Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma. v osa I Yleinen osa

Transkriptio

1 1 Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma v osa I Yleinen osa

2 2 1 RAUMAN LYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Ohjaava lainsäädäntö Opetussuunnitelman sisältö LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA Lukiokoulutuksen tehtävä Arvoperusta OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Opiskeluympäristöt ja -menetelmät Toimintakulttuuri Opintojen rakenne OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Rauman Lyseon lukion ohjaussuunnitelma Ohjauksen tavoitteet Tehtävien jakautuminen eri toimijoille Ohjaus nivel- ja siirtymävaiheissa Yhteistyö eri tahojen kanssa Oppimisen ja opiskelun tuki Opiskeluhuolto Opiskelijahuoltopalaverit ja -kokoukset Opiskelijahuoltosuunnitelma Arjen hyvinvoinnista Rauman Lyseon lukion tasa-arvosuunnitelma Rauman Lyseon lukion turvallisuussuunnitelma Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Kriisien ennaltaehkäisy... 14

3 3 3. Kriisiryhmä Tiedottaminen Toimintamalleja eri kriisitilanteissa Yleisohjeet hätätilanteissa Vakava onnettomuus Kuolema Itsemurha ja sen uhka Vakava sairaus Väkivalta ja sen uhka Toiminta huumausaine- ja päihde-epäilyissä Kiusaaminen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Arviointi kriisitilanteen jälkeen Yhteystietoja Suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelyistä Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemisja kirjaamismenettelyt Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä Henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä Suunnitelmasta, järjestyssäännöistä ja laissa säädetyistä kurinpitokeinoista tiedottaminen eri tahoille Yhteistyö eri viranomaistahojen ja huoltajien kanssa Menettelytavat suunnitelman seurantaa sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointia varten Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT Opetuksen yleiset tavoitteet Aihekokonaisuudet OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Arvioinnin tavoitteet Kurssisuorituksen arviointi Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät Itsenäisesti suoritettu kurssi Suullisen kielitaidon kurssien arviointi Opinnoissa edistyminen Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi... 32

4 4 6.4 Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot RAUMAN LYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ Opetussuunnitelmamme on laadittu seuraavan opetussuunnitelmajärjestelmän osaksi: valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (942/2014) Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma lukioasetuksen (810/1998) 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. - lukiolaki (629/1998) ja -asetus (810/1998) - valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja lukiokoulutuksen tuntijaosta (942/2014) - Opetushallituksen määräys lukion opetussuunnitelman perusteista - koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - Rauman Lyseon lukion lukuvuosittainen työsuunnitelma (lukioasetuksen 3 :n mukainen vuosittainen suunnitelma). Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä lukion henkilöstön, opiskelijoiden, opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien sekä säännösten edellyttämiltä osin lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Otamme opetussuunnitelmasta tarvittaessa paperipainoksia ja pidämme sen yleisesti nähtävillä Rauman Lyseon lukion internetsivuilla. 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Opetussuunnitelmamme jakautuu neljään osaan: I yleinen osa II pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit III koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit IV lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma

5 5 2 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ Yleissivistävänä oppilaitoksena Rauman Lyseon lukio jatkaa perusopetuksen opetusja kasvatustehtävää. Rauman Lyseon lukio on yleislukio, jossa laajan kurssitarjonnan ansiosta on mahdollisuus painottaa opintoja eri tavalla. Rauman Lyseon lukiossa pidetään tärkeänä, että lukio-opiskelijaa ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan ja jatkuvasta itsensä kehittämisestä. Rauman Lyseon lukio tarjoaakin yksilölliset opintojen valinta- ja etenemismahdollisuudet jokaiselle lukiolaiselle hänen omien edellytystensä mukaisesti. Valtakunnallisen opetussuunnitelman edellyttämät tavoitteet, esim. laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen, ovat luonnollisesti myös Rauman Lyseon lukion tavoitteita. Rauman Lyseon lukiossa tuemme opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä tarjoamme opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. 2.2 ARVOPERUSTA Rauman Lyseon lukion arvoperusteissa näkyvät vahvasti totuus, inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Lukio-opetuksen lähtökohtana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioitus. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin, kuten Lapsen oikeuksien sopimukseen. Toimintaamme sisältyvät myös lukion opetussuunnitelman perusteissa mainittavat aihekokonaisuudet (aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys ja työelämä, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys ja globaali vastuu, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys, monilukutaito ja mediat teknologia ja yhteiskunta), jotka osittain sivuavat ja osittain ovat päällekkäisiä toimintaamme ohjaavien arvojen kanssa. Lukiomme arvoperustaa on luonnehdittu tarkemmin tämän opetussuunnitelman toimintakulttuuriosiossa. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaan-

6 6 sa informaatiota. Rauman Lyseon lukiossa noudatetaan valtakunnallisissa perusteissa määriteltyä oppimiskäsitystä. 3.2 OPISKELUYMPÄRISTÖT JA -MENETELMÄT Rauman Lyseon lukiossa on koulussa tapahtuvan opiskelun lisäksi muitakin opiskelumahdollisuuksia. Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti. Opintomatkat ja tutustumiskäynnit voivat kuulua osana kurssin sisältöön. Opiskelijoita ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Heitä ohjataan myös käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Lukion opinto-ohjauskursseilla opiskelijoita perehdytetään erilaisten opiskelumenetelmien käyttöön. 3.3 TOIMINTAKULTTUURI Rauman Lyseon lukio on yleislukio, jossa laajan kurssitarjonnan vuoksi on mahdollisuus painottaa opintoja monella eri tavalla. Lukiossamme on mahdollisuus hankkia laaja-alainen klassinen yleissivistys. Koulumme kaikkia toimia ohjaa pyrkimys myönteisen, ahkeran, oppimiselle suotuisan ja ihmisarvoa kunnioittavan työilmaston luomiseen ja säilyttämiseen. Sen elementtejä ovat kannustava ilmapiiri, kannustus erilaisuuteen, ohjaus itsenäiseen työskentelyyn, eheyttäminen ja yhteenkuuluvuus. Jokaiselle opiskelijalle taataan mahdollisuus oppimiseen, opiskelurauhaan ja turvalliseen oppimisympäristöön. Valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti toteutamme Rauman Lyseon lukiossa toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavia seuraavia teemoja: - oppiva yhteisö - osallisuus ja yhteisöllisyys - hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus - kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Yhteydenpito ja yhteistyö koulun ja kodin välillä on merkittävä osa lukiomme toimintakulttuuria. 3.4 OPINTOJEN RAKENNE Nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Lukio-opinnot muodostuvat lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaisesti pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, pääasiassa oppiaineen pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat valtioneuvoston asetuksessa (942/2014) tarkoitettuja syventävinä opintoina tarjottavia kursseja, joihin Opetushallitus on laatinut opetussuunnitelman perusteet. Näitä kursseja opiskelijan on valittava opinto-ohjelmaansa vähintään kymmenen.

7 7 Valtakunnallisten syventävien kurssien lisäksi lukiossa voi olla opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja. Soveltaviin kursseihin kuuluu valtakunnallisia soveltavia kursseja ja lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia soveltavia kursseja. Valtakunnallisia soveltavia kursseja ovat eri aineissa ja aineryhmissä suoritettavat koulutuksen järjestäjän tarjoamat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset lukiodiplomit sekä ne taideopintokurssit, joille Opetushallitus on laatinut valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden luvussa Taiteiden väliset kurssit. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. Kurssien suoritusjärjestykseen liittyvät täsmennykset ilmenevät Rauman Lyseon opetussuunnitelmassa. 4 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ Nuorten lukiokoulutuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (lukiolaki 629/1998, 2 ). Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Sen tarkoituksena on edistää myös opiskelijoiden, huoltajien ja kotien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu Rauman Lyseon lukion toimintakulttuuriin, ja se jatkuu opiskelijan koko lukio-opiskelun ajan. Opiskelijoidemme kotiväellä ja Rauman Lyseon lukion henkilökunnalla on erilainen suhde nuoreen. Opiskelijan kotiväki on oman nuorensa asiantuntija, jonka osuus nuoren tarpeiden määrittäjänä ja kasvatuksen suunnittelijana on kiistaton. Rauman lukion moniammattillisen yhteistyön tavoite onkin auttaa kotiväkeä nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Rauman Lyseon lukion ohjauksen perusajatuksena kodin ja koulun yhteistyössä on, että kotiväki saa koulultamme tukea nuoren kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Huoltajilla tulee siis olla riittävä mahdollisuus perehtyä lukiomme työhön. Ensisijainen yhdyshenkilö kodin ja koulun välillä on opiskelijan ryhmänohjaaja. Luonnollisesti tiedotamme kotiväelle koulumme toiminnasta ja tapahtumista koulumme myös kotisivujen ja erilaisten tiedotteiden kautta. Yhteydenpitoon koulun ja kodin välillä kuuluvat myös vanhempainillat. Opiskelijahuoltoryhmä on yhteydessä opiskelijoiden kotiväkeen tarpeen vaatiessa. Yleensä keskustelemme ensin nuoren itsensä kanssa, mutta jos tilanne ei tällä keinoin selviä, otamme yhteyttä kotiin. Yhteydenottojemme tarkoituksena on pitää kotiväki ajan tasalla nuoren tilanteesta koulussa ja toisaalta saada kokonaisvaltainen kuva nuoren elämästä. Lähtökohtana yhteistyössä on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan itsenäi-

8 8 syyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. 4.2 RAUMAN LYSEON LUKION OHJAUSSUUNNITELMA 1. Ohjauksen tavoitteet Rauman Lyseon lukion ohjaustoiminta muodostaa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Rauman Lyseon lukion ohjaustoiminnan painopiste on henkilökohtaisessa ohjauksessa. Ohjaus ei ole pelkästään tietojen siirtämistä vaan siinä tulee aina ottaa huomioon myös opiskelijan kasvun ja kehityksen tukemisen näkökulma. Ohjaustoiminnan tavoite onkin tukea opiskelijoiden hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjota aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on myös, että opiskelija ymmärtää erilaisten lukioaikaisten valintojen vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiin. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja toimijuutta kehitetään ja pidetään yllä lukioopintojen ajan. Opiskelijoiden opintojen sujumista seurataan ja heidän opintojensa etenemistä tuetaan. Opiskelijoiden opiskelun ja hyvinvoinnin seuraamisesta ja tukemisesta huolehditaan yhteistyössä huoltajien, opiskeluhuoltohenkilöstön ja tarvittaessa koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. 2. Tehtävien jakautuminen eri toimijoille Rauman Lyseon lukion jokainen opiskelija kuuluu koko lukio-opintojensa ajan ohjausryhmään, jolla on oma ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaaja on omien opiskelijoidensa lähiohjaaja, jonka tehtävänä on auttaa opiskelijoita käytännön tilanteissa heidän tullessaan uuteen oppilaitokseen, seurata opintojen etenemistä, tukea opiskelumotivaatiota ja tarvittaessa ohjata opiskelija erityisopetuksen tai opiskeluhuollon palveluihin. Ryhmänohjaaja tapaa ohjausryhmänsä viikoittain ja jokaisen ryhmänsä opiskelijan henkilökohtaisessa keskustelussa kerran lukuvuodessa. Ryhmänohjaaja hoitaa ensisijaisesti yhteydet opiskelijan huoltajiin. Jokainen aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä sekä tukee opiskelijoiden jatko-opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. Oppimisvaikeuksia havaitessaan aineenopettaja ohjaa opiskelijaa erityisopetuksen ja opiskeluhuollon palveluihin. Opinto-ohjaajalla on Rauman Lyseon lukiossa päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä rehtorin kanssa. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa lukioaikaisten valintojen tekemisessä ja harjaannuttaa opiskelijaa vastuuseen valinnoistaan.

9 9 Ohjausta toteutetaan luokkamuotoisena, pienryhmä- ja henkilökohtaisena ohjauksena sekä vertaisohjauksena (opiskelijatutortoiminta). Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään monipuolisesti erilaisia lukio-opintoihin, jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan näihin liittyvässä tiedonhaussa. Pienryhmäohjauksessa vahvistetaan opiskelijan valmiuksia jatko-opinto- ja urasuunnitteluun sekä käsitellään ryhmälle yhteisiä kysymyksiä. Henkilökohtaisen ohjauksen perustana on kerran lukuvuodessa opintoohjaajan ja opiskelijan käymä ohjauskeskustelu. Keskustelussa käsitellään lukioopintojen eri vaiheessa esille nousevia ajankohtaisia asioita. Opiskelija laatii ohjauskeskustelujen tukemana itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman, joita päivitetään opintojen edetessä. Opinto-ohjaaja on ryhmänohjaajien tukena ohjaustyössä ja yhteistyössä etsitään ratkaisuja opiskelijan pulmiin ja ongelmiin. Tutortoiminnassa (vertaisohjauksessa) opiskelijat opastavat toisiaan opintoihin liittyvissä kysymyksissä tai jonkin oppiaineen opiskelun ongelmissa. 3. Ohjaus nivel- ja siirtymävaiheissa Peruskoulusta lukioon siirryttäessä Rauman Lyseon lukio antaa tietoa lukiokoulutuksesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille tarjoamalla heille mahdollisuuden tutustua opetukseen lukiossa. Tutustuminen voidaan toteuttaa esimerkiksi messu-tyyppisillä tapahtumilla, jolloin lukion eri oppiaineet voivat esittäytyä peruskoulun oppilaille ja työntekijöille. Tapahtumiin voidaan liittää peruskoululaisten huoltajille suunnattu vanhempainilta, jolloin myös peruskoululaisten vanhemmilla on mahdollisuus saada tietoja lukio-opinnoista ja niin toteutuksesta Rauman Lyseon lukiossa. Rauman Lyseon lukion opinto-ohjaaja ohjaa lukiossa aloittavia opiskelijoita jo peruskoulun viimeisen vuoden keväällä ensimmäisen lukiovuoden opintosuunnitelman laatimisessa. Lukio-opintojen alkaessa opiskelijat perehdytetään Rauman Lyseon lukion toimintaan ja käytänteisiin opinto-ohjauksen pakollisen kurssin luokkatunneilla. Lukio-opintojen loppuvaiheessa ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota jatkoopintoihin siirtymiseen. Lukion päättäville opiskelijoille järjestetään mahdollisuuksia tutustua lukion jälkeisiin koulutusvaihtoehtoihin ja eri oppilaitoksiin. Urasuunnittelun tueksi järjestetään mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäyntejä lähialueen yrityksiin. Opinto-ohjauksen luokkatunneilla esitellään jatko-opintoihin hakeutumisen käytäntöä ja tietolähteitä. Henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa opiskelijalla on mahdollisuus avata oman jatko-opintosuunnitelmansa ongelmia ja saada apua niiden ratkaisuun. 4. Yhteistyö eri tahojen kanssa Rauman Lyseon lukion opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä lähiseudun yritysten, jatkoopintopaikkojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään tutustumiskäyntejä ja kutsutaan vierailijoita lukioon.

10 OPPIMISEN JA OPISKELUN TUKI Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään ottaen huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Oppimisen ja opiskelun tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Rauman Lyseon opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista. Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Lähtökohtana tuen tarpeen arvioinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja mahdollisuuksien mukaan myös huoltajien kanssa. Tuen tarpeen tunnistaminen voi pohjautua perusopetuksesta perusopetuslain 40 :n perusteella (628/1998, muutettu lailla 1288/2013) saatuun tietoon, opiskelijan omiin, opettajien tai muun henkilöstön havaintoihin tai erilaisiin arviointeihin. Tuen suunnittelu perustuu saatavilla olevaan tietoon opiskelijan tuen tarpeesta ja mahdollisesti aiemmin annetusta tuesta. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla opiskelija voi saada myös yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Rauman Lyseon lukiossa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat pyritään löytämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tunnistamisessa apuna käytetään perusopetuksesta saatua niveltietoa, aiempaa koulumenestystä, aineenopettajien, ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajien, opiskelijoiden itsensä sekä huoltajien tekemiä havaintoja. Lukio-opintojen sujuvan etenemisen kannalta on tärkeä selvittää tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja räätälöidä tukitoimet näitä tarpeita ajatellen. Tämä tehdään yhteistyössä koulun eri toimijoiden sekä opiskelijan ja mahdollisen huoltajan kanssa. Tukitoimia koordinoi lukion erityisopettaja. Lukio-opintojen edetessä erityisopettaja ohjaa opiskelijaa sekä aineenopettajia opiskelun erityisjärjestelyissä. Erityisopettaja opastaa myös erityisjärjestelyjen anomisessa ylioppilastutkintolautakunnalta ja laatii tarvittavat lausunnot. Ensisijaisesti ajatuksena on, että erityisjärjestelyitä tulee toteuttaa myös lukio-opinnoissa eikä niitä haeta pelkästään ylioppilastutkintoa varten. Erityisen tuen muotoihin Rauman Lyseon lukiossa kuuluu myös oppimisen ja opiskelun tukitoimista tiedottaminen aineenopettajille, opinto-ohjauksen tunneilla, vanhempainilloissa ja koulun verkkosivuilla. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden henkilökohtainen ohjaus on kuitenkin tukimuodoista näkyvin ja tärkein.

11 OPISKELUHUOLTO Rauman Lyseon lukiossa tavoitteenamme on ongelmien ehkäiseminen, niiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu meille kaikille. Pyrimme siihen, että luomme lukioomme mahdollisimman turvallisen oppimis- ja työskentelyilmapiirin. Hyväksymme sen, että opiskelijoidemme kehitykseen tai elämäntilanteeseen saattaa liittyä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia. Arvostamme yksilöllisyyttä ja otamme huomioon sen. Arvostamme ja ylläpidämme avointa keskustelukulttuuriamme yhtenä opiskelijahuollon tärkeimmistä työvälineistä. Se antaa mahdollisuudet opiskelijan joko yksityiselämän tai opiskeluun liittyvien vaikeuksien esille ottamisen. Myös oppilaskuntamme toimii aktiivisesti koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä toteutuu siten, että opiskelijoidemme edustajat osallistuvat opettajainkokouksiin, suunnittelevat ja järjestävät juhlia, erilaisia retkiä ja tutustumiskäyntejä sekä toimivat aktiivisesti niin, että uudet opiskelijat mahdollisimman pian tuntevat kuuluvansa kouluyhteisöömme. Opiskelijahuoltoon liittyvistä asioista vastaa myös koulussamme toimiva opiskelijahuoltoryhmä. Rauman kaupungin palveluksessa on myös koulupsykologi, johon olemme yhteydessä tarvittaessa Opiskelijahuoltopalaverit ja -kokoukset Jokaista ryhmänohjaustilaisuutta pohjustavat ryhmänohjaajiemme ohjauspalaverit, joihin osallistuvat kaikki ryhmänohjaajat. Ohjauspalavereissa on mahdollisuus keskustella opiskelijoidemme ohjaukseen liittyvistä asioista ja ongelmista. Ryhmänohjaajien ohjauspalavereja pitävät opinto-ohjaajat Opiskelijahuoltosuunnitelma Rauman Lyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma on nähtävissä koulumme kotisivuilla osoitteessa: /Opiskeluhuoltosuunnitelma%20lukio%20V pdf Arjen hyvinvoinnista Poissaolot Opiskelija on läsnä valitsemiensa kurssien oppitunneilla. Poissaololupa pyydetään ryhmänohjaajalta, apulaisrehtorilta tai rehtorilta. Luvan saatuaan opiskelija ilmoittaa poissaolostaan kurssin opettajalle. Opiskelijan kannattaa keskustella kurssin opettajan kanssa poissaolosta jo ennen poissaololuvan pyytämistä.

12 12 Etukäteen arvaamattomista syistä johtuvan poissaolon opiskelija ilmoittaa välittömästi omalle ryhmänohjaajalleen. Kouluun palattuaan opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa syy jaksonsa opettajille ja tarvittaessa ryhmänohjaajalle (pidempi poissaolo). Kokeesta poissaolonsa opiskelija selvittää kurssin opettajalle aina kirjallisesti. Opiskelijan on opiskeltava valitsemiaan kursseja poissaolostaan huolimatta. Hän ottaa itse selvää oppitunneilla annetuista läksyistä ja muista tehtävistä ja tekee ne mahdollisimman pian. Kiusaaminen Parasta ennaltaehkäisyä on se, että opettajat ja opiskelijat voivat koulussa hyvin. Kaikkien kouluyhteisön jäsenten pitää suhtautua toisiinsa ystävällisesti, hyväksyvästi ja kohteliaasti. Oppilaskunta edistää uusien opiskelijoiden kasvamista kouluyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi tukiopiskelijajärjestelmän, juhlien ja muiden tempausten avulla. Opettajat pyrkivät tunnistamaan mahdolliset kiusaamistapaukset. Opiskelijan lähin tukihenkilö on oma ryhmänohjaaja, johon opiskelijan tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä mikäli kokee olevansa kiusattu tai on havainnut kiusaamista koulussamme. Luonnollisesti opiskelija voi ottaa asiassaan yhteyttä myös opiskelijahuoltoryhmään tai sen yksittäiseen jäseneen, aineenopettajaan, apulaisrehtoriin tai rehtoriin. Kiusaamistapauksen tultua ilmi ongelmaan puututaan heti. Kiusatun opiskelijan asiat käsitellään luottamuksellisesti. Opiskelija ja ryhmänohjaaja/opiskelijahuoltoryhmä sopivat keskenään, mitä ja kenelle opiskelijan asioista kerrotaan. Kuhunkin esille tulevaan kiusaamistapaukseen suhtaudutaan asian vaatimalla vakavuudella, mikä edellyttää mm. eri osapuolien kuulemista ja tilanteen jatkoseurantaa. Tupakka/päihteet Tupakointi ja päihteiden käyttö on aina kiellettyä koulussa, koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Mielenterveys Huolehdimme turvallisesta oppimisympäristöstä, jossa on tärkeää välittäminen, kannustaminen ja tuki oppimistilanteessa. Väkivalta Emme hyväksy minkäänlaista väkivaltaa. Kriisit ja onnettomuudet Toimimme seuraavan turvallisuussuunnitelman mukaisesti.

13 RAUMAN LYSEON LUKION TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Rauman Lyseon lukio työyhteisönä Rauman Lyseon lukiossa on opiskelijoita n. 700 ja henkilökuntaa n. 50. Opiskelijavalinta Rauman Lyseon lukioon tapahtuu lainsäädännön määrittämällä tavalla ja asiasta tiedotetaan mm. koulumme internet-sivulla. Henkilökunnan valinta tapahtuu yleisesti hyväksyttyjen menettelytapojen mukaisesti, asetettujen pätevyysvaatimusten ja soveltuvuuden perusteella. Opettajien palkkauksessa noudatetaan virkaehtosopimusta. Työtehtävät pyritään jakamaan tasapuolisesti ja henkilökohtaisia toiveita pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. 2. Toiminnan perusteet Rauman Lyseon lukiossa pidetään jaksokokouksia viisi kertaa lukuvuodessa. Niissä kaikilla on puheoikeus. Puheenjohtajana toimii pääsääntöisesti rehtori ja kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, myös oppilaskunta voi esittää kokouksissa mielipiteensä käsiteltävistä asioista. Lukion opiskelijat yhdessä muodostavat oppilaskunnan. Oppilaskunta on tärkeä osa kouluyhteisöä. Rauman Lyseon lukion oppilaskuntaa edustaa kaksikamarinen hallinto Oppilaskunnan edustajistoon on valittu jokaiselta ohjausryhmältä 2-3 edustajaa. Yhteensä edustajia on noin 110. Luottamusoppilaat ovat kaikki edustajiston jäseniä automaattisesti. Oppilaskunnan hallitus on edustajiston joukostaan äänestämä kokoonpano. Hallituksessa on 14 jäsentä. Hallitus kokoontuu monta kertaa kuussa ja huolehtii juoksevista hallitustehtävistä sekä tekee päätöksiä yksinkertaisen enemmistön periaatteella. Tärkeänä tehtävänään hallituksen on koottava edustajiston kokouksiin ehdotuksiaan toimeenpantavista päätöksistä. Oppilaskunnan hallitus seuraavalle vuodelle valitaan syyslukukauden loppupuolella äänestämällä ensin puheenjohtajisto ja myöhemmin hallituksen kokoonpano. Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden edustajana sekä antaa lausuntoja koulutyöhön keskeisesti vaikuttavista asioista. Oppilaskunta pyrkii myös lisäämään opiskelijoiden viihtyvyyttä koulussa. Oppilaskunta voi itsekin aktiivisesti tuoda havaitsemiaan epäkohtia esille, ottaa kantaa asioihin ja järjestää omaa toimintaa. Oppilaskunnalta pyydetään koulun keskeisistä asioista mielipide. Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että koulumme henkilökunnalta ja opiskelijoilta edellytetään moitteetonta ja toiset huomioon ottavaa käytöstä. Koulussamme ei kenenkään tule loukata toista kouluyhteisön jäsentä eikä sallia, että toista loukataan. Tasa-arvon toteutumisesta ovat vastuussa niin henkilökunta kuin opiskelijat, joilla molemmilla on keskeinen rooli asian toteutumisessa ja epäkohtien tuomisesta esille.

14 14 3. Tasa-arvon toteutuminen ja sen arviointi Lukiossa tasa-arvon seuranta voidaan liittää koulussa tapahtuvaan arviointiin. Arviointi on syytä suorittaa ainakin kolmen vuoden välein, jolloin kukin opiskelijaikäluokka voisi ainakin kerran osallistua arviointiin. Rauman Lyseon lukiossa arviointitiimi huolehtii arvioinnin toteuttamisesta. Tilanteessa, jossa henkilö kokee tasa-arvoaan loukatun, voi ottaa yhteyttä rehtoriin. Jos rehtori on osapuolena tilanteessa, niin voi ottaa yhteyttä hänen esimieheensä. 4.6 RAUMAN LYSEON LUKION TURVALLISUUSSUUNNITELMA - TOIMINTAOHJEET KRIISITILANTEISSA 1. Rauman Lyseon lukion kriisivalmius Rauman Lyseon lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella. Kuolema, sairaus tai onnettomuus voi kohdata perheenjäseniä tai muita läheisiä ihmisiä. Myös jokin koulun ulkopuolinen asia, esim. suuronnettomuus, voi aiheuttaa kriisitilanteen kouluyhteisössä. Kriisisuunnitelma sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. Tarkoituksena on tukea kriisissä olevan henkilön omaa selviytymistä ja nopeuttaa sitä. Toiminta tapahtuu opiskelijoiden vanhempien kanssa yhteistyössä. Myös henkilökuntaa on tarpeen perehdyttää koulun kriisityöhön esim. VESO-päivinä. 2. Kriisien ennaltaehkäisy Myönteisen ja turvallisen ilmapiirin syntymiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat mm: peruskoulun ja lukion yhteistyö opiskelijan siirtyessä Rauman lyseon lukioon tutortoiminta koulun yhteishengen kehittäminen ja yhteisvastuullisuuteen rohkaiseminen koulukiusaamiseen puuttuminen heti valvonta eri tilanteissa ja henkilökunnan kokonaisvastuu yhteistyö vanhempien ja koulun henkilökunnan välillä oppilashuoltoryhmän työ yleinen siisteyden, järjestyksen ja turvaohjeiden noudattaminen koulun tiloissa.

15 15 3. Kriisiryhmä Kriisiryhmä kutsutaan kokoon kriisitilanteessa. Ryhmä miettii jatkotoimenpiteet yhdessä työyhteisön ja kodin kanssa ja harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Vararehtori on mukana kriisiryhmässä rehtorin ollessa estyneenä. Tapahtumasta tiedon saanut henkilö on vastuussa asiasta, kunnes on välittänyt tiedon rehtorille. Hän päättää jatkotoimista ja kriisiryhmän kokoamisen tarpeesta ja kokoonpanosta sekä tiedottamisesta opettajille ja koulun ulkopuolelle. Rehtori ja kokoonkutsuja Matti Saarivuori Apulaisrehtori Ilkka Korventausta Opinto-ohjaajat Elina Haveri Mari-Anna Niemi Marja Tanhuanpää Kouluterveydenhoitaja Sari Bohm-Haapanen Työsuojeluvaltuutettu Juha Kaarle Koulukuraattori Oppilaskunnan ohjaavat opettajat Oppilaitospastori Oppilaskunnan puheenjohtaja 4. Tiedottaminen Tiedottaminen kriisitoiminnasta koulutusta koulun henkilökunnalle informaatiota vanhemmille vuosikurssien vanhempainilloissa tiedottaminen koulun kotisivuilla tietoa opiskelijoille esim. ryhmänohjaustuokioissa ja opintojen ohjauksen yhteydessä.

16 16 Tiedottaminen kriisitilanteessa 1. Rehtorille tiedottaminen henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. Rehtori selvittää: ketä asia koskee mitä on tapahtunut ja missä miten asiassa edetään. Jos rehtori ei ole paikalla asian hoitaa vararehtori. 2. Kriisiryhmän toiminta - rehtori kutsuu kriisiryhmän koolle - kriisiryhmässä harkitaan ulkopuolisen avun tarvetta - ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelija/opiskelijoiden huoltajiin - tiedottaa asiasta koulun henkilökunnalle ja päättää tavan, miten asiasta kerrotaan muille opiskelijoille turhien huhujen eliminoimiseksi. 3. Tiedottaminen koulun ulkopuolelle - kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu vain rehtorin (tai varalla olevan vararehtorin) tai hänen valtuuttamansa henkilön kautta. 5. Toimintamalleja eri kriisitilanteissa - Yleisohjeet hätätilanteissa PELASTA Varoita välittömästi vaarassa olevia, pyri pelastamaan heidät ja loukkaantuneet. HÄLYTÄ Tee oppilaitoksen sisäinen hälytys suullisella ilmoituksella sisäisellä kuulutuslaitteistolla (sisäisen hälyttämisen ohje oltava aina laitteiston käyttöpaikalla). SAMMUTA Sammuta tai yritä rajoittaa paloa siihen soveltuvalla sammutteella tai sammutusvälineellä.

17 17 ILMOITA Ilmoita onnettomuudesta ja avuntarpeesta yleiseen hätänumeroon 112. pyri soittamaan aina itse, jotta vältytään välikäsiltä kerro ensin MITÄ on tapahtunut ja MISSÄ vastaa sinulle esitettäviin kysymyksiin toimi hätäkeskuspäivystäjän antamien ohjeiden mukaan sulje puhelin vasta, kun saat siihen luvan. RAJOITA Alkusammutuksen lisäksi tulee palon ja savun leviämistä estää sulkemalla ovet, ikkunat ja ilmastointi (hätäkytkimet AII - ja BII osien tuulikaapeissa sekä C-osan I kerroksessa). Poista mahdollisuuksiesi mukaan vaara-alueelta ja sen lähistöltä mm. kaasupullot, syttyvät nesteet, muut vaaralliset sekä paloa edistävät aineet. OPASTA Opasta pelastusviranomaisia toiminnan aikana. Toimi heidän ohjeidensa mukaan. Toimi harkiten, rauhallisesti ja ripeästi. Poistu paikalta vasta kun saat siihen luvan. - Vakava onnettomuus Vakava onnettomuus koulussa Selvitä mitä ja missä on tapahtunut! Selvitä millaista apua tarvitaan ja hanki sitä! (Terveydenhoitaja, ambulanssi, palokunta, poliisi tms.). Hanki muuta henkilökuntaa avuksi! Aloita ensiapu! Huolehdi opastuksesta onnettomuuspaikalle! Alkutoimenpiteiden lisäksi: opiskelijat pois onnettomuuspaikalta silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta tieto rehtorille joka harkitsee mm. seuraavia jatkotoimenpiteitä: ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian järkyttyneimmät opiskelijat kotiin vain aikuisen mukana kirjallinen viesti koteihin asiasta

18 18 asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seuranta. Vakava onnettomuus koulun ulkopuolella Tällä tarkoitetaan kansainvälisesti, kansallisesti tai paikallisesti merkittäviä suuronnettomuuksia tai kriisitilanteita. Rauman seudulla tapahtuvan suuronnettomuuden aikana seuraamme paikallisten viranomaisten antamia ohjeita. Kouluyhteisössä onnettomuudet voivat aiheuttaa yleistä ahdistuneisuutta ja/tai pelkotiloja henkilökunnan ja opiskelijoiden keskuudessa. Tässä yhteydessä kouluyhteisössä on syytä harkita mm. seuraavia toimenpiteitä: rehtorille tieto, mitä todella on tapahtunut rehtorin harkinnan mukaan kriisiryhmän koolle kutsuminen asiallinen informaatio henkilökunnalle ja opiskelijoille asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. - Kuolema Oppilaan kuolema (sairaus/onnettomuus) mikäli kuolemantapaus sattuu koulussa, kouluaikaan paikalle kutsutaan poliisi. Poliisi ilmoittaa tapahtuneesta omaisille tai sopii siitä, kuka ottaa kotiin yhteyden. jos kuolemantauksesta tulee tieto kouluun, tiedon saanut opettaja informoi rehtoria rehtori tai kriisiryhmän jäsen ottaa yhteyden kotiin, ilmaisee osanoton ja sopii omaisten kanssa tapahtuneen kertomistavasta koululla rehtori informoi opettajakuntaa ja opiskelijoita asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin muistaminen koulussa omaisten toiveiden mukaisesti hautajaisiin ja muistotilaisuuteen osallistuminen (adressi/osallistuminen) omaisten toiveiden mukaisesti. Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema rehtori informoi kouluyhteisöä kriisiryhmä keskustelee siitä, tarvitaanko henkilökunnalle/opiskelijoille ulkopuolista apua jälkipuinti henkilökunnalle asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä muistaminen omaisten toiveiden mukaisesti opiskelijoiden seurantaa.

19 19 Opiskelijan lähiomaisen kuolema tieto rehtorille, joka harkintansa mukaan välittää asian tiedoksi kriisiryhmälle tieto opiskelijan ryhmänohjaajalle/kaikille opettajille opiskelijalle keskustelumahdollisuus opiskelijan seurantaa. - Itsemurha ja sen uhka Itsemurha Opiskelijan tai henkilökuntaan kuuluvan itsemurha koskettaa aina koko kouluyhteisöä, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. tieto rehtorille joka välittää asian kriisiryhmälle perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin. Jos omaiset kieltävät asian käsittelyn koulussa, kerro että itsemurha tulee tietoon ennemmin tai myöhemmin. Asiallinen tieto helpottaa ja nopeuttaa asian käsittelyä erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä opiskelijoiden seurantaa muistaminen koulussa jälkipuinti henkilökunnan keskuudessa. Itsemurhan uhka Myös itsemurhan uhka koskettaa yleensä koko yhteisöä ja käynnistää ahdistavia tunteita niin nuorissa kuin aikuisissakin. itsemurhauhkailuja ja -vihjailuja esittäneeseen pitää suhtautua vakavasti kuuntele, älä tuomitse, älä vähättele. Älä lupaa olla kertomatta kenellekään. pelkän kuuntelun sijasta on pyrittävä suoraan keskusteluun asiasta esim. mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä? tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä ongelma, jonka vuoksi henkilö on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa. Älä jätä opiskelijaa yksin! älä jää pohtimaan asiaa yksin, ota yhteys kriisiryhmään kriisiryhmän kautta yhteys opiskelijan kotiin/läheisiin. - Vakava sairaus sovi huoltajien ja opiskelijan itsensä kanssa, mitä kerrotaan ja kenelle tavoitteena on, että sairastuneen sosiaaliset kontaktit eivät äkillisesti katkea

20 20 toimintaohjeet sairauskohtauksen varalta nuorten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi opiskelijoiden seurantaa. - Väkivalta ja sen uhka Väkivalta koulussa Ole rauhallinen ja harkitseva arvioidessasi tilannetta! ilmoita asiasta viipymättä koulun henkilökunnalle ota tarvittaessa yhteys poliisiin anna tarvittaessa ensiapua ilmoitus rehtorille, joka harkitsee kriisiryhmän käytön tarpeen tapauksesta tiedottaminen asianosaisten vanhemmille väkivaltatilanne selvitellään mahdollisimman pian kaikkien osapuolten läsnä ollessa tarvittaessa yhteys viranomaisiin (poliisi, sosiaalitoimi) tarvittaessa asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. Väkivallan uhka koulussa Ole rauhallinen ja harkitseva arvioidessasi tilannetta! huolehdi omasta turvallisuudestasi rauhoita tilannetta mahdollisuuksiesi mukaan ilmoita asiasta viipymättä koulun henkilökunnalle ilmoitus rehtorille, joka harkitsee kriisiryhmän käytön tarpeen tarvittaessa yhteys viranomaisiin (poliisi, sosiaalitoimi) tarvittaessa asian yhtenäinen käsittely kouluyhteisössä. Perheväkivallan epäily jos nuori kertoo joutuneensa perheväkivallan uhriksi älä lupaa olla kertomatta kenellekään joudut ehkä pettämään nuoren luottamuksen rohkaise nuorta kertomaan tapahtumasta esim. koulukuraattorille tai terveydenhoitajalle jos nuoressa näkyy fyysisen pahoinpitelyn merkkejä, ohjaa hänet terveydenhoitajan luo. Seksuaalisen hyväksikäytön epäily jos epäilet tai olet epätietoinen, konsultoi terveydenhoitajaa tai koulukuraattoria asiasta asiasta tehdään aina lastensuojeluilmoitus koulun sosiaalityöntekijälle, joka selvittää asiaa kouluterveydenhoitajan/lääkärin tai sosiaaliviranomaisten ohjaamana nuori saatetaan tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon.

21 21 - Toiminta huumausaine- ja päihde-epäilyissä Huume-epäily, alaikäinen

22 22 Huume-epäily, täysi-ikäinen Oppilas päihtyneenä (alkoholi) koulussa jos epäilet opiskelijan olevan päihtyneenä koulussa, ota yhteys rehtoriin, apulaisrehtoriin, terveydenhoitajaan tai opinto-ohjaajaan opiskelijan huoltajaan otetaan heti yhteys, joka mahdollisuuksien mukaan hakee opiskelijan koulusta ja vie tarvittaessa hoitoon

23 23 jos huoltajaa ei tavoiteta, otetaan yhteys sosiaalityöntekijään ja opiskelija toimitetaan tarvittaessa saattajan kanssa lähimmälle terveyskeskukseen hoitoon alle 18-vuotiaan kohdalla lastensuojeluilmoitus oppilashuoltoryhmä selvittää toimenpiteet oppilaan auttamiseksi. Opiskelijalta löydetään päihteitä päihteet takavarikoidaan ja laitetaan lukittuun tilaan oppilaan ja rehtorin/toisen opettajan läsnä ollessa alle 18-vuotias opiskelija ilmoittaa koulun puhelimella heti huoltajilleen tapahtumasta. Jos heitä ei tavoiteta, sovitaan ilmoittamismenettelystä huoltajille opiskelijan kanssa. huoltajat tulevat mahdollisuuksien mukaan heti koululle. poliisille ilmoitetaan tapahtuneesta ja myöhemmin opiskelija itse kaataa poliisin ja rehtorin läsnäollessa väkijuomat viemäriin. Huumeet jäävät poliisin haltuun. sosiaaliviranomaisille ilmoitetaan tapahtuneesta lastensuojelulain 8. luvun 40. :n mukaan. - Kiusaaminen Koulukiusaamisella tarkoitetaan että joku opiskelija joutuu toistuvasti saman tai muiden luokkien opiskelijoiden kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin. kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi, ja tilannetta selvittämässä on yleensä kaksi aikuista kiusaamistilanteesta keskustellaan rauhallisesti ja puolueettomasti molempien osapuolten kanssa ja pyritään tilanteen selvittämiseen sovitaan seurantatoimenpiteistä ja seuranta-aikataulusta kiusaamisesta tiedotetaan aina molempien osapuolien koteihin tarvittaessa kiusaamisasia otetaan koulun oppilashuoltoryhmän käsittelyyn mikäli kiusaaminen jatkuu tai kyseessä on fyysisen tai aineellisen vahingon aiheuttaminen, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten huoltaja/huoltajat (alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla) sekä sosiaalityöntekijä. - Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. lapsista huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävämme. sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva salassapitovelvollisuus, mutta samalla hänen on valvottava lapsen edun toteutumista ja ohjattava oppilasta

24 24 saamaan riittävää apua. Lasten auttamiseksi sosiaalityöntekijä tarvitsee yhteistyötä koulun kanssa. jos saat tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, kerro siitä mahdollisimman pikaisesti sosiaalityöntekijälle. Yhteydenoton jälkeen voidaan suunnitella, minkälaista tukea opiskelija ja hänen perheensä tarvitsevat. jokaisella viranomaisella on lastensuojelulain 40 :n mukaan ilmoittamisvelvollisuus lastensuojelusta. Lain mukaan, jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. viranomaisilla ei ole asiassa harkintavaltaa, vaan ilmoitusvelvollisuus menee jopa salassapitovelvollisuuden ohi. - Arviointi kriisitilanteen jälkeen tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja elämän normalisoitumista kriisiryhmä arvioi henkilökunnan kanssa, miten tilanne hoidettiin konsultoidaan mahdollisesti mukana olleita koulun ulkopuolisia henkilöitä tehdään tarvittavat muutokset kriisivalmiussuunnitelmaan. - Yhteystietoja HÄTÄNUMERO 112 RAUMAN POLIISILAITOS RAUMAN TERVEYSKESKUS maanantai - torstai klo perjantaisin klo MYRKYTYSTIETOKESKUS RAUMAN KRIISIKESKUS ANKKURPAIKK TAKSI RAUMAN SEURAKUNNAN PÄIVYSTÄVÄ PAPPI (02) (02) (02) (02) SUUNNITELMA KURINPITOKEINOJEN KÄYTTÄMISESTÄ JA NII- HIN LIITTYVISTÄ MENETTELYISTÄ Lukiolain 21 :n (629/1998, muutettu lailla 1268/2013) mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lukioyhteisön yhteistyö ja erilaiset pedagogiset ratkaisut luovat edellytyksiä hyvän työrauhan rakentumiselle. Lukiokoulutuksen järjestäjällä on oikeus käyttää myös lukiolain mukaisia kurinpitokeinoja.

25 25 Lukiolain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Lukiolain 26 :n mukaan 1. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia. 2. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. 3. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 4. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. 5. Ennen 26 :n 1 tai 4 momentissa tarkoitettua päätöstä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti taikka epäilty rikos tai siihen liittyvä seikka, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Ennen kurinpitorangaistuksen antamista on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 26 :ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Edellä 26 :n 1 ja 4 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä tulee antaa päätös, ja 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. 6. Opiskelijan määräaikaista erottamista tai asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, ellei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä. 7. Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään. 8. Rehtorin ja opettajan päätösvallasta 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 9. Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin. Kirjallisen varoituksen antamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää myös oppilaitoksen rehtori. 10. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 26 :n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 26 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. 11. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia

26 26 voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. 12. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. 13. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 :n 3 momentissa ja 7 :ssä. 14. Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. 15. Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. 16. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimen toimintasäännön mukaan lukion rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu päättää lukiolain 26 :n mukaisen kirjallisen varoituksen antamisesta opiskelijalle. Rauman kaupungin kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön mukaan kasvatus- ja opetuslautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättää oppilaan tai opiskelijan erottamisesta määräajaksi Menettelytavat rike- ja häiriötilanteissa, asioiden selvittämisvastuut, työnjako sekä kuulemis- ja kirjaamismenettelyt Rike- ja häiriötilanteita ovat esimerkiksi häiritsevä käytös, vilppi, tupakkatuotteiden tai päihteiden käyttö koulun alueella tai muutoin järjestyssääntöjen rikkominen. 1. Opettaja voi poistaa häiritsevän opiskelijan opetustilanteesta tai muusta lukion tilaisuudesta. Tästä toimenpiteestä ja sen perusteluista hänen tulee ilmoittaa kirjallisesti rehtorille, joka harkitsee tilanteen vakavuuden mukaan, mihin toimenpiteisiin asian suhteen tulee ryhtyä. 2. Jos opiskelija harjoittaa kokeessa vilppiä, yrittää vilppiä tai avustaa vilpissä, hänen kyseisen kurssinsa kaikki suoritukset mitätöidään. Hänellä ei ole myöskään ao. kurssin kokeen uusintamahdollisuutta. Tämä sääntö on yhdenmukainen ylioppilastutkintolautakunnan antamien koemääräysten kanssa. Vilpin, vilpin yrityksen tai siinä avustamisen tultua ilmi havainnon tehnyt opettaja ilmoittaa asiasta rehtorille. Rikkeen toistuessa opiskelijalle annetaan kirjallinen varoitus. 3. Jos opiskelija tavataan koulualueella käyttämästä tupakkatuotteita (mukaan lukien nuuska tai sähkötupakka) tai alkoholia tai muita päihteitä, hänelle annetaan kirjallinen varoitus. Jos sama rike toistuu, opiskelija erotetaan lukiosta määräaikaisesti.

27 27 Tupakka- tai päihderikkomuksesta havainnon tehneen lukion henkilökuntaan kuuluvan tulee saattaa asianomainen opiskelija henkilökohtaisesti rehtorin tai hänen varahenkilönsä puheille tilanteen arvioimista varten. Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa rehtori kuulee opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa ennen kurinpitorangaistuksen antamista Periaatteet hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamiseen kurinpitokeinoja käytettäessä Kurinpidollisilla toimenpiteillä pyritään turvaamaan opiskelijoiden oikeus turvalliseen oppimisympäristöön sekä henkilöstön oikeus työturvallisuuteen. Käytettäessä kurinpitokeinoja on toimittava tasapuolisesti, johdonmukaisesti, asiallisesti ja puolueettomasti sekä syrjinnän kieltoa noudattaen. Keinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Opiskelijalle annettavaa varoitusta, määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 14 vuorokautta kirjallisen päätöksen tiedoksisaannista. Valitus käsitellään hallinto-oikeudessa kiireellisesti. Ylioppilastutkintolain 15 :n nojalla päätökseen, jolla lukion rehtori on määrännyt 11 :n 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen vilpillisestä menettelystä tai muusta tutkintojärjestyksen rikkomisesta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Päätös pannaan täytäntöön tehdystä valituksesta huolimatta, jollei valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa. Valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitukset tulee käsitellä kiireellisinä. Jos hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus kumoaa rehtorin päätöksen, ilmoittautuminen niihin kokeisiin, joihin henkilö on jäänyt rehtorin päätöksen jälkeen osallistumatta, mitätöityy hakemuksetta ja koekohtaiset maksut palautetaan. Hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus voi valituksen hyväksyessään päättää, että kokelas saa aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta Henkilökunnan osaamisen varmistaminen kurinpidollisten toimivaltuuksien käyttämisessä Kurinpitosuunnitelmaan perehdytään ja sen osaaminen varmistetaan paitsi henkilökuntaa tehtäväänsä perehdytettäessä, myös vuosittain lukuvuoden suunnittelukokouksessa ja turvallisuussuunnitelman päivittämisen yhteydessä. Lisäksi tilanteissa, joissa kurinpitotoimia on jouduttu käyttämään, aiheesta käydään keskustelu koko henkilökunnan jaksokokouksessa.