Lääketieteen peruskoulutuksen opinto-opas Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

Transkriptio

1 Lääketieteen peruskoulutuksen opinto-opas Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta

2 Sisällysluettelo OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE... 4 HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMISSA... 5 I LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PERUSKOULUTUKSEN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN PERUSTUTKINNOT JA OPINNOT... 5 II OPINTO- OIKEUDET... 6 III LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATTITUTKINNON SUORITTAMINEN... 7 IV OPETUS JA OPISKELU 13 Opetussuunnitelma V OPETUKSEN JA OPISKELUN KIELI, KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUKSET 15 VI PALAUTE VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN VIII TODISTUKSET IX OIKAISUMENETTELYT X ERINÄISET SÄÄNNÖT RUNKOSUUNNITELMA OPINTOJAKSOKUVAUKSET RUNKOSUUNNITELMAN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ.Ensimmäinen opiskeluvuosi (L1) Toinen opiskeluvuosi (L2) Kolmas opiskeluvuosi (L3s) L3k ja L Viides opiskeluvuosi (L5) Kuudes opiskeluvuosi (L6)

3 Kieliopinnot Syventävät opinnot ja tutkielma Tutkielma 20 op Hops Integroitu opetus eri opintojaksojen yhteydessä Valinnaiset opinnot (aakkosjärjestyksessä) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 ja 14 :n muuttamisesta HELSINGIN YLIOPISTON TUTKINTO- JA OIKEUSTURVAJOHTOSÄÄNTÖ

4 OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE Tähän oppaaseen on koottu lääketieteen koulutusohjelman pysyväismääräykset, tutkinnon runkosuunnitelma, tutkintovaatimukset, tutkintoon kuuluvat pakolliset ja tiedekunnan laitosten järjestämät vapaaehtoiset opintojaksokuvaukset , Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö sekä tutkintoasetus (794/2004 ja sen muutokset, mm. 351/2011). Opas on tarkoitettu käytettäväksi lukuvuonna Opintojaksojen opetusajat on ilmoitettu pääsääntöisesti lukukauden tarkkuudella. Yksityiskohtaisemmat tiedot opetuksesta ja opinnoista (kuten lukujärjestykset ja jaksokirjat yms.) löytyvät laitosten sivuilta alman työryhmäalueilla, Moodlesta tai digitaalisesta kurssikirjastosta (katso myös tiedekunnan kotisivut: Lukujärjestyksiä saa ko. opetuksesta vastaavan laitoksen opetuskansliasta. Tähän kootut pakolliset ja valinnaiset opintojaksokuvaukset (s ) löytyvät myös sähköisesti WebOodista, pakolliset opintojaksokuvaukset myös tiedekunnan kotisivuilta: Ellet löydä tarvitsemaasi tietoa, älä epäröi ottaa selvää. Lisätietoja saat mm. - laitokselta, opetushoitajalta, opintosihteeriltä tai opettajalta - kurssisi isännältä - opintoasiainsuunnittelijalta, puh opintoasiainpäälliköltä, puh opiskelijaopintoneuvojalta, puh (lukukausien aikana ke klo 13 16) Ajankohtaista tietoa kaikesta Helsingin yliopiston opiskelijaneuvonta- ja opintotukipalveluista, kansainvälisen vaihdon palveluista, urapalveluista ja muista palveluista sekä lukuvuosi-ilmoittautumiseen ja opinto-oikeuksiin liittyvät tiedot löydät Helsingin yliopiston intrasta, Flammasta, Opiskelijalle sivustolta. Vanhemmat tutkintovaatimukset (lukuvuodesta lähtien) löydät opinto-oppaiden arkistosta: Muista ilmoittautua yliopistoon läsnä-/(poissa-) olevaksi opiskelijaksi vuosittain WebOodissa. Lukuvuodelle tulee ilmoittautua mennessä. Tarkemmat lukuvuosi-ilmoittautumisen ohjeet löydät mm. opiskelijaneuvonnan sivulta: Jos sinulla on Etappi-seurannasta johtuva ilmoittautumisen esto etkä ehdi hyväksyttää opintosuunnitelmaasi ilmoittautumisajan puitteissa, voit ilmoittautua poissaolevaksi ja vaihtaa poissaolostatuksen läsnä olevaksi opintosuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tutustu menettelyohjeisiin tarkemmin yliopiston Etappi-sivulla: 4

5 HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMISSA Tutkintojen ja opintojen järjestämisestä sekä niiden suorittamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009 ja sen muutokset, mm. 1034/2011), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004 ja sen muutokset, mm. 351/2011) sekä opetusministeriön asetuksessa koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005) säädetään. Tiedekunnan pysyväismääräykset lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinnon suorittamisesta perustuvat yllä mainittuihin säädöksiin ja Helsingin yliopiston johtosääntöön ( ) sekä Helsingin yliopiston hallituksen hyväksymään Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä sitä täydentäviin rehtorin päätöksiin (mm. 6/2011 ja 77/2011), joita on tässä täsmennetty tiedekunnan käytäntöihin soveltuvaksi. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa. Tiedekunta voi tarvittaessa antaa tarkentavia ohjeita. Tiedekunnan translationaalisen lääketieteen maisterin tutkinnosta, tieteellisistä ja ammatillisista jatkotutkinnoista on omat pysyväismääräyksensä. Tutkintojen tarkemmista sisällöistä määrätään opetussuunnitelmissa, jotka sisältävät tutkintorakenteen ja opintojaksokuvaukset, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. I LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PERUSKOULUTUKSEN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN PERUSTUTKINNOT JA OPINNOT 1 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan peruskoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisen tiedon hakemiseen, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen, antaa edellytykset jatko-opintoihin ja toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutukset valmistavat opiskelijat lakisääteisen lääkärin/hammaslääkärin ammatin harjoittamiseen. 2 Tiedekunnan peruskoulutuksen tutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa ylempänä korkeakoulututkintona lääketieteen lisensiaatin, hammaslääketieteen lisensiaatin ja englanninkielisen translationaalisen lääketieteen maisterin tutkinto. Tiedekuntaneuvoston päätöksen ( , 8) mukaan Helsingin yliopistossa lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus on yksiportainen, koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa (kandidaatin tutkintoa). Lääketieteellisellä ja hammaslääketieteellisellä alalla opiskelija voi käyttää kandidaatin arvonimeä, kun opiskelija on suorittanut lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. 3 Suomen- ja ruotsinkieliset opintolinjat Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmat on jaettu suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen opintolinjaan. Ruotsinkielisten opintolinjojen tavoitteena on kouluttaa koko maan tarpeisiin riittävästi ruotsinkielentaitoisia lääkäreitä ja 5

6 hammaslääkäreitä. Ruotsinkielisille linjoille hyväksytään enintään 5 % lääkäri/hammaslääkärikoulutukseen koko maassa hyväksyttävien määrästä. II OPINTO- OIKEUDET 4 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämien Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada ainoastaan valintamenettelyn kautta. Yliopiston rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Valintaperusteet lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaattitutkintoon johtaviin koulutusohjelmiin julkaistaan tiedekunnan hakuoppaassa. Opiskelijalla voi olla lääketieteellisessä tiedekunnassa samanaikaisesti voimassa vain yksi perustutkintoon johtava tutkinnonsuoritusoikeus. Mikäli tiedekunnan opiskelija saa valintamenettelyn kautta tutkinnonsuoritusoikeuden toiseen koulutusohjelmaan ja ottaa opiskelupaikan vastaan, hänet siirretään viimeiseksi vastaanottamansa koulutusohjelman opiskelijaksi. Hakemuksesta alkuperäinen opinto-oikeus voidaan palauttaa. Opintojen aloittamisajankohdaksi jää tällöin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut aiemman opinto-oikeuden tiedekunnassa. 5 Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet Yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat voivat rajoitetussa määrin suorittaa sivuaineopintoja seuraavissa oppiaineissa: farmakologia, kansanterveystiede, lastenpsykiatria ja psykiatria. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon mahdolliset sovitut kiintiöt (lastenpsykiatria ja psykiatria), hakijan esittämät perustelut ja opetusresurssit (ks. myös oppiainekohtaiset opintojaksokuvaukset). Opiskeluoikeutta haluava kirjoittaa tiedekunnalle osoitetun vapaamuotoisen, perustellun hakemuksen, joka jätetään opintotoimistoon tai asianomaiseen laitokseen. Hakuajat päättyvät ja , ellei muuta mainita oppiainekohtaisesti. Dekaani myöntää opiskeluoikeuden asianomaisen laitoksen oppialan professorin ja esimiehen lausunnon perusteella. Opintooikeus on voimassa määräajan (lukuvuoden tai enintään kaksi lukuvuotta riippuen opintojen laajuudesta). JOO-opiskelu Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelija voi hakea oikeutta suorittaa valtakunnallisen JOO -sopimuksen perusteella muussa kotimaisessa yliopistossa sellaisia opintoja, joita ei voi suorittaa Helsingin yliopistossa ja jotka hän aikoo sisällyttää tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Oikeuden myöntämisestä päättää kohdeyliopisto tiedekunnan puollon perusteella. Koska JOO-opiskelu on tiedekunnalle maksullista tiedekunta puolta näitä opintoja enintään valinnaisten opintojen opintokokonaisuuden verran (enintään 10 op perustutkinnoissa). Hakemus JOO-opintoihin täytetään sähköisessä järjestelmässä ( Hakuaika on jatkuva. Hakemuksen puoltopäätös tehdään opintotoimistossa. Muun suomalaisen yliopiston opiskelija voi hakea JOO -sopimuksen perusteella opintooikeutta sivuaineopiskelijoille tarjottaviin tiedekunnan oppiaineisiin/opintojaksoihin. Oikeuden myöntämisen edellytys on, että kotiyliopisto on puoltanut hakemusta. Dekaani myöntää opiskeluoikeuden asianomaisen laitoksen oppialan professorin ja esimiehen lausunnon perusteella. Opiskeluoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon opetusresurssit ja mahdolliset opetuksen osallistumiseen koskevat rajoitukset. 6

7 Erillisten opintojen suoritusoikeus Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole tai ei ole ollut yliopiston kirjoissa. Suoritusoikeuden saanut henkilö ei voi tällä perusteella suorittaa yliopistossa tutkintoa eikä hänellä ole samoja etuja kuin kirjoissa olevilla opiskelijoilla. Suoritusoikeus rajoittuu vain niihin opintoihin, joiden suorittamista varten oikeus on myönnetty, ja se myönnetään enintään kahdeksi vuodeksi (erilliset opintojaksot enintään vuodeksi) kerrallaan. Opinto-oikeutta ei pääsääntöisesti myönnetä, jos vastaavat opinnot voi suorittaa Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää hakijalle, joka tarvitsee opinnot ammattipätevyytensä lisäämiseksi tai muussa oppilaitoksessa suoritettavan tutkinnon täydennykseksi. Erillisiä opintoja voidaan suorittaa farmakologiassa, fysiologiassa, kansanterveystieteessä, lastenpsykiatriassa, psykiatriassa ja virologiassa. Lisäksi voidaan myöntää erillisten opintojen suoritusoikeuksia yksittäisten opintojaksojen suorittamista varten laitosten oppialojen professoreiden ja laitosneuvoston esityksestä, mikäli vastaavia opintoja ei järjestetä kotikorkeakoulussa tai omassa tiedekunnassa. Suoritusoikeutta myönnettäessä otetaan huomioon hakijan esittämät perustelut ja laitoksen opetusresurssit. Suoritusoikeutta haetaan opintotoimistosta saatavalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät ja , ellei muuta mainita oppiainekohtaisesti. Dekaani myöntää suoritusoikeuden asianomaisen laitoksen oppialan professorin ja laitosneuvoston lausunnon perusteella. Erillisten opintojen suoritusoikeudesta perittävä maksu on 10 euroa/opintopiste (rehtorin päätös 55/2010). Maksu maksetaan suoritusoikeutta koskevan päätöksen mukaan liitetyllä pankkisiirrolla. Kuitti suoritetusta maksusta tulee esittää ko. opetusta antavassa yksikössä ennen opintojen aloittamista. Suoritettua maksua ei palauteta. III LÄÄKETIETEEN JA HAMMASLÄÄKETIETEEN LISENSIAATTITUTKINNON SUORITTAMINEN 6 Tutkinnon rakenne ja laajuus Tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen mukaan lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvät opinnot mitoitetaan opintopisteinä, joihin sisältyy sekä ohjattu että omatoiminen opiskelu. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä eli opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä noin 27 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 360 opintopistettä. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 330 op (opintonsa jälkeen aloittaneille opiskelijoille, aiemmin opintonsa aloittaneille 300 op enintään asti, näillä opiskelijoilla on mahdollisuus siirtyä uuteen tutkintoon lukien, lisätietoja antaa hammaslääketieteen laitoksen opintotoimisto). Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinto-ohjelma koostuu opintojaksoista, jotka muodostavat integroidun jatkumon, jossa normaalista rakenteesta, toiminnasta ja käyttäytymisestä siirrytään häiriintyneen rakenteen, toiminnan ja käyttäytymisen kautta kliinisten lääketieteeseen/hammaslääketieteeseen. 7

8 Lisäksi opinto-ohjelmaan sisältyy: - Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka laajuus on 2 opintopistettä. - Kieli- ja viestintäopintoja; - TVT-opintojen laajuus on 5 opintopistettä. - Kieliopintojen laajuus on 10 opintopistettä. - Syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Syventävät opinnot ovat osaksi integroituina opintojaksoihin. Syventäviin opintoihin sisältyy 20 opintopisteen laajuinen opinnäyte eli tutkielma. - Harjoittelun laajuus on 24 opintopistettä lääketieteen koulutusohjelmassa. Hammaslääketieteen koulutusohjelmassa syventävän käytännön harjoittelun laajuus on 30 opintopistettä. - Vapaavalintaisten opintojen laajuus on 10 opintopistettä. 7 HOPS-opinnot ja opettajatuutorointi Helsingin yliopiston tutkintoja koskevien linjaratkaisujen mukaan ( ) Helsingin yliopiston tutkintoihin sisältyy opiskelijan tueksi tehtävä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka laajuus lääke- ja hammaslääketieteen perustutkinnoissa on 2 opintopistettä. Lääke- ja hammaslääketieteen opiskelijoilla on ns. rajattu HOPS, joka noudattaa opintojen runkosuunnitelmaa. Lääketieteen koulutusohjelmassa alkoi lukuvuonna opintonsa aloittavilla opettajatuutorointi (2 op), joka muodostaa tutkinnon HOPS-opintokokonaisuuden. Opettajatuutorointi on osa pakollisia opintoja lukuvuodesta lähtien. Lukuvuosina L1-L6 opettajatuutorointiin kuuluu yksi ryhmätapaaminen ja opiskelijan niin halutessa yksi yksilötapaaminen kerran lukuvuodessa opettajatuutorin kanssa. Vanhan ja uuden HOPS-opintokokonaisuuden siirtymäsäännöt löytyvät pysyväismääräysten lopusta, kappaleesta erinäiset säännöt. 8 Syventävät opinnot ja tutkielma (60 op.) Yleistä Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluvat syventävät opinnot on osittain valmiiksi sijoitettu tiettyihin opintojaksoihin (40 op, määritelty opintojaksokuvauksien ydinainesanalyyseissa), mutta lisäksi kukin opiskelija tekee oman syventävien opintojen tutkielman, jonka laajuus on 20 op. Tutkielma voi sisältää tutkimustyötä, seminaarityöskentelyä, syventävien osioiden suorittamista jne., mutta siihen kuuluu aina itsenäisesti tehtävä kirjallinen osa. Opintojen alkuvaiheessa annetaan opiskelijoille Kasvaminen lääkäriksi/kasvaminen hammaslääkäriksi -opintojen yhteydessä sekä käytännön ohjeita syventävistä opinnoista että tieteellistä metodologista koulutusta. Perustutkinnon suunnittelutoimikunnan tulee laitosten kanssa koordinoida tarjottavat syventävät osiot, opintoprojektit. Laitokset/osastot/yksiköt tiedottavat tarjoamistaan mahdollisuuksista opiskelijoille. Opintojen ajankohta Opiskelija voi aloittaa tutkielman tekemisen missä tahansa vaiheessa opintojen aikana edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta. Lukujärjestyksiin varataan aikaa keskiviikkoiltapäivät L2s/H2s:lta alkaen. Lisäksi opetusta voidaan järjestää muina päivinä klo 15:n jälkeen. Myös muulloin, mikäli kaikille osanottajille sopii, voidaan opetusta antaa. 8

9 Tavoite Tutkielman tavoitteena on lisätä tutkinnon akateemisuutta ja parantaa opiskelijan kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja jäsentelyyn, tiedon kriittiseen arviointiin sekä uuden tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen sekä kirjalliseen esittämiseen. Ohjaaja Tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajan tulee osoittaa opiskelijalle selkeästi rajattu projekti. Ohjaaja järjestää aineiston, välineet, laitteet ym. tarpeen mukaan. Ohjaajalla ei kuitenkaan ole rahoitusvelvollisuutta. Ohjaajalla tulee olla riittävästi asiantuntemusta ja aikaa ohjata opiskelijan työtä sekä neuvoa kirjoittamisessa. Tutkimussuunnitelma Opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman sisällön ja aihepiirin, ja tutkielman ollessa laaja täsmentää ja rajaa aiheen. Lääketieteen koulutusohjelmassa opiskelija tekee ja ohjaaja hyväksyy suunnitelman. Kumpikin sitoutuu allekirjoituksellaan suunnitelmaan, josta saavat samanlaiset kappaleet itselleen. Opiskelija voi purkaa sitoumuksen ohjaajan kanssa yhteisymmärryksessä. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa perustutkinnon suunnittelutoimikunta ratkaisee asian. Suunnitelman tulee sisältää opinto- tai tutkimussuunnitelma, jossa erityistä huomiota on kiinnitettävä laajuuteen ja aikatauluun. Päätoimisesti työskennellessä ohjeellinen laajuus on 2 kuukautta selvitystä, opiskelua, tutkimusta jne. ja 1 kk kirjoittamista. Opiskelijat tekevät kuitenkin tutkielman yleensä muiden opintojen ohessa, jolloin kokonaiskesto voi olla pidempi, esim. 1-2 vuotta. Tätä pidempiä syventävien opintojen tutkielmahankkeita ei suositella. Tutkielma voi tietysti olla osa laajempaa ja pidempikestoista tutkimushanketta, jossa opiskelija mahdollisesti jatkaa esimerkiksi väitöskirjaa tehden. Tällöinkin on selvästi etukäteen määriteltävä, mikä työ sisältyy tutkielmaan. HOPS- opettajatuutoroinnin aikana seurataan syventävän tutkielman suunnitelman ja sen toteutumisen etenemistä. Hammaslääketieteen opiskelija tekee vastuuohjaajan kanssa syventävien opintojen tutkielman ohjaussopimuksen, jossa sovitaan aikataulut molemminpuolisesti. Sopimusta voi muuttaa yhteisellä päätöksellä. Suoritustavat Tutkielman voi suorittaa eri tavoin. Suoritustapoja ovat mm.: - Ohjattu tutkimustyö (noin 2 kk päätoimisesti tai vastaava aika osa-aikaisesti) ja siihen liittyvä tutkielma. - Osallistuminen laitoksen järjestämään syventävään seminaarisarjaan/opintoprojektiin lukuvuoden ajan ja sen aikana tehtävä tutkielma. - Valikoitujen osioiden suorittaminen ja niihin liittyvä tutkielma. Osioita voidaan ottaa eri laitoksilta, mutta niiden tulisi muodostaa mielekäs kokonaisuus. Kirjallinen osa Tutkielman tekeminen edellyttää tiedon hankintaa, käsittelyä ja muokkausta, sekä kirjallista esittämistä. Kukin opiskelija tekee tutkielman itsenäisesti ja pääsääntöisesti omalla äidinkielellään (suomi tai ruotsi). Tutkielman laatiminen myös kansainvälisellä tieteellisellä kielellä (lähinnä englanti) on mahdollista ohjaajan luvalla. Tutkielmalle ei ole asetettu sivumäärärajoja, koska erilaiset aiheet vaativat erilaista käsittelytapaa. Normaalilla kirjasinkoolla ja rivivälillä kirjoitettuna tutkielma on yleensä sivun mittainen. Tutkielmasta täytetään aina tutkielman tiivistelmä lomake. Jos opiskelija on kirjoittajana vertaisarviointia käyttävässä julkaisussa, hän voi muiden kirjoittajien luvalla tehdä julkaisun pohjalta tutkielman. Siinä hän kiinnittää erityistä 9

10 huomiota oman, itsenäisen työpanoksen selvittämiseen. Tällöin tutkielma voi olla lyhyempi kuin sivua. Mikäli opiskelija on julkaisussa ensimmäisenä kirjoittajana, voidaan julkaisu hyväksyä suoraan tutkielmaksi (julkaisun ei tarvitse olla hyväksytty, riittää että se on lähetetty vertaisarvioitavaksi, todistus tästä toimitetaan opintotoimistoon). Tällöin opiskelijan tulee laatia yhden sivun mittainen selvitys omasta työpanoksestaan julkaisussa. Tämä ratkaisu on linjassa tiedekunnan väitöskirjakäytännön kanssa, jossa osajulkaisujen lisäksi väittelijältä vaaditaan itsenäisesti tehty yhteenveto-osio. Tutkielman kirjallisen osan laatimisesta on annettu tarkemmat ohjeet. Ohjeet löytyvät osoitteesta: Tutkielman tarkastaminen yliopiston plagiaatintunnistusjärjestelmässä Rehtorin päätöksen mukaan kaikki ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytteet tarkastetaan Urkund -plagiaatintunnistusjärjestelmässä tutkielman arvosteltavaksi luovuttamisen yhteydessä viimeistään alkaen. Lääketieteellinen tiedekunta aloittaa tutkielmien tarkastamisen plagiaatintunnistusjärjestelmässä lukuvuoden aikana sen jälkeen kun tutkielmien arvostelu- ja hyväksymisprosessia varten luotu sähköinen järjestelmä on valmis otettavaksi käyttöön. Perustutkinnon suunnittelutoimikunta antaa tarvittaessa tarkemmat ohjeet lukuvuoden aikana. Järjestelmän käyttösäännöt Helsingin yliopistossa sekä tukiaineistoa opiskelijoille ja opettajille on osoitteessa (myös ruotsiksi ja englanniksi). Arvostelu Tutkielma arvostellaan 7-portaisella asteikolla laudatur-approbatur. Yleiset arvosteluperiaatteet saatetaan opiskelijoiden tietoon, mutta tarkastajien ei tarvitse perustella antamiaan arvosanoja. Yhtenäisellä arvostelulomakkeella pyritään yhdenmukaistamaan ja ohjeistamaan arvostelua. Tutkielman hyväksyminen ja arvosana Kun opiskelija on suorittanut tutkielmaan kuuluvat opinnot ja tehnyt sovitut työt sekä kirjoittanut tutkielman, jonka vastuuohjaaja on hyväksynyt, hän jättää tutkielman kirjallisena tiedekunnan opintotoimistoon (LL)/hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistoon (HLL) kolmena kappaleena. Tutkielmalle määrätään perustutkintojen suunnittelutoimikuntien puheenjohtajan tai dekaanin päätöksellä vastuuohjaajan esityksen perusteella asiaintuntijatarkastaja. Vastuuohjaaja toimii toisena tarkastajana. Vähintään yhden tarkastajista tulee olla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti tai professori. Vastuuohjaaja ja asiantuntijatarkastaja antavat arvostelunsa ja ehdotuksensa arvosanaksi ja toimittavat sen tiedekunnan kanslian opintotoimistoon (LL) / hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistoon (HLL). Lopullisen päätöksen tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta tekee tiedekuntaneuvosto. Mikäli asiantuntijatarkastaja ja vastuuohjaaja esittävät eri arvosanaa, pyydetään arvosanaesitys perustutkinnon suunnittelutoimikunnan/tiedekuntaneuvoston nimittämältä kolmannelta tarkastajalta. Opiskelijan on mahdollista saada tieto arvosanaehdotuksesta vastuuohjaajalta tai tiedekunnan kanslian opintotoimistosta (LL) / hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistosta (HLL), ja saada maksutta kopio lausunnosta tiedekunnan kanslian opintotoimistosta (LL) / hammaslääketieteen laitoksen opintotoimistosta (HLL) viimeistään viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta päätetään. Tutkielman tekijä voi laatia arvostelusta kirjallisen huomautuksen tiedekunnalle ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle kaksi uutta tarkastajaa. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa 10

11 tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti arvostelun keskeyttämistä, jolloin arvostelumenettely raukeaa. Arvosteluprosessin uudelleen käynnistäminen edellyttää, että tutkielma jätetään uutena työnä asiantuntijatarkastamismenettelyä varten. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 63 :n mukaisesti. Tiedekunnan kanslia rekisteröi suorituksen oodiin (HLL: hammaslääketieteen laitoksen opintotoimisto). Koko 20 opintopisteen tutkielma rekisteröidään kerralla. Opintosuoritusotteeseen tulee tutkielman aihe ja arvosana. Tutkielmien julkisuus ja sen säilyttäminen Tutkielmat ovat julkisia heti kun ne on hyväksytty. Myös tutkielman tiivistelmä on aina julkinen. Varsinaiseen arvosteltavaan tutkielmaan ei saa sisällyttää tietoja, jotka ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviä. Tällaisia ovat esimerkiksi liike- tai ammattisalaisuudet. Mahdolliset salassa pidettävät tiedot on jätettävä tutkielman tausta-aineistoon. Tutkielmien, kuten muidenkin tiedekunnan opinnäytetöiden, tulee olla avoimesti arvioitavissa. Opiskelijan tulee tallentaa tiedekuntaneuvostossa hyväksytty tutkielma pdf-muodossa yliopiston digitaaliseen arkistoon Heldaan. Tallennuksen yhteydessä tekijän on suositeltavaa hyväksyä työtään koskeva julkaisusopimus, jolloin se voidaan julkaista Heldassa. Tarkemmat ohjeet kirjaston sivulla Tutkielmat säilytetään Terkossa. 9 Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja äidinkielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan pääsääntöisesti koulusivistyskielellä. Kypsyysnäyte (äidinkielen koe) laaditaan tutkielman aihealueelta tiedekunnan vähintään 2 tunnin kuulustelutilaisuudessa. Aiheen tai vaihtoehtoiset aiheet määrittelee opiskelijakohtaisesti tutkielman vastuuohjaaja. Kypsyysnäytteen tarkastavat äidinkielen tarkastaja sekä aiheen antanut opettaja. Opiskelija saa tarkastajilta henkilökohtaisen palautteen kypsyysnäytteestään. Kypsyysnäytteen perusteella opiskelija saavuttaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon edellyttäen, että hän kirjoittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä, jolla hän on saanut koulusivistyksensä. 10 Kielitaitovaatimukset Opiskelijan tulee ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnossa tulee osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kirjallinen ja suullinen taito sekä yhden vieraan kielen hyvä kielitaito. Kielikeskus vastaa opinnoista yhdessä tiedekunnan kanssa. Äidinkieli Äidinkielen (suomi tai ruotsi) opinnot ovat laajuudeltaan 4 opintopistettä. Ne suoritetaan 11

12 Kasvaminen lääkäriksi opintojen yhteydessä. Äidinkielen (koulusivistyskielen) taito osoitetaan kypsyyskokeella. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen taidon tulee tiedekunnan tutkintovaatimuksissa vastata julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin nojalla kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa. Vieras kieli Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen (asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004). Opiskelija voi osoittaa kielitaitonsa valinnaisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneiden kielitaitovaatimukset Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tiedekunnan päätöksen mukaan koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja koulusivistyksensä ulkomailla saanut opiskelija suorittaa toisen kotimaisen kielen perusopintoja 4 opintopisteen edestä ja opintoja yhdessä vieraassa kielessä 3 opintopisteen edestä. Nämä kieliopinnot on suoritettava ennen kliinisiä kursseja (lääketieteen koulutusohjelmassa 2,5 ensimmäisen opintovuoden aikana ja hammaslääketieteen koulutusohjelmassa 2 ensimmäisen opintovuoden aikana). 11 Harjoittelu Lääketieteen koulutusohjelman harjoittelun (amanuenssipalvelun) pituus on neljä kuukautta ja se jakautuu seuraavasti: Sisätautien amanuenssipalvelu 1 kk Kirurgian amanuenssipalvelu 1 kk Vapaavalintainen amanuenssipalvelu 2 kk Tarkemmat ohjeet palvelun suorittamisesta ja edellytyksistä on julkaistu amanuenssipalvelun ohjesäännössä. Hammaslääketieteen koulutusohjelman H5 vuoden jälkeen suoritettavan syventävän käytännön harjoittelun tarkoitus on perehdyttää opiskelija hammaslääkärin toimintaan terveyskeskuksissa. Tarkemmat tiedot opintojaksokuvauksessa tutkintorakenteen puolella. 12 Valinnaiset / vapaaehtoiset jaksot Lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 10 opintopistettä vapaavalintaisia opintoja. Vapaavalintaisia opintoja voidaan suorittaa paitsi lääketieteellisessä tiedekunnassa myös muissa Helsingin yliopiston tiedekunnissa tai muissa korkeakouluissa. Myös muuhun korkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja voi hyväksyttää valinnaisiksi opinnoiksi. Vapaavalintaisia opintoja ei voi korvata ylimääräisillä amanuenssikuukausilla. Osa-aikaisen opiskelijaopintoneuvojan toimesta saa 3 op/lukukausi, (6 op/lukuvuosi), enintään yhteensä 9 op. FiMSICin niistä clerkship- ja tutkimus- ja 12

13 projektivaihtokuukausista, joista ei saa hyväksiluettua amanuenssuurikuukautta, saa 3 op/kk valinnaisia opintoja, yhteensä enintään 9 op. Ne opiskelijat, jotka ovat toimineet LKS:n, HLKS:n tai Thoraxin hallituksessa, valtuuskunnassa tai tiedekunnan toimikunnan tai työryhmän opiskelijajäsenenä (ei varajäsen), saavat 1,5 op/vuosi, yhteensä enintään 4,5 op. Uusien opiskelijoiden opiskelijatutorina aktiivisesti toimineet saavat 2 op. Lääketieteellisten/hammaslääketieteellisten yhdistysten ja vastaavien järjestöjen järjestämistä koulutustilaisuuksista voi saada vähintään 0,5 opintopistettä (15 tuntia) ja enintään 1 op (30 tuntia) valinnaisiin opintoihin. Tässä kappaleessa mainitut opintopisteet haetaan tiedekunnan opintotoimistosta saatavalla lomakkeella, tai tulosta lomake osoitteesta: IV OPETUS JA OPISKELU 13 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma kattaa tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Tutkintovaatimukset sisältävät opintojaksokohtaisesti opintojen osaamistavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetus- ja opiskelumuodot sekä kirjallisuuden. Opetusohjelma koostuu opetuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimukset kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Välivuonna on mahdollista tehdä tarkistuksia. Opetusohjelmasta seuraavalle lukuvuodelle päättää laitosneuvosto lukuvuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Opinnot koostuvat opintojaksoista ja harjoittelusta, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksot voivat muodostaa opintokokonaisuuksia, (jotka sisältävät oppiaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot). 14 Opetuksen alkaminen Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden opetus alkaa lukuvuonna kurssista riippuen 19.8, tai (kurssi L/H1) ja kevätlukukaudella 2014 aikaisintaan Lukuvuonna : kurssista riippuen 18.8., 25.8., tai ja kevätlukukaudella 2015 aikaisintaan Lukuvuonna opetus kurssilla L/H1 alkaa syyslukukaudella ja päättyy viimeistään ja kevätlukukaudella opetus alkaa aikaisintaan ja päättyy viimeistään Lukuvuoden vastaavat päivämäärät ovat: ja alkaa aikaisintaan ja päättyy viimeistään Muilla kursseilla opetus syyslukukaudella voi alkaa kurssista riippuen, viikko tai kaksi viikkoa tätä aiemmin. Kesäopetus Lääketieteellisen tiedekunnan laitokset/klinikat järjestävät kukin 1-2 tenttitilaisuutta kesällä. Tiedot näistä tenteistä saa laitosten opetuskanslioista. 15 Opetukseen osallistumisen edellytykset ja rajoitukset Opetukseen osallistumisen edellytys on ilmoittautuminen opintojaksolle. Opiskelijan tulee kaikilla vuosikursseilla ilmoittautua kullekin opintojaksolle ko. opetusta antavan laitoksen ohjeiden mukaisesti määräaikaan mennessä Web-Oodin kautta. Ellei ole ennakkoon ilmoittautunut, ei kliinisille kursseille (pienryhmäopetuksiin) voi osallistua (lääketieteen 13

14 koulutusohjelmassa. Useimmilla opintojaksoilla on erikseen vaatimukset edeltävistä opinnoista (esim. ns. sisäänpääsykuulustelu), jotka tulee olla suoritettuina ennen opintojaksolle osallistumista. Tarkista vaatimukset opintojaksokuvauksista WebOodista. Pakolliseen opetukseen osallistuminen Opetukseen osallistumisen pakollisuus ja sallittujen poissaolokertojen enimmäismäärä on ilmoitettava siten, että se on opiskelijan tiedossa hänen ilmoittautuessaan opetukseen. Mikäli poissaolokertoja kertyy sallittua enemmän ilman perusteltua syytä, tämä voidaan ottaa huomioon opintosuorituksen arvostelussa tai suoritus voidaan hylätä. Mikäli ylimääräisille poissaoloille on hyväksyttävä syy, opettaja voi tarvittaessa määrätä korvaavia tehtäviä. 16 Lukukaudelta toiselle siirtymisen edellytykset Joka ei ole oikeutettu siirtymään seuraavalle lukukaudelle ei voi myöskään siirtyä sitä ylemmälle lukukaudelle (tdk ). Kolmas opiskeluvuosi (H3s, L3s) Kahden ensimmäisen vuoden Biolääketieteen laitoksen opintojaksokuulustelut ja patologian johdantokurssin pakolliset opetukset tulee olla hyväksytysti suoritettu lääketieteen opiskelijan siirtyessä kolmannen opiskeluvuoden syyslukukaudelle. Kahden ensimmäisen vuoden Biolääketieteen laitoksen opintojaksokuulustelut tulee olla hyväksytysti suoritettu hammaslääketieteen opiskelijan siirtyessä kolmannen opiskeluvuoden syyslukukaudelle. Ne, joilla on vaaditut suoritukset opetuksen alkaessa, voivat jatkaa opintojaan kurssilla L3/H3. Biolääketieteen laitoksen opetuskanslia lähettää asianomaisille laitoksille luettelon kolmannelle opiskeluvuodelle pääsevistä ennen opetuksen alkua. Kolmas opiskeluvuosi (L3k) Edellisen lukukauden opinnot (patologia, lääketieteellinen mikrobiologia ja lääketieteellinen genetiikka) tulee olla suoritettuna pakollisen opetuksen osalta ennen siirtymistä L3k lukukaudelle. Kasvaminen lääkäriksi opintokokonaisuudesta potilashaastattelujen harjoittelujakson L2k-L3s (simuloidut potilaat ja videoitu potilashaastattelu) hyväksytty suorittaminen L3 lukukauden maaliskuun loppuun mennessä on edellytys klinikalle pääsylle. Siirryttäessä lukukaudelta toiselle tulee olla pääsääntöisesti suoritettuna edellisen lukukauden ryhmäopetukset ja tutkittuna omat potilaat. Neljännen opiskeluvuoden syyslukukausi (L ja H4s) Prekliinisen vaiheen (vaihe I) loppukuulustelu on edellytyksenä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudelle siirtymiselle. Kuulustelu tulee suorittaa hyväksytysti viimeistään elokuun uusintatentissä. Ennen siirtymistä neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudelle (L4s) lääketieteen opiskelijoiden on pääsääntöisesti suoritettava L3k:n ryhmäopetukset ja tutkittava hyväksytysti lukukauden aikana annetut potilaat. L5-L6s OSCE tenttiin voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat suorittaneet viidennen vuoden kaikkien kurssien pakolliset opetukset (tenttien suorittamista ei vaadita). 14

15 V OPETUKSEN JA OPISKELUN KIELI, KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUKSET 17 Opetus- ja tutkintokieli Yliopiston tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opetus- ja tutkintokieli on englanti. Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutusohjelmissa on suomen- ja ruotsinkieliset opintolinjat. Ruotsinkielisen linjan opetuksesta osa opetuksesta (noin 40 %) annetaan ruotsin kielellä ja osa suomeksi. Ruotsinkielisellä linjalle olevan opiskelijan on osallistuttava ruotsinkieliseen opetukseen aina, kun sitä on tarjolla. 18 Suomi tai ruotsi kuulustelukielenä Opiskelijalla on oikeus käyttää kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä suomen tai ruotsin kieltä ellei opetuksen luonne edellytä muuta. Opiskelijan on kuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava, kummalla kielellä hän kysymykset haluaa. Opettajan suostumuksella perustellusta syystä opiskelija voi vastata myös muulla kielellä. Opetukseen liittyvissä kuulusteluissa kysymykset annetaan ja kysymyksiin vastataan opetuskielellä. Jos oppiaineen opetussuunnitelmaan sisältyvä pakollinen opetus järjestetään englanniksi, opiskelijalla on oikeus saada tehtävät ja vastata suomeksi tai ruotsiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, opiskelijalle tulee tarjota vaihtoehtoinen suoritustapa. Mikäli opiskelija haluaa kysymykset muulla kuin opetuskielellä, hänen tulee viimeistään 10 päivää ennen kuulustelua ilmoittaa asiasta kuulustelusta vastaavalle opettajalle. Kuulusteluissa noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja sitä täydentävässä rehtorin päätöksessä on määrätty. 19 Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvioinnissa sekä suoritusten rekisteröinnissä noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön ja 58 :ssä sekä kehitysjohtajan päätöksessä 11/2011 määrätään. Lääketieteellisen tiedekunnan opintojaksojen kirjallisia kuulusteluja voi suorittaa opetusta antava laitosten jaksokuulustelu- ja uusintakuulustelutilaisuuksissa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa oppimista arvioidaan kirjallisten kuulustelujen ja näyttökokeiden (kuten OSCE, objective structured clinical examination) avulla. Oppimista voidaan myös arvioida verkkotenttien, suullisten kuulustelujen sekä muiden vastaavanlaisten suoritustapojen avulla. Opintojaksojen arvostelussa käytetään asteikkoa hyväksytty/hylätty tai numeerista asteikkoa 0-5, jossa 5= erinomainen, 4 =kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä ja 0=hylätty. Prekliinisen vaiheen (vaihe I:n) loppuarvosana määräytyy opintojaksokuulustelujen ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus loppuarvosanasta on 50 %. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. 15

16 Lääketieteen koulutusohjelman kliinisen vaiheen loppukuulustelun arvosana määräytyy opintojaksokuulustelujen eli blokkitenttien ja loppukuulustelun perusteella siten, että loppukuulustelun osuus arvosanasta on 50 %. Keväällä 2000 tai sitä ennen L3k:lla opiskelleiden kliinisen vaiheen loppuarvosana määräytyy loppukuulustelun perusteella. Hyväksytystä tutkielmasta annetaan arvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Hammaslääketieteen laitoksen oppialojen loppuarvosanat määräytyvät kullakin oppialalla yhteneväisesti; 50% lopputentin arvosanasta ja 50% oppialan muiden tenttien keskiarviosta. Lisäksi jos opiskelija on tehnyt erityisen hyvän syventävän tutkielman oppialalle (arvosana E tai L tai M, jos kyseessä kirjallisuuskatsaus), niin on mahdollista nostaa loppuarvosanaa yhdellä arvosanalla. Kliinisillä oppialoilla, joilla on käytössä selkeä kliinisen suoriutumisen arviointijärjestelmä, voi sen perusteella joko laskea tai nostaa arvosanaa enintään yhdellä arvosanalla. 20 Opintosuorituksen rekisteröinti Opintosuoritus arvostellaan ja arvosana, opintopistemäärä sekä suorituskieli merkitään opiskelijarekisteriin opetusta vastaavan laitoksen toimesta. Opintosuorituksen arvostelija rekisteröi suorituksen ja suorituskielen tai hän toimittaa nämä opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten laitoksen opintojaksoja rekisteröivälle taholle. Opintosuoritusten suorituskieli näkyy sekä WebOodissa että opintosuoritusotteella. Kielitaito näytetään kaikista alkaen suoritetuista opinnoista (kehitysjohtajan päätös 11/2011 almassa). 21 Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opintosuoritustiedot (tulosluettelot) on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Opiskeluun liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä määrätään tarkemmin yliopiston arkistojohtosäännössä sekä arkistonmuodostussuunnitelmassa. 22 Opintosuoritusten vanheneminen Opinnot vanhenevat 10 vuodessa niiden suorittamispäivästä lukien. Prekliinisen vaiheen opinnot hyväksytysti suoritetun loppukuulustelun jälkeen eivät vanhene. Myöskään kieliopinnot eivät vanhene. VI PALAUTE 23 Opetusta ja koulutusta koskeva palaute Tiedekunnan opetuksesta, opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, henkilökunnalta, työnantajilta sekä muilta tahoilta. Opiskelija on velvollinen antamaan palautetta opintojaksoista sähköisessä palautejärjestelmässä (Web-Oodissa). Palautteen avulla opintojaksojen arviointi ja kehittäminen mahdollistuvat. Palautteen keruussa ja käsittelyssä noudatetaan rehtorin vahvistamia periaatteita ( / ) ja 16

17 tiedekuntaneuvoston päätöstä ( ). VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 24 Yleiset periaatteet Rehtorin päätöksellä (77/2011) on määritelty muodollisessa koulutuksessa sekä muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen yleiset periaatteet. Tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä korkeakouluissa suoritettuja opintoja että muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Hyväksi lukua voi tapahtua joko korvaamisen tai sisällyttämisen kautta. Hyväksi lukua voi hakea opiskelija, jolla on lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeus kyseisessä koulutusohjelmassa ja joka on ilmoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi. Hyväksi luettuja opintoja koskevat samat vanhenemisperiaatteet kuin muita opintoja (katso 22 ). 25 Tutkintovaatimusten mukaisten opintojaksojen korvaaminen Tiedekunnan opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaaminen muussa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että ne vastaavat sisällöltään ja osaamistavoitteiltaan tiedekunnan voimassaolevien tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Tämä koskee myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen korvaamaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Hyväksi lukua hakevan opiskelijan on todennettava osaamisensa. Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset aiemmin suoritetuista opinnoista sekä tutkinnosta, aina silloin kun opinnot/tutkinto on suoritettu muualla kuin Helsingin yliopistossa. Tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisten opintojaksojen korvaamisesta päättää kyseisestä jaksosta tai kokonaisuudesta vastaava opettaja taikka oppiaineen vastuuhenkilön valtuuttama henkilö. Opintosuorituksesta vastaava opettaja arvioi, onko hyväksi lukemista hakeva saavuttanut kyseisen opintojakson tai kokonaisuuden osaamistavoitteet. Arvioinnissa voidaan käyttää opintojakso- tai loppukuulusteluita, portfolioita, esseitä tai muita soveltuvia menettelytapoja. Hakemus tutkintoon kuuluvien valinnaisten opintojen (10 op) korvaamisesta muussa yliopistossa/korkekoulussa suoritetuilla opinnoilla/tutkinnolla toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan opintotoimistoon, PL 20 (Tukholmankatu 8 B, 5 krs). Kirjalliseen hakemukseen tulee liittää virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset aiemmin suoritetuista opinnoista sekä tutkinnosta, aina silloin kun opinnot/tutkinto on suoritettu muualla kuin Helsingin yliopistossa. 26 Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään tiedekunnan tutkintoihin mahdollisimman täysimääräisinä joko korvaaviksi opinnoiksi tai ne voidaan sisällyttää 17

18 tutkintoon vapaasti valittaviin opintoihin. Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen korvaamisesta on sovittava etukäteen ennen vaihtoon lähtöä. Opiskelijavaihdon jälkeen opiskelijan tulee toimittaa suunnitelma kansainvälisten asioiden koordinaattorille. Vaihtoajan päätyttyä opiskelija voi ottaa yhteyttä kansainvälisten asioiden koordinaattoriin ja läpikäydä koordinaattorin kanssa vaihtoaikana toteutuneet opinnot. Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksymisestä korvaavina suorituksina lääketieteen koulutusohjelmaan päättää oppiaineen professori yhdessä kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa. Vaihdossa suoritettujen opintojen korvaavuusperiaate noudattaa tiedekunnan linjaa opintojaksojen tai niiden osien korvaavuudesta: suoritettujen opintojaksojen tavoitteiden tulee olla yhteneväiset. 27 Tutkielman korvaaminen muussa ylemmässä korkeakoulututkinnossa suoritetulla pro gradu opinnäytetyöllä Rehtorin päätöksen mukaan lääketieteelliselle tiedekunnalle on myönnetty poikkeuslupa hyväksilukea ylemmässä korkeakoulututkinnossa tehty pro gradu opinnäytetyötä korvaamaan lääketieteen tai hammaslääketieteen tutkielmaa edellyttäen, että pro gradun aihe on lääketieteen tai hammaslääketieteen alalta ja että työ on tehty itsenäisesti. Opetusdekaani nimeää tiedekunnan opettajien joukosta asiantuntijan arvioimaan onko pro gradun aihe lääketieteen/hammaslääketieteen alalta. Hyväksilukeminen suoritetaan tiedekuntaneuvostossa tämän henkilön antaman lausunnon perusteella. Pro gradu työstä annettua arvosanaa ei muunneta. Opintosuoritusrekisteriin kirjataan, että tutkielma on korvattu. Kirjallinen vapaamuotoinen anomus osoitetaan lääketieteelliselle tiedekunnalle ja toimitetaan lääketieteellisen tiedekunnan opintotoimistoon, PL 20 (Tukholmankatu 8 B, 5 krs). Anomukseen liitetään pro gradu kahtena kappaleena sekä tutkintotodistus. Lisätietoja opintotoimistosta, puh tai Muualla suoritettujen kieliopintojen hyväksilukeminen Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaattitutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Hyväksilukua haetaan Kielikeskuksesta. Lisätietoa Kielikeskuksen opinto-oppaasta tai opintotoimistosta, Fabianinkatu 26. Tiedekunnan päätöksen mukaan vieraan kielen opintoja voi korvata seuraavasti: a) Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata suomalaisen ylioppilastutkinnon vieraan kielen pitkän oppimäärän kokeen arvosanalla L tai E 1 opintopisteen tiedekunnan vieraan kielen tutkintovaatimuksista, jotka ovat yhteensä 3 opintopistettä. Opiskelija suorittaa jäljellä olevat 2 opintopistettä samassa kielessä tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaan. ja b) Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata IB- tai EB- tutkinnon perusteella tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen opintoja englannin kielessä 2 opintopisteen edestä. Opiskelija suorittaa puuttuvan opintopisteen samassa kielessä tiedekunnan vaatimusten mukaan. Syksyllä 2008 tai aiemmin lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet voivat hakemuksesta korvata Reifeprüfung-tutkinnon perusteella tiedekunnan 18

19 tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen opintoja saksan kielessä 2 opintopisteen edestä. Opiskelija suorittaa puuttuvan opintopisteen samassa kielessä tiedekunnan vaatimusten mukaan. Kohta a) koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuorittamisoikeuden tiedekunnassa jälkeen. Kohta b) koskee niitä opiskelijoita, jotka ovat saaneet tutkinnonsuorittamisoikeuden tiedekunnassa jälkeen, Kielikeskuksen päätöksen ( ) mukaisesti. Korvaavuudet haetaan vapaamuotoisella anomuksella, johon liitetään jäljennös ylioppilastutkintotodistuksesta. Anomus toimitetaan tiedekunnan opintotoimistoon os. PL 20, Helsingin yliopisto, käyntiosoite Tukholmankatu 8B, 5. krs. VIII TODISTUKSET 29 Tutkintotodistus, valmistuminen ja publiikki Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen sekä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Tutkintotodistuksessa tulee maininta, että henkilö on suorittanut asetuksen mukaisen tutkinnon ja kotimaiset kielet saavuttaen lainmukaisen virkamieheltä kaksikielisellä alueella vaadittava kielitaidon. Lisäksi opiskelija saa opiskelijarekisteriotteen, josta ilmenee opiskelijan kaikki opintosuoritukset. Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani myöntää tutkintotodistukset. Lukukausien aikana ( ja ) tutkintotodistukset myönnetään kerran kuukaudessa, paitsi heinäkuussa, jolloin ei voi valmistua. Tutkintotodistus haetaan ilmoitettuun määräaikaan mennessä lomakkeella, johon merkitään opintosuoritukset lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten. Lomakkeita saa tiedekunnan opintoasioista ja sähköisessä muodossa tiedekunnan kotisivuilta ( Opiskelijan tulee tarkistaa WebOodista, että hänellä on kaikki tutkintoon vaadittavat suoritukset koossa. Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, että kaikki osasuoritukset ja loppumerkinnät löytyvät rekisteristä. Valmistuja voi noutaa tutkintotodistuksen tiedekunnan kansliasta valmistumispäivästä alkaen tai halutessa se lähetetään kirjattuna postitse. Kerran lukuvuodessa (touko-/kesäkuussa) tiedekunta järjestää publiikin ja lääkärin- /hammaslääkärin valanvannomistilaisuuden, jolloin kaikilla lukuvuoden aikana valmistuneilla on mahdollisuus vannoa lääkärin- / hammaslääkärinvala. Tilaisuuteen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliaan määräpäivään mennessä, n. kuukautta ennen tilaisuutta. Valmistumis-, ilmoittautumis- ja publiikin-/valanvannomispäivämäärät saa opintotoimistosta: Tukholmankatu 8 B, puh , avoinna ma-to klo 9-11 ja ja ne löytyvät tiedekunnan kotisivuilta: 30 Lääketieteen ja hammaslääketieteen kandidaatin arvo Tutkintoasetuksen (794/2004) ja tiedekuntaneuvoston ( , 8) tekemän päätöksen 19

20 mukaan opiskelija, joka on suorittanut lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot sekä prekliinisen vaiheen loppukuulustelun, voi käyttää lääketieteen/hammaslääketieteen kandidaatin arvoa. Arvonimestä ei anneta erillistä todistusta. IX OIKAISUMENETTELYT Yliopistolain 82 :ssä säädetään opiskelijavalinnoissa, opinto-oikeuden menettämiseen sekä opintosuoritusten arvostelussa ja hyväksiluvuissa noudatettavista oikaisumenettelyistä. Tarkempia ohjeita annetaan yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön :issä. VOIMAANTULO Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan (päivitetty tiedekuntaneuvostossa ). X ERINÄISET SÄÄNNÖT 31 Tutkinnon suorittamisoikeuden voimassaoloaika Yliopistolain (558/2009) 41 :n mukaan opiskelijoiden on suoritettava kuulustelut lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten 8 vuoden kuluessa ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten 7 vuoden kuluessa tiedekuntaan kirjoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun/siviilipalvelun suorittamiseen tai äitiys- /vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Mikäli opiskelija ei ole määräaikana suorittanut tutkintoon sisältyviä kuulusteluja, tulee hänen anoa tiedekunnalta lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi. Dekaani päättää lisäajan myöntämisestä, samoin kuin mahdollisesti vaadittavista lisäopinnoista sekä opintojaksojen tai kuulustelujen uusimisesta ko. opintojaksojen vastuuhenkilöiden ja sen laitosneuvoston lausunnon perusteella, jonka vastuulle ko. opinnot kuuluu. Opiskelija voi kurssivaatimusten muuttumisen jälkeen suorittaa puuttuvan kuulustelun kahden vuoden ajan vanhojen vaatimusten mukaisesti. Opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä, on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan tutkinnon tavoitteellisessa suoritusajassa tai myönnetyssä lisäajassa samoin kuin opiskelija, jolle ei ole myönnetty lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskeluoikeuden menettänyt henkilö haluaa myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lääketieteen ja hammaslääketieteen opintonsa ennen aloittaneiden opiskelijoiden on suoritettava tutkintoasetuksen (794/2004) mukaiset opintonsa lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan kirjoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun/siviilipalvelun suorittamiseen tai äitiys-/vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Mikäli opiskelija ei ole määräaikana suorittanut tutkintoon sisältyviä opintoja, tulee hänen anoa tiedekunnalta lisäaikaa tutkinnon suorittamiseksi. Anomus lähetetään tiedekunnan opintoasioihin, PL 20, Helsingin yliopisto. 20