Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009

Transkriptio

1 Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Kehitysvammahuollon työryhmä Aila Kumpulainen

2 Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Teksti: Aila Kumpulainen Kansi: Kati Rosenberg ISSN Edita Oy Ab 2010 Helsinki

3 Kuusikko Työryhmä Kuvailulehti Tekijä(t) Kuusikko-työryhmän kehitysvammahuollon asiantuntijaryhmä, kirjoittanut Aila Kumpulainen Nimike Kuuden suurimman kaupungin kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 2009 Julkaisija (virasto tai laitos) Helsingin sosiaalivirasto, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, Vantaan sosiaali- ja terveystoimi, Turun sosiaali- ja terveystoimi, Tampereen hyvinvointipalvelut, Oulun sosiaali- ja terveystoimi Sarja nimike Kuusikko-työryhmän julkaisusarja Julkaisuaika 6/2010 Sivumäärä, liitteet 15 s + liitteet Osanumero 3/2010 ISSN-numero Kieli Suomi Vuoden 2009 aikana yhteensä henkilöä käytti kehitysvammaisten erityishuollon palveluja Kuusikon kunnissa. Palveluja käytti noin 86 kunnissa asuvista kehitysvammaisista henkilöistä. Kehitysvamma - huollon palveluihin ja tukitoimiin käytettiin Kuusikon kunnissa 167,4 milj. euroa vuonna Kokonaiskustannukset nousivat reaalisesti 5,7 edellisestä vuodesta. Kehitysvammahuollon palveluja käyttäneen asiakkaan palvelujen kustannukset kunnalle olivat keskimäärin euroa vuodessa. Kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä Kuusikon kunnissa on kasvanut noin 13 (n. 600 henkilöä) vuodesta 2005 ja kehitysvammaisten palvelujen kustannukset ovat vastaavana aikana nousseet 18. Vuonna 2009 Kuusikko-kunnissa kehitysvammaisista henkilöä asui itsenäisesti, asumisyksiköissä tai tukiasunnoissa. Vanhempiensa luona asui noin kehitysvammaista henkilöä, joista lapsia tai nuoria aikuisia. Laitoksissa asui noin 690 pitkäaikaisasukasta, mikä oli 11 kehitysvammaisista henkilöistä. Ohjatun asumisen kunnallisiin yksiköihin tehdyn kyselyn mukaan keskimääräinen yksikön koko kunnallisessa autetussa asumisessa oli 9,8 paikkaa. Asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä oli keskimäärin 0,29 työntekijää asukasta kohti. Tuetun asumisen asiakas sai keskimäärin 2,3 tuntia kehitysvammahuollon henkilöstön tukea viikossa. Kuntien kehitysvammahuollon suurimpana tulevaisuuden haasteena ovat laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Laitoshoidon vähentäminen edellyttää asumispalvelujen kehittämistä erityisen vaativan tason asiakkaiden tarpeisiin sekä ensisijaisten palvelujen saatavuuden parantamista. Osa kunnista on lyhyessä ajassa siirtänyt ja siirtämässä erityishuoltopiirien avopalveluja kunnan toiminnaksi. Asumispalvelujen kehittämisessä kunnissa joudutaan harkitsemaan, pyritäänkö uusien palvelutuottajien rekrytointiin vai kunnallisten asumispalvelujen lisäämiseen. Mikäli päädytään ostopalveluihin, se tarkoittaa palvelujen kilpailuttamista. Asiasanat Vammaiset, kustannukset, kuntavertailu Tiedustelut Työryhmän jäsenet, liite 5 Jakelu

4 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT, SUORITTEET JA KUSTANNUKSET Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja Kehitysvammahuollon asiakkaat ja suoritteet Kehitysvammahuollon kustannukset vuosina LAITOSHOITO ASUMISPALVELUT Perustiedot autetusta, ohjatusta ja tuetusta asumisesta Kysely kunnallisessa ohjatussa ja tuetussa asumisessa TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA SEURANTAVUODEN KESKEISIÄ MUUTOKSIA PALVELURAKENTEESSA YHTEENVETO...15 Liitteet 1 Kehitysvammahuollon palvelujen ja tiedonkeruun määritelmät A Taulukoita ja kaavioita kehitysvammahuollon palveluista ja kustannuksista B Kehitysvammahuollon palvelut C Kehitysvammahuollon kustannukset vuoden vuoden 2009 rahan arvossa 3 Kehitysvammahuollon asiakkaiden pääasiallinen asumismuoto A Kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutos kunnissa 4 B Vammaispalvelujen organisaatiot Kuusikon kunnissa Kehitysvammahuollon Kuusikko-työryhmän jäsenten yhteystiedot 2

5 1 Johdanto Suomen kuusi suurinta kaupunkia, (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) eli Kuusikko-työryhmä ovat vertailleet vuodesta 2005 alkaen kehitysvammaisille henkilöille tarjoamiaan palveluja ja palvelujen kustannuksia. Tarkastelussa käsitellään pääsääntöisesti kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluja (myöhemmin KvL tai kehitysvammalaki). Kunnat järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut itse tai ostavat niitä erityishuollon kuntayhtymiltä, toisilta kunnilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Turussa osa näistä palveluista toteutetaan pääosin sosiaalihuoltolain mukaisesti. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) on vaikuttanut erityishuoltopiirien asemaan ja tämän myötä kuntien vastuu erityishuollon järjestämisestä on lisääntynyt. Tampereella ja Oulussa asumispalveluja, työ-ja päivätoiminnan palveluja ja muitakin avopalveluja on siirretty kaupungin toiminnaksi vuonna Laitoshoitoa pyritään vähentämään ja asumispalveluja kehitetään vastaavasti. Osa kunnista on kilpailuttanut palveluja ja osa suunnittelee kilpailuttamista. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin (vammaispalvelulaki /380) tulleiden muutosten vaikutukset eivät vielä näy vertailutiedoissa, mutta aiheuttavat todennäköisesti ajan myötä muutoksia kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Näitä muutoksia kunnat ovat kuvanneet raportin liitteessä 4A. Kunnallisten asumisyksikköjen henkilöstömitoituksen selvittämistä jatkettiin ohjatun asumisen yksiköissä ja samalla selvitettiin kunnallisten tuettujen asukkaiden palveluja. Palveluista tehtiin kysely viikolla 16. Yhteenveto kyselyn tuloksista on esitetty raportin kappaleessa 4.2. Kaikki vertailuun kootut toiminta- ja kustannustiedot vuosilta ovat liitteissä 2A-C. Vertailun on tuottanut Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon asiantuntijoista koostuva työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Osmo Raaska Espoosta ja sihteerinä Aila Kumpulainen. Työryhmän jäsenten yhteystiedot ovat liitteessä 5. 2 Kehitysvammahuollon asiakkaat, suoritteet ja kustannukset Kuusikon kunnissa kehitysvammahuollon asiakkuuden määrittely perustuu ensisijaisesti kehitysvammalakiin (KvL 1 ). Kehitysvammahuollon palveluja voidaan järjestää muillekin erityisryhmille, esimerkiksi autistisille henkilöille. Palveluja tuotetaan kehitysvammaisille henkilöille myös ensisijaisten lakien (esim. vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja päivähoitolaki) perusteella. Nämä palvelut eivät ole mukana raportin tiedoissa. Muuttuneessa vammaispalvelulaissa (4 ) vammaispalvelulaki määritellään ensisijaiseksi laiksi suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin (519/1977). 2.1 Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja 2009 Kehitysvammaisia henkilöitä oli vuoden 2009 lopussa Kuusikon kaupungeissa noin henkilöä, mikä oli keskimäärin 0,4 kuntien väestöstä. Osuus vaihteli kunnittain välillä 0,34-0,62. Heistä noin 300 henkilöä oli alle kouluikäisiä ja henkilöä koululaisia tai nuoria aikuisia (6-25v). Keski- ikäisiä oli henkilöä ja ikääntyneitä (65-vuotta täyttäneitä) 300 henkilöä. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuotoa on seurattu koko vertailun ajan. Palvelurakennemuutoksen yhtenä tavoitteena on ollut vähentää laitosmuotoista asumista ja lisätä asumispalveluja sekä tuettua ja itsenäistä asumista. Kuviossa 1 on esitetty eri asumismuotojen piirissä asuneet kehitysvammaiset henkilöt vuosina 2005 ja Muutokset ovat olleet tavoitteen mukaisia: laitosasumi- 3

6 nen on vähentynyt (-57 henkilöä) ja asumisyksiköissä ja tukiasunnoissa asuminen lisääntynyt (381 henkilöä). Perhehoito ja itsenäinen asuminen ovat säilyneet lähes ennallaan. Vanhempien kanssa asuvien määrä on kasvanut 420 henkilöllä. Tämä selittyy lasten ja nuorten määrän kasvulla. Kuvio 1. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto 2005 ja 2009 Kuusikon kunnissa Laitoksessa Asumisyksiköissä Tuki-asunnoissa Perhehoidossa Itsenäisesti Vanhempien kanssa Prosentuaalisesti asumismuotojen muutos näkyy siten, että laitoshoito asumismuotona on viiden vuoden aikana vähentynyt 13,3 :sta 10,9 :iin. Asumisyksiköissä ja tukiasunnoissa asuvien määrä puolestaan on kasvanut 27,9 :sta 30,7 :iin. Kuviossa 2 on tarkasteltu kehitysvammaisten henkilöiden asumismuotoa ikäryhmittäin. Lähes kaikki kehitysvammaiset päivähoito- ja kouluikäiset lapset asuivat vanhempiensa kanssa, samoin 66 nuorista aikuisista. 26 ikävuodesta eteenpäin itsenäisesti, tukiasunnoissa ja asumisyksiköissä asuvien asukkaiden osuus on suurempi. Pieni osa ikääntyvistä kehitysvammaisista henkilöistä asui yhä vanhempiensa tai muiden perheenjäsentensä kanssa. Heistä suuri osa (21 henkilöä 29:stä) asui Helsingissä. Helsingin tiedoissa perheenjäsenten kanssa ja itsenäisesti asuvia ei pystytä erittelemään. Ikääntyvien kehitysvammaisten henkilöiden laitoksissa asuminen oli yleisintä. Joka viides 50 vuotta täyttänyt asui vuonna 2009 laitoksessa. Laitoksesta asumispalveluihin siirtyminen edellyttää yksilöllistä palvelusuunnittelua sekä sopeutumisaikaa. Nuorten tarve saada aikuistumisvaiheessa asumispalvelupaikka arvioidaan usein suuremmaksi kuin jo palvelun piirissä olevan ikääntyneemmän tarve. (Liite 3) Kuvio 2. Kehitysvammaisten henkilöiden asumismuoto, -osuus ikäryhmittäin, joulukuussa ,5 2,6 3,7 5,5 2,6 20,2 13,9 20,2 21,8 10,9 Laitos 96,3 92,7 2,0 3,7 2,0 66,6 41,2 5,9 2,1 5,8 31,1 43,2 7,8 3,8 7,4 17,6 47,2 6,6 7,4 6,3 10,7 26,8 3,9 3,0 3,8 51,6 Asumisyksikkö Tukiasunnoissa Perhehoidossa Itsenäisesti Vanhempien kanssa 0-5v 6-17v 18-25v 26-49v 50-64v 65+v Yhteensä 4

7 2.2 Kehitysvammahuollon asiakkaat ja suoritteet Kehitysvammahuollon palveluja käytti henkilöä vuonna 2009, mikä oli keskimäärin 86 kaupunkien kehitysvammaisista henkilöistä. Asiakasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta eniten Turussa (11 ), jossa koululaisten iltapäiväkerhotoiminta siirtyi varhaiskasvatuksesta vammaispalveluihin. Oulussa Ylikiimingin liittyminen Oulun kaupunkiin toi kehitysvammahuoltoon 40 asiakasta lisää. Asiakasmäärän kasvuun vaikuttavat lapsiperheiden ja nuorten koulunsa päättävien palvelutarpeet sekä osittain lyhytaikaishoidon kasvava kysyntä. Taulukko 1. Kehitysvammahuollon asiakkaat Muutos Kokonaisasiakasmäärä ,6 3,2 Laitoshoito ,2 4,7 *Josta lyhytaikaista ,3 13,7 Asumispalvelut ,7 4,2 *Josta lyhytaikaista ,3 6,8 Perhehoito ,7-4,6 Työ- ja päivätoiminta ,5 3,4 Kehitysvammahuollon palvelujen asiakasmäärä Kuusikon kunnissa on kasvanut lähes 13 (630 henkilöä) vuodesta Asiakkaiden määrä on kasvanut eniten asumispalveluissa (lähes 500 asiakasta) sekä työ- ja päivätoiminnassa (300 asiakasta). Perhehoidon asiakkaat ovat vähentyneet. Laitoshoidon pitkäaikaiset asiakkaat ovat tarkasteluaikana vähentyneet (34 asiakasta), mutta lyhytaikainen laitoshoito on lisääntynyt (18 asiakasta). Myös käyttöpäivistä tarkastellen eniten ovat kasvaneet asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta. Alla olevassa taulukossa on esitetty kehitysvammahuollon palvelujen suoritemäärät tärkeimmissä palveluissa vuosina 2005, 2008 ja Taulukko 2. Kehitysvammahuollon suoritteet Muutos Laitoshoito ,9-4,0 *Josta lyhytaikaista ,4-7,4 Asumispalvelut ,1 5,9 *Josta lyhytaikaista ,2 12,4 Perhehoito ,7-2,8 Työ- ja päivätoiminta ,7 3,5 Työ- ja päivätoiminnan palveluja käytti noin 52 kehitysvammahuollon asiakkaista. Pitkäaikaisten asumispalvelujen asiakkaina oli 35 asiakkaista ja lyhytaikaisesti asumispalveluja käytti 12 asiakkaista. Laitoshoidon käyttäjien osuus on supistunut noin 23 :iin kaikista asiakkaista. Heistäkin lähes puolet (10 kaikista asiakkaista) oli laitoksessa lyhytaikaishoidossa. Kuviossa 3 on esitetty kaupungeittain eri palveluja käyttäneiden osuudet kehitysvammahuollon palveluja käyttäneestä kokonaisasiakasmäärästä vuonna 2009.

8 Kuvio 3. Laitoshoidon, asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden - osuus kokonaisasiakasmäärästä vuonna Lyhytaikaisen palvelun asiakkaiden osuus erotettu viivakuviolla. 70 -osuus kehitysvammapalvelujen kokonaisasiakasmäärästä HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Laitos Asumispalvelut Perhehoito Työ- ja päivätoiminta Tampereella, Oulussa, Helsingissä ja Vantaalla oli runsaimmin työ- ja päivätoimintaa käyttäneitä asiakkaita, Turussa ja Espoossa vähemmän. Turun pienempään osuuteen vaikuttaa se, että asiakkaat joiden päivätoiminta on järjestetty asumispalvelujen yhteydessä, ei ole tilastoitu työ- ja päivätoiminnan asiakkaiksi. Lyhytaikaishoidon käyttäjiä asumispalveluissa ja perhehoidossa oli runsaimmin Espoossa ja Vantaalla. Oulussa suuri osa lyhytaikaishoidosta järjestettiin laitoksissa. Omaishoidontuen lakisääteisen vapaaseen liittyvä lyhytaikaishoito järjestetään Kuusikon kunnissa eri tavalla. Omaishoidontuen vapaat eivät ole mukana lyhytaikaishoidon tiedoissa Oulussa ja Vantaalla ja osittain Tampereella. Muissa kunnissa omaishoidontuen vapaat ovat mukana tiedoissa. Muutokset ja erilaiset käytännöt vaikeuttavat lyhytaikaishoidon vertailua Kuusikon tasolla. Omaishoidontuen käytäntöjä selvitettiin tarkemmin vuoden 2008 kehitysvammahuollon Kuusikkoraportissa. 2.3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuosina Kustannusten vertailussa käytetään aiempien vuosien osalta nettokustannuksia, jotka on korotettu vuoden 2009 arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle (ks. Tiedonkeruun määritelmät, kohta 3). Kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin ja tukitoimiin käytettiin Kuusikon kunnissa 167,4 miljoonaa euroa vuonna Palvelujen kustannukset nousivat 5,7 vuodesta 2008 ja 18 vuodesta Asumispalvelujen kustannukset nousivat vuodesta 2008 noin 10 ja vuodesta 2005 runsaat 30. Työ- ja päivätoiminnan kustannukset kasvoivat 5 vuodesta 2008 ja vuodesta 2005 kasvu on ollut lähellä kokonaiskustannusten keskimääräistä kasvua. 6

9 Taulukko 4. Kehitysvammahuollon kokonaiskustannukset (vuoden 2009 arvossa) Muutos vuoden 2009 rahan arvossa Kokonaiskustannukset ,5 5,7 Laitoshoito ,7 1,8 Asumispalvelut ,3 9,6 Perhehoito ,0-2,2 Työ- ja päivätoiminta ,4 5,0 Muut palvelut ,8 9,9 Kaupungeittain tarkasteltuna Espoon kustannukset nousivat vuodesta 2008 eniten, noin 11. Myös Vantaan, Turun ja Oulun kustannukset nousivat keskimääräistä enemmän (6-8 ). Taulukko 5. Kehitysvammahuollon kokonaiskustannukset 2009 kunnittain sekä kustannusten muutos vuodesta 2008 Kokonaiskustannukset euroa muutos Helsinki ,4 Espoo ,9 Vantaa ,3 Turku ,7 Tampere ,6 Oulu ,2 Kuusikko ,7 Turun kustannusten nousuun vaikutti koululaisten iltapäivätoiminnan siirtyminen vammaispalveluihin. Espoon ja Vantaan laitoshoidon kustannukset kasvoivat tavanomaista enemmän, mikä johtui suurelta osin erityisen vaativan laitoshoidon uudesta hintaluokittelusta. Espoon kustannukset nousivat myös autetussa asumisessa, missä asiakaskohtaiset käyttöpäivät ja lyhytaikaishoito ovat lisääntyneet ostopalveluissa. Kuviosta 4 voi nähdä, että palveluja käyttänyttä asiakasta kohti keskimääräiset kustannukset olivat euroa vuonna Asiakaskohtaisten kustannusten pieni lasku vuonna 2008 näytti vuonna 2009 kääntyvän hienoiseen nousuun, keskimäärin 2,5 vuodesta Turussa asiakaskohtaisten kustannusten laskuun vaikutti kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnan asiakas- ja suoritemäärän kasvu. Iltapäivätoiminnan suoritekohtaiset kustannukset ovat muita palveluja pienemmät. Asiakkaan kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä ja alhaisimmat Tampereella ja Oulussa. Taulukossa 5 todettu Espoon ja Vantaan kokonaiskustannusten nousu näkyy myös asiakaskohtaisen kustannusten muita suurempana kasvuna. Espoossa ja Vantaalla asiakaskohtaiset kustannukset nousivat muita kuntia enemmän erityisesti laitoshoidon uusien luokitusten vuoksi ( euroa/vrk). Vantaalta puolestaan lopetettiin kustannuksiltaan edullinen loma- ja kerhotoiminta. Näistä asiakkaista usea ei käyttänyt muita palveluja. 7

10 Kuvio 4. Kehitysvammahuollon asiakaskohtaisten kustannusten kehitys Helsinki Vantaa Kuusikko Espoo Turku Oulu Tampere Katkaistu asteikko Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko. Kustannusten jakaantuminen eri toiminnoille vuonna 2009 Kehitysvammahuollon kustannuksista suurin osuus, yli 39, käytettiin asumispalvelujen järjestämiseen. Laitoshoidon osuus kustannuksista oli runsas 34 ja työ- ja päivätoiminnan osuus 18. Laitoshoidon suhteellisen osuus oli suurin kunnissa, joissa ikääntyneiden osuus oli suurin ja vähäisintä kunnissa, joissa lasten osuus oli suurin. Kuvio 5. Kehitysvammahuollon eri palvelujen - osuus kehitysvammaisten palvelujen kokonaisnettokustannuksista HELSINKI 35,2 3 37,3 18,0 7 ESPOO 22,9 3 41,0 22,5 10 VANTAA 25,7 2 49,6 19,4 9 TURKU 44,8 1 36,4 11,4 6 TAMPERE 47,4 1 25,8 22,1 4 OULU 35,1 48,1 13,5 3 KUUSIKKO 34,0 2 39,1 18,0 7 Laitoshoito Perhehoito Asumispalvelut Työ-ja päivätoiminta Muu Muiden palvelujen sisältö on kuvattu liitteen 2A lopussa. 8

11 3 Laitoshoito Laitoshoidon palveluja käytti Kuusikon kunnissa vuoden 2009 aikana asiakasta. Pitkäaikaisesti laitoksissa asuvia oli vuoden lopun asumistiedon mukaan vajaa 700 kehitysvammaista henkilöä. Pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty. Laitosta korvaavia, vaativan tason asumispalveluja ei ole vielä riittävästi tarjolla ja uusia asiakkaita on jouduttu sijoittamaan laitoksiin. Vuoden aikana laitoshoidossa olleista runsas 42 oli lyhytaikaisasiakkaita ja käyttöpäivistä vajaa 7 oli lyhytaikaishoidon päiviä. Lyhytaikaispäivien osuus vaihteli runsaasta 4 :sta lähes 17 :iin. Erityisen suuri osuus laitoshoidosta oli lyhytaikaista Espoossa ja Oulussa. Taulukko 6. Laitoshoidon asiakkaat, käyttöpäivät ja 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat Pitkäaikaiset asiakkaat Lyhytaikaiset asiakkaat Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Kokonais kustannukset muutos DEFL Helsinki , ,6 3, ,3 Espoo , ,8 17, ,3 Vantaa , ,0 5, ,9 Turku , ,8 4, ,5 Tampere , ,7 7, ,0 Oulu , ,4 9, ,2 Kuusikko , ,2 6, ,8 Laitoshoidon olivat Kuusikon kunnissa yhteensä 57 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat keskimäärin vajaat 2 edellisestä vuodesta. Asiakaskohtainen käyttöpäivähinta vaihteli 185 eurosta 231 euroon / vrk. Hintaan vaikuttaa asiakkaan tarvitsema hoito, huolenpito ja valvonta. Laitoshoidon lisääntyviin kustannuksiin vaikuttaa asiakasmäärän kasvu korkeimmissa / kalliimmissa hoitoluokissa. Espoossa ja Vantaalla laitoshoidon kustannukset kasvoivat noin 20, mikä oli poikkeuksellisen suuri nousu käyttöpäivien pysyessä lähes ennallaan. Sekä Espoossa että Vantaalla laitoshoidon kustannukset kasvoivat n. 0,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 aikana palveluntuottaja otti käyttöön uusia korkeampia maksuluokkia asiakkaiden tarvitseman palvelun vaativuuden mukaan. Samoin lyhytaikainen asuminen siirtyi suurelta osin entistä kalliimpaan maksuluokkaan. Tampereella laitoshoito siirtyi vuoden 2009 alusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Kustannukset pysyivät vuoden 2008 tasolla. 4 Asumispalvelut 4.1 Perustiedot autetusta, ohjatusta ja tuetusta asumisesta Kuusikon kunnissa oli vuoden 2009 aikana yhteensä asumispalveluasiakasta ja toiminnan kokonaiskustannukset olivat 65 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat lähes 10 edellisestä vuodesta. Taulukko 7. Asumispalvelujen asiakkaat, käyttöpäivät ja 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Käyttöpäivät muutos Kustannukset muutos DEFL Helsinki , , ,4 Espoo 399-3, , ,3 Vantaa 350 3, , ,4 Turku 355 6, , ,6 Tampere 309-0, , ,4 Oulu 365 4, , ,4 Kuusikko , , ,6 9

12 Asumispalvelujen asiakkaista oli autetun asumisen, 605 ohjatun asumisen ja 283 tuetun asumisen piirissä. Asumispalvelujen 65 miljoonan euron nettokustannuksista 81,7 oli autetun asumisen, 14,3 ohjatun asumisen ja 4 tuetun asumisen kustannuksia. Asumispalvelujen käyttöpäivistä runsas 60 oli autetun asumisen päiviä. Ohjatun asumisen käyttöpäivien osuus oli vajaa 26,5 ja tuetun asumisen käyttöpäivien osuus vajaa 13,4 käyttöpäivistä vuonna Kuvio 5. Asumispalvelujen eri asumismuotojen osuudet () käyttöpäivistä 2009 Helsinki 59,5 27,5 13,1 Espoo 62,6 27,3 10,1 Vantaa 76,4 19,8 3,8 Turku 57,1 33,0 9,8 Tampere 37,3 30,8 31,9 Oulu 65,4 20,6 14,0 Kuusikko 60,1 26,5 13,4 Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Autetun asumisen käyttöpäivän kustannukset olivat keskimäärin 127 euroa käyttöpäivää kohti, ohjatun asumisen 51 euroa käyttöpäivää kohti ja tuetun asumisen 28 euroa käyttöpäivää kohti Autettu asuminen Autetun asumisen asukkaista 689 asui kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä. Lyhytaikaishoidon asiakkaita oli kunnallisten yksikköjen asiakkaista 40 ja ostopalveluyksikköjen asiakkaista 36. Käyttöpäivistä 5,3 oli lyhytaikaisen asumisen päiviä. Taulukko 8. Autetun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Netto kustannukset Käyttöpäivä euroa Helsinki ,1 35, ,5 5, Espoo 298-4,8 38, ,8 9, Vantaa 289 4,0 35, ,1 6, Turku 243 4,3 25, ,4 2, Tampere 161-1,2 16, ,5 6, Oulu 243 0,4 28, ,0 1, Kuusikko ,0 28, ,9 5, Autetun asumisen käyttöpäivän kustannukset vaihtelivat välillä euroa. Oulussa järjestetään Kuusikon edullisinta asumispalvelua. Käyttöpäivän edullisuus, 97 euroa, on saavutettu suurehkoilla toimintayksiköillä, joissa henkilökunnan käyttöä on pystytty rationaalisesti toteuttamaan sekä myös asukkaiden laajasta päivätoiminnan palvelujen käytöstä. 10

13 Espoon autetun asumisen kustannuksissa näkyy lyhytaikaisen asumisen suuri osuus (39 asukkaista) ja lyhytaikaispäivien lisääntyminen. Pääkaupunkiseudulle edellisvuonna perustetun tilapäispaikan kalliit suoritekustannukset ja tilapäishoidon matkakustannukset näkyvät vuonna 2009 kokovuotisina. Myös erityisen vaativille asiakkaille tarkoitettua kriisiyksikköä on jouduttu käyttämään jatkuvasti ja aiottua pidempinä jaksoina Tampereella kuntayhtymältä kaupungin omaan tuotantoon siirtyneiden asumisyksiköiden kustannuksissa ja suoritteissa eikä asiakasmäärissä ole vuonna 2009 mukana omaishoidontuen vapaita aiemmista vuosista poiketen. Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen asiakkaista 316 asui kunnallisissa ja 275 ostopalveluyksiköissä. Ohjatun asumisen olivat noin 9,4 miljoonaa euroa, mikä teki 51 euroa käyttöpäivää kohti. Taulukko 9. Ohjatun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus Käyttöpäivät muutos Lyhytaikaisten päivien osuus Kustannukset Käyttöpäivä euroa Helsinki 216 2,4 12, ,1 1, Espoo 78 11,4 17, ,8 2, Vantaa 52 6,1 5, ,1 0, Turku 96 9,1 3, ,6 0, Tampere 74-2,6 4, ,8 0, Oulu 89 25,4 12, ,5 0, Kuusikko 605 7,1 9, ,0 1, Myöskin ohjatussa asumisessa Oulun käyttöpäivähinta oli vertailun edullisin, 32 euroa. Pääosin keskikokoiset asumisyksiköt tekevät henkilöstön käytön suhteen yhteistyötä, jonka avulla on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä Tuettu asuminen Tuetun asumisen asukkaista 145 asui kunnallisen asumisen ja 140 asukkaista ostopalvelujen piirissä. Nettokustannukset tuetusta asumisesta olivat 2,6 miljoonaa euroa, mikä teki 28 euroa käyttöpäivää kohti. Taulukko 10. Tuetun asumisen asiakkaat, käyttöpäivät ja vuonna 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Asiakkaat muutos Käyttöpäivät muutos Kustannukset muutos Käyttöpäivä euroa Helsinki 91 1, , ,3 56 Espoo 24-20, , ,3 26 Vantaa 12 20, , ,9 30 Turku , , ,2 14 Tampere 82 13, , ,0 12 Oulu 45-4, , ,5 7 Kuusikko 283 7, , ,6 28 Tuettua asumista järjestetään Oulussa sekä ohjauspalveluna että asumisyksiköiden toimintaan liittyvänä palveluna. Käyttöpäivän hinta jää noin 7 euroon päivässä. Kuusi espoolaisista asiakasta siirtyi tuetusta asumisesta valvotumpaan asumiseen, mikä näkyy suoritteissa ja kustannuksissa 11

14 4.2 Kysely kunnallisessa ohjatussa ja tuetussa asumisessa Kehitysvammahuollon työryhmä suoritti viikolla 16 ( ) kyselyn Kuusikon kuntien kunnallisesta ohjatusta ja tuetusta asumisesta Ohjattujen asumisyksikköjen kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksiköiden henkilöstömitoitusta ja asiakasrakennetta. Tätä varten selvitettiin: Ohjatun asumisen asumisyksikössä työskentelevän henkilöstön määrä ja nimikkeet Ohjatun asumisen asumisyksikköjen asiakkaiden määrä, ikä ja ohjauksen tarve Kuinka paljon yksiköistä käytiin ulkopuolisissa päivä- ja työtoiminnan palveluissa tai avotyössä Milloin ja minkä aikaa yksikössä oli henkilökuntaa paikalla Asiakkaiden tukipalvelut ja avuntarve niissä (siivous, ruokahuolto, lääkehuolto, ostokset) Tuetusta asumisesta haluttiin selvittää Miten tuki on kunnissa organisoitu Miten paljon tukea asukas saa tukitunteina Mikä on tukiasukkaiden ikä ja tuen/ohjauksen tarve Kuinka paljon tukiasukkaat käyvät ulkopuolisessa päivä- ja työtoiminnassa, avotyössä tai opiskelussa Miten tukiasukkaat suoriutuvat eräistä jokapäiväisen elämän toiminnoista(siivous, ruokahuolto, lääkehuolto, ostokset, raha-asiat) Ohjattu asuminen: Kuusikon kaupungeissa oli toiminnassa 22 kunnallista ohjatun asumisen yksikköä ja 4 yksikköä, joissa oli ohjatun asumisen paikkojen lisäksi myös autetun asumisen paikkoja. Yhteensä tutkituissa yksiköissä oli 254 ohjatun asumisen asumispaikkaa ja 49 autetun asumisen paikkaa. Lisäksi yksiköiden henkilökunta huolehti 66 tuetun asumisen asiakkaan tuesta. Yksiköissä oli viikolla 16 yhteensä 254 asukasta. Heistä yli puolet (54 ) kuului ikäryhmään vuotiaat ja 32 oli iältään vuotiaita. Kelan eläkkeensaajien hoitotukea sai 193 asukasta. Perushoitotukea saavia oli 51 asukkaista, korotettua hoitotukea saavia 24 ja ylintä hoitotukea saavia 5 asukkaista. 50 asukasta (21 asukkaista) ei saanut Kelan hoitotukea. Asukkaiden luokittelu Kelan eläkkeensaajien hoitotuen luokkien mukaisesti ei anna tarkkaa kuvaa asukkaiden tuen tarpeesta vaan on lähinnä suuntaa antava. Ohjatun asumisen asukkaista 84 kävi yksikön ulkopuolisessa työ- ja päivätoiminnassa tai avotyössä. Keskimääräinen työ/toimintapäivien määrä asukasta kohti oli 4,3 päivää viikossa. Suurella osalla (62 ) ohjatun asumisen asiakkaista ei normaalisti ollut yöajan tuen tarvetta, tai yöajan tuki tuli normaalipalveluista. Kolmannes asiakkaista sai tarvittaessa yöaikaan apua toisesta asumisyksiköstä tai päivystäviltä yöhoitajilta. Noin 80 asiakkaista sai henkilökunnan apua siivoukseen, ruoka- ja vaatehuoltoon ja ostosten tekemiseen. Lääkehuoltoon lähes kaikki tarvitsivat henkilökunnan apua. Yksiköihin oli sijoitettu yhteensä 80,3 vakanssia. Asiakastyöhön osallistuvien työntekijöiden määrä viikolla 16 oli 69 työntekijää. Yksikköjen vakansseista laskettu mitoitus oli 0,34 työntekijää asukasta kohti ja työssä olleista 0,29 työntekijää asukasta kohti. 12

15 Tuettu asuminen Kuusikon kaupunkien tukiasumisesta tehdyn kyselyn mukaan oli kunnallisen tukiasumisen piirissä 140 tukiasujaa viikolla 16. Tuki asiakkaille annettiin joko kehitysvammaisten asumisyksiköistä (93 tukiasujaa) tai erillisenä ohjaajapalveluna (47 tukiasujaa). Tukiasukkaiden saama tukituntien määrä oli 293 tuntia kyselyviikolla, mikä teki keskimäärin 2,3 tuntia tukiasujaa kohti. Tukiasujista 11 oli alle 26-vuotiaita ja 4 oli täyttänyt 65 vuotta. Valtaosa(119) tukiasujista kuului ikäryhmään vuotiaat. Pääosa tukiasujista (58 ) ei saanut Kelan eläkkeensaajien hoitotukea ja sitä sai 42 tukiasukkaista. Perushoitotukea saavia oli 29 tukiasujista ja korotettua hoitotukea saavia 13. Tukiasukkaista 75 kävi ulkopuolisessa päivä- ja työtoiminnassa, avotyössä tai opiskelussa. Työpäiviä oli keskimäärin 4,4 päivää/ työtoiminnassa käynyt.. Tukiasukkaista valtaosa (60-80 ) suoriutui itsenäisesti siivouksesta sekä ruoka- ja vaatehuollosta. Enemmän tukea tarvittiin lääkehuoltoon ja terveydenhuollon palveluista huolehtimiseen. Näissä toiminnoissa henkilökunta avusti 75 asukkaista. Myös raha-asioiden hoitoon valtaosa tukiasukkaista (60 ) sai joko edunvalvojan tai henkilökunnan apua. 5 Työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoimintaan sisältyvät työ- ja päivätoimintakeskusten toiminta, avotyötoiminta ja tuettu työllistyminen. Taulukko 11.Työ- ja päivätoiminnan asiakkaat ja suoritteet vuonna 2009 sekä muutos Työ- ja päivätoiminnassa oli vuoden vuodesta aikana yhteensä asiakasta ja sen olivat 30 Asiakkaat muutos Suoritteet muutos miljoonaa euroa. Käyttöpäivän kustannukset vaihtelivat Espoon 89 ja Helsinki , ,1 Espoo 373 7, ,0 Oulun 31 euron välillä. Espoon kustannuksissa näkyi lisääntynyt vaati- Vantaa 355 2, ,5 Turku Tampere Oulu Kuusikko ,8 0,2 8,3 3, ,1 5,5 7,5 3,5 van päivätoiminnan osto mm. autistiasiakkaille. Myös toimintakeskuksen korkeat vuokramenot sekä kalliit kuljetukset nostavat hintaa. Taulukko 12. Työ- ja päivätoiminnan ja kustannukset asiakasta kohti 2009 sekä muutos vuodesta 2008 Nettokustannukset 2009 muutos euroa /asiakas muutos Helsinki , ,6 Espoo , ,3 Vantaa , ,3 Turku , ,8 Tampere , ,3 Oulu , ,6 Kuusikko , ,5 Käyttöpäiviä asiakasta kohti oli eniten Oulussa ja vähiten Vantaalla ja Turussa. Asiakaskohtaiseen käyttöpäivien määrään vaikuttavat mm. toimintakeskusten kesätauot ja asiakkaiden kotipäivät. 13 Asiakasta kohti toteutui keskimäärin 160 työpäivää vuodessa. Eniten aikuisikäisistä käyttivät työ-ja päivätoimintaa helsinkiläiset ja espoolaiset ja vähiten turkulaiset. Taulukko 13.Aikuisten työ- ja päivätoiminnan käyttö 2009 Palvelua käyttäneet avohuollon asiakkaista Käyttöpäiviä /asiakas Helsinki 81,8 161 Espoo 81,1 164 Vantaa 76,0 142 Turku 62,4 142 Tampere 79,2 161 Oulu 77,2 183 Kuusikko 77,3 160

16 Merkittävä osuus työ- ja päivätoiminnan kustannuksista on erityishuoltona järjestettävät asiakaskuljetukset. Kuljetusten kustannukset olivat lähes 4 miljoonaa euroa vuonna Kuljetuskustannusten osuus oli 12,3 toiminnan kokonaiskustannuksista. Kuljetusten kustannukset olivat keskimäärin 8 euroa käyttöpäivää kohti. 6 Seurantavuoden keskeisiä muutoksia palvelurakenteessa Taulukko 14. Työ- ja päivätoiminnan kuljetuskustannukset ja niiden -osuus toiminnan kokonaiskustannuksista 2009 Kuljetus kustannukset Osuu () toiminnan kustannuksista Helsinki ,3 Espoo ,1 Vantaa ,6 Turku ,1 Tampere ,2 Oulu ,6 Kuusikko ,3 Kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutosta vuonna 2009 tarkasteltiin Kuusikko-kunnissa seuraavien teemojen osalta: kehitysvammaisten palvelujen organisointi, erityishuollon kuntayhtymien muutokset, vammaislakien muutokset, laitoshoidon vähentäminen ja palvelujen kilpailuttaminen. Kuntakohtaiset kuvaukset edellä mainituista näkökohdista ja kuntien kehitysvammapalvelujen organisaatiokaaviot ovat liitteinä 4A ja 4B. Organisaatiokaaviot ovat 2010 kesäkuun tilanteesta. Kaikkien kaupunkien suurena haasteena on asumispalvelujen lisääminen ja kehittäminen sekä laitoshoidon vähentäminen valtioneuvoston ( ) periaatepäätöksen mukaisesti. Kunnissa on tehty toimenpiteitä ja suunnitelmia laitoshoidon vähentämiseksi. Myös rakennemuutokset kunnissa ja kuntayhtymissä näkyivät vuonna Helsingin kaupunki on vuonna 2008 hyväksynyt kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämishankkeen (ASU- hanke), jonka mukaan kunnan laitospaikat korvataan ryhmäkodeilla vuoteen 2017 mennessä. Tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti tavoitteeseen päästään jo Lisäksi ostopalveluista vähennetään 70 laitospaikkaa. Seurantavuoden aikana laitoshoito väheni 14 paikkaa. Espoossa ja Vantaalla haasteena ovat asumispalvelujen jatkuva lisääminen ja siihen liittyen ostopalvelujen hallinta. Tämä liittyy läheisesti laitoshoidon vähentämiseen lähivuosina. Laitospalveluja on jo ryhdytty korvaamaan asumisratkaisuilla. Jäljellä olevasta laitoshoidosta osa on erittäin kallista ja nostaa kustannuksia suhteessa muihin kuntiin Tampereella ja Oulussa toteutettiin kehitysvammaisten palvelujen laajamittainen uudelleenjärjestely, kun alueiden erityishuoltopiirien (Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirit) avohuollon palveluja on siirretty kaupunkien toiminnaksi ja laitospalveluja sairaanhoitopiirien alaisuuteen. Vuonna 2009 Tampereella siirrettiin viisi asumisyksikköä ja viisi työ- ja päivätoimintayksikköä kaupungin toiminnaksi ja laitoshoito sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Oulussa siirrettiin kaksi asumisyksikköä (36 asukasta) kaupungin toiminnaksi. Erityishuoltopiirin laitospalvelujen siirtoa sairaanhoitopiirille valmisteltiin. Samoin toteutetaan laitoshoidon vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Molemmissa kaupungeissa järjestetään palvelut tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Turun sosiaalitoimen ja terveystoimen organisaatiot yhdistettiin vuoden 2009 alusta. Kehitysvammaisten palvelut kuuluvat kuntoutumispalvelujen vammaispalvelujen yksikköön. Kehitysvammapalvelujen kehittämistavoitteiden vuosille yhtenä tavoitteena on valtakunnallisten suositusten mukaisesti vähentää laitoshoidon käyttöä. Palvelujen (erityisesti asumispalvelujen) kilpailutus on tullut osaksi kehitysvammahuoltoa. Helsingissä, Oulussa ja Tampereella on vuoden 2009 aikana kilpailutettu kehitysvammaisten asumispalveluja. Vantaalla, Turussa ja Espoossa on tehty seurantavuoden aikana periaatepäätös asumispalvelujen ja ryhmäkuljetusten kilpailuttamisesta 14

17 Kaupunkien yhteisenä haasteena on vammaispalvelulain muutos, jossa vammaispalvelulaki tuli ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden. Muutos tuli loppuvuodesta, eikä se vielä ole aiheuttanut suurempia muutoksia kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa. Tämän lakimuutoksen myötä on mahdollista, että kehitysvammaisille henkilöille aletaan enenevästi myöntää palveluja vammaispalvelulain mukaisesti. Helsinki on jo tehnyt kehitysvammaisille asiakkaille asumispalveluihin päätöksiä vammaispalvelulain perusteella. 7 Yhteenveto Vuonna 2009 oli kehitysvammaisten palvelujen asiakkaita Kuusikon kunnissa 5 633, mikä oli keskimäärin 0,4 väestöstä. Vuodesta 2008 kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä kasvoi 3. Kehitysvammaisten palvelujen kustannukset vuonna 2009 olivat 167,4 miljoonaa euroa ja ne nousivat reaalisesti 5,7 vuodesta Eniten nousivat asumispalvelujen kustannukset (10 ). Vuodesta 2005 on kehitysvammaisten palvelujen asiakasmäärä kasvanut 13 (600 henkilöä) ja kehitysvammaisten erityishuollon kustannukset ovat nousseet reaalisesti 18. Asiakasmäärä on kasvanut erityisesti asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnassa. Kaikista asiakkaista 52 käytti työja päivätoimintaa ja 35 pitkäaikaista asumispalvelua. Aikaisempaa koulutetummat nuoret asiakkaat sekä myös ikääntyvät tarvitsevat ikäkaudelle sopivia palveluja. Perinteiset kehitysvammahuollon palvelut eivät vastaa nuorten asiakkaiden ja heidän vanhempiensa odotuksia. Ikääntyville kehitysvammaisille suunnattuihin palveluihin tarvitaan kehitysvamma- ja geriatrian osaamista. Vuonna 2009 Kuusikko-kunnissa kehitysvammaisista henkilöä asui itsenäisesti, asumisyksiköissä tai tukiasunnoissa. Vanhempiensa luona asui noin kehitysvammaista henkilöä, joista lapsia tai nuoria aikuisia. Laitoksissa asui noin 690 pitkäaikaisasukasta, mikä oli 11 kehitysvammaisista henkilöistä. Lyhytaikaisilla palveluilla tuetaan perheitä, jotka huolehtivat kehitysvammaisesta perheenjäsenestä kotona. Lyhytaikaishoidon tarve on kasvanut enemmän kuin siihen on pystytty vastaamaan. Vuonna 2009 lyhytaikaishoitoa tarjottiin laitoksissa 557. asiakkaalle, asumispalveluissa 727. ja perhehoidossa 255. asiakkaalle. Ohjatun asumisen kunnallisiin yksiköihin tehdyn kyselyn mukaan keskimääräinen yksikön koko kunnallisessa autetussa asumisessa oli 9,8 paikkaa. Asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä oli keskimäärin 0,29 työntekijää asukasta kohti. Tuetun asumisen asiakas sai keskimäärin 2,3 tuntia kehitysvammahuollon henkilöstön tukea viikossa. Kuntien suurimpana tulevaisuuden haasteena ovat laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen. Laitoshoidon vähentäminen edellyttää asumispalvelujen kehittämistä erityisen vaativan tason asiakkaiden tarpeisiin sekä ensisijaisten palvelujen saatavuuden parantamista. Osa kunnista on lyhyessä ajassa siirtänyt ja siirtämässä erityishuoltopiirien avopalveluja kunnan toiminnaksi. Asumispalvelujen kehittämisessä kunnissa joudutaan harkitsemaan, pyritäänkö uusien palvelutuottajien rekrytointiin vai kunnallisten asumispalvelujen lisäämiseen. Mikäli päädytään ostopalveluihin, se tarkoittaa palvelujen kilpailuttamista. 15

18 Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuollon palvelujen ja kustannusten määritelmät ja tietojen keruu 2009 Yleisiä määritelmiä Tässä raportissa kuvataan kuntien kehitysvammahuollon toiminnan kokonaisuus rajautuen pääpiirteittäin kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisiin palveluihin ja niiden kustannuksiin. Jatkossa käytetään käsitettä kehitysvammalaki, KvL. Espoossa, Turussa ja Oulussa toiminnan kokonaisuudesta käytetään käsitettä kehitysvammapalvelut. Raportissa käytetään edelleen käsitettä kehitysvammahuolto. Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta säädetään erityishuollon antamisesta henkilöille, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.(kvl 1977/519 1 ) Tässä tarkastelussa ei ole voitu ottaa huomioon eri palvelujen käyttäjinä olleiden asiakkaiden avun tarvetta ja hoidettavuutta. Hoidettavuus ja avun tarve määrittävät palvelujen tason ja määrän. 1 Kehitysvammaisten henkilöiden määrä kunnassa Kunnan kehitysvammaiset henkilöt = tiedossa olevat kehitysvammaiset henkilöt vuonna Kunnan kehitysvammaisilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on voimassa oleva KvL:n mukainen erityishuolto-ohjelma tai jotka ovat käyttäneet kehitysvammahuollon palveluja vuonna Lukuun lasketaan mukaan myös palveluja käyttämättömät kehitysvammaiset henkilöt, jotka olivat kirjoilla kunnassa vuonna Kunnan kehitysvammaisten henkilöiden määrää käytetään Kuusikko-vertailussa ryhmiteltäessä asiakkaita iän mukaan ja suhteutettaessa kehitysvammaisten henkilöiden määrää kuntien väestöön. Asiakkaat ryhmitellään iän ja asumismuodon mukaan seuraavasti: 0-5-vuotiaat 6-17-vuotiaat (oppivelvollisuusikäiset) vuotiaat vuotiaat vuotiaat 65+vuotiaat 1a) Kotona /vanhempien luona / itsenäisesti tai tukiasunnoissa 0-17-vuotiaista asiakkaista 1b) Vanhemmista kuin 25 vuotta täyttäneistä ikäryhmistä erikseen vanhempien luona itsenäisesti tukiasunnoissa 2) Perhehoidossa olevat 3) Asumisyksiköissä 4) Laitoksissa Asumismuodon mukainen ryhmittely tehdään poikkileikkaustietona mukaisesta asumismuodosta em. iän mukaisella jaottelulla. Tässä huomioidaan vakituinen(pitkäaikainen) asumispaikka. 2 Kehitysvammalain mukaisia palveluja vuoden 2009 aikana käyttäneet asiakkaat Kuusikko-vertailussa käytetään KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKASMÄÄRÄNÄ kehitysvammalain (KvL) mukaisia palveluja vuoden 2009 aikana käyttäneet asiakkaat siten, että eri palveluja saaneet asiakashenkilöt ovat mukana vain kertaalleen. Palveluittain omia ja ostopalveluja saaneet asiakkaat ovat mukana kaikissa saamiensa palvelujen asiakaslukumäärissä, mutta kunkin palvelun kokonaisasiakasmäärässä vain kertaalleen. Turussa järjestetään kehitysvammaisten henkilöiden palvelut ensisijaisesti 1(5)

19 Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto sosiaalihuoltolain, päivähoitolain ja kansanterveyslain mukaisina avohuollon palveluina. Jos henkilö tarvitsee erityishuoltoa, palvelut hankitaan erityishuoltona kuntayhtymiltä. Turussa on erityishuollon palvelujen lisäksi otettu huomioon sellaiset sosiaalihuollon palvelut, kuin neuvolatoiminta, asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta, jotka järjestetään nimenomaan kehitysvammaisille aikuisille ja jotka muissa Kuusikon kunnissa järjestetään KvL:n mukaisina palveluina. 3 Kehitysvammahuollon kustannukset vuonna 2009 Kustannuksiin otetaan mukaan pääsääntöisesti kehitysvammalain (KvL) mukaisten palvelujen kustannukset. Mukaan otetaan kaikki pelkästään kehitysvammaisten ryhmälle tuotettavien palvelujen ja toiminnan kustannukset. Kustannukset sisältävät aina henkilöstön ja tilojen kustannukset sekä mahdolliset kuljetuskustannukset, jotka liittyvät kuhunkin toimintoon. Kustannuksiin ei oteta mukaan kehitysvammaisten käyttämien normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia (esimerkiksi vastaanottotoiminta, perheneuvola tai sosiaalityö) eikä hallinnon vyörytyskustannuksia (vammaispalvelujen hallinto on mukana mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon vyörytyksiä yleisemmällä tasolla) kehitysvammahuoltoon. Kustannustiedot kerätään kustakin tarkasteltavasta toiminnosta kolmessa osassa: Bruttokustannukset, asiakasmaksutulot (=ylläpitomaksut) ja näiden erotuksena syntyvä. Toimintojen bruttokustannukset sisältävät välittömät palvelujen tuottamisesta koituneet kustannukset (ei sisällä jaksotettujen irtaimen omaisuuden kustannuserien osalta tehtyjä vuosittaisia poistoja ja korkoja). Ostopalveluina kuntayhtymiltä tai yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavista palveluista kootaan ensisijaisesti. (Yksityiset palvelujentuottajien kustannukset kootaan siten, että niistä on poistettu 5 laskennallinen ALV-palautus. Laki arvonlisäveron muuttamisesta 1457/ ). Näistä palveluista tuotetaan myös bruttokustannukset ja palvelujentuottajien asiakkailta perimät (ylläpito) maksut, mikäli ne ovat helposti saatavissa. Ostopalveluissa palveluntuottajan hallinnon vyörytyskustannukset sisältyvät kustannuksiin. Kustannusten vertailut tehdään nettokustannuksista. Kun kustannuksia verrataan aikaisempiin vuosiin, käytetään vertailussa viimeisen vertailuvuoden arvoon korotettuja kustannuksia. Kustannusten koro tuksessa viimeisen vertailuvuoden arvoon käytetään Tilastokeskuksen julkaisemaa julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. Liitteessä 3 on aikaisempien vuosien kustannukset muutettu vuoden 2009 rahan arvoon käyttäen julkisten menojen hintaindeksiä sosiaalitoimelle. ( Julkisten menojen hintaindeksi sosiaalitoimelle (kuntatalous) Vuosi 2000=100 Kerroin, kun vuosi => , ,3 1, ,6 1, , ,9 1, ,9 1, ,4 1, ,3 1, ,4 1, * 133,6 1 *ennakollinen Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoito on kehitysvammalain tarkoittamaa ympärivuorokautisista asumista, hoitoa ja huolenpitoa, joka sisältää kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut esim. lääkehoidon, terapiat ja päivätoiminnan. Mikäli kunta maksaa kuljetuskustannukset tilapäishoitoon, kustannukset näkyvät ko. palvelun kustannuksissa. 2(5)

20 Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto Laitos- hoito jakautuu pitkäaikaiseen yli kolme kuukautta kestävään ja lyhytaikaiseen ( tilapäiseen ) laitoshoi- toon. Lyhytaikainen (tilapäinen) laitoshoito voi olla sosiaalisista tai kuntoutuksellisista syistä johtuvaa. Asiakasmaksuna peritään asiakkailta pitkäaikaisessa laitoshoidossa maksukyvyn mukainen ylläpitomaksu (korkeintaan 85 tuloista) ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen mukainen maksu. Toimintatietoihin kerätään laitoshoidon asiakkaat ja siitä Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaat vuoden aikana erikseen kunnallisesta ja ostopalveluna hankitusta laitoshoidosta. Lisäksi kerätään laitos- hoidon käyttöpäivät ja siitä lyhytaikaiset (tilapäiset) päivät vuoden aikana. Kustannustiedoissa jakoa pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen ei tehdä. 5 Perhehoito Sosiaalihuoltolain 25 :n mukaan perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoitolaki tarkentaa sosiaalihuoltolain 25 :n määrittelyn pohjalta perhehoidon järjestämistä. Perhehoito pohjautuu perhehoitolain mukaiseen toimeksiantosopimukseen. Perhehoito voi olla vakinaisena asumisena annettavaa pitkäaikaista perhehoitoa tai kehitysvammaisen perhettä tukevaa lyhytaikaista (tilapäistä) perhehoitoa. Pitkäaikaisen perhehoidon asiakkaalta peritään maksukyvyn mukainen ylläpito- maksu, joka perustuu maksuasetukseen. Lyhytaikaisesta perhehoidosta peritään maksuasetuksen mukainen vuorokausimaksu. Perhehoidon kustannuksista pääosan muodostavat perhehoitajille maksettava palkkio ja kulukorvaus. Perhehoidon toiminta- ja kustannustiedot kerätään samalla tavalla kuin laitoshoidossa. 6 Kehitysvammaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelut ovat avohuoltona toteutettavia asumispalveluja. Autettu asuminen ja ohjattu asuminen jakaantuvat pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen (tilapäiseen) asumiseen. Pitkäaikaisissa asumispalveluissa lyhytaikaisia poissaoloja (esim. lomat, sairausjaksot) ei oteta huomioon käyttöpäivien laskennassa. Tuetussa asumisessa ei ole lyhytaikaista (tilapäistä) asumista. Kehitysvammaisten asumispalvelujen toiminta- ja kustannustiedot kerätään samalla tavalla kuin laitos hoidossa. Tässä selvityksessä asumisharjoittelu sisältyy lyhytaikaiseen (tilapäisen) autetun ja ohjatun asumisen suoritteisiin. Tuetussa asumisessa käyttöpäivinä ilmoitetaan kaikki päivät vuokrasuhteen päättymiseen asti. Kårkulla määrittelee asumispalvelunsa käyntikertoina. Kuusikossa käytetään asumispäiviä, ei käyntikertoja. Kårkullan tilastojen suoritteet luokitellaan Kuusikon tiedonkeruussa seuraavasti: stödboende tai boende 1 =tuettu asuminen, boende 2 =ohjattu asuminen, boende 3 =autettu asuminen extra krävande =autettu asuminen Autettu asuminen Autettu asuminen sisältää henkilökunnan tuen ja ohjauksen kaikkina vuorokauden aikoina. Asiakasmaksuna peritään ylläpitomaksu, joka sisältää muun muassa vuokran ja ateriat. Henkilökunnan palvelut annetaan erityishuoltona, ne ovat asiakkaalle ilmaisia. Asiakas maksaa itse lääkkeensä ja terapiansa Ohjattu asuminen Ohjattu asuminen sisältää päivittäin tukea, ei yövalvontaa. Henkilökuntaa on asukkaiden apuna ja tukena yleensä aamulla, illalla ja viikonloppuisin. Asiakasmaksuna peritään vuokra, jos asiakas ei ole suoraan vuokrannut asuntoa. Jokapäiväiseen elämään liittyvät menonsa asiakas maksaa itse (esim. ruoka ja vaatetus). 6.5 Tuettu asuminen Tuettuun asumiseen sisältyy yksilöllisen tarpeen mukainen tuki. Tuki voi olla jopa päivittäistä, mutta myös selvästi harvemmin esim. vain kerran viikossa annettavaa. Asumismuoto on tarkoitettu omatoimista suoriutumista tukevaksi asumismuodoksi. 3(5)

21 Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto Yleensä tuetun asumisen asiakkaan tarvitseman tuen tuottaa ohjatun asumisen yksikön henkilökunta tai muu kehitysvammahuollon henkilökunta tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Asumismuotona tuetussa asumisessa on yksin, kaksin tai pienessä ryhmäasunnossa asuminen. Kotipalveluna tai muuna peruspalveluna toteutetun tuen kustannuksia ei eritellä Kuusikon kunnissa, ne eivät sen vuoksi ole mukana tässä vertailussa. 7 Työ- ja päivätoiminta Tähän kokonaisuuteen lasketaan päivätoiminta, työtoiminta, tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/tuettu työllistyminen. Toiminnan toteutustavat vaihtelevat kunnittain. Asiakas osallistuu toimintaan 2-5 päivänä viikossa oman erityishuolto-ohjelmansa mukaisesti. 7.1 Päivätoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa kehitysvammahuollon yksiköissä. Joissakin kunnissa maksetaan päivätoiminnasta työosuusrahaa. 7.2 Työtoiminta on kehitysvammaisille tarkoitettua työn luonteista toimintaa kehitysvammahuollon yksiköissä. Työtoiminnasta asiakkaille voidaan maksaa työosuusrahaa. 7.3 Tuettu työtoiminta eli avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää huoltosuhteista työtoimintaa. Kehitysvammaiselle työntekijälle voidaan maksaa tuetusta työtoiminnasta työosuusrahaa. 7.4 Tuettu työ eli tuettu työllistyminen on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä työsopimukseen perustuvaa palkkatyötä. Työhön perehdytyksen ja tuen antaa kehitysvammahuollon työntekijä, joka tukee tarpeen mukaan myös työnantajaa. Työstä maksetaan työntekijän työpanokseen suhteutettua palkkaa. Pääasiallinen tulo myös tuetussa työssä olevalla kehitysvammaisella työntekijällä on eläke. Toimintatiedot (asiakkaat ja suoritteet = päivät) kerätään yhteen päivätoiminnasta ja työtoiminnasta. Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/tuettu työllistyminen kerätään myös yhdeksi kokonaisuudeksi. Molemmissa eritellään kunnallinen ja ostopalveluna hankittu toiminta. Kustannukset kootaan erikseen kunnallisesta ja ostopalveluna järjestetystä työ- ja päivätoiminnasta ilman tarkempaa kohtien mukaista erittelyä. Kustannukset sisältävät henkilöstön, tilojen sekä kuljetuskustannukset, jotka eritellään omalle rivilleen. 8 Muut kehitysvammahuollon palvelut Muita palveluja ovat muun muassa leirit, kerhot ja (kehitysvammaneuvola), varhaiskuntoutus, palveluohjaus, kotihoidon ohjaus ja kuntoutusohjaus. Muut palvelut sisältävät lisäksi kehitysvammahuollossa työskentelevän kehitysvammaisia asiakkaita hoitavan ja ohjaavan henkilöstön, joka ei sisälly yksittäisen palvelun henkilöstöön (fysioterapeutit, sosiaalityöntekijät, lääkärit) sekä kehitysvammahuollon johdon ja toimistohenkilöstön työpanoksen mukaan. Kukin kunta kertoo, mitä eri toimintoja muihin palveluihin sisältyy. Kunnan yleishallintoa, esim. palkanlaskentaa, taloushallintoa yms.( hallinnon vyörytyksinä toiminnon kustannuksiin lisättäviä eriä), ei lasketa mukaan. 8 Muiden palvelujen asiakkaat yhteensä Muista palveluista kootaan asiakkaat yhteensä vuoden aikana. Asiakas, joka on käyttänyt useampia muita palveluja, lasketaan kertaalleen. Kokonaisuudesta eritellään seuraavat asiakasryhmät ja suoritteet Josta palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen asiakkaat Palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen suoritteet( käyntikerrat) 4(5)

22 Kuusikko 2010 Liite 1 Kehitysvammahuolto Josta kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon asiakkaat Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suoritteet Kehitysvammahuollon kehitysvammaisille koululaisille järjestämä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sisältää kuljetuskustannukset. Toiminta voi olla omaa toimintaa ja/tai ostopalveluna hankittua. Koska toteutustavat vaihtelevat kunnittain, kunnat kuvaavat lyhyesti, miten palvelu toteutetaan. Muiden palvelujen kustannukset Muiden palvelujen kustannuksiin kootaan kohtaan 8 ilmoitettujen toimintojen kustannukset yhteensä (kokonaiskustannukset ja asiakasmaksut erikseen. Jos ei ole ollut asiakasmaksutuloja, kokonaiskustannukset = ). Ilmoitetaan lisäksi kunnallisten ja ostopalveluna hankittujen muiden palvelujen erikseen. Osassa kunnista kehitysvammahuollon johdon ja toimistohenkilöstön tehtäviin kuuluu myös muun kuin kehitysvammaisille asiakkaille suunnatun toiminnan johtaminen ja tukeminen. Tällöin muihin kustannuksiin kirjataan se osa kustannuksista, joka kohdistuu/ jonka arvioidaan kohdistuvan kehitysvammahuollon tehtävien hoitoon. Kustannuksista eritellään lisäksi 8.1 palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen sekä 8.2 koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Tiedonkeruun määritelmiin tehdyt muutokset Kehitysvammaisten henkilöiden määrä kunnassa Kunnan kehitysvammaisilla henkilöillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on voimassa oleva KvL:n mukainen erityishuolto-ohjelma tai jotka ovat käyttäneet kehitysvammahuollon palveluja vuonna Lukuun lasketaan mukaan myös palveluja käyttämättömät kehitysvammaiset henkilöt, jotka olivat kirjoilla kunnassa vuonna Kehitysvammahuollon kustannukset vuonna 2009 Täsmennettiin vyörytyskustannuksia Kustannuksiin ei oteta mukaan kehitysvammaisten käyttämien normaalien sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksia (esimerkiksi vastaanottotoiminta, perheneuvola tai sosiaalityö) eikä hallinnon vyörytyskustannuksia (vammaispalvelujen hallinto on mukana mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon vyörytyksiä yleisemmällä tasolla) kehitysvammahuoltoon. Kehitysvammahuollon asiakkaat ryhmitellään iän ja asumismuodon mukaan seuraavasti: 0-5-vuotiaat, 6-17-vuotiaat (oppivelvollisuusikäiset), vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat 65+vuotiaat (lisättiin tämä ikäryhmä) Muutettiin asuntola sanaksi asumisyksikkö. Poistettiin yksikköjen keskimääräiset koot asumispalvelujen määrittelystä. 6.3 Tuettu asuminen Yleensä tuetun asumisen asiakkaan tarvitseman tuen tuottaa ohjatun asumisen yksikön henkilökunta tai muu kehitysvammahuollon henkilökunta mutta tuen voi tuottaa myös kotipalvelun henkilöstö tai se voidaan hankkia ostopalveluna. Asumismuotona tuetussa asumisessa on yksin, kaksin tai pienessä ryhmäasunnossa asuminen. Poistettiin kohta 6.4 Muut asumismuodot asumismuotojen jaottelusta Lisättiin Työ- ja päivätoiminnan kaikkiin yksiköihin maininta työosuusrahan maksamisesta. 5(5)

23 Liite 2A Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon asiakas- sekä kustannustietoja vuodelta 2009 Lopullinen Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko VÄESTÖTIEDOT KOKO VÄESTÖ vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat osuudet KOKO VÄESTÖ vuotiaat 5,9 8,4 7,9 5,6 6,0 7,7 6, vuotiaat 10,7 15,1 14,4 10,4 10,8 8,4 12, vuotiaat 12,0 10,4 10,2 14,0 14,3 9,7 12, vuotiaat 37,5 36,4 35,9 32,4 33,9 34,2 35, vuotiaat 19,5 18,7 20,1 19,9 19,2 18,0 19,3 65+ vuotiaat 14,5 10,9 11,5 17,7 15,9 12,6 13,9 1, 2, 3 KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT SEKÄ KOKONAISKUSTANNUKSET Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä 2009 (ks.määritelmät) joista KvL:n mukaisen ehon omaavia asiakkaita Kehitysvammaisten henkilöiden lukumäärä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat B Kehitysvammaisten henkilöiden -osuus eri ikäryhmissä 0-5-vuotiaat 3,2 6,3 3,7 3,5 5,9 3,9 4, vuotiaat 18,0 33,1 26,8 25,6 21,0 26,5 23, vuotiaat 16,2 20,2 23,7 17,2 17,6 13,1 17, vuotiaat 33,5 30,0 35,4 34,1 34,5 30,3 33, vuotiaat 22,2 9,9 8,8 15,5 17,1 21,1 17,1 65+ vuotiaat 6,9 0,6 1,6 4,2 4,0 5,0 4,3 1.a.Kehitysvammaiset henkilöt ikäryhmittäin vastaavasta väestöstä Kaikki yhteensä 0,34 0,35 0,38 0,54 0,47 0,62 0, vuotiaat 0,19 0,26 1,29 0,34 1,66 0,32 0, vuotiaat 0,58 0,76 0,63 1,33 0,77 1,29 0, vuotiaat 0,47 0,67 1,32 0,67 1,13 0,56 0, vuotiaat 0,31 0,29 0,09 0,57 0,24 0,55 0, vuotiaat 0,39 0,18 0,17 0,42 0,42 0,73 0, vuotiaat 0,16 0,02 0,05 0,13 0,12 0,25 0,13 2 Kehitysvammahuollon palveluja käyttäneet asiakkaat Osuus kunnan kehitysvammaisista henkilöistä 90,7 100,0 89,3 83,7 78,9 81,7 85,8 3 Kehitysvammahuollon palvelujen kustannukset 2009 Kokonaiskustannukset (=brutto) perityt asiakasmaksut Nettokustannukset (=kokonaiskustannukset - asiakasmaksut) Josta kunnallisen toiminnan osuus Josta ostopalvelujen osuus Kehitysvammahuollon kustannuksett Josta kunnallisen toiminnan osuus 56,1 27,4 28,2 22,3 22,5 39,3 38,7 -Josta ostopalvelujen osuus 43,9 72,6 71,8 77,7 77,5 60,7 61,3 Kehitysvammahuollon suoritteet 2009 (laitoshoito, perhehoito, asumispalvelut sekä työ- ja päivätoiminta) josta kunnallisen toiminnan suoritteet (päivät, käynnit) josta ostopalvelujen suoritteet Kehitysvammahuollon suoritteet 2009 josta kunnallisen toiminnan suoritteet 54,1 29,7 31,0 33,9 30,9 68,6 44,9 josta ostopalvelujen suoritteet 45,9 70,3 69,0 66,1 69,1 31,4 55,1 Nettokustannukset euroa / suorite josta kunnallisen toiminnan suoritteet (päivät, käynnit) josta ostopalvelujen suoritteet Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoidon asiakkaat Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat Kunnallisen laitoshoidon osuus () 60,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 19,1 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 40,4 100,0 100,0 100,0 106,0 100,0 82,0 Laitoshoidon asiakkaat kaikista kehitysvammahuo 22,6 14,5 11,9 22,2 23,4 46,3 23, Laitoshoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät Kunnallisen laitoshoidon osuus () 3,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 21,0 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 45,5 100,0 100, ,0 100,0 100,0 79,0 1(5)

24 Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Laitoshoidon kokonaiskustannukset Laitoshoidosta perityt asiakasmaksut Asiakasmaksut kokonaiskustannuksista 6,8 4,0 5,5 3,7 Laitoshoidon Kunnallisen laitoshoidon osuus () 63,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 25,7 Ostopalvelulaitoshoidon osuus () 36,6 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 74,3 Laitoshoidon osuus kokonaiskustannuksista 35,2 22,9 20,0 44,8 47,4 35,1 34,0 4.1 Kunnallinen kehitysvammaisten laitoshoito Asiakkaat vuoden 2009 aikana Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat Kunnallisen laitoshoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät kokonaiskustannukset perityt asiakasmaksut Kunnallisen laitoshoidon Ostopalveluna hankittu kehitysvammaisten laitoshoito Ostopalvelulaitoshoidon asiakkaat Josta tilapäisen laitoshoidon asiakkaat Ostopalvelulaitoshoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen laitoshoidon käyttöpäivät kokonaiskustannukset perityt asiakasmaksut Ostopalvelu laitoshoidon Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon asiakkaiden osuus asiakkaista 7,5 13,9 16,1 3,0 3,0 0,6 7, Perhehoidon asiakkaat Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat Perhehoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät Perhehoidon kokonaiskustannukset Perhehoidosta perityt asiakasmaksut Asiakasmaksut kokonaiskustannuksista 21,8 9,4 19,2 19,6 Perhehoidon Kunnallinen kehitysvammaisten perhehoito Kunnallisen perhehoidon asiakkaat Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat Kunnallisen perhehoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät Kunnallisen perhehoidon kokonaiskustannukset Perhehoidosta perityt asiakasmaksut Kunnallisen perhehoidon Ostopalveluna hankittu kehitysvammaisten perhehoito Ostopalveluperhehoidon asiakkaat Josta tilapäisen perhehoidon asiakkaat Ostopalveluperhehoidon käyttöpäivät Josta tilapäisen perhehoidon käyttöpäivät Ostopalveluperhehoidon kokonaiskustannukset Perhehoidosta perityt asiakasmaksut Ostopalvelu perhehoidon Perhehoidon osuus jkokonaiskustannuksista 2,8 3,4 2,4 0,9 0,9 0,0 2,1 6 Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalvelujen asiakkaat Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen (5)

25 Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko josta asumispalvelujen tilapäiset asiakkaat Autettu asuminen Ohjattu asuminen tilapäiset asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista 27,9 41,6 30,6 32,1 15,2 13,2 27,4 asumisen asiakkaista 36,1 51,0 36,0 45,7 27,3 15,2 36,3 asumisen asiakkaista 12,0 17,9 5,8 3,1 4,1 12,4 9, osuus eri asumismuodoissa kaikista asumispalvelujen asiakkaista Autettu asuminen 69,0 74,7 82,6 68,5 52,1 78,6 69,3 Ohjattu asuminen 24,6 19,5 14,9 27,0 23,9 28,8 22,8 Tuettu asuminen 10,4 6,0 3,4 8,2 26,5 14,6 10,7 Asumispalvelujen käyttöpäivät Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Asumispalvelujen käyttöpäiväosuudet Autettu asuminen 59,5 62,6 76,4 57,1 37,3 65,4 60,1 Ohjattu asuminen 27,5 27,3 19,8 33,0 30,8 20,6 26,5 Tuettu asuminen 13,1 10,1 3,8 9,8 31,9 14,0 13,4 Josta tilapäiset asumispäivät Autettu asuminen Ohjattu asuminen Asumispalvelujen kokonaiskustannukset Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Asumispalvelujen Autettu asuminen Ohjattu asuminen Tuettu asuminen Autettu asuminen 77,6 82,6 88,4 80,3 74,5 89,3 81,7 Ohjattu asuminen 15,2 15,2 10,6 18,0 19,2 9,3 14,3 Tuettu asuminen 7,2 2,2 1,0 1,7 6,3 1,4 4,0 Asumispalvelujen asiakkaiden osuus asiakkaista 48,2 47,1 52,2 44,5 39,3 51,6 47,2 Asumispalvelujen osuus kokonaiskustannuksista 37,3 41,0 49,6 36,4 25,8 48,1 39, Autettu asuminen 6.1 Kunnallinen autettu asuminen Kunnallisen autetun asumisen asiakkaat Josta tilapäisen autetun asumisen asiakkaat , Kunnallisen autetun asumisen käyttöpäivät Josta tilapäiset asumispäivät Kunnallisen autetun asumisen kokonaiskustannukset Autetusta asumisesta perityt asiakasmaksut Kunnallisen autetun asumisen Asumispäivän kustannukset Ostopalveluna hankittu autettu asuminen Ostopalvelu autetun asumisen asiakkaat Josta tilapäisen autetun asumisen asiakkaat , Ostopalvelu autetun asumisen käyttöpäivät Josta tilapäiset asumispäivät Ostopalvelu autetun asumisen kokonaiskustannukset Autetusta asumisesta perityt asiakasmaksut Ostopalvelu autetun asumisen nettokustannukse Ohjattu asuminen 6.3 Kunnallinen ohjattu asuminen Kunnallisen ohjatun asumisen asiakkaat Josta tilapäisen ohjatun asumisen asiakkaat Kunnallisen ohjatun asumisen käyttöpäivät Josta tilapäiset asumispäivät Kunnallisen ohjatun asumisen osuus () käyttöpäivistä 55,1 60,4 43,6 38,2 16,4 100,0 52,5 3(5)

26 Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Kunnallisen ohjatun asumisen kokonaiskustannukset Ohjatusta asumisesta perityt asiakasmaksut Kunnallisen ohjatun asumisen Ostopalveluna hankittu ohjattu asuminen Ostopalvelu ohjatun asumisen asiakkaat Josta tilapäisen ohjatun asumisen asiakkaat Ostopalvelu ohjatun asumisen käyttöpäivät Josta tilapäiset asumispäivät Ostopalvelu ohjatun asumisen kokonaiskustannukset (brutto) Ohjatusta asumisesta perityt asiakasmaksut Ostopalvelu ohjatun asumisen Tuettu asuminen Tuetun asumisen asiakkaat Oma toiminta Ostopalvelut Käyttöpäivät Oma toiminta Ostopalvelut Kokonaiskustannukset Brutto (oma ja ostopalvelut yhteensä) Kustannukset (oma toiminta) perityt asiakasmaksut Kustannukset (ostopalvelut) perityt asiakasmaksut Tuetun asumisen Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta (sis. Työ- ja päivätoimintakeskukset sekä avotyön ja tuetun työllistymisen) Asiakkaat Suoritteet (päivät) Päivät/asiakkaat Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan osuus () päivistä 53,3 48,7 63,6 77,9 56,8 93,7 61,1 Ostopalvelu työ- ja päivätoiminnan osuus () päivistä 48,7 51,3 36,4 22,1 55,5 6,3 39,6 Työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset työ- ja päivätoiminnasta perityt asiakasmaksut Työ- ja päivätoiminnan Josta kuljetuskustannukset Osuus kokonaiskustannuksista 12,3 14,1 9,6 13,1 12,2 12,6 12,3 Kuljetuskustannukset/työpäivät 9,0 12,5 7,9 6,6 6,8 3,9 8,0 Työ- ja päivätoiminnan asiakkaiden osuus asiakkaista 55,0 44,0 52,9 41,4 58,7 55,5 51,7 Työ- ja päivätoiminnan osuus kokonaiskustannuksista 18,0 22,5 19,4 11,4 22,1 13,5 18,0 Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset perityt asiakasmaksut Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan Kunnallisen työ- ja päivätoiminnan osuus () nettok. 50,7 49,0 64,6 78,3 41,9 88,6 56,1 Ostopalveluna hankitun työ- ja päivätoiminnan kokonaiskustannukset perityt asiakasmaksut Ostopalveluna hankitun työ- ja päivätoiminnan Päivä- ja työtoimintakeskukset Päivätoiminnan ja työtoiminnan asiakkaat Suoritteet (päivät) Päivät/asiakkaat Kunnallinen päivä- ja työtoimintakeskustoiminta - Asiakkaat osuus päivätoiminnan ja työtoiminnan asiakkaista 58,9 51,2 66,2 82,4 45,8 89,2 62,8 - Suoritteet (päivät) Ostopalveluna hankittu päivä- ja työtoimintakeskutoiminta - Asiakkaat Suoritteet (päivät) (5)

27 Liite 2A Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Kuusikko Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta ja tuettu työ/työllistyminen - Asiakkaat Suoritteet (päivät) työpäiviä asiakasta kohti Kunnallinen tuettu työtoiminta/avotyötoiminta - Asiakkaat Suoritteet (päivät) Ostopalveluna hankittu tuettu työtoiminta/avotyötoiminta - Asiakkaat Suoritteet (päivät) Kunnallinen tuettu työ/tuettu työllistyminen - Asiakkaat Suoritteet (päivät) Ostopalveluna hankittu tuettu työ/tuettu työllistyminen - Asiakkaat Suoritteet (päivät) Kehitysvammahuollon muut palvelut 8 Muiden palvelujen asiakkaat yhteensä josta palveluohjauksen /avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen asiakkaat palveluohjauksen/ avohuollon ohjauksen/varhaiskuntoutuksen suoritteet ( käyntikerrat) josta kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon asiakkaat kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon suoritteet Muiden palvelujen kokonaiskustannukset josta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannukset osuus muista kustannuksista Perityt asiakasmaksut , Muiden palvelujen josta kunnallisen kustannukset , josta ostopalveluna hankitun kustannukset , Muiden palvelujenosuus kehitysvammahuollon kokonaiskustannuksista 6,7 10,2 8,6 6,5 3,9 3,4 6,8 Muut palvelut ja kustannukset sisältävät: Helsinki: vammaisneuvola (2,1 milj eur. 2010), Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijät, toimisto ja johto palkat ( 1,25 milj eur, v. 2010), Kotihoidon ohjaus eur. Ostot: kerhot, leirit, vammaisneuvola eur v Espoo: Tukitoimet- ja kuntoutus, loma- ja virkistystoim.,autistien muut palv.,harjaantumiskoululaiset sekä vamm.pal hallinto 50. Vantaa: Koululaisten iltap.toim (1,2 milj.eur) sosiaalitoimi maksaa, sivistystoimi järjestää. Avohuollon ohjaus 0,46 milj.eur. kerho- ja lomatoiminta+hallintokustannukset. Turku: muihin menoihin laskettu tutkimus- ja ohjaus (oma sekä osto), tukihenkilötoiminta, koululaisten iltapäiväkerhot, harkinnan varaisia tukitoimia,erityisperhetyö, Kårkullan järj sosiaalihuoltol muk työtoim (ent inva), jatko-opetus sekä vammaipalvelujen hallintomeno ja muu kuntoutuspalvelu, jatko-opetus. Tampere: Muiden palvelujen kustannuksiin sisältyvät kuntoutusneuvolan poliklinikka- ja avohoitokäynnit, puhelinkonsultaatiot. Kuntoutusohjaus (avohuollon ohjaus), leirit, kerhot, vanhempainohjaus ja harrastekurssit. Kuntouttavan valmennuksen ohjaus- ja arviontikulut, taloudellisen tuen kotihoidon järjestämiseksi, perhelomituksen ja Lehtimäen opiston avustajakulut ja vaikeavammaisten osapäivähoito. Oulu: Oma: avohuollonohjaus alle 18v., Storen osapäivähoito, kehitysvammaisten sos.työntekijä osto; neuvola, leiri, Lohipato 5(5)

28 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Väestö , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 KEHITYSVAMMAHUOLLON ASIAKKAAT Kunnan kehitysvammaiset , , , , , ,2 henkilöt , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Muutos ,1 12,6 12,8 18,0 11,3 21,4 11,8 KvL:n mukaisia palveluja , , , , , ,1 käyttäneet asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,4 12,6 5,7 17,6 5,5 24,6 12,6 Kunnan kehitysvammaisten osuus väestöstä KvL:n mukaisia palveluja käyttäneitä asiakkaita kunnan kehitysvammaisista ,34 0,32 0,36 0,46 0,44 0,55 0, ,34 0,33 0,36 0,49 0,44 0,58 0, ,35 0,33 0,35 0,49 0,45 0,58 0, ,35 0,34 0,36 0,50 0,46 0,60 0, ,34 0,35 0,38 0,54 0,47 0,62 0, ,8 100,0 95,3 84,0 83,3 79,6 87, ,1 100,0 92,3 80,8 83,7 81,0 86, ,5 100,0 93,7 79,5 80,5 82,9 85, ,6 100,0 96,3 81,0 82,2 83,7 88, ,7 100,0 89,3 83,7 78,9 81,7 87,7 KEHITYSVAMMAHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET Kokonaiskustannukset , , , , , ,2 (Brutto) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Muutos ,4 52,8 38,8 38,5 40,9 29,4 35,8 Myönnetyistä palveluista perityt asiakasmaksut Asiakasmaksujen osuutta ei koottu kaikista ostopalveluista! Asiakasmaksut bruttokustannuksista Kehitysvammahuollon Kehitysvammahuollon kunnan asukasta kohti Kehitysvammahuollon asiakasta kohti Liite 2B , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 4,0 4,5 2,4 0,0 6,7 5, ,2 4,1 4,4 2,7 0,0 6,2 4, ,2 4,1 4,5 2,6 0,0 7,4 5, ,3 3,8 5,2 2,7 0,0 6,6 5, ,4 3,5 5,2 2,8 3,2 8,3 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoidon asiakkaat , ,8 80-5, , , , , , , , , , , , ,2 85-5, , , , , , ,7 79-7, , , , , , ,9 80 1, , , , ,7 Muutos ,7-9,6 0,0 2,3-7,1 25,7-1,2 Laitoshoidon asiakkaat ,1 18,1 12,6 25,5 26,5 46,0 26,4 kaikista kehitysvammahuollon ,8 16,1 14,4 24,8 25,1 38,9 24,9 asiakkaista ,4 15,7 13,4 25,5 24,3 37,7 24, ,7 16,4 11,7 24,8 22,7 34,7 22, ,6 14,5 11,9 22,2 23,4 46,3 23,1 josta lyhytaikaisen , , ,8 52 0, , ,8 laitoshoidon asiakkaat , , ,6 49-5, , , , ,5 64 0,0 28-3,4 48-2,0 55-9, , , , ,8 27-3,6 48 0,0 53-3, , , , ,8 28 3,7 44-8,3 55 3, , ,7 Muutos ,7-12,3 47,4-15,4-20,3 47,2 3,3 Josta pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaat Muutos ,3-6,3-14,8 9,9 0,0-18,8-4,4 Lyhytaikaisen laitoshoidon asiakkaat laitoshoidon asiakkaista () ,8 53,7 23,8 30,1 34,8 67,4 40, ,4 50,8 32,2 28,7 31,9 53,8 36, ,9 52,5 32,9 27,3 30,2 72,1 40, ,9 56,3 34,2 27,0 29,3 70,1 39, ,0 52,0 35,0 24,9 29,9 79,0 42,7 1(6)

29 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Laitoshoidon käyttöpäivät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,8 10,5-8,0 4,9 2,5-18,7-6,9 josta lyhytaikaisen , , , , , ,6 laitoshoidon käyttöpäivät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Muutos ,0 55,2-7,0-14,8-12,8 41,7-7,4 Lyhytaikaisen laitoshoidon käyttöpäivät laitoshoidon käyttöpäivistä () Laitoshoidon käyttöpäiviä asiakasta kohti Lyhytaikaisen laitoshoidon käyttöpäiviä tilapäistä asiakasta kohti Liite 2B ,5 12,2 5,1 5,6 8,5 5,5 6, ,2 13,6 6,0 3,9 8,2 8,4 6, ,7 14,7 8,2 4,0 7,5 11,3 6, ,8 18,8 6,3 4,3 7,4 7,1 6, ,9 17,1 5,2 4,5 7,3 9,7 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 56 9, , , , , , , ,4 62 7, , , ,8 49 6, ,8 39 8,9 63 1, ,6 37-8, , , ,2 43 9,0 66 4, ,2 38 2, , , , ,2 64-4, , ,5 Laitoshoidon , , , , , ,0 euroa , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Muutos ,2 59,6 48,1 37,1 23,9 11,6 21,9 Laitoshoidon KvH:n kokonaiskustannuksista Laitoshoidon asiakasta kohti Laitoshoidon käyttöpäivää kohden ,9 21,9 19,3 45,1 52,2 40,0 37, ,1 21,5 19,6 46,3 50,3 40,4 37, ,5 20,4 17,6 46,7 50,2 36,5 36, ,1 21,3 17,7 45,8 50,1 36,5 35, ,2 22,9 20,0 44,8 47,4 35,1 34, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon asiakkaat , , , , , , , , , ,5 37 2,8 7-50, , , , , , ,0 8 14, , , , , , ,9 9 12, , , , ,9 24 4, ,4 4-55, ,0 Muutos ,1-9,9-16,9-25,0-33,3-71,4-15,7 josta lyhytaikaisen ,1 98 4, , , , ,9 perhehoidon asiakkaat , , ,6 20 0, ,1 2-33, , , , , ,0 8-50,0 3 50, , ,4 90-2,2 80 0,0 11-8,3 9 12,5 5 66, , ,1 91 1, ,3 12 9, ,1 4-20, ,8 lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaat perhehoidon asiakkaista ,3 74,8 86,2 62,5 50,0 21,4 66, ,5 67,3 83,9 55,6 43,2 28,6 60, ,1 70,8 81,6 46,2 29,6 37,5 57, ,3 70,9 78,4 47,8 26,5 55,6 55, ,8 77,1 82,4 50,0 41,7 100,0 61,4 Perhehoidon käyttöpäivät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,2-15,9 12,6-16,7-23,0-99,7-10,7 josta lyhytaikaisen , , , , , ,0 perhehoidon käyttöpäivät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Lyhytaikaisen perhehoidon käyttöpäivät perhehoidon käyttöpäivistä Perhehoidon käyttöpäiviä asiakasta kohti ,5 13,5 34,8 12,4 5,6 1,8 10, ,6 10,7 31,3 11,5 4,7 4,7 9, ,6 10,6 30,8 12,8 3,8 4,1 9, ,5 11,0 27,9 14,7 4,2 22,5 9, ,3 13,7 29,0 15,3 5,3 100,0 10, , ,9 67-5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 88-0, , , , , , ,7 90 1, , ,6 3-98, ,3 2(6)

30 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO Perhehoidon , , , , , ,9 euroa , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,1 4,3 14,6-16,0-14,0-99,4-2,9 Perhehoidon asiakasta kohti Perhehoidon käyttöpäivää kohti Liite 2B , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 51 3, ,8 31 3, , ,1 63 7,8 55 8,3 35-7, , ,8 51 1, ,0 61-3,1 53-4,0 33-3, , ,0 52 2, ,0 66 9,0 54 2,8 31-8,0 44 4, ,8 53 2, ,1 72 8,9 52-4, , , ,7 55 3,1 Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalvelujen asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Muutos ,4 22,0 9,7 22,4 12,0 47,2 21,7 josta asumispalvelujen , , ,8 89-9,2 66 1, ,9 lyhytaikaiset asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 70 0, , , , , , , , , ,2 Asumispalvelujen asiakkaat kaikista KvH:n asiakkaista Lyhytaikaisten asiakkaiden osuus asumispalvelujen asiakkaista() Asumispalvelujen käyttöpäivät ,6 43,4 50,2 42,8 37,0 43,7 43, ,2 41,5 53,5 43,0 38,8 47,6 44, ,6 48,8 52,0 45,1 38,5 55,2 47, ,8 50,2 49,9 46,7 39,0 53,4 46, ,2 47,1 52,2 44,5 39,3 51,6 47, ,5 39,4 35,1 30,7 23,9 25,8 30, ,2 44,3 34,2 33,3 26,7 9,3 27, ,8 39,8 34,4 28,0 24,3 18,8 27, ,7 45,3 32,3 29,9 22,5 7,5 26, ,9 41,6 30,6 32,1 15,2 13,2 27, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Muutos ,3 12,2 20,9 19,4 9,7 35,8 19,1 josta lyhytaikaisten , , , , , ,8 asiakkaiden käyttöpäivät , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Asumispalvelujen käyttöpäivät /asiakas Asumispalvelujen käyttöpäivät / lyhytaikainen asiakas Asumispalvelujen ,2 5,1 5,7 3,7 1,8 1,6 3, ,8 5,4 6,0 3,6 1,6 1,8 3, ,0 5,1 6,4 3,3 1,5 1,6 3, ,9 5,1 6,0 3,6 1,8 1,3 3, ,8 6,5 5,0 3,4 1,0 1,3 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Muutos ,0 54,9 55,8 40,2 53,8 58,6 49,0 Asumispalvelujen ,0 40,4 45,4 35,8 22,9 38,5 35,2 KvH:n ,5 40,9 45,7 36,1 24,3 41,1 36,2 kustannuksista ,9 42,1 47,7 36,5 24,2 45,5 36, ,9 39,6 48,7 38,2 25,1 46,6 37, ,3 41,0 49,6 36,4 25,8 48,1 39,1 Asumispalvelujen asiakasta kohti Asumispalvelujen käyttöpäivää kohti , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 85 1,1 94 5,5 69 4, , , , , , , ,2 57-5,5 81 7, ,4 97-8, ,0 78 2,0 51 3, ,2 82 1, , , ,6 85 8,5 54 5, ,9 88 8, , , ,4 81-4, ,9 71 0,2 94 6,0 Autettu asuminen Autetun asumisen asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Muutos ,4 36,7 7,0 31,4 12,6 66,4 28,3 3(6)

31 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja Josta lyhytaikaiset autetun asumisen asiakkaat Autetun asumisen asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista Autetun asumisen käyttöpäivät josta lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät Autetun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Lyhytaikaisen autetun asumisen käyttöpäivät autetun asumisen käyttöpäivistä Autetun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohti Autetun asumisen Liite 2B vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO , , , , , , , , , , ,9 66 6, , , , , , , , , , ,7 29,0 40,5 22,9 16,0 20,4 24, ,0 31,2 41,2 21,3 18,0 25,2 26, ,1 34,5 42,7 24,3 16,7 29,1 27, ,6 38,1 39,6 26,3 16,8 30,1 28, ,2 35,1 38,5 25,5 16,1 28,0 28, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 50,3 77,1 54,2 39,7 58,0 56, ,9 56,8 76,7 53,7 41,9 58,5 57, ,2 59,1 77,2 55,4 42,2 60,1 58, ,1 60,5 77,3 56,7 41,8 60,5 58, ,5 62,6 76,4 57,1 37,3 65,4 60, ,7 8,4 7,4 6,8 4,2 2,7 6, ,0 8,3 7,7 6,7 3,5 2,9 5, ,3 7,2 8,2 6,0 3,2 2,3 5, ,5 7,9 7,7 6,4 3,7 1,9 5, ,5 9,4 6,4 5,9 2,5 1,9 5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Muutos ,8 61,5 55,3 45,3 61,6 65,2 53,1 Autetun asumisen ,1 79,2 88,7 77,5 70,9 85,7 79, ,1 79,5 87,2 79,3 72,3 88,7 79,5 asumispalvelujen ,0 76,7 88,4 81,6 73,5 87,6 80,4 nettokustannuksista ,6 80,3 88,7 79,5 74,5 88,4 80, ,6 82,6 88,4 80,3 74,5 89,3 81,7 Autetun asumisen , , , , , ,2 asiakasta , , , , , , ,3 kohti , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Autetun asumisen , , ,1 99-0, , , , , , ,5 85 9,4 87-3, ,5 käyttöpäivää kohti , , , ,7 89 4,6 92 6, , , , , ,3 96 8, , , , , , , ,4 97-6, ,4 Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen asiakkaat Ohjatun asumisen asiakkaat asumispalvelujen asiakkaista Ohjatun asumisen käyttöpäivät josta lyhytaikaisten asiakkaiden käyttöpäivät Ohjatun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Ohjatun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohti Ohjatun asumisen ,6 71-9,0 43 4,9 91 0,0 78 0, , , ,5 45 4,7 91 0,0 78 0,0 54-6, , , ,3 44-2,2 87-4,4 74-5, , , , , ,4 88 1,1 76 2,7 71-2, , , ,4 52 6,1 96 9,1 74-2, , , ,2 21,7 13,5 31,4 28,3 23,4 24, ,7 16,9 13,5 30,6 26,4 18,7 23, ,3 21,4 13,3 28,0 25,7 20,8 23, ,6 16,9 14,5 26,3 24,4 19,7 22, ,6 19,5 14,9 27,0 23,9 24,4 22, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 24,1 19,9 37,8 34,6 23,2 28, ,0 27,8 18,5 38,3 33,6 23,3 28, ,2 27,7 18,6 37,3 31,6 21,5 27, ,4 26,4 18,4 37,6 30,0 22,8 27, ,5 27,3 19,8 33,0 30,8 20,6 26, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 4(6)

32 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja Ohjatun asumisen asumispalvelujen nettokustannuksista Ohjatun asumisen asiakasta kohti Ohjatun asumisen käyttöpäivää kohti Tuettu asuminen Tuetun asumisen asiakkaat Tuetun asumisen käyttöpäivät Tuetun asumisen käyttöpäivät asumispalvelujen käyttöpäivistä Tuetun asumisen käyttöpäivät asiakasta kohden Tuetun asumisen Tuetun asumisen asumispalvelujen nettokustannuksista Tuetun asumisen asiakasta kohti Tuetun asumisen käyttöpäivää kohti vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU ,6 17,3 10,6 20,1 23,5 12,6 18, ,7 16,1 9,9 18,7 22,2 9,2 17, ,8 21,1 10,2 17,0 20,9 10,7 17, ,7 16,7 10,1 19,1 19,7 10,4 16, ,2 15,2 10,6 18,0 19,2 9,3 14,3 Liite 2B KUUSIKKO , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 37 8, , , ,2 61 0, ,8 38 2, , ,0 48 2, , ,4 60 7,7 36-5,2 34 3, ,9 50 3, , ,5 63 4, ,5 35 5,0 32 2,8 51 2, ,3 65-1,1 65 3,5 44 2,5 38 7,5 32-0,7 51-1, , ,0 6-14, ,5 59 9, , ,8 35-7, ,7 17 0,0 54-8,5 46 4, , , ,3 9-10,0 17 0,0 59 9, , , ,3 30 0, , , , , , , , , , ,9 45-4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 25,6 3,0 8,0 25,6 18,8 15, ,2 15,4 4,9 8,0 24,5 18,2 13, ,5 13,2 4,2 7,2 26,2 18,4 13, ,5 13,1 4,3 5,7 28,2 16,8 13, ,1 10,1 3,8 9,8 31,9 14,0 13, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 3,5 0,7 2,5 5,6 1,7 2, ,2 4,4 1,6 1,9 5,5 2,1 2, ,2 2,2 1,3 1,4 5,6 1,7 2, ,6 2,8 1,2 1,3 5,9 1,3 3, ,2 2,2 1,0 1,7 6,3 1,4 4, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 9 1, , , , , ,3 7 20, , , ,4 34 1, ,2 11-1,2 6-11, , , ,4 32-6, ,7 11 2,6 5-9, , , ,9 30-4, ,8 12 7,1 7 30, ,2 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminnan kokonaisuus (sisältäen sekä työ-ja päivätoimintakeskukset että avotyön ja työllistymisen) Työ- ja päivätoiminnan , , , , , ,9 kaikki asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Muutos ,1 9,7 2,0 13,8 11,3 24,0 10,5 Asiakkaat kaikista KvH:n asiakkaista ,2 45,2 54,8 42,8 55,6 55,8 52, ,9 41,8 57,8 43,9 54,5 52,9 51, ,1 43,9 53,1 44,6 56,7 55,3 52, ,5 42,3 51,5 43,9 57,8 53,9 51, ,0 44,0 52,9 41,4 58,7 55,5 51,7 Suoritteet (päivät) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Muutos ,7 10,0 16,0 0,8 15,1 53,2 13,7 Suoritteet / asiakas , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Työ- ja päivätoiminnan , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Muutos ,6 47,6 16,1 7,5 53,2 6,9 35,4 Nettokustannukset KvH:n kustannuksista ,4 23,2 20,5 14,5 19,6 16,0 17, ,9 20,5 22,0 13,1 20,3 14,8 17, ,0 22,0 22,4 11,6 20,5 13,7 17, ,0 22,7 21,8 12,1 19,8 13,3 18, ,0 22,5 19,4 11,4 22,1 13,5 18,0 5(6)

33 Kuusikon kuntien kehitysvammahuollon tietoja Nettokustannukset asiakasta kohti Nettokustannukset suoritetta kohti Liite 2B vuosi HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 71-4,1 47 3,8 42 2, , ,5 70 6, ,7 47 0, , ,1 55 1, ,3 75 6,9 88 6,9 43-9,7 49 4,3 32-2,3 58 4, , ,7 88 0, ,4 50 2,0 31-5,7 62 8, ,0 89 5,9 83-6,2 50 5, ,3 31 2,6 65 4,0 Päivä- ja työtoimintakeskukset Päivä- ja , , , , , ,2 työtoimintakeskuten , , , , , , ,7 asiakkaat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 Päivä- ja , , , , , ,4 työtoimintakeskuten , , , , , , ,7 suoritteet , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 Muutos ,1 10,0 17,4-6,5 15,0 78,5 16,3 Päivätoiminnan ja työtoiminnan suoritteet työ- ja päivätoiminnan kokonaisuuden suoritteista Päivätoiminnan ja työtoiminnan suoritteet asiakasta kohti ,9 87,0 85,0 88,0 86,7 65,2 82, ,9 85,8 83,5 87,0 84,3 68,3 82, ,6 86,4 84,2 84,6 84,7 69,7 83, ,2 86,4 83,2 83,5 85,4 67,8 82, ,1 87,0 86,0 81,7 86,7 76,0 84, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Tuettu työtoiminta/avotyötoiminta sekä tuettu työ / tuettu työllistyminen Tuettu , ,3 40 2, , , ,5 työtoiminta/avotyötoiminta ,5 53-3, , ,4 72 9, , ,4 sekä tuettu työ / tuettu ,6 52-1,9 51 2,0 45 9, ,1 86 1, ,2 työllistyminen asiakkaat , ,5 51 0,0 48 6,7 78-2, , , ,1 60 3, , ,5 76-2, , ,3 Tuetun työtoiminnan/ avotyötoiminnan , , , , , ,9 sekä tuetun työn / , , , , , , ,3 tuetun työllistymisen , , , , , , ,1 suoritteet , , , , , , , , , , , , , ,7 Muutos ,6 9,8 8,2 53,8 15,9 5,6 1,6 Suoritteet asiakasta kohti , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Kehitysvammahuollon muut palvelut Muiden palvelujen Nettokustannukset KvH:n kustannuksista , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 9,5 12,0 3,1 3,9 3,7 6, ,5 12,4 10,4 3,2 3,4 3,2 6, ,7 10,8 9,7 2,7 3,4 3,9 6, ,2 12,4 9,3 3,0 3,7 3,3 6, ,7 10,2 8,6 6,5 3,9 3,4 6,8 6(6)

34 HELSINKI ESPOO KEHITYSVAMMAHUOLLON KOKONAISKUSTANNUKSET VANTAA TURKU TAMPERE OULU Liite 2C KUUSIKKO Kehitysvammahuollon , , , , , DEFL vuoden , , , , , , ,6 arvoon , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 Muutos ,8 33,4 20,6 20,6 19,3 11,3 17,5 Kehitysvammahuollon 2005 kunnan 106 3,9 78 3,9 95 5,3 98 6,6 77 6, ,4 asukasta kohti DEFL ,3 85 8,5 98 2, ,1 82 6, ,6 99 3, ,8 83-1, , ,4 85 3, , , , , , ,6 89 4, , ,4 Muutos ,6 26,6 14,3 19,0 15,3 3,2 12,6 Kehitysvammahuollon , , , , , ,9 asiakasta kohti DEFL , , , , , , ,9 vuoden 2009 arvoon , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Muutos ,4 18,5 14,1 2,6 13,1-10,7 4,3 Kehitysvammaisten laitoshoito Laitoshoidon , , , , , euroa DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Muutos ,4 39,7 29,6 19,9 8,4-2,3 6,7 Laitoshoidon , , , , , ,5 asiakasta kohti DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Muutos ,5 54,4 29,6 17,2 16,6-22,3 8,0 Laitoshoidon käyttöpäivää kohti DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Muutos ,1 26,4 40,9 14,3 5,8 20,2 14,5 Kehitysvammaisten perhehoito Perhehoidon , , , , , euroa DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,0-8,7 0,3-26,5-24,7-99,5-15,0 Perhehoidon DEFL , , , , , ,8 asiakasta kohti , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 Muutos ,0 1,4 20,7-2,0 12,9-98,2 0,8 Perhehoidon DEFL , ,1 58 0, ,7 35 0, ,2 käyttöpäivää kohden ,0 70 4,6 61 5,2 38-9, , ,4 56-1, ,2 66-6,1 57-7,0 36-6, , ,2 56-1, ,5 68 3,9 56-2, ,3 46 0, ,7 54-2, ,5 72 6,3 52-7, , , ,5 55 0,6 Muutos ,2 8,5-11,0-11,7-2,2 96,0-4,8 1(3)

35 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU Liite 2C KUUSIKKO Kehitysvammaisten asumispalvelut Asumispalvelujen , , , , , DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Muutos ,1 35,6 36,3 22,7 34,6 38,8 30,3 Asumispalvelujen , , , , , ,2 asiakasta kohti DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 Muutos ,0 11,1 24,2 0,2 20,2-5,7 7,1 Asumispalvelujen ,1 97-2, ,9 79 0,7 50 8, ,3 käyttöpäivää kohti DEFL , , ,9 85 7,6 55 9,9 64-8,2 90 4, , , ,7 84-1,2 55 0,3 68 6,8 88-1,9 Autettu asuminen Autetun asumisen DEFL Muutos Autetun asumisen asiakasta kohti DEFL Muutos Autetun asumisen käyttöpäivää kohti DEFL Muutos Ohjattu asuminen Ohjatun asumisen DEFL Muutos Ohjatun asumisen asiakasta kohti DEFL Muutos Ohjatun asumisen DEFL käyttöpäivää kohti , , ,7 87 3,4 55 0,9 72 6,6 91 3, , , ,9 81-6, ,2 71-2,2 94 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 27,6 41,4 35,9 27,2 41,4 44,6 34, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9-0,6 3,4 27,0-3,2 25,6-13,1 4, , , , ,2 89 6, , , , , ,1 94 6,2 96-5, , , , , ,5 95 1,3 99 2, , , , , ,5 98 3, , , , , , , ,4 97-8, ,9 3,4 1,3 13,4 1,1 37,2-5,6 5, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8-11,9 19,2 36,4 10,1 9,9 2,9 3, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2-19,6 8,5 12,8 4,4 15,8-32,9-8, , , ,2 42 5,2 34 8, , ,1 68-2,3 62 7,6 42-0,9 36 6, ,0 54-0, , ,6 64 4,3 38-8,2 36 0, ,6 54 0, , ,6 64 0, ,8 36 0,0 33-2,0 53-2, ,5 65-3,4 65 1,0 44 0,1 38 4,9 32-3,1 51-3,7 2(3)

36 Liite 2C Tuettu asuminen Tuetun asumisen DEFL Muutos Tuetun asumisen DEFL asiakasta kohti Tuetun asumisen käyttöpäivää kohti DEFL HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 291,0-14,0 81,8-16,3 52,1 10,9 115, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 13 4, , ,1 11-2, , , , , , ,9 7 17, , , ,0 37-1, ,8 12-4,3 6-14, , , , , ,6 11-2,2 5-13, , , ,1 30-6, ,5 12 4,6 7 27, ,5 Kehitysvammahuollon työ- ja päivätoiminta Työ- ja päivätoiminnan , , , , , , , , , , , ,0 DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Muutos ,2 29,2 1,6-5,9 34,1-6,4 18,4 Nettokustannukset asiakasta kohti DEFL Muutos DEFLNettokustannukset suoritetta kohti , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 12,2 43,5 16,1-17,3 20,5-24,5 7, , ,5 81-7,4 54 0,2 48-1, , ,4 78 3, ,3 52-2,4 52 9, ,3 61-1, ,0 81 3,6 95 3, ,5 53 1,0 35-5,4 62 0, ,2 86 6,5 91-4,2 49 6,2 51-2, ,1 64 3, ,5 89 3,4 83-8,4 50 2,9 56 8,6 31 0,1 65 1,5 Kehitysvammahuollon muut palvelut Muiden palvelujen , , , , , ,7 DEFL , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Muutos ,7 42,6-10,6 153,0 18,3 1,1 22,8 3(3)

37 Kehitysvammahuollon asiakkaiden pääasiallinen asumismuoto Liite 3 VUOSI 2009 Helsinki HELSINKI -osuudet Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,5 4,8 1, vuotiaat ,9 1,7 6, vuotiaat ,7 0,0 1,8 5,8 15,1 5, vuotiaat ,4 0,0 5,8 3,9 39,6 16, vuotiaat ,9 0,0 8,4 4,6 39,4 20, vuotiaat ,8 0,0 4,5 11,3 48,9 19,5 100 Yhteensä ,8 *) 4,1 4,5 27,8 13,5 100,0 *) sisältyy vanhempien kanssa asuviin ESPOO Tukiasunnoissa ESPOO -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,2 1,9 0,0 1, vuotiaat ,5 4,3 0,4 1, vuotiaat ,8 0,0 0,0 3,6 20,1 3, vuotiaat ,5 0,0 6,7 2,4 46,0 12, vuotiaat ,5 1,3 8,8 11,3 56,3 15, vuotiaat ,0 0,0 0,0 40,0 40,0 20,0 100 Yhteensä ,3 0,1 2,9 4,3 23,7 6,7 100,0 VANTAA Tukiasunnoissa VANTAA -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,4 0,0 0,0 3, vuotiaat ,5 3,0 4,0 2, vuotiaat ,7 1,7 0,6 2,2 21,9 3, vuotiaat ,3 7,9 1,1 1,5 57,1 9, vuotiaat ,6 18,2 1,5 9,1 45,5 18, vuotiaat ,7 16,7 0,0 0,0 50,0 16,7 100 Yhteensä ,5 5,1 0,7 2,7 31,3 6,8 100,0 TURKU TURKU -osuudet Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Asumisyk sikkö Laitos Yhteensä Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhehoito 0-5-vuotiaat ,0 0,0 0,0 0, vuotiaat ,7 0,0 0,8 2, vuotiaat ,6 3,0 1,2 3,0 22,6 8, vuotiaat ,1 7,4 3,7 0,9 39,8 16, vuotiaat ,6 10,9 2,7 1,4 44,2 27, vuotiaat ,5 7,5 2,5 5,0 37,5 40,0 100 Yhteensä ,2 4,7 1,9 1,3 26,1 13,5 100,0 TAMPERE TAMPERE -osuudet Liite 3(2) Tukiasunnoissa Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,0 1,8 0,0 0, vuotiaat ,8 1,9 1,4 2, vuotiaat ,1 1,2 6,9 2,9 15,0 6, vuotiaat ,9 9,0 12,0 1,5 23,9 15, vuotiaat ,9 12,8 11,0 2,4 30,5 24, vuotiaat ,3 7,9 15,8 2,6 47,4 21,1 100 Yhteensä ,0 5,8 7,8 2,0 18,2 12,2 100,0 OULU Tukiasunnoissa OULU -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,2 5,9 0,0 2, vuotiaat ,6 4,8 0,9 4, vuotiaat ,7 11,4 0,9 1,8 36,8 4, vuotiaat ,0 18,3 5,3 0,0 48,7 8, vuotiaat ,5 16,4 9,3 0,0 56,3 12, vuotiaat ,3 20,9 11,6 0,0 51,2 14,0 100 Yhteensä ,3 10,5 3,7 1,7 34,3 8,0 100,0 KUUSIKKO Tukiasunnoissa KUUSIKKO -osuudet Tukiasunnoissa Ikä/asumismuoto Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä 0-5-vuotiaat ,3 2,6 0,0 1, vuotiaat ,7 2,6 1,1 3,7 100 Lapset ja nuoret yhte ,2 0,0 0,0 2,6 0,9 3, vuotiaat ,6 2,0 2,0 3,7 20,2 5, vuotiaat ,1 5,8 5,9 2,1 41,2 13, vuotiaat ,6 7,4 7,8 3,8 43,2 20, vuotiaat ,7 6,3 6,6 7,4 47,2 21,8 100 Yhteensä ,6 3,8 3,9 3,0 26,8 10,9 100,0 Yli 18v. Asumismuoto 2009 Tukiasunnoissa Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Vanhempien kanssa Itsenäisesti Perhe hoidossa Asumis yksiköissä Laitos Yhteensä Helsinki ,4 0,0 5,6 5,1 35,2 15,6 100 Espoo ,7 0,2 4,7 4,5 38,9 9,9 100 Vantaa ,0 7,3 1,0 2,7 43,5 8,6 100 Turku ,8 7,1 2,8 1,8 36,4 18,1 100 Tampere ,9 7,9 10,7 2,1 24,5 15,9 100 Oulu ,6 16,6 6,1 0,3 48,9 9,5 100 Kuusikko ,4 5,3 5,4 3,2 36,9 13,8 100 Tukiasun noissa

38 Liite 4A Palvelurakennemuutoksen eteneminen Kuusikon kunnissa vuonna 2009 Helsinki 1. Toiminnan organisointimuutokset Helsingin kehitysvammapalvelut ovat osa Helsingin sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueen vammaistyötä. Sosiaalivirasto järjestää kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja perhehoitopalvelut, laitospalvelut, työ- ja päivätoiminnan sekä kehitysvammahuollon sosiaalityön palvelut. Terveyskeskus järjestää kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Terveyskeskuksen alaisuuteen kuuluu vammaisneuvola, joka tuottaa palveluja avohuollossa ja laitoshuollossa asuville kehitysvammaisille henkilöille. Tavoitteena on, että kehitysvammaiset henkilöt käyttävät yleisiä palveluja ja erityispalveluihin turvaudutaan vain tarvittaessa. Helsingin osalta palvelujen organisoinnissa ei tapahtunut muutoksia vuonna Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vuoden 2009 alussa aloitti uusi ostopalveluasumisyksikkö toimintansa. Päätökset asumisesta tehtiin asukkaille vammaispalvelulain palveluasumisen mukaan. Tavoitteena on, että jatkossakin asumispalvelut toteutetaan vähitellen kehitysvammalain sijasta vammaispalvelulain mukaan. Erityishuollon asiakkaita, joilla oli päätös henkilökohtaisesta avusta, oli vuoden 2008 lopussa 26 henkilöä, vuoden 2009 lopussa 28 henkilöä ja maaliskuussa henkilöä, joten lievää kasvua on havaittavissa. 3. Kuntayhtymien muutokset Helsinki muodostaa oman erityishuoltopiirinsä eikä siihen ole tullut muutoksia. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitospaikkojen määrä väheni 14 paikalla. Omaa lyhytaikaishoitoa vähennettiin ja siirryttiin käyttämään yksityisen palvelun tuottajan palveluja (4 paikkaa). Yksi laitosyksikkö muuttui Kelan hallinnollisella päätöksellä asumispalveluyksiköksi ( 8 paikkaa). Sosiaaliviraston uuteen ryhmäkotiin siirtyi kaksi paikkaa. Helsingissä on suunnitelma laitospaikkojen vähentämisestä. Tavoitteena on, että omia laitospaikkoja ei enää vuoden 2017 jälkeen ole. Myös ostopalvelupaikat vähenevät 70 paikalla. Näyttää siltä, että tavoitteeseen päästään vuoden 2014 lopussa. Vuoden 2009 tammikuussa omia laitospaikkoja oli Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Uuden ostopalveluasumisyksikön palveluntuottaja kilpailutettiin. Kilpailutuksen tuloksena saatiin valituksi palveluntuottaja, jonka kanssa asukkaat, omaiset ja sosiaalivirasto on luonut yhteisiä toimintakäytäntöjä. Espoo 1. Toiminnan organisointimuutokset Espoon kehitysvammapalvelut ja vammaispalvelut ovat olleet samaa organisaatiota vuodesta Aluksi yhteys oli lähinnä hallinnollista, mutta viime aikoina muutos on ollut myös toiminnallista. Vuonna 2009 vammaisalueen organisaatiota kehitettiin edelleen aiemman rakenteen pohjalta. Työ jaettiin entistä selvemmin palvelutuotantoon ja päätöksentekoon. Palvelutuotanto sisältää kunnallisen asumispalvelun sekä päivä- ja työtoiminnan. Asumispalvelua tarjotaan omana toimintana kehitysvammaisille ja vaikeavammaisille asiakkaille. Päivä- ja työtoiminta on vielä tällä hetkellä kehitys- 1

39 Liite 4A vammaisille asiakkaille suunnattua, mutta toimintakyvyn kannalta sopivaa päivätoimintaa voidaan tarjota myös muille kuin kehitysvammaisille asiakkaille. Päätöksenteon osa-alueelle (sosiaalityö ja kuntoutus) kuuluu palveluohjaus ja kaikkien asiakaspäätösten tekeminen. Tätä kokonaisuutta johtaa kolme johtavaa sosiaalityöntekijää. Aiemmin vammaissosiaalityössä on ollut vain yksi johtava sosiaalityöntekijä. Palveluohjaajien ja sosiaaliohjaajan toimenkuvia on tarkistettu ja nykyisin he sosiaalityöntekijöiden työpareina asiakasohjaukseen, päätösten valmisteluun ja palvelukäytön seurantaan. Kehitysvammaisten erityishuoltopäätösten tekeminen siirrettiin vuoden 2009 aikana johtavalle sosiaalityöntekijälle. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Kehitysvammalain muuttuminen toissijaiseksi ei ole näkynyt syksyn 2009 aikana kehitysvammaisten asiakkaiden palvelujen järjestämisessä, vaan asiakkaat ovat edelleen halunneet palvelunsa entiseen tapaan erityishuoltona. Uudistunut laki edellyttää palvelutarpeen selvityksen aloittamista seitsemän arkipäivän kuluessa ja päätöksen tekemistä viimeistään kolmen kuukauden aikana. Aikarajojen seuranta käynnistettiin manuaalisesti ja systemaattisempi seuranta asiakastietojärjestelmän kautta otetaan käyttöön vuoden 2010 aikana. Lain mukaan päätösten tulee pääsääntöisesti perustua palvelusuunnitelmaan kirjattuihin asioihin. Espoossa palvelusuunnitelman tekeminen on päätetty ottaa keskeiseksi asiakastyön muodoksi. Syksystä 2009 alkaen tarkistettiin kaikkien omaishoidon tuen saajien päätökset ja samalla näille asiakkaille tehtiin palvelusuunnitelmat. Tavoitteena on, että vuonna 2012 vammaispalvelujen käyttäjistä 80 :lla on palvelujen lähtökohtana uuden prosessin mukaisesti laadittu palvelusuunnitelma. Syyskuussa 2009 voimaan tullut lainmuutos ei ole lisännyt kehitysvammaisten asiakkaiden henkilökohtaisen avun hakemuksia. Espoossa on aiemminkin myönnetty tarvittaessa myös pieniä tuntimääriä. Henkilökohtaista apua on pääsääntöisesti myönnetty perinteiseen tapaan, asiakkaalle henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin. 3. Kuntayhtymien muutokset Espoo on Kårkulla samkommunin ja Eteva kuntayhtymän jäsenkunta. Perustavan laatuisia muutoksia on tapahtunut Eteva kuntayhtymässä, joka aloitti täysimääräisesti toimintansa vuoden 2009 alussa. Uusi kuntayhtymä on muodostettu yhdistämällä Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä. Espoo jatkaa entiseen tapaan yhteistyötä uuden kuntayhtymän kanssa. Palvelutarjonta on kuitenkin laajentunut yhdistymisessä. 4. Laitoshoidon vähentäminen Vakinainen laitosasuminen tullaan purkamaan viimeistään vuoteen 2017 mennessä. Espoon tämän hetkisen tilanteen mukaan tämä tarkoittaa noin 60 henkilön asumispalvelujen uudelleen suunnittelua. Espoolaisille asiakkaille laitoshoitoa järjestää Rinnekoti-Säätiö ja Kårkulla samkommun. Näiden palveluntuottajien kanssa laitospurkukeskustelu on avattu. Laitoshoidon vähentämisen valmistelu jatkuu vuonna 2010 osana asumispalvelujen strategiatyötä. Siinä keskeisiä lähtökohtia ovat: Priorisoidaan asuminen tavallisessa asumiskannassa normaalisuuden periaate Palveluiden suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana yksilöllisyys ja mahdollisuus yhteisöllisyyteen Palveluiden yksilöllisyys ja joustavuus esim. henkilökohtaisen avun kautta Erityisratkaisut aina yksilöllisen selvityksen kautta asumisen palvelujen arviointia omana toimin- 2

40 Liite 4A tana Laitosasumisen vaihtoehtojen etsiminen 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Espoo ei ole kilpailuttanut kehitysvammapalveluja vuoden 2009 aikana. Vuoden lopulla sovittiin kuljetuksia järjestävän palveluntuottajan kanssa siitä, että tämä hoitaa kehitysvammapalvelujen ryhmäkuljetukset suoralla jatkosopimuksella vuoden 2010 syksyyn asti. Kuljetukset kilpailutetaan kevään 2010 aikana. Vantaa 1. Toiminnan organisointimuutokset Vuoden 2009 alusta Vantaan vammaispalvelujen työntekijät keskitettiin yhteen toimipisteeseen. Kehitysvammahuollon ja muun vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden yhteistoiminta asiakasasioissa on helpottunut. Tuetun työllistämisen tiimi siirtyi eri toimintakeskuksista Vantaan työkeskukseen, jossa järjestetään työtoimintaa vammaisille ja osatyökykyisille vantaalaisille. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vammaispalvelulain muuttuminen ensisijaiseksi kehitysvammalakiin nähden ei ole toistaiseksi muuttanut toimintakäytäntöjä. Henkilökohtaisen avun kriteerien tarkennukset - erityisesti edellytys kyvystä määritellä avun sisältö ja toteutustapa - ovat vaikuttaneet niin, että henkilökohtaisen avun sijaan on kehitysvammaisen palveluja tukia järjestetty entistä enemmän kehitysvammalain nojalla. 3. Kuntayhtymien muutokset Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymä ja Pääjärven kuntayhtymä yhtyivät Eteva -kuntayhtymäksi vuoden 2009 alusta. Tällä ei ollut välittömiä vaikutuksia toimintaan vuoden 2009 aikana. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitoshoidon purkutavoitteen suhteen ei Vantaalla vuonna 2009 tapahtunut vielä mitään erityistä. Laitoshoidon tavoitteen saavuttamiseksi toimenpiteiden suunnittelu on aloitettu vuoden 2010 aikana. 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Vuonna 2009 Vantaalla tehtiin päätös kehitysvammaisten asumispalvelujen kilpailuttamisesta. Kilpailuttamisen valmistelua ja täytäntöönpanoa siirrettiin vuodelle TURKU 1.Kehitysvammahuollon hallinto ja organisaatiomuutokset vuonna 2009 Turun sosiaali- ja terveystoimen organisaatiot yhdistettiin vuoden 2009 alusta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon strategisen ohjauksen kolme pääprosessia ovat: lasten ja nuorten kasvun tukeminen sekä nuorten aikuisuuden tukeminen, itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen sekä ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen. Palvelujen operatiivisesta tuottamisesta vastaa kahdeksan tulosaluetta: sosiaalityön palvelut, perusterveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, kuntoutumispalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, vanhuspalvelut, ympäristöterveydenhuolto sekä työterveyshuollon palvelut. Vammaispalvelujen yksikkö kuuluu kuntoutumispalvelujen tulosalueeseen 3

41 Liite 4A Kehitysvammaisten palvelut kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen Kuntoutumispalvelujen vammaispalvelujen yksikköön. Vammaispalvelujen yksikön Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville vastaa kehitysvammaisten lasten ja aikuisten palveluista. Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutosten yhteydessä, siirrettiin kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminta varhaiskuntoutuksesta vammaispalvelujen yhteyteen. Kerhotoiminnan siirto näkyy Kuusikko-vertailussa sekä kokonaiskustannuksien kasvuna sekä muiden palvelujen suoritteiden ja kustannusten lisäyksenä. Vammaispalvelujen yhteyteen siirrettiin myös alle 18-vuotiaden pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten omaishoidontuki. Omaishoidontuen kustannukset ja suoritteet eivät ole mukana kehitysvammaisten Kuusikkovertailussa. 2. Laitoshoidon vähentäminen Tavoitteena on pitkään ollut vähentää laitoshoidon käyttöä. Vuonna 2009 käyttöä ei pystytty vähentämään. Turun peruspalvelulautakunta on toukokuussa 2010 hyväksynyt kehitysvammapalvelujen kehittämistavoitteet vuosille , jossa yhtenä tavoitteena on valtakunnallisten suositusten mukaisesti yhteistyössä kuntayhtymän kanssa valmistaa tarkempi suunnitelma ja tehdä asiakaskohtaiset selvitykset. 3. Ostopalvelujen kilpailuttaminen Vuoden 2009 aikana valmisteltiin Turussa kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen kilpailutus. Kilpailutuksen vaikutukset näkyvät vasta 2010 tiedoissa. Tampere 1. Toiminnan organisointimuutokset Kehitysvammahuollossa on vuodesta 2009 alkaen ollut kaksi sosiaalityöntekijää, jotka hoitavat kehitysvammaisten asiakkaiden kehitysvammahuoltolain mukaiset palvelut ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Lisäksi he ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työparina ja tekevät kehitysvammaisten asiakkaiden toimeentulotukipäätökset. Vuodesta 2009 alkaen kehitysvammaisten asiakkaiden perhehoito kuului kehitysvammahuollon piiriin. Kehitysvammahuollossa on kaksi kuntoutusohjaajaa, jotka työskentelevät pääasiassa kehitysvammaisten lasten ja heidän perheiden kanssa. Lisäksi kaksi palvelusihteeriä hoitaa kehitysvammaisten asiakkaiden välitystilejä ja heidän toimeentulotuen maksatukseen liittyviä tehtäviä. Vuoden 2009 alusta kuntayhtymän avohuollon yksiköt siirtyivät kuntien ylläpidettäviksi. Tampereella se tarkoitti viittä asumisyksikköä ja viittä työ- ja päivätoimintayksikköä, jotka kaupungin tilaajatuottaja-toimintamallissa kuuluvat osaksi tuotannon avopalveluja. Perhehoito siirtyi tilaajalle. Laitoshoidosta ja kehitysvammapoliklinikasta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 2. Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Muutokset eivät vielä juurikaan näy. Henkilökohtaisen avun hakemuksia kehitysvammaisilta asiakkailta on tullut muutamia. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä oleellista on se, kuinka henkilökohtaisen avun hakija kykenee määrittelemään avuntarpeensa. 3. Kuntayhtymien muutokset Vuoden 2009 alusta alkaen kuntayhtymän avohuollon yksiköt siirtyivät kuntien ylläpidettäviksi. Tampereella se tarkoitti viittä asumisyksikköä ja viittä työ- ja päivätoimintayksikköä, jotka kaupungin 4

42 Liite 4A tilaaja-tuottaja-toimintamallissa kuuluvat osaksi tuotannon avopalveluja. Perhehoito siirtyi tilaajalle. Laitoshoidosta ja kehitysvammapoliklinikasta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 4. Laitoshoidon vähentäminen Laitoshoidon hajauttamissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Ensimmäinen asumisyksikkö laitoksesta poismuuttaville valmistuu tammikuussa 2011, asukasvalinnat tehdään vuoden 2010 aikana. 5. Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Kehitysvammahuollon palvelut kilpailutettiin vuonna 2009 puitejärjestelymenettelyllä. Kilpailutus koski asumis- sekä työ- ja päivätoimintapalveluja. Kaikki entiset palveluntuottajat eivät pärjänneet vertailussa ja puitesopimus tehtiin muutaman uuden palveluntuottajan kanssa. Vanhat palvelusopimukset jäivät kuitenkin voimaan. OULU 1.Toiminnan organisointimuutokset Oulussa kaupungin palvelu toteutetaan tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Kehitysvammaisten erityispalveluja järjestetään sosiaalipalveluiden tuottaja-organisaatiossa vammaispalveluiden sekä asumis- ja päivätoimintapalveluiden vastuualueella. Vammaispalvelut vastaa kehitysvammaisten sekä muiden vammaisten sosiaalityöstä, avustajapalvelusta, palveluasumisesta, omaishoidontuesta ja avohuollon ohjauksesta sekä muista vpl:n ja ehl:n mukaan myönnettävistä palveluista. Asumis- ja päivätoiminnat vastaa kehitysvammaisten, vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä maahanmuuttaja- ja kriisiasiakkaiden asumispalvelujen ja tukiasumisen palveluista sekä päivä- ja työtoiminnan palveluista. Vuoden 2009 aikana palvelujen organisointi pysyi ennallaan. 2.Vammaispalvelulain tarkistusten vaikutus kunnan kehitysvammapalveluihin Vammaispalvelulain muutos näkyi kehitysvammaisten palveluissa lähinnä henkilökohtaisen avun lisääntymisessä. Uusista henkilökohtaisen avun asiakkaista lähes 30 on kehitysvammaisia. Henkilökohtaista apua on myönnetty myös joillekin asumispalveluyksiköissä asuville kehitysvammaisille kodin ulkopuolisiin harrastuksiin. Vammaispalvelulain muuttuminen ensisijaiseksi erityishuoltolakiin nähden ei ole näkynyt kehitysvammaisten palveluissa. 3.Kuntayhtymien muutokset Vuoden 2009 alussa Oulun kaupunki siirsi omaan palveluunsa kahden erityishuoltopiirin asumisyksikön oululaiset asukkaat yhteensä 36 asukasta. Samalla siirtyi henkilökuntaa 16. Toimintaa jatkettiin entisissä erityishuoltopiiristä vuokratuissa tiloissa. Toimintaa laajennettiin ja kehitysvammaisille järjestettiin kaupungin toiminnan lisäyksenä yhteensä 41 asumispaikkaa. Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän fuusioitumista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin valmisteltiin. 5

43 Liite 4A 4.Laitoshoidon vähentäminen Kehitysvammaisia oli pitkäaikaisessa laitoshoidossa 8 kehitysvammaisista, mikä oli vähemmän kuin Kuusikossa keskimäärin. Laitoshoidon purkuun ja asiakasvirtaukseen palveluissa panostettiin edelleen runsaasti. Uusien yksityisten asumispalvelujen ja erilaisten palvelumahdollisuuksien tarjonta lisääntyi. Kaikille asumispalvelua tarvitseville asiakkaille pystyttiin järjestämään palvelu jonottamatta. Erityishuoltopiirin laitoshoidosta Tahkokankaalta siirtyi pois 10 asiakasta. Heistä 8 siirtyi asumispalvelujen piiriin (kolme omaan tuotantoon ja viisi ostopalveluihin). Vastaavasti uusia asiakkaita siirtyi 5 henkilöä kodeista laitoshoitoon. Kaikki uudet laitos asiakkaat olivat runsaasti hoitoa tarvitsevia lapsia. 5.Ostopalvelujen kilpailuttaminen ja sen vaikutukset Kehitysvammaisten asumispalvelut kilpailutettiin Oulussa syksyllä 2008 kolmannen kerran. Kilpailutukseen osallistuivat lähes kaikki entiset palveluntuottajat ja lisäksi uusia yrittäjiä. Ympärivuorokautisen osittain autetun asumisen kilpailutukseen tuli 17 hyväksyttyä tarjousta, joista 8 valittiin tuottajiksi (5 uutta). Osittain autetun asumisen keskihinta laski vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna - 15,1. Täysin autettuun asumiseen tarjouksen jätti myös 17 hyväksyttyä tarjousta, joista 10 valittiin palveluntuottajiksi (1 uusi). Keskihinta täysin autetussa asumisessa nousi 7,5. Kilpailutuksessa hyväksyttyjen palveluntuottajien kanssa ovat sopimukset voimassa vuoden 2011 loppuun ja lisäksi on mahdollisuus käyttää kahden vuoden optioita. 6

44 Liite 4B Kuusikko-kuntien vammaispalvelujen organisaatiot kesäkuussa 2010

45 Helsingin kaupunki LIITE 4B(1)

46 ESPOON VAMMAISPALVELUJEN ORGANISAATIO 2010 (128 työntekijää) Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelupäällikkö Asiantuntijat (2) -palvelujen toteutuksen seuranta, tiedotus, hankkeet -palvelujen ostot, kilpailutus, muistutukset, kantelut Sosiaalityö ja kuntoutus (31) Oma palvelutuotanto (94) Johtava sosiaalityöntekijä Kehitysvammaiset Vammaiset lapset Autismin kirjo Omaishoidontuki Johtava sosiaalityöntekijä Asumispalvelut Henkilökohtainen apu Omaishoidontuki Johtava sosiaalityöntekijä Kuljetuspalvelut Terapiapalvelut Määrärahasidonnaiset palvelut Tulkkipalvelut Johtava ohjaaja Asumispalvelut Johtava ohjaaja Päivä- ja työtoiminta

47 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD Vammaispalvelut Palvelupäällikkö Yhteiset palvelut - vammaisasiain koordinaattori - rakennusneuvoja Vammaisten avopalvelut 22 työntekijää - sosiaalityö ja sen tukeminen - kehitysvammaisten palveluohjaus - psykologi - henk.koht. avustajavälitys - tuettu työllistyminen Vantaan työkeskus 12 työntekijää - vajaatyökykyisten työllistäminen Myyrmäen toimintakeskus 15 työntekijää - Solkikuja 8 ja Hämevaara, työ- ja päivätoiminta - Ruukkukodit asumispalvelu Liite 4B(3) Paimenentien toimintakeskus 18 työntekijää - Paimenentie - Tikkurila Kolohongan toimintakeskus 21 työntekijää - Kolohonka, työ- ja päivätoiminta - Kumpukodit, asumispalvelu Koivukodit 1 ja 2 21 työntekijää - autettu asuminen - autistiyksikkö Keltamokoti 11 työntekijää - nuorten liikuntavammaisten asumisyksikkö

48

49 2 kuntoutusohjaajaa LIITE 4B(5) TAMPEREEN KAUPUNKI, KONSERNIHALLINTO, TILAAJARYHMÄ tilaajapäällikkö VAMMAISPALVELUT Suunnittelupäällikkö Johtava sosiaalityöntekijä Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Sosiaalityö Kuntoutusohjaus Kuulovammaisten palvelut Aluepohjainen vammaispalvelu Sosiaalityöntekijä kehitysvammahuollon sosiaalityö Tammerkoskesta itään ja etelä Sosiaalityöntekijä Perhehoito ja kehitysvammahuollon sosiaalityö Tammerkoskesta länteen Palvelusihteeri ja toimistosihteeri Kehitysvammahuollon toimistotyöt, laskutus, välitystilit sekä vammaispalvelun muu laskutus. 2 palvelusihteeriä Avustajien palkat ja vakuutusmaksut sekä kuljetuspalvelulaskut Sosiaalityöntekijä Kuulovammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Etelä (ei Hervanta) Sosiaalityöntekijä Etelä (Hervanta) Sosiaalityöntekijä Länsi (Tammerkoskesta länteen) Sosiaalityöntekijä Itä 2 (Tammerkoskesta itään, Tammela, Kaleva, Pyynikki) puhevammaisten tulkkipalvelu Sosiaalityöntekijä Itä 1 (Messu, Leino, Tasa, Teisko) puhevammaisten tulkkipalvelu Laitosasiakkaiden kuljetuspalvelut

50