PORVOON KAUPUNKI GRÄNNÄS SKOLA HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORVOON KAUPUNKI GRÄNNÄS SKOLA HANKESUUNNITELMA

2 GRÄNNÄS SKOLA, HANKESUUNNITELMA YHTEENVETO HANKKEESTA HANKESUUNNITELMAN LAADINTA Hankesuunnitteluryhmä Käytössä olleet asiakirjat Pinta-alakäsitteet HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS Hankkeen perustelut Oppilasmäärä Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Imago Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Henkilökuntasuunnitelma RAKENNUSPAIKKA Sijainti ja omistus Nykyinen rakennuskanta Alueen ominaisuudet Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Väestönsuojelu TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET Yleistä Tilaratkaisut Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Ylläpito Erityishuomioita VIRANOMAISVAATIMUKSET HANKKEEN KUSTANNUKSET Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Käyttö- ja ylläpitokustannukset RAHOITUS JA AIKATAULU Rahoitus Hankeaikataulu LIITTEET LIITTEET 1. Viitesuunnitelma (asemapiirros, pohjapiirrokset) 2. Yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteet 4. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 5. Sijaintikartta 6. Tilaohjelma 7. Kustannusarvio

3 1 1. YHTEENVETO HANKKEESTA Perustiedot Oppilaitoksen / hankkeen nimi Grännäs skola, uudisrakennus ja korjaus Oppilaitoksen ylläpitäjä Porvoon kaupunki, sivistystoimi Kiinteistön omistaja / hankkeen toteuttaja Porvoon kaupunki, toimitilajohto Kiinteistön osoite Grännäsintie Voolahti Suunniteltu toiminta Ruotsinkielinen alakoulu (luokka-asteet 1-6) Mitoitusoppilasmäärä 90 oppilasta Perustiedot Tässä hankesuunnitelmassa esitetään Grännäs skolan toiminnan järjestämistä jatkossa siten, että nykyinen koulun päärakennus (rakennettu 1950-l alussa) ja liikuntasalirakennus (rakennettu 1975) puretaan ja toiminta siirretään uuteen rakennettavaan koulurakennukseen sekä nykyisestä rakennuskannasta säilytettävään vanhaan puukouluun (rakennettu 1905), joka peruskorjataan. Koulun laajuudeksi tulee yhteensä brm2. Laajuus Tilaohjelman ohjelma-ala Tavoitebruttoala 976 ohm brm2 Kustannusarviot (alv 0%) Rakennuskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannukset Vuokra / vuosi Aikataulu Toteutussuunnittelu: 5 / / 2018 Rakentaminen: 8 / / 2018 Käyttöönotto: päärakennus, uudisrakennus 8 / 2018 vanha puukoulu, korjaus 12 / 2018 LIITE 1, Viitesuunnitelma (asemapiirros, pohjapiirrokset)

4 2 2. HANKESUUNNITELMAN LAADINTA 2.1 Hankesuunnitteluryhmä Porvoon kaupunki, sivistystoimi Pamela Bäckman rehtori, Grännäs skola Rikard Lindström koulutusjohtaja, ruotsinkieliset koulutuspalvelut Porvoon kaupunki, toimitilajohto Börje Boström toimitilajohtaja Tony Lökfors projektipäällikkö Markku Partanen kaupunginarkkitehti Annica Matilainen suunnittelupäällikkö Porvoon kaupunki, rahoitusjohto Tarja Juvonen hankintasihteeri Suunnittelijat Matti Valkeavirta Taina Valkeavirta Kari Lomperi Kenneth Ek arkkitehti, pääsuunnittelu rakennusarkkitehti, rakennussuunnittelu rakennusinsinööri, rakennesuunnittelu lvi-insinööri, sähköinsinööri, LVIS-suunnittelu Ruokahuollon ratkaisuista on keskusteltu Liikelaitos Porvoon tilapalvelujen ruokapalvelupäällikkö Birgitta Creutzigerin kanssa. Lisäksi on oltu yhteydessä väestönsuojeluviranomaiseen ja kunnallistekniikan edustajiin. LIITE 2, Hankesuunnitteluryhmän yhteystiedot 2.2 Käytössä olleet asiakirjat Tärkeimmät käytössä olleet asiakirjat: Porvoon kouluverkostoselvitys Utredning av svenska skolnätet i Borgå Tilläggsutredning över södra delen, behandlats av fullmäktige 11 juni 2014 Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Pohjakartta Kiinteistökartta 2.3 Pinta-alakäsitteet Tekstissä ja liitteissä on käytetty seuraavia pinta-alakäsitteitä: hyötyala (hym²), huoneala (hum²), huoneistoala (htm²), kerrosala (kem²),bruttoala (brm²). LIITE 3, Pinta-alakäsitteet

5 3 3. HANKKEEN TARPEELLISUUS JA KIIREELLISYYS 3.1 Hankkeen perustelut Porvoon kaupunginvaltuuston hyväksymässä kouluverkkoselvityksessä ( 38) todetaan, että Grännäs skola säilytetään, koulu peruskorjataan ja laajennetaan oppilasmäärälle, joka on noin 90. Samassa valtuuston kokouksessa hyväksyttiin kylärakenneohjelma ( 37), jossa todettiin, että Fagersta Gäddrag kyläkeskittymää kehitetään. Näin Grännäs skolan toiminnan jatkumisen turvaaminen tukee myös hyväksyttyä kylärakenneohjelmaa. Koulun nykyiset tilat koostuvat kolmesta rakennuksesta. Kivirakenteinen päärakennus on rakennettu 1950-luvun alussa, hirsirakenteisen vanha koulu 1905 ja liikuntasalirakennus Nykyiset tilat eivät enää riitä koulun toiminnalle, kun opetusta ei enää toteuteta yhdysluokkaopetuksena ja kun koulun oppilasmäärät ovat nousseet. Koulun pihalle on vuonna 2013 asennettu tilapäistilat osittain koulun tilaongelmien vuoksi ja osittain tulevaa peruskorjausta varten. Koulussa on tällä hetkellä 75 oppilasta ja 2016 tehdyn kouluverkkoselvityksen mukaan vuonna 2020 koulussa on vähintään 84 oppilasta. Tämä tarkoittaa yksisarjaisena kouluna (1 luokka/vuosiluokka) noin 15 oppilasta luokka-astetta kohti. Grännäs skolan peruskorjauksesta ja laajentamisesta laadittiin suunnitelmat v.2015 joiden mukaan päärakennus olisi peruskorjattu ja siihen olisi rakennettu laajennus, liikuntasalirakennus olisi purettu ja vanha puukoulu peruskorjattu. Suunnittelun ja laskennan tarkentuessa todettiin, ettei ratkaisu ollut taloudellisesti, teknisesti ja toiminnallisesti perusteltu muun muassa päärakennuksen kuntoon sisältyvien epävarmuuksien ja sen vaikeasti hyödynnettävän tilarakenteen vuoksi. Nyt tehtävään laajennus- ja peruskorjaushankkeeseen kuuluu vanhan päärakennuksen ja liikuntasali-/ teknisentyönrakennuksen purkaminen ja uuden koulurakennuksen rakentaminen. Nykyiset kaksi koulurakennusta puretaan kosteusvaurioiden ja puutteellisten tilojen takia. Näiden tilojen peruskorjaus ei ole kustannusten kannalta järkevää. 3.2 Oppilasmäärä Koulussa on tällä hetkellä 75 oppilasta. Oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan siten, että koulu mitoitetaan 90 oppilaalle. 3.3 Vaikutukset, jos hanketta ei toteuteta Grännäs skolan toiminnan jatkaminen opetuksen tavoitteiden mukaisella tavalla edellyttää perusteellisia muutoksia koulun nykyisessä rakennuskannassa. Mikäli näihin muutoksiin ei ryhdytä, koulun toiminnalle tulee osoittaa tilat muualta tai sijoittaa oppilaat muihin Porvoon kouluihin. 4. TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 4.1 Imago Koulun toiminta perustuu vuonna 2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman (OPS) linjaamien tavoitteiden toteuttamiselle. Toiminnassa tapahtuvien muutosten tulee luonnollisesti heijastua myös koulun tilaratkaisuihin. Koulun tilojen ja kokonaishahmon tulee viestiä myönteisellä tavalla uudesta toimintatavasta sekä luoda oppimiseen ja työntekoon kannustava miljöö. 4.2 Pedagogiset lähtökohdat ja tavoitteet Pedagogisena tavoitteena on toteuttaa Porvoon kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, joka täydentää alla olevin lisäyksin valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (Liite 4). Perusopetuksen arvoperusta Porvoon koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kaksi paikallista perusopetuksen arvoperustan

6 4 painotusta: oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen hyvä opetus Oikeudenmukaisuus ja toisten ihmisten kunnioittaminen Ohjataan arvostavaan ja kunnioittavaan vuorovaikutukseen arjen keskellä. Käydään avointa keskustelua. Opitaan ottamaan vastuuta omista ja yhteisistä asioista. Kodit otetaan entistä vahvemmin mukaan yhteiseen kasvatustehtävään. Oppilaskunnan roolia korostetaan kouluyhteisöissä. Luodaan erilaisia yhteistyömuotoja ja -verkostoja. Koulujen toimintaan kuuluvat esim. erilaiset teemapäivät (kansainvälisyyspäivät, Pakolaisen polku jne.), kummi- ja tukioppilastoiminta, vertaissovittelutoiminta sekä erilaiset ohjelmat ja projektit (esim. KiVa-koulu, Hyvää mieltä yhdessä ja Kaikille kaveri). Hyvä opetus Keskeistä on oppilaiden kiireetön kohtaaminen, vuorovaikutus ja läsnäolo. Henkilökunnalla tulee olla aikaa kuunnella ja ottaa vastaan oppilaiden antamaa palautetta. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia yhteistyössä. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen mahdollistava koulun arki. Perusopetuksen oppimiskäsitys Porvoon suomenkielisissä koulutuspalveluissa on valittu yhteisesti opetushenkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kesken kolme paikallista perusopetuksen oppimiskäsityksen painotusta: luovuus ja oppimisen ilo myönteisten kokemusten ja tunteiden syntyminen oman tavan oppia tunnistaminen ja oppimisstrategioiden kehittäminen Oppimiskäsityksen painotukset käytännössä Kehitetään laaja-alaista osaamista. Kouluyhteisön jäsenille syntyy osallisuuden kokemuksia. Rakennetaan ja kehitetään kouluyhteisön toimintakulttuuria, oppimisympäristöjä ja työtapoja sekä oppimisen arviointia. Tavoitteena on avoin, yhteisöllinen, vuorovaikutuksellinen ja kaikkien osallistumisen mahdollistava koulun arki. LIITE 4, Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 4.3 Henkilökuntasuunnitelma Opetustehtäviä varten tarvitaan kuusi opettajaa, rehtori mukaan lukien, ja kolme kouluavustajaa. Oppilashuollon tehtävissä työskentelee kolme henkilöä, tilahuollossa/ruokapalvelussa yksi ja kiinteistönhoidossa yksi henkilö. Koulun henkilökunnan kokonaismäärä on näin yhteensä 14 henkeä.

7 5 5. RAKENNUSPAIKKA 5.1 Sijainti ja omistus Rakennuspaikka sijaitsee Porvoon Voolahden kylässä, noin 20 kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon. Se rajautuu pohjoisessa Voolahdentiehen, idässä maatalousmaahan, etelässä metsäsaarekkeeseen ja lännessä Grännäsintiehen. Kiinteistö, pinta-alaltaan m2, on Porvoon kaupungin omistuksessa LIITE 5, Sijaintikartta 5.2 Nykyinen rakennuskanta Grännäs skolan nykyiset tilat sijaitsevat kolmessa rakennuksesta: - kivirakenteinen päärakennus, rakennettu 1950-luvun alussa (esitetään purettavaksi) - puurakenteinen liikunta- ja teknisentyön rakennus, rakennettu 1975 (esitetään purettavaksi) - hirsirakenteisen vanha koulu, rakennettu 1905 (esitetään korjattavaksi) 5.3 Alueen ominaisuudet Maasto ja maisema Rakennuspaikka sijaitsee pinnanmuodostukseltaan kumpuilevassa maastossa, joka viettää loivasti etelään. Alueella on kalliopohja ja kalliokumpareita on näkyvissäkin paikoitellen. Rakennuspaikka sijaitsee taajaman ulkopuolella maaseutumaisemassa lähellä alueen pääväylää. Miljöössä on saaristomaiseman piirteitä. Merenranta näkyy metsä- ja peltomaiseman takana. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Alue on harvaan rakennettua maaseutumaisemaa, rakennukset ovat eri-ikäisiä omakotitaloja. Kunnallistekniikka Alue liittyy rakennettuun kaupungin vesi-, viemäri- ja energiaverkostoon. Rakennuksen lämmitys järjestetään maalämmöllä. Pohjaolosuhteet Pintamaa on humusta ja nykyinen vanha koulun piha on kivituhkaa, hiekkaa, soraa ja vanhaa nurmea. Pintamaakerroksen alla on kivinen moreeni ja kallio. Moreenipitoinen perusmaa on routivaa. Uudisrakennuksen perustaminen tehdään kaivantoihin perusmaan varaan. Perustamisessa tarvitaan mahdollisesti kallion louhintaa. Kulku tontille Tontille on yksi liittymä Grännäsintieltä, uusia liittymiä ei tarvita. 5.4 Kaavoitustilanne ja maankäytön tavoitteet Alueella ei ole asemakaavaa. 5.5 Väestönsuojelu Koulun yhteyteen edellytetä väestönsuojatiloja, sillä uudisrakennuksen kerrosala on alle 1200m2. 6. TILAOHJELMA JA LAAJUUSTIEDOT Koulun tilaohjelma perustuu Porvoon kouluissa käytettäviin mitoitusperiaatteisiin ja niiden soveltamisesta koulutoimen edustajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Tilojen mitoituksessa ja keskinäisessä sijoituksessa on pyritty mahdollisimman tehokkaisiin, toiminnan mukaan joustaviin ja monikäyttöisiin ratkaisuihin. Ohjelman laadinnassa on sovellettu yleisiä rakennusmääräyksiä ja ohjeita.

8 6 Koulun tilat sijoitetaan pääosin uudisrakennukseen lukuun ottamatta kädentaitojen tiloja, jotka järjestetään omaksi kokonaisuudekseen vanhaan korjattavaan puukouluun.. Yhteenveto tilaohjelmasta (ohm2): Oppimisen tilat Liikuntatilat Oppilashuolto Keittiö ja ruokailu Henkilökunta ja hallinto Aulat, eteiset, oppilas-wc:t Huoltotilat Tekniset tilat Tilaohjelman mukainen ohjelma-ala: Kerrosala Bruttoala 401 m2 253,5 m2 23 m2 140,5 m2 89 m2 58 m2 7,5 m2 203,5 m2 976 m m m2 LIITE 6, Tilaohjelma

9 7 7. TOIMINNALLISET JA TEKNISET TAVOITTEET 7.1 Yleistä Koulurakennuksen tuleen olla turvallinen ja terveellinen, suunniteltua toimintaa hyvin palveleva, muuntojoustava ja mittakaavaltaan ympäristöönsä sopiva ja arkkitehtonisesti laadukas. Sen tulee erottua alueen muista rakennuksista luonteeltaan julkisena rakennuksena. Suunnittelun ja toteutuksen peruslähtökohtia ovat rakennuksen koko elinkaaritalous, jossa huomioidaan tilalliset, toiminnalliset ja energiataloudelliset ratkaisut, rakennuksen sijoittelu, suuntaus ja massoittelu, tarkoituksenmukaiset ja turvalliset rakenne- ja materiaaliratkaisut sekä huollon ja kunnossapidon vaatimukset. Rakennuksen tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muuntojoustaviksi. Materiaalivalinnat ja rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella niin, että rakennuksen huolto ja korjaaminen on vaivatonta ja materiaalien esteettinen laatu säilyy. Pintamateriaalien ja kalusteiden on oltava kulutusta kestäviä, kunnostettavia, ja helposti puhtaana pidettäviä. Tilaratkaisut Koulun suunnittelussa tilat tulee suunnitella nykyisten pedagogisten tavoitteiden mukaan. Opetus ei enää tapahdu yksinomaan omassa luokkatilassa, vaan koko koulurakennus tulee käsitellä oppimisympäristönä. Oppimisessa tehdään yhteisiä projekteja ja opiskellaan yli oppiaine- ja luokkarajojen. Tilat toimivat yhteisinä. Suunnittelussa tulee painottaa avointa ja joustavaa oppimisympäristöä, jossa korostuvat oppilaskeskeiset työmuodot ja tiedonhankintatavat sekä uuden informaatioteknologian hyödyntäminen. Opettajilla tulee olla riittävät työskentelytilat ja tilaratkaisujen tulee johdattaa opettajat käyttämään monipuolisia työskentelytapoja ja opetusmenetelmiä. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muunneltavia. Käytävätilojen tulee toimia osana toimintatilaa: pitkiä monotonisia käytävänäkymiä tulee välttää. Näkymiä tilasta toiseen ja käytävätiloihin esimerkiksi lasiseinien ja väli-ikkunoiden kautta tulee suosia. Joustavuuden ja muunneltavuuden vuoksi pyritään kiinteiden kalusteiden sijaan suosimaan helposti liikuteltavia irtokalusteita, joilla luokissa voidaan toteuttaa erilaisia opetus- ja oppimisympäristöjä sekä jakaa ja jäsennellä myös yleisiä tiloja eri tarkoituksiin. Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja esteettisesti kouluympäristöön sopivia. Kalusteiden mitoituksessa on huomioitava erikokoiset ja -ikäiset oppilaat. Koulun henkilökunnan tilojen tulisi sijaita keskeisellä paikalla ja olla helposti oppilaiden tavoitettavissa. Tietotekniikka Koulun ratkaisujen ja varustetason tulee antaa mahdollisuus nykytekniikan laajaan hyväksikäyttöön. Rinnakkaiskäyttö Koulun ulkopuolisen toiminnan iltapäivätoiminta, iltakäyttö ja erilaiset tilaisuudet - on oltava rakennuksessa mahdollista. Tämä huomioidaan mahdollistamalla rakennuksen jakaminen toiminnallisiin osiin, kulunvalvonnassa, lukituksessa ja talotekniikan ratkaisuissa. Esteettömyys Koulurakennuksen tulee olla esteetön. Olosuhdetekijät Tilojen taloteknisten, valaistuksellisten ja akustisten ominaisuuksien suunnittelussa on huomioitava normaalien viihtyisyys- ja terveellisyysseikkojen lisäksi AV-järjestelmien vaatimukset.

10 8 Hankkeessa noudatetaan mm. valaistukseen, ilmanvaihtoon ja liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Piha Piha on osa oppimisympäristöä. Sitä käytetään oppimiseen, virkistykseen ja liikuntaan. Pihaalueen tulee olla monipuolinen ja sisältää istutusalueita, luonnonvaraista aluetta sekä hiekka- ja kestopäällystepintaisia alueita. Suunnittelussa huomioidaan näkymät, aurinkoisuus, valoisuus ja tuulensuojaisuus. Pihavarusteiden ja leikkivälineiden tulee olla turvallisia ja alueiden valaistus riittävä. Pihan valaistuksessa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat ja suomalaiset vuodenajat. Valaistukseen ei saa jäädä katvealueita. Pihan tulee olla mielenkiintoinen ja monipuolinen, mutta kuitenkin yksinkertaisesti valvottava. Piha jaetaan eriluonteisiin osiin, leikkipaikat ja leikkivälineet sijoitetaan helposti valvottaville alueille. Piha-aluetta jäsennellään eri vuodenaikoja ajatellen. Sateen- ja auringonsuojaus on järjestettävä. Piha-aluetta tulee varata noin 20m2/oppilas. Liikenne Liikenteen järjestelyissä keskeistä on oppilaiden turvallisuus. Ratkaisuja, jossa oppilasliikenne ja ajoneuvoliikenne risteytyvät tai käyttävät samaa väylää tulee sallia vain poikkeuksellisesti ja perustelluista syistä. Ajoteiden ylityksien kohdalla tulee varmistaa riittävä näkyvyys ja ajoneuvojen peruuttamistarve on pyrittävä minimoimaan ja sijoittamaan alueelle, jossa oppilaat eivät liiku.. Suunnittelussa kiinnitetään huomio jalan ja eri kulkuvälineillä liikkuvien oppilaiden tulosuuntiin sekä polkupyöräpaikkojen sijoitukseen. Saatto- ja huoltoliikenne samoin kuin henkilökunnan ajoneuvoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä sujuvaksi, mutta erotettava selkeästi oppilaiden sisääntuloväylistä ja välituntipihasta. Pysäköintipaikalta tulisi olla selkeä yhteys sisäänkäynteihin ja esim. liikuntatilojen iltasisäänkäyntiin Huoltoliikennettä syntyy keittiön tavaran ja ruuan kuljetuksista, jätehuollosta, siivouksen tavarahuollosta ja muusta koulun huollosta. Näille tulisi järjestää omat sisäänkäyntijärjestelynsä lastaustiloineen ja kääntymisvarauksineen. Autopaikat Henkilökunnalle ja vieraille tulee järjestää riittävä määrä autopaikkoja kaavamääräysten tai arvioidun todellisen tarpeen mukaisesti. Polkupyörien säilytys Polkupyörien säilytyspaikat on sijoitettava helposti käytettäviksi ja niin, etteivät ne haittaa kulkemista ja välitunnin viettoa. Rakenteet Rakennuksen kantava runko toteutetaan mahdollisuuksien mukaan erillisenä siten, että nyt rakennettavat väliseinät voidaan poistaa ja sijoittaa myöhemmin haluttuihin paikkoihin. Rakennuksen ikkunat ja julkisivujaot on sijoitettava samoin siten, että muuntelu ja eri variaatiot väliseinien sijoituksiksi myöhemmin ovat mahdollisia. Materiaalit Materiaali- ja komponenttivaatimus on pääosin luokkaa M1 (mm. raja-arvoja emissiotestatuille materiaaleille). Rakennustöiden puhtausluokka pääosin luokkaa P1. Kalusteet ja varusteet Kalusteiden ja varusteiden tulee olla ergonomisia, kulutusta kestäviä, kunnostettavia, helposti puhtaana pidettäviä ja kouluun sopivia. Kalusteiden ja niiden sijoituksen tulee huomioida eri-ikäisten lasten mittakaava. Energiatehokkuus

11 9 Rakennukset toteutetaan matalaenergiaperiaatteen mukaisesti ja uusiutuvien energianlähteiden (aurinko, tuuli, maalämpö, bioenergia) käyttömahdollisuudet tulee ottaa huomioon. Ylläpito ja huolto Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet. Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. Jätehuolto Jätehuoltotilat rakennetaan Porvoon kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti siten, että kaikki jätteet lajitellaan ja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan (biojäte, paperi, nestekartonki, pahvi, puu, lasi, muovi, metalli, ongelmajätteet). 7.2 Tilaratkaisut Pääosa Grännäs skolan tiloista sijoitetaan uudisrakennukseen, jonka laajuus on 1375 brm2, Se sisältää liikuntasalin ja siihen liittyvät pukutilat, keittiön, ruokasalin ja luokkatilaa avoimena oppimisympäristönä koulun kaikille kuudelle luokalle. Yhtenäisellä alueella on kahtiajaettavia n. 80 m2:n luokkatiloja kaikkiaan kolme ja lisäksi yksi 20 m2:n luokkatila erityisopetusta varten. Rakennuksen muut tilat suunnitellaan siten, että ne niveltyvät avoimeen oppimisympäristöön ja esim. ruokasali on aktiivisessa opetuskäytössä. Uudisrakennuksen laajuutta saadaan mahdollisesti supistettua jatkosuunnittelussa. Vanha 230 brm2 hirsirakennus peruskorjataan. Rakennukseen tulee kaksi luokkatilaa, joiden on tarkoitus toimia kädentaitojen tiloina. Tilat varustetaan siten, että niissä voidaan toteuttaa kuvaamataidon, tekstiilityön ja teknisen työn opetus. Teknisen työn konekanta rajataan 3-4 koneeseen. Ala- ja yläpohja uusitaan eristyksen parantamiseksi ja sisäilmaongelmien välttämiseksi. Tilojen sisäpinnat uusitaan, rakennus varustetaan koneellisella ilmanvaihdolla ja muu talotekniikka uusitaan. Uudisrakentaminen suunnitellaan niin, että myös myöhempi laajentaminen on mahdollista. Oppimisen tilat Oppilaat toteuttavat teema- ja projektiopintoja, joissa opitaan työskentelemään erilaisissa ryhmissä. Tilojen tulee sijaita toistensa lähellä siten, että muodostuu yhtenäinen alue, joka on eri tavoin muunneltavissa, yhdistettävissä ja jaettavissa. Oppilashuollon tilat Oppilashuollon tilat (terveydenhoito, kuraattori ja koulupsykologi) sijoitetaan lähelle opettajain työtiloja siten, että ne ovat helposti oppilaiden ja vanhempien käytettävissä. Opettajien tilat Opettajien tauko- ja työ- ja sosiaalitilat ryhmitellään omaksi kokonaisuudekseen siten, että ne sijaitsevat keskeisesti ja helposti saavutettavasti, mutta kuitenkin erillään varsinaisista opetustiloista.

12 10 Vaatesäilytystilat Koulun sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetaan tilat oppilaiden ulko- ja sisäkenkien vaihtoa ja säilytystä varten. Vaatesäilytys ratkaistaan irtokalusteenomaisilla vaatenaulakkoyksiköillä, joita voi käyttää myös tilanjakajina käytävätiloissa. Kädentaidot Kuvaamataito, tekstiilityö ja tekninen työ sijoitetaan omaksi kokonaisuudekseen vanhaan puukouluun. Liikuntatilat Liikuntasali on mahdollista jakaa 2 osaan laskosseinällä. Liikuntasali voidaan avata siten, että se muodostaa ruokailutilan kanssa yhtenäisen tilan erityyppisissä tilaisuuksissa. Liikuntatilojen iltakäyttöä varten on oma sisäänkäynti. Keittiö ja ruokailutilat Ruokailutila muodostaa keskeisen avoimen tilan. Ruokailutilaan suunnitellaan 60 paikkaa. Ruuan jakelu ja astioidenpalautus järjestetään niin, että ruuhkautuminen on mahdollisimman pientä ja ruokailu sujuvaa. Ruokailuajan ulkopuolella ruokailutilaa käytetään osana oppimisen tiloja. Piha Piha- ja ulko-oleskelualueet muodostavat suojaisan, rakennusten reunustaman ulkotilan. Päärakennus suojelee pihaa Voolahdentien liikenteen melulta. Piha suunnitellaan Porvoon kaupungin pihasuunnitteluohjeiden mukaisesti. Liikenne ja pysäköinti Henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontin ja Voolahdentien väliselle alueelle siten, että ajoyhteys ei risteä tontin sisäisen kevyen liikenteen kanssa. Pysäköintipaikkatarve on 20 autopaikkaa. Saattoliikenteen ajolle varataan tilaa rakennuksen ja Grännäsintien väliseltä alueelta. Ylläpito ja huolto Valmiille rakennuksille laaditaan huoltokirja ja käyttäjä opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. 7.3 Tekniset järjestelmät, varusteet ja laitteet Tiloihin kuuluvia LVIA- ja sähköteknisiä järjestelmiä ovat muun muassa: - kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmä - taloautomaatiojärjestelmä - turva- ja merkkivalaistusjärjestelmä - palovaroitusjärjestelmä - yleinen äänentoisto- ja merkinantojärjestelmä - antenniverkko, tietoliikenne- / puhelinverkko - ajannäyttöjärjestelmä - sisäilmasto-olosuhteet pääasiassa luokkaa S2 (ei jäähdytystä) - aurinkosähköjärjestelmä - AV-tekninen varustus - näyttämötekninen varustus Koulun kaikissa tiloissa on nykyaikaiset tietotekniset valmiudet. 7.4 Ylläpito Rakennuksen ulkomuoto ei saa olla ristiriidassa huollettavuuden kanssa. Ulkopinnat ja -materiaalit on niin ikään valittava siten, että ne ovat huollettavissa sekä korjattavissa ja/tai vaihdettavissa. Piha-alueet ja kulkutiet on suunniteltava siten, että ne ovat helposti huollettavissa ja lumityöt on tehtävissä koneellisesti. Lumen kasaamiseksi on varattava alueet.

13 11 Rakennuksen sisäänkäynnit varustetaan tuulikaapein, joissa on kuramatot. Sisäänkäyntien edustat katetaan ja päällystetään betonikivin. Lian ja kuran kulkeutuminen sisätiloihin minimoidaan. Siivoustilat sijaitsevat esteettömästi ja keskeisesti siivousalueisiin nähden. Suunnittelussa tulee välttää vaikeasti siivottavia tai huollettavia kohtia. Materiaali- ja rakenneratkaisuissa on otettava huomioon ympäristöä kuormittamaton siivous. Siivoustilat tulee suunnitella siten, että niihin on hyvä ja esteetön yhteys siivousvaunuilla ja että ne sijaitsevat siivousalueellaan keskeisesti siivoustarpeen mukaan. Hankkeessa hyödynnetään siivoustoimen kokemuksia nykyisten rakennusten käytöstä ja hoidettavuudesta. Hankkeessa noudatetaan huoltotoimenpiteiden suorittamiseen liittyviä työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia VN asetus 577/2003. Valmiille rakennukselle laaditaan huoltokirja ja käyttäjää opastetaan toimimaan ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden mukaisesti. 7.5 Erityishuomioita Radon ja pohjavesi Rakennushankkeen yhteydessä selvitetään radonsäteilyn edellyttämä alapohjan tiivistys- ja tuuletustapa sekä ilmanvaihdon mahdollinen tehostamistarve. VIRANOMAISVAATIMUKSET Väestönsuoja Rakennukseen ei sijoiteta väestönsuojaa, sillä uudisrakennuksen kerrosala jää alle 1200 m2. Pelastustiet ja paloturvallisuus Toteutetaan voimassa olevien määräysten mukaisesti, paikallisviranomaisten kanssa neuvotellen ja ohjeita noudattaen. Esteettömyys Rakennus suunnitellaan esteettömäksi ja käyttöturvalliseksi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten mukaisesti. 8. HANKKEEN KUSTANNUKSET 8.1 Rakennuskustannukset Hankkeesta on laskettu rakennusosaperusteinen hinta. Tavoitelaajuudet ovat 976 ohm2 ja 1605 brm2 Hankkeen veroton hinta (alv.0%) on euroa eli / brm² LIITE 7, Grännäs skola, uudisrakennus ja peruskorjaus, kustannusarvio 8.2 Toiminnan käynnistämiskustannukset Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Niihin ei kuulu kiintokalusteita tai vastaavia kiinteitä teknisiä järjestelmiä, jotka toteutetaan rakennushankkeeseen varatuilla varoilla ja sisältyvät rakennuskustannuksiin. Toiminnan käynnistämisen kustannuspuitteeksi on asetettu (alv 0%) eli euroa/oppilas.

14 Käyttö- ja ylläpitokustannukset Kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista vastaa Porvoon kaupungin toimitilajohto, joka vuokraa tilat sivistystoimelle lukuun ottamatta keittiötiloja, jotka vuokrataan Porvoon kaupungin liikelaitos Tilapalveluille. Vuokraksi muodostuu /vuosi. 9. RAHOITUS JA AIKATAULU 9.1 Rahoitus Hankkeelle on varattu rahaa Porvoon kaupungin taloussuunnitelmassa seuraavasti: TA TS Yhteensä Nyt laaditun kustannusarvion perusteella taloussuunnitelmaan olisi varattava määrärahaa seuraavasti: TA TS Yhteensä Lopullinen kustannusarvio tehdään kesäkuussa 2017 kun urakkavaiheen tarjoukset on saatu. Purettaviksi esitettyjen rakennusten purkukustannusten arvioidaan olevan Purkukustannukset rahoitetaan Toimitilajohdon käyttötaloudesta. 9.2 Hankeaikataulu Toteutussuunnittelu: 5 / / 2018 Rakentaminen: 8 / / 2018 Käyttöönotto: päärakennus, uudisrakennus 8 / 2018 vanha puukoulu, korjaus 12 / 2018 LIITTEET 1. Viitesuunnitelma (asemapiirros, pohjapiirrokset) 2. Yhteystiedot 3. Pinta-alakäsitteet 4. Valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (osa) 5. Sijaintikartta 6. Tilaohjelma 7. Kustannusarvio