LIITE A 4 Työvoiman palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintakertomus 2009

Transkriptio

1 1 LIITE A 4 Työvoiman palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintakertomus 2009 Lähtökohdat Kokkolan työvoiman palvelukeskus aloitti toimintansa Palvelukeskustoiminta laajentui alkaen Kokkolan kaupungin lisäksi koko Pietarsaaren seutukuntaan. Laajentumisen jälkeen Kokkolan työvoiman palvelukeskus jakaantui kahteen toimipisteeseen, Kokkolaan ja Pietarsaareen. Toiminnan tavoitteet Työvoiman palvelukeskusten yleiset tavoitteet ovat 1. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen 2. Työttömyyden perusteella maksettavien toimeentulotukimenojen ja työmarkkinatuen vähentäminen 3. Aktivointiasteen ja työmarkkinatuen aktiiviosuuden nostaminen 4. Asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn sekä aktiivisen elämän ja osallisuuden lisääminen Kokkolan toimipaikan tavoitteiden painopiste vuonna 2009 oli nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien aktivointiasteen nostaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Erityisenä tavoitteena oli lisäksi sosiaalityön työnkuvan selkeyttäminen ja sosiaalityön menetelmien aktiivinen käyttöön ottaminen asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Katso alempana asiakastavoitteet. Henkilökunta Palvelukeskuksen henkilökuntarakenteessa tapahtui vuoden 2009 aikana muutoksia. Tiiminvetäjä Anette Törmänen siirtyi maaliskuussa 2009 uusiin tehtäviin ja Juha Joki aloitti vastaavana työvoimaohjaajana Kirsi Harju aloitti uutena työvoimaohjaajana Lisäksi työvoimaohjaajina toimi entisen tapaan Aira Perälä ja Minna Potinoja. TE-toimiston ammatinvalintapsykologi Hanna Ilmanen toimi myös Työvoiman palvelukeskuksen ammatinvalintapsykologina. Kokkolan kaupunki on osoittanut palvelukeskukseen kaksi sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaajan ja toimistosihteerin. Alkuvuodesta toisen sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan paikat olivat täyttämättä. Jessica Sundström aloitti vastaavana sosiaalityöntekijänä ja Mervi Ritvonen sosiaaliohjaajana Sosiaalityöntekijänä jatkoi Vilma-Kaisa Liimatainen ja toimistosihteerinä Suvi Nissilä. Työvoiman palvelukeskuksen Kelan toimihenkilöinä toimi Johanna Wentin ja Miia Saarela. Toiminnan hallintomuutos Kokkolan kaupungin osalta Vuoden 2009 aikana Työvoiman palvelukeskuksen toiminta muutettiin siten, että kaupungin työntekijöiden työstä vastaa Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskuksen Toimeentuloturvayksikkö. Toimeentuloturvayksikköön avattiin oma nettositova

2 2 kustannuspaikka ja Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus laskutti toteutuneiden kustannusten perusteella Työllisyys- ja aktivointiyksikköä. Sosiaali- ja terveyslautakunta sekä kaupungin hallitus ja valtuusto ovat hyväksyivät hallintomuutoksen. Toiminnan johtaminen ja ohjaaminen Kokkolan työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmän jäseniksi on kutsuttu: Seppo Mattila Tuula Nerg Inkeri Koivu Peter Granholm Mats Löfberg Elina Pitkäjärvi Matti Sykkö Elina Pihlaja Anna-Maija Mattila Boris Nygård Esa Rahja Anne Linna Juha Joki Jessica Sundström Kokkolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus, puheenjohtaja Kokkolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus, sihteeri Kokkolan kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Pietarsaaren kaupunki, Sosiaalikeskus Pietarsaaren TE-toimisto Kokkolan TYP, Pietarsaaren toimipiste Kokkolan TE-toimisto Kokkolan TE-toimisto Pohjanmaan TE-keskus Kokkolan kaupunki, Keskushallinto Kela Kokkolan terveyskeskus Kokkolan Typ Kokkolan Typ Asiakastyö 2009 Kokkolan toimipaikassa oli aktiivisessa käsittelyssä olevaa asiakasta, joilla on työnhaku voimassa. Lisäksi tulevat ne asiakkaat, jotka ovat sairauslomalla/kuntoutustuella tai joiden työnhaku muista syistä on poikki. Tavoitteena on vuoden loppuun mennessä nostaa asiakasmäärää entiseen, eli 350 asiakkaaseen. Palvelukeskuksen tavoitteena on ollut työmarkkinatuella olevien korkea aktivointiaste. Aktivointiaste oli vuonna ,6 (keskiarvo). Alueen heikot talousnäkymät heijastuvat myös palvelukeskuksen asiakkaiden pääsyyn avoimille työmarkkinoille. Tavoitteeksi asetetaan aktivointiasteen pysyminen ennallaan vuoden loppuun saakka. Työvoimapalvelukeskuksen asiakkaiden aktiivisuus näkyy myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrässä. Vuonna 2008 Työvoiman palvelukeskuksessa tehtiin 177 päätöstä kuntouttavasta työtoiminnasta. Määrän arvioidaan nousevan vuoden 2009 aikana. Julkista työvoimapalvelua täydentävät palvelut Työvoiman palvelukeskukseen hankitaan vuonna 2009 ns. ostopalveluina seuraavat palvelut:

3 3 1. ATS arviojakso työssäselviytymisestä/kokkotyö-säätiö Arviojakson (40 pv) aikana arvioidaan työnhakijan selviytymistä työtehtävistä, taidollista osaamista, henkilökohtaisia voimavaroja, mahdollisia työrajoitteita, kehittymisalueita, sopeutumista työyhteisöön, kykyä noudattaa työpaikan normeja ja sitoutumishalukkuutta jatkosuunnitelmiin/kuntoutumiseen. Tarvittaessa arviojaksoon liitetään työkykyä tarkentava asiantuntijan arvio (lääkärinlausunto, psykologin lausunto tai muu asiantuntijan lausunto). Yhteyshenkilö: Janne Helanen 2. ATS arviojakso työssäselviytymisestä/yrkesakademin i Österbotten Arviojakso (40 pv) toteutetaan yrityksissä. Margita Broman hakee harjoittelu- tai työkokeilupaikan ja on yhteydessä sekä työnantajaan että asiakkaaseen toimenpiteen aikana. Nonstop-palvelu, mutta max 4-5 hlöä kerrallaan. 3. Voimavara- ja toimintakykykartoitus/medirex Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kartoittaminen ja kuntoutustarpeen selvittäminen. Tiedon jakaminen toimintakykyä rajoittavista tekijöistä sekä tutustuminen saatavilla oleviin hoito- ja terapiamuotoihin, kuten esim. masennuksen hoitokeinot, fysioterapia, ryhmäliikunta/ liikuntamuodot ja OMT-terapia. Tarvittaessa lääkärin arvio (Blausunto) hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta. Sopimus 20/hlö v Yleensä 6 hengen ryhmiä. Kuukauden aikana n. 7 käyntikertaa sisältäen sekä ryhmä- että yksilökäyntejä. 4. Luotsitoiminta/Ventuskartano ry, Pirkko Harju Luotsi on vierelläkulkija, joka ohjaa työnhakijaa yksilöllisesti. Luotsi tekee sekä kotikäyntejä että on työnhakijan mukana viranomaisyhteistyössä. 5. Kuntoutustarveselvitys/Ventuskartano ry Työnhakijan päihdetilanteen selvittäminen. Henkilökohtaisen toimintakyvyn kartoittaminen ja kuntoutussuunnitelman laatiminen. Lisäksi tehdään muita pienimuotoisia hankintoja kuten esim. lääkärin/psykologin lausuntoja liitteeksi muihin ostopalveluihin. Kuntoutusmäärärahoin hankittavat palvelut Työkyvyn ja kuntoutusmahdollisuuksien arvioita hankitaan ostopalveluina seuraavilta palvelun tuottajilta: KPSHP:n kuntoutustutkimusyksikkö KPSHP:n yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta/ neuropsykiatrinen klinikka Kokkolanseudun terveyskeskus ky./ollfat Inger Kokkotyösäätiö Psykologin konsultaatiot ja arviot/konstituutti, Merja Lehtomaa Projektit ja hankkeet 2009

4 4 Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita ohjataan myös seuraaviin projekteihin ja hankkeisiin: Etsivä työ/kokkotyö-säätiö Kokkotyö-säätiön ja Kokkolan kaupungin yhteinen projekti. Kohderyhmänä nuoret 16-29, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Usein nuoria, joilla sitoutumisvaikeuksia. Asiakkaita ohjautuu laajalti eri yhteistyötahoilta, esim. oppilaitoksista ja psykiatrian poliklinikalta. Yhteyshenkilöinä Veijo Mikkola ja Arja Savela. Oma Polku/Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Työvoimaneuvoja, koutsi Marika Aholan luotsaama projekti. Kohderyhmänä koulunsa keskeyttäneet. Projektin kautta mahdollisuus suorittaa kesken jääneet toisen asteen opinnot loppuun työelämäpainotteisesti, teoriaosuudet monimuoto-opiskeluna, esimerkiksi itsenäisesti tai pienryhmässä. Vapa/Kokkotyö-säätiö Henkilökohtainen valmentajapalvelu on kriminaalihuollon ostama palvelu Kokkotyösäätiöltä. Kohderyhmä kriminaalihuollon asiakkaat. Yhteyshenkilö: Janne Helanen. Arjenhallintaa, harrastustoimintaa, käytännön asioiden hoitamista, työpaikan hakemista jne. Hupa/Ventuskartano ry Tehostettu huumehoito kotiseudulla. Toimii Hermannissa. Avomuotoinen päihdekuntoutus ja tukipalvelu huumekuntoutujille. Sopii lyhyen laitoskuntoutuksen tai katkaisuhoidon jatkoksi. Trappan/Kokkotyö-säätiö Trappan on portaittaisen etenemisen malli, jonka avulla työtön työnhakija siirtyy räätälöidysti ja henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti kohti avoimia työmarkkinoita usein välityömarkkinoiden kautta. Ei ikärajaa. Yhteyshenkilönä toimii Nina Koivisto Alma/Kokkolan kaupunki Keväällä 2007 käynnistyi työllisyyspoliittisen projektituen turvin Kokkolan kaupungin hallinnoima ALMA-hanke (Alkava mahdollisuus). Hanke seuloo työmarkkinatukiuudistuksen kohderyhmästä - yli 500 pv työmarkkinatukea saaneista - iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä ja tarjoaa heille kuntouttavia toimenpiteitä, työllistämistä, kuntoutus- ja eläkemahdollisuuksien selvittelyä. Hankkeen avulla haetaan pysyvämpiä ratkaisujen (työllistyminen, eläke, pitkäkestoiset aktiivitoimenpiteet) kartoittamalla hakijan todellisia työmarkkinavalmiuksia ja työkykyä. Yhteyshenkilönä toimii Tinna Forsgård. Telma/Kokkolan kaupunki, Työllisyys- ja aktivointi Telma-toiminnan tavoitteena on tukea pitkäaikaistyöttömiä ja yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa suunnitella työllistymis-, työharjoittelu-, koulutus- ja kuntoutusvaihtoehtoja tai muita pitkäkestoisia elämänhallintaa tukevia ratkaisuja. Työhönvalmentaja Anne Nissinen työskentelee alle 29-vuotiaiden ja Katja Maunumäki vuotiaiden kanssa, jotka ovat saaneet yli 500 päivää työmarkkinatukea. Step Up/Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

5 5 Kohderyhmänä vasta työttömäksi jääneet alle 30-vuotiaat. Tarkoituksena saada asiakkaat nopeasti toimenpiteeseen. Yhteyshenkilöinä Sirpa Salo ja Merja Forslund, TE-toimistosta yhteyshenkilönä Pia Särkijärvi. Reimari 2-projekti tukena, yhteyshenkilö Anette Törmänen. Muita yhteistyötahoja Työvoiman palvelukeskus jatkaa yhteistyötä monen eri viranomaisen ja yhdistyksen kanssa. Yhteistyö on tiivistä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopoliklinikan ja psykiatrian poliklinikan kanssa, josta ohjautuu asiakkaita Työvoiman palvelukeskukseen. Tiiviistä yhteistyöstä on myös sovittu K-PKS:n kuntoutustutkimusyksikön kanssa, ja kuukausittaisiin lähetepalavereihin on ryhdytty vuonna Seudun oppilaitosten kanssa tehty yhteistyö jatkuu ja opiskelijoita ohjautuu Työvoiman palvelukeskukseen sitä kautta. Työvoiman palvelukeskuksen edustajia jatkaa vuonna 2009 seuraavissa työryhmissä ja toimikunnissa - Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta - Kokkolan kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä - Kuntoutustyöryhmä Sanssi - Turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysasioiden neuvottelukunta - Pohjanmaa-hanke/ työkykyasioiden moniammatillinen kehittämisfoorumi - Kokkolan suomalaisen seurakunnan diakonian avustusjaosto - Päihdepalvelujen kehittäminen Keski-Pohjanmaa hanke - K-P sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen työtoimintaprojektin ohjausryhmä Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi aloitettiin elokuussa 2009 kuukausittainen työnohjaus Jukka Jylhän kanssa. Vuoden 2009 aikana pidettiin kaksi kehittämispäivää ja yksi virkistyspäivä. Kokkolan työvoiman palvelukeskus järjesti koulutuspäivän Pohjanmaan alueen työvoiman palvelukeskuksille. Psykiatrian erikoislääkäri Asko Niemelä toimi tilaisuuden pääpuhujana. Osallistujia oli yhteensä.. Vuoden aikana Typ:n henkilökunta on osallistunut useaan koulutukseen. Lisäksi koko henkilökunta osallistui valtakunnallisille Typ-päiville Turussa Kokkolan TyP:n henkilökuntaa oli myös kutsuttu Ouluun Verveen Samalla matkalla henkilökunta vieraili Oulun Typ:ssä. Jessica Sundström osallistui Typ-johtajien kesäpäiville Tem-opistolla elokuussa 2009 ja Yliopistokeskus Chydenian järjestämälle esimiesvalmennukselle. Toiminnan kehittäminen Vuoden 2009 aikana otettiin käyttöön toiminnan johtamista kahden johtajan mallilla. Mallin tavoitteena oli selkiyttää organisaation rakennetta ja erityisesti mahdollistaa sosiaalityön kehittymistä Typ:ssä On aloitettu viikoittaiset tiimipalaverit, jossa käydään kaikki ajankohtaiset asiat läpi ja tehdään asiakasvalintaa. Lisäksi on sovittu, että Kelan edustaja

6 6 osallistuu kerran kuukaudessa tiimipalavereihin. Luotsi-toiminnan ohjaus on järjestetty säännöllisesti. Myös Kelan toimihenkilöiden käynnit Typissä on sovittu säännöllisesti kuukausittain tapahtuviksi ja yhteistyö Työllisyys- ja aktivointiyksikön kanssa on tiivistetty. Työmenetelmistä erityisesti aktivointisuunnitelmiin ja parityöhön on panostettu. Sosiaalityön kehittäminen Kaupungin työntekijät aloittivat yhdessä Typ:n sosiaalityön kehittämistyötä keväällä Tavoitteena on ollut selkiyttää Typ:n sosiaalityötä, vakinaistaa toimintaa, arvioida työn tuloksellisuutta ja parantaa henkilökunnan hyvinvointia. Kehittämistyötä on tehty mm. työnkuvia selkeyttämällä, sosiaalisen tilanteen kartoituksen ohjeistuksella ja Typ:n sosiaalityön menetelmiä määrittelemällä. Toimistosihteerin työ päädyttiin vuoden lopussa muuttamaan palveluneuvoja työksi sen sisältämän suuren asiakaspalvelumäärän vuoksi. Kaupungin työntekijöiden työtä on myös tehostettu atk-teknisten apuvälineiden avulla. Sosiaalityön asemaa Typissä on myös profiloitu tuomalla keskusteluihin sosiaalityön näkökulmia. Uudenlaista tutkivan sosiaalityön otetta on lanseerattu ja sosiaalityöhön liittyviä tutkimuksia on seurattu. Mervi Ritvonen ja Suvi Nissilä ovat työhönsä ohessa aloittaneet sosiaalityön perusopintojen suorittamista Yliopistokeskus Chydeniuksessa. Erityisesti on panostettu uusien menetelmien arviointiin ja vuoden 2010 sosiaalityön suunnittelemiseen, näiden osalta viitataan toimintasuunnitelmaan 2010.