VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET VOIMASSA ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET VOIMASSA ALKAEN"

Transkriptio

1 VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET VOIMASSA ALKAEN

2 Sisältö I VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT Tehtävä Tiedekunnan tutkinnot Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen pääaineet ja linjat Yhteistutkinto-ohjelmat...5 II OPINTO- OIKEUDET Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen Toisen maisterintutkinnon suorittaminen valtiotieteellisessä tiedekunnassa Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet...6 JOO-opiskelu...6 Tutkinnon täydentäminen...7 Erillisten opintojen suoritusoikeus...7 III VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON SUORITTAMINEN.7 9 Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Kieliopinnot...7 Äidinkieli (suomi tai ruotsi)...8 Toisen kotimaisen kielen opinnot (ruotsi tai suomi)...8 Vieraan kielen opinnot...8 Vapautus kielitaitovaatimuksista Muut opinnot Kandidaatintutkielma Kypsyysnäyte kandidaatintutkinnossa Valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Pro gradu -tutkielma Kypsyysnäyte maisterintutkinnossa Aineenopettajan koulutus IV OPETUS JA OPISKELU Opetussuunnitelma Opetukseen osallistuminen Opiskelijan ohjaus Opetuksen ja opiskelun kieli Suomi tai ruotsi kuulustelukielenä Englanninkieliset tutkinto-ohjelmat

3 V KUULUSTELUT JA MUUT OPINTOSUORITUKSET Opintosuoritukset Tiedekunnan yleiset tenttitilaisuudet Opetukseen liittyvät kuulustelut sekä kirjalliset työt Kuulustelujen uusiminen Tenttivastausten tai muiden kirjallisten tehtävien katoaminen Vilppi opinnoissa Erityisjärjestelyt Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen Opintosuoritusten vanheneminen VI PALAUTE Opetusta ja koulutusta koskeva palaute VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Yleiset periaatteet Oppiaineiden opintojen korvaaminen Yleisopintojen ja kieliopintojen korvaaminen Korvaaminen aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla Opintojen sisällyttäminen Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen VII TODISTUKSET Tutkintotodistukset Kelpoisuustodistukset VIII OIKAISUMENETTELYT IX JATKOKOULUTUS VOIMAANTULO

4 HELSINGIN YLIOPISTON VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tutkintojen ja opintojen järjestämisestä sekä niiden suorittamisesta on voimassa, mitä yliopistolaissa (558/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) sekä opetusministeriön asetuksessa koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005) säädetään. Tiedekunnan pysyväismääräykset perustuvat yllä mainittuihin säädöksiin ja Helsingin yliopiston johtosääntöön ( ) sekä Helsingin yliopiston hallituksen hyväksymään Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä sitä täydentäviin rehtorin päätöksiin, joita on tässä täsmennetty tiedekunnan käytäntöihin soveltuvaksi. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan tai sen jälkeen valtiotieteelliseen tiedekuntaan tutkinto-opiskelijoiksi kirjoittautuneisiin opiskelijoihin. Ennen tiedekunnassa opintonsa aloittaneiden kohdalla määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin. Tiedekunta voi tarvittaessa antaa tarkentavia ohjeita. Tutkintojen sisällöistä määrätään oppiaineiden opetussuunnitelmissa, jotka tiedekuntaneuvosto hyväksyy. I VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT 1 Tehtävä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tehtävänä on edistää ja harjoittaa yhteiskuntatieteellisen alan tutkimusta, antaa siihen liittyvää ylintä opetusta sekä toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. 2 Tiedekunnan tutkinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa 1) alempana korkeakoulututkintona valtiotieteiden kandidaatin tutkinto 2) ylempänä korkeakoulututkintona valtiotieteiden maisterin tutkinto 3) jatkotutkintoina valtiotieteiden lisensiaatin ja valtiotieteiden tohtorin tutkinnot 4) erikoissosiaalityöntekijän ammatillisen erikoistumiskoulutuksen lisensiaatintutkinto (568/2005) Oikeus suorittaa filosofian tohtorin tutkinto voidaan myöntää perustellusta syystä. 4

5 Valtiotieteiden maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Jatkotutkintojen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava koulutus. 3 Tiedekunnassa suoritettavien tutkintojen pääaineet ja linjat Tiedekunnassa järjestetään valtiotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta seuraavilla tieteenaloilla: Kehitysmaatutkimus Käytännöllinen filosofia Poliittinen historia Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Sosiaalipsykologia Sosiaalityö Sosiologia - yleinen maisteriopinnoissa voi erikoistua - väestötieteen linja Talous- ja sosiaalihistoria Taloustiede Tilastotiede maisteriopinnoissa voi erikoistua seuraavilla linjoille - yhteiskuntatilastotieteen linja - psykometriikan linja - aikasarja-analyysin ja ekonometrian linja Viestintä Yhteiskuntapolitiikka Yleinen valtio-oppi - hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja - politiikan tutkimuksen linja - maailmanpolitiikan tutkimuksen linja 4 Yhteistutkinto-ohjelmat Tiedekunta voi järjestää kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen kanssa yhteistutkinto-ohjelmia yliopistojen välisten kirjallisten sopimusten mukaisesti. Yliopiston rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä. II OPINTO- OIKEUDET 5 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada ainoastaan valintamenettelyn kautta. Yliopiston rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan opiskelijavalinnan perusteista. Svenska social- och kommunalhögskolanissa politices kandidat -tutkinnon suorittaneilla on oikeus ilman valintamenettelyä jatkaa maisterin tutkintoon pääaineenaan sama aine kuin pol.kand - 5

6 tutkinnossaan. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainetta, hänen tulee hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muutkin korkeakoulututkinnon suorittaneet. Opiskelijalla voi olla valtiotieteellisessä tiedekunnassa samanaikaisesti voimassa vain yksi perustutkintoon johtava tutkinnonsuoritusoikeus. Mikäli tiedekunnan opiskelija saa valintamenettelyn kautta tutkinnonsuoritusoikeuden toiseen pääaineeseen ja ottaa opiskelupaikan vastaan, hänet siirretään viimeiseksi vastaanottamansa pääaineen opiskelijaksi. Hakemuksesta alkuperäinen opinto-oikeus voidaan palauttaa. Opintojen aloittamisajankohdaksi jää tällöin päivämäärä, jolloin opiskelija on saanut aiemman opinto-oikeuden tiedekunnassa. 6 Toisen maisterintutkinnon suorittaminen valtiotieteellisessä tiedekunnassa Tiedekunnassa valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittanut voi saada oikeuden suorittaa maisterin tutkinto pääaineenaan tiedekunnan toinen aine. Tutkinnon suorittanut voi hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muutkin korkeakoulututkinnon suorittaneet. 7 Pääaineen vaihtaminen tiedekunnan sisällä Tiedekunnan tutkinto-opiskelija voi hakea tiedekunnan sisällä pääaineen vaihtoa. Pääaineen vaihtoa voi hakea joko ennen valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamista tai sen jälkeen. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainettaan tiedekunnan sisällä ennen valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamista, vaihdon myöntämisestä päättää dekaani oppiaineen vastuuhenkilöä kuultuaan. Oikeutta voi hakea kerran vuodessa. Jos pääaineen vaihto myönnetään, opiskelija luopuu aiemmasta tutkinnonsuoritusoikeudestaan. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa pääainetta tiedekunnan sisällä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen, hänen tulee hakea tätä oikeutta tiedekuntaneuvoston vahvistamien valintaperusteiden mukaisella tavalla kuten muidenkin korkeakoulututkinnon suorittaneiden. 8 Sivuaineopiskelu ja muut opinto-oikeudet Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijat sekä Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien opiskelijat voivat suorittaa tiedekunnan yleisopintojaksoja sekä sivuaineopiskelijoiden tutkintovaatimusten mukaisesti tiedekunnan oppiaineiden perus- että aineopintotasoisia opintoja ilman hakumenettelyä ellei opinto-oikeutta ole rajoitettu. Mahdolliset rajoitukset on kirjattu kyseisen aineen opetussuunnitelmaan. Oppiaineen vastuuhenkilö voi myöntää perustellusta syystä oikeuden suorittaa syventävien opintojen yksittäisiä jaksoja. JOO-OPISKELU Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija voi hakea oikeutta suorittaa valtakunnallisen JOO - sopimuksen perusteella muussa kotimaisessa yliopistossa sellaisia opintoja, joita ei voi suorittaa Helsingin yliopistossa ja jotka hän aikoo sisällyttää tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Oikeuden myöntämisestä päättää kohdeyliopisto tiedekunnan puollon perusteella. Dekaani päättää tarkemmin puollon myöntämisen periaatteista sekä menettelytavoista. 6

7 Muun suomalaisen yliopiston opiskelija voi hakea JOO -sopimuksen perusteella opinto-oikeutta sivuaineopiskelijoille tarjottaviin tiedekunnan oppiaineiden perus- ja aineopintotasoisiin opintoihin. Mahdolliset rajoitukset on kirjattu opetussuunnitelmiin. Oikeuden myöntämisen edellytys on, että kotiyliopisto on puoltanut hakemusta. TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Helsingin yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanut henkilö voi hakemuksesta saada oikeuden suorittaa lisäopintoina valtiotieteellisen tiedekunnan aineiden perus- ja aineopintotasoisia opintoja. Oikeus voidaan myöntää vain sellaisiin opintoihin, jotka ovat sivuaineopiskelijoille vapaita. Opinto-oikeus on voimassa määräajan. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa maisterin tutkinnon suorittaneet voivat opiskella maksutta tiedekunnan tarjoamia opintoja valmistumistaan seuraavan lukuvuoden ajan. ERILLISTEN OPINTOJEN SUORITUSOIKEUS Erillisten opintojen suoritusoikeus voidaan myöntää hakemuksesta tiedekunnan yhteisiin opintoihin sekä oppiaineiden perus- ja aineopintotasoisiin opintoihin. Erillisten opintojen suoritusoikeutta ei myönnetä henkilölle, jolla on ollut tai on voimassaoleva opinto-oikeus Helsingin yliopistossa. Opinto-oikeutta ei pääsääntöisesti myönnetä, jos vastaavat opinnot voi suorittaa Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. III VALTIOTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON SUORITTAMINEN 9 Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 180 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin tulee sisältyä pääaineen perus- ja aineopinnot sekä vähintään perusopinnot kahdessa aineessa taikka aineopinnot yhdessä sivuaineessa. Sivuaine voi olla myös monitieteinen opintokokonaisuus. Lisäksi tutkintoon tulee sisältyä tutkintoasetuksen mukaiset kieliopinnot, tietoja viestintätekniikan opintoja sekä opiskelijan pääaineen opetussuunnitelman mukaiset yleisopinnot, henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä työelämään orientoivia opintoja. Tutkintoa varten vaaditaan vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy. Tutkintoon voi sisällyttää tutkintoasetuksessa säädetyn tutkintojen minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettyjä opintoa ei voi käyttää sellaisenaan valtiotieteiden maisterin tutkintoon. 10 Kieliopinnot Valtiotietieteen kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava yliopiston tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 6 :n mukaiset kieliopinnot. 7

8 ÄIDINKIELI (SUOMI TAI RUOTSI) Äidinkielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Äidinkielen taitonsa opiskelija osoittaa äidinkielen opintojen sekä kypsyysnäytteen avulla. Tiedekunta vastaa äidinkielen opintojen järjestämisestä. TOISEN KOTIMAISEN KIELEN OPINNOT (RUOTSI TAI SUOMI) Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Yliopiston kielikeskus vastaa toisen kotimaisen kielen opetuksen ja kokeiden järjestämisestä. VIERAAN KIELEN OPINNOT Opiskelijan tulee saavuttaa opiskelun, oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen kannalta tarpeellinen vieraan kielen taito vähintään yhdessä kielessä. Opiskelijan tulee osoittaa nämä taidot joko englannissa, espanjassa, italiassa, ranskassa, saksassa, venäjässä taikka jossakin muussa tiedekunnan hyväksymässä kielessä. Yliopiston kielikeskus vastaa vieraiden kielten opetuksen ja kokeiden järjestämisestä. VAPAUTUS KIELITAITOVAATIMUKSISTA Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksenä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi saada hakemuksesta vapautuksen toisen kotimaisen kielen opinnoista. Vapautus voidaan myöntää myös muusta perustellusta syystä. Vapautuksesta päättää dekaani. Dekaanin päätös merkitään opiskelijan tutkintotodistukseen. 11 Muut opinnot Valtiotieteiden kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä tieto- ja viestintätekniikan opintoja, joiden tarkoitus on antaa valmiudet opiskella tehokkaasti yliopistossa. Opintojen laajuus on vähintään 5 opintopistettä, josta yliopiston yhteisen tvt-ajokortin osuus on 3 opintopistettä. Muista vaadittavista tieto- ja viestintätekniikan opinnoista määrätään opiskelijan pääaineen opetussuunnitelmassa. Kandidaatin tutkintoon tulee sisältyä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), jonka laajuus on 1-3 opintopistettä. Kandidaatin tutkintoon sisältyy myös 1-3 opintopistettä työelämään orientoivia opintoja, joiden tavoitteena on perehdyttää opiskelijaa alan tehtäväkenttään ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa ammatillisissa tehtävissä. Nämä opinnot voidaan järjestää integroituna muihin pääaineen opintoihin taikka itsenäisinä opintoina. Tiedekunta vastaa siitä, että työelämään orientoivia opintoja on tarjolla riittävästi. Tutkintoa varten vaaditaan vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa, että tutkinnon minimilaajuus täyttyy. 8

9 12 Kandidaatintutkielma Kandidaatintutkintoa varten opiskelijan on laadittava pääaineessaan tutkielma, jossa hän osoittaa kykyä tieteellisen ajattelun soveltamiseen ja kykyä käsitellä yhteiskuntatieteellisiä ongelmia. Kandidaatintutkielma sisältyy pääaineen aineopintoihin. Sen laajuus on 6 opintopistettä. Tutkielmaan liittyvien tai sitä tukevien opintojen laajuus on vähintään 4 opintopistettä. Kandidaatintutkielma laaditaan aineopintojen seminaarin tai muun soveltuvan kurssin yhteydessä taikka perustellusta syystä vastuuopettajan kanssa sovittavan kirjallisuuden tai aineiston pohjalta. Suomen- tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saanut opiskelija kirjoittaa pääsääntöisesti kandidaatintutkielmansa äidinkielellään. Perustellusta syystä opiskelija voi kuitenkin kirjoittaa tutkielmansa ohjaajan suostumuksella toisella kotimaisella kielellä, englanniksi tai muulla vieraalla kielellä edellyttäen kuitenkin, että tutkielman arvioinnille ei synny esteitä. Opiskelija vastaa tällöin opinnäytetyönsä kieliasusta ja sen tarkistuttamisesta. Tutkielma sekä sen tiivistelmä jätetään arvosteltavaksi pääsääntöisesti seminaarin päätyttyä, viimeistään kuitenkin seminaarin päättymistä seuraavan opetusperiodin kuluessa ellei asiasta ole vastuuopettajan kanssa muuta sovittu. Kandidaatintutkielman arvostelee kandidaattiseminaarin tai vastaavan kurssin opettaja tai muu oppiaineen vastuuhenkilön nimeämä opettaja. Tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5. Arvostelun tukena käytetään arvostelulomaketta. Arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta. Oikaisumenettelyssä noudatetaan Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöä (63 ). 13 Kypsyysnäyte kandidaatintutkinnossa Tutkintoasetuksen mukaan valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, jossa hän osoittaa perehtyneisyyttä kandidaatintutkielman alaan ja tutkintoasetuksen 6 :ssä tarkoitettua suomen tai ruotsin kielen taitoa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa alan hallinta osoitetaan kandidaatintutkielmalla ja kielitaito tutkielman kielentarkastuksella. Erillistä kypsyyskoetta ei järjestetä. Tiedekunnan äidinkielen opettaja arvioi opiskelijan äidinkielen hallinnan ja antaa siitä opiskelijalle palautteen. Kirjallinen taito arvostellaan asteikolla 0 5. Arvosanan tulee olla vähintään 2. Hyväksytty suoritus on edellytys kandidaatintutkielman arvosteltavaksi jättämiselle. Mikäli opiskelija on kirjoittanut kypsyysnäytteen toisen korkeakoulututkinnon yhteydessä, suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista uudelleen ei vaadita. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä ja kirjoittaa kandidaatintutkielmansa muulla kuin äidinkielellään, tulee laatia tutkielmastaan tiivistelmä äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Tiivistelmä korvaa kypsyysnäytteen ja sen perusteella tiedekunnan äidinkielen opettaja arvioi opiskelijan äidinkielen hallinnan ja antaa palautteen. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa ohjaajana taikka tarkastajana toimiva opettaja. 9

10 14 Valtiotieteiden maisterin tutkinnon suorittaminen Maisterintutkinnon pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Maisterintutkinnon pääaineen syventävät opinnot voi aloittaa ennen kandidaatintutkinnon suorittamista siinä tapauksessa, että se opintojen joustavan etenemisen kannalta on perusteltua. Maisterintutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 120 opintopisteen laajuiset opinnot, joihin sisältyy pääaineen syventävät opinnot mukaan lukien pro gradu -tutkielma, henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), harjoittelua tai työelämään orientoivia opintoja sekä opetussuunnitelmassa määrättyjä muita opintoja taikka vapaasti valittavia opintoja vähintään siinä laajuudessa että minimitutkinnon laajuus täyttyy. Suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneen opiskelijan on suoritettava asetuksen 794/ :n edellyttämät toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnot, jollei niitä ole suoritettu muuta korkeakoulututkintoa varten taikka dekaani ei ole myöntänyt niistä vapautusta. 15 Harjoittelu tai työelämään orientoivat opinnot Maisterin tutkintoon sisältyy osana pääaineen opintoja pakollista, vapaaehtoista tai vaihtoehtoista harjoittelua. Harjoittelun voi korvata opetussuunnitelmassa mainitulla tavalla. Dekaani päättää periaatteista ja menettelytavoista, joiden mukaan opiskelijalle myönnetään oikeus taloudellisesti tuettuun harjoitteluun. 16 Pro gradu -tutkielma Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelijan tulee laatia pääaineessaan pro gradu - tutkielma. Pro gradu -tutkielma sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Pro gradu -tutkielman osuus syventävistä opinnoista on 40 opintopistettä ja sitä tukevien opintojen 20 opintopistettä. Tiedekuntaneuvosto voi rehtorin päätöksen nojalla päättää, että yhteistutkinto-ohjelmissa pro gradu tutkielmien laajuus olla suppeampi, sen laajuuden tulee olla kuitenkin vähintään 30 opintopistettä. Pro gradu -tutkielma on tieteellinen opinnäytetyö. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään yhteiskuntatieteelliseen kysymysten asetteluun, käsitteiden hallintaan ja niiden soveltamiseen, lähdekirjallisuuden hankintaan ja käyttöön, oman pääaineen keskeisten tutkimusmenetelmien käyttöön, johtopäätelmien tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa. Tutkielman aiheen hyväksyy pääaineen professori tai hänen valtuuttamansa henkilö. Samalla tutkielmalle nimetään ohjaaja. Ohjaajan suostumuksella koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä saanut opiskelija voi kirjoittaa pro gradu -tutkielmansa englanniksi tai muulla vieraalla kielellä edellyttäen kuitenkin, että tutkielman arvioinnille ei synny esteitä. Opiskelija vastaa tällöin opinnäytetyönsä kieliasusta ja sen tarkistuttamisesta. Tutkielma voi olla ohjaajan suostumuksella kahden tai useamman opiskelijan yhteinen samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevä opinnäytetyö. Kunkin opiskelijan osuuden tulee muodostaa itsenäinen kokonaisuus. Tekijöiden tulee osoittaa, mikä on ollut kunkin työpanos. Tutkielmat jätetään tarkastukseen ja ne arvostellaan erillisinä tutkielmina. 10

11 Tutkielma jätetään tarkastettavaksi dekaanin vuosittain vahvistaman aikataulun mukaisesti. Tutkielmaan tulee liittää tiivistelmä. Tutkielma jätetään kahtena tulostettuna kappaleena sekä tallennettuna sähköisessä muodossa kirjaston tietokantaan. Pro gradu -tutkielmaa ei voi jättää tarkastettavaksi ennen kuin todistus kandidaatin tutkinnosta on myönnetty. Oppiaineen vastuuhenkilö määrää tutkielmalle kaksi tarkastajaa, päätarkastajan ja toisen tarkastajan. Tutkielman ohjaaja voi olla työn toinen tarkastaja. Ohjaaja ei voi olla päätarkastaja. Arvostelussa noudatetaan tiedekuntaneuvoston hyväksymiä arvosteluperiaatteita. Tutkielmasta annettavassa lausunnossa tarkastellaan vertailevasti tutkielman vahvuuksia ja heikkouksia. Opiskelija saa tutkielmastaan kirjallisen lausunnon. Lausunnon tukena käytetään tiedekunnan yhteistä arvostelulomaketta. Päätarkastaja on toisen tarkastajan kanssa vastuussa kirjallisen lausunnon laatimisesta. Mikäli tarkastajat eivät ole yksimielisiä, kumpikin antaa oman lausuntonsa sekä arvosanaehdotuksen. Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti arvostelun keskeyttämistä, jolloin arvostelumenettely raukeaa. Arvosteluprosessin uudelleen käynnistäminen edellyttää, että tutkielma jätetään uutena työnä tiedekunnan vahvistaman aikataulun mukaisesti. Tutkielman tekijä voi tutustua tutkielmastaan annettuun kirjalliseen lausuntoon ja arvosanaehdotukseen viikkoa ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksymisestä ja arvosanasta päätetään. Tutkielman tekijä voi laatia arvostelusta kirjallisen huomautuksen tiedekunnalle ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Tiedekuntaneuvosto määrää tutkielmalle kaksi uutta tarkastajaa. Lisätarkastaja määrärään myös siinä tapauksessa, että tarkastajien arvosanaehdotukset poikkeavat toisistaan. Tiedekuntaneuvoston arvostelupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua yliopiston oikeusturvalautakunnalta tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön 63 :n mukaisesti. 17 Kypsyysnäyte maisterintutkinnossa Valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten asetuksen mukaan vaaditaan kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä pro gradu -tutkielman alaan ja sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa uudelleen suomen tai ruotsin kielen taitoaan, jos hän on sen osoittanut aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Jos koulusivistyskieleltään suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija ei ole aiemmassa korkeakoulututkinnossa kirjoittanut kypsyysnäytettä, hänen tulee kirjoittaa opinnäytetyöstään äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi tiivistelmä, jonka tiedekunnan äidinkielen opettaja tarkastaa ennen tutkielman tarkastukseen jättämistä. Koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä saaneelta ei vaadita maisterin tutkintoa varten tutkielman kielen hallintaa osoittavaa kypsyysnäytettä. Perehtyneisyyden tutkielman alaan toteaa ohjaaja. Jos opiskelija ei ole osallistunut ohjaukseen tai tarkastaja muusta syystä haluaa todeta erikseen opiskelijan perehtyneisyyden tutkielmaan, hän voi edellyttää erillisen kypsyyskokeen kirjoittamista. 11

12 18 Aineenopettajan koulutus Valtiotieteen maisterin tutkintoon voi sisällyttää 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jotka tuottavat yleisen aineenopettajan kelpoisuuden. Opettajan pedagogiset opinnot ovat maisterin tutkinnossa sivuaineen asemassa. Tiedekunnan alaan kuuluvia perus- ja lukio-opetuksessa opetettavia aineita ovat yhteiskuntaoppi, filosofia ja elämänkatsomustieto. Poliittisen historian sekä talous- ja sosiaalihistorian pääaineopinnoilla voi saavuttaa historian opettajan kelpoisuuden edellyttäen, että opintoja täydennetään humanistisen tiedekunnan alaan kuuluvan yleisen historian oppiaineen määrittelemällä tavalla. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimuksista, joidenka mukaan opinnot suoritetaan silloin, kun opetettavana aineena on yhteiskuntaoppi. Maisterin tutkinnon todistukseen merkitään aineenopettajan kelpoisuutta osoittava tieto. Aineenopettajan koulutuksen toteutuksesta ja opiskelijavalinnasta vastaa käyttäytymistieteellinen tiedekunta. IV OPETUS JA OPISKELU 19 Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma kattaa tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Tutkintovaatimukset sisältävät opintojaksokohtaisesti opintojen osaamistavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät, opetus- ja opiskelumuodot sekä kirjallisuuden. Opetusohjelma koostuu opetuksesta. Tiedekuntaneuvosto päättää tutkintovaatimukset kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Välivuosina on mahdollista tehdä tarkistuksia. Opetusohjelmasta päättää laitosneuvosto lukuvuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Opinnot koostuvat opintojaksoista, jotka voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia. Opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuksia. Opintokokonaisuuksia ovat oppiaineen perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot. Pääaineen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä. Pääaineessa perus- ja aineopintojen kokonaislaajuus on vähintään 70 opintopistettä ja niihin sisältyy 6 opintopisteen laajuinen kandidaatintutkielma. Sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä ja aineopintojen 35 opintopistettä. Syventävien opintojen laajuus on vähintään 85 opintopistettä. Pääaineen syventäviin opintoihin sisältyvän pro gradu -tutkielman laajuus on 40 opintopistettä. Tiedekuntaneuvosto päättää yhteistutkinto-ohjelmien syventävien opintojen laajuudesta kyseisen ohjelman opetussuunnitelman hyväksyminen yhteydessä. Monitieteisiin opintokokonaisuuksiin sisältyvien opintojaksojen laajuudet ja sisällöt määrittelee opetusta antava yksikkö. Opiskelija voi sisällyttää opintokokonaisuuksiin opetussuunnitelmassa ilmoitetun minimilaajuuden ylittäviä opintoja. Jos sama opintojakso sisältyy kahteen tai useampaan kokonaisuuteen, opintopisteet otetaan huomioon vain yhdessä kokonaisuudessa. Opintojakso voidaan hyväksyä 12

13 myös osaksi toista kokonaisuutta, kuitenkin siten, että opintokokonaisuus rekisteröidään suppeampana tai tilalle suoritetaan vastaava määrä muita erikseen sovittavia opintoja. 20 Opetukseen osallistuminen Opetukseen osallistumisen pakollisuus ja sallittujen poissaolokertojen enimmäismäärä on ilmoitettava siten, että se on opiskelijan tiedossa hänen ilmoittautuessaan opetukseen. Mikäli poissaolokertoja kertyy sallittua enemmän ilman perusteltua syytä, tämä voidaan ottaa huomioon opintosuorituksen arvostelussa tai suoritus voidaan hylätä. Mikäli ylimääräisille poissaoloille on hyväksyttävä syy, opettaja voi tarvittaessa määrätä korvaavia tehtäviä. 21 Opiskelijan ohjaus Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen opintojen ohjauksen periaatteet, jotka sisältävät opiskelijan ja opettajan oikeudet ja velvollisuudet. 22 Opetuksen ja opiskelun kieli Yliopiston tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska social- och kommunalhögskolanin opetusja tutkintokieli on ruotsi. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opetus- ja tutkintokieli on englanti. SUOMI TAI RUOTSI KUULUSTELUKIELENÄ Opiskelijalla on oikeus käyttää kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä suomen tai ruotsin kieltä ellei opetuksen luonne edellytä muuta. Opiskelijan on kirjallisuuskuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava, kummalla kielellä hän kysymykset haluaa. Opettajan suostumuksella perustellusta syystä opiskelija voi vastata myös muulla kielellä. Opetukseen liittyvissä kuulusteluissa kysymykset annetaan ja kysymyksiin vastataan opetuskielellä. Jos oppiaineen opetussuunnitelmaan sisältyvä pakollinen opetus järjestetään englanniksi, opiskelijalla on oikeus saada tehtävät ja vastata suomeksi tai ruotsiksi. Jos tämä ei ole mahdollista, opiskelijalle tulee tarjota vaihtoehtoinen suoritustapa. Mikäli opiskelija haluaa kysymykset muulla kuin opetuskielellä, hänen tulee viimeistään 10 päivää ennen kuulustelua ilmoittaa asiasta kuulustelusta vastaavalle opettajalle. ENGLANNINKIELISET TUTKINTO-OHJELMAT Englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opetukseen osallistuvat opiskelijat käyttävät kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa sekä muissa opintoihin liittyvissä kirjallisissa tehtävissä englannin kieltä ellei opettajan kanssa ole erikseen muuta sovittu. Näissä ohjelmissa opiskelevat voivat suorittaa enintään 25 prosenttia englanninkieliseen tutkintoon kuuluvista pakollisista opinnoista (120 op) muulla kuin englannin kielellä. Opiskelijoiden on kirjoitettava pro gradu -tutkielmansa englannin kielellä. 13

14 V KUULUSTELUT JA MUUT OPINTOSUORITUKSET 23 Opintosuoritukset Valtiotieteellisen tiedekunnan aineiden kirjallisia kuulusteluja voi suorittaa yleisinä tenttipäivinä, oppiaineiden tenttitilaisuuksissa sekä luentojen loppukuulusteluissa. Oppimista voidaan arvioida myös verkkotenttien, kotitenttien sekä muiden vastaavanlaisten suoritustapojen avulla. Opintosuoritus arvostellaan ja arvosana, opintopistemäärä sekä suorituskieli merkitään opiskelijarekisteriin. 24 Tiedekunnan yleiset tenttitilaisuudet Yleisiä tenttitilaisuuksia järjestetään lukuvuoden aikana vuosittain vahvistettavan aikataulun mukaisesti. Tiedekunta vastaa siitä, että tenttitilaisuuksia järjestetään riittävän usein ja tenttitilaisuudet jakaantuvat tasaisesti oppiaineiden kesken. Oppiaineet vastaavat tenttijärjestelyistä sekä siitä, että tenttitilaisuus sujuu asianmukaisesti. Opettaja vastaa siitä, että opiskelija saa tenttitilaisuudessa asianmukaiset kysymykset. Tenttitilaisuudessa tentitään jaksoon kuuluva kirjallisuus yhtenä kokonaisuutena, jollei opetussuunnitelmassa ole muuta ilmoitettu tai opettajan kanssa erikseen sovittu. Tentteihin on ilmoittauduttava Weboodissa määräajan kuluessa. Ilmoittautumisen voi perua Weboodissa ilmoittautumisajan kuluessa. Mikäli opiskelija ei ole asianmukaisesti ilmoittautunut tenttiin määräajan kuluessa, hän ei saa kysymyksiä tenttitilaisuudessa. Ilmoittautumisen onnistuminen ja sen tarkastaminen Weboodissa on opiskelijan vastuulla. Mikäli opiskelija ilmoittautuu kaksi kertaa peräkkäin saman opintosuorituksen kuulusteluun eikä ilman pätevää syytä saavu tai luopuu, kuulustelusta vastaava opettaja voi opiskelijaa kuultuaan määrätä enintään kolmen kuukauden määräajan, minkä kuluessa opiskelija ei voi osallistua kyseisen opintosuorituksen kuulusteluun. 25 Opetukseen liittyvät kuulustelut sekä kirjalliset työt Opetukseen liittyvät kuulustelut järjestetään kurssin yhteydessä siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin ilmoitetaan. Mikäli opiskelija ei suorita opetukseen liittyvää kuulustelua kurssin yhteydessä tai uusintatentissä, kuulustelijalla ei ole velvollisuutta järjestää uutta kuulustelutilaisuutta. Opetukseen liittyvät kirjalliset työt on jätettävä etukäteen ilmoitetun määräajan kuluessa. Mikäli opiskelija ei tämän määräajan kuluessa toimita työtään, opettajalla ei ole velvoitetta ottaa työtä vastaan ja opiskelijan voidaan edellyttää osallistuvan kurssille uudelleen. Opettajalla ei ole velvollisuutta ottaa kirjallisia töitä vastaan sähköisessä muodossa. 26 Kuulustelujen uusiminen Kuulusteluun tulee pääsääntöisesti liittyä vähintään yksi uusimismahdollisuus, ellei jokin erityinen syy sitä estä. Uusintakuulustelun ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon opiskelijan mahdollisuus valmistautua kuulusteluun. Kuulustelun ja sen uusinnan ajankohdasta on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin. 14

15 Jos opiskelija ei hänestä riippumattomasta syystä saa tenttitilaisuudessa kysymyksiä tai hän ei muusta vastaavasta syystä voi suorittaa kuulustelua kyseisessä tilaisuudessa, hänelle tulee järjestää mahdollisuus uusintakuulusteluun mahdollisimman pian. Jos uusintakuulustelua ei erityisestä syystä voida järjestää, opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus muulla tavoin osoittaa, että hän hallitsee kuulusteltavan alueen. Menettelytavoissa sekä oppimisen arvioinnissa on tällöin noudatettava opiskelijoiden tasapuolista kohtelua ja huolehdittava että opiskelijalle ei aiheudu kohtuutonta haittaa. Hyväksytyn kuulustelun uusimista voi yrittää kaksi kertaa, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Tämän jälkeen arvosanaa voi yrittää korottaa vain kuulustelusta vastaavan opettajan suostumuksella hyväksyttävän syyn perusteella. Tutkintoon sidottua suoritusta ei voi korottaa. Kokonaisuuteen sidottua suoritusta ei ilman perusteltua syytä voi korottaa. 27 Tenttivastausten tai muiden kirjallisten tehtävien katoaminen Mikäli opiskelija kykenee osoittamaan, että hän on osallistunut kuulusteluun ja jättänyt vastauspaperit, mutta tarkastaja ei syystä tai toisesta ole saanut vastauksia arvosteltavaksi, tulee opiskelijalle järjestää mahdollisimman pian suullinen kuulustelu tai uusintakuulustelu. Sama koskee myös muita opintoihin liittyviä kirjallisia tehtäviä. 28 Vilppi opinnoissa Jos on syytä epäillä plagiointia taikka muuta opinnoissa tapahtunutta vilppiä, epäilijän velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Menettelytavoista määrätään tarkemmin Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön :ssä sekä rehtori antamissa ohjeissa (172/2011). 29 Erityisjärjestelyt Opiskelijalle, joka tarvitsee terveydellisistä syistä erityisjärjestelyjä, pyritään järjestämään soveltuva suoritusmahdollisuus. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa edellyttää lääkärintodistus. Tiedekunnan yleisessä tenttitilaisuudessa opiskelija voi saada käyttöönsä yliopiston tietokoneen ja mahdollisuuksien mukaan myös muita tarvittavia apuvälineitä. Mikäli opinnon suoritustapa ei ole opiskelijalle terveydellisistä syistä mahdollinen, opiskelijan pyynnöstä opintosuorituksen vastaanottava opettajan tulee pyrkiä järjestämään vaihtoehtoinen suoritustapa. 30 Opintosuoritusten arviointi Opintosuoritukset arvioidaan asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1= välttävä, 2= tyydyttävä, 3= hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen). Hyväksytty kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla 1-5. Hyväksytystä pro gradu - tutkielmasta annetaan ARVOSANA APPROBATUR, LUBENTER APPROBATUR, NON sine laude APPROBATUR, CUM laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur TAI LAUDATUR. 15

16 Opintokokonaisuudet (perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot) arvostellaan itsenäisinä kokonaisuuksina noudattaen yliopiston arvosteluasteikkoa ja silloin, kun niiden arvosanat poikkeavat toisistaan, arvosana merkitään tutkintotodistukseen erikseen kunkin kokonaisuuden osalta. Opintokokonaisuuksien arvosana määräytyy siihen sisällytettävien opintojaksojen arvosanojen opintopisteillä painotetun keskiarvon perusteella. Arvosanassa otetaan huomioon ainoastaan asteikolla 0-5 arvioidut opintojaksot. Mikäli sellaisten opintojaksojen opintopistemäärä on yli puolet, jotka on arvosteltu muuten kuin asteikolla 0-5 tai kokonaisuuden arvostelu ei muusta syystä ole mahdollista, opintokokonaisuudesta ei anneta arvosanaa. Pro gradu -tutkielma arvostellaan erillisenä opintosuorituksena ja sen arvosanaa ei oteta huomioon syventävien opintojen arvostelussa. Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa samaan kuulusteluun ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Julkistettavissa kuulustelujen tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain sekä arvosanajakauma. Opintosuoritusten arvioinnissa sekä suoritusten rekisteröinnissä noudatetaan mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön :ssä määrätään. 31 Opintosuoritusten ja suoritustietojen säilyttäminen Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Opintosuoritustiedot (tulosluettelot) on säilytettävä vähintään 10 vuotta. Opiskeluun liittyvien asiakirjojen säilyttämisestä määrätään tarkemmin yliopiston arkistojohtosäännössä sekä arkistonmuodostussuunnitelmassa. 32 Opintosuoritusten vanheneminen Vuonna 2005 tai sen jälkeen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet eivät voi sellaisenaan käyttää tutkintoon yleisopinnoiksi, sivuaineeksi tai vapaasti valittaviksi opinnoiksi opintoja, jotka ovat ajankohtana, jolloin tutkinto myönnetään, yli 10 vuotta vanhoja lukuun ottamatta tutkintoon vaadittavia pakollisia kieliopintoja. Suoritusajankohdaksi katsotaan päivämäärä, jolloin kokonaisuuteen kuuluva viimeisin jakso on suoritettu. Kieliopinnot eivät vanhene. Mikäli opiskelija jatkaa kyseisen aineen opintoja, täydentäviä opintoja voidaan edellyttää suoritusajankohdasta riippumatta silloin, kun tutkintovaatimukset ovat olennaisesti muuttuneet tai kyseessä on oppiaineen kannalta keskeinen opintojakso. Täydentävistä opinnoista päättää opintokokonaisuudesta vastaava opettaja. Mikäli opiskelija on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden valtiotieteelliseen tiedekuntaan ennen , eivät sivuainekokonaisuudet eivätkä yleis- ja kieliopinnot pääsääntöisesti vanhene. Mikäli opiskelija täydentää keskeneräistä kokonaisuutta tai jatkaa kyseisen aineen opintoja, opintojen täydentämisen tarpeesta päättää kokonaisuudesta vastaava opettaja. 16

17 VI PALAUTE 33 Opetusta ja koulutusta koskeva palaute Tiedekunnan opetuksesta ja opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, henkilökunnalta, työnantajilta sekä muilta tahoilta palautetta tiedekuntaneuvoston vahvistaminen periaatteiden mukaan. Palautteen keruussa ja käsittelyssä noudatetaan rehtorin vahvistamia periaatteita ( ). VII AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN 34 Yleiset periaatteet Rehtorin päätöksellä (77/2011) on määritelty muodollisessa koulutuksessa sekä muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi lukemisen yleiset periaatteet. Tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksi lukea sekä korkeakouluissa suoritettuja opintoja että muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua osaamista. Hyväksi lukua voi tapahtua joko korvaamisen tai sisällyttämisen kautta. Kansainvälisessä vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään tiedekunnan tutkintoihin mahdollisimman täysimääräisinä joko korvaaviksi opinnoiksi tai ne voidaan sisällyttää tutkintoon sivuaineopintoina tai vapaasti valittaviin opintoihin. Kansainvälisessä vaihdossa suoritettujen opintojen korvaamisesta on sovittava etukäteen ennen vaihtoon lähtöä. Hyväksi lukua voi hakea opiskelija, jolla on valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeus ja joka on ilmoittautunut yliopistoon läsnä olevaksi. Hyväksi luettuja opintoja koskevat samat vanhenemisperiaatteet kuin muita opintoja. 35 Oppiaineiden opintojen korvaaminen Tiedekunnan oppiaineiden opintokokonaisuuksien ja -jaksojen korvaaminen muussa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla edellyttää, että ne vastaavat sisällöltään ja osaamistavoitteiltaan tiedekunnan voimassaolevien tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Korvattujen opintojen asemasta ei vaadita lisäsuorituksia. Opintonäytetöitä ei voi korvata. Tiedekunnan oppiaineiden opintojen korvaamisesta päättää kyseisestä jaksosta tai kokonaisuudesta vastaava opettaja taikka oppiaineen vastuuhenkilön valtuuttama henkilö. 36 Yleisopintojen ja kieliopintojen korvaaminen Kandidaatin tutkintoon vaadittavia yleisopintoja voidaan korvata sisällöltään vastaavilla opinnoilla. TVT-ajokorttia ei voi korvata muussa korkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla. Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa suoritettu ajokortti hyväksytään sellaisenaan. Kotimaisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun tutkintoon kuuluvilla vastaavantasoisilla äidinkielen, toisen kotimaisen sekä vieraan kielen opinnoilla on mahdollista korvata sellaisenaan valtiotieteiden kandidaatin tutkintoa varten vaadittavat vastaavat kieliopinnot riippumatta siitä, poikkeavatko ne mitoitukseltaan tiedekunnan vastaavista opinnoista. Muussa yliopistossa tai 17

18 ammattikorkeakoulussa suoritetut opinnot rekisteröidään tiedekunnan mitoituksen mukaisina. Täydentäviä opintoja ei vaadita. Vieraan kielen opinnot on mahdollista korvata vaihdossa suoritetuilla oman alan opinnoilla edellyttäen, että kyseessä oleva kieli on vaihtomaan virallinen kieli. Pakollisten yleisopintojen ja kieliopintojen korvaamisesta päättää dekaani tai hänen valtuuttamansa henkilö. 37 Korvaaminen aiempaan korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla Toiseen korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja ei sellaisenaan hyväksytä tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon. Poikkeuksia ovat kuitenkin: aiemman korkeakoulututkinnon yhteydessä osoitettu kielitaito korvaa tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot opintojen mitoituksesta riippumatta. Täydentäviä opintoja ei vaadita. pääaineessa vaadittavat yleisopinnot silloin, kun ne ovat sisällöltään ja tavoitteeltaan vastaavia. Opintojen asemesta ei vaadita korvaavia opintoja. opinnot, jotka on erikseen määritelty kyseisen aineen pääaineopiskelijoille pakollisiksi sivuaineiksi silloin, kun ne ovat sisällöltään ja tavoitteeltaan vastaavia. Opintojen asemesta ei vaadita korvaavia opintoja. aiemmassa yliopistotutkinnossa sivuaineen asemassa olevat opinnot silloin, kun sama aine on valtiotieteellisessä tiedekunnassa myöhemmin suoritettavan tutkinnon pääaine. Opintoja on kuitenkin täydennettävä oppiaineen määräämällä tavalla vastaamaan pääaineen opintoja. Opinnoista kertyneet opintopisteet hyväksi luetaan täysimääräisesti. toisen kotimaisen korkeakoulututkinnon yhteydessä suoritettu kypsyysnäyte: suomen tai ruotsin kielen taidon osoittamista ei vaadita uudelleen. Aiemmin suoritettuun korkeakoulututkintoon sisältyviä opintoja voidaan hyväksilukea kandidaatin tutkintoon enintään 90 opintopistettä ja maisterin tutkintoon 60 opintopistettä. 38 Opintojen sisällyttäminen Koti- tai ulkomaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaan suoritettuja sivuaineita tai opintokokonaisuuksia voidaan hyväksyä sivuaineeksi tiedekunnassa suoritettavaan tutkintoon edellyttäen, että ne eivät sisälly toiseen korkeakoulututkintoon. Hyväksi luettavien opintojen tule olla sisällöltään ja tasoltaan tiedekunnan tutkintoihin soveltuvia. Hyväksi luettavat opinnot eivät saa ilman perusteltua syytä ylittää olennaisesti minimilaajuista tutkintoa. Muualla suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja voidaan pääsääntöisesti hyväksilukea enintään opiskelijan pääaineen opetussuunnitelman vapaasti valittavien opintojen verran. Tutkintoon voi sisällyttää saman tai samansisältöisen opintosuorituksen vain kerran. Opintojen sisällyttämisestä tiedekunnan tutkintoon päättää dekaani tai hänen valtuuttamansa henkilö. 18

19 39 Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen Muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankitulla osaamisella voidaan korvata tutkintoon kuuluvia opintoja edellyttäen, että hyväksi luettavan opintokokonaisuuden tai - jakson osaamistavoitteet on saavutettu. Hyväksi lukua hakevan on todennettava osaamisensa. Opintosuorituksesta vastaava opettaja arvioi, onko hyväksi lukemista hakeva saavuttanut kyseisen opintojakson tai kokonaisuuden osaamistavoitteet. Arvioinnissa voidaan käyttää kuulusteluita, portfoloita, esseitä tai muita soveltuvia menettelytapoja. Oppiaineen opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin periaatteet ja menettelytavat. Vähintään vuoden kestäneestä aktiivisesta luottamushenkilötyöstä ylioppilaskunnissa, sen piirissä toimivissa opiskelijajärjestöissä, osakunnissa tai korkeakoulujen virallisissa hallintoelimissä, voi saada sisällytettyä tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin enintään 10 opintopisteen verran. Dekaanin päättää tarkemmin noudatettavista periaatteista ja menettelytavoista. VII TODISTUKSET 40 Tutkintotodistukset Tiedekunta antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen sekä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Valtiotieteiden kandidaatin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine ja mahdollinen linja, pää- ja sivuainekokonaisuuksien laajuudet ja arvosanat, muiden opintojen opintopistemäärä sekä tutkinnon kokonaislaajuus sekä opiskelijan osoittama kielitaito. Valtiotieteiden maisterin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan pääaine ja mahdollinen linja, pää- ja sivuainekokonaisuuksien laajuudet ja arvosanat, pro gradu - tutkielman arvosana, muiden opintojen opintopistemäärä sekä tutkinnon kokonaislaajuus. Mikäli opiskelija on suorittanut osana valtiotieteiden maisterin tutkintoa opettajan pedagogiset opinnot, tutkintotodistukseen merkitään opettajankelpoisuus edellyttäen, että hän on suorittanut myös tiedekunnan alaan kuuluvan perusopetuksessa ja lukiossa opetettavan aineen opettamiseen vaadittavat opinnot. Kandidaatin sekä maisterin tutkinnosta annettavassa todistuksessa mainitaan vain vähintään 15 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. 41 Kelpoisuustodistukset Dekaani myöntää todistuksen aineenopettajankelpoisuudesta henkilölle, joka on suorittanut maisterin tutkinnon, opettajan pedagogiset opinnot sekä tiedekunnan alaan kuuluvan peruskoulussa ja lukiossa opettavan aineen opettamiseen vaadittavat opinnot. Todistuksen maksullisuudesta on säädetty opetusministeriön asetuksella. 19

20 Erillisen todistuksen sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta dekaani myöntää silloin, kun kelpoisuuden tuottavat opinnot on suoritettu muulla tavoin kuin osana maisterin tutkintoa. VIII OIKAISUMENETTELYT Yliopistolain 82 :ssä säädetään opiskelijavalinnoissa, opinto-oikeuden menettämiseen sekä opintosuoritusten arvostelussa ja hyväksiluvuissa noudatettavista oikaisumenettelyistä. Tarkempia ohjeita annetaan yliopiston tutkinto- ja oikeusturvaohjesäännön :issä IX JATKOKOULUTUS Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen jatkokoulutusta koskevista tiedekunnan määräyksistä. Soveltuvin osin jatkokoulutusta koskevat samat periaatteet kuin mitä edellä on esitetty. VOIMAANTULO Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 14.6.2005 vahvistama. Näitä pysyväismääräyksiä sovelletaan

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(10) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 10.5.2011 HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOIHIN LIITTYVÄT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA

LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA LUONNONTIETEELLINEN KOULUTUSALA TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Seuraavat tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat asetuksia ja johtosääntöjä. Nämä määräykset hyväksyy

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot 1 8 Liite 1 HELSINGIN YLIOPISTO Tiedekuntaneuvosto 11.9.2012 ja Kasvatustieteellinen tiedekunta 11.4.2017 KASVATUSTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 11.9.2012 alkaen

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset

Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoja koskevat yleiset määräykset Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkintoja

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET BioMediTech Johtokunta hyväksynyt 25.8.2015 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2015-2018 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset

Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset 1 Teknillistieteellisen alan tutkintomääräykset (jatkotutkintoja koskevat määräykset löytyvät jatkotutkintojen opetussuunnitelmista) Teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA Teol.tdk 2.10.2012 B3, liite1 1(1) AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN PERIAATTEET TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA Yleistä Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Tiedekunnassa suoritettavat kandidaatin ja maisterin tutkinnot HELSINGIN YLIOPISTO Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Tiedekuntaneuvoston päätös 11.9.2012 KÄYTTÄYTYMISTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 11.9.2012 ALKAEN Tutkintojen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 7.7.2015 HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset

tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset 1 29.12.2010 tekniset johtosäännön, tutkintosäännön ja arviointisäännön edellyttämät muutokset PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTOJA SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN (pääaine

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kandidaatin ja maisterin tutkinnot 7 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Tutkintoasetuksissa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet.

Lisätiedot

Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2

Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2 Sisällysluettelo Perustutkintoja koskevat yleiset määräykset 2008-2010 2 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) 2 1. Tutkintojen yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset 2 2.

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Kandidaatin ja maisterin tutkinnot (tutkintoasetus 794/2004) Tutkintoasetuksessa määrätään tutkintojen sisältöä, järjestelyä

Lisätiedot

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen aloittaneille opiskelijoille Ohjeet tutkinnonuudistuksesta ennen 1.8.2005 aloittaneille opiskelijoille Kaikki ennen 1.8.2005 aloittaneet opiskelijat on siirretty uuden tutkintosäännön piiriin. Uuteen tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteellinen koulutusala

Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Yhteiskuntatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat määräykset pääainepohjaisen tutkintorakenteen mukaan opiskeleville (voimassa siirtymäkauden eli 1.8.2012

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot, osa 3 28.10.2015 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA NIIHIN SISÄLTYVIÄ OPINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA NIIHIN SISÄLTYVIÄ OPINTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1 (10) Hyväksytty bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.6.2015 HELSINGIN YLIOPISTON BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA NIIHIN SISÄLTYVIÄ OPINTOJA

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot pääaineena hoitotiede tai kansanterveystiede. Hoitotieteen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014

LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ. Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 1 LAPIN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ Annettu Rovaniemellä 16 päivänä kesäkuuta 2014 Lapin yliopiston hallitus on 16. päivänä kesäkuuta 2014 annetun yliopistolain (558/2009) 41 :n nojalla hyväksynyt seuraavan

Lisätiedot

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet

AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet AHOT Hyväksilukemisen uudet periaatteet 16.5.2012 16.5. Humanistinen tiedekunta.2012 1 Taustaa Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen =hyväksiluku Rehtorin päätös Tdk-neuvosto Astuivat

Lisätiedot

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet 1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015

YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN SEKÄ FILOSOFIAN MAISTERIN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 2012-2015 Hyväksytty Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnassa

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa

Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa Opinnot ja opiskelu hallintotieteiden tiedekunnassa Hallintotieteiden tiedekunta vastaa yhteiskuntatieteellisen alan opetuksesta ja tutkimuksesta Vaasan yliopistossa. Tutkintokoulutusta on annettu vuodesta

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston 17.1.2012 vahvistama 1 Tiedekunnan koulutustehtävä Helsingin

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden tieteenalayksikkö Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2010 2012 Informaatiotieteiden tiedekunnan tutkinnot, koulutukset

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset

Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset JOHTAMISKORKEAKOULU Nämä määräykset tulevat voimaan 1.8.2015 Johtamiskorkeakoulun tutkintoja koskevat määräykset 2015 2018 1 Johtamiskorkeakoulun tutkinto-ohjelmat Johtamiskorkeakoulussa on kaksi koulutusalaa,

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset

Tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunnan tutkintomääräykset. Hallintotieteiden tiedekunta. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset 91 Hallintotieteiden tiedekunta Tutkintomääräykset Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.5.2006. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa

Lisätiedot

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ

YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ 1 YHTEISKUNTA- JA KULTTUURITIETEIDEN YKSIKKÖ HUMANISTISTEN TIETEIDEN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN KANDIDAATIN, SEKÄ FILOSOFIAN, PSYKOLOGIAN JA YHTEISKUNTATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT

Lisätiedot

Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö

Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosääntö I Yleisiä määräyksiä Tämä tutkintosääntö koskee kaikkia tiedekunnan opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2005 tai sen jälkeen.

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO

VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 17.5.2016 Tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja

Lisätiedot

Ohjeet ja määräykset

Ohjeet ja määräykset Ohjeet ja määräykset TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA JA OPINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa

Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa Perustutkintokoulutuksen opinnäytetyöt filosofisessa tiedekunnassa Tämä ohje on hyväksytty filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 21.5.2014. Ohje korvaa muuten kuin arviointikriteerien osalta tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta voi saada 15 pistettä; alin hyväksytty

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

HELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET HELSINGIN YLIOPISTON TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Vahvistettu Helsingissä 30. päivänä toukokuuta 2005. Täydennetty Helsingissä 2. päivänä huhtikuuta 2007 ja 23. päivänä huhtikuuta 2007 ja

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 24.4.2012. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON BIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

HELSINGIN YLIOPISTON BIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET 1(15) HELSINGIN YLIOPISTON BIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Hyväksytty biotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 12. päivänä toukokuuta 2005, muutettu

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNOT Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot pääaineena hoitotiede tai kansanterveystiede. Hoitotieteen

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

YK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op

YK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Systemaattinen teologia 1(5) 2.11.2010 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN OSASTOLLA Opintojaksot on suoritettava opinto-oppaassa ilmoitettujen opintopisteiden

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen teologisessa tiedekunnassa 1 (Alleviivattuna uusittu ehdotus ja lisäykset) Säädökset Tohtorin ja lisensiaatin tutkinnoista säädetään asetuksessa yliopistojen

Lisätiedot

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018

ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 LIITE 2 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT (60 op) 2018 1. HAKUEDELLYTYKSET Yleisenä edellytyksenä erillisiin opettajan pedagogisiin opintoihin hakemiselle on, että hakija

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu

B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 12.6.

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 12.6. Sivu 1 / 11 HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 12.6.2012 hyväksymä SISÄLLYS LUKU 1 LUKU 2 LUKU 3 LUKU 4 SÄÄDÖKSET JA

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Helsingin yliopisto Oodi Sivu 1/6 Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia 1. Opiskelija on suorittanut HY:ssa monta matematiikan kurssia pääaineessaan ja on siirtynyt uuteen koulutusohjelmaan, jossa

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi

AINEENOPETTAJANKOULUTUS. historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi AINEENOPETTAJANKOULUTUS historia ja yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus englanti, saksa, ruotsi Aineenopettajainfo 15.9.2017 - SOVELTUVUUSKOE - - OPINTOMENESTYS - Soveltuvuuskoe Soveltuvuuskokeesta

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset

Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien tutkintovaatimukset Helsingin yliopisto / Käyttäytymistieteiden laitos Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) koulutus Siirtymäsäännökset pääaineopiskelijoille Lukuvuosien 2012-2013 - 2014-2015 tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018

Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 TAMPEREEN YLIOPISTO Informaatiotieteiden yksikkö (SIS) Kandidaatin ja maisterin tutkintoja koskevat yleiset määräykset lukuvuosille 2015-2018 Nämä määräykset astuvat voimaan 1.8.2015. Määräykset on vahvistettu

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot