HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston ( A3) hyväksymä

Transkriptio

1 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa LUKU 1 Yleisiä säännöksiä Tutkintojen ja opintojen järjestämisessä ja suorittamisessa noudatetaan, mitä yliopistolaissa (645/1997) ja sitä koskevassa muutoksessa (715/2004), yliopistoasetuksessa (115/1998), valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004), kanslerin vahvistamassa Helsingin ylipiston hallintojohtosäännössä, kanslerin vahvistamassa opintosuoritusten arvostelua ja kuulustelua sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskevassa johtosäännössä, kanslerin vahvistamassa Helsingin yliopiston filosofian tohtorin tutkinnon johtosäännössä ja näissä pysyväismääräyksissä säädetään. 2. LUKU MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KOULUTUSTEHTÄVÄ JA TIEDEKUNNASSA SUORI- TETTAVAT TUTKINNOT JA OPINNOT 2 Tiedekunnan tehtävä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tehtävänä on harjoittaa ja edistää tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta maataloustieteiden, metsätieteiden, elintarvike- ja ravitsemustieteiden sekä näihin kaikkiin kiinteästi liittyvien talous- ja ympäristötieteiden alalla. 3 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja opinnot Tiedekunnassa voidaan suorittaa 1) alempina korkeakoulututkintoina maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin (MMK) ja elintarviketieteiden kandidaatin (ETK) tutkinnot; 2) ylempinä korkeakoulututkintoina maatalous- ja metsätieteiden maisterin (MMM) ja elintarviketieteiden maisterin (ETM) tutkinnot; 3) tieteellisinä jatkotutkintoina maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin (MML), elintarviketieteiden lisensiaatin (ETL), maatalous- ja metsätieteiden tohtorin (MMT), elintarviketieteiden tohtorin (ETT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Tiedekunnassa on maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin, maatalousja metsätieteiden lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoihin johtavaa koulutusta seuraavissa pääaineissa: agroteknologia, biotekniikka, kasvintuotannon biologia, kotieläintiede, kuluttajaekonomia, maaperä- ja ympäristötiede, maatalousekonomia, markkinointi, metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia, mikrobiologia, puumarkkinatiede ja ympäristöekonomia. Tiedekunnassa on elintarviketieteiden kandidaatin, elintarviketieteiden maisterin, elintarviketieteiden lisensiaatin, elintarviketieteiden tohtorin ja filosofian tohtorin tutkintoihin johtavaa koulutusta seuraavissa pääaineissa: biotekniikka, elintarvike-ekonomia, elintarvikekemia, elintarviketeknologia, markkinointi, mikrobiologia ja ravitsemustiede. Tiedekunnassa on elintarviketieteiden maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta Food Science -pääaineessa:

2 2 (7) Biotekniikan, markkinoinnin ja mikrobiologian pääaineissa elintarviketieteiden kandidaatin ja elintarviketieteiden maisterin tutkintonimikkeen edellytyksenä on, että opiskelija on hyväksytysti suorittanut joko elintarviketieteiden perusopinnot (25 opintopistettä) tai 25 opintopisteen sivuainekokonaisuuden jostakin seuraavista pääaineista: elintarvikekemia, elintarviketeknologia tai ravitsemustiede. Pääaineissa voi olla opintosuuntia siten kuin tiedekuntaneuvosto erikseen päättää. Tiedekunta on mukana Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmassa, jonka opetus toteutetaan yhteistyössä biotieteellisen tiedekunnan, farmasian tiedekunnan ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan sekä Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Koulutusohjelman koordinaatiovastuu on biotieteellisellä tiedekunnalla. Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelman tutkintovaatimukset täytyy hyväksyttää sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa että niillä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan laitoksilla, jotka ovat mukana Helsingin seudun biotekniikan koulutusohjelmassa. Tiedekunnassa voi olla erillisiä maisteriohjelmia siten kuin tiedekuntaneuvosto erikseen päättää. Lisäksi tiedekunnassa voidaan suorittaa: 1) erillisiä opintoja, jotka voivat olla osia tutkinnoista tai erityisesti tätä varten suunniteltuja ja järjestettyjä opintoja; sekä 2) täydennyskoulutukseen kuuluvia opintoja, jotka voivat olla osia tutkinnoista tai täydennyskoulutusta varten suunniteltuja ja järjestettyjä opintoja. 3. LUKU ALEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 4 Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tai elintarviketieteiden kandidaatin tutkintoja varten opiskelijan on suoritettava vähintään 180 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka on suunniteltava niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Opiskelijan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijan tulee suorittaa pääaineen perus- ja aineopinnot, sivuaineen opinnot, kieliopinnot, tieto- ja viestintätekniikan opinnot, harjoittelu tai työelämään orientointi sekä muut tutkintovaatimuksissa vaaditut opinnot. Lisäksi opiskelijan tulee laatia kirjallinen kandidaatin tutkielma. Pääaineen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on opintopistettä ilman tutkielmaa. Huom! Alempaa korkeakoulututkintoa suorittavan, joka aikoo suorittaa myös ylemmän korkeakoulututkinnon, pyydetään huomioimaan näiden pysyväismääräysten 12 pykälän 2 mom. 5 Sivuaineopinnot Alempaa korkeakoulututkintoa varten on suoritettava sivuaineenopintoina vähintään perusopinnot (25 opintopistettä) vähintään yhdessä sivuaineessa. Alempaan korkeakoulututkintoon voi sivuaineeksi sisällyttää jonkin yliopiston tai tiede- ja taidekorkeakoulun vahvistamien tutkintovaatimusten mukaisen opintokokonaisuuden, jonka laajuus on vähintään 25 opintopistettä ja josta on kokonaisuusmerkintä. Tutkintoon sisällytettävä sivuaine tulee hyväksyttää opiskelijan pääaineessa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimuksissa sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen perusopintojen laajuus on 25 opintopistettä ja aineopintojen laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on 60 opintopistettä. Aineopintotasoisen sivuainekokonaisuuden suoritusoikeudesta on sovittava erikseen tutkimus- ja opetusalasta vastaavan professorin kanssa. 6 Kieliopinnot Alempaan korkeakoulututkintoon tulee sisältyä kieliopintoja vähintään 10 opintopistettä. Kieliopintoihin sisältyy äidinkielen suullisen ja kirjallisen viestinnän, toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnot. Kieliopinnot voidaan integroida muihin opintoihin. Äidinkieli Äidinkielen opintojen tulee harjaannuttaa opiskelijaa äidinkielellä tapahtuvaan suulliseen ja kirjalliseen viestintään. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen opinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa taito, joka vastaa lain 424/2003 ja asetuksen 481/2003 nojalla valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädeltynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaadittavaa kielitaitoa kaksikieliseltä viranomaiselta. Lisäksi opiskelijan tulee toisen kotimaisen kielen opinnoissa saavuttaa taito, joka opiskelun, oman alan seuraamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

3 3 (7) Toisen kotimaisen kielen opintoja ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut vapautuksen ylioppilastutkinnon toisesta kotimaisesta kielestä eikä opiskelijalta, joka ei ole suorittanut toista kotimaista kieltä International Baccalaureate -, European Baccalaureate - tai Reifeprüfung-tutkinnossa. Tällaisen opiskelijan on kuitenkin suoritettava muita kieliopintoja siten, että tutkinnon vähimmäislaajuus saavutetaan. Vieras kieli Vieraan kielen opinnoissa opiskelijan on saavutettava sellainen taito, että hän ymmärtää kyseisellä kielellä kirjoitettua oman alansa tieteellistä tekstiä, pystyy selviytymään suullisesti kyseisellä kielellä tavanomaisen kanssakäymisen vaatimalla tavalla ja kykenee auttavasti keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Vieraana kielenä voidaan opiskella englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kieltä taikka jotain muuta dekaanin hyväksymää kieltä. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksensä saaneet Muulla kuin suomen tai ruotsinkielellä koulusivistyksensä saaneet sekä ulkomailla koulusivistyksensä saaneet opiskelijat suorittavat alempaa korkeakoulututkintoa varten kieliopintoja vähintään kymmenen opintopistettä vähintään yhdessä opiskelijalle vieraassa kielessä. Vapautus kielitaitovaatimuksista Dekaani voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. 7 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Tieto- ja viestintätekniikan opintojen tarkoitus on antaa valmiudet tehokkaaseen opiskeluun yliopistossa. Tieto- ja viestintätekniikan opintojen laajuus on vähintään viisi opintopistettä, joista vähintään kolme opintopistettä tulee suorittaa alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Opinnot voidaan integroida muihin opintoihin. 8 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua. Alempaan korkeakoulututkintoon tulee sisältyä henkilökohtaista opintojen suunnittelua 1-3 opintopistettä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja siihen liittyvä ohjaus voidaan integroida muihin opintoihin. 9 Harjoittelu tai työelämään orientointi Alempaan korkeakoulututkintoon tulee sisältyä asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään orientoitumista 1-3 opintopistettä. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija alan ammatillisena perustana olevaan tehtäväalueeseen ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ja käyttää oppimaansa tietoa ammatillisissa tehtävissä. 10 Kandidaatin tutkielma Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluva kandidaatin tutkielma laaditaan pääaineessa. Kandidaatin tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja kykyä tieteelliseen kielenkäyttöön. Kandidaatin tutkielman laajuus on kuusi opintopistettä. Ainelaitokset ja pääaineet vastaavat kandidaatin tutkielman tarkemmasta sisällöstä ja arvostelusta. 11 Kypsyysnäyte Alempaa korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Silloin kun opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen mukaista kielitaitoa, opiskelija voi vastuuprofessorin suostumuksella antaa kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 4. LUKU YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO 12 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen Maatalous- ja metsätieteiden maisterin tai elintarviketieteiden maisterin tutkintoja varten opiskelijan on suoritettava vähintään 120 opintopisteen laajuiset opinnot, jotka on suunniteltava niin, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa vuodessa. Opiskelijan tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Opiskelijan tulee suorittaa pääaineen syventävät opinnot ja maisterin tutkielma, tieto- ja viestintätekniikan opinnot, harjoittelu sekä muut tutkintovaatimuksissa vaaditut opinnot. Pääaineen syventävien opintojen laajuus on vähintään 70 opintopistettä, josta maisterin tutkielma on 40 opintopistettä. Ennen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tai elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon suorittamista opiskelija saa suorittaa korkeintaan 20 opintopisteen edestä pääaineensa syventäviä opintoja. 13 Sivuaineopinnot Sivuaineopinnot suoritetaan yleensä alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Mikäli sivuaineopintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, tulee opiskelijan suorittaa näiden pysyväismääräysten 5 :n mukaiset sivuaineopinnot ylemmässä korkeakoulututkinnossa.

4 4 (7) Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimuksissa sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen syventävien opintojen laajuus on 60 opintopistettä, johon sisältyy 30 opintopisteen laajuinen tutkielma. Tutkielman tarkastuksesta ja hyväksymisestä vastaa tutkimus- ja opetusalan vastuuprofessori. Sivuaineen syventävien opintojen suorittaminen edellyttää sivuaineena suoritettavan aineen aineopintojen tai niitä vastaavien opintojen suorittamista. Syventävien opintojen sivuainekokonaisuuden suoritusoikeudesta on sovittava erikseen tutkimus- ja opetusalasta vastaavan professorin kanssa. 14 Kieliopinnot Kieliopinnot suoritetaan yleensä alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Mikäli kielitaitoa ei ole osoitettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, tulee opiskelijan osoittaa näiden pysyväismääräysten 6 :n mukainen kielitaito ylemmässä korkeakoulututkinnossa. 15 Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Tieto- ja viestintätekniikan opintojen tarkoitus on antaa valmiudet tehokkaaseen opiskeluun yliopistossa. Tieto- ja viestintätekniikan opintojen laajuus on vähintään viisi opintopistettä, joista vähintään kolme opintopistettä tulee suorittaa alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä. Opinnot voidaan integroida muihin opintoihin. Mikäli tietoja viestintätekniikan opintoja ei ole suoritettu alemmassa korkeakoulututkinnossa, opiskelijan tulee ylempää korkeakoulututkintoa varten suorittaa tieto- ja viestintätekniikan opintoja vähintään viisi opintopistettä. 16 Henkilökohtainen opintosuunnitelma Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan tavoitteellista opiskelua. Ylempään korkeakoulututkintoon tulee sisältyä henkilökohtaista opintojen suunnittelua 1-2 opintopistettä. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ja siihen liittyvä ohjaus voidaan integroida muihin opintoihin. 17 Harjoittelu tai työelämään orientointi Ylempään korkeakoulututkintoon tulee sisältyä asiantuntijuutta syventävää harjoittelua tai opintoja, jotka tukevat työelämään orientoitumista. Tavoitteena on perehdyttää opiskelija pääaineensa tehtäväkenttään ja kehittää opiskelijan valmiuksia soveltaa ja käyttää tieteellistä tietoa ammatillisissa tehtävissä. Harjoittelu voidaan sisällyttää myös muihin opintoihin, esim. tutkimusprojekteihin. 18 Maisterin tutkielma Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluva maisterin tutkielma laaditaan pääaineessa. Maisterin tutkielman tulee kohdistua tiedekunnan tehtäväalueen kannalta olennaiseen, tieteellisesti tärkeään ongelmakokonaisuuteen. Tutkielman tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja valmiutta tieteelliseen viestintään omalla tieteenalalla. Maisterin tutkielman osuus opinnoista on 40 opintopistettä. 19 Kypsyysnäyte Ylempää korkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijan ei tarvitse osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa samalla kielellä suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa varten, mikäli hän on osoittanut kielitaitonsa alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä. Silloin kun opiskelijalta ei vaadita tutkintoasetuksen mukaista kielitaitoa, opiskelija voi vastuuprofessorin suostumuksella antaa kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 5. LUKU OPISKELIJAVALINNAT JA PÄÄAINEEN VAIHTAMINEN 20 Opiskelijavalinta Opiskelijoiden valinnasta on säädetty erikseen yliopistolaissa (645/1997) ja sitä koskevassa muutoksessa (715/2004) sekä konsistorin ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vuotuisissa päätöksissä. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päättää vuosittain opiskelijoiden valintaa koskevista periaatteista. Valintaperusteiden valmistelusta ja valintojen toteutuksesta vastaa tiedekuntaneuvoston nimeämä valintalautakunta. 21 Pääaineen vaihtaminen Opiskelija voi dekaanin suostumuksella vaihtaa pääainetta. Dekaani ratkaisee vastaanottavan laitoksen johtoryhmän lausunnon perusteella siirtymistä koskevan hakemuksen ottamalla huomioon pääaineen opiskelijamäärät ja opiskelumahdollisuudet. Pääaineen vaihtamisesta saman laitoksen sisällä päättää kyseisen laitoksen johtoryhmä. Pääaineen vaihtamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vähintään perusopinnot (25 opintopistettä) siinä pääaineessa, johon hänet on tiedekuntaan valittu ja vähintään 25 opintopistettä perus- ja/tai aineopintoja siinä pääaineessa, johon hän hakee vaihtoa.

5 5 (7) 22 Muiden tiedekuntien opiskelijat Helsingin yliopiston jonkin muun tiedekunnan opiskelijalla on oikeus suorittaa omassa tiedekunnassaan suoritettavaa tutkintoa varten maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetussuunnitelman mukaisia opintoja tiedekunnan opetusmahdollisuuksien rajoissa ja sen tarkoituksenmukaiseksi katsomassa mitassa. 6. LUKU TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS 23 Jatkotutkinnon pääaine Tiedekunnassa on maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin (MML) ja elintarviketieteiden lisensiaatin (ETL), maatalous- ja metsätieteiden tohtorin (MMT) ja elintarviketieteiden tohtorin (ETT) sekä filosofian tohtorin (FT) tutkintoon johtavaa koulutusta siten kuin pysyväismääräysten 3 :ssä mainitaan. 24 Jatkokoulutuskelpoisuus Kelpoinen opiskelijaksi opintoihin, jotka johtavat tieteelliseen jatkotutkintoon, on henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla tiedekunta toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. 25 Jatkotutkinto-oikeus ja jatko-opintosuunnitelma Tieteelliseen jatkokoulutukseen hakeutuvan tulee jättää jatko-opiskeluhakemus tiedekuntaan. Jatkotutkinnon suoritusoikeuden myöntää dekaani. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että opiskelija on ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa ja tutkielmassa osoittanut vähintään hyvää suoritustasoa. Opiskelijalla on oikeus valita jatkotutkintonsa pääaineeksi muukin pääaine kuin se, jossa hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkintonsa, mikäli hänellä katsotaan olevan jatkokoulutusvalmius myös uudessa pääaineessa. Jatkokoulutusvalmius edellyttää vähintään 100 opintopistettä jatkotutkinnon pääaineen opintoja tai vastaavia opintoja. Vuoden kuluessa jatko-opiskelijaksi hyväksymisestä opiskelijan tulee jättää jatko-opintosuunnitelmansa tutkimusja jatkokoulutustoimikunnan käsiteltäväksi. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyy dekaani. 26 Tohtorin tutkinnon suorittaminen Maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, elintarviketieteiden tohtorin samoin kuin filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa tieteelliseen jatkokoulutukseen kuuluvina opintoina opintosuunnitelman mukaisia jatko-opintoja vähintään 60 opintopistettä; 2) laatia väitöskirja, joka osoittaa tutkimusalalla itsenäistä ja kriittistä ajattelua ja jonka tiedekunta julkisen tarkastuksen jälkeen hyväksyy. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsittäviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto (ns. nippuväitöskirja) taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Nippuväitöskirjan osajulkaisuista vähintään puolet tulee olla julkaistuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä. 27 Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut pykälän 26 ensimmäisessä momentissa mainituista opinnoista kohdan 1) sekä laatinut lisensiaatintutkimuksen, joka osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaa ongelmakokonaisuutta käsittäviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Nippumuotoisen lisensiaatintutkimuksen osajulkaisuista vähintään puolet tulee olla julkaistuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä. 28 Muut jatko-opintoja koskevat määräykset Pykälän 26 ensimmäisessä momentissa mainitut jatko-opinnot (60 opintopistettä) tulee olla suoritettuina ennen lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tai väitöskirjatyön esitarkastajien nimeämistä. Mikäli opintoja puuttuu, selvitys puuttuvista opinnoista ja niiden suorittamisajankohdasta on liitettävä ehdotukseen tarkastajista tai esitarkastajista. Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan tarkastamisesta, hyväksymisestä ja julkaisemisesta tiedekunta on antanut erilliset ohjeet. Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen tarkemmista jatko-opinto-ohjeista.

6 6 (7) 7. LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 29 Vapaasti valittavat opinnot Opiskelijan vapaasti valittavissa olevat opinnot voivat olla muustakin tiedekunnasta, yliopistosta tai tiede- ja taidekorkeakoulusta. 30 Opintojen hyväksiluku Muussa koti- tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettuja tutkintoja tai opintoja voidaan hyväksilukea maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa suoritettavaa tutkintoa varten edellyttäen, että tutkinnolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Tiedekuntaneuvosto päättää erikseen opintojen hyväksilukemisen periaatteista. 31 Opintosuoritusten arvostelu Opintojaksot, opintokokonaisuudet (perus- aine- ja syventävät opinnot), kandidaatin tutkielmat sekä sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat arvioidaan käyttämällä numeroasteikkoa 0 5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Opintojaksoissa, joita ei ole tarkoituksenmukaista arvostella asteikolla 0-5, voidaan käyttää arviointia hylätty/hyväksytty. Opintokokonaisuutta arvioitaessa merkitään loppuarvosana näkyviin vain, jos vähintään puolet opintokokonaisuuden opintojaksoista on arvosteltu. Tämä koskee pääasiassa sellaisia tapauksia, joissa osa opintojaksoista on esim. korvattu aikaisemmilla opinnoilla, eikä näin ollen jaksoja ole voitu arvioida. Tutkintotodistuksessa pääaineeseen on kuitenkin aina merkittävä loppuarvosana, joka arvioidaan käyttäen saatavilla olevia opintojaksoarviointeja. Opintokokonaisuuden arvosana lasketaan opintojaksojen opintopisteillä painotettuina keskiarvoina. Syventävien opintojen arvosanaa määrättäessä ei oteta huomioon maisterin tutkielmasta saatua arvosanaa. Opintokokonaisuudet merkitään sidottuina opiskelijarekisteriin. Hyväksytystä maisterin tutkielmasta annetaan arvosana approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Toisen kotimaisen kielen arvioinnissa käytetään asteikkoa tyydyttävät tiedot/hyvät tiedot. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hylätty/hyväksytty. Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvioidaan asteikolla hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. 32 Opintosuoritusten vanheneminen Yli 10 vuotta vanhempien opintosuoritusten voimassaolosta päättää asianomainen ainelaitos. Laitos voi kuitenkin päättää lyhyemmästä opintosuoritusten vanhenemisesta koskevasta määräajasta. Kieliopinnot eivät vanhene. 33 Agronomin ja metsänhoitajan arvot Tiedekunta voi myöntää anomuksesta agronomin arvon opiskelijalle, joka on suorittanut maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon jossakin seuraavista pääaineista: biotekniikka (kasvi- ja kotieläinbiotekniikan opintosuunnat), kasvintuotannon biologia, kotieläintiede, maaperä- ja ympäristötiede, maatalousekonomia, maatalous- ja ympäristöteknologia, markkinointi ja ympäristöekonomia. Agronomin arvon myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut maataloustieteiden opintoja vähintään 25 opintopistettä. Vaadittavista opinnoista päättää tiedekuntaneuvosto. Tiedekunta voi myöntää anomuksesta metsänhoitajan arvon opiskelijalle, joka on suorittanut maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin tutkinnon jossakin seuraavista pääaineista: metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia ja puumarkkinatiede. Tutkintotodistukseen tulee merkintä myönnetystä arvosta.

7 7 (7) 8. LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 34 Pysyväismääräysten voimaantulo Nämä pysyväismääräykset tulevat voimaan Ennen näiden pysyväismääräysten voimaantuloa opintonsa aloittaneella on oikeus siirtyä opiskelemaan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti, jolloin opiskelija siirtyy opiskelemaan myös näiden pysyväismääräysten mukaisesti. Opiskelijan tulee kirjallisesti ilmoittaa maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle siirtymisestä opiskelemaan asetuksen 794/2004 mukaisesti. Siirtymisen jälkeen opiskelija ei voi enää palata suorittamaan opintojaan aikaisemman tutkintoasetuksen mukaisesti. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan asetuksen (794/2004) sekä näiden pysyväismääräysten mukaisesti, jollei hän ole suorittanut ennen näiden pysyväismääräysten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaista maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin, elintarviketieteiden kandidaatin, maatalous- ja metsätieteiden maisterin, elintarviketieteiden maisterin, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatin, elintarviketieteiden lisensiaatin, maatalous- ja metsätieteiden tohtorin, elintarviketieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkintoa viimeistään 31. päivänä heinäkuuta Ennen vuotta 1995 annettujen tutkintoasetusten mukaiset tutkinnot Maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista ennen vuotta 1995 annettujen tutkintoasetusten mukaan maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tai elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneilla on lähtien oikeus käyttää maatalous- ja metsätieteiden maisterin tai elintarviketieteiden maisterin arvoa.