Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2."

Auvo Keskinen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula Petroskoi

2 Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden omainaisuuksia ja jätevesien käsittelyä 90 kiinteistöä tarkastettiin: 58 Pain kylässä, 1 Derevjannoessa, 31 Kizhillä 1. juomavedenhankinta yhteisten kaivojen varassa, kaivojen kunnossa parantamista 2. käymälöissä joko ei ole säiliöitä ja/tai niiden tyhjentäminen vaikeaa, käymäläjätettä kompostoidaan yksityistalouksissa 3. jätevedet heitetään puhdistamattomina maastoon tai käymäläjätteen sekaan

juomavedenhankinta yhteisten kaivojen varassa, kaivojen kunnossa parantamista 2.

3 Vuoden 2009 tutkimukset Pain kaivot: huolto ja kunnossapito Pain koulun käymälän kunnostus Kivatsu ja Martial Vody: nykytilanteen selvitys Soutjärvi: 50 kiinteistöä tarkastettiin vesihuollon kehittämissuunnitelma, Matleena Heikkilä Kizhi käymälöiden kunnostus ja harmaavesien puhdistus, Denis Kovyazin

Soutjärvi: 50 kiinteistöä tarkastettiin vesihuollon kehittämissuunnitelma,

4 Pain kaivojen huolto ja kunnostus Mikä on hyvä kaivo? Hyvin hoidettu kaivo? Hyvin rakennettu kaivo? Hyvin valittu paikka? Hyvänlaatuista vettä on saatavana kaikkina vuodenaikoina riittävästi sitä tarvitsevalle käyttäjämäärälle Kunnostukseen vaikuttavat käytännön asiat

Hyvänlaatuista vettä on saatavana kaikkina vuodenaikoina

5 Kaivon rakenne Lähde: Karjalan tasavallan vesivarat ja niiden käyttömahdollisuudet vesihuollossa

6 Kaivojen huolto- ja ylläpito 1. Perustietoa: kaivon rakennusvuosi, syvyys, betonirenkaiden lkm, piirustukset 2. Kaivon rakenteet: saumojen kunto, kaivon katto ja kansirakenteet, onko lietettä, eristystä, pintavesien esto, routimaton täyttö 3. Veden määrä ja laatu: vedenkorkeus, riittävyys, laatu, otetaanko vesinäytteitä, kaivon käyttäjämäärä 4. Kaivon ympäristö: vaaratekijät, onko tilaa kunnostustöille 5. Huolto: kuka huoltaa, miten usein, mitä tehdään, onko puhdistettu, suolausta

täyttö 3. Veden määrä ja laatu: vedenkorkeus, riittävyys, laatu, otetaanko vesinäytteitä, kaivon käyttäjämäärä 4.

7 Tulokset 6 kaivoa 1. Vanhin 100-v, uusin 30-v, yksi betoninen, muut puurakenteisia, 2 matalaa lähdekaivoa, 2 1,5 m syvää, ei piirustuksia 2. Kaivon rakenteet: saumat halkeilleet (bet), ei vedenpitävää kantta tai kattoa, yhdessä lietettä pohjalla, ei routaeristeitä, 1 ei pintavesien viettoa 3. Veden määrä ja laatu: yksi kaivoista kuivuu ajoittain, mutta vain kahdessa vettä on aina riittävästi yhteensä kaivoja käyttää noin puolet Pain väestöstä, yhdestä otetaan näytteitä säännöllisesti, laatu hyvä

Kaivon rakenteet: saumat halkeilleet (bet), ei vedenpitävää kantta tai kattoa, yhdessä lietettä pohjalla, ei routaeristeitä,

8 Tulokset 6 kaivoa 4. Kaivon ympäristö: vaaratekijöitä 3 kaivon ympäristössä, ei puita haittana, 2 ei tilaa kunnostustöille, 5. Kunnossapito: yhtä kaivoa huolletaan, sairaalan kaivoa puhdistetaan vuosittain, 1 joka toinen vuosi, 3 joskus, teitä ei suolata kaivojen läheisyydessä Vedenlaatunäytteitä ei vielä saatu otettua, kunnostus ei luutavasti kannata

9 Kuvia Pain kylästä

10 Pain koulu v oppilasta, henkilökuntaa 10 Koulun pihalla vanha ulkohuussi, jota mahdoton tyhjentää ja sen takana kulkee oja ja maaperä hyvin kostea ehdotus : käymälä koulurakennuksen viereen lisäsiipi /laajennus, kulku sisältä, täytyy läpäistä palo- ja sanitaatiotarkastukset Kesäaikana koulu tyhjillään

mahdoton tyhjentää ja sen takana kulkee oja ja maaperä hyvin kostea ehdotus :

11 Kivatsu putoukset Noin ihmistä vierailee vuosittain Vieraita myös talviaikaan Valistusta, tutkimusta 4 käymälärakennusta 3*1 ja 1*2. Sesonkiaikaan noin 50 l säiliöt tyhjennetään kahdesti päivässä muovipusseineen metsään Suursäiliöiset kompostoivat käymälät ja käymäläjätteen kompostointi harkittava etukäteen

Sesonkiaikaan noin 50 l säiliöt tyhjennetään kahdesti päivässä muovipusseineen

12 Käymälät Kivatsulla

13 Kivatsu ylävirtaan

14 Kivatsu alavirtaan

15 Martial Vody tärkeä turistikohde Museolla ei oikeuttaa päättää maankaytöstä, kylpylä omistaa maat Henkilökunnalla käytössä kemiallinen käymälä Alue tiukasti suojeltavaa saniteettivyöhykkettä, ongelma on minne sijoittaa käymälät

Henkilökunnalla käytössä kemiallinen käymälä Alue

16 Martial Vody

17 Kuvia Martial Vodystä

18 50 kiinteistöä tutkittu Soutjärven käymälät 34/59 vedetöntä käymälää 11 käymälässä oli säiliö, 5 säiliötä ehjää 9 käymäläjäte kompostoitiin, 26 haudataan maahan, 8 loka-auto tyhjentää (2 kaatopaikalle), ei sekajätettä Kuiviketta käytössä 6, ei nesteen erottelua, 44 kädet voi pestä, lanta kasoissa maan päällä, käytetään lannoitteena

loka-auto tyhjentää (2 kaatopaikalle), ei sekajätettä Kuiviketta käytössä 6, ei

19 Soutjärven jätevedet Kunnallinen viemäri, muttei jäteveden puhdistusta, lasketaan jokeen, jokisuu 1,5 km päässä vedenottamosta 9 umpi/sakokaivoa 2 betonista, 5 metallista, 2 puista, 1 säiliöistä ehjä, 1 rikkinäinen kansi, 1 ei tyhjennetty

vedenottamosta 9 umpi/sakokaivoa 2 betonista, 5 metallista,

20 Soutjärven vesihuolto Keskitetyn vesiverkoston alueella 420 ihmistä 42 %, raakavesi pintavettä Äänisestä Verkostovettä saa käsipumpuista 186 ihmistä, 19% Kaivojen varassa 372 ihmistä, 38%, 9 kaivoa yhteistä, 9 yksityistä kaivoa

Verkostovettä saa käsipumpuista 186 ihmistä, 19%

21 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Matleena Heikkilä Kizhi käymälöiden kunnostus ja harmaavesien puhdistus, Denis Kovyazin

Samankaltaiset tiedostot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen. Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen Loppuseminaari ensimmäisen vaiheen tuloksista 28.1.2009 Projektikoordinaattori Susanna Pakula Matkat Venäjän-Karjalaan: 1. matka Ensimmäinen vierailu 19-20.5 2008,