotaan olevan myös mukavia ja luovan paljon uudenlaisia mahdollisuuksia erilaisten oppimistilojen ja työskentelymuotojen suhteen. Modernius, toimivuus, kestävyys ja laadukkuus muodostuivat päällimmäisiksi toiveiksi. Tietotekniikan ja teknisten laitteiden tulee olla tulevaisuuteen tähtääviä ja niiden käyttöön tulisi löytyä tukihenkilö talon sisältä. Tiloihin toivotaan toiminnallisuutta ja helppoa muunneltavuutta. Tilojen toivotaan olevan jaettavissa pienemmiksi tiloiksi ja tarpeen mukaan avata isommaksi yhteiseksi oppimisympäristöksi. Koulun toivotaan luovan hyvän pohjan monenlaisen harrastus-, kerho- ja tapahtumatoiminnalle. Tilojen tulisi tukea monenlaista toimintaa ja elävöittää ja virkistää alueen toiminnallisuutta. Ympäristö Alueen ympäristön toivotaan olevan maisemaan ja luontoon sopiva ja rakennuksen toivotaan tukevan arkkitehtuurillaan ja muotokielellään luonnon muotoja ja materiaaleja. Alueelle toivotaan paljon erilaisia liikunta- ja urheilumahdollisuuksia sekä mahdollisuutta järjestää tapahtumia esim. ruokaan tai kulttuuriin liittyen. Ympäristön tulisi myös toimia luontevasti oppimisympäristönä. Yhteistyö Tilojen tulee tukea uuden opetussuunnitelman mukaista opetusta ja yhteistyötä yli luokka- ja oppiainerajojen. Yhteishengen toivotaan säilyvän yhtä saumattomana ja hyvänä kuin tähänkin asti ja kyläkoulumaisen tunnelman toivotaan pysyvän ja luovan lämpimän ilmapiirin kaikille sen käyttäjille. Koulun ja sen ympäristön toivotaan luovan alueelle hyvän alustan harrastuksille ja mahdollisille yhteisöllisille tapahtumille. Tilassa Oy 2017

52 Tilassa Oy Tilassa Oy 2017

53 Liite 6 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Perusopetuksen arvoperusta Opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta. Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden

54 ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista. Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuriidentiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle. Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta. Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa

55 luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.

56 Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

57

58 Liite 8