SKAFTKÄRR SKOLA- KEVÄTKUMMUN KOULU HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 SKAFTKÄRR SKOLA- KEVÄTKUMMUN KOULU HANKESUUNNITELMA

2 2 1 YHTEENVETO HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN Hankesuunnittelutyöryhmä Pinta-alakäsitteet Käytössä olleet asiakirjat Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus HANKKEEN PERUSTELUT Pedagogiset perustelut Toiminnalliset perustelut TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Imago ja pedagogiset tavoitteet Toiminnan tavoitteet ja mitoituksen perusteet RAKENNUSPAIKKA Kiinteistön omistaja Sijainti Alueen ominaisuudet Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Väestönsuojelu TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Henkilökunta Tilaohjelmat Esikoulu Koulu TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET Yleistä Tilat Esikoulun tilat Koulun tilat Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet Muuntojoustavuus Ylläpito Ulkotilat ja liikenne ERITYISHUOMIOITA VIRANOMAISVAATIMUKSET LIITTEET... 22

3 3 1 YHTEENVETO Perustiedot Skaftkärr skola Kevätkummun koulu, uudisrakennus Sammontie 3, Porvoo Kaupunginosa 12, Kevätkumpu. Rakennuspaikka on noin m 2 suuruinen alue, joka sijaitsee kaupungin omistamalla kiinteistöllä ja johon esitetään liitettäväksi, ainakin toiminnallisesti, noin m 2 suuruinen alue kaupungin omistamasta kiinteistöstä Rakennuspaikan pinta-alaksi muodostuu näin noin m 2. Rakennuspaikalla sijaitsee vanha vuonna 1976 valmistunut koulurakennus, Kevätkummun koulu Vårberga skola. Rakennuksen käyttö päättyy vuoden 2015 alussa ja se esitetään purettavaksi. Suunniteltu toiminta Uudisrakennus, joka käsittää suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut sekä suomen- ja ruotsinkielisen esiopetuksen tilat. Koulu on suomen- ja ruotsinkielisen koulun muodostama kokonaisuus, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1-6. Perusopetusryhmiä on 27, joista 21 kuuluu suomenkielisiseen ja 6 ruotsinkieliseen kouluun. Oppilasmäärä on yhteensä 540. Esikoulussa on kolme kokopäiväistä ryhmää 6-vuotiaille lapsille, ryhmistä kaksi on suomenkielisiä, yksi ruotsinkielinen. Ryhmäkoko on 21 lasta, lapsia on yhteensä 63 Koulujen henkilökuntaan kuuluu yhteensä 51 opettajaa (rehtorit ja apulaisrehtori mukaan lukien) ja koulunkäyntiavustajaa. Oppilashuollon tehtävissä toimii 6 henkilöä. Esikoulussa on kussakin ryhmässä kolme hoito- ja kasvatushenkilöä, joten henkilökunnan lukumäärä on 9. Koulujen ja esikoulun yhteisissä tukipalveluissa toimii yhteensä 6 henkilöä Henkilökunnan kokonaismäärä on 63. Laajuus Ohjelma-ala ohm 2 Tavoitebruttoala brm 2 Tavoitekerrosala kem 2

4 4 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIMINEN 2.1 Hankesuunnittelutyöryhmä Porvoon kaupunki/toimitilajohto Tekniikankaari 1 A Porvoo Toimitilajohtaja Börje Boström borje.bostrom@porvoo.fi Kaupunginarkkitehti Markku Partanen markku.partanen@porvoo.fi Suunnittelupäällikkö Annica Matilainen juha.aaltonen@porvoo.fi Projeipäällikkö Tony Lökfors tony.lokfors@porvoo.fi Porvoon kaupunki/ hankintapalvelut Hankintasihteeri Tarja Juvonen tarja.juvonen@porvoo.fi Porvoon kaupunki/kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelupäällikkö Eero Löytönen eero.loytonen@porvoo.fi Yleiskaavoittaja Maija-Riitta Kontio maija-riitta.kontio@porvoo.fi Porvoon kaupunki/sivistystoimi Varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg leila.nyberg@porvoo.fi

5 5 Päiväkodinjohtaja Sinikka Troberg Rehtori, Vårberga skola Niklas Läckström Rehtori, Kevätkumun koulu Markku Antinluoma Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Perko Oy Sturenkatu 13, Helsinki Tomi Perko Kaisa Sormunen LVIS-asiantuntija Duopoint Oy Kenneth Ek PL Porvoo kenneth.ek@duopoint.fi Pohjarakennusasiantuntija Sipti Oy Ossi Rintala Paasikivenkatu Kerava ossi.rintala@sipti.fi 2.2 Pinta-alakäsitteet Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: ohjelma-ala (ohm 2 ), hyötyala (hym 2 ), kerrosala (kem 2 ) ja bruttoala (brm 2 ). ohm 2 Ohjelma-ala = toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala.

6 6 Käsitettä käytetään vain ohjelmointivaiheessa, kun ei vielä ole konkreettisia suunnitelmia. Ohjelma-alaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. hym 2 Hyötyala (=ohjelma-ala) Suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, toimintaan tarvittavien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyalaan ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen tai rakenteiden pinta-alaa. kem 2 Kerrosala = käytettävissä oleva/käytetty rakennusoikeus. Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan sille rakennettavaksi sallittujen rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa (MRL 132/1999, 115, 1.mom.). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopinnan mukaan laskettuina ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, saa rakennuksen kerrosala ylittää rakennettavaksi sallitun kerrosalan tästä aiheutuvan pintaalan verran (3. mom.). Momentti 3. koskee jälkeen vahvistettuja asemakaavoja. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistöjen arviokirjoissa, jne. brm 2 Bruttoala =hyötyala (tai ohjelma-ala) + käytävät, kevyet väliseinät, porrashuoneet, tekniset tilat sekä rakenteiden ja hormien ala. Kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala voidaan laskea kerrostasoalojen summana. 2.3 Käytössä olleet asiakirjat Pohjakartta Voimassa oleva asemakaava Kiinteistörajat Porvoon kouluverkostoselvitys Utredning av svenska skolnätet i Borgå Porvoon päiväkotiverkkoselvitys Kaavoitustilanne ja rakennusoikeus Alueella on voimassa oleva asemakaava: - asemakaava AK-161 (asemakaavamuutos, Kevätkummun koulu, ). - käyttötarkoitus asemakaavassa: YOS-1, Opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa 200 m2 tarvittavaa asuinkerrosalaa. - korttelialueella on varattava 1 autopaikka / 250 kem2

7 7 - rakennusoikeus: tehokkuusluku e=0,5, rakennusoikeus tontilla 8 977,5 k-m2 josta käytetty kem2 (vanha koulurakennus) ja 360 kem2, kerhotalo (ei urakka-alueella). - kerrosluku II - hankkeen toteuttaminen edellyttää vähäistä poikkeamista asemakaavan määräyksistä, jotka koskevat paikoitusalueen sijoitusta ja kokoa sekä rakennusalueen rajaa Sammontien varrella. 3 HANKKEEN PERUSTELUT Kevätkummun koulu Vårberga skolan tilojen käytöstä on jouduttu asteittain luopumaan 2012 lähtien sisäilmaongelmien vuoksi. Osa toiminnasta on jo siirretty väistötiloihin ja kokonaisuudessaan koulujen toiminta siirretään väistötiloihin vuoden 2015 alussa. Sisäilmaongelmien syitä ei ole kyetty perusteellisista tutkimuksista huolimatta luotettavasti selvittämään. Ottaen huomioon koulurakennuksen ikä ja rakennustyyppi, joka on väliaikaisluonteiseksi ratkaisuksi suunniteltu, ei perusparannusta voida pitää teknisesti ja taloudellisesti perusteltuna. Alueella on kuitenkin tehtyjen selvitysten ja väestöennusteiden perusteella selkeä tarve sekä suomen- että ruotsinkieliselle ala-asteen opetukselle ja näihin liittyvälle esikoulutoiminnalle.. Koulupaikkojen tarve alueella on luontevaa ratkaista siten, että molempien kieliryhmien koulut jatkavat toimintaansa yhteisissä tiloissa. Nykyinen, käytöstä poistettu Kevätkummun koulu Vårberga skolan rakennus voidaan purkaa ja korvata uudella rakennuksella, johon toiminta sijoitetaan. Näin päästään myös suurempaan ja tehokkaampaan yksikkökokoon. Koulujen ja esiopetuksen sijoittaminen samaan rakennukseen antaa synergiaetuja ja avaa uusien tilojen myötä myös uusia mahdollisuuksia erimuotoiseen yhteistyöhön. Lähimmät päiväkodit, Kevättuulen päiväkoti ja Mäntykummun päiväkoti, sijaitsevat noin 100 ja 350 m:n etäisyydellä. Koulualueen yhteyteen toteutetaan erillisenä hankkeena urheilukenttä, joka toimii myös koko aluetta palveleva lähiliikuntapaikkana. Palveluverkon parantaminen merkitsee mittavia investointeja. Kysymyksessä on kuitenkin palvelujen välttämätön korvaaminen ja tehostaminen sekä keskittäminen järkevän kokoisiksi, kuntalaisia paremmin palveleviksi yksiköiksi. Samalla kiinteistökantaa uudistetaan ja sen energiatehokkuutta parannetaan. Näin saadaan aikaan merkittäviä säästöjä käyttökustannuksissa rakennusten koko elinkaaren ajalle. 3.1 Pedagogiset perustelut Koulu Jokaisella oppijalla on oikeus monipuoliseen opetusympäristöön, jossa oppilaat voivat käyttää vaihtelevaa ja tarkoituksenmukaista opetusmateriaalia ja tietotekniikkaa, opiskella erikoisluokissa sekä liikkua liikuntatiloissa.

8 8 Oppilaalla on myös oikeus kouluyhteisössä työskentelevien opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön antamaan varhaiseen, tehostettuun tukeen. Oppilashuollon saatavuus toteutuu parhaiten sellaisessa koulussa, jossa oppilashuoltohenkilöstöllä on tarkoituksenmukaista vierailla ja toimia säännöllisesti. Sopivan kokoisessa koulussa pystytään riittävällä määrällä opetus- ja oppilashuoltohenkilökuntaa järjestämään oppimista tukevia järjestelyjä useammalle tarvitsijalle kuin muutaman opettajan koulussa. Erilainen oppija tarvitsee ympärilleen riittävän määrän vertaistukea. Sosiaalisella oppimisympäristöllä on suuri merkitys mahdollistamassa kanssakäymistä saman ikäisten luokkatovereiden kanssa niin välitunnilla kuin esimerkiksi ryhmätöissä. Kovin pienissä kouluyksiköissä opetussuunnitelman tavoitteiden täyttyminen ja arvioinnin järjestäminen on vaikeaa. Mikäli koulun koko ja oppilasmäärä edellyttävät, että opettajakunnassa työskentelee useampi opettaja, se myös mahdollistaa paremman työjaon, vaihtelevuuden työssä ja osallistumisen esimerkiksi projeeihin ja jatkokoulutukseen. Oppilaskoko pitää määritellä joustavaksi siten, että tavoitteena on 20 oppilaan ryhmä. Tästä lähtee myös voimassa oleva Porvoon koulutuspoliittinen ohjelma. Esikoulu Esiopetuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä sekä antaa hänelle elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tavoitteena on myös lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin ja myönteisen minäkuvan vahvistaminen sekä sosiaalisten ja ryhmätyötaitojen kehittyminen. Esiopetuksessa lapsen motivointiin ja työskentelytapoihin kiinnitetään huomiota ja luodaan pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Esiopetus perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan, joka perustuu seuraaviin sisältöalueisiin: kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö ja luonnontieto, taide ja kulttuuri, fyysinen ja motorinen kehitys, terveys sekä etiikka ja katsomus. Esiopetuksen henkilöstö tekee yhteistyötä vanhempien ja koulun opettajien kanssa. Tarvittaessa voidaan yhdessä kotien kanssa tehdä yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa. Esikoululaiset ovat 6-vuotiaita ja toiminta-aika ajoittuu pääsääntöisesti klo 6-18 välille. Porvoossa esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti klo 9-13 välillä ja tämän lisäksi lapset saavat päivähoitoa ennen ja jälkeen esiopetuksen. Esiopetusryhmän koko on vähintään 13 lasta. Ryhmät pyritään muodostamaan ottaen huomioon lapsen tuleva lähikoulu. Esiopetuksessa seurataan peruskoulujen loma-aikoja. 3.2 Toiminnalliset perustelut Koulu Opettajan työkuva ja olosuhteet ovat muuttumassa. Työkuvaan kuuluu paljon kehittämistyötä ja opettajan rooli muistuttaa yhä enemmän ohjaajan työkuvaa. Esimiehen ja johtajuuden merkitys korostuu muun muassa olemassa olevien opettajien työssä viihtyvyyteen ja uusien opettajien halukkuuteen hakeutua

9 9 kouluun. Opettajan oman työn kannalta on tärkeää kollegojen tuki ja oman työn kehittäminen. Koulun tukipalvelut (vahtimestari, ruokahuolto, terveydenhuolto, oppilashuolto, erityisopetus) voidaan suuremmissa kouluyksiköissä järjestää myös oppilaiden ja koulun toiminnan kannalta järkevämmällä tavalla. Kun kouluyksiköitä on paljon työntekijää kohden, erityistyöntekijän työskentelyaika koulu-yksikköä kohden jää pieneksi. Siirtymäaikoihin kuluu myös runsaasti aikaa. Samoin erityistyöntekijän liittyminen yksittäisen koulun toiminnan suunnitteluun ei ole yhtä joustavaa, kun kouluja on työntekijän vastuulla monta. Kouluratkaisuiden tulisi olla sellaisia, joissa koulu, esiopetus ja päivähoito järjestetään lähekkäin tai samoissa kiinteistöissä. Tätä menettelyä voidaan perustella sekä pedagogisesti, että toiminnallisesti. Päivähoito, esiopetus ja koulu muodostavat lapsen kehityksen ja kasvatuksen kannalta yhtenäisen jatkumon, jossa entistä tiiviimpi yhteistyö on tarpeen. Porvoossa aamu- ja iltapäivätoiminta toteutetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta annetun lain mukaisesti. Toiminnan koordinointivastuu on Porvoon kaupungin koulutustoimella. Toimintaa järjestetään päivittäin koulun jälkeen kokoontuvina kerhoina. Toiminta ei ole koulun omaa toimintaa, mutta koulujen tiloja pyritään aiivisesti hyödyntämään sitä suunniteltaessa. Erilaisten palveluiden sijoittaminen samoihin tiloihin on mielekästä myös taloudellisesti ja henkilöstön käytön kannalta. Esikoulu Esikoulun toiminta sisältää sekä yksilö-, pienryhmä- että suuryhmätoimintaa. Päivän aikana lapset syövät aamupalan, lounaan ja välipalan. Lapset ulkoilevat vähintään kaksi tuntia päivässä sekä tarvitsevat ikätasonsa mukaisen riittävän ja rauhallisen lepo-/unihetken. Hoito, kasvatus ja opetus kuuluvat esikoululaisen päivään. Toimintaa ja toimitiloja järjestettäessä huomioidaan lasten ikätaso. Esikoulun eteis-, wc- ja lepotilojen kalusteiden on oltava ikätasolle sopivat ja tilojen oltava tarkoituksenmukaiset ja mahdollisuuksien mukaan muuntelukelpoiset. Varhaiskasvatushenkilöstön työnkuvaan kuuluu paljon yhdessä tehtävää kehittämistyötä. Hoito- ja kasvatushenkilöstö työskentelee yhä enemmän moniammatillisesti. Lasten saama yksilöllinen tuki edellyttää erityistyöntekijöiden osallistumista toimintaan. Yhteistyö vanhempien kanssa on jatkuvaa ja yhteisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus on tärkeää. Henkilöstö suunnittelee ja kehittää ryhmien toimintaa sekä osallistuu säännöllisesti yhteisiin tapaamisiin arvioitaessa ja kehitettäessä varhaiskasvatussuunnitelmaa. Esikoulun tukipalvelut, kiinteistönhoito-, siivous ja ruokapalvelut, ovat tärkeä osa toimintaa. Tukipalveluja järjestettäessä tulee huomioida esikoululaisten ikärakenne, toiminta-, leikki-, ruokailu- ja lepoajat.

10 10 4 TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago ja pedagogiset tavoitteet Tärkeitä periaatteita sekä koulun että esikoulun toiminnassa ovat oppiminen ja kehittyminen, joustavuus, avoimuus, yhteistyö, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja ekologisuus. Tilojen tulee tukea näiden tavoitteiden toteutumista ja omalta osaltaan ilmentää näitä arvoja. Koulun suunnittelussa luokat tulee suunnitella nykyisten pedagogisten tavoitteiden mukaan. Opetus ei enää tapahdu pelkästään luokkatiloissa, vaan koko koulurakennus tulee käsitellä oppimisympäristönä. Oppimisessa tehdään yhteisiä projeeja ja opiskellaan yli oppiaine- ja luokkarajojen. Opetustilat ovat yhteisiin tiloihin avautuvia soluja, joissa jokaisella oppilaalla on oma paikkansa sekä yli luokkarajojen meneviä yhteisiä tiloja (julkiset, yksityiset sekä puolijulkiset tilat ja niiden suhde toisiinsa). Koulun henkilökunnan tulee olla keskeisellä paikalla ja helposti oppilaiden tavoitettavissa. Avoimuus ja yhteistoiminnallisuus näkyvät esikoulun toiminnassa ja fyysisessä ympäristössä. Nykyteknologiaa hyödynnetään kaikin mahdollisin tavoin. Tilat ovat monikäyttöisiä ja muunneltavia, ne mahdollistavat leikin, levon, ruokailun, pienryhmätyöskentelyn, oppimisen koulun aloituksen. Tilat suunnitellaan avoimiksi, läpinäkyviksi niin, että eri ryhmät tuntevat olevansa osa kokonaisuutta, yhteiskuntaa. 4.2 Toiminnan tavoitteet ja mitoituksen perusteet Koulu Koulun tilojen mitoitusperusteena on 540 oppilaan ( ) tilavaatimus, perusopetusryhmiä on yhteensä 27 (21 + 6). Luokkatilat suunnitellaan ja varustetaan siten, että niitä voidaan tarvittaessa käyttää usean eri aineen opettamiseen. Kuvataiteelle, musiikille, tekstiilityölle ja tekniselle työlle on omat tilansa. Luokkatilojen tulee olla muunneltavia esimerkiksi siten, että ne ovat liitettävissä avattavien ja suljettavien väliseinien avulla sekä julkiseen tilaan että toisiinsa. Osa opetustiloista varataan pienryhmäopetukseen kuten erityisluokkaopetukseen, valmistavaan ja mm vieraiden uskontojen opetukseen, oman äidinkielen opetukseen jne. Käytävätilat suunnitellaan siten, että ne toimivat osana oppimisympäristöä: Luokkahuoneiden tulee mahdollisuuksien mukaan avautua lasiseinillä käytävätiloihin. Kaikelle opetukselle ei tarvitse varata erillistä omaa luokkatilaansa, vaan opetus voi tapahtua käytävätilojen laajennuksissa tai aulatiloissa. Aula- ja käytävätiloja käytetään yleisimminkin opetus- ja ryhmätyötiloina. Ruokailutila, pääsisäänkäyntiaula ja kirjasto muodostavat keskeisen avoimen tilakokonaisuuden, johon myös liikuntasalin yhteydessä oleva näyttämö tulee

11 11 olla mahdollista avata pienimuotoisia esityksiä ja erilaisia iltakäyttötilaisuuksia varten. Oppilaiden kulku järjestetään useamman sisäänkäynnin kautta. Sisäänkäyntien yhteydessä on eteistilat, kenkäeteiset, ulkokenkien ja sisäkenkien vaihtoa ja säilytystä varten. Koulun varustetason tulee antaa mahdollisuus nykytekniikan laajaan hyväksikäyttöön nykyisten opetusmetodien mukaisesti. Joustavuuden ja muunneltavuuden vuoksi pyritään kiinteiden kalusteiden sijaan suosimaan helposti liikuteltavia irtokalusteita, joilla luokissa voidaan toteuttaa erilaisia opetus- ja oppimisympäristöjä sekä jakaa ja jäsennellä myös yleisiä tiloja eri tarkoituksiin. Henkilökunnan puku- ja pesutilat mitoitetaan 63 henkilölle, mitoituksessa huomioidaan sukupuolijakauman painotus ja siinä mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Koulujen ja esikoulun henkilökunnan lisäksi tiloja käyttää tukipalveluiden henkilöstö. Tilat sijoitetaan koulujen ja esiopetuksen henkilökunnan työ- ja taukotilojen yhteyteen. Esikoulu Esikoulu mitoitetaan 3 ryhmän mukaan. Jokaisen ryhmän tilat varustetaan maksimilapsimäärälle, 21 lapselle. Ryhmätilat suunnitellaan tilaohjelmaltaan samankaltaisiksi, jotta muutokset ryhmien kokoonpanossa ovat mahdollisia. Tilat käsittävät yhden ison ryhmähuoneen ja pienryhmähuoneen kutakin ryhmää kohden. Lepohuone sekä wc- ja pesutilat ovat yhteiset. Jokaiselle ryhmälle on oma eteinen. Sisäänkäynnit märkäeteisineen mitoitetaan yhteisiksi kahdelle ryhmälle, yhdellä ryhmällä on oma märkäeteinen. Sisäänkäyntitilojen tulee olla riittävän väljät, jotta toiminta on joustavaa ja sisään- ja uloskäyntitilanteet ovat mahdollisimman sujuvia. Pienryhmähuoneita on yksi lapsiryhmää kohti, mutta ne ovat koko päiväkodin käytössä. Pienryhmähuoneille on kullekin määritelty käyttötarkoitus; verstas, kotikeittiö, ryhmätyö ja neuvottelu. Pienryhmähuoneita voidaan käyttää myös henkilökunnan työ- ja kokoustiloina. Henkilökunnan puku- ja pesutilat mitoitetaan 9 hengelle. Ne, samoin kuin työja taukotilat sijaitsevat koulun vastaavien tilojen yhteydessä. Pukuhuoneet varustetaan ylimääräisin kaapein. Ulkotilojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon: - turvallisuus; piha aidattu, ajoneuvoliikenne ja pysäköinti erotettu jalankulkuväylistä ja pihasta - ulkovalaistus, ei katvealueita - koko alue helposti valvottavissa - piha-alueen jäsentelyssä huomioitu myös leikit eri vuodenaikoina - katettu leikkialue, sadesuojat, suoja liialta auringonpaisteelta - sadevesien pois johtaminen piha-alueelta, kallistukset, sadevesikaivot - piha-alueen muotoilu ulkoleikkien tarpeisiin (mm. liukumäet kesä/talvi) - kasvillisuus; puut pensaat, perennat, nurmi, kasvillisuuden suojaus

12 12 Suojaisaa aidattua piha-aluetta tulee varata vähintään 20m 2 /esikoulupaikka. 5 RAKENNUSPAIKKA 5.1 Kiinteistön omistaja Rakennuspaikka on Porvoon kaupungin omistuksessa. 5.2 Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee Kevätkummussa, noin 2 km itäkaakkoon Porvoon keskustasta. Se rajoittuu luoteessa Sammontiehen, koillisessa, kaakossa ja lounaassa Metsolanpuistoon. Sijaintikartta (liite 1) 5.3 Alueen ominaisuudet Rakennuspaikka sijaitsee pinnanmuodostukseltaan varsin tasaisella alueella, joka viettää loivasti etelälounaaseen. Eteläkaakossa on matalammalla korkeusasemalla sijaitseva viheralue: harvaa, pääasiassa mäntyjä kasvavaa metsää, josta osa liitetään rakennuspaikkaan. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Rakennuspaikka sijaitsee rakennetulla alueella, jota jakavat vihervyöhykkeet. Sammontie, jonka varrella rakennuspaikka sijaitsee, on yksi alueen pääväylistä. Rakennuspaikasta luoteeseen rakennuskanta on pien- ja rivitalovaltaista muutamine kolmikerroksisine asuinrakennuksineen. Koillispuolella, Ilmarisentien varressa on kerrostaloalue, jonka rakennuskanta on korkeimmillaan kuusikerroksista. Kaakkois- ja eteläpuolella sijaitsevan vihervyöhykkeen toisella puolella levittäytyy pientaloalue. Kunnallistekniikka Alue liittyy rakennettuun kaupungin vesi-, viemäri- ja energiaverkostoon. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon. Pohjaolosuhteet Pintamaa on humusta ja nykyisen koulun pihan osalla kivituhkaa, hiekkaa ja asfalttia. Pintamaakerroksen alla on kivinen moreeni ja kallio. Moreenipitoinen perusmaa on routivaa. Uudisrakennusten perustaminen tehdään kaivantoihin perusmaan varaan. Perustamisessa tarvitaan mahdollisesti kallion louhintaa. 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Asemakaava ja kiinteistön muodostus Alueella on voimassa oleva asemakaava. Nykyinen koulun tontti on kaavoitettu opetus- ja sosiaalitoiminnalle. Rakennuspaikka sijaitsee Porvoon kaupungin omistamalla kiinteistöllä , jonka pinta-ala m 2. Tähän kiinteistöön esitetään

13 13 liitettäväksi ainakin toiminnan tasolla sen kaakkoispuolella sijaitsevasta kaupungin omistamasta kiinteistöstä (Etelä- Kevätkummun puistot) noin m2:n suuruinen alue, jolle voidaan sijoittaa piha- ja liikuntatoimintoja. Rakennuspaikka muodostaa kaikkiaan noin m2 suuruisen osan tästä kokonaisuudesta. Rakennuspaikan kiinteistöoikeudellinen asema järjestetään hankkeen kuluessa toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ajo tontille Ajoneuvoliittymät rakennetaan Sammontieltä. Autojen pysäköintipaikat sijoitetaan tontille Sammontien tuntumaan. 5.5 Väestönsuojelu Koulun yhteyteen rakennetaan määräysten mukaiset S1-luokan väestönsuojatilat. Suojiin sijoitetaan liikuntasalin tukitiloja (pesu- ja pukutilat, varastot jne.) sekä osa teknisen työn tiloista. 6 TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Esikoulun tilaohjelmaa laadittaessa on käyty neuvotteluja varhaiskasvatuksen edustajien kanssa ja arvioitu Porvoossa sekä muissa kaupungeissa viime aikoina toteutettujen tilojen toimivuutta niistä saatujen palautteiden perusteella. Koulun osalta tilaohjelma perustuu koulutoimen edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin sekä yleisiin ohjeisiin koulutilojen mitoituksesta. Teknisten tilojen tilantarve on mitoitettu aiemmin toteutettujen vastaavanlaisten hankkeiden mukaan. Ohjelman laadinnassa on sovellettu yleisiä rakennusmääräyksiä ja mitoitusohjeita. Keittiötiloista on neuvoteltu Porvoon kaupungin Tilapalvelutliikelaitoksen kanssa. Väestönsuojatiloista on neuvoteltu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Yhteenveto tilaohjelmasta (ohm2): Esikoulu Esikoulun ryhmä- ja yhteistilat 334 m2 Koulu (suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut) Perusopetustilat + aineopetustilat Oppilashuollon tilat Henkilökunta ja hallinto Kirjasto Liikuntatilat Näyttämötilat Keittiö ja ruokailu Oppilaiden sosiaalitilat m2 57 m2 358 m2 60 m2 670 m2 112 m2 305 m2 353 m2

14 14 Huoltotilat 52 m2 Tilaohjelman mukainen: Ohjelma-ala Kerrosala Bruttoala ohm kem brm2 Tehokkuuskerroin 1, Henkilökunta Koulujen henkilökuntaan kuuluu suomenkielisellä puolella 35 opettajaa (rehtori ja apulaisrehtori mukaan lukien) ja 5 koulunkäyntiavustajaa, ruotsinkielisellä puolella 8 opettajaa (rehtori mukaan lukien) ja 3 koulunkäyntiavustajaa. Oppilashuollon tehtävissä toimii 6 henkilöä. Esikoulussa on kolme kokopäiväistä ryhmää 6-vuotiaille lapsille, ryhmistä kaksi on suomenkielisiä, yksi ruotsinkielinen. Ryhmäkoko on 21 lasta, lapsia on yhteensä 63. Kussakin ryhmässä on kolme hoito- ja kasvatushenkilöä, joten henkilökunnan lukumäärä on 9. Koulujen ja esikoulun yhteisissä tukipalveluissa toimii yhteensä 6 henkilöä (tilahuolto 3, ruokapalvelu 2 ja kiinteistönhoitaja). Henkilökunnan kokonaismäärä on Tilaohjelmat Esikoulu Kaksi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen ryhmä, yhteensä 3x21 lasta = 63 lasta. Esikoulun tilat: Ohjelma-ala m2 Ryhmähuone 3x Eteinen 3x16 48 Kuraeteinen 2x16 32 Lepohuone / pienryhmähuone 30 Opetusvälinevarasto 2x7,5 15 Pienryhmähuone 3x13 39 wc 1 4 wc/pesuhuone 1 16 YHTEENSÄ Koulu Suomen- ja ruotsinkieliset alakoulut, yhteensä = 540 oppilasta Perusopetustilat + aineopetustilat: Ohjelma-ala m2 - Erityisopetus 2x Erityisopetus / kokous 36

15 15 - Kokous 21 - OT OT x55 + 1x Opetusvälinevarasto / kokous 17 - Kuvaamataito 79 - Musiikki 57 - Tekninen työ Tekstiilityö 65 YHTEENSÄ Oppilashuollon tilat: Ohjelma-ala m2 - Inva-wc 6 - Lepohuone 5 - Lääkäri/ kuraattori / psykologi 16 - Odotustila 8 - Terveydenhoitaja 22 YHTEENSÄ 57 Henkilökunta ja hallinto: Ohjelma-ala m2 - Rehtorit 2x Apulaisrehtori 18 - Arkisto 7 - Henkilökunnan työ- ja taukotila wc miehet 9 - wc naiset 17 - Kanslia 17 - Liik.opettajain pukutila 2x Monistus/materiaali/OVV 29 - Puhelutila 6x Pukuhuone miehet 12 - Pesutilat miehet 3 - Pukuhuone naiset 29 - Pesutilat naiset 8 - Vahtimestari 7 YHTEENSÄ 358 Kirjasto: Ohjelma-ala m2 -Kirjasto (ruokailu-/aulatilan yhteydessä) 60 YHTEENSÄ 60 Liikuntatilat: Ohjelma-ala m2 - Liikuntasali, jako kahteen Liikuntavälinevarasto 2x Ulkoliikuntavälinevarasto 26 YHTEENSÄ 670 Näyttämötilat : Ohjelma-ala m2 - Näyttämö 62 - Näyttämön varasto 12 - Tuolivarasto (näyttämön alla) 38 YHTEENSÄ 112

16 16 Keittiö ja ruokailu: Ohjelma-ala m2 - Astianpalautus 21 - Ruoan jakelu 45 - Keittiö 80 - Pienoiskeittiö 9 - Ruokailu 150 YHTEENSÄ 305 Oppilaiden sosiaalitilat: Ohjelma-ala m2 - Inva-wc 2x6, Opp. kenkäeteiset 3x Opp. pesutilat 2x Opp. pukutilat 4x22, Opp. vaatesäilytys 5x wc 30x2 60 YHTEENSÄ 353 Huoltotilat - Kiinteistönhoitaja 14 - Kiint. hoitajan ulkovarasto 14 - Siivoustilat 3x8 24 YHTEENSÄ 52 Muut tilat: Ohjelma-ala m2 Väestönsuojat 3x Tekniset tilat: IV-konehuone, lämm.jako huone ja sähköpääkeskus 347 YHTEENSÄ 347 Ulkotilat: Keittiön laatikko- ja rullakkovarasto 20 Kiinteistön jätehuolto aitaus syväkerääjille 7 TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 7.1 Yleistä Tavoitteena on mielenkiintoinen, toimiva, harmoninen ja mittakaavaltaan kaupunkikuvaan ja luonnonympäristöön sopiva, arkkitehtonisesti laadukas ja korkeatasoinen julkinen rakennus. Sen tulee erottua kaupunkikuvassa julkisena rakennuksena alueen muista rakennuksista. Rakennuksen huoltoliikenne ja yhteys pysäköintipaikoille tuodaan Sammontieltä. Saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikoitus Sammontien varresta (ei urakka-alueella). Piha-alueet ja rakennuksen ulkotilat muodostavat oleellisen, toiminnallisesti tärkeän osan koulun ja esikoulun toimintaa. Ne rakennetaan korkeatasoisesti, ja varustetaan turvallisesti ja kestävästi.

17 17 Rakennuksen suunnittelussa lähtökohtana ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset ja käyttökustannusten kannalta taloudelliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit ja talotekniikka. Tätä noudatetaan kokonaisratkaisuista yksityiskohtiin, kalusteisiin ja materiaalivalintoihin siten että rakennus kestää kulutusta ja aikaa, sekä vanhenee kauniisti. Rakennuksen materiaalit ovat korkealaatuisia ja tarkoituksenmukaisia, huoltaminen järkevää. Lähtökohtiin kuuluu laadukas suunnittelu ja muuntojoustava rakentaminen. Rakennus on esteetön. 7.2 Tilat Yleistä Rakennetun ympäristön tulee olla mielenkiintoinen ja turvallinen, se edesauttaa uusien asioiden oppimista ja luo puitteet monipuoliselle toiminnalle. Kaikki rakennuksen toiminnot ja osat ovat sisäyhteydessä keskenään, mutta voidaan tarvittaessa sulkea sopiviksi osiksi Esiopetuksen tilat Tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muunneltavia. Siirtyminen tilasta toiseen tulee tapahtua luontevasti tilasarjojen kautta. Käytävätilojen tulee toimia osana toimintatilaa: pitkiä monotonisia käytävänäkymiä tulee välttää. Näkymiä tilasta toiseen ja käytävätiloihin väliseinäikkunoiden kautta tulee suosia. Ryhmätilat Esikouluryhmiä on kolme. Yhden ryhmän tiloihin kuuluu ryhmähuone ja eteistila naulakkoineen. Sisäänkäyntitilat ryhmitellään siten, että kahdella ryhmällä on yhteinen kuraeteinen ja yhdellä ryhmällä omansa. Yhteiset tilat Pienryhmätiloja on yksi kutakin esikouluryhmää kohden, mutta ne voivat olla yhteisessä käytössä olevia tiloja, joilla on kullakin erilainen teemansa, esimerkiksi verstas, kotikeittiö, lukuhuone, ryhmätyöhuone, neuvottelu jne. Yhteisiä tiloja ovat wc, wc-pesutila ja lepohuone/pienryhmähuone. Naulakkotilat Esiopetuksen naulakot ovat ryhmäkohtaisissa eteistiloissa, joihin kukin jättää ulkovaatteensa henkilökohtaiseen naulakkoon, missä lapsilla on oma lokerikko kullakin. Ulkojalkineiden paikat ovat märkäeteisiin sijoitetuissa kenkätelineissä. Sisätiloissa lapset käyttävät sisäjalkineita. Henkilökunnan tilat Henkilökunnan tilat sijoitetaan koulujen henkilökuntatilojen yhteyteen.

18 Koulun tilat Yleistä Hyvä oppimisympäristö on joustava ja turvallinen. Tavoitteena on luoda uusien oppimiskäsitysten mukaiset rauhalliset (tilojen keskinäinen sijoittelu) ja viihtyisät (pintamateriaalit, kalusteet ja väritys) tilat. Suunnittelussa tulee painottaa avointa ja joustavaa oppimisympäristöä, jossa korostuvat oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä uuden informaatioteknologian hyödyntäminen. Opettajilla tulee olla riittävät työskentelytilat ja tilaratkaisujen tulee johdattaa opettajat käyttämään monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä. Sisäinen liikenne tulee järjestää siten, ettei ruuhka-alueita synny. Tilojen akustisten ominaisuuksien tulee olla hyvät. Opetustilat Oppilaat toteuttavat teema- ja projeiopintoja, joissa opitaan työskentelemään erilaisissa ryhmissä. Tilojen tulee olla eri tavoin muunneltavissa, yhdistettävissä ja jaettavissa. Opetustilat varustetaan monipuolisella AV-varustuksella Oppilashuollon tilat Oppilashuollon tilat (terveydenhoito, kuraattori ja koulupsykologi) sijoittuvat ensimmäiseen kerrokseen aineopetustilojen yhteyteen omaksi kokonaisuudekseen siten, että ne ovat helposti oppilaiden käytettävissä, mutta sivussa aiivisemmilta alueilta. Opettajien tilat Opettajien tauko- ja työ- ja sosiaalitilat ryhmitellään omaksi kokonaisuudekseen siten, että ne sijaitsevat keskeisesti ja helposti saavutettavasti, mutta kuitenkin erillään varsinaisista opetustiloista. Aineopetustilat Aineopetustiloja ovat musiikki, kuvaamataito, tekstiilityö ja tekninen työ. Musiikkiluokka sijaitsee liikuntasalin yhteydessä, näyttämön vieressä, muut aineopetustilat omana ryhmänään ruokailutilan (keskusaulan) ja keittiön tuntumassa. Vaatesäilytystilat Koulun sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaan tilat oppilaiden ulko- ja sisäkenkien vaihtoa ja säilytystä varten. Vaatesäilytystä varten on irtokalusteenomaiset vaatenaulakkoyksiköt, joita käytetään myös tilanjakajina käytävätiloissa. 7.3 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet LVIAS-selostuksen mukaisesti. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja päiväkotiin/kouluun sopivia.

19 19 Kalusteiden ja niiden sijoituksen mitoituksessa huomioidaan eri-ikäisten lasten mittakaava. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon 7.4 Ympäristö- ja elinkaaritavoitteet LVIAS-selostuksen mukaisesti. Rakennus toteutetaan matalaenergiaperiaatteen mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan tilojen ja järjestelmien terveellisyys ja turvallisuus nykyisten määräysten mukaisesti sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset ja käyttökustannuksiltaan edulliset tilaratkaisut, rakenteet, materiaalit ja LVIAS-ratkaisut. Rakennuksen toiminnallisuuden vuoksi kaikki pääkäyttötarkoituksen mukaiset tilat ovat sisäyhteydessä toisiinsa. Myös ulkopuolinen toiminta - iltakäyttö, tilaisuudet - on mahdollista. Tämä huomioidaan rakennuksen jakamisessa osiin, valvonnassa, lukituksessa, ilmastoinnissa, valaistuksessa ja muussa sähköistyksessä. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Suunnittelun ja toteutuksen peruslähtökohtana on rakennuksen koko elinkaaritalous, joka toteutuu toiminnallisten ja energiataloudellisten ratkaisujen, rakennuksen sijoittelun, suuntauksen ja massoittelun, materiaalivalintojen sekä huollon ja kunnossapidon optimoinnin kautta. Materiaali- ja komponenttivaatimus päästöluokitus on M1. Rakennustöiden puhtausluokka on P2. Tilojen valaistuksessa ja akustisissa ominaisuuksissa huomioidaan normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AVjärjestelmien vaatimukset. Rakennuksen yksityiskohdat suunnitellaan ja materiaalit valitaan siten, että rakennus kestää aikaa ja vanhenee kauniisti. Pintamateriaalit ja kalusteet kestävät kulutusta, ne ovat kunnostettavissa ja helposti puhtaana pidettäviä. Jätehuoltotilat rakennetaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että kaikki jätteet lajitellaan ja mahdollisuuksien mukaisesti kierrätetään (biojäte, paperi, nestekartonki, pahvi, puu, lasi, muovi, metalli, ongelmajätteet). Rakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Näin mahdollistetaan monipuoliset käyttömahdollisuudet kasvatustavoitteiden ja metodien kehittyessä ilman suuria muutostöitä. 7.5 Muuntojoustavuus Tilat Rakennuksen tilat suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että niitä voidaan joustavasti käyttää erilaisiin käyttötarkoituksiin ilman suuria muutostöitä. Työhuoneet ja neuvottelutilat on suunniteltu yleispätevien mitoitusten mukaisesti. Rakenteet Rakennuksen kantava runko toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erillisenä siten, että nyt suunnitellut väliseinät voidaan poistaa ja sijoittaa haluttuihin

20 20 paikkoihin. Rakennuksen ikkunat ja julkisivujaot on sijoitettava siten, että eri variaatiot väliseinien sijoituksiksi ovat mahdollisia. 7.6 Ylläpito Rakennuksen ja siihen liittyvien ulkoalueiden koko elinkaaren aikainen hoito ja ylläpito muodostavat merkittävän kustannustekijän. Hankkeessa hyödynnetään nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta saatuja kokemuksia. Materiaalit valitaan siten, että siivous on helppoa, huolto, korjaaminen ja materiaalien vaihtaminen yksinkertaista. Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Esikoululaisten sisäänkäynti tapahtuu märkäeteisten kautta. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Väestönsuojien ovet upotetaan samaan tasoon lattiapinnan kanssa, ovelle tehdään avautumissyvennys, joka peitetään lattiatasossa olevalla, pois nostettavalla levyrakenteella. Hankkeessa noudatetaan mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon, kulkuväyliin ja huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia (VN asetus 577/2003). 7.7 Ulkotilat ja liikenne Piha Rakennuksen tilojen ohella piha on lapselle oleellinen kasvu- ja oppimisympäristö. Piha palvelee opetusta, on turvallinen, toiminnallinen, virikkeellinen ja elämyksellinen. Pihalle sijoitetut leikkivälineet ja -laitteet sekä erilaiset pinnat ja istutukset; puut, pensaat, perennat, nurmikko ovat osa oppimisympäristöä ja lisäävät pihan viihtyisyyttä. Piha on kauttaaltaan aidattu. Pihan tulee olla mielenkiintoinen, mutta kuitenkin yksinkertaisesti valvottava. Leikkipaikat- ja välineet sijoitetaan helposti valvottaville alueille, turvalliselle alustalle. Pihan tulee mahdollistaa leikki, liikunta ja virkistys; se on tärkeä oppimisalue. Pihan tulee sisältää eriluonteisia, valoisia, aurinkoisia, tuulelta ja sateelta suojattuja alueita, erilaisia istutuksia ja päällystettyjä alueita. Piha aidataan ja valaistaan. Se jaetaan eriluonteisiin, helposti valvottaviin osiin. Nuorempien lasten leikkipaikat rakennetaan erilleen vanhempien lasten leikkialueista.

21 21 Kaikkien pihavarusteiden tulee täyttää vaaditut turvallisuusmääräykset ja - ohjeet. Sisäänkäynnit suojataan sateelta ja piha-alueelle rakennetaan riittävästi katettua ulkoaluetta. Piha-alue rakennetaan turvalliseksi. Liikennejärjestelyt (huolto, saattoliikenne, paikoitus) erotetaan lasten alueista. Piha suunnitellaan Porvoon kaupungin pihasuunnitteluohjeen mukaisesti. Liikenne Liikenteen suunnittelussa tulee painottaa turvallisuutta ja sujuvuutta. Huoltoliikenne tuodaan tontille erillisenä yhteytenä Sammontieltä siten, että se palvelee sujuvasti keittiötä ja aineopetusluokkien, erityisesti teknisen työn tarpeita. Myös jätehuolto toimii tämän yhteyden kautta. Henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontille Sammontien tuntumaan yhdelle tai useammalle alueelle siten, että ajoyhteys ei risteä tontin sisäisen kevyen liikenteen kanssa. Pysäköintipaikkatarve on n. 60 autopaikkaa. Saattoliikenteelle varataan paikat Sammontien varrelta. 8 ERITYISHUOMIOITA Radon Alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa ja mahdollinen tehostettu ilmanvaihto toteutetaan rakennuspaikan radonsäteilyn edellyttämällä tavalla. Paikan kosteus, pohjavesi Rakennuksen korkeusaseman ja rakenteiden valinnassa huomioidaan hulevesien asianmukainen käsittely. 9 VIRANOMAISVAATIMUKSET Väestönsuoja Rakennukseen sijoitetaan S1-luokan väestönsuojia, joiden koko mitoitetaan lähtökohtaisesti henkilömäärän mukaan. Mitoituksesta neuvotellaan viranomaisten kanssa tarkemmin jatkosuunnitteluvaiheessa. Viitesuunnitelmassa väestönsuojat on mitoitettu 540 henkilön mukaan. Pelastustiet ja paloturvallisuus Toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti, paikallisviranomaisten kanssa neuvotellen ja ohjeita noudattaen. Esteettömyys Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja käyttöturvalliseksi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaisesti. Asemakaava Asemakaavasta on neuvoteltu viranomaisten kanssa. Tarvittavia muutoksia ja tarkennuksia asemakaavaan voidaan tehdä suunnittelun edetessä, perustellun suunnitteluratkaisun niin vaatiessa.

22 22 10 LIITTEET 1. Sijaintikartta 2. Asemapiirros 1: Pohjapiirros, 1.kerros 1: Pohjapiirrokset, 2. ja 3. kerros 1:350

23 SKAFTKÄRR SKOLA - KEVÄTKUMMUN KOULU Liite 1

24 Metsolanpuisto Metsolaparken Liite Sampovägen SAATTO 6 AP ZMO L 29 NUORISOTILA AP tr II LIIKUNTA POLKU- PYÖRÄT POLKU- PYÖRÄT 20 AP TOIMINTAVÄLINEITÄ tr II KOULU HUOLTO 30 8 L k at vr 5 Ilmarisentie L 2 k TOIMINTAVÄLINEITÄ KOULUN PIHA TONTIN LAAJENNUS TOIMINTAVÄLINEITÄ POLKU- PYÖRÄT METSIKKÖ, SÄILYTETTÄVÄT PUUT JA KIVET L 14 3 k METSIKKÖ, SÄILYTETTÄVÄT PUUT JA KIVET L II ar k II tr II L Siik L tr 27 6 L 1 L tr Metsolanpuisto Metsolaparken Kuhatie tr tr Lohen tr vr Skaftkärr skola - Kevätkummun koulu Asemapiirros 1: etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p f Ras. Serv. 5 6 ar k II ar k II at at

25 Liite 3 IVKH 10,5 m 2 HENKILÖ- KUNTA NOSTOLASKOSSEINÄ Liikuntasali 600,0 m 2 LVV 25,0 m 2 Liik.op p+p 6,0 m 2 Liik.op p+p 6,0 m 2 inva-wc Opp puku 6,5 m 2 22,5 m 2 VSS2 146,9 m 2 wc 1,5 mopp 2 pesu wc 12,0 m 2 1,5 m 2 Opp puku 22,5 m 2 LVV 19,0 m 2 Opp puku 21,5 m 2 TK 5,5 m 2 Musiikki 57,5 m 2 SIIRTOSEINÄ Näyttämö 61,5 m 2 Tuolivar 38,0 m 2 näyt var 12,0 m 2 inva-wc 6,0 m 2 IVKH 7,5 m 2 Vaksi 7,5 m 2 wc 1,5 m 2 Opp pesu wc 12,0 m 2 1,5 m 2 Opp puku 22,5 m 2 UVV 26,0 m 2 VSS henkilömäärän mukaan, opp + 30 hk = 618 henkilöä varsinaista suoja-alaa 0,75m 2 / hlö = 463,5 m 2 kerrosalan mukaan (2% kerrosalasta) 0,02 x 5829 m 2 = 116,6 m 2 eli 88 henkilöä suunnitelma: VSS1 = 146,9 m 2, varsinainen suoja-ala 135 m 2, 180 henkilöä VSS2 = 146,9 m 2, varsinainen suoja-ala 135 m 2, 180 henkilöä VSS3 = 946,9 m 2, varsinainen suoja-ala 135 m 2, 180 henkilöä yhteensä 405 m 2, 540 henkilöä 1-6 RK Kiint. hoit ulkov 14,0 m 2 Kiint. hoit 14,0 m 2 Opp kenkäet 30,0 m 2 Opp vaates 14,5 m 2 ESI- JA ALKUOPETUS RK Kirjasto 60,0 m 2 ruokailu 150,0 m 2 Pienoisk 9,5 m 2 jakelu 45,0 m 2 Astianpalautus 21,5 m 2 Keittiö 80,0 m 2 HUOLTO BRUTTO 1KRS 3 237,7 m 2 KERROSALA 1KRS 3 236,2 m 2 OVV 5,5 m 2 Esiopetus rk 49,5 m 2 Lepoh / prh 30,0 m 2 Eteinen 16,0 m 2 Eteinen 16,0 m 2 wc wc wc 1,5 1,5 m 2 1,5 m 2 m 2 wc 4,0 m 2 Kuraet 12,0 m 2 PRH 12,5 m 2 OVV 10,0 m 2 PRH 12,5 m 2 ESIOPETUS RK 3-6 SK Opp kenkäet 23,0 m 2 Puhelu wc wc wc 2,0 2,0 m 2 2,0 m 2 2,0 m 2 m 2 Siivous 18,0 m 2 Inva-wc 6,0 m 2 Lääk/kur/psy Odotus 8,0 m 2 Lepoh 5,0 m 2 16,0 m 2 Terv.hoit 22,0 m 2 Esiopetus sk 50,0 m 2 Eteinen 16,0 m 2 ESIOPETUS SK PRH 12,5 m 2 Kuraet 20,0 m 2 ESIOPETUS SK IVKH 7,5 m 2 Tekstiilityö 65,0 m 2 AINEOPETUS Kuvaamataito 79,0 m 2 Siivous 3,0 m 2 Esiopetus sk 50,0 m 2 wc/pesu 15,5 m 2 Opp kenkäet 22,0 m 2 VSS3 139,4 m 2 Tekninen työ 288,0 m 2 HUOLTO SK Skaftkärr skola - Kevätkummun koulu 1. krs 1/350 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p f

26 Liite 4 pesu n 8,5 m 2 puku n 29,5 m 2 hk wc n pesu m 17,5 m 2 3,0 m 2 puku m hk wc m 11,5 m 2 8,5 m 2 Puhelu 2,0 m 2 Puhelu 2,0 m 2 Henkilökunta 142,5 m 2 LIIKUNTASALI YLÄOSA LIIKUNTASALI YLÄOSA MUSIIKKI YLÄOSA NÄYTTÄMÖ YLÄOSA IVKH 347,0 m 2 Kanslia 16,5 m 2 Ark 7,0 m 2 Rehtori s 18,0 m 2 Apulaisrehtori 18,0 m 2 Rehtori r 18,0 m 2 Erityisop Mon/mat/OVV 29,0 m 2 45,0 m 2 OT1 Kokous 21,0 m 2 BRUTTO 2KRS 2 597,0 m 2 BRUTTO 3.KRS 382,0 m2 21,0 m 2 57,0 m2 KERROSALA 2KRS 2 597,0 m 2 wc wc wc 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 wc wc Puhelu 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 Opp vaates Opp vaates 25,5 m 2 17,0 m RK 5-6 SK wc wc wc 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 Siivous wc 2,0 m 2wc 2,0 m 2 2,0 m 2 Erityisop/ kokous 36,5 m 2 wc wc Puhelu 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 wc wc wc 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 Opp vaates 1-2 SK 17,0 m SK Opp vaates 17,0 m 2 wc wc wc 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 Puhelu wc wc 2,0 m2,0 2 m2,0 2 m 2 Erityisop 39,0 m 2 OT2 39,0 m 2 OVV/kokous 17,0 m 2 SIIRTOSEINÄ Skaftkärr skola - Kevätkummun koulu 2. krs, 3. krs 1/350 etunimi.sukunimi@arkperko.fi Sturenkatu 13, HELSINKI p f