/ Aatto Ratia 1 Outokumpu,

Transkriptio

1 / Aatto Ratia 1 Outokumpu, ALUSTAVA TIEDONANTO TAMMELAN LIESJARVEN Au-AIHEEN TULOKSISTA ESITUTKINTA- Etelä-Suomen aluetoimiston pyynnöstä s~oritettiinfi9oyspuayk: eräillä K-näyteaiheilla laaja-alaisempaa esitutkintaa. Leo Grundströmin esi.ttamistä, V. Makkosen kokoamiin luetteloi- hin poh jautuvista kohteista kiintois~ksi. osoittautui T a e - lan Lies järven' Au-aihe. Alueen kansannayteti.edot perustuvat Vesa Oksan oman lohkare- etsinnän tuloksiin. Esitutkinnassa niitä täydennettiin lisaet- sinnallä, lapiotason kaivuilla ja geclogikairaniiytteenotolla (Jarno Lempiaineri). Alueelta otettu uusi naytesar ja analysoitiin numeroilla , Se edustaa s.uoraan maastosta otet- ja näytteitz, joi.sta toimistolla on. sahattu analyysisiivu. ESicutkinnassa tehtyjen havaintoijen perusteella esiintyy Liesjar- ven W-puolella noin 200 x 400 metrin alueella ASK:a ja CUK:a lohkareissa ja kalliossa. Mineralisaatiolla on varsin selvä kivilaji- ja rakennekontrolli. Kqhteen g-eologiasta Geologisesti mineralisaatio lii.ti:yy granodioriitin ja vulkaniitin kontaktialueeseen. Kallioperi-ikartalla 2113 kohde sijaitsee lähellä kvartsimaasälpaliuskeen ja granodioriitin kontaktia, mutta granodioriitin puolella. Maastossa tavataan kalliossa seka vulkaniitteja että granodioriitteja. Alueen malmimineraale ja kantavat kivi la jit ovat "terveitä" granodioxiitteja, niiden erilaisia metasomaattisia muuttumistuloksia tai erilaisia vulkaniitteja. Nämä voivat olla porfyyrisia tai hyvin tiiviitä ja tihearaitaisia.. Kohteen kivilajeista on toisinaan vaikea päätellä, onko kyseessä pilsteinen, porfyyrinen GRDR, ha jarakei ta kantava granodi.oriit-

2 ' patto Ratia maan alla olleita lohkareita ja moreenikumpareisiin. Tämä kaa- tuneiden puun juuxakoiden laikkuihin tukeutuva etsintä jättää suuria sokkoalueita. Au-otolliset "ASK+maasälpäkivet" ovat siksi alttiita rapautumi- selle, että niiden tapaaminen maan pinnalta on hyvin epätoden- naköis ta. Kaikki tähänastiset lohkareet on löydetty kaivamalla. Osa niistä saattaa olla terveiden granodioriittien kuoriosia. Suurin lohkare on ollut 25x16~8 cm. Kookkain, "terve" CUK+Au-pitoinen. GRDR-lohkare ( ) on kooltaan ainakin 75x110~40 cm. Tyytyminen pelkästään maan- päalisi.in lohkareisiin vinouttaa tutkimus tuloksen. Maan pintaan rikastuvat "tyhjät" kovat kivet. "Kaivuun" alueella olisi syytä harkita tutkimusoj ien tekoa. On aivan ilmeista, että alueen Au-pitoinen lohkareikke on lähes paikallista ja se sitoutuu selvästi alueen geologiaan. Suurirn- man mahdollisuuden kullan rikastumiseen näyttaisi tarjoavan särkymissakentelta omaava GRDR ja sen kontakti. Lies järvi nuo- dostanee jo nyt rajatun tutkimuskohteen. Esitutkintaa olisi syytä jatkaa aiheen ympäristössä. Outokumm sa, th Qafi Aatto Ratia JAKELU: LG, RIS, JAK, VIM, YH, JML

3 OUTOKUMPU Oy L~I\LMINETSINTX f?l7?.s - ANAL~'YSI'~'~.~~.O~S TILAAJA/JAKELU: &< TEHTY z 7 - '2 _. 1.' / KUSTANNUSPAIKKA: GkQd7l TEKI36: Alx 19 87

4 0.outokumpu mining RNNMINES Malminetsintä/AOR Tammelan Liesjärven 'Cu+As+'Au-aiheen Mv. Vesa Oksa, toimitti ensim- mäiset näytteet Outokumpu Oy:lle 1 ia Liesjärven "ydinalueen" Cu+As+ Au-mineralisaatiosta, KL D, jo vuoden 1986 puolella. 'Ydinalueella" tarkoitetaan tässä Oksan löytzjen koordinaatti- pisteitä X = ja Y = , X = ja Y = jne. sekä niiden ympäristöjä useamman sadan metrin säteellä. Samalla alueella ovat OKMEN kaivinkoneella paljasta- mat Oksan löytämät mineralisoituneet kalliokumpareet. Vesa Oksa oli aikaisemmin vuonna 1981 lähettänyt kupari- ja arseenikiisupitoisia vulkaniittinäytteitä (anro ja ) noin 1,2 km Liesjärven ydinalueelta SE. Löydön johdos. OKME teki alueelle Ilojärvi-nimisen valtausvarauksen Vuonna 1982 tehdyssä kallioperäkartoituksessa ei havaittu Lies- järven soistuneen ja metsittyneen rantavyöhykkeen pieni: nyppylöitä, jo.ista Oksa tavoitti Cu+As+Au-pitoisuutta. kallio. Kallio- perakartoituksen yhteydessä tehtyä lohkare-etsintää ei ilmei- sesti jatkettu Ilojärven aiheesta riittävästi luoteeseen. Jos se olisi tehty, samalla olisi mitä todennäk~isimmin löydetty Liesjärven ydinalueeseen sitoutuua graniitti-granodioriittipoh- jainen muuttuneita kivi3 sisältävä lohkareviuhka ja sitä vas- taava mineralisaatio. Ns. Ilojärven aihe on nähtäuä osana Koijärven GRDR-massiivin reuna-alueeseen sitoutunutta Liesjärven porfyyrista Cu-minerali- saatiota, sen distaalivyóhykettä. Samoihin mineralisoitumis- prosesseihin liittyviä muuttuneita kiviä edustanevat kalliope- räkartoituksen esiintuoma voimakkaasti serisiittiytynyt HVULK- lohkareikko Liesjärven SE-puolelta (L 36-A/KKK-82). Jatkotut- kinnallisesti tietoa ei tällóin kuitenkaan hyödynnetty. Harrastekoulutettuna lohkare-etsijanä Yesa Oksa ei ojlut tyyty- väinen Ilojärven aiheensa tuloksettomana päätyneisiin tutki- muksi in, vaan jatkoi Malmimania-kilpailun aktiroimana lohkare- etsintää vuoden 1981 löyd5istään NW. TäSlöin han l5ysi

5 0 outokumpu mining.li RNNMINES Liesjärven W-puolen rantavyöhykkeeltä useita kaatuneiden puunjuurakoiden paljastamia kupari- ja arseenikiisupirotteisia ja/tai rakotäytteisiä porfyyrisia GRDR- ja GR-lohkareita (anro , , , ). Oksa tavoitti kompaktia ASKMA:a myös kalliosta (anro , jossa Au oli 7,00 ppm). Näytteiden johdosta Yrjö Hirvonen suoritti paikallakäynnin Oksan aiheilla Koska mineralisoituneita lohkareita oli "useita saman kannon alla" alue varattiin Etelä-Suomen aluetoimiston ehdotuksesta marraskuussa 1986 (Osmo Hallikainen ). Tämän jälkeen aluetoimisto jätti Liesjärven aiheen lepäämään. Vesa Oksa jatkoi kuitenkin alueella sinnikkäästi lohkareetsintää. Vuoden 1987 aikana hän toimitti Outokumpuun useita uusia K-näytteitä, joista parhaimmassa kultapitoisessa näytteessä Cu oli 1,67%, Au 8,34 ppm ja Ag 23 ppm (anro ). Yrjö Hirvonen paikansi osan näistä uusista näytteistä, mutta -,~ihin toimiin ne eivät johtaneet. Loppukesästä 1987 Väinö akkonen toimitti Vammalaan luettelon Etelä-Suomen uusimmista -näyteviitteistä. Sen pohjalta aluepäällikk'ó Leo Grundström esitti V. Makkoselle pyynn'ön laaja-alaisemmasta esitutkinnasta eräillä hänen nimeämilläan K-näyteaiheilla. Työn suoritti V. Makkosen pyynnostä Aatto Ratia. Jo työn alkuvaiheissa kavi selväksi, että Tammelan Liesjarvelle on keskittynyt huomionarvoi'nen Cuk+ASK;Au-näytteiden tihentymä. Aiemmissa paikannuksissa esiintyneiden epätarkkuuksien takia A. Ratia kavi läpi Vesa Oksan kanssa kaikki hänen löytönsä Liesjärven alueelta. Analyysisarja on A. Ratian ottamista lohkare- ja kalliopalanäytteistä, jotka olivat V. Oksan osoittamista kohteista joko suoraan tai niiden lähist~ltä lapiolla esiinkaivetusta materiaalista. Näytesarjan Cu-pitoisuuksien vaihtelurajat olivat 0,01-2,77%, Aspitoisuuksien 0,02-27,74%, Au-pitoisuuksien 0,23-22,4 ppm ja Ag-pitoisuuksien 1,6-32,6 ppm. Tämän lisäksi kohteella

6 0 outokumpu mining R a RNNMINES suoritettiin Jarmo Lempiäisen ja A. Ratian toimesta geologikairanäytteenottoa. A. Ratia luovutti Liesjarven esi tutkintasel vityksen Li Grundströmille. iatkotutkiäynnistyivät tämän ja1 keen vuoden 1988 puolella. Aatto Ratia

7 OUTOKUMPU OY ~ 7-4 ~ ANALYYS I.i.ui,oi;s r,>- / TILAAJA/ JAKELU: 44 TEHTY : 7 - '2-19 g? //' /' KUSTANNUSPAIKKA: da& TEKIJE: Ajx